Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014

19.10.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(esityslistaan tästä)

Koivusaaren osayleiskaava

Koivusaari 2

Lautakunta käsitteli tätä viimeksi 8.4.2014. Edellinen versio osayleiskaavasta oli tullut takaisin kaupunginhallitukselta, koska kaupunginosan rakentamisesta olisi tullut liian kallis. Suunnitelmaa muutettiin halvemmaksi (ja osin huonommaksi) ja mitoituksia vähän nostettiin. Se pantiin näytteille. Muistutuksia on tullut 17. Niiden asiallinen sisältö on, ettei kyseistä kaupunginosaa tule lainkaan rakentaa, eikä muistutusten johdosta ole siksi tehty muutoksia itse suunnitelmaan.

Koivusaareen suunnitellaan metroon tukeutuvaa 5000 asunnon ja 4000 työpaikan keskittymää.

Nykyinen kohtalaisen hyvä pyöräyhteys heikkenee, koska moottoritieliittymä pitää kiertää. Asemakaavavaiheessa varmaankin kinataan vielä siitä, voisiko pyörätie sukeltaa ramppien ali. Ongelmana on myös, että kävelymatkoista tulee paikoin turhan pitkiä, kun Länsiväylän toiselle puolelle pääsee vain yhdestä kohdasta.

Autoilijat taas purnaavat siitä, että Katajaharjun liittymä Lauttasaaresta poistuu ja sitä käyttävät pannaan käyttämään Koivusaaren liittymää, mikä tietysti tuo vähän ylimääräistä liikennettä Koivusaareen.

Tähän suunnitelmaan liittyy ajatus kattaa Länsiväylää Katajaharjun kohdalla ja rakentaa sen päälle asuntoja. Kokonaan toinen asia on, muutetaanko koko Länsiväylä kaduksi Lauttasaaressa, jolloin asuntoja voisi tulla huomattavan paljon.

Stansvikin kaava

Pöydältä.

Valtuusto hyväksyi ns. Stansvikin asemakaavan, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen valituksen johdosta, koska luontoselvitykset perustuivat ei-julkisiin aineistoihin.

Kaava on tullut takaisin melkein samanlaisena. Se on sinänsä ymmärrettävää, koska hallinto-oikeuden päätös ei koskenut kaavan sisältöä. Yksi kovin arvokkaalle paikalle pantu pysäköintialue on siirretty vähän syrjemmälle.

Tässäkin alueessa ovat ammattiyhdistyksen (Jyty) kesämajat kiistan kohteena, koska niitä pannaan vähän ahtaammalle. Sille nyt ei vain voi mitään. Kruunuvuoren rantaan tulee tuhansia asukkaita ja tämä ennen kovin syrjässä oleva alue nykyistä paljon suuremmalle käytölle.

Terassitalokorttelin kaava Jätkäsaaressa

Kaavassa nostetaan rakennusoikeutta roimasti. Opetustoimintaan kaavoitettu tontti muutetaan asumiseen (430 asukasta) ja työpaikkarakentamiseen (880 työpaikkaa). Pysäköintitalosta tulee kuusikerroksinen.

Viereisen talon (Malta-talo) väki on muutoksesta käärmeissään, koska he suunnittelivat taloonsa parvekkeet paikkaan, jota vastapäätä voimassa olevan kaavan mukaan oli matalaa rakentamista. Nyt kahdeksan metrin päähän tulee kahdeksankerroksinen asuintalo ja sen viereen kuusikerroksinen pysäköintitalo. Jos tämä kaava olisi ollut tiedossa, olisi talo suunniteltu toisin.

Tuosta pysäköintitalosta päättäisin mielelläni, että se on kaavassa vasta varauksena. On suuria epäilyjä, että Jätkäsaareen tulee liikaa pysäköintipaikkoja – ainakin, jos noudatetaan periaatetta, että autoilijat maksavat ne. Jos autopaikasta voi joutua maksamaan yli 50 000 euroa, kysyntä voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Jotta ei tehtäisi satojen miljoonien eurojen virhettä, pitäisi osa pysäköintipaikoista määrätä rakennettavaksi vasta, kun paikoille on oikeasti kysyntää.

Pukinmäenkaarelle asuintaloja ja pieni hotelli

Urheilukentän päätyyn tulee kerrostalo ja rivitaloja yhteensä sadalle asukkaalle. Yrittäjä haluaa liikuntapuistoon tukeutuvan hotellin (!?) Liikeideoiden realistisuus ei kuulu lautakunnallemme, mutta aloin kiinnostua, mitä siellä oikein puuhataan.

Kartanontien 22:n kaava Munkkiniemessä

Tontilla sijaitsee uskonnollisen järjestön käytössä oleva suojeltava hirsirakennus. Tämä muutetaan kolmeksi asunnoksi. Tontille saa rakentaa toisen pientalon, 390 k-m2, johon saa sijoittaa vain kaksi asuntoa. Aika isoja ja siis hintavia asuntoja määrätään tekemään. Tämä on lapsuuteni maisemissa, mutta en ole tiennyt kristillisestä järjestöstä mitään.

 

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014”

  1. Koivuniemen herra kirjoitti 19.10.2014 kello 19:05

    Kirjoituksen otsikkokuva kertoo Koivusaaren osayleiskaavasta enemmän kuin tuhat sanaa. Eivät meinaa rakennukset saarelle mahtua, vaikka rannan täyttöjäkin on tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Rolle kirjoitti 19.10.2014 kello 22:15

    Ainakin Jätkäsaareen tulee liikaa rahtia, jotka tukkivat kadut pitkälle Töölöön asti. Jätkäsaaren asukasmäärän kasvun myötä saarelaistenkin liikenne kasvaa. Nyt on kuitenkin jo ylitetty kestävä liikennemäärä.

    Edistyykö rahtia kuljettavien autolauttojen ohjaaminen Vuosaareen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. hta kirjoitti 19.10.2014 kello 22:41

    On kyllä harvinaisen ruma alue tulossa ja mikä ihmeen tarkoitus näillä suurilla ruohokentillä on?

    Jos tuo hirvitys nyt meinataan väkisin rakentaa niin rakentakaa edes kunnolla ja korkealle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Kalle kirjoitti 19.10.2014 kello 22:54

    Koivuniemen herra:
    …Eivät meinaa rakennukset saarelle mahtua, vaikka rannan täyttöjäkin on tehty.

    Täyttöjä on tehty reippaasti liian vähän! Jotta metroasema olisi taloudellisesti kannattava, pitää asukkaitakin olla muistaakseni melkein tuplasti. Tuskin asemaa tehdään lopulta kannattamattomaksi?

    Vähän haiskahtaa, että Helsinki aikoo myydä rantatontit kahteen kertaan. Ensin myydään nykyinen rantaviiva ja sitten uudet täytöt.

    Koivuniemen herra on tavallaan oikeassa, metro oli virhevalinta länsi suunnan liikenteelle. Pikaraitiotie olisi ollut oikea ratkaisu, mutta nyt on pakko elää tämän kanssa. Joten käytännössä koko Etelä-Espoo tule viidessä kymmenessä vuodessa slummiutumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  5. Sakke kirjoitti 19.10.2014 kello 23:37

    “Koivusaareen suunnitellaan metroon tukeutuvaa 5000 asunnon ja 4000 työpaikan keskittymää.”
    Onko suunnitelmissa 5000 asuntoa vai 5000 asukasta? Sinkuilleko niitä suunnitellaan?

    Onko arvioitu liikennemäärä, 8000-13000 ajoneuvoa vuorokaudessa, tuolla Koivusaaren läpi, Länsiväylänkin yli osin kulkevalla, F1-rataa sikaaneineen (engl. chicane) muistuttavalla kulkuväylällä, Lauttasaaren Katajaharjusta Espoon suuntaan, ja Espoosta Katajaharjuun, mielestäsi ‘vähän’?

    Minusta se on aika paljon, ja vaikuttaa vähän hölmöläisten touhulta johdattaa kaikki tuo Lauttasaarenkin liikenne Koivusaareen suunniteltujen katujen kautta, ikään kuin siinä Länsiväylän liikenteessä ei olisi liikennettä ja sen aiheuttamia häiriöitä alueen kannalta jo ihan riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Sakke kirjoitti 19.10.2014 kello 23:49

    Siinähän sitten painaisivat autoilijat kaasua Vaskilahden kohdalla, päästäkseen ylämäkeen ylös Katajaharjun laelle. Tuossa paikassa (metroaseman itäisen sisäänkäynnin länsipuolella) ei tarvita näköjään edes meluestettä, kun selostuksen mukaan ‘Koivusaaren itäpuolella Vaskilahdenkatu toimii meluesteenä Länsiväylän eteläpuolella.’

    Mistä lähtien mikään katu on voinut olla melueste, varsinkaan jos liikennettä on siellä 8000-13000 ajoneuvoa per vuorokausi? Autoliikenteen äänet varmaankin raikaisivat Vaskilahdella sitten kenties joidenkin motoristien, vaan ei lähialueen asukkaiden iloksi. Vastaavaa ‘vuotavaa reikää’, kuin tuo edellinen, uimaranta pussin perällä jne., on koko hanke täynnä kuin seula!

    Koivusaaren osayleiskaavan uusinta versiota (ks. esim. 21.10.2014 päivätty osayleiskaavan selostus) on toisaalta helppo, toisaalta aika hankalakin kommentoida, koska suunnitelmassa olisi kommentoitavaa/muistutettavaa niin valtavan paljon. Puutteellisia yksityiskohtia on hyvin runsaasti, ja niihin olisi yksittäisinä asioina helppokin tarttua, mutta kun niitä on niin paljon, ettei aika mitenkään riitä! Arvostelun osalta arviointi lienee silloin hankkeen puolestapuhujien (KSVn?) yleensä helppo sivuuttaa toteamalla vain (tekopyhästi?), että asiat hoidetaan (jos ne sitten on ylipäätään mahdollista hoitaa) myöhemmin, asemakaavavaiheessa. Hah, kuka tuohon uskoo?

    Entäpä, jos joku viisas huomauttaisikin hankkeesta jo nyt, sen muodostaman kokonaisuuden osalta, että eihän tuosta saada hyvää tekemälläkään. Entäpä, jos Koivusaari onkin olosuhteittensa ja sijaintinsa takia liian vaikea
    kohde, jotta siitä mitenkään hyvää saisi. Eikö tämä osayleiskaavavaihe ole se hetki, jolloin tuo tosiasia olisi järkevintä todeta, ja puhaltaa peli poikki, ennen kuin se on liian myöhäistä?

    Perin kummallista on mm. se, että Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelman rakennukset tuntuvat kuin karttavan metroaseman läheisyyttä. Toisaalta tuossa kummastuttaa ehkä toiseksi eniten myös se, että pahinta melun lähdettä, eli Länsiväylää ja sen liikennettä, ei näköjään ole mahdollista saada aisoihin, esim. sijoittamalla se pitkään tunneliin, missä melu ei ympäristöään häiritsisi. Miten ihmeessä sitten mm. Kehä I:lle Espoon Leppävaaraan sekä Turkuun johtavalle moottoritielle tai Osloonkin on voitu rakentaa varsin pitkiäkin tunneleita ajoneuvoliikenteelle?

    Jos Länsiväylää ei voi tunneloida (tai eristää), kannattaisiko sen sijaan koko hanke haudata? Kuka kertoisi “kapteeni Schettinollemme” (vai onko siellä “komentosillalla” muitakin) että nyt ollaan ihan vikakurssilla, josta ei hyvää seuraa. Monessa isossa onnettomuudessakin on voitu (jälkikäteen) havaita asianosaisten tulleen kuin sokeiksi ja kuuroiksi huomaamaan tilanteen ajautuminen yhä isompiin, paheneviin ongelmiin johtavalle ‘polulle’. Tässä tuntuu käyneen samoin.

    PS. Voiko kaupunkisuunnittelulautakunnan, -viraston, tai sen tahon, joka tätä hanketta nyt sitten puuhaakaan, asettaa syytteeseen ympäristörikoksen kaltaisen hankkeen valmistelusta? Suunnitelma, jossa mm. kalojen ja lintujen kutu-/pesimä- ja elinalueille kaavaillaan ruoppauksia sekä monimetrisiä louhe- ja sorakerroksia, eikö se-nyt-jos-mikä täytä sellaisen hankkeen tunnusmerkit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  7. Evert The NeveRest kirjoitti 20.10.2014 kello 0:26

    Kuva alueesta on hieman epäselvä.
    Missä on portti ja kyltti “Arbeit macht frei”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  8. anomuumi kirjoitti 20.10.2014 kello 0:37

    Onneton tapaus tuo Koivusaari. Tunnelit ja katteet pariin kohtaan rakentamalla lukitaan väylävalinnaksi 3+3-kaistainen moottoritie (+rinnakkaiskaistat), jonka lähiympäristöstä on näin ollen tulevaisuudessakin ilmeisesti käytännössä mahdotonta tehdä mitenkään houkuttelevaa kaupunkiympäristöä.

    Suunnittelijat ovat kyllä tehneet kovasti töitä alueen eteen ja tästä heille tunnustus, mutta kun koko suunnittelun lähtökohdat moottoriteine ja eritasoliittymineen ovat käsittämättömän väärät, eivät hekään ole yllätyksettömästi ihmeisiin kyenneet.

    Tällainen ratkaisu on jotain, mikä sopisi ehkä jonnekin kehä III varteen mutta ei todellakaan metroaseman viereen 5 minuutin päähän Helsingin keskustasta keskelle tiivistä kaupunkiympäristöä.

    Tämä on läpi mennessään Veturitien ohella tämän vuosikymmenen toistaiseksi surkeimpia tapahtumia Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Suuri laiva kääntyy hitaasti, mutta kyllä se varsin turhauttavalta tälläkin kerralla tuntuu. Valittujen ratkaisujen kanssa eletään kuitenkin hamaan tulevaisuuteen ja tämä kyseinen ratkaisu kapasiteetinlisäyksineen paitsi lisää autoliikenteen paineita keskustan päässä, myös hankaloittaa puolen Lauttasaaren ja toisaalta Espoon lähialueiden kehittämistä inhimilliseksi kaupunkiympäristöksi motarihelvetin sijaan.

    Eikö tälle _todellakaan_ voi enää mitään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 73

  9. JarmoR kirjoitti 20.10.2014 kello 10:12

    Jätkäsaaren Malta-talosta. Onhan se järkevää Jätkäsaari rakentaa tiiviisti valmiiksi asti, kerran sitä tiiviisti on alettu rakentamaan. Kerrostaloalue Helsingin keskustan tuntumassa.

    Ei kai kerrostaloasukas voi kohtuudella vaatia, että juuri hänen parvekenäkymästä eteen ei rakennettaisi kerrostaloa, asuuhan hänkin kerrostalossa jonkun toisen edessä.

    Vai olisiko pitänyt Jätkänsaareen rakentaa vain yksi kerrostalo puiston keskelle? Eliittistä.

    Parkkitalo on järkevyyttä jonka soisi myös lisääntyvät tiheästi rakennetuilla alueilla. Fiksumpaa sulloa autot useampaan kerrokseen kuin ripotella ympäri kadunvieruksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  10. Marko V kirjoitti 20.10.2014 kello 10:34

    Todella sääli että iso osa kantakaupungin ulkopuolisista osista uhrataan Helsingissä 24/7 liikennemelualueiksi. Ei tule ainakaan laskemaan kantakaupungin suhteellista arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  11. EKK kirjoitti 20.10.2014 kello 11:10

    Samaan aikaan toisaalla virastossa on saatu valmiiksi selvitys asumisesta kaupunkibulevardien varrella.
    http://www.yleiskaava.fi/2014/kolme-tapaa-rakentaa-kaupunkibulevardin-varrelle/
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-28.pdf

    Järkevintä nyt olisi päivittää Koivusaaren suunnitelmat vielä kerran uudestaan tämän pohjalta. Vaikka se viivästyttäisi projektia, niin parempi vaihtoehto silti kuin viedä nykyistä, vanhoihin periaatteisin nojaavaa suunnitelmaa väkisin eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  12. antti kirjoitti 20.10.2014 kello 11:42

    Sakke: Miten ihmeessä sitten mm. Kehä I:lle Espoon Leppävaaraan sekä Turkuun johtavalle moottoritielle tai Osloonkin on voitu rakentaa varsin pitkiäkin tunneleita ajoneuvoliikenteelle?

    Lepuskissa ja Turun motarilla on jonkinlaiset kalliot minkä läpi tunneli on mahdollista jotenkin järkevästi rakentaa. Koivusaari on suurimmaksi osaksi merentäytölle rakennettu, ei sinne kannata tunneleita tehdä. Eipä niitä tunneleita Venetsiassakaan ole..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2014 kello 13:06

    Alun perin Länsiväylästä piti kattaa kannella pidempi osuus, mutta siitä on luovuttu kustannussyistä. Kustannuksia tuli erityisesti siitä, että pidempi kattaminen oli saanut aikaan tunnelin ja se olisi tuonut kalliita turvallisuusongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka V. kirjoitti 20.10.2014 kello 11:53

    “Viereisen talon (Malta-talo) väki on muutoksesta käärmeissään, koska he suunnittelivat taloonsa parvekkeet paikkaan, jota vastapäätä voimassa olevan kaavan mukaan oli matalaa rakentamista. Nyt kahdeksan metrin päähän tulee kahdeksankerroksinen asuintalo ja sen viereen kuusikerroksinen pysäköintitalo. Jos tämä kaava olisi ollut tiedossa, olisi talo suunniteltu toisin.”

    Esittelijän vastineesta:
    “Messitytönkujan katualueen leveys on nykyisessä voimassa olevassa kaavassa 11,5 metriä eikä Terassitalokorttelin asemakaavassa muuteta kyseistä katualuetta. .. Erityisasumisen korttelialueen ja As Oy Maltan tonttien välinen etäisyys on siis sama kuin katualueen leveys 11,5 metriä. As Oy Maltan asuinrakennuksen uloin länteen suuntautuva parveke on rakennettu 11 metrin etäisyydelle tontin rajasta, jolloin As Oy Maltan asuinrakennuksen länsipäädyn etäisyys erityisasumisen korttelialueen asuinrakennukseen on 22,5 metriä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. napander kirjoitti 20.10.2014 kello 13:55

    Ei tämä Koivusaari ole sellaista kaupunkirakenteen tiivistämistä, jota voisi luonnonsuojelullisista syistä kannattaa. Voihan muuallakin sulkea silmänsä vedenalaiselta luonnolta ja täyttää rannat ja samalla kutualueet, mutta oikeasti luontoa säästävää olisi pitää kaupunki enemmänkin paikallaan tiiviillä korttelilla ja rakentaa paljon enemmän myös ylöspäin. Ei tuossa ole edes se periaate voimassa, että kävelijä ja pyöräilijä tulee ennen autoa. Koko hanke jäihin ja uudestaan tuolla bulevardisoinnilla Lauttasaaren läpi. On muuten fiksun näköistä korttelia havainnekuvissa havainnekortteleista jotka havainnoivat bulevardien rakentamista. Sääli että edes kilpailut eivät tuota yhtä jännää.

    Jätkäsaaressa ei nyt ainakaan ole syytä vähentää rakentamista sen takia että naapurissa on jo talo. Mieluummin lisätä ainakin tuohon terassitaloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  16. Kutoja kirjoitti 20.10.2014 kello 20:03

    Kerrankin joutuu toivomaan että valittajat saisivat kaadettua Koivusaaren kaavan. Kun vertaa noita yllä linkitettyjä Bulevardi ja umpikortteli selvityksiä Koivusaaren havainnekuvaan, voi vain ihmetellä miten pystytään maksimoimaan meluhaitat ja minimoimaan (omasta mielestäni) kaupunkiympäristön luoma viihtyisyys. Noh toisaalta Helsinkiin tarvitaan lisää halpoja kämppiä, ja onhan se jonkinlaista yhteisöllisyyttä, että voi sanoa vastapäiselle naapurille käspäivää parvekkeelta.

    Nyt kun OS on valittu/tullaan valitsemaan seuraavaksi Helsingin kaupunkisuunnittelun apulaiskaupunginjohtajaksi, voinee vain toivoa että hän, vaikka kuuluukin tiiviin korttelikaupungin vastaiseen sukupolveen, muistaisi vihreänä ajatella myös tulevien sukupolvien tarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Grejus kirjoitti 20.10.2014 kello 21:00

    JarmoR:
    Jätkäsaaren Malta-talosta.

    Ei kai kerrostaloasukas voi kohtuudella vaatia, että juuri hänen parvekenäkymästä eteen ei rakennettaisi kerrostaloa, asuuhan hänkin kerrostalossa jonkun toisen edessä.

    Tämä ei ollut asian pointti, vaan se että muuttaessaan tuohon taloon asukkaat ovat olleet siinä käsityksessä että viereisestä korttelista tulee nyt suunniteltua matalampi. Se on vaikuttanut talon suunnitteluun.

    Koivusaaresta. Smith ja Polvinen olisivat hyvin ylpeitä. Nyt saadaan lähiö, joissa omasta parkkihallista on vain n. 100 metrin ajomatka suoraan moottoritien ohituskaistalle 🙂 Vroom, vroom!

    Koivusaaren eduksi on sanottava, että se toimii hyvänä pilottina miten moottoritieliittymän päälle saadaan rakennettua asuntoja. Koivusaaren kaavaa voitaneen käyttää vähäisin muutoksin Kehä I:sen ja Lahdentien liittymän sisäkaarteisiin sijoittuvan lähiön suunnittelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 20.10.2014 kello 22:56

    OS

    “Kartanontien 22:n kaava Munkkiniemessä

    Tontilla sijaitsee uskonnollisen järjestön käytössä oleva suojeltava hirsirakennus. Tämä muutetaan kolmeksi asunnoksi. Tontille saa rakentaa toisen pientalon, 390 k-m2, johon saa sijoittaa vain kaksi asuntoa. Aika isoja ja siis hintavia asuntoja määrätään tekemään. Tämä on lapsuuteni maisemissa, mutta en ole tiennyt kristillisestä järjestöstä mitään.”

    Tämä on Krisiyhteisön talo. He eivät erityisemmin pidä meteliä itsestään; aate perustuu paljon Rudolf Steinerin oppeihin ja pyrki myös sovintoon katolisten ja protentanttien välillä. LaulajaJukka Kuoppamäki muuten oli Kirsiyhteisön pappi, ja siunasi hautaan 1990 kristiyhteisöön kuuluneen tätini.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Mikko H kirjoitti 20.10.2014 kello 23:30

    napander: On muuten fiksun näköistä korttelia havainnekuvissa havainnekortteleista jotka havainnoivat bulevardien rakentamista. Sääli että edes kilpailut eivät tuota yhtä jännää.

    Johtunee siitä, että tuo selvitys on varsin vapaata ideointia, jossa alkuun todetaan, että kortteleita ei ole suunniteltu millekään nimenomaiselle paikalle, vaan teoreettiseen bulevardimalliin. Tosielämässä sitten tulevat vastaan parkkinormit, rakennusliikkeiden punakynät, nimbyt ja muut, jolloin lopputulema latistuu. Kilpailuihin osallistuvat arkkitehdit varmasti osaisivat suunnitella vaikka mitä, jos ei olisi näitä kahleita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  20. Asiaton lehdistökatsaus kirjoitti 21.10.2014 kello 8:17

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 21.10.2014 kello 9:48

    Kartanotie 22

    Äh. Huolimaton oikoluku, kuten aina.

    Puhuin siis Kristiyhteisöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 21.10.2014 kello 9:57

    Tang0 merellä soi.

    Olinpa tässä eräänä päivänä kesäkuun loppupuolella tapaamassa poikaani hänen työpaikallan Ruoholahdessa, Lapinlahden sillan kupeessa.

    Oli pilvipouta, lämpötila lähellä 20 astetta, kohtalainen tuuli. Ja piti laittaa takki tiukalle kiinni. Viileää oli. – Karaistuminenhan tekee itse kullekin hyvää, varsinkin merinäköalaa ihaillessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Shakeem kirjoitti 21.10.2014 kello 13:57

    Joo, tuo moottoritieratkaisu Koivusaaren läpi kulkevalle liikenteelle ei kyllä vaikuta oikealta. Onko tämä taas jotain autopuolueen hömpötyksiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  24. Kalle kirjoitti 21.10.2014 kello 19:49

    EKK:
    Samaan aikaan toisaalla virastossa on saatu valmiiksi selvitys asumisesta kaupunkibulevardien varrella…

    Bulevardi ei ole hallinnollinen päätös. Elävä bulevardi vaatii runsaasti jalankulku ja autoliikennettä. Helsingissä vain Mannerheimintien eteläpää on aluetta, josta pienillä liikennejärjestelyillä saa elävää bulevardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. spottu kirjoitti 22.10.2014 kello 11:23

    Kalle: Elävä bulevardi vaatii runsaasti jalankulku ja autoliikennettä.

    Autoliikennettä? Esimerkiksi Pariisissa Hausmannin ylileveät autojen kansoittamat bulevardit ovat tunnelmaltaan silkkaa Corbusieria kun kuvittelet pois haptisen arkkitehtuurin ja puut.

    Autoille tarkoitettu bulevardi on usein huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, paljon vähemmän huono kuin kaupunkimotari muttei mikään suunnittelun itseisarvo.

    Toisaalta, “elävä” kaupunkiympäristön attribuuttina on epätarkoituksenmukainen kun sillä tarkoitetaan niin eri asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  26. Jussi kirjoitti 22.10.2014 kello 20:54

    Asiasta kolmanteen. Hesarissa oli tänään juttu uudesta Östersundomista. Suoraan sanoen hirvitti uudisasutus moottoritien pohjoispuolisessa neitseellisessä kallioluonnossa. Voisitko Ode ottaa kantaa tähän seuraavissa blogikirjoituksissasi niin pääsisi kommentoimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. TL kirjoitti 23.10.2014 kello 10:17

    Olen tämän aiemminkin todennut, mutta en mitenkään ymmärrä tuollaista “tiivistä ja matalaa” rakennusta, jossa matalalla rakennusmassalla tuhlataan kaikki maapinta-ala.

    Tampereen tornihotellista on hyvät maisemat, vaikka se arkkitehtonisesti onkin ruma musta betonimöhkäle. Olisivat tehneet siitä samantien 2x korkeamman.

    Tuonne koivusaareenkin sopisi parhaiten vain yksi Burj Khalifa -luokan pilvenpiirtäjä. Jäisivät kaikki maat ja rannat vapaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. antti kirjoitti 23.10.2014 kello 11:50

    Jussi:
    Asiasta kolmanteen. Hesarissa oli tänään juttu uudesta Östersundomista. Suoraan sanoen hirvitti uudisasutus moottoritien pohjoispuolisessa neitseellisessä kallioluonnossa. Voisitko Ode ottaa kantaa tähän seuraavissa blogikirjoituksissasi niin pääsisi kommentoimaan.

    Ja juuri tuli uutinen Malmin kentän sulkemisesta. Mielenkiintoista; Malmille meinataan laittaa 25 000 asukasta 2,5 neliökilometrille. Östersundomiin 70 000 asukasta 37 neliökilometrille. Tuolla Malmin tiiviydellä riittäisi 7 km2 ja loput 30 km2 Östersundomia voisi jättää odottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  29. julle l kirjoitti 23.10.2014 kello 13:01

    Sanon vaan, että jos tuollaisia parkkitaloja rakennetaan ja edellytetään, ett käyttäjät maksavat, niin niistä tulee samanlaisia suunnitelmatalouden monumentteja mitä Neuvostoliitto on täynnä. Kuudesta kerroksesta ehkä yhdelle on käyttöä parkkitilana, loput jäävät skeittareille ja katuartisteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Sakke kirjoitti 24.10.2014 kello 0:20

    TL:
    Olen tämän aiemminkin todennut, mutta en mitenkään ymmärrä tuollaista “tiivistä ja matalaa” rakennusta, jossa matalalla rakennusmassalla tuhlataan kaikki maapinta-ala.

    Tampereen tornihotellista on hyvät maisemat, vaikka se arkkitehtonisesti onkin ruma musta betonimöhkäle. Olisivat tehneet siitä samantien 2x korkeamman.

    Tuonne koivusaareenkin sopisi parhaiten vain yksi Burj Khalifa -luokan pilvenpiirtäjä. Jäisivät kaikki maat ja rannat vapaaksi.

    Tokkopa.

    Seuraava kuva antaa osviittaa siitä, ‘jäisivätkö kaikki maat ja rannat vapaaksi’ sittenkään: “http://www.utilities-me.com/pictures/gallery/News/Burj-Khalifa.jpg”.

    Miksi ihmeessä arkkitehtonisesti ruman möhkäleen pitäisi olla korkea ja näkyä pitkälle tai sitäkin pidemmälle? Maan uumeniinhan tuollaiset tulisi haudata, pois ihmisten silmistä.

    Tunkion laelta ympärilleen katseleva kukkokaan ei taida itse sitä rumaa tunkiota nähdä. Ympäristön näkökulmasta tilanne on toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. mikko siitonen kirjoitti 24.10.2014 kello 8:28

    Hyva etta kattavat,

    juuri tuollaista pitaa saada aikaan nykyisen politiikan aikana. Paljon rakentamista, vahan vihreaa.Olet taas Ode oikeassa!

    Jippii!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. TL kirjoitti 24.10.2014 kello 11:54

    Sakke:
    Seuraava kuva antaa osviittaa siitä, ‘jäisivätkö kaikki maat ja rannat vapaaksi’ sittenkään:

    Google mapsin perusteella Burj Khalifa on ylhäältä päin 3 sakarainen tähti, joka mahtuu hyvin ympyrään jonka säde on 150m. Tuollaisia voisi rakentaa Koivusaareen vaikka kaksi tien molemmin puolin.

    Pointtini oli, että pidän korkeista rakennuksista, ja siitä että niiden välissä on paljon tyhjää tilaa. “Tiivistä ja matalaa” rakentaminen on kuulostanut minusta aina täydelliseltä hulluudelta ja maapinta-alan haaskaukselta.

    Jos jonnekin Koivusaareen pitää sijoittaa tietty määrä neliöitä, niin minun puolestani ne neliöt voisi sijoittaa pariin harvaan rakennukseen. Ja jättää maat vapaaksi ihmisille.

    Sakke:
    Miksi ihmeessä arkkitehtonisesti ruman möhkäleen pitäisi olla korkea ja näkyä pitkälle tai sitäkin pidemmälle?

    Voi talosta tehdä toki hienonkin. Esim. Malmön Turning Torso on minusta ihan hieno. Ja Tampereen tornihotellin alkuperäinen sinivalkoinen luonnos oli ihan hieno.

    Uudesta en oikein pidä, se on kolkkoa mustaa betonia ja näyttää avonaisine ulokkeineen keskeneräiseltä. Punaisen tiilin värinen betoni olisi voinut pelastaa paljon Tampereella, mutta en ole yleensä ennenkään ollut samaa mieltä suomalaisten arkkitehtien kanssa.

    http://tampere.kohokohdat.fi/tornihotelli-tampereella/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Syltty kirjoitti 24.10.2014 kello 12:10

    Ainakin omasta mielestäni suomalainen tapa rakentaa korkeita taloja, eli iso tornitalo jonnekin huitsin nevadaan ja valtava parkkipaikka siihen ympärille, on täysin järjetöntä. Esimerkiksi Cirrus.

    Korkeudesta on talon käytännöllisyydelle hirvittävästi haittaa, koska kahdenteenkymmenenteen kerrokseen on aika paljon pidempi matka kuin toiseen kerrokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  34. TL kirjoitti 24.10.2014 kello 16:32

    Syltty: Ainakin omasta mielestäni suomalainen tapa rakentaa korkeita taloja, eli iso tornitalo jonnekin huitsin nevadaan ja valtava parkkipaikka siihen ympärille, on täysin järjetöntä. Esimerkiksi Cirrus.

    No olisiko parempi, jos Cirrus olisi rakennettu poikittain maahan matalaksi pötköksi, ja samat parkkipaikat siihen ympärille?

    Syltty:
    Korkeudesta on talon käytännöllisyydelle hirvittävästi haittaa, koska kahdenteenkymmenenteen kerrokseen on aika paljon pidempi matka kuin toiseen kerrokseen.

    Mataluudesta on talojen käytännöllisuudelle hirveästi haitta, matalat talot tuhlaavat kaupunkitilaa ja luovat esteitä jalankulkijoille. Jalankulkureitit ovat paikkoja joita käytän kaupungissa päivittäin. Useimmissa kaupungin taloissa käyn aika harvoin, jos koskaan.

    Pietarin lähiöt ovat täynnä kolossaalisia 24+ kerroksisia taloja, ja lisää rakennetaan täyttä päätä. Uusi ydinvoimalakin sinne nousee, “Leningrad II”. Jos minulta kysytään niin ydinvoimala ja 30 kerroksiset 5000 asunnon kerrostalot ovat paljon käytännöllisempiä kuin “tiiviit ja matalat” erillistalot joita lämmitetään ekologisella venäläisellä kivihiilellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 25.10.2014 kello 11:37

    Mikä on Helsingin kaupunkisuunnittelun rooli Lauttasaaren länsipuolella olevan, Hydran kaltaisen Koivusaaren osayleiskaavan suunnittelun käsittelyssä? (Hydrasta: ks. esim. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra_(mytologia)”)

    Miten on mahdollista, että uusimmassakin Koivusaaren osayleiskaavaa koskevassa muutosehdotuksessa voidaan edelleen ehdottaa näin mittavaa muutosta maisemaan, laajan näkemäpiirin keskiöön, ilman että sen osalta on vieläkään tehty hankkeen maisemallisten vaikutusten sekä varjostusvaikutusten kunnollisia arviointeja? Muita selvityksiä on tehty huomattavan lukuisa joukko, mutta miksi edellämainituista, varsin olennaisista asioista näissä uusimmissakin suunnitelmissa jostain syystä vaietaan?

    Erityisesti lähipiirissä olevien alueiden osalta olisivat muutokset tuollaisen suunnitelman osalta rajuja (suorastaan rujouttavia!). Nyt on tuotu julki jälleen kerran prameita viistoilmakuvia, jotka saattavat jopa (salakavalasti) houkutella päättäjät jättämään osa tärkeistä asioista kokonaan huomiotta. Suunnitelmat eivät tuo selkeästi esiin kaikkia tärkeitä vaikutuksia.

    Pyytäisin sen tähden kiinnittämään huomiota edes siihen, miten selostuksessa alueelle hahmotellut täytöt sekä rakennukset mahtaisivat vaikuttaa maisemaan ja mm. ilmavuuteen ja valon määrään Koivusaaren itäpuolella, missä ne ovat asuinalueen ja sen ympäristön keskeisiä ominaispiirteitä. Sotkatien korkeus merenpinnasta lienee noin 1.5 metrin paikkeilla, Koivusaarentie (rannassa Lauttasaaren puolella) on tuskin paljoakaan sitä korkeammalla. Ei olisi ollut suuri vaiva hahmotella osayleiskaavaselostuksen mukaisen suunnitelman siluettiviiva esim. valokuviin vastarannalta (Sotkatieltä tai Koivusaarentien mutkan kohdalta).

    Kartat sekä viistoilmakuvat eivät kerro juuri mitään siitä, minkälaisia nuo muutokset ja niiden vaikutukset olisivat, jos Länsiväylän etelä-pohjoissuunnassa ylittävän sillan korkeuteen ulottuvat maantäytöt ja niiden päältä ylöspäin rakennettava talorykelmä, jonka kohdalle on joihinkin taloihin merkitty numeroita aina lukuihin VIII sekä IX asti, toteutuisivat. Miltä korkeudelta alkaen nuo kerrokset pitäisi laskea?

    Suunnitelmissa on suorastaan hämmästyttävän hyvin kyetty kätkemään asian havainnollistaminen, eli, mitä tuo käytännössä merkitsisi, miltä tuo muutos näyttäisi. Miksi näin? Miten paljon korkeammalle ja maisemaa peittävästi Koivusaaren puolella on oikein tarkoitus sallia rakennettavan?

    Jos nyt ehdotetun osayleiskaavan hyväksymisellä annetaan valtuudet aloittaa merentäytöt, on sen jälkeen myöhäistä myöhemmin, jossain (talojen korkeuksia tarkemmin käsittelevässä) kaavavaiheessa huomata, että “oho, sattuipa osayleiskaavan tekijöille näköjään perusteellinen, jättimäinen virhe” ja “kas vain, emmepä tulleet tuota ajatelleeksi”.

    En ole kaavoitusprosessien asiantuntija, mutta maallikkona olen asiasta seuraavan vaikutelman saanut. Minulle on asiasta kaupungin tiedotustilaisuuksissa kysyessäni vain viitattu asian kuuluvan vasta kaavoituksen seuraavaan vaiheeseen. Onko nyt siis todellakin tarkoituksena aikaansaada paha virhe, seurausvaikutuksineen, joiden peruminen tai lieventäminen olisi myöhemmin, täyttöjen jälkeen, käytännössä lähes mahdotonta? Kyseinen osayleiskaavasuunnitelma toimisi silloin kuin Pandoran lipas.

    En usko, että noin korkealta alustalta, mihin Länsiväylän ylittävän sillan rakentaminen tuolla paikalla (Koivusaaaressa) johtaisi, olisi mitenkään mahdollista rakentaa noin korkealle ylitse Sotkatien, Telkkäkujan ja Koivusaarentien katutasojen yläpuolelle kohoavaa rakennusmassiivia, ilman että se johtaisi naapuruston asukkaiden, asuinalueiden sekä niiden ympäristön olosuhteiden merkittävään heikentämiseen. Koivusaarestahan tehtäisiin kuin jonkinlainen korkea, monikerroksinen ‘kakku”!

    Rakentamisen maisemalliset vaikutukset Länsiväylällä ja sitä reunustavilla kevyen liikenteen käyttämillä väylillä muuttuisivat aivan olennaisesti huonompaan suuntaan, mutta nyt ehdotettu osayleiskaava kuvaa ehdotetun muutoksen tätäkin puolta sangen huonosti.

    Käsittääkseni osayleiskaavan käsittelyssä on nyt tarkoitus päättää siitä, sallitaanko alueelle ehdotettuja uusia merentäyttöjä vai ei. Onko näin?

    Mielestäni tuota ‘Pandoran lipasta’ Lauttasaaren ja Espoon rajan välillä ei pidä avata, eikä laajoja lisätäyttöjä Koivusaareen ja sen ympärille sallia. ‘Lippaan avaamisesta’ koituvat vitsaukset olisivat hyötyihin nähden heikot, Koivusaaren ja sen ympäristönkin kannalta sitä merkittävästi huonontavat. Tämä on mielestäni tuotu esiin varsin selkeästi mm. asukaspalautteessa, mutta ei kuitenkaan itse korjatuissakaan suunnitelmissa.

    Kaupunkisuunnittelussa tulisi ymmärtääkseni pyrkiä kehittämään kaupunkia paremmaksi. Koivusaaren nyt, lokakuussa 2014 esittelyssä oleva osayleiskaavasuunnitelma ei siihen mielestäni kaikkine vaikutuksineen selvästikään kykene.

    Missä ovat ne kaupungin valtuutetut, virkamiehet ja toimielinten jäsenet, jotka tuon Koivusaari-suunnitelman kohdalla rohkenisivat lopultakin toimia kuin Herakles, Lernan kaupunkia terrorisoineen Hydran kukistaessaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Sakke kirjoitti 25.10.2014 kello 18:48

    Osaako kukaan sanoa, miltä etäisyydeltä ja korkeudelta mahtaa olla tuo tämän, 19.10.2014 päivätyn blogin alussa oleva kuva?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Kalle kirjoitti 30.10.2014 kello 17:18

    anomuumi:
    Onneton tapaus tuo Koivusaari. Tunnelit ja katteet pariin kohtaan rakentamalla lukitaan väylävalinnaksi 3+3-kaistainen moottoritie…

    Kun tulee tarve lisätä kaistoja, siihen varmaan saadaan mahtumaan 2*3+3, eli motari pystytään rakentamaan kahteen tasoon. Uskoisin kuitenkin tuon 3+3:n riittävän aika pitkälle nyt, kun bussit metron myötä saadaan kokonaan pois Länsiväylältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Syltty kirjoitti 31.10.2014 kello 12:25

    TL: No olisiko parempi, jos Cirrus olisi rakennettu poikittain maahan matalaksi pötköksi, ja samat parkkipaikat siihen ympärille?

    No tuolla paikalla, jos se pötkö olisi väännetty korttelin muotoiseksi niin olisi.

    Vastakysymys: olisiko Cirruksen torni ollut paremmalla paikkaa vaikkapa Helsingin keskustassa, jossa tilaa ei ole (jätetään nyt se, sopiiko Helsingin keskustaan tornitaloja noin niinkuin ulkomuotonsa puolesta tästä pois)? Vai onko se mielestäsi nyt juuri parhaimmassa mahdollisessa paikassa?

    Järkevämpää olisi rakentaa korkeat talot sinne, missä on puutetta tilasta. Jos voi tuhlata kaupunkitilaa ihan tavanomaisiin parkkipaikkoihin, niin tilaa on ihan riittävästi vähän matalampaankin taloon. Korkeasti rakentaminen kun on kallista.

    Korkeat talot kuuluvat ydinkeskustoihin, missä tila on kortilla.

    Mataluudesta on talojen käytännöllisuudelle hirveästi haitta, matalat talot tuhlaavat kaupunkitilaa ja luovat esteitä jalankulkijoille.

    Kulkeeko Cirruksen ympäri ja lävitse paljonkin jalankulkuliikennettä? 🙂

    Katso vaikka Google mapsilla sitä paikkaa. Vieressä on iso parkkipaikka ja jokin mikä lie maankaatopaikka (kai siihen jotain joskus tulee?) Ei kumminkana mitään järkevää.

    Jalankulkureitit ovat paikkoja joita käytän kaupungissa päivittäin.

    Kulkemista varten on olemassa korttelirakenne. Ei ole mitään järkeä rakentaa tornitaloja vain siksi, että joku laiska jalankulkija ei jaksa kävellä korttelin ympäri, vaan haluaisi suoraan läpi.

    Niin siis toki minun mielestäni omistaja saa rakentaa tontilleen tornitalon, jos haluaa vaikkapa vain siksi, ettei niitä korkeita taloja paljoa ole tms. Suomessa vain jostain syystä tornitalot syntyvät itse talojen kannalta järjettömiin paikkoihin, ties minne kaupungin laitamille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Sakke kirjoitti 31.10.2014 kello 19:44

    Onko muuten tuo tämän keskusteluaiheen alkupäässä oleva kuva, jota ehkä piirrokseksi pitäisi pikemminkin kutsua, litistynyt vahingossa? Sen korkeuden suhde leveyteen on täällä, Osmon blogissa, noin 40%, kun taasen samaa ihan aihetta ja samoin rajauksin esittävän kuvan korkeuden suhde leveyteen toisessa lähteessä (täällä: “www.särelä.fi”) on noin 70%. Osmon kuvassa osayleiskaavasuunnitelman (vai ehdotusko tuo on?) rakennukset näyttävät aika matalilta, kun taas Mikon kuvassa paljon korkeammilta. Aika vekkulia!

    Mikä mahtaa olla oikea suhde (tuon piirroksen korkeuden ja leveyden välillä)? Kuvaako käytetty kuvasuhde sattuman oikkua, vai kenties tavoitetilaa bloginpitäjän mielenmaisemassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 1.11.2014 kello 12:24

    Syltty:

    Kulkemista varten on olemassa korttelirakenne. Ei ole mitään järkeä rakentaa tornitaloja vain siksi, että joku laiska jalankulkija ei jaksa kävellä korttelin ympäri, vaan haluaisi suoraan läpi.

    Jos uusia, isoja kortteleita rakennetaan, voisi olla syytä varata niihin oikotien mahdollisuus korttelin läpi (muillekin kuin ao. korttelin asukkaille). Helsingissä Vironniemeltä tämänkaltaisia oikoteitä ainakin löytyy, kunhan eivät olisi (epäsosiaalisen kansanosan aiheuttamien häiriöiden eliminoimiseksi) portein suljettuja, jolloin kulkureitit muiltakin umpeutuvat.

    Entisaikojen kaupungit ympäröitiin muurein, jotta kaupunkilaiset olisivat saaneet olla rauhassa. Se on mielestäni oikeutettu tarve, jota häiriköt eivät saisi uhata. Helsingissä suljetut korttelit (ilman läpikulkua) ilmentävät samaa pyrkimystä. Mutta ne kulkutiet …, mikä neuvoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 1.11.2014 kello 13:58

    Mitä tuon Koivusaari-suunnitelman kanssa on oikein tarkoitus tehdä kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.10.2014 pidetyn kokouksen jälkeen?

    Minusta on aika valitettavaa, ja suorastaan uskomatonta, että piskuiselle, ympäristöltään upealle alueelle suunnitellaan vaikka miten isoja muutoksia, mutta paikan pahinta ongelmaa (= Länsiväylä ja sen liikennemelu ym. päästöt ja haitat) ei silti kyetä ratkaisemaan. Ei tuosta tuolla tavoin mitään kelvollista synny, ainakaan minun mielestäni. Pikemminkin arvelisin, että tästä hankkeesta on syntynyt jo jotakin joka on kuin “Nessoksen viitta” kantajalleen.

    Jonkinlainen kaupunkibulevardi, joka jatkuisi kaupungin rajalle asti 60 km/h rajoituksineen (oli sitten taloja sen reunoilla tai ei) voisi olla ehkä tarpeen, jos ympäristöön leviävää liikennemelua ei muutoin saada kuriin. Toinen kysymys on, miten autoilijat sitten saataisiin noudattamaan 60 km/h rajoitusta Länsiväylällä, kun edes nykyinen 80 km/h-rajoitus ei monenkaan kulkuneuvon nopeutta siellä juuri hillitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Timo P. kirjoitti 1.11.2014 kello 19:44

    Mitä ne 4000 työpaikkaa ovat? 400 Alepaa? Rakennetaan jonnekin jotakin ja sinne syntyy työpaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Sakke kirjoitti 9.4.2015 kello 22:55

    Sattuikohan kukaan muu näkemään tänään (9.4.) etelästä tulleita kurkia, jotka kiertelivät ensin Koivusaaren eteläosan yllä, sitten pohjoisosan yllä, ja lopuksi jatkoivat ilmeisesti Laajalahdelle? Upea näky, jollaista en ollut aiemmin nähnyt!

    Ihmettelin ensin noiden lintujen touhuja, miksi ne siellä oikein kiertelevät, ja vielä aika pitkään. Sitten juolahti mieleeni, että olisiko paikalla nousevia ilmavirtauksia, kun yhä korkeammalle näyttivät siellä kohoavan? Oppivatko purjelentäjät saman tekniikan linnuilta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Sakke kirjoitti 10.4.2015 kello 18:59

    Tarkoitin siis (eilen), että en ollut aiemmin nähnyt tuollaista isojen lintujen tietyillä paikoilla kiertelyä. Kurkiaurana ja osin V-kirjaimen muotoisessa tai jonomuodostelmassa, joita olen joskus kyllä nähnyt, ne tulivat paikalle (etelästä tai kaakosta), mutta kiertelyiden aikana sitä ns. kurkiauraa ei enää selkeästi voinut havaita, ennen kuin ne alkoivat tehdä lähtöä jatkaakseen eteenpäin.

    Autoilijat, tai hiki otsassa (ja melkein nenä polkupyörän tangoss) pyöräilevätkään tuskin tuota vuodenaikojen ja luonnon kiertokulkuun liittyvää ilmiötä välttämättä huomasivat. Joskus todellakin kannattaa kulkea jalan, tai ainakin ilman isompaa kiirettä. Silloin huomaa paremmin, esim. mitä ympäristössä ja lähiluonnossakin keväällä tapahtuu.

    Jo se kurkien tulo Helsingin ja Espoon rajamaisemiin oli vaikuttava näky! En enää ihmettele jondenkin lintubongareiden harrastusintoa. Onneksi niitä lintuja ja parven muodostelman ‘hajoamista’ ja ‘uudelleen muodostamista’ saattoi tuolla alueella, Koivusaaressa ja sen molemmin puolin, seurata katseellaan (luonnottomien esteiden rajoittamatta) pitkään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus