Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014

(esi­tys­lis­taan tästä)

Koivusaaren osayleiskaa­va

Koivusaari 2

Lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 8.4.2014. Edelli­nen ver­sio osayleiskaavas­ta oli tul­lut takaisin kaupung­in­hal­li­tuk­selta, kos­ka kaupungi­nosan rak­en­tamis­es­ta olisi tul­lut liian kallis. Suun­nitel­maa muutet­ti­in halvem­mak­si (ja osin huonom­mak­si) ja mitoituk­sia vähän nos­tet­ti­in. Se pan­ti­in näyt­teille. Muis­tu­tuk­sia on tul­lut 17. Niiden asialli­nen sisältö on, ettei kyseistä kaupungi­nosaa tule lainkaan rak­en­taa, eikä muis­tu­tusten joh­dos­ta ole sik­si tehty muu­tok­sia itse suunnitelmaan.

Koivusaa­reen suun­nitel­laan metroon tukeu­tu­vaa 5000 asun­non ja 4000 työ­paikan keskittymää.

Nykyi­nen kohta­laisen hyvä pyöräy­hteys heikke­nee, kos­ka moot­tori­tieli­it­tymä pitää kiertää. Ase­makaavavai­heessa var­maankin kinataan vielä siitä, voisiko pyörätie sukeltaa ramp­pi­en ali. Ongel­mana on myös, että käve­ly­matkoista tulee paikoin turhan pitk­iä, kun Län­siväylän toiselle puolelle pääsee vain yhdestä kohdasta.

Autoil­i­jat taas pur­naa­vat siitä, että Kata­ja­har­jun liit­tymä Laut­tasaares­ta pois­tuu ja sitä käyt­tävät pan­naan käyt­tämään Koivusaaren liit­tymää, mikä tietysti tuo vähän ylimääräistä liiken­net­tä Koivusaareen.

Tähän suun­nitel­maan liit­tyy aja­tus kat­taa Län­siväylää Kata­ja­har­jun kohdal­la ja rak­en­taa sen päälle asun­to­ja. Kokon­aan toinen asia on, muute­taanko koko Län­siväylä kaduk­si Laut­tasaa­res­sa, jol­loin asun­to­ja voisi tul­la huo­mat­ta­van paljon.

Stans­vikin kaava

Pöy­dältä.

Val­tu­us­to hyväksyi ns. Stans­vikin ase­makaa­van, mut­ta Helsin­gin hallinto-oikeus kumosi val­tu­us­ton päätök­sen val­i­tuk­sen joh­dos­ta, kos­ka luon­to­selvi­tyk­set perus­tu­i­v­at ei-julk­isi­in aineistoihin.

Kaa­va on tul­lut takaisin melkein saman­laise­na. Se on sinän­sä ymmär­ret­tävää, kos­ka hallinto-oikeu­den päätös ei koskenut kaa­van sisältöä. Yksi kovin arvokkaalle paikalle pan­tu pysäköin­tialue on siir­ret­ty vähän syrjemmälle.

Tässäkin alueessa ovat ammat­tiy­hdis­tyk­sen (Jyty) kesä­ma­jat kiis­tan kohteena, kos­ka niitä pan­naan vähän ahtaam­malle. Sille nyt ei vain voi mitään. Kru­unuvuoren rantaan tulee tuhan­sia asukkai­ta ja tämä ennen kovin syr­jässä ole­va alue nyky­istä paljon suurem­malle käytölle.

Teras­si­taloko­rt­telin kaa­va Jätkäsaaressa

Kaavas­sa nos­te­taan raken­nu­soikeut­ta roimasti. Ope­tus­toim­intaan kaavoitet­tu tont­ti muute­taan asumiseen (430 asukas­ta) ja työ­paikkarak­en­tamiseen (880 työ­paikkaa). Pysäköin­ti­talosta tulee kuusikerroksinen.

Viereisen talon (Mal­ta-talo) väki on muu­tok­ses­ta käärmeis­sään, kos­ka he suun­nit­te­liv­at taloon­sa parvek­keet paikkaan, jota vastapäätä voimas­sa ole­van kaa­van mukaan oli mata­laa rak­en­tamista. Nyt kahdek­san metrin päähän tulee kahdek­sanker­roksi­nen asuin­ta­lo ja sen viereen kuusik­er­roksi­nen pysäköin­ti­ta­lo. Jos tämä kaa­va olisi ollut tiedos­sa, olisi talo suun­nitel­tu toisin.

Tuos­ta pysäköin­ti­talosta päät­täisin mielel­läni, että se on kaavas­sa vas­ta varauk­se­na. On suuria epäi­lyjä, että Jätkäsaa­reen tulee liikaa pysäköin­tipaikko­ja – ainakin, jos nou­date­taan peri­aatet­ta, että autoil­i­jat mak­sa­vat ne. Jos autopaikas­ta voi joutua mak­samaan yli 50 000 euroa, kysyn­tä voi jäädä ennakoitua pienem­mäk­si. Jot­ta ei tehtäisi sato­jen miljoonien euro­jen virhet­tä, pitäisi osa pysäköin­tipaikoista määrätä raken­net­tavak­si vas­ta, kun paikoille on oikeasti kysyntää.

Puk­in­mäenkaarelle asuin­talo­ja ja pieni hotelli

Urheiluken­tän pää­tyyn tulee ker­rosta­lo ja riv­i­talo­ja yhteen­sä sadalle asukkaalle. Yrit­täjä halu­aa liikun­ta­puis­toon tukeu­tu­van hotellin (!?) Liikei­deoiden real­is­tisu­us ei kuu­lu lau­takun­nallemme, mut­ta aloin kiin­nos­tua, mitä siel­lä oikein puuhataan.

Kar­tanon­tien 22:n kaa­va Munkkiniemessä

Ton­til­la sijait­see uskon­nol­lisen jär­jestön käytössä ole­va suo­jelta­va hir­sir­aken­nus. Tämä muute­taan kolmek­si asun­nok­si. Ton­tille saa rak­en­taa toisen pien­talon, 390 k‑m2, johon saa sijoit­taa vain kak­si asun­toa. Aika iso­ja ja siis hin­tavia asun­to­ja määrätään tekemään. Tämä on lap­suuteni maise­mis­sa, mut­ta en ole tien­nyt kris­til­lis­es­tä jär­jestöstä mitään.

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014”

  1. Kir­joituk­sen otsikkoku­va ker­too Koivusaaren osayleiskaavas­ta enem­män kuin tuhat sanaa. Eivät meinaa raken­nuk­set saarelle mah­tua, vaik­ka ran­nan täyt­töjäkin on tehty.

  2. Ainakin Jätkäsaa­reen tulee liikaa rah­tia, jot­ka tukki­vat kadut pitkälle Töölöön asti. Jätkäsaaren asukas­määrän kasvun myötä saare­lais­tenkin liikenne kas­vaa. Nyt on kuitenkin jo ylitet­ty kestävä liikennemäärä. 

    Edis­tyykö rah­tia kul­jet­tavien auto­laut­to­jen ohjaami­nen Vuosaareen?

  3. On kyl­lä harv­inaisen ruma alue tulos­sa ja mikä ihmeen tarkoi­tus näil­lä suuril­la ruo­ho­ken­til­lä on?

    Jos tuo hirvi­tys nyt meinataan väk­isin rak­en­taa niin rak­en­takaa edes kun­nol­la ja korkealle.

  4. Koivu­niemen her­ra:
    …Eivät meinaa raken­nuk­set saarelle mah­tua, vaik­ka ran­nan täyt­töjäkin on tehty. 

    Täyt­töjä on tehty reip­paasti liian vähän! Jot­ta metroase­ma olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va, pitää asukkaitakin olla muis­taak­seni melkein tuplas­ti. Tuskin ase­maa tehdään lop­ul­ta kannattamattomaksi?

    Vähän haiskah­taa, että Helsin­ki aikoo myy­dä ranta­ton­tit kah­teen ker­taan. Ensin myy­dään nykyi­nen rantavi­i­va ja sit­ten uudet täytöt.

    Koivu­niemen her­ra on taval­laan oike­as­sa, metro oli virhe­val­in­ta län­si suun­nan liiken­teelle. Pikaraiti­otie olisi ollut oikea ratkaisu, mut­ta nyt on pakko elää tämän kanssa. Joten käytän­nössä koko Etelä-Espoo tule viidessä kymme­nessä vuodessa slummiutumaan.

  5. “Koivusaa­reen suun­nitel­laan metroon tukeu­tu­vaa 5000 asun­non ja 4000 työ­paikan keskittymää.”
    Onko suun­nitelmis­sa 5000 asun­toa vai 5000 asukas­ta? Sinkuilleko niitä suunnitellaan?

    Onko arvioitu liiken­nemäärä, 8000–13000 ajoneu­voa vuorokaudessa, tuol­la Koivusaaren läpi, Län­siväylänkin yli osin kulke­val­la, F1-rataa sikaanei­neen (engl. chi­cane) muis­tut­taval­la kulku­väyläl­lä, Laut­tasaaren Kata­ja­har­jus­ta Espoon suun­taan, ja Espoos­ta Kata­ja­har­ju­un, mielestäsi ‘vähän’?

    Minus­ta se on aika paljon, ja vaikut­taa vähän hölmöläis­ten touhul­ta joh­dat­taa kaik­ki tuo Laut­tasaarenkin liikenne Koivusaa­reen suun­nitel­tu­jen katu­jen kaut­ta, ikään kuin siinä Län­siväylän liiken­teessä ei olisi liiken­net­tä ja sen aiheut­tamia häir­iöitä alueen kannal­ta jo ihan riittävästi.

  6. Siinähän sit­ten painaisi­vat autoil­i­jat kaa­sua Vask­i­lah­den kohdal­la, päästäk­seen ylämä­keen ylös Kata­ja­har­jun laelle. Tuos­sa paikas­sa (metroase­man itäisen sisäänkäyn­nin län­sipuolel­la) ei tarvi­ta näköjään edes meluestet­tä, kun selostuk­sen mukaan ‘Koivusaaren itäpuolel­la Vask­i­lah­denkatu toimii melues­teenä Län­siväylän eteläpuolella.’

    Mis­tä läh­tien mikään katu on voin­ut olla melueste, varsinkaan jos liiken­net­tä on siel­lä 8000–13000 ajoneu­voa per vuorokausi? Autoli­iken­teen äänet var­maankin raikaisi­vat Vask­i­lahdel­la sit­ten ken­ties joidenkin motoristien, vaan ei lähialueen asukkaiden ilok­si. Vas­taavaa ‘vuo­tavaa reikää’, kuin tuo edelli­nen, uimaran­ta pussin peräl­lä jne., on koko han­ke täyn­nä kuin seula!

    Koivusaaren osayleiskaa­van uus­in­ta ver­sio­ta (ks. esim. 21.10.2014 päivät­ty osayleiskaa­van selostus) on toisaal­ta help­po, toisaal­ta aika han­kalakin kom­men­toi­da, kos­ka suun­nitel­mas­sa olisi kommentoitavaa/muistutettavaa niin val­ta­van paljon. Puut­teel­lisia yksi­tyisko­htia on hyvin run­saasti, ja niihin olisi yksit­täis­inä asioina help­pokin tart­tua, mut­ta kun niitä on niin paljon, ettei aika mitenkään riitä! Arvostelun osalta arvioin­ti lie­nee sil­loin han­kkeen puolestapuhu­jien (KSVn?) yleen­sä help­po sivu­ut­taa totea­mal­la vain (tekopy­hästi?), että asi­at hoide­taan (jos ne sit­ten on ylipäätään mah­dol­lista hoitaa) myöhem­min, ase­makaavavai­heessa. Hah, kuka tuo­hon uskoo?

    Entäpä, jos joku viisas huo­maut­taisikin han­kkeesta jo nyt, sen muo­dosta­man kokon­aisu­u­den osalta, että eihän tuos­ta saa­da hyvää tekemäl­läkään. Entäpä, jos Koivusaari onkin olo­suhteit­ten­sa ja sijaintin­sa takia liian vaikea
    kohde, jot­ta siitä mitenkään hyvää saisi. Eikö tämä osayleiskaavavai­he ole se het­ki, jol­loin tuo tosi­a­sia olisi järkev­in­tä tode­ta, ja puhal­taa peli poik­ki, ennen kuin se on liian myöhäistä?

    Perin kum­mallista on mm. se, että Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­man raken­nuk­set tun­tu­vat kuin kart­ta­van metroase­man läheisyyt­tä. Toisaal­ta tuos­sa kum­mas­tut­taa ehkä toisek­si eniten myös se, että pahin­ta melun lähdet­tä, eli Län­siväylää ja sen liiken­net­tä, ei näköjään ole mah­dol­lista saa­da aisoi­hin, esim. sijoit­ta­mal­la se pitkään tun­neli­in, mis­sä melu ei ympäristöään häir­it­sisi. Miten ihmeessä sit­ten mm. Kehä I:lle Espoon Lep­pä­vaaraan sekä Turku­un johtavalle moot­tori­tielle tai Osloonkin on voitu rak­en­taa varsin pitk­iäkin tun­nelei­ta ajoneuvoliikenteelle?

    Jos Län­siväylää ei voi tun­neloi­da (tai eristää), kan­nat­taisiko sen sijaan koko han­ke hau­da­ta? Kuka ker­toisi “kapteeni Schet­ti­nollemme” (vai onko siel­lä “komen­tosil­lal­la” muitakin) että nyt ollaan ihan vikakurssil­la, jos­ta ei hyvää seu­raa. Mon­es­sa isos­sa onnet­to­muudessakin on voitu (jälkikä­teen) havai­ta asiano­sais­ten tulleen kuin sokeik­si ja kuuroik­si huo­maa­maan tilanteen ajau­tu­mi­nen yhä isom­pi­in, pahenevi­in ongelmi­in johtavalle ‘polulle’. Tässä tun­tuu käyneen samoin.

    PS. Voiko kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan, ‑viras­ton, tai sen tahon, joka tätä han­ket­ta nyt sit­ten puuhaakaan, aset­taa syyt­teeseen ympäristörikok­sen kaltaisen han­kkeen valmis­telus­ta? Suun­nitel­ma, jos­sa mm. kalo­jen ja lin­tu­jen kutu-/pes­imä- ja eli­nalueille kaavail­laan ruop­pauk­sia sekä monimetrisiä louhe- ja sorak­er­roksia, eikö se-nyt-jos-mikä täytä sel­l­aisen han­kkeen tunnusmerkit?

  7. Kuva alueesta on hie­man epäselvä.
    Mis­sä on port­ti ja kylt­ti “Arbeit macht frei”.

  8. Onneton tapaus tuo Koivusaari. Tun­nelit ja kat­teet pari­in kohtaan rak­en­ta­mal­la luk­i­taan väylä­valin­naksi 3+3‑kaistainen moot­tori­tie (+rin­nakkaiskai­stat), jon­ka lähiym­päristöstä on näin ollen tule­vaisu­udessakin ilmeis­es­ti käytän­nössä mah­do­ton­ta tehdä mitenkään houkut­tel­e­vaa kaupunkiympäristöä.

    Suun­nit­teli­jat ovat kyl­lä tehneet kovasti töitä alueen eteen ja tästä heille tun­nus­tus, mut­ta kun koko suun­nit­telun lähtöko­h­dat moot­toriteine ja eri­ta­soli­it­tym­i­neen ovat käsit­tämät­tömän väärät, eivät hekään ole yllä­tyk­set­tömästi ihmeisi­in kyenneet.

    Täl­lainen ratkaisu on jotain, mikä sopisi ehkä jon­nekin kehä III var­teen mut­ta ei todel­lakaan metroase­man viereen 5 min­uutin päähän Helsin­gin keskus­tas­ta keskelle tiivistä kaupunkiympäristöä.

    Tämä on läpi men­nessään Vetu­ri­tien ohel­la tämän vuosikymme­nen tois­taisek­si surkeimpia tapah­tu­mia Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Suuri lai­va kään­tyy hitaasti, mut­ta kyl­lä se varsin turhaut­taval­ta täl­läkin ker­ral­la tun­tuu. Valit­tu­jen ratkaisu­jen kanssa eletään kuitenkin hamaan tule­vaisu­u­teen ja tämä kyseinen ratkaisu kap­a­siteetinlisäyksi­neen pait­si lisää autoli­iken­teen painei­ta keskus­tan päässä, myös han­kaloit­taa puolen Laut­tasaaren ja toisaal­ta Espoon lähialuei­den kehit­tämistä inhimil­lisek­si kaupunkiym­päristök­si motar­i­hel­vetin sijaan.

    Eikö tälle _todellakaan_ voi enää mitään?

  9. Jätkäsaaren Mal­ta-talosta. Onhan se järkevää Jätkäsaari rak­en­taa tiivi­isti valmi­ik­si asti, ker­ran sitä tiivi­isti on alet­tu rak­en­ta­maan. Ker­rostaloalue Helsin­gin keskus­tan tuntumassa.

    Ei kai ker­rostaloa­sukas voi kohtu­udel­la vaa­tia, että juuri hänen parvekenäkymästä eteen ei raken­net­taisi ker­rostaloa, asu­uhan hänkin ker­rostalos­sa jonkun toisen edessä. 

    Vai olisiko pitänyt Jätkän­saa­reen rak­en­taa vain yksi ker­rosta­lo puis­ton keskelle? Eliittistä.

    Parkki­ta­lo on järkevyyt­tä jon­ka soisi myös lisään­tyvät tiheästi raken­ne­tu­il­la alueil­la. Fik­sumpaa sul­loa autot use­am­paan ker­rokseen kuin ripotel­la ympäri kadunvieruksia.

  10. Todel­la sääli että iso osa kan­takaupun­gin ulkop­uoli­sista osista uhrataan Helsingis­sä 24/7 liiken­nemelu­alueik­si. Ei tule ainakaan laske­maan kan­takaupun­gin suh­teel­lista arvoa.

  11. Samaan aikaan toisaal­la viras­tossa on saatu valmi­ik­si selvi­tys asumis­es­ta kaupunkibule­var­di­en varrella.
    http://www.yleiskaava.fi/2014/kolme-tapaa-rakentaa-kaupunkibulevardin-varrelle/
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-28.pdf

    Järkev­in­tä nyt olisi päivit­tää Koivusaaren suun­nitel­mat vielä ker­ran uud­estaan tämän poh­jal­ta. Vaik­ka se viivästyt­täisi pro­jek­tia, niin parem­pi vai­h­toe­hto silti kuin viedä nyky­istä, van­hoi­hin peri­aat­teisin nojaavaa suun­nitel­maa väk­isin eteenpäin.

  12. Sakke: Miten ihmeessä sit­ten mm. Kehä I:lle Espoon Lep­pä­vaaraan sekä Turku­un johtavalle moot­tori­tielle tai Osloonkin on voitu rak­en­taa varsin pitk­iäkin tun­nelei­ta ajoneuvoliikenteelle?

    Lep­uskissa ja Turun motar­il­la on jonkin­laiset kalliot minkä läpi tun­neli on mah­dol­lista jotenkin järkevästi rak­en­taa. Koivusaari on suurim­mak­si osak­si mer­en­täytölle raken­net­tu, ei sinne kan­na­ta tun­nelei­ta tehdä. Eipä niitä tun­nelei­ta Venet­si­as­sakaan ole..

    1. Alun perin Län­siväylästä piti kat­taa kan­nel­la pidem­pi osu­us, mut­ta siitä on luovut­tu kus­tan­nussy­istä. Kus­tan­nuk­sia tuli eri­tyis­es­ti siitä, että pidem­pi kat­ta­mi­nen oli saanut aikaan tun­nelin ja se olisi tuonut kalli­ita turvallisuusongelmia.

  13. “Viereisen talon (Mal­ta-talo) väki on muu­tok­ses­ta käärmeis­sään, kos­ka he suun­nit­te­liv­at taloon­sa parvek­keet paikkaan, jota vastapäätä voimas­sa ole­van kaa­van mukaan oli mata­laa rak­en­tamista. Nyt kahdek­san metrin päähän tulee kahdek­sanker­roksi­nen asuin­ta­lo ja sen viereen kuusik­er­roksi­nen pysäköin­ti­ta­lo. Jos tämä kaa­va olisi ollut tiedos­sa, olisi talo suun­nitel­tu toisin.”

    Esit­telijän vastineesta:
    “Mes­si­tytönku­jan kat­u­alueen lev­eys on nykyisessä voimas­sa olevas­sa kaavas­sa 11,5 metriä eikä Teras­si­taloko­rt­telin ase­makaavas­sa muute­ta kyseistä kat­u­aluet­ta. .. Eri­ty­isas­umisen kort­telialueen ja As Oy Mal­tan tont­tien väli­nen etäisyys on siis sama kuin kat­u­alueen lev­eys 11,5 metriä. As Oy Mal­tan asuin­raken­nuk­sen uloin län­teen suun­tau­tu­va parveke on raken­net­tu 11 metrin etäisyy­delle ton­tin rajas­ta, jol­loin As Oy Mal­tan asuin­raken­nuk­sen län­sipää­dyn etäisyys eri­ty­isas­umisen kort­telialueen asuin­raken­nuk­seen on 22,5 metriä.”

  14. Ei tämä Koivusaari ole sel­l­aista kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä, jota voisi luon­non­suo­jelulli­sista syistä kan­nat­taa. Voihan muual­lakin sulkea silmän­sä vede­nalaiselta luon­nol­ta ja täyt­tää ran­nat ja samal­la kutu­alueet, mut­ta oikeasti luon­toa säästävää olisi pitää kaupun­ki enem­mänkin paikallaan tiivi­il­lä kort­telil­la ja rak­en­taa paljon enem­män myös ylöspäin. Ei tuos­sa ole edes se peri­aate voimas­sa, että käveli­jä ja pyöräil­i­jä tulee ennen autoa. Koko han­ke jäi­hin ja uud­estaan tuol­la bule­vardis­oin­nil­la Laut­tasaaren läpi. On muuten fik­sun näköistä kort­telia havain­neku­vis­sa havain­neko­rt­teleista jot­ka havain­noi­vat bule­var­di­en rak­en­tamista. Sääli että edes kil­pailut eivät tuo­ta yhtä jännää.

    Jätkäsaa­res­sa ei nyt ainakaan ole syytä vähen­tää rak­en­tamista sen takia että naa­puris­sa on jo talo. Mielu­um­min lisätä ainakin tuo­hon terassitaloon.

  15. Ker­rankin joutuu toivo­maan että valit­ta­jat saisi­vat kaadet­tua Koivusaaren kaa­van. Kun ver­taa noi­ta yllä linkitet­tyjä Bule­var­di ja umpiko­rt­teli selvi­tyk­siä Koivusaaren havain­neku­vaan, voi vain ihme­tel­lä miten pystytään mak­si­moimaan meluhai­tat ja min­i­moimaan (omas­ta mielestäni) kaupunkiym­päristön luo­ma viihty­isyys. Noh toisaal­ta Helsinki­in tarvi­taan lisää halpo­ja kämp­piä, ja onhan se jonkin­laista yhteisöl­lisyyt­tä, että voi sanoa vastapäiselle naa­purille käspäivää parvekkeelta.

    Nyt kun OS on valittu/tullaan val­it­se­maan seu­raavak­si Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si, voinee vain toivoa että hän, vaik­ka kuu­luukin tiivi­in kort­te­likaupun­gin vas­taiseen sukupolveen, muis­taisi vihreänä ajatel­la myös tule­vien sukupolvien tarpeita.

  16. Jar­moR:
    Jätkäsaaren Malta-talosta. 

    Ei kai ker­rostaloa­sukas voi kohtu­udel­la vaa­tia, että juuri hänen parvekenäkymästä eteen ei raken­net­taisi ker­rostaloa, asu­uhan hänkin ker­rostalos­sa jonkun toisen edessä. 

    Tämä ei ollut asian point­ti, vaan se että muut­taes­saan tuo­hon taloon asukkaat ovat olleet siinä käsi­tyk­sessä että viereis­es­tä kort­telista tulee nyt suun­nitel­tua mata­lampi. Se on vaikut­tanut talon suunnitteluun.

    Koivusaares­ta. Smith ja Polvi­nen oli­si­vat hyvin ylpeitä. Nyt saadaan lähiö, jois­sa omas­ta parkki­hal­lista on vain n. 100 metrin ajo­mat­ka suo­raan moot­tori­tien ohi­tuskaistalle 🙂 Vroom, vroom!

    Koivusaaren eduk­si on san­ot­ta­va, että se toimii hyvänä pilot­ti­na miten moot­tori­tieli­it­tymän päälle saadaan raken­net­tua asun­to­ja. Koivusaaren kaavaa voita­neen käyt­tää vähäisin muu­toksin Kehä I:sen ja Lah­den­tien liit­tymän sisäkaarteisi­in sijoit­tuvan lähiön suunnittelussa.

  17. OS

    “Kar­tanon­tien 22:n kaa­va Munkkiniemessä

    Ton­til­la sijait­see uskon­nol­lisen jär­jestön käytössä ole­va suo­jelta­va hir­sir­aken­nus. Tämä muute­taan kolmek­si asun­nok­si. Ton­tille saa rak­en­taa toisen pien­talon, 390 k‑m2, johon saa sijoit­taa vain kak­si asun­toa. Aika iso­ja ja siis hin­tavia asun­to­ja määrätään tekemään. Tämä on lap­suuteni maise­mis­sa, mut­ta en ole tien­nyt kris­til­lis­es­tä jär­jestöstä mitään.”

    Tämä on Krisiy­hteisön talo. He eivät eri­tyisem­min pidä meteliä itses­tään; aate perus­tuu paljon Rudolf Steiner­in oppei­hin ja pyr­ki myös sov­in­toon katolis­ten ja pro­ten­tant­tien välil­lä. Laula­ja­Juk­ka Kuop­pamä­ki muuten oli Kir­siy­hteisön pap­pi, ja siu­nasi hau­taan 1990 kris­tiy­hteisöön kuu­luneen tätini. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6

  18. napan­der: On muuten fik­sun näköistä kort­telia havain­neku­vis­sa havain­neko­rt­teleista jot­ka havain­noi­vat bule­var­di­en rak­en­tamista. Sääli että edes kil­pailut eivät tuo­ta yhtä jännää.

    Johtunee siitä, että tuo selvi­tys on varsin vapaa­ta ideoin­tia, jos­sa alku­un tode­taan, että kort­telei­ta ei ole suun­nitel­tu millekään nimeno­maiselle paikalle, vaan teo­reet­tiseen bule­vardi­malli­in. Tosielämässä sit­ten tule­vat vas­taan parkki­nor­mit, raken­nus­li­ikkei­den punakynät, nim­byt ja muut, jol­loin lop­putule­ma latis­tuu. Kil­pailui­hin osal­lis­tu­vat arkkite­hdit var­masti osaisi­vat suun­nitel­la vaik­ka mitä, jos ei olisi näitä kahleita.

  19. Kar­tan­otie 22

    Äh. Huoli­ma­ton oikoluku, kuten aina.

    Puhuin siis Kristiyhteisöstä.

  20. Tang0 merel­lä soi.

    Olin­pa tässä eräänä päivänä kesäku­un lop­pupuolel­la tapaa­mas­sa poikaani hänen työ­paikallan Ruo­ho­lahdessa, Lapin­lah­den sil­lan kupeessa.

    Oli pil­vipou­ta, läm­pöti­la lähel­lä 20 astet­ta, kohta­lainen tuuli. Ja piti lait­taa tak­ki tiukalle kiin­ni. Viileää oli. — Karais­tu­mi­nen­han tekee itse kullekin hyvää, varsinkin mer­inäköalaa ihaillessa…

  21. Joo, tuo moot­tori­tier­atkaisu Koivusaaren läpi kulke­valle liiken­teelle ei kyl­lä vaiku­ta oikeal­ta. Onko tämä taas jotain autop­uolueen hömpötyksiä?

  22. EKK:
    Samaan aikaan toisaal­la viras­tossa on saatu valmi­ik­si selvi­tys asumis­es­ta kaupunkibule­var­di­en varrella… 

    Bule­var­di ei ole hallinnolli­nen päätös. Elävä bule­var­di vaatii run­saasti jalankulku ja autoli­iken­net­tä. Helsingis­sä vain Man­ner­heim­intien eteläpää on aluet­ta, jos­ta pie­nil­lä liiken­nejär­jeste­ly­il­lä saa elävää bulevardia.

  23. Kalle: Elävä bule­var­di vaatii run­saasti jalankulku ja autoliikennettä.

    Autoli­iken­net­tä? Esimerkik­si Pari­i­sis­sa Haus­man­nin ylileveät auto­jen kan­soit­ta­mat bule­vardit ovat tun­nel­mal­taan silkkaa Cor­busieria kun kuvit­telet pois hap­tisen arkkite­htu­urin ja puut.

    Autoille tarkoitet­tu bule­var­di on usein huonoista vai­h­toe­hdoista vähiten huono, paljon vähem­män huono kuin kaupunki­mo­tari mut­tei mikään suun­nit­telun itseisarvo.

    Toisaal­ta, “elävä” kaupunkiym­päristön attribu­ut­ti­na on epä­tarkoituk­sen­mukainen kun sil­lä tarkoite­taan niin eri asioita.

  24. Asi­as­ta kol­man­teen. Hesaris­sa oli tänään jut­tu uud­es­ta Öster­sun­domista. Suo­raan sanoen hirvit­ti uud­is­as­u­tus moot­tori­tien pohjois­puolises­sa neit­seel­lisessä kalli­olu­on­nos­sa. Voisitko Ode ottaa kan­taa tähän seu­raavis­sa blogikir­joituk­sis­sasi niin pää­sisi kommentoimaan.

  25. Olen tämän aiem­minkin toden­nut, mut­ta en mitenkään ymmär­rä tuol­laista “tiivistä ja mata­laa” raken­nus­ta, jos­sa mata­lal­la raken­nus­mas­sal­la tuh­lataan kaik­ki maapinta-ala.

    Tam­pereen torni­hotel­lista on hyvät maise­mat, vaik­ka se arkkite­htonis­es­ti onkin ruma mus­ta beton­imöhkäle. Oli­si­vat tehneet siitä samantien 2x korkeamman.

    Tuonne koivusaa­reenkin sopisi parhait­en vain yksi Burj Khal­i­fa ‑luokan pil­ven­pi­irtäjä. Jäi­sivät kaik­ki maat ja ran­nat vapaaksi.

  26. Jus­si:
    Asi­as­ta kol­man­teen. Hesaris­sa oli tänään jut­tu uud­es­ta Öster­sun­domista. Suo­raan sanoen hirvit­ti uud­is­as­u­tus moot­tori­tien pohjois­puolises­sa neit­seel­lisessä kalli­olu­on­nos­sa. Voisitko Ode ottaa kan­taa tähän seu­raavis­sa blogikir­joituk­sis­sasi niin pää­sisi kommentoimaan.

    Ja juuri tuli uuti­nen Malmin ken­tän sulkemis­es­ta. Mie­lenki­in­toista; Malmille meinataan lait­taa 25 000 asukas­ta 2,5 neliök­ilo­metrille. Öster­sun­domi­in 70 000 asukas­ta 37 neliök­ilo­metrille. Tuol­la Malmin tiiviy­del­lä riit­täisi 7 km² ja lop­ut 30 km² Öster­sun­do­mia voisi jät­tää odottamaan.

  27. Sanon vaan, että jos tuol­laisia parkki­talo­ja raken­netaan ja edel­lytetään, ett käyt­täjät mak­sa­vat, niin niistä tulee saman­laisia suun­nitel­mat­alouden mon­u­ment­te­ja mitä Neu­vos­toli­it­to on täyn­nä. Kuud­es­ta ker­rokses­ta ehkä yhdelle on käyt­töä parkki­ti­lana, lop­ut jäävät skeittareille ja katuartisteille.

  28. TL:
    Olen tämän aiem­minkin toden­nut, mut­ta en mitenkään ymmär­rä tuol­laista “tiivistä ja mata­laa” raken­nus­ta, jos­sa mata­lal­la raken­nus­mas­sal­la tuh­lataan kaik­ki maapinta-ala.

    Tam­pereen torni­hotel­lista on hyvät maise­mat, vaik­ka se arkkite­htonis­es­ti onkin ruma mus­ta beton­imöhkäle. Oli­si­vat tehneet siitä samantien 2x korkeamman.

    Tuonne koivusaa­reenkin sopisi parhait­en vain yksi Burj Khal­i­fa ‑luokan pil­ven­pi­irtäjä. Jäi­sivät kaik­ki maat ja ran­nat vapaaksi. 

    Tokkopa.

    Seu­raa­va kuva antaa osvi­it­taa siitä, ‘jäi­sivätkö kaik­ki maat ja ran­nat vapaak­si’ sit­tenkään: “http://www.utilities-me.com/pictures/gallery/News/Burj-Khalifa.jpg”.

    Mik­si ihmeessä arkkite­htonis­es­ti ruman möhkäleen pitäisi olla korkea ja näkyä pitkälle tai sitäkin pidem­mälle? Maan uumeni­in­han tuol­laiset tulisi hau­da­ta, pois ihmis­ten silmistä.

    Tunkion laelta ympärilleen kat­se­l­e­va kukkokaan ei tai­da itse sitä rumaa tunkio­ta nähdä. Ympäristön näkökul­mas­ta tilanne on toinen.

  29. Hyva etta kattavat,

    juuri tuol­laista pitaa saa­da aikaan nykyisen poli­ti­ikan aikana. Paljon rak­en­tamista, vahan vihreaa.Olet taas Ode oikeassa!

    Jip­pii!

    t. Mikko

  30. Sakke:
    Seu­raa­va kuva antaa osvi­it­taa siitä, ‘jäi­sivätkö kaik­ki maat ja ran­nat vapaak­si’ sittenkään: 

    Google mapsin perus­teel­la Burj Khal­i­fa on ylhäältä päin 3 sakarainen tähti, joka mah­tuu hyvin ympyrään jon­ka säde on 150m. Tuol­laisia voisi rak­en­taa Koivusaa­reen vaik­ka kak­si tien molem­min puolin.

    Point­ti­ni oli, että pidän korkeista raken­nuk­sista, ja siitä että niiden välis­sä on paljon tyhjää tilaa. “Tiivistä ja mata­laa” rak­en­t­a­mi­nen on kuu­lostanut minus­ta aina täy­del­liseltä hul­lu­udelta ja maap­in­ta-alan haaskaukselta. 

    Jos jon­nekin Koivusaa­reen pitää sijoit­taa tiet­ty määrä neliöitä, niin min­un puolestani ne neliöt voisi sijoit­taa pari­in har­vaan raken­nuk­seen. Ja jät­tää maat vapaak­si ihmisille. 

    Sakke:
    Mik­si ihmeessä arkkite­htonis­es­ti ruman möhkäleen pitäisi olla korkea ja näkyä pitkälle tai sitäkin pidemmälle? 

    Voi talosta tehdä toki hienonkin. Esim. Malmön Turn­ing Tor­so on minus­ta ihan hieno. Ja Tam­pereen torni­hotellin alku­peräi­nen sini­valkoinen luon­nos oli ihan hieno.

    Uud­es­ta en oikein pidä, se on kolkkoa mus­taa beto­nia ja näyt­tää avon­ai­sine ulokkei­neen kesken­eräiseltä. Punaisen tiilin väri­nen betoni olisi voin­ut pelas­taa paljon Tam­pereel­la, mut­ta en ole yleen­sä ennenkään ollut samaa mieltä suo­ma­lais­ten arkkite­htien kanssa.

    http://tampere.kohokohdat.fi/tornihotelli-tampereella/

  31. Ainakin omas­ta mielestäni suo­ma­lainen tapa rak­en­taa korkei­ta talo­ja, eli iso tor­ni­ta­lo jon­nekin huitsin nevadaan ja val­ta­va parkkipaik­ka siihen ympärille, on täysin jär­jetön­tä. Esimerkik­si Cirrus.

    Korkeud­es­ta on talon käytän­nöl­lisyy­delle hirvit­tävästi hait­taa, kos­ka kah­den­teenkymme­nen­teen ker­rokseen on aika paljon pidem­pi mat­ka kuin toiseen kerrokseen.

  32. Sylt­ty: Ainakin omas­ta mielestäni suo­ma­lainen tapa rak­en­taa korkei­ta talo­ja, eli iso tor­ni­ta­lo jon­nekin huitsin nevadaan ja val­ta­va parkkipaik­ka siihen ympärille, on täysin jär­jetön­tä. Esimerkik­si Cirrus.

    No olisiko parem­pi, jos Cir­rus olisi raken­net­tu poikit­tain maa­han mata­lak­si pötkök­si, ja samat parkkipaikat siihen ympärille? 

    Sylt­ty:
    Korkeud­es­ta on talon käytän­nöl­lisyy­delle hirvit­tävästi hait­taa, kos­ka kah­den­teenkymme­nen­teen ker­rokseen on aika paljon pidem­pi mat­ka kuin toiseen kerrokseen.

    Matalu­ud­es­ta on talo­jen käytän­nöl­lisu­udelle hirveästi hait­ta, mata­lat talot tuh­laa­vat kaupunki­ti­laa ja luo­vat esteitä jalankulk­i­joille. Jalankulkure­itit ovat paikko­ja joi­ta käytän kaupungis­sa päivit­täin. Useim­mis­sa kaupun­gin talois­sa käyn aika har­voin, jos koskaan. 

    Pietarin lähiöt ovat täyn­nä kolos­saal­isia 24+ ker­roksisia talo­ja, ja lisää raken­netaan täyt­tä päätä. Uusi ydin­voimalakin sinne nousee, “Leningrad II”. Jos min­ul­ta kysytään niin ydin­voimala ja 30 ker­roksiset 5000 asun­non ker­rostalot ovat paljon käytän­nöl­lisem­piä kuin “tiivi­it ja mata­lat” eril­listalot joi­ta läm­mitetään ekol­o­gisel­la venäläisel­lä kivihiilellä.

  33. Mikä on Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun rooli Laut­tasaaren län­sipuolel­la ole­van, Hydran kaltaisen Koivusaaren osayleiskaa­van suun­nit­telun käsit­telyssä? (Hydras­ta: ks. esim. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra_(mytologia)”)

    Miten on mah­dol­lista, että uusim­mas­sakin Koivusaaren osayleiskaavaa koskevas­sa muu­tose­hdo­tuk­ses­sa voidaan edelleen ehdot­taa näin mit­tavaa muu­tos­ta maise­maan, laa­jan näkemäpi­irin keskiöön, ilman että sen osalta on vieläkään tehty han­kkeen maise­mallis­ten vaiku­tusten sekä var­jos­tus­vaiku­tusten kun­nol­lisia arvioin­te­ja? Mui­ta selvi­tyk­siä on tehty huo­mat­ta­van lukuisa joukko, mut­ta mik­si edel­lä­maini­tu­ista, varsin olen­nai­sista asioista näis­sä uusim­mis­sakin suun­nitelmis­sa jostain syys­tä vaietaan?

    Eri­tyis­es­ti lähipi­iris­sä ole­vien aluei­den osalta oli­si­vat muu­tok­set tuol­laisen suun­nitel­man osalta raju­ja (suo­ras­taan rujout­tavia!). Nyt on tuo­tu jul­ki jälleen ker­ran pramei­ta viis­toil­maku­via, jot­ka saat­ta­vat jopa (salakavalasti) houkutel­la päät­täjät jät­tämään osa tärkeistä asioista kokon­aan huomiotta. Suun­nitel­mat eivät tuo selkeästi esi­in kaikkia tärkeitä vaikutuksia. 

    Pyytäisin sen täh­den kiin­nit­tämään huomio­ta edes siihen, miten selostuk­ses­sa alueelle hah­motel­lut täytöt sekä raken­nuk­set mah­taisi­vat vaikut­taa maise­maan ja mm. ilmavu­u­teen ja val­on määrään Koivusaaren itäpuolel­la, mis­sä ne ovat asuinalueen ja sen ympäristön keskeisiä omi­naispi­irteitä. Sotka­tien korkeus meren­pin­nas­ta lie­nee noin 1.5 metrin paikkeil­la, Koivusaar­en­tie (ran­nas­sa Laut­tasaaren puolel­la) on tuskin paljoakaan sitä korkeam­mal­la. Ei olisi ollut suuri vai­va hah­motel­la osayleiskaavaselostuk­sen mukaisen suun­nitel­man siluet­tivi­i­va esim. val­oku­vi­in vas­tarannal­ta (Sotkatieltä tai Koivusaar­en­tien mutkan kohdalta).

    Kar­tat sekä viis­toil­maku­vat eivät ker­ro juuri mitään siitä, minkälaisia nuo muu­tok­set ja niiden vaiku­tuk­set oli­si­vat, jos Län­siväylän etelä-pohjois­su­un­nas­sa ylit­tävän sil­lan korkeu­teen ulot­tuvat maan­täytöt ja niiden päältä ylöspäin raken­net­ta­va talo­rykelmä, jon­ka kohdalle on joi­hinkin taloi­hin merkit­ty numeroi­ta aina lukui­hin VIII sekä IX asti, toteu­tu­isi­vat. Miltä korkeudelta alka­en nuo ker­rokset pitäisi laskea? 

    Suun­nitelmis­sa on suo­ras­taan häm­mästyt­tävän hyvin kyet­ty kätkemään asian havain­nol­lis­t­a­mi­nen, eli, mitä tuo käytän­nössä merk­it­sisi, miltä tuo muu­tos näyt­täisi. Mik­si näin? Miten paljon korkeam­malle ja maise­maa peit­tävästi Koivusaaren puolel­la on oikein tarkoi­tus sal­lia rakennettavan?

    Jos nyt ehdote­tun osayleiskaa­van hyväksymisel­lä annetaan val­tu­udet aloit­taa mer­en­täytöt, on sen jäl­keen myöhäistä myöhem­min, jos­sain (talo­jen korkeuk­sia tarkem­min käsit­televässä) kaavavai­heessa huo­ma­ta, että “oho, sat­tuipa osayleiskaa­van tek­i­jöille näköjään perus­teelli­nen, jät­timäi­nen virhe” ja “kas vain, emmepä tulleet tuo­ta ajatelleeksi”.

    En ole kaavoitus­pros­essien asiantun­ti­ja, mut­ta maal­likkona olen asi­as­ta seu­raa­van vaikutel­man saanut. Min­ulle on asi­as­ta kaupun­gin tiedo­tusti­laisuuk­sis­sa kysyessäni vain viitat­tu asian kuu­lu­van vas­ta kaavoituk­sen seu­raavaan vai­heeseen. Onko nyt siis todel­lakin tarkoituk­se­na aikaansaa­da paha virhe, seu­raus­vaiku­tuksi­neen, joiden peru­mi­nen tai lieven­tämi­nen olisi myöhem­min, täyt­tö­jen jäl­keen, käytän­nössä läh­es mah­do­ton­ta? Kyseinen osayleiskaava­su­un­nitel­ma toimisi sil­loin kuin Pan­do­ran lipas. 

    En usko, että noin korkeal­ta alustal­ta, mihin Län­siväylän ylit­tävän sil­lan rak­en­t­a­mi­nen tuol­la paikalla (Koivusaaa­res­sa) johtaisi, olisi mitenkään mah­dol­lista rak­en­taa noin korkealle ylitse Sotka­tien, Telkkäku­jan ja Koivusaar­en­tien katu­ta­so­jen yläpuolelle kohoavaa raken­nus­mas­si­ivia, ilman että se johtaisi naa­pu­rus­ton asukkaiden, asuinaluei­den sekä niiden ympäristön olo­suhtei­den merkit­tävään heiken­tämiseen. Koivusaaresta­han tehtäisi­in kuin jonkin­lainen korkea, moniker­roksi­nen ‘kakku”!

    Rak­en­tamisen maise­malliset vaiku­tuk­set Län­siväyläl­lä ja sitä reunus­tavil­la kevyen liiken­teen käyt­tämil­lä väylil­lä muut­tuisi­vat aivan olen­nais­es­ti huonom­paan suun­taan, mut­ta nyt ehdotet­tu osayleiskaa­va kuvaa ehdote­tun muu­tok­sen tätäkin puol­ta san­gen huonosti.

    Käsit­tääk­seni osayleiskaa­van käsit­telyssä on nyt tarkoi­tus päät­tää siitä, sal­li­taanko alueelle ehdotet­tu­ja uusia mer­en­täyt­töjä vai ei. Onko näin?

    Mielestäni tuo­ta ‘Pan­do­ran lipas­ta’ Laut­tasaaren ja Espoon rajan välil­lä ei pidä ava­ta, eikä laa­jo­ja lisätäyt­töjä Koivusaa­reen ja sen ympärille sal­lia. ‘Lip­paan avaamis­es­ta’ koitu­vat vit­sauk­set oli­si­vat hyö­ty­i­hin näh­den heikot, Koivusaaren ja sen ympäristönkin kannal­ta sitä merkit­tävästi huonon­ta­vat. Tämä on mielestäni tuo­tu esi­in varsin selkeästi mm. asukas­palaut­teessa, mut­ta ei kuitenkaan itse kor­ja­tuis­sakaan suunnitelmissa.

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa tulisi ymmärtääk­seni pyrk­iä kehit­tämään kaupunkia parem­mak­si. Koivusaaren nyt, lokaku­us­sa 2014 esit­telyssä ole­va osayleiskaava­su­un­nitel­ma ei siihen mielestäni kaikkine vaiku­tuksi­neen selvästikään kykene.

    Mis­sä ovat ne kaupun­gin val­tu­ute­tut, virkamiehet ja toimielin­ten jäsenet, jot­ka tuon Koivusaari-suun­nitel­man kohdal­la rohkeni­si­vat lop­ul­takin toimia kuin Her­ak­les, Ler­nan kaupunkia ter­ror­isoi­neen Hydran kukistaessaan?

  34. Osaako kukaan sanoa, miltä etäisyy­deltä ja korkeudelta mah­taa olla tuo tämän, 19.10.2014 päivä­tyn blo­gin alus­sa ole­va kuva?

  35. anomuu­mi:
    Onneton tapaus tuo Koivusaari. Tun­nelit ja kat­teet pari­in kohtaan rak­en­ta­mal­la luk­i­taan väylä­valin­naksi 3+3‑kaistainen moottoritie… 

    Kun tulee tarve lisätä kaisto­ja, siihen var­maan saadaan mah­tu­maan 2*3+3, eli motari pystytään rak­en­ta­maan kah­teen tasoon. Uskoisin kuitenkin tuon 3+3:n riit­tävän aika pitkälle nyt, kun bus­sit metron myötä saadaan kokon­aan pois Länsiväylältä.

  36. TL: No olisiko parem­pi, jos Cir­rus olisi raken­net­tu poikit­tain maa­han mata­lak­si pötkök­si, ja samat parkkipaikat siihen ympärille?

    No tuol­la paikalla, jos se pötkö olisi vään­net­ty kort­telin muo­toisek­si niin olisi. 

    Vas­takysymys: olisiko Cir­ruk­sen torni ollut parem­mal­la paikkaa vaikka­pa Helsin­gin keskus­tas­sa, jos­sa tilaa ei ole (jätetään nyt se, sopi­iko Helsin­gin keskus­taan tor­ni­talo­ja noin niinkuin ulko­muo­ton­sa puoles­ta tästä pois)? Vai onko se mielestäsi nyt juuri parhaim­mas­sa mah­dol­lises­sa paikassa?

    Järkeväm­pää olisi rak­en­taa korkeat talot sinne, mis­sä on puutet­ta tilas­ta. Jos voi tuh­la­ta kaupunki­ti­laa ihan tavanomaisi­in parkkipaikkoi­hin, niin tilaa on ihan riit­tävästi vähän mata­lam­paankin taloon. Korkeasti rak­en­t­a­mi­nen kun on kallista.

    Korkeat talot kuu­lu­vat ydinkeskus­toi­hin, mis­sä tila on kortilla.

    Matalu­ud­es­ta on talo­jen käytän­nöl­lisu­udelle hirveästi hait­ta, mata­lat talot tuh­laa­vat kaupunki­ti­laa ja luo­vat esteitä jalankulkijoille.

    Kul­keeko Cir­ruk­sen ympäri ja lävitse paljonkin jalankulkuliikennettä? 🙂

    Kat­so vaik­ka Google map­sil­la sitä paikkaa. Vier­essä on iso parkkipaik­ka ja jokin mikä lie maankaatopaik­ka (kai siihen jotain joskus tulee?) Ei kum­minkana mitään järkevää.

    Jalankulkure­itit ovat paikko­ja joi­ta käytän kaupungis­sa päivittäin.

    Kulkemista varten on ole­mas­sa kort­telirakenne. Ei ole mitään järkeä rak­en­taa tor­ni­talo­ja vain sik­si, että joku laiska jalankulk­i­ja ei jak­sa kävel­lä kort­telin ympäri, vaan halu­aisi suo­raan läpi.

    Niin siis toki min­un mielestäni omis­ta­ja saa rak­en­taa ton­tilleen tor­ni­talon, jos halu­aa vaikka­pa vain sik­si, ettei niitä korkei­ta talo­ja paljoa ole tms. Suomes­sa vain jostain syys­tä tor­ni­talot syn­tyvät itse talo­jen kannal­ta jär­jet­tömi­in paikkoi­hin, ties minne kaupun­gin laitamille.

  37. Onko muuten tuo tämän keskustelu­ai­heen alkupäässä ole­va kuva, jota ehkä piir­roksek­si pitäisi pikem­minkin kut­sua, litistynyt vahin­gos­sa? Sen korkeu­den suhde lev­ey­teen on tääl­lä, Osmon blo­gis­sa, noin 40%, kun taasen samaa ihan aihet­ta ja samoin rajauksin esit­tävän kuvan korkeu­den suhde lev­ey­teen toises­sa läh­teessä (tääl­lä: “www.särelä.fi”) on noin 70%. Osmon kuvas­sa osayleiskaava­su­un­nitel­man (vai ehdo­tusko tuo on?) raken­nuk­set näyt­tävät aika matalil­ta, kun taas Mikon kuvas­sa paljon korkeam­mil­ta. Aika vekkulia!

    Mikä mah­taa olla oikea suhde (tuon piir­roksen korkeu­den ja lev­ey­den välil­lä)? Kuvaako käytet­ty kuva­suhde sat­tuman oikkua, vai ken­ties tavoiteti­laa blogin­pitäjän mielenmaisemassa?

  38. Sylt­ty:

    Kulkemista varten on ole­mas­sa kort­telirakenne. Ei ole mitään järkeä rak­en­taa tor­ni­talo­ja vain sik­si, että joku laiska jalankulk­i­ja ei jak­sa kävel­lä kort­telin ympäri, vaan halu­aisi suo­raan läpi. 

    Jos uusia, iso­ja kort­telei­ta raken­netaan, voisi olla syytä vara­ta niihin oiko­tien mah­dol­lisu­us kort­telin läpi (muillekin kuin ao. kort­telin asukkaille). Helsingis­sä Viron­niemeltä tämänkaltaisia oikoteitä ainakin löy­tyy, kun­han eivät olisi (epä­sosi­aalisen kansanosan aiheut­tamien häir­iöi­den elim­i­noimisek­si) portein sul­jet­tu­ja, jol­loin kulkure­itit muil­takin umpeutuvat.

    Enti­saiko­jen kaupun­git ympäröi­ti­in muurein, jot­ta kaupunki­laiset oli­si­vat saa­neet olla rauhas­sa. Se on mielestäni oikeutet­tu tarve, jota häiriköt eivät saisi uha­ta. Helsingis­sä sul­je­tut kort­telit (ilman läpikulkua) ilmen­tävät samaa pyrkimys­tä. Mut­ta ne kulku­ti­et …, mikä neuvoksi?

  39. Mitä tuon Koivusaari-suun­nitel­man kanssa on oikein tarkoi­tus tehdä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan 28.10.2014 pide­tyn kok­ouk­sen jälkeen?

    Minus­ta on aika valitet­tavaa, ja suo­ras­taan usko­ma­ton­ta, että piskuiselle, ympäristöltään upealle alueelle suun­nitel­laan vaik­ka miten iso­ja muu­tok­sia, mut­ta paikan pahin­ta ongel­maa (= Län­siväylä ja sen liiken­nemelu ym. päästöt ja hai­tat) ei silti kyetä ratkaise­maan. Ei tuos­ta tuol­la tavoin mitään kelvol­lista syn­ny, ainakaan min­un mielestäni. Pikem­minkin arvelisin, että tästä han­kkeesta on syn­tynyt jo jotakin joka on kuin “Nes­sok­sen viit­ta” kantajalleen.

    Jonkin­lainen kaupunkibule­var­di, joka jatkuisi kaupun­gin rajalle asti 60 km/h rajoituksi­neen (oli sit­ten talo­ja sen reunoil­la tai ei) voisi olla ehkä tarpeen, jos ympäristöön lev­iävää liiken­nemelua ei muu­toin saa­da kuri­in. Toinen kysymys on, miten autoil­i­jat sit­ten saataisi­in nou­dat­ta­maan 60 km/h rajoi­tus­ta Län­siväyläl­lä, kun edes nykyi­nen 80 km/h‑rajoitus ei mon­enkaan kulkuneu­von nopeut­ta siel­lä juuri hillitse.

  40. Mitä ne 4000 työ­paikkaa ovat? 400 Alepaa? Raken­netaan jon­nekin jotakin ja sinne syn­tyy työpaikkoja.

  41. Sat­tuiko­han kukaan muu näkemään tänään (9.4.) etelästä tullei­ta kurkia, jot­ka kierte­liv­ät ensin Koivusaaren eteläosan yllä, sit­ten pohjoisosan yllä, ja lopuk­si jatkoi­vat ilmeis­es­ti Laa­jalahdelle? Upea näky, jol­laista en ollut aiem­min nähnyt!

    Ihmettelin ensin noiden lin­tu­jen touhu­ja, mik­si ne siel­lä oikein kiertelevät, ja vielä aika pitkään. Sit­ten juo­lahti mieleeni, että olisiko paikalla nou­se­via ilmavir­tauk­sia, kun yhä korkeam­malle näyt­tivät siel­lä kohoa­van? Oppi­vatko pur­je­len­täjät saman tekni­ikan linnuilta?

  42. Tarkoitin siis (eilen), että en ollut aiem­min näh­nyt tuol­laista iso­jen lin­tu­jen tiety­il­lä paikoil­la kierte­lyä. Kurki­au­rana ja osin V‑kirjaimen muo­toises­sa tai jono­muo­dostel­mas­sa, joi­ta olen joskus kyl­lä näh­nyt, ne tuli­vat paikalle (etelästä tai kaakos­ta), mut­ta kierte­lyi­den aikana sitä ns. kurki­au­raa ei enää selkeästi voin­ut havai­ta, ennen kuin ne alkoi­vat tehdä lähtöä jatkaak­seen eteenpäin.

    Autoil­i­jat, tai hiki otsas­sa (ja melkein nenä polkupyörän tan­goss) pyöräilevätkään tuskin tuo­ta vuo­de­naiko­jen ja luon­non kier­tokulku­un liit­tyvää ilmiötä vält­tämät­tä huo­ma­si­vat. Joskus todel­lakin kan­nat­taa kulkea jalan, tai ainakin ilman isom­paa kiiret­tä. Sil­loin huo­maa parem­min, esim. mitä ympäristössä ja lähilu­on­nos­sakin kevääl­lä tapahtuu.

    Jo se kurkien tulo Helsin­gin ja Espoon raja­maisemi­in oli vaikut­ta­va näky! En enää ihmettele jon­denkin lin­tubon­garei­den har­ras­tus­in­toa. Onnek­si niitä lin­tu­ja ja par­ven muo­dostel­man ‘hajoamista’ ja ‘uudelleen muo­dostamista’ saat­toi tuol­la alueel­la, Koivusaa­res­sa ja sen molem­min puolin, seu­ra­ta kat­seel­laan (luon­not­tomien estei­den rajoit­ta­mat­ta) pitkään!

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.