Östersundom, vaikea paikka vihreille

Östersundom

 

Öster­sun­do­min kaa­va­luon­nos on val­mis­tu­nut. Se on teh­ty yhtei­se­nä yleis­kaa­va­na Hel­sin­gin, Van­taan ja Sipoon kans­sa. Näi­den yhteis­ten yleis­kaa­vo­jen käsit­te­ly on aina vähän epä­de­mo­kraat­tis­ta, kos­ka ne pitää hyväk­syä kai­kis­sa kun­nis­sa samansisältöisinä.

Öster­sun­do­min kaa­vas­sa on pal­jon hyviä asioi­ta. Se tukeu­tuu rai­de­lii­ken­tee­seen, met­roon ja jat­kos­sa met­roa täy­den­tä­viin ratik­ka­lin­joi­hin. Sii­tä kaa­vail­laan tytär­kau­pun­kia eikä lähiö­tä. Asuk­kai­ta ennus­te­taan tule­van kai­ken kaik­ki­aan 70 000. Pien­ta­loa hai­kai­le­vil­le on tar­jol­la pien­ta­lo met­ron var­rel­la. Puu­tar­ha­kau­pun­gin idea parhaimmillaan.

= = = =

Ongel­ma­na on Natu­ra. Kaa­va pyrit­tiin teke­mään niin, ettei se vaa­ran­na Natu­ran suo­je­luar­vo­ja, eikä kaa­voi­tus tie­tys­ti Natu­ra-alu­eel­le ulotukaan.

Alu­eel­la pesii kui­ten­kin kol­me lin­tu­la­jia, joi­den ole­mas­sao­lo tukee samo­ja laje­ja itse natu­ra-alu­eel­la: pyy, ruis­rääk­kä ja keh­rää­jä. Arvio on, että raken­ta­mi­nen tuhoai­si nämä paris­kun­nat ja hei­ken­täi­si näin eli­no­lo­ja huo­mat­ta­vas­ti myös itse natura-alueella.

Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan keh­rää­jän säi­ly­mi­nen, pitäi­si pois­taa jok­seen­kin kaik­ki raken­ta­mi­nen alu­eel­la, sil­lä lisään­ty­vän väki­mää­rän tuo­ma lisään­ty­vä met­sän vir­kis­tys­käyt­tö koi­ran ulkoi­lut­ta­ji­neen mitä ilmei­sim­min kar­kot­tai­si maas­sa pesi­vän keh­rää­jän. Ei siis rii­tä, että alu­eel­le ei raken­ne­ta. Met­sän vir­kis­tys­käyt­tö pitäi­si myös kiel­tää tai aina­kin sitä pitäi­si voi­mak­kaas­ti rajoittaa.

Jos oli­si kyse vain nois­ta lin­nuis­ta, vaa­ka eit­tä­mät­tä kal­lis­tui­si raken­ta­mi­sen puo­lel­le. Mikään nois­ta lajeis­ta ei ole uha­na­lai­nen. Pyy on perä­ti riis­ta­lin­tu. Mut­ta kyse on Natu­ran juri­di­ses­ta sta­tuk­ses­ta. Natu­ran suo­je­lu­vaa­ti­muk­sis­ta voi tin­kiä val­tio­neu­vos­ton luval­la. Tätä luon­to­jär­jes­töt vas­tus­ta­ne­vat voi­mak­kaas­ti, kos­ka se avai­si uuden käy­tän­nön ja voi­si hei­ken­tää suo­je­luar­vo­ja muu­al­la­kin. Hyvin han­ka­la jut­tu vihreille.

= = = =

Ympä­ris­tö­jär­jes­töt ovat teh­neet vaih­toeh­to­kaa­van. Juu­ri näin pitää toi­mia, joten hatun­nos­to sil­le. Hei­dän mukaan­sa vaih­toeh­to­kaa­va teki­si mah­dol­li­sek­si 45 000 ihmi­sen asun­non. Loput 25 000 voi­si­vat men­nä asu­maan jon­ne­kin muualle.

On rehel­lis­tä ker­toa, mik­si tuo vaih­toeh­to­kaa­va  ei ole päät­tä­jien kes­kuu­des­sa herät­tä­nyt innos­tus­ta. Teen tämän sil­lä­kin uhal­la, että Suo­mes­sa on totut­tu kivit­tä­mään ikä­vän vies­tin tuo­ja. Minus­ta on epä­rei­lua vai­e­ta koh­te­li­aas­ti sen sijaan, että antaa rehel­lis­tä palautetta.

Vaih­toeh­to­kaa­vas­sa on kol­me ongel­maa. Tuo ennus­te 45 000 asuk­kaas­ta perus­tuu käsi­tyk­seen, että ihmi­set asui­si­vat Öster­sun­do­mis­sa sel­väs­ti ahtaam­min kuin muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muus­ta Suo­mes­ta puhu­mat­ta­kaan.  Kau­pun­gil­la ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta päät­tää sii­tä, kuin­ka mon­ta jäsen­tä ruo­ka­kun­nis­sa on. Kaa­val­la ei pää­te­tä asu­mis­väl­jyy­des­tä, vaan asu­mis­väl­jyyt­tä ennus­te­taan niin hyvin kuin osataan.

Minä­kin olen sitä miel­tä, että tule­vai­suu­des­sa Hel­sin­gis­sä asu­taan ahtaam­min kuin Hel­sin­ki olet­taa, mut­ta tämä kos­kee kan­ta­kau­pun­kia, esi­mer­kik­si Kal­lio­ta, joka on pie­nis­tä asun­nois­taan huo­li­mat­ta tul­lut lap­si­per­hei­den suosioon.

Toi­nen ongel­ma kos­kee sitä, että pien­ta­lot on muu­tet­tu ker­ros­ta­loik­si. Uusia ker­ros­ta­lo­val­tai­sia met­sä­lä­hiöi­tä ei kan­na­ta raken­taa, kos­ka niis­sä ei halu­ta asua. Asun­to­tuo­tan­toa ollaan kyl­lä Hel­sin­gis­sä suun­taa­mas­sa voi­mak­kaas­ti ker­ros­ta­lo­jen suun­taan, mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ker­ros­ta­loa­sun­to­ja lähiöis­sä on riit­tä­väs­ti. Kaa­val­la ei voi päät­tää, että pien­ta­loa­sun­nois­ta hai­kai­le­vat muut­ta­vat ker­ros­ta­loon. Ei, he muut­ta­vat pien­ta­loi­hin ja eko­lo­gi­sen tii­viin puu­tar­ha­kau­pun­gin sijas­ta jat­ke­taan pien­ta­lo­jen ripot­te­le­mis­ta haja­nai­ses­ti pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja kah­den hen­ki­lö­au­ton varaan.

Kol­mas ongel­ma liit­tyy sii­hen, että tytär­kau­pun­gin sijas­ta on kaa­voi­tet­tu toi­sis­taan eris­tet­ty­jä lähiöi­tä. Radan­var­si­lä­hiöi­den aika on ohi.

Nel­jäs­kin ongel­ma on. Kun kaa­va sal­lii vain kol­man­nek­sen sii­tä raken­ta­mi­ses­ta, jota käsil­lä ole­vas­sa ehdo­tuk­ses­sa on, ei niin pie­ni asu­kas­lu­ku puol­la kal­lis­ta inves­toin­tia met­roon. Se oli­si aivan koh­tuu­ton kus­tan­nus muil­le jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le, jot­ka jou­tui­si­vat inves­toin­nin mak­sa­maan lipunhinnoissa.

Vaih­toeh­to­kaa­vaa ei kan­na­ta toteut­taa. On parem­pi jät­tää koko alue rakentamatta.

124 vastausta artikkeliin “Östersundom, vaikea paikka vihreille”

  1. Nämä suo­je­lu­pää­tök­set eivät yleen­sä ole luon­non kan­nal­ta kovin mie­lek­käi­tä. Maa­pal­lon luon­to on koko­nai­suus eivät­kä mai­den rajat ole mie­lek­käi­tä tar­kas­te­lua­luei­ta, kui­ten­kin suo­je­lu­pää­tök­set perus­tu­vat pit­käl­ti mai­den rajoihin.
    Mik­si val­ko­sel­kä­tik­ka tai lii­to-ora­va on pitä­nyt suojella?
    Lajit ovat elin­voi­mai­sia, Suo­mi vain sat­tuu sijait­se­maan levin­nei­syy­sa­lu­een rajal­la, ja sen takia kan­ta Suo­men alu­eel­la on haa­voit­tu­va. Lajin säi­ly­mi­seen ei ole mitään mer­ki­tys­tä sil­lä, että sen kan­taa pyri­tään levin­nei­syy­sa­lu­een rajoil­la suo­je­le­maan, ja koko har­joi­tus on täyt­tä idiotismia.

    Sama hom­ma tuon Natu­ra alu­een kans­sa: Kysees­sä on aivan taval­li­nen pusik­ko, joka vain sat­tuu sijait­se­maan Hel­sin­gin vie­res­sä ja on sen takia eri­koi­nen. Jos tätä käy­te­tään suo­je­lu­pe­rus­tee­na, ei min­kään kau­pun­gin tai edes maan asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen ole mie­lek­kääs­ti mahdollista.

    Jos Suo­men asu­kas­tie­heys oli­si edes EU:n kes­ki­ta­soa, oli­si tääl­lä 38 mil­joo­naa asu­kas­ta, ja kaik­ki nämä nyt “ainut­laa­tui­set” kos­tei­kot oli­si­vat muut­tu­neet kult­tuu­ri­mai­se­mak­si niin kau­an aikaa sit­ten, ettei kukaan osai­si olla asias­ta pahoillaan.

    Kuin­ka­han moni on jää­nyt mureh­ti­maan Man­hat­ta­nin veh­mai­ta met­siä ja kir­kas­ve­ti­siä jokia?

  2. No mut­ta onhan se vih­rei­den tavoit­tei­den mukais­ta, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tuli­si 70 000 uudel­le asuk­kaal­le asunnot!

    Ehkä nyt kui­ten­kin kan­nat­taa tar­kas­tel­la asi­aa koko­nai­suu­den kannalta.

    Var­sin­kin, jos nämä 70 000 uut­ta asu­kas­ta muut­tai­si­vat muu­al­ta Suo­mes­ta, niin se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että muu­al­la Suo­mes­sa jää enem­män tilaa luonnolle. 

    Mis­sä tahan­sa ihmi­nen asuu­kin, niin sil­lä on vai­ku­tuk­sen­sa luon­toon ja sik­si onkin vii­sain­ta, että suu­rin osa ihmi­sis­tä asui­si kau­pun­geis­sa. Aivan kaik­ki eivät tie­ten­kään voi asua kaupungeissa.

    Vih­rei­den pitää osoit­taa kyke­ne­vän­sä teke­mään pää­tök­siä, ja myös kipei­tä pää­tök­siä. Se on ainoa tie, että vih­reät voi­vat jat­kos­sa­kin olla hal­li­tuk­ses­sa puo­lus­ta­mas­sa omia arvojaan.

  3. Met­roon tukeu­tu­va pien­ta­lo­mat­to ei ole uskot­ta­va. Etäi­syy­det ase­mil­le nouse­vat niin suu­rik­si, ettei jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­te­tä. Tar­vi­taan lisää kais­to­ja Por­voon­väy­läl­le, Itä­väy­läl­le, kehil­le jne.

    Kir­joi­tat, että ker­ros­ta­lo­val­tai­sia lähiöi­tä on tar­peek­si Hel­sin­gin ympä­ril­lä. Eikö pien­ta­lo­val­tai­sia kehys­kun­tia vas­ta olekin?

  4. AV:
    Nämä suo­je­lu­pää­tök­set eivät yleen­sä ole luon­non kan­nal­ta kovin mie­lek­käi­tä. Maa­pal­lon luon­to on koko­nai­suus eivät­kä mai­den rajat ole mie­lek­käi­tä tar­kas­te­lua­luei­ta, kui­ten­kin suo­je­lu­pää­tök­set perus­tu­vat pit­käl­ti mai­den rajoihin.
    Mik­si val­ko­sel­kä­tik­ka tai lii­to-ora­va on pitä­nyt suojella?
    Lajit ovat elin­voi­mai­sia, Suo­mi vain sat­tuu sijait­se­maan levin­nei­syy­sa­lu­een rajal­la, ja sen takia kan­ta Suo­men alu­eel­la on haa­voit­tu­va. Lajin säi­ly­mi­seen ei ole mitään mer­ki­tys­tä sil­lä, että sen kan­taa pyri­tään levin­nei­syy­sa­lu­een rajoil­la suo­je­le­maan, ja koko har­joi­tus on täyt­tä idiotismia.

    Logii­kal­la­si voi­tai­siin hävit­tää kaik­ki lajit Suo­mes­ta, jot­ka ovat elin­voi­mai­sia muu­al­la maa­il­mas­sa. Samal­la logii­kal­la jokai­nen val­tio voi­si toi­mia samoin ja lopul­ta lajit eivät oli­si elin­voi­mai­sia mis­sään. Logiik­ka­si on puh­das­ta idio­tis­mia parhaimmillaan.

  5. Olen AV:n kans­sa samoil­la lin­joil­la. Yli­pää­tään kan­nat­taa­ko Natu­ra yms aluei­ta sijoit­taa tai vaa­lia suu­rien kas­va­vien kau­pun­kien lähis­töl­lä. Kes­kit­tä­mäl­lä asu­tus­ta asu­tus­kes­kuk­siin voi­daan saa­da parem­paa luon­non­suo­je­lua toi­saal­la. Tie­tys­ti onhan se kau­pun­ki­lai­sil­le kivaa vaih­te­lua kun pää­see met­sään liik­ku­maan. Mut­ta jos se liik­ku­mi­nen siel­lä häi­rit­see saa­ti kar­koit­taa eläi­miä, niin onko se luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta mielekästä?

  6. Jos toi­nen puo­li Öster­sun­do­min 70 000 uudes­ta asuk­kaas­ta muut­taa sin­ne jos­tain sysi-Suo­mes­ta niin aika pal­jon kor­pi­met­siä tyh­je­nee keh­rää­jä­lin­nuil­le. Ties vaik­ka joku susi­kin ehti­si elää muu­ta­man päi­vän pitem­pään kun joku vähän tyh­jem­pi pitä­jä sat­tui­si kohdalle.

  7. Kaa­val­la ei voi päät­tää, että pien­ta­loa­sun­nois­ta hai­kai­le­vat muut­ta­vat ker­ros­ta­loon. Ei, he muut­ta­vat pien­ta­loi­hin ja eko­lo­gi­sen tii­viin puu­tar­ha­kau­pun­gin sijas­ta jat­ke­taan pien­ta­lo­jen ripot­te­le­mis­ta haja­nai­ses­ti pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja kah­den hen­ki­lö­au­ton varaan.

    Lii­an hen­ki­lö­au­to­pai­not­tei­suu­den ongel­mia vas­taan ei toi­si­aan kan­na­ta yrit­tää tais­tel­la kaa­voit­ta­mi­sel­la. Oikea tapa on aset­taa kai­kil­le hait­to­ja tuot­ta­vil­le ilmiöil­le nii­den hait­to­ja vas­taa­va hait­ta­ve­ro (tai joi­tain mui­ta itse koh­tee­seen osu­via rajoit­tei­ta). Jos vaik­ka polt­toai­ne­ve­roa nos­tet­tai­siin, ihmi­set kyl­lä muut­tai­si­vat entis­tä enem­män kau­pun­ki­työ­paik­ko­jen­sa lähel­le, tai jär­jes­täi­si­vät itsel­leen työ­tä lähel­tä omaa ihanneasuinpaikkaansa.

    Kol­mas ongel­ma liit­tyy sii­hen, että tytär­kau­pun­gin sijas­ta on kaa­voi­tet­tu toi­sis­taan eris­tet­ty­jä lähiöi­tä. Radan­var­si­lä­hiöi­den aika on ohi.

    Joku Soi­nin­vaa­ra kan­nat­ti jos­kus nau­ha­kau­pun­ke­ja sum­mit­tai­sen laa­jo­jen kau­pun­kia­luei­den tii­vis­tä­mi­sen sijaan. Ehkä nau­ha­kau­pun­ki-idea­kin palaa vie­lä, vaik­ka­pa tuon mai­ni­tun polt­toai­ne­ve­ron korot­ta­mi­sen myö­tä. Samoin koto­na teh­tä­vän työn ja työ­pai­kan vie­res­sä asu­mi­sen arvos­tus voi­si­vat jos­kus tule­vai­suu­des­sa taas nousta.

    Vaih­toeh­to­kaa­vaa ei kan­na­ta toteut­taa. On parem­pi jät­tää koko alue rakentamatta.

    Hyvä suun­taus. Hel­sin­ki voi­si vaik­ka tyy­tyä vahoi­hin puo­leen mil­joo­naan asuk­kaa­seen­sa, ja kes­kit­tyä kehit­tä­mään kau­pun­gin viih­tyi­syyt­tä, ja myös kil­pai­lu­ky­kyä ja arvos­tus­ta sitä kautta.

  8. Minus­ta kol­mion Tam­pe­re-Tur­ku-Hel­sin­ki sisäl­lä ei tar­vi­si­si vir­kis­tys­tar­koi­tus­ta lukuu­not­ta­mat­ta suo­jel­la pal­joa­kaan, joi­tain ran­to­ja ja suo­a­luei­ta lukuu­not­ta­mat­ta, muu­al­la sitä­kin enem­män. Jul­maa peri­fe­rial­le, mut­ta ihmis­ten pitää asua jos­sain ja mark­ki­nat osoit­ta­vat ettei­vät he juu­ri muu­al­le muu­ta kuin tuol­le alu­eel­le. Sii­nä sisä­puo­lel­la on riit­tä­väs­ti lää­niä niin, että vaik­ka kaik­ki voi­si­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja vie­lä sai­si­vat ison pihan.

  9. Mik­ko kirjoittaa:
    “Kes­kit­tä­mäl­lä asu­tus­ta asu­tus­kes­kuk­siin voi­daan saa­da parem­paa luon­non­suo­je­lua toisaalla.”

    Miten niin voi­daan? Tämä täy­sin perus­tee­ton väi­te on alka­nut esiin­tyä yhä useam­min kes­kus­te­lus­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään kausaa­lis­ta, juri­dis­ta tai edes sosio­lo­gis­ta meka­nis­mia, joka liit­täi­si asu­tuk­sen kes­kit­tä­mi­sen yhtääl­lä parem­paan luon­non­suo­je­luun toi­saal­la. Jos jokin sel­lai­nen meka­nis­mi oli­si ole­mas­sa, tra­de-offit kan­nat­tai­si­vat: voi­tai­siin kes­kus­tel­la kuin­ka tiet­ty­jen luon­toar­vo­jen häviä­mi­nen kom­pen­soi­tai­siin (uusi­na luon­non­suo­je­lua­luei­na, jon­kin­lai­sen rahas­ton avul­la tms.)

  10. Capel­la: Logii­kal­la­si voi­tai­siin hävit­tää kaik­ki lajit Suo­mes­ta, jot­ka ovat elin­voi­mai­sia muu­al­la maailmassa.

    Ihan täyt­tä ros­kaa ja puh­das olkiukko. 

    Hävit­tä­mi­nen on ihan eri asia kuin ei-suo­je­lu, eikä ylei­siä laje­ja tar­vi­ta suojelua.

    Samal­la logii­kal­la jokai­nen val­tio voi­si toi­mia samoin ja lopul­ta lajit eivät oli­si elin­voi­mai­sia mis­sään. Logiik­ka­si on puh­das­ta idio­tis­mia parhaimmillaan.

    Hoh­hoh!

    Tajuat­ko ollen­kaan että sovel­ta­mal­la sinun logiik­kaa­si, suo­je­lua­luei­den koko pie­ne­nee ääret­tö­mäs­ti. Onhan esi­mer­kik­si hir­vi, kun tar­kas­tel­laan vain sitä koh­taa mis­sä se sei­soo ja sul­je­taan lop­pu uni­ver­su­mis­ta tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le, uha­na­lai­nen ja siis suo­je­lun arvoi­nen. Muu­ra­hais­pe­sää­kään ei voi pois­taa, kos­ka sil­lä naa­pu­ri­ton­til­la ole­val­la koeol­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka tar­kas­te­lun alla ole­va keko sat­tuu ole­maan uha­na­lai­nen kysei­sen neliö­met­rin alu­eel­la. Täs­tä taas seu­raa että ihmi­nen ei voi teh­dä mitään, kos­ka kaik­kial­la on kysei­sel­lä neliö­met­ril­lään uha­na­lai­sia eläimiä.

    Osoi­tat kyl­lä aivan täy­del­lis­tä jär­ki­vih­reän ajat­ta­lun vararikkoa.

  11. Vies­tin­tuo­ja­han toi ilo­uu­ti­sen vii­mei­ses­sä lausees­saan. Johon­kin ne kas­vun rajat on vedet­tä­vä, ja jo pila­tuil­le alueil­le mah­tuu sato­ja tuhan­sia uusia asuk­kai­ta, jos nii­tä halu­taan. Nuo kei­not raken­taa oike­aa kau­pun­kia on moneen ker­taan ker­rat­tu, joten nii­tä pitäi­si vain saa­da pää­tök­sen­te­koon mukaan.

  12. Ode, kuin­ka­han pit­kä mat­ka met­roa­se­mal­ta on noi­hin pien­ta­loi­hin? Eivät ne sitä met­roa oikeas­ti käy­tä. Pait­si ehkä alai­käi­set lapset.

  13. Hoh­hoi­jaa. Pak­ko tode­ta, että Öster­sun­do­min kaa­vaeh­do­tus ei ole kun­niak­si suunnittelijoilleen. 

    Kesäl­lä luin tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa ver­tail­tiin Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin suun­nit­te­lua — Tuk­hol­man eduk­si. Siel­lä 40 pro­sent­tia 2000-luvul­la tapah­tu­nees­ta väes­tön­kas­vus­ta on sijoit­tu­nut enin­tään kah­dek­san kilo­met­rin etäi­syy­del­le kes­kus­tas­ta, kun Hel­sin­gis­sä vas­taa­va luku on vain 15 prosenttia. 

    Öster­sun­do­min kaa­vaeh­do­tus osoit­taa, että opik­si ei ole halut­tu ottaa, vaan jat­kaa kau­pun­ki­ra­ken­teen levit­tä­mis­tä met­siin ja ran­noil­le entis­tä kau­em­mas keskustasta. 

    Jäl­leen ker­ran ehdo­tus­ta perus­tel­laan nolos­ti met­rol­la, joka jo ennes­tään on kapa­si­teet­tin­sa rajoil­la. Ei met­ro ole mikään kai­vo, jon­ne voi kaa­taa mat­kus­ta­jia kuin­ka pal­jon tahan­sa, vaan kym­me­nen lit­ran ämpä­ri, johon on tur­ha yrit­tää saa­da mah­tu­maan kah­ta­tois­ta lit­raa saa­ti kahtakymmentä. 

    Ja tur­ha vedo­ta vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­seen. Sii­hen liit­ty­vä kapa­si­tee­tin lisään­ty­mi­nen on jo moneen ker­taan ehdit­ty ulos­mi­ta­ta. Pitäi­si vähi­tel­len ymmär­tää, ettei kapa­si­teet­tia tur­val­li­suus­syis­tä voi lisä­tä loput­to­miin, sil­lä tun­ne­li­pät­kil­lä voi olla vain yksi samaan suun­taan mene­vä juna kerrallaan.

    Kaa­voit­ta­jan logii­kal­la Hel­sin­kiä voi­si ilmei­ses­ti “tii­vis­tää” vetä­mäl­lä met­ro­lin­jaa aina itä­ra­jal­le saak­ka. Pie­ta­riin asti kaa­voit­ta­ja­kaan ei ehkä sen­tään uskal­la jatkaa.

  14. Vah­ti:
    Met­roon tukeu­tu­va pien­ta­lo­mat­to ei ole uskot­ta­va. Etäi­syy­det ase­mil­le nouse­vat niin suu­rik­si, ettei jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­te­tä. Tar­vi­taan lisää kais­to­ja Por­voon­väy­läl­le, Itä­väy­läl­le, kehil­le jne.

    Kir­joi­tat, että ker­ros­ta­lo­val­tai­sia lähiöi­tä on tar­peek­si Hel­sin­gin ympä­ril­lä. Eikö pien­ta­lo­val­tai­sia kehys­kun­tia vas­ta olekin? 

    Kan­nat­taa tutus­tua suun­ni­tel­miin tar­kem­min. Tulos­sa ei ole pien­ta­lo­mat­toa vaan pie­niä ker­ros­ta­lo­val­tai­sia kau­pun­ki­kes­kus­to­ja met­roa­se­mi­neen ja nii­tä ympä­röi­vi­ne pien­ta­loa­luei­neen, joi­den tehok­kuus las­kee kau­em­pa­na ase­mas­ta. Perin­teis­tä Euroop­pa­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta siis eikä mitään kehys­kun­tien hau­li­kol­la ammut­tua haja-asutusta. 

    Raken­ta­mal­la ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­den ket­ju Myl­ly­pu­ron, Kon­tu­lan ja Mel­lun­mäen jat­kok­si luo­tai­siin mas­sii­vis­ten sosi­aa­lis­ten ongel­mien ghet­to itäi­sim­pään Hel­sin­kiin. Mie­lum­min jäte­tään raken­ta­mat­ta koko­naan ja asu­te­taan ihmi­set lähem­mäk­si keskustaa.

  15. Mik­si tuon­ne pitää yli­pää­tään mitään raken­taa? Nyt­hän on Mal­min kent­tä vapau­tu­mas­sa ja tii­vis­tä­mäl­lä ja raken­ta­mal­la kor­ke­aa saa­daan kyl­lä kaik­ki ihmi­set mah­tu­maan jo ole­mas­sa ole­vil­le alueille.

    1. Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    Aloi­te­taan vaik­ka raken­ta­mal­la Pasi­laan kun­non tor­ni­ta­lo­ja tai edes tii­vii­tä umpi­kort­te­lei­ta ja ote­taan koko alue kun­nol­la käyt­töön? Kes­kus­puis­to löy­tyy vie­res­tä joten mitään eril­li­siä puis­to­ja ei tar­vit­se raken­nel­la eikä var­sin­kaan lii­ken­ne­vih­rei­tä. Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma on tai­det­tu jo menet­tää höl­möil­le kaavoille.

  17. Ai niin ja tuo Töö­lön­lah­den uusi alue on ihan kum­mal­li­nen. Mata­lia, rumia ja väl­jäs­ti ase­tel­tu­ja talo­ja eikä edes kun­non kort­te­lei­ta sekä pal­jon tur­haa puis­toa­luet­ta kun vie­res­sä Töö­lön­lah­den puis­to ja Lin­nun­lau­lu ja radan toi­sel­ta puo­lel­ta löy­tyy Kai­sa­nie­men puis­to. Tuon­ne ei tule edes mitään palveluita.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    Olet kai äänes­tä­nyt tuol­lai­sia älyt­tö­myyk­siä vastaan. 🙂

    Mit­kä alu­eet tii­vis­te­tään, jos Öster­sun­dom jää pois lis­tal­ta? Noi­den luku­jen perus­teel­la tii­vis­te­tään kuka­ties suu­rin osa Hel­sin­kiä. Vai tulee­ko met­roa­se­mien ja rau­ta­tie­a­se­mien pääl­le pilvenpiirtäjiä?

  19. Pien­ta­loa hai­kai­le­vil­le on tar­jol­la pien­ta­lo met­ron var­rel­la. Puu­tar­ha­kau­pun­gin idea parhaimmillaan.”

    Nämä pien­ta­loa­lu­eet tukeu­tu­vat suu­rel­ta osin nyt esi­tet­ty­jen suun­ni­tel­mien met­roon yhtä pal­jon kuin Paki­la-Palo­hei­nä tukeu­tuu pää­ra­taan. Nykyi­ses­tä lyhen­net­ty­jen met­ro­ju­nien kapa­si­teet­ti täyt­tyy ilmei­ses­ti jo ilman Öster­sun­do­min raken­ta­mis­ta, joten met­ron piden­tä­mi­sen voi­si suo­siol­la jo täs­tä syys­tä unoh­taa. Vaik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si valit­tai­siin alu­een raken­tee­seen istu­vam­pi pika­rai­tio­tie, on koko Östis sil­ti väis­tä­mät­tä pus­sin­pe­rä – ympä­röi­vien suo­je­lua­luei­den vuok­si pahem­pi kuin yksi­kään nykyi­sis­tä seu­dun pus­sin­pe­ris­tä. Täs­tä yksin­ker­tai­ses­ta maan­tie­teel­li­sis­tä syys­tä joh­tuen sin­ne ei voi­da jär­jes­tää toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä kuin pää­suun­taan, eikä sii­tä miten­kään saa­da aidos­ti jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­vaa aluet­ta samois­ta syis­tä kuin Espoon­lah­des­ta ei iki­nä tule jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­kia. Sen sijaan esi­mer­kik­si Paki­lal­la ja jopa nyt suun­nit­te­lun koh­teek­si tul­leel­la Mal­min ken­täl­lä sen sijaan on erin­omai­set mah­dol­li­suu­det olla osa ”rai­tio­tei­den ver­kos­to­kau­pun­kia” kes­kei­sen sijain­tin­sa ansios­ta. Pal­jon Östik­sen jouk­ko­lii­ken­teen rea­li­tee­teis­ta ja hou­kut­te­le­vuu­des­ta ker­too esi­mer­kik­si se, että Kera­val­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan 25 minuut­tia junal­la, Öster­sun­do­mis­ta ~40 minuut­tia (ase­mal­ta asemalle!).

    Entä eheä ja tii­vis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne? Suun­ni­tel­mis­sa hei­te­tään sato­ja heh­taa­re­ja oma­ko­ti­mat­toa ja lähiö­läm­pä­rei­tä käy­tän­nös­sä kat­soen täy­sin raken­ta­mat­to­mil­le alueil­le, han­ka­laan maas­toon pit­kin kal­lioi­sia met­siä, täy­sin eril­leen nykyi­ses­tä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta. Vaik­ka kort­te­li­ra­ken­ne ja raken­teen sisäi­nen eheys ovat tuhat ker­taa parem­pia kuin esim. 70-luvun alueil­la, ei se sil­ti muu­ta alu­een sijain­tia koko seu­dun muo­dos­ta­mas­sa koko­nai­suu­des­sa: eril­lään ja ääri­lai­dal­la. Vii­mei­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sel­ta sääs­ty­nyt alue käy­te­tään, yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sis­ta ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mis­ta viis. Ruuh­kia odo­tet­ta­vis­sa Por­voon­väy­läl­le, Itä­väy­läl­le ja kehä­teil­le – samoin sadoil­la ja edel­leen sadoil­la mil­joo­nil­la lisä­kais­to­ja ja eritasoliittymiä.

    Talou­del­li­suus? Sel­vi­tyk­ses­sä tode­taan yli mil­jar­din euron ”eril­li­sin­ves­toin­neis­ta” (met­ro, eri­ta­so­liit­ty­mät, Sal­men­kal­lion tun­ne­li jne.) tule­van veron­mak­sa­jil­le pelk­kää tap­pio­ta, sil­lä kaik­ki maan­myyn­ti­tu­lot (arviol­ta 2 mrd) mene­vät ns. perus­in­ves­toin­tien rahoit­ta­mi­seen eli esi­ra­ken­ta­mi­seen, katui­hin, sil­toi­hin, puis­toi­hin, perus­pal­ve­lui­hin yms. Uskoi­sin maan arvon­kin tul­leen arvioi­duk­si ylä­kant­tiin joh­tuen mm. asu­mispre­fe­rens­sien muu­tok­ses­ta. Samal­la etäi­syy­del­lä sijait­se­vat kehys­kun­nat ovat jo nyt muut­to­tap­piol­li­sia, kun Hel­sin­ki on saa­nut edes vähän asun­to­ja kaa­voi­tet­tua kehä I sisä­puo­lel­le. Ainoa mah­dol­li­suus saa­da riit­tä­vää työn­töä(!) kehys­kun­tiin ja Östik­seen on jar­rut­taa tun­tu­vas­ti kaa­voi­tus­ta kehä­tei­den sisäl­lä. Täl­lais­ta tilan­net­ta ei toi­vot­ta­vas­ti eikä uuden yleis­kaa­van myö­tä näh­tä­väs­ti tule, vaan seu­dun yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta saa­daan yli puo­len vuo­si­sa­dan hajau­tu­mi­sen jäl­keen vih­doin eheytettyä. 

    Mitä­pä jos sit­ten­kin siis panos­tet­tai­siin kun­nol­la ole­mas­sa ole­van kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­seen ja vaik­ka nii­hin kau­pun­ki­bu­le­var­dei­hin. Tuli­si takuu­var­mas­ti veron­mak­sa­jien kan­nal­ta edul­li­sem­mak­si sekä välit­tö­mien inves­toin­tien suh­teen että pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Tii­vis­tä­vä ja eheyt­tä­vä raken­ta­mi­nen jo raken­ne­tuil­la alueil­la myös voi­si ihan oikeas­ti tukeu­tua jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja oli­si luon­toar­vo­jen säi­lyt­tä­mi­sen sekä jota­kuin­kin kaik­kien mui­den­kin maan­käy­tön tavoit­tei­den kan­nal­ta mer­kit­tä­väs­ti tätä hajaut­ta­mis­ta parem­pi vaihtoehto.

    Ehkä jos­kus tulee aika, jol­loin Öster­sun­dom kan­nat­taa raken­taa, mut­ta se aika tus­kin on vie­lä aina­kaan 50 vuoteen.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    25000 asuk­kaal­la Mal­mis­ta saa­daan aikai­sek­si kor­kei­den ker­ros­ta­lo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö.

  21. On käy­nyt vai­keak­si kaa­voi­tus viher­mes­ta­rei­den elo. Kun maa­ta vil­je­le­vät halua­vat pitää tilan­sa nykyi­se­ni­nä tuo­tan­to­ti­loi­na ja saa­vat niil­le Natu­ra sta­tuk­sen niin viher­liik­keen kon­ka­rit Soi­ni­vaa­ran joh­dol­la ovat kau­hean vihai­sia. Alkaa Koi­jär­ven koi­tok­sen eväät loppua.

  22. Sylt­ty: Ihan täyt­tä ros­kaa ja puh­das olkiukko. 

    Hävit­tä­mi­nen on ihan eri asia kuin ei-suo­je­lu, eikä ylei­siä laje­ja tar­vi­ta suojelua.

    Hoh­hoh!

    Tajuat­ko ollen­kaan että sovel­ta­mal­la sinun logiik­kaa­si, suo­je­lua­luei­den koko pie­ne­nee ääret­tö­mäs­ti. Onhan esi­mer­kik­si hir­vi, kun tar­kas­tel­laan vain sitä koh­taa mis­sä se sei­soo ja sul­je­taan lop­pu uni­ver­su­mis­ta tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le, uha­na­lai­nen ja siis suo­je­lun arvoi­nen. Muu­ra­hais­pe­sää­kään ei voi pois­taa, kos­ka sil­lä naa­pu­ri­ton­til­la ole­val­la koeol­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka tar­kas­te­lun alla ole­va keko sat­tuu ole­maan uha­na­lai­nen kysei­sen neliö­met­rin alu­eel­la. Täs­tä taas seu­raa että ihmi­nen ei voi teh­dä mitään, kos­ka kaik­kial­la on kysei­sel­lä neliö­met­ril­lään uha­na­lai­sia eläimiä.

    Osoi­tat kyl­lä aivan täy­del­lis­tä jär­ki­vih­reän ajat­ta­lun vararikkoa.

    Lue­tun ymmär­tä­mi­nen ei ilmei­ses­ti­kään ole vah­vin puolesi.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    Eivät ne ole ihmi­siä, vaan nume­roi­ta pape­ril­la. Samois­sa em. nume­rot pape­ril­le (tai ruu­dul­le) tuot­ta­neis­sa arviois­sa myös tode­taan, että ne nume­rot tule­vat vähin­tään 65%:sti ja mah­dol­li­ses­ti jopa yli 80%:sti maa­han­muu­tos­ta. Jos näin on, niin pyri­tään muut­ta­maan maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, niin arvioi­tu luku pie­ne­nee ja/tai kysyn­nän muo­dot ja suuntautuminen.

    Vuo­den 2050 pre­fe­rens­se­jä sen enem­pää kuin talou­den syner­gi­aa­kaan on aika tur­ha ennus­taa kiveen haka­tus­ti vuo­den 2014 tek­no­lo­gian, kult­tuu­rin, poliittisen/sosiaalisen jär­jes­tel­män ja työ­mark­ki­noi­den näkökulmasta.

    Vaik­ka on toki inhi­mil­li­ses­ti ymmär­ret­tä­vää, että jokai­nen päät­tä­jä­su­ku­pol­vi halu­aa olla se, joka tekee suu­ria ja kau­as­kan­toi­sia suun­ni­tel­mia ja sitoo seu­raa­jien­sa kädet.

  24. Miten niin Hesaan muut­taa 260000 ihmis­tä. Ei ne muu­ta, jos ei ole asun­to­ja. Tus­kin he telt­to­ja rupea­vat pys­tyt­te­le­mään. Kun asun­to­jen hin­nat nykyi­siä, mis­tä löy­tyy ihmi­siä, joil­la varaa? Mis­sä ne duu­ni­pai­kat? Nehän vähe­nee. Se poruk­ka, jol­le ehkä löy­tyi­si hom­mia tai­taa olla nii­tä vähem­män tie­naa­via. Ymmär­rän, että poruk­kaa alkaa siir­ty­mään eläk­keel­le jul­ki­sis­ta virois­ta, mut­ta kos­ka juu­ri niis­tä on pak­ko sääs­tää, ei tämä tuo kovin pal­jon apua. Eri asia, jos kun­ta raken­taa talot ja vuo­kraa koh­tuu hin­noil­la. Ei tai­da sekään onnis­tua. Tai­tai­si tul­la huo­no asuinalue?

  25. Jat­kok­si kysy­mys: kai alu­eel­la on sel­vi­tet­ty myös lii­to-ora­va­ti­lan­ne, ettei papa­nat yllätä????????????????????????????????

  26. Muu­ta­mia huomioita:

    1) Suu­ret kau­pun­git kulut­ta­vat käy­tän­nös­sä luon­toa huo­mat­ta­van pal­jon oman alu­een­sa ulkopuolella.

    2) Moni­muo­toi­nen luon­to on vähen­ty­nyt voi­mak­kaas­ti niin Suo­mes­sa kuin maa­il­mal­la laa­jem­min­kin. Luon­non moni­muo­toi­suus­ka­to on rin­nas­tet­ta­vis­sa mer­ki­tyk­sel­tään ilmastonmuutokseen.

    3) Moni­muo­toi­nen lähi­luon­to ehkäi­see sai­rauk­sia ja on sik­si kau­pun­gil­le edul­lis­ta terveydenhoitoa. 

    4) Met­ro voi olla Öster­sun­do­min osal­ta kal­lis rat­kai­su useis­ta syis­tä. Met­ron käyt­töä saat­taa vähen­tää pit­kä mat­kus­tusai­ka kes­kus­taan. Lisäk­si tar­ve kul­kea Öster­sun­do­mis­ta mui­hin suun­tiin voi olla suu­ri. Pika­rai­tio­tiet voi­vat kor­ja­ta ongel­maa, mut­ta tämä ei vähen­täi­si met­ros­ta koi­tu­via kulu­ja. Hank­keen kus­tan­nus­te­hok­kuus on hyvä arvioi­da tarkasti.

    5) Pit­kään met­ro­lin­jaan sat­saa­mi­nen voi tuo­da idäs­sä pul­mia, kun junat lyhe­ne­vät ja asu­mis­ta lisä­tään radan var­rel­la monin pai­koin pal­jon. Jos met­ron kapa­si­teet­ti on ruuh­ka-aikoi­na tiu­kil­la, voi autoi­lu lisääntyä.

    6) Rai­deyh­tey­den ole­mas­sao­lo ei takaa yksin eko­lo­gi­suut­ta eikä lii­ken­teen toi­mi­vuut­ta. Koko­nai­suus on hyvä arvioi­da tarkasti.

  27. Alu­eel­la pesii kui­ten­kin kol­me lin­tu­la­jia, joi­den ole­mas­sao­lo tukee samo­ja laje­ja itse natu­ra-alu­eel­la: pyy, ruis­rääk­kä ja keh­rää­jä. Arvio on, että raken­ta­mi­nen tuhoai­si nämä paris­kun­nat ja hei­ken­täi­si näin eli­no­lo­ja huo­mat­ta­vas­ti myös itse natura-alueella.”

    Ei voi olla tot­ta, että muu­ta­mien pyy‑, ruis­rääk­kä- ja keh­rää­jä­pe­sien ole­mas­sao­lo muo­dos­tai­si esteen 70000 ihmi­sen jär­ke­väl­le asut­ta­mi­sel­le. Eivät nuo lin­nut kovin uha­na­lai­sil­ta vai­ku­ta. Jos syy­nä on Natu­ra, sil­loin sii­nä on pahas­ti vikaa.

    Vähän off topics, mut­ta saman­suun­tais­ta järjettömyyttä: 

    Sudet on suo­jel­tu Kuh­mon-Suo­mus­sal­men met­sä­peu­ra-alu­eel­la. Peu­ra­kan­ta on vii­me vuo­si­na pie­nen­ty­nyt, ja syyk­si arvioi­daan susi­kan­nan kas­vua. Kuh­mon-Suo­mus­sal­men met­sä­peu­ra on abso­luut­ti­ses­ti uha­na­lai­nen, sil­lä kan­taa esiin­tyy vain hyvin rajoi­te­tul­la alu­eel­la Suo­men ja Venä­jän rajan molem­min puolin.

    Met­sä­peu­ran uha­na­lai­suu­den takia sitä on koh­ta­lai­sen hyvin tulok­sin siir­tois­tu­tet­tu Suo­men­se­län alu­eel­le. Kan­ta on vie­lä hyvin pie­ni. Nyt sit­ten joku viran­omai­nen on päät­tä­nyt, että myös suo­jel­tu­ja susia siir­tois­tu­te­taan samal­le alu­eel­le, kos­ka siel­lä on sel­lais­ta ruo­kaa, jota ei lue­ta riistaksi.

    Sudet voit­ta­vat siis 10–0. Susia vas­taan minul­la ei ole mitään, mut­ta jos vas­tak­kain ovat abso­luut­ti­nen uha­na­lai­suus tai byro­kraat­ti­nen uha­na­lai­suus, äänes­tän abso­luut­ti­ses­ti uha­na­lais­ten puolesta.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    Roh­ke­nen väit­tää, ettei 260 000 rii­tä. Suo­mes­sa väes­tö on nimit­täin siir­ty­nyt kau­pun­kei­hin hyvin mal­til­li­ses­ti ja seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä tämä kehi­tys tulee kiihtymään.

    Lisäk­si on sel­vää, että Suo­mi jou­tuu avaa­maan rajan­sa laa­ja­mit­tai­sel­le maa­han­muu­tol­le ja maa­han­muut­ta­jat aset­tu­vat luon­nol­li­ses­ti pääkaupunkiseudulle.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot. 

    Mik­sei nii­tä kaik­kia 260 000:tta voi­si sijoit­taa sin­ne Mal­mil­le? Sit­ten­pä­hän näh­täi­siin tule­vat­ko he kaikki.

  30. Minul­le jäi epä­sel­väk­si: Kan­nat­taa­ko vih­reät / Ode tätä kaavaa?

  31. OS: “Natu­ran suo­je­lu­vaa­ti­muk­sis­ta voi tin­kiä val­tio­neu­vos­ton luvalla.”

    Luon­non­suo­je­lu­lain 66§ kuuluu:
    Sen estä­mät­tä mitä 1 momen­tis­sa sää­de­tään, saa­daan lupa kui­ten­kin myön­tää taik­ka suun­ni­tel­ma hyväk­syä tai vah­vis­taa, jos val­tio­neu­vos­to ylei­sis­tun­nos­sa päät­tää, että han­ke tai suun­ni­tel­ma on toteu­tet­ta­va erit­täin tär­keän ylei­sen edun kan­nal­ta pakot­ta­vas­ta syys­tä eikä vaih­toeh­tois­ta rat­kai­sua ole.

    Eli val­tio­neu­vos­to voi kyl­lä esit­tää, että kyse on erit­täin tär­keäs­tä ylei­ses­tä edus­ta. Mut­ta pitäi­si kui­ten­kin myös osoit­taa, että vaih­toeh­toa täl­le kaa­val­le ei ole. Mikä ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa; kaa­va­rat­kai­suil­le on kyl­lä vaih­toeh­to­ja, on nii­tä teh­ty Östik­seen­kin. Näin ollen kaa­van läpi­me­no oikeu­des­sa oli­si hyvin epävarmaa.

  32. Koko väes­tön­kes­kit­ty­mä suun­ni­tel­ma on Itä­me­ren kan­nal­ta surul­lis­ta seu­ra­ta. Jo nykyi­sel­lään­kin esi­mer­kik­si vii­kin­mäen puh­dis­ta­mon fos­fo­riym­pä­ris­tö­lu­pa tar­koit­taa samaa kuin jos noin 55000 ihmis­tä teki­si tar­peen­sa suo­raan mereen. Vuo­tui­nen fos­fo­ri­mää­rä tar­koit­taa riit­tä­vää ravin­net­ta 1050 ton­nin pai­noi­sen levä­lau­tan syn­tyyn. Joh­tuen Suo­men vesis­tö­jen syys- ja kevät­kier­rois­ta ker­ty­mä jat­kuu kos­ka sedi­men­toi­tu­mi­nen ei oikein onnistu.
    Lisäk­si alkaa vai­kut­taa sil­tä että suu­rin osa Suo­men fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­vis­tä säh­köä tuot­ta­vis­ta kau­ko­läm­pö­lai­tok­sis­ta toi­mii kau­pun­geis­sa. Tämä kes­kit­ty­mi­nen lisää maam­me CO2 pääs­tö­jä merkittävästi.
    Itse suo­sin mie­luum­min eko­lo­gis­ta asu­mis­ta jos­sa voi kyt­keä suo­lis­to­ni irti vesis­töis­tä ja hoi­taa ongel­man luon­non­mu­kai­sel­la taval­la asuen ilma­läm­pö­pump­pu läm­mit­tei­ses­sä talos­sa pak­ka­sil­la puu­ta polt­taen. Täl­lai­nen pien­ta­loa­su­mi­nen on lähel­lä nol­la CO2 pääs­tö­jä johon kaut­ta SUo­men pien­ta­lot ovat siirtyneet.
    Eikö vih­reäl­lä liik­keel­lä ole han­ket­ta koh­taan muu­ta sanot­ta­vaa kuin aina­kin tääl­lä ylei­sen ruis­rää­kän pesä­paik­ko­jen suo­je­lu, pyi­tä­kin näkyy,kehrääjästä en tie­dä. Mik­sei iso­ja asioi­ta ote­ta esiin kuten aina voi­mas­sa ollut kau­pun­gis­tu­mi­sen hai­tal­li­suus ympäristölle?

  33. MIVa:
    Miten niin Hesaan muut­taa 260000 ihmis­tä. Ei ne muu­ta, jos ei ole asun­to­ja. Tus­kin he telt­to­ja rupea­vat pys­tyt­te­le­mään. Kun asun­to­jen hin­nat nykyi­siä, mis­tä löy­tyy ihmi­siä, joil­la varaa?

    (Hyvin sijait­se­vien) asun­to­jen hin­nat ovat nyky­ta­sol­la, kos­ka (hyvin sijait­se­via) asun­to­ja ei ole tar­peek­si. Hin­ta aset­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, raken­nus­kus­tan­nuk­set sinäl­lään ovat (hyvil­lä sijain­neil­la) mark­ki­na­hin­taa mata­lam­pia. Rat­kai­su on kaa­voit­taa (hyvin sijait­se­via) asun­to­ja niin pal­jon, että tar­jon­taan kye­tään vastaamaan.

  34. Tapio:

    Vähän off topics, mut­ta saman­suun­tais­ta järjettömyyttä: 

    Sudet on suo­jel­tu Kuh­mon-Suo­mus­sal­men met­sä­peu­ra-alu­eel­la. Peu­ra­kan­ta on vii­me vuo­si­na pie­nen­ty­nyt, ja syyk­si arvioi­daan susi­kan­nan kasvua.Kuhmon-Suomussalmen met­sä­peu­ra on abso­luut­ti­ses­ti uha­na­lai­nen, sil­lä kan­taa esiin­tyy vain hyvin rajoi­te­tul­la alu­eel­la Suo­men ja Venä­jän rajan molem­min puolin.

    Met­sä­peu­ran uha­na­lai­suu­den takia sitä on koh­ta­lai­sen hyvin tulok­sin siir­tois­tu­tet­tu Suo­men­se­län alu­eel­le. Kan­ta on vie­lä hyvin pie­ni. Nyt sit­ten joku viran­omai­nen on päät­tä­nyt, että myös suo­jel­tu­ja susia siir­tois­tu­te­taan samal­le alu­eel­le, kos­ka siel­lä on sel­lais­ta ruo­kaa, jota ei lue­ta riistaksi.

    Sudet voit­ta­vat siis 10–0. Susia vas­taan minul­la ei ole mitään, mut­ta jos vas­tak­kain ovat abso­luut­ti­nen uha­na­lai­suus tai byro­kraat­ti­nen uha­na­lai­suus, äänes­tän abso­luut­ti­ses­ti uha­na­lais­ten puolesta.

    Ensin­nä­kin, Suo­mes­sa ei siir­tois­tu­te­ta susia.

    Toi­sek­si, met­säs­tä­jät ovat met­säs­tä­neet hir­vi­kan­nan niin alhai­sek­si, että susil­la on hyvin vähän ravin­toa, jon­ka vuok­si hir­vi­lau­mat met­säs­tä­vät metsäpeuroja.

    Kol­man­nek­si, ihmi­nen tap­poi 1900-luvun vaih­tees­sa ensin sudet ja sit­ten met­sä­peu­rat Suomesta.

    Susia Suo­mes­sa on ehkä 150, mut­ta met­sä­peu­ro­ja on kui­ten­kin muu­ta­ma tuhat. Kuh­mos­sa on noin 20 sut­ta ja mon­ta sataa met­sä­peu­raa. Koko Kai­nuus­sa on susia ehkä 30 ja met­sä­peu­ro­ja yli tuhat. Läh­de RKTL.

    Kan­nat­tai­si ottaa edes hiu­kan sel­vää asias­ta, ennen kuin alkaa mois­ta soo­paa kirjoittamaan.

  35. Siis tie­ten­kin susi­lau­mat met­säs­tä­vät metsäpeuroja!

  36. Ter­ve,

    Van­ha­na kaa­va­sel­vi­tys­ten teki­ja­na totean, ettei tuos­sa ole suur­ta ongal­maa. Kaa­va-alue voi­daan raken­taa ilman suu­ria ongel­maa. Ei aja­tus ehka itses­saan ole hyva, mut­ta jos nuo halua­vat teh­da tal­lai­sen kau­pun­gin­osan, niin teh­koot, Ei se koko Suo­men kan­nal­ta ole miten­kaan tar­ke­aa; Vie­la vahem­man se on maa­il­man laa­jui­ses­ti. Anna nii­den rakentaa!

    t. Mik­ko

  37. Hei ihan tos­si­saan mita mina ajat­te­len van­ha­na luonnonsuojelijana.

    Kan­nat­taa uhra­ta luon­tor­vo­ja Hel­sin­gin kasvuun.Onhan se masen­ta­vaa, mut­ta antaa men­na. Oli aika kun me halusim­me suo­jel­la asioi­ta tal­la lahella|Helsinkia, mut­ta se aika on men­nyt. Ja nyt mina ajat­te­len, etta se aika on mennyt. 

    Monia asioi­ta saa­tiin teh­tya. Pal­jon jai teke­mat­ta. Yrit­ta­kaa vie­la ker­ran. Ma en enaa jaksa.

    t. Mik­ko

  38. Capel­la: Roh­ke­nen väit­tää, ettei 260 000 rii­tä. Suo­mes­sa väes­tö on nimit­täin siir­ty­nyt kau­pun­kei­hin hyvin mal­til­li­ses­ti ja seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä tämä kehi­tys tulee kiihtymään.

    Lisäk­si on sel­vää, että Suo­mi jou­tuu avaa­maan rajan­sa laa­ja­mit­tai­sel­le maa­han­muu­tol­le ja maa­han­muut­ta­jat aset­tu­vat luon­nol­li­ses­ti pääkaupunkiseudulle. 

    Sel­vää lie­nee vain, että JOS pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, esim. Hel­sin­kiin raken­ne­taan uudet asun­not muu­ta­mal­le sadal­le­tu­han­nel­le maa­han­muut­ta­jal­le JA rajat ava­taan laa­ja­mit­tai­sel­le maa­han­muu­tol­le, NIIN maa­han­muut­ta­jat aset­tu­ne­vat pääkaupunkiseudulle.

  39. Lai­naus kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Pajusen sanois­ta päi­vän Hesa­ris­sa: “Jos kau­pun­ki­ra­ken­ne täs­sä ei kyt­key­dy mereen, emme saa aikaan sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jos­ta olem­me unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­do­min kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa ja Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ylei­sem­min­kin mät­tää. Kyse on pie­nen pii­rin unel­mien ja talou­del­lis­ten int­res­sien toteut­ta­mi­ses­ta eikä täl­lai­sil­la pyr­ki­myk­sil­lä yksin­ker­tai­ses­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki varau­tuu vuo­teen 2050 men­nes­sä väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­seen 260 000:lla. Mal­mil­le menee 25 000. Enää tar­vi­taan 235000 ihmi­sel­le asunnot.

    Eikö kau­pun­ki­bu­le­var­deil­la pitä­nyt saa­da asun­not 100 000 — 200 000 ihmi­sel­le? Vai hidas­tai­si­vat­ko ne vaan tur­han ikä­väs­ti kes­kus­ta-asuk­kai­den kesä­mök­ki­mat­ko­ja? Jos siel­tä yti­mes­tä jal­kau­tuu vaik­ka n. 7 km etäi­syy­del­le, niin huo­maa kyl­lä välit­tö­mäs­ti miten tämä kau­pun­ki on tyh­jää täyn­nä. Lisäk­si on aluei­ta jot­ka voi­si raken­taa koko­naan uudes­taan monin­ker­tai­sel­la asu­kas­ti­hey­del­lä. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Oulun­ky­län asemanseutu.

    1. Kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta on las­ket­tu tule­van tilaas 130 000 ihmi­sel­le. Pel­kään, että tar­kem­pi suun­nit­te­lu tuot­taa mit­ta­tap­pioi­ta. Nyt jo kaup­pa­ka­ma­ri vaa­tii, ettei eri­ta­so­liit­ty­miä kui­ten­kaan saa pois­taa. Siiu­hen tär­vään­tyi­si jo kym­me­niä tuhanisia.

  41. Har­ri Kämä­räi­nen:
    Lisäk­si alkaa vai­kut­taa sil­tä että suu­rin osa Suo­men fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­vis­tä säh­köä tuot­ta­vis­ta kau­ko­läm­pö­lai­tok­sis­ta toi­mii kau­pun­geis­sa. Tämä kes­kit­ty­mi­nen lisää maam­me CO2 

    Ei pidä edes puhua “säh­köä tuot­ta­vis­ta” sil­loin kun ensi­si­jai­nen tuo­te on läm­pö­ener­gia joka ei näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa ole kor­vat­ta­vis­sa yhtään mil­lään. (Sivu­tuot­tee­na syn­tyy kyl­lä säh­kö­ener­gi­aa markkinoille.)

  42. Jos ymmär­sin oikein, logiik­ka on siis seuraava:
    1. Hel­sin­kiin tar­vi­taan asun­to­ja. Öster­sun­do­mis­sa oli­si tilaa asunnoille.
    2. Öster­sun­do­mis­sa on uha­na­lai­sia lin­tu­ja. Lin­tu­ja suo­jel­laan juri­di­sil­la pakkoliikkeillä.
    4. Jos alue raken­ne­taan, lin­nut len­tä­vät muu­al­le. Alu­een raken­ta­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin juri­dis­ten pak­ko­liik­kei­den muokkaamista.
    => Kos­ka juri­di­sia pak­ko­liik­kei­tä ei halu­ta muo­ka­ta, aluet­ta siis rakenneta.

    Yllä­ole­van, häm­mäs­tyt­tä­vän logii­kan takia Tut­ki­ja ei tule kos­kaan äänes­tä­mään yksis­sä­kään vaa­leis­sa vihreitä.

  43. Joel Jal­ka­nen: Mikä ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa; kaa­va­rat­kai­suil­le on kyl­lä vaih­toeh­to­ja, on nii­tä teh­ty Östik­seen­kin. Näin ollen kaa­van läpi­me­no oikeu­des­sa oli­si hyvin epävarmaa.

    Oli­ko Östik­seen teh­ty rea­lis­ti­nen vaih­toeh­toeh­do­tus, jol­la saa­daan sama mää­rä ihmi­siä asu­tet­tua? (Minul­ta on men­nyt ohi.)

  44. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Kesäl­lä luin tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa ver­tail­tiin Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin suun­nit­te­lua – Tuk­hol­man eduk­si. Siel­lä 40 pro­sent­tia 2000-luvul­la tapah­tu­nees­ta väes­tön­kas­vus­ta on sijoit­tu­nut enin­tään kah­dek­san kilo­met­rin etäi­syy­del­le kes­kus­tas­ta, kun Hel­sin­gis­sä vas­taa­va luku on vain 15 prosenttia. 

    Olen ehkä itse­kin tör­män­nyt kysei­seen tut­ki­museen, joka kui­ten­kin vai­kut­taa hie­man tar­koi­tus­ha­kui­sel­ta: Jos piir­re­tään ympy­rä, jon­ka hal­kai­si­ja on 8 km, Tuk­hol­maan Ser­gels Tor­gin ja Hel­sin­kiin Rau­ta­tien­to­rin ympä­ril­le, niin voi­daan tode­ta, että Tuk­hol­man kau­pun­gin maa­pin­ta-alas­ta suu­rin osa sijoit­tuu ympy­rän sisään, Hel­sin­gin koh­dal­la ympy­rän sisäl­lä tai­taa olla enem­män vet­tä kuin maa­ta. Lisäk­si Hel­sin­gin koh­dal­la ympy­rän sisään sijoit­tuu val­ta­va Van­han­kau­pun­gin­lah­den luon­non­suo­je­lua­lue, pal­jon mui­ta vihe­ra­luei­ta ja San­ta­ha­mi­na sekä väl­jäs­ti raken­net­tu­ja mut­ta arvok­kai­ta aluei­ta (Käpy­lä, Kum­pu­la, Kos­ke­la, Tou­ko­la, Val­li­la, Meilahti).

    Vaik­ka itse kan­na­tan­kin raken­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man lähel­lä kes­kus­taa, Tuk­hol­ma on huo­no ver­tai­lu­koh­ta, kos­ka se on sijoit­tu­nut maan­tie­teel­li­ses­ti täy­sin eri­lai­seen paikkaan.

  45. Har­ri Kämä­räi­nen: Itse suo­sin mie­luum­min eko­lo­gis­ta asu­mis­ta jos­sa voi kyt­keä suo­lis­to­ni irti vesis­töis­tä ja hoi­taa ongel­man luon­non­mu­kai­sel­la taval­la asuen ilma­läm­pö­pump­pu läm­mit­tei­ses­sä talos­sa pak­ka­sil­la puu­ta polt­taen. Täl­lai­nen pien­ta­loa­su­mi­nen on lähel­lä nol­la CO2 pääs­tö­jä johon kaut­ta SUo­men pien­ta­lot ovat siirtyneet.

    Pari jut­tua:

    - sitä puu­ta ei rii­tä kuin hyvin rajallisesti

    - samal­la puu­mää­räl­lä saa vähen­net­tyä enem­män pääs­tö­jä, jos se pol­tet­taan CHP-voi­ma­las­sa kuin jos sil­lä läm­mi­te­tään pientaloa

    Bio­ener­gi­aa­han voi­si kyl­lä hyö­dyn­tää kau­pun­kien läm­mit­tä­mi­ses­sä ja säh­kö­tuo­tan­nos­sa hyvin laa­jas­ti. Palaa se hake­kin, vaik­ka polt­to­tek­nii­kas­sa on detal­jie­ro­ja. Ongel­ma on kui­ten­kin sii­nä, että sitä puu­ta nyt vain ei riitä.

  46. Itä­sal­men erää­nä ongel­ma­na on se, että vaik­ka se vuo­den 2009 alus­ta alkaen onkin ollut Hel­sin­gin hal­lin­nol­lis­ta aluet­ta, on se sii­tä huo­li­mat­ta kau­ka­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, käy­tän­nös­sä samal­la etäi­syy­del­lä kuin Kirk­ko­num­men Masa­la tai Van­taan Kor­so. Itä­sal­men met­ron mah­dol­li­ses­ti val­mis­tut­tua­kin on alue näi­hin kah­teen muu­hun radan­var­si­taa­ja­maan ver­rat­tu­na hei­kom­mas­sa ase­mas­sa rai­de­lii­ken­teen kan­nal­ta, kos­ka met­ro­ju­nat jou­tu­vat pysäh­ty­mään joka ase­mal­la, toi­sin kuin pai­kal­lis­ju­nat. Itäi­sim­mil­tä ase­mil­ta met­ro­mat­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan, puhu­mat­ta­kaan ete­lä-Espoos­ta, jos­sa on esim. Aal­to-yli­opis­to ja Kei­la­nie­men ja Inno­po­lin työ­paik­ka-alu­eet, kes­tää niin kau­an, että useim­mat valit­se­vat auton, jos suin­kin mahdollista.

    Hel­sin­gin Vih­reät pet­tä­vät itse­ään, jos yrit­tä­vät usko­tel­la, ettei Itä­sal­mes­ta ole nyky­suun­ni­tel­mia eteen­päin vie­mäl­lä tulos­sa tyy­pil­lis­tä kehys­kun­ta­mais­ta autovyöhykealuetta.

  47. Capel­la: Ensin­nä­kin, Suo­mes­sa ei siir­tois­tu­te­ta susia.

    Kii­tok­sia oikai­sus­ta. Tuo “tie­to” elää niin voi­mak­kaa­na Kai­nuus­sa ja Poh­jan­maal­la, etten asi­aa tar­kis­ta­nut. Ihmi­set lie­ne­vät sekoit­ta­neet sudet ja ahmat. Ahmo­ja­han on siir­ret­ty poron­hoi­toa­lu­eel­ta pie­ni mää­rä Suomenselälle.

    Met­sä­peu­ra­kan­ta on Kai­nuus­sa ja Vie­nas­sa taan­tu­nut jyr­käs­ti, mis­tä aina­kin kai­nuu­lai­set ovat huolissaan.

  48. mik­ko sii­to­nen:
    Hei ihan tos­si­saan mita mina ajat­te­len vanhanaluonnonsuojelijana.

    Kan­nat­taa uhra­ta luon­tor­vo­ja Hel­sin­gin kasvuun.Onhan se masen­ta­vaa, mut­ta antaa men­na. Oli aika kun me halusim­me suo­jel­la asioi­ta tal­la lahella|Helsinkia, mut­ta se aika on men­nyt. Ja nyt mina ajat­te­len, etta se aika on mennyt. 

    Monia asioi­ta saa­tiin teh­tya. Pal­jon jai teke­mat­ta. Yrit­ta­kaa vie­la ker­ran. Ma en enaa jaksa.

    t. Mik­ko

    Tie­ten­kin kan­nat­taa pyr­kiä suo­je­le­maan luon­toa myös Hel­sin­gis­sä ja sen ympä­ris­tös­sä, jo sen vuok­si, että luon­to on kau­pun­ki­lai­sel­le tär­keä vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta. Nuuk­sion ja Sipoon­kor­ven kal­tai­set pai­kat ovat todel­la suo­sit­tu­ja ja rakastettuja.

    Tus­kin­pa New York Cityn asuk­kaat­kaan haluai­si­vat luo­pua Cent­ral Parkista.

    Kau­pun­gin kui­ten­kin täy­tyy myös laa­jen­tua, kos­ka Suo­mes­sa ei raken­ne­ta pystysuunnassa. 

    Hel­sin­gin kas­vu tukee koko Suo­men kas­vua, vaik­ka sitä on vai­kea ymmär­tää, mut­ta näin on.

  49. Har­ri Kämä­räi­nen:Itse suo­sin mie­luum­min eko­lo­gis­ta asu­mis­ta jos­sa voi kyt­keä suo­lis­to­ni irti vesis­töis­tä ja hoi­taa ongel­man luon­non­mu­kai­sel­la taval­la asuen ilma­läm­pö­pump­pu läm­mit­tei­ses­sä talos­sa pak­ka­sil­la puu­ta polt­taen. Täl­lai­nen pien­ta­loa­su­mi­nen on lähel­lä nol­la CO2 pääs­tö­jä johon kaut­ta SUo­men pien­ta­lot ovat siirtyneet.

    Asun juu­ri­kin kuvai­le­mas­sa­si luon­non­mu­kai­ses­sa pien­ta­los­sa, jos­sa on ilma­läm­pö­pump­pu ja oma tak­ka. Vii­me vuon­na säh­köä kului 14 000 kWh, mikä on aika pal­jon enem­män kuin aikai­sem­pien rivi­ta­lo- ja ker­ros­ta­loa­sun­to­je­ni kulutuslukemat. 

    Van­taan Ener­gian las­ku­rin perus­teel­la tuol­lai­sen säh­kö­mää­rän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa 2,5 ton­nin hiilidioksidipäästöt.

  50. Tapio: Kii­tok­sia oikai­sus­ta. Tuo “tie­to” elää niin voi­mak­kaa­na Kai­nuus­sa ja Poh­jan­maal­la, etten asi­aa­tar­kis­ta­nut. Ihmi­set lie­ne­vät sekoit­ta­neet sudet ja ahmat. Ahmo­ja­han on siir­ret­ty poron­hoi­toa­lu­eel­ta pie­ni mää­rä Suomenselälle.

    Met­sä­peu­ra­kan­ta on Kai­nuus­sa ja Vie­nas­sa taan­tu­nut jyr­käs­ti, mis­tä aina­kin kai­nuu­lai­set ovat huolissaan.

    Kyl­lä. Ahmo­ja on siir­ret­ty Suo­men­se­läl­le ja hyvin ovat pär­jän­neet myös ihmis­ten kanssa.

    Tavoi­te­han luon­non­suo­je­lus­sa on elin­voi­mai­set suur­pe­to­kan­nat ja riistakannat.

    Suo­ma­lai­set­han eivät sinän­sä vas­tus­ta juu­ri­kaan suur­pe­to­jen ole­mas­sa oloa, vaan sitä, että ne aiheut­ta­vat vahin­ko­ja kotie­läi­mil­le ja met­säs­tys­koi­ril­le, joka on täy­sin luon­nol­lis­ta. Sik­si Suo­men pitää jat­kos­sa­kin tukea vahin­ko­ja koke­nei­ta ja kor­va­ta vahingot.

    Susil­la on niin suu­ri revii­ri, ettei tähän maa­han sovi kau­hean pal­jon susi­lau­mo­ja. Jos kan­ta nousi­si, niin voi­tai­siin jär­jes­tää myös lail­li­si­sia susi­jah­te­ja, joil­la yllä­pi­det­täi­siin susien ihmis­pel­koa. Ahmaa­kin voi­tai­siin met­säs­tää, jos kan­ta ensin nousisi.

    Eri­tyi­ses­ti suur­pe­toai­to­jen raken­ta­mis­ta täy­tyi­si tukea alueil­la, joil­la on pal­jon suur­pe­to­ja. Sum­ma, jota tähän tar­vit­tai­siin, ei ole suuri.

    Met­säs­tä­jät ja luon­non­suo­je­li­jat ovat samal­la puo­lel­la, mut­ta molem­mis­sa jou­kois­sa on ääri­pään­sä, jot­ka yrit­tä­vät har­joit­taa vas­tak­kai­na­set­te­lua. Molem­pia tar­vi­taan teke­mään tär­keä­tä työ­tä Suo­men luon­non hyväksi.

  51. Vihe­rins­si: Oli­ko Östik­seen teh­ty rea­lis­ti­nen vaih­toeh­toeh­do­tus, jol­la saa­daan sama mää­rä ihmi­siä asu­tet­tua? (Minul­ta on men­nyt ohi.)

    Östik­sen viral­li­sis­ta aineis­tois­ta löy­tyy esmes nel­jä kaa­voit­ta­jien itsen­sä teke­mää vaih­toeh­to­suun­ni­tel­maa vuo­den 2012 koh­dal­la. Sel­lai­se­naan nuo kaik­ki var­maan tör­mäi­si­vät Natu­ra-män­tyyn, mut­ta osoit­ta­vat sen, että vaih­toeh­to­ja voi­daan keksiä.

    Ongel­ma tuos­sa kaa­vas­sa on Saka­ri­nä­men ja Mus­ta­vuo­ren ympä­ris­töt. Ne vih­reek­si ja alu­een itä- ja koil­li­sio­sia tii­viim­mäk­si niin case is clo­sed. Mei­naak­ko että KHO ei uskoisi?

  52. Sitee­raan itseä­ni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pie­nen­net­täi­siin edel­leen, yleis­kaa­va ei enää vas­tai­si suun­nit­te­lun poh­jak­si hyväk­syt­tyä luon­nos­vaih­toeh­toa eikä hank­keel­le aiem­mis­sa pää­tök­sen­te­ko­vai­heis­sa ase­tet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon polii­ti­koil­le, sil­lä kai viras­to nyt itse­kin näkee, ettei tuo kaa­va tule mene­mään läpi. Viras­tol­la on kui­ten­kin sel­väs­ti hyvin vai­kea perään­tyä omis­ta suun­ni­tel­mis­taan, kos­ka se on ilmei­ses­ti jokin arvo­val­ta­ky­sy­mys (jos­kin ymmär­tää­hän sen, että ark­ki­teh­te­jä ottaa pää­hän, jos pitää myön­tää oma vuo­sia jat­ku­nut työn­sä huo­nok­si). Näin ollen se tar­jo­aa kaa­vaa täs­sä vai­hees­sa polii­ti­koil­le, jot­ka voi­vat vihel­tää pelin poik­ki ja antaa viras­tol­le mah­dol­li­suu­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät ymmär­tä­vät toi­mia näin.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta on las­ket­tu tule­van tilaas 130 000 ihmi­sel­le. Pel­kään, että tar­kem­pi suun­nit­te­lu tuot­taa mit­ta­tap­pioi­ta. Nyt jo kaup­pa­ka­ma­ri vaa­tii, ettei eri­ta­so­liit­ty­miä kui­ten­kaan saa pois­taa. Siiu­hen tär­vään­tyi­si jo kym­me­niä tuhanisia. 

    Kaup­pa­ka­ma­ri­ko päät­tää Hel­sin­gin kaa­voi­tus- ja liikennepolitiikasta?

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta. Onko sinul­la jokin tie­to sii­tä, min­kä kan­nan vih­reät tähän asi­aan ottavat? 

    Päi­vän hesa­rin mukaan luon­non­suo­je­lu­liit­to aloit­taa vali­tus­rum­ban. Ilmei­ses­ti samaan tyy­liin kuin lyk­kä­si­vät Vuo­saa­ren sata­man raken­ta­mis­ta muu­ta­mal­la vuo­del­la? Siis jon­kun pai­kal­li­sen kar­ta­no­her­ran bul­vaa­ni­na toi­mi­vat taas. Sinän­sä sää­li että huk­kaa­vat uskot­ta­vuu­ten­sa moi­seen; Vuo­saa­ren sata­man jäl­jil­tä “uha­na­lai­set” lin­nus­tot ovat seu­ran­ta­tut­ki­muk­sen mukaan lisään­ty­neet. Luon­non­suo­je­lu­liit­to (tai mikä ins­tans­si nyt oli­kin kysees­sä) ei tie­ten­kään ole sama kuin Vih­reät, mut­ta täl­läi­nen asi­aa vähem­män seu­raa­va pitää näi­tä kah­ta vähän niin kuin avio­pa­ri­na (vrt esim. dema­rit & AY-liike).

  55. Capel­la:
    Kan­nat­tai­si ottaa edes hiu­kan sel­vää asias­ta, ennen kuin alkaa mois­ta soo­paa kirjoittamaan. 

    Kor­jas­ti asia­vir­heen siir­tois­to­tuk­sis­ta, mut­ta mikä muu­ten kir­joi­tuk­ses­sa­si oli sel­lais­ta, joka moi­sen lop­pu­ka­nee­tin oikeuttaa?

    Peu­ro­ja on siis (joi­tain kym­me­niä ker­to­ja) enem­män kujin susia. Niin, entä sit­ten? Suden ate­rioin­ti­taa­jus kai lie­nee mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin peu­ro­jen sikiä­mis­no­peus. Se, mil­loin mikin kan­ta on his­to­rial­li­ses­ti on ollut lähes tai täy­sin suku­puu­tos­sa met­säs­tyk­sen takia, on kai var­sin irre­le­vant­tia nyky­het­ken toi­min­to­ja suun­ni­tel­les­sa ja hir­vi­kan­taa ei kai mis­sään toteut­ta­mis­ta lähen­ty­vis­sä suun­ni­tel­mis­sa ole tar­koi­tus palaut­taa tasol­le, mis­sä sen mää­rää rajoit­tai­si­vat pula ruu­as­ta ja sudet.

  56. Uusia ker­ros­ta­lo­val­tai­sia met­sä­lä­hiöi­tä ei kan­na­ta raken­taa, kos­ka niis­sä ei halu­ta asua. Asun­to­tuo­tan­toa ollaan kyl­lä Hel­sin­gis­sä suun­taa­mas­sa voi­mak­kaas­ti ker­ros­ta­lo­jen suun­taan, mut­ta kantakaupungissa.”

    Juu­ri näin pitää olla!

  57. Rehel­li­ses­ti sanoen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­jien argu­men­tit eivät ainoas­taan kuu­los­ta tyh­jil­tä, vaan myös ideo­lo­gi­sen naii­veil­ta: Vaik­ka Lapis­sa saa­daan suo­jel­tua muu­ta­ma heh­taa­ri met­sää tap­pa­mal­la vähäi­nen­kin luon­to ja viih­ty­vyys Hel­sin­gis­tä, en ole val­mis vaih­to­kaup­paan. Tihe­ään asu­tun Kes­ki-Euroo­pan kau­pun­git ovat itse asias­sa pal­jon viih­tyi­säm­piä kuin ruuh­ka-Suo­mes­sa, kos­ka siel­lä on säi­ly­tet­ty tasai­ses­ti luon­toa ja se on joka pai­kas­sa läs­nä. Ei ole mikään pak­ko kaa­voit­taa enem­pää KEHÄ III sisä­puo­lel­la tai arvok­kail­la Ete­lä-Suo­men luon­toa­lueil­la. 200 000 asu­kas­kas­vu on itse­ään täyt­tä­vä pro­fe­tia. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ei tar­vit­se pelas­taa koko Suo­men talout­ta — vas­taus löy­tyy mää­rä­tie­toi­ses­ta alue­po­li­tii­kas­ta ja mark­ki­noi­den omas­ta ohjauk­ses­ta: tuo­tan­to­pa­nos­ten kor­kea hin­ta ohjaa pää­omaa sin­ne, mis­sä ne ovat edu­li­sem­pia, eli maa­kun­tiin. Vih­reät — uskal­ta­kaa olla vih­rei­tä älkää­kä punaisia.

  58. Kos­ka kina Mal­min len­to­ken­täs­tä on taas alka­nut, niin ehh­do­tan että lak­kau­te­taan Mal­mi ja raken­ne­taan sin­ne asun­not, mut­ta raken­ne­taan kor­vaa­va pien­ko­ne­kent­tä Östersundomiin. 

    Mal­min ken­tän puo­lus­ta­jat nime­no­maan kehu­vat että ken­tän ympä­ris­tös­sä luon­to on veh­rei­mil­lään ja kai­ken­lai­set lin­nut­kin viih­ty­vät siel­lä. Joten mik­sei­vät viih­tyi­si Öster­sun­do­min kentällä?

  59. Pie­ni lai­naus täs­sä blo­gis­sa 24.6.2014 ilmes­ty­nees­tä tekstistä: 

    Jos sai­sin yksin päät­tää Hel­sin­gin seu­dun raken­tees­ta, en jat­kai­si Espoon met­roa Kiven­lah­teen. Niin kau­ak­si ei kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kan­na­ta ulot­taa. Pari mil­joo­naa asu­kas­ta var­maan­kin riit­tää Hel­sin­gin seu­dul­le vähäk­si aikaa ja sen ver­ran mah­tuu pal­jon lähemmäs.

    Kyl­lä, tämä kos­kee myös Öster­sun­do­mia. Sekin on kovin kaukana.”

    Teks­ti on koko­nai­suu­des­saan luet­ta­vis­sa täältä:

    http://www.soininvaara.fi/2014/06/24/raideinvestoinnit-stubbin-hallituksen-ohjelmassa/

    Kom­men­toin lai­naus­ta sen ver­ran, että Kiven­lah­ti on huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä Hel­sin­gin kes­kus­taa kuin Öster­sun­dom. Kan­ta­kau­pun­kia Kiven­lah­ti ei tie­ten­kään ole (mää­ri­tel­mään­kin kuu­luu, ettei sitä voi olla kaik­kial­la), mut­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta siel­lä on ollut jo 70-luvul­ta läh­tien ja myös usei­ta huo­mat­ta­van kor­kei­ta asuintaloja.

    Öster­sun­do­min osal­ta asia kui­ten­kin pitää paikkansa.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta. Onko sinul­la jokin tie­to sii­tä, min­kä kan­nan vih­reät tähän asi­aan ottavat? 

    Tut­ki­jal­la ei ole tie­toa vih­rei­den kan­nas­ta asi­aan — eikä Tut­ki­ja tai­da sel­lais­ta väit­tää­kään. Olem­me siis blo­gis­ti Soi­nin­vaa­ran spe­ku­laa­tion varas­sa sii­tä, että kai­kin puo­lin kan­na­tet­ta­val­ta kuu­los­ta­va raken­nus­han­ke on Natu­ran suo­je­luar­vo­jen mah­dol­li­sen hei­ken­ty­mi­sen takia “hyvin han­ka­la jut­tu vihreille”.

  61. Ei vali­tet­ta­vas­ti ole täl­lä het­kel­lä aikaa lukea kaik­kea yllä ole­vaa teks­tiä, mut­ta kom­men­toin kui­ten­kin Soi­nin­vaa­ran kir­joit­ta­maa alku­pe­räis­tä tekstiä.

    On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että natu­ran vaa­ti­muk­sis­ta tin­ki­mi­nen edes mai­ni­taan vaih­toeh­to­na. Pitäi­si olla aivan itses­tään sel­vää, että natu­ran tar­koi­tus on juu­ri tur­va­ta luon­toa muul­ta toi­min­nal­ta. Ei voi olla niin, että luon­toa suo­jel­laan niin kau­an kun­nes aluet­ta tar­vi­taan talou­del­li­ses­ti ja sit­ten ei enää yhtäk­kiä suo­jel­la­kaan. Aivan sama kuin jos­sain nuo­ri kas­va­va met­sä suo­jel­tai­siin ja kun se on hak­kuu­kyp­sää, suo­je­lu puret­tai­siin ja teh­täi­siin avo­hak­kuu. Pitää ymmär­tää, että luon­non­suo­je­lun tar­koi­tus on juu­ri säi­lyt­tää luon­toa­luei­ta suo­jas­sa ihmi­sen talou­del­li­sel­ta toi­min­nal­ta. Suo­mes­sa ei luon­non­suo­je­lua­luei­ta ole lähes­kään riit­tä­väs­ti ja Öster­sun­do­min­kin suo­je­lua­lu­eet ovat sik­si tär­kei­tä. Suu­rin osa vie­lä suo­je­le­mat­to­mas­ta luon­nos­ta on talous­met­sää tai muu­ten ihmi­sen voi­mak­kaas­ti muokkaamaa.

    Vaih­toeh­to­kaa­va oli­si hyvä mal­li Öster­sun­do­min raken­ta­mi­seen. Sii­nä­kin on jo teh­ty pal­jon myön­ny­tyk­siä raken­ta­mi­sen hyväk­si — sii­nä­kin ohja­taan osin raken­ta­mis­ta arvok­kail­le luon­toa­lueil­le, mut­ta ei niin pal­jon kuin aiem­mis­sa “viral­li­sis­sa kaa­va­suun­ni­tel­mis­sa”. Var­jo­kaa­va oli­si jo val­miik­si kom­pro­mis­si luon­non ja raken­ta­mi­sen välil­lä, jos­sa siis kum­mas­sa­kin jou­du­taan tin­ki­mään tavoitteista…

    Ei kai mah­do­ton aja­tus oli­si, että Hel­sin­gis­sä oli­si useam­pia­kin kes­kuk­sia kuin kan­ta­kau­pun­ki. KYl­lä ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen Öster­sun­do­miin­kin sopii, kun­han se sijoi­te­taan oikein, kuten var­jo­kaa­vas­sa on pää­osin tilanne.

    Nau­ha­kau­pun­ki­kin on pal­jon jär­ke­väm­pi kuin pyö­reä kau­pun­ki, kos­ka nau­ha­kau­pun­gis­sa on help­po jär­jes­tää rai­de­lii­ken­ne ja kun­nal­lis­tek­niik­ka. Pyö­reäs­sä kau­pun­gis­sa jää väki­sin­kin kat­vea­luei­ta, sitä enem­män mitä kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta ollaan. Kat­vea­lueil­le ei kan­na­ta raken­taa rai­de­lii­ken­net­tä ja ne ovat bus­sien ja vali­tet­ta­vas­ti yksi­tyi­sau­toi­lun varas­sa. Nau­ha­kau­pun­gis­sa sen sijaan on mah­dol­lis­ta saa­da kai­kil­le rai­de­lii­ken­nea­se­ma koh­tuul­li­sen lähel­le. Sik­si esi­mer­kik­si Oiko­ra­dan var­sil­le voi­tai­siin raken­taa nau­ha­kau­pun­kia vaik­ka­pa Kera­val­ta Lah­teen saak­ka ja väi­tän, että tämä oli­si eko­lo­gi­sem­paa­kin kuin raken­taa pyö­re­ää kau­pun­kia, jos­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä on pal­jon bus­se­ja ja yksi­tyi­sau­to­ja käy­tös­sä. Se on vali­tet­ta­vaa, että jot­kut eivät luo­vu autos­ta, vaik­ka asui­si­vat kuin­ka hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien päässä.

    En ymmär­rä, miten voi­daan väit­tää ihmis­ten halua­van asua isom­mis­sa asun­nois­sa, kun pie­nem­mät asun­not ovat kai­ken aikaa kysy­tym­piä kuin isot. Onko jär­ke­vää tyr­kyt­tää ihmi­sil­le kol­mioi­ta ja neliöi­tä, jos he kui­ten­kin etsi­vät yksiöi­tä tai kaksioita?

    1. Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kol­miois­sa. Jos yksi hen­ki­lö asuu kes­ki­mää­rin kai noin 45 neliön yksiös­sä, mut­ta neli­hen­ki­nen per­he ei asu kes­ki­mää­rin 180 neliön asunnossa.

  62. Natu­ran suo­je­lu­vaa­ti­muk­sis­ta voi tin­kiä val­tio­neu­vos­ton luval­la. Tätä luon­to­jär­jes­töt vas­tus­ta­ne­vat voi­mak­kaas­ti, kos­ka se avai­si uuden käy­tän­nön ja voi­si hei­ken­tää suo­je­luar­vo­ja muuallakin.”

    - sanoi­sin, että val­tio­neu­vos­ton pau­kut eivät rii­tä Natu­ran hei­ken­tä­mi­seen tai kumoa­mi­seen. Kyse on koko EU:n laa­jui­ses­ta sää­dös­pe­rus­tas­ta. Öster­sun­dom oli­si tie Natu­ran avaa­mi­sen muuallakin. 

    Ja jos kat­soo Keki-Euroo­pas­ta käsin Hel­sin­gin ympä­ris­töä, niin on tur­ha puhua ettei­kö Öster­sun­do­min ran­ta­ra­ken­ta­mi­sel­le oli­si vaihtoehtoa.

    Ode lai­ta sovin­nol­la ran­ta­kaa­vae­si­tys uusik­si. Niin pääs­tään rakentamaan.

  63. Miten tuon on käy­tän­nös­sä tar­koi­tus toi­mia jos ase­mal­ta ase­mal­le vie noin 40 minuuttia?

  64. Suur­ta mää­rää rai­de­ra­ho­ja ei kan­nat­tai­si sijoit­taa Öster­sun­do­min met­ro­jat­kee­seen. Rahat on mah­dol­lis­ta käyt­tää hyö­dyl­li­sem­min niin, että jouk­ko­lii­ken­ne tehos­tuu pai­kois­sa, jois­sa junan käyt­töön oli­si aito kysyntä.

    Kun rai­de­kus­tan­nus­ten hyö­ty­jä ja hait­to­ja kos­ke­van arvion rin­nal­le nipu­te­taan luon­toar­vot, oli­si kaa­vaa kos­ke­va ase­tel­ma hyvä miet­tiä uusiksi.

  65. Muis­tan niis­tä sil­loi­sis­ta rata­sel­vi­tys­pa­pe­reis­ta , että lähi­ju­na tai vaih­toeh­toi­ses­ti pika­rai­tio­tie sopi­si tuon­ne parem­min. Met­ro on siis aivan vää­rä väli­ne tuon­ne. Saa­dan aikaan maa­il­man hitain lähi­ju­na orans­sil­la väri­tyk­sel­lä. Jos teh­dään , niin teh­dään sit­ten kun­nol­la. Tuo koko Öster­sun­dom pro­jek­ti on susi jo täs­sä vaiheessa.

  66. Minus­ta koko tur­ha Natu­ra-kes­kus­te­lu on vain yri­tys har­haut­taa kes­kus­te­lua kaa­va-alu­een sisäl­tä ulos. 

    Laki muo­dos­taa kaa­val­le saman­lai­set reu­naeh­dot kuten esim. raken­ta­mi­seen sopi­ma­ton maa­pe­rä. Tämä Natu­ra-asia käsi­tel­tiin jo kaa­van vii­me vai­hees­sa ja mah­dot­to­mak­si todettiin. 

    Mut­ta kun kes­kus­te­lu har­hau­te­taan Natu­ra-kinaa­mi­seen, kaa­va-alu­een SISÄLLÄ tapah­tu­nut viher­ver­kos­ton jyrää­mi­nen jää kes­kus­te­lus­ta katveeseen. 

    Ja juu­ri täs­tä pitäi­si nyt keskustella. 

    Vas­taa­ko kaa­va­rat­kai­su yleis­kaa­van sisäl­tö­vaa­ti­muk­sia ja val­ta­kun­nal­li­sia alueidenkäyttötavoitteita? 

    Onko kaa­van mitoi­tus suun­nit­te­lu­vai­heen “ylä­nurk­kaan” oikea? 

    Minus­ta kaik­kien edun mukais­ta oli­si nyt etsiä tämän vii­kon ehdo­tuk­sen ja vaih­toeh­to­kaa­van välil­tä löy­tyä win-win ‑kom­pro­mis­si.

    Sel­lai­nen, jol­la ei rikot­tai­si lake­ja, nou­da­tet­tai­siin Hel­sin­gin­kin ympä­ris­tö­si­tou­muk­sia, saa­tai­siin kai­kil­la tavoil­la kes­tä­vä kaa­va, joka saa­tai­siin nopeas­ti pää­tet­tyä ja lainvoimaiseksikin.

  67. vähäi­nen­kin luon­to ja viih­ty­vyys Helsingistä” 

    Juu­ri näin. Hel­sin­gin vah­vo­ja puo­lia ovat nimen omaan olleet veh­reys ja ava­ruus, ja näi­tä kum­paa­kin ollaan nyt pit­käs­sä juok­sus­sa tärvelemässä. 

    Siis sii­nä­hän ei ole mitään ihmeel­lis­tä, että kes­ken­kas­vui­set hips­te­riklo­pit ja muut viher­kraa­tit saa­vat kui­vaor­gas­me­ja mak­si­mi­ti­hey­teen raken­ne­tus­ta beto­ni­hel­ve­tis­tä type­ri­ne tren­di­mes­toi­neen. Ihmi­sel­lä kun on nuo­re­na kai­ken­lai­sia höl­mö­jä tai­pu­muk­sia näh­dä asiat täy­sin mus­ta­val­koi­ses­ti, eivät­kä jot­kut myös­kään vali­tet­ta­vas­ti kas­va sii­tä ulos kos­kaan (tosin ovat onnek­si vähem­mis­tös­sä). Mut­ta se, että kau­pun­gin _virkamiehistökin_ läh­tee täl­lai­seen mukaan, ker­too kyl­lä jo jotain kam­mot­ta­vaa hei­dän poliit­ti­sis­ta ja ideo­lo­gi­sis­ta lähtökohdistaan! 

    Mut­ta niin­hän se on, kuten tämän pals­tan nimi­merk­ki az:kin jo vapaas­ti sitee­ra­ten sanoi: älkää mis­sään tapauk­ses­sa kuvi­tel­ko vir­ka­mies­ten ja tiet­ty­jen poliit­tis­ten ryh­mit­ty­mien toi­mi­van viih­ty­vyy­ten­ne tai elä­män­laa­tun­ne paran­ta­mi­sek­si, vaan ymmär­tä­kää, että kysy­mys on vih­reän elä­män­ta­van pak­ko­syö­tös­tä, kos­ka CO2 on nykyi­sen eko­lo­gi­sen teo­lo­gia­kä­si­tyk­sen mukaan uusi maan­pääl­li­nen saatana.

  68. kun pie­nem­mät asun­not ovat kai­ken aikaa kysy­tym­piä kuin isot.” 

    No voi voi. Et sit­ten näkö­jään tuo­ta hin­ta­te­ki­jän mer­ki­tys­tä ole vie­lä osan­nut itsel­le­si avata?

  69. Että natu­ran suo­je­lu­koh­tee­na pyy ?
    Met­säs­tet­tä­vä riis­ta­lin­tu, joi­ta lie­nee sato­ja­tu­han­sia Suomessa?
    Kai nii­tä natu­roi­ta on tuon­ne vaan pitä­nyt jos­ta­kin syys­tä perus­taa ja kun muu­ta suo­jel­ta­vaa ei ole löy­ty­nyt niin valit­tiin sit­ten pyy.
    Kas kun ei sorsia…

  70. Rea­lis­ti: 25000 asuk­kaal­la Mal­mis­ta saa­daan aikai­sek­si kor­kei­den ker­ros­ta­lo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö. 

    Vähän rea­lis­mia nyt peliin. Mal­min len­to­kent­tä­alue on sen ver­ran suu­ri, että tuon asu­kas­mää­rän saa­vut­ta­mi­sek­si ei tar­vit­si­si raken­taa yhtään yli 4‑kerroksista taloa. Parem­pi tie­tys­ti, jos raken­ne­taan. Vie­lä parem­pi oli­si tie­ten­kin, jos koko kent­tää ei raken­net­tai­si aina­kaan seu­raa­vaan 50 vuo­teen. Sen sijaan voi­si esi­mer­kik­si bule­var­di­soi­da mota­rit ja tii­vis­tää muu­al­ta Kehä I:n sisältä.

    Öster­sun­do­miin pätee samat sil­lä ero­tuk­sel­la, että Öster­sun­dom on vie­lä sur­keam­pi paik­ka asuin­ra­ken­ta­mi­sel­le kuin Mal­min len­to­kent­tä. Met­ro­lin­jauk­sel­la on lähin­nä huumoriarvoa.

  71. Mik­ko Num­me­lin:
    Itä­sal­men erää­nä ongel­ma­na on se, että vaik­ka se vuo­den 2009 alus­ta alkaen onkin ollut Hel­sin­gin hal­lin­nol­lis­ta aluet­ta, on se sii­tä huo­li­mat­ta kau­ka­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, käy­tän­nös­sä samal­la etäi­syy­del­lä kuin Kirk­ko­num­men Masa­la tai Van­taan Kor­so. Itä­sal­men met­ron mah­dol­li­ses­ti val­mis­tut­tua­kin on alue näi­hin kah­teen muu­hun radan­var­si­taa­ja­maan ver­rat­tu­na hei­kom­mas­sa ase­mas­sa rai­de­lii­ken­teen kan­nal­ta, kos­ka met­ro­ju­nat jou­tu­vat pysäh­ty­mään joka ase­mal­la, toi­sin kuin pai­kal­lis­ju­nat. Itäi­sim­mil­tä ase­mil­ta met­ro­mat­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan, puhu­mat­ta­kaan ete­lä-Espoos­ta, jos­sa on esim. Aal­to-yli­opis­to ja Kei­la­nie­men ja Inno­po­lin työ­paik­ka-alu­eet, kes­tää niin kau­an, että useim­mat valit­se­vat auton, jos suin­kin mahdollista.

    Tämä on erit­täin hyvä point­ti. Hel­sin­gin kan­nal­ta tuli­si hal­vem­mak­si mak­saa kau­pun­ki­ra­dan jat­ko (ja mah­dol­li­ses­ti Kiven­lah­den met­ron jat­ko) Masa­laan ja antaa Kirk­ko­num­men raken­taa sin­ne oma Öster­sun­do­min­sa. Ei sii­nä­kään mitään jär­keä oli­si, mut­ta enem­män sen­tään kuin Öster­sun­do­min suun­ni­tel­mis­sa. Hal­lin­nol­lis­ten rajo­jen mer­ki­tys on kas­va­nut niin suu­rek­si, että jos Hel­sin­ki sai­si nyt maaplän­tin Uts­joel­ta, sin­ne­kin alet­tai­siin var­maan piir­te­le­mään met­ro­lin­jaa ja uut­ta “kaupungin“osaa.

  72. Jyr­ki Puk­ki:
    Tihe­ään asu­tun Kes­ki-Euroo­pan kau­pun­git ovat itse asias­sa pal­jon viih­tyi­säm­piä kuin ruuh­ka-Suo­mes­sa, kos­ka siel­lä on säi­ly­tet­ty tasai­ses­ti luon­toa ja se on joka pai­kas­sa läsnä. 

    Tämän väit­tä­män tuek­si tar­vit­si­si jotain kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä. Kovin mones­sa Kes­ki-Euroo­pan suu­res­sa kau­pun­gis­sa ei tai­da olla esi­mer­kik­si kes­kus­puis­ton tapais­ta luon­toa­luet­ta aivan kau­pun­gin ytimessä?

  73. Capel­la kirjoitti:

    Tus­kin­pa New York Cityn asuk­kaat­kaan haluai­si­vat luo­pua Cent­ral Parkista.”

    Hel­sin­gis­sä­hän on jo kes­kus­puis­to, joka on 2 ker­taa suu­rem­pi kuin New York Cityn Cent­ral Park.

    Hel­sin­gin kes­kus­puis­to (ilman Hal­tia­lan pel­to­ja): 7 neliö­ki­lo­met­riä. New Yor­kin Cent­ral Park: 3.4 neliökilometriä.

  74. Hel­sin­ki ei tule muut­ta­maan EU-lain­sää­dän­töä ja kan­sal­lis­ta luon­non­suo­je­lu­la­kia. Tapa­ni Veis­to­la on kom­men­tis­saan asian ytimessä.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kol­miois­sa. Jos yksi hen­ki­lö asuu kes­ki­mää­rin kai noin 45 neliön yksiös­sä, mut­ta neli­hen­ki­nen per­he ei asu kes­ki­mää­rin 180 neliön asunnossa.

    Vää­rä joh­to­pää­tös. Yksi­hen­kis­ten talouk­sien suu­rem­pi asu­mis­väl­jyys ei todel­la­kaan joh­du sii­tä, että ihmi­set asu­vat 45 neliön yksiöis­sä (onko täl­läi­siä edes!). Esi­mer­kik­si 25 neliön yksiös­sä asu­mis­väl­jyys ei voi mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti olla enem­pää kuin 25 neliötä/hlö.

    Syy­nä yksin asu­vien suu­rem­paan asu­mis­väl­jyy­teen (45 neliötä/hlö) on se, että les­ki­rou­vat ja ‑her­rat sekä eron­neet asu­vat yksin ker­ros­ta­lo­kol­miois­sa, oma­ko­ti­ta­lois­sa sekä rivi­ta­lois­sa. Mak­saen yksin asu­val­le mones­ti ras­kaak­si tule­via asu­mis­kus­tan­nuk­sia osin sik­si, että sopi­vien pie­na­sun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä, kun nii­den uudis­tuo­tan­to on käy­tän­nös­sä lope­tet­tu sää­te­lyn vuok­si. Äiti­ni asuu yksin 73 neliön kolmiossa.

  76. Juu­ri noin kuin Osmo päättelee.

    Jos oikeas­ti halu­taan Hel­sin­kiin ns. urbaa­nia kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, niin kan­nat­ta­nee kat­sas­taa Eliel Saa­ri­sen ja kump­pa­nei­den 100 vuo­den takai­siin suun­nil­tel­miin. He suun­nit­te­li­vat Hel­sin­gis­tä kau­pun­kia. Mikä tar­koit­ti mm. Mei­lah­den huvi­la-alu­een suun­nit­te­lua Munk­ki­nie­men kal­tai­sek­si asui­na­lu­eek­si. Täl­lä het­kel­lä sitä­kin aluet­ta esi­te­tään suo­jel­ta­vak­si perin juu­rin. Mitään ei saa teh­dä. Sen sijaan että voi­tai­sin raken­taa nämä his­to­rial­li­set lan­ta­tun­kot, pitää men­nä Sipoon todel­la arvok­kai­sin luon­to­koh­tei­siin ja natu­ra-alu­eel­le. En oikein käsi­tä tätä logiik­kaa, mikä kai­ken koko­nai­suu­teen liit­tyy. Näyt­tää sil­tä, että funk­tio­na­lis­mi pila­si kau­pun­gin aikoi­naan. Ja saman tien kaik­ki luon­toar­vot. Yksin­ker­tais­taen: kan­nat­taa tihen­tää asu­tus­ta siel­lä, mis­sä on jo infra. Eikä raken­taa mitää uusia satelliitteja.

  77. Minul­la on yksin 75 m². Se on iha­naa. Tosin jaan sen 18 hen­gen kans­sa, kos­ka minul­la on kak­si kis­saa. Käy­tän­nös­sä minul­la on 20 m² lii­kaa tilaa, jota en kos­kaan tar­vit­se. Pait­si että kis­sa­ni jol­la on 9 hen­keä, nuk­kuu sii­nä tyh­jäs­sä huo­nees­sa öisin. Ehkä se on hyvä niin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kol­miois­sa. Jos yksi hen­ki­lö asuu kes­ki­mää­rin kai noin 45 neliön yksiös­sä, mut­ta neli­hen­ki­nen per­he ei asu kes­ki­mää­rin 180 neliön asunnossa.

  78. Joel Jal­ka­nen:
    Sitee­raan itseä­ni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pie­nen­net­täi­siin edel­leen, yleis­kaa­va ei enää vas­tai­si suun­nit­te­lun poh­jak­si hyväk­syt­tyä luon­nos­vaih­toeh­toa eikä hank­keel­le aiem­mis­sa pää­tök­sen­te­ko­vai­heis­sa ase­tet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon polii­ti­koil­le, sil­lä kai viras­to nyt itse­kin näkee, ettei tuo kaa­va tule mene­mään läpi. Viras­tol­la on kui­ten­kin sel­väs­ti hyvin vai­kea perään­tyä omis­ta suun­ni­tel­mis­taan, kos­ka se on ilmei­ses­ti jokin arvo­val­ta­ky­sy­mys (jos­kin ymmär­tää­hän sen, että ark­ki­teh­te­jä ottaa pää­hän, jos pitää myön­tää oma vuo­sia jat­ku­nut työn­sä huo­nok­si). Näin ollen se tar­jo­aa kaa­vaa täs­sä vai­hees­sa polii­ti­koil­le, jot­ka voi­vat vihel­tää pelin poik­ki ja antaa viras­tol­le mah­dol­li­suu­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät ymmär­tä­vät toi­mia näin.

    Olet kyl­lä ihan oikeas­sa tuos­ta pal­lot­te­lus­ta. Suun­nit­te­lun kai­kes­sa avoi­muu­des­saan pitäi­si olla eri­lais­ten näkö­koh­tien tut­ki­mis­ta, eikä kiin­nit­tyä johon­kin tavoit­tee­seen ja asi­aan, joka havai­taan mat­kan var­rel­la huo­nos­ti toi­mi­vak­si. Eikö oli­si­kin jär­ke­vää perään­tyä ajois­sa kuin ei ollen­kaan? Täs­sä kai­kes­sa pitäi­si pala­ta luo­vuu­den yti­meen, eli se on vaih­toeh­to­jen har­kit­se­mis­ta, huo­nois­ta ideois­ta luo­pu­mis­ta ja niden tilal­le uusien ja käyt­tö­kel­pois­ten luo­mi­ses­ta. Ja haloo: se että luo­vu­taan jos­tan type­ryy­des­tä, ei tar­koi­ta epä­on­nis­tu­mis­ta, vaan sitä, että asian käsit­te­lyä jat­ke­taaan. Jäyk­kyys ja jäh­meys muo­ka­ta suun­ni­tel­mi­aan ja mie­li­pi­tie­tään tie­don kart­tues­sa ei ole osoi­tus misään älyk­kyy­des­tä, vaan täy­del­li­ses­tä type­ryy­des­tä ja oikeas­taan sii­tä, että ei olla käsi­tet­ty sitä, mitä suun­nit­te­lul­la tar­koi­te­taan. Halu­taan pitää kiin­ni vain auk­to­ri­tee­tis­ta tai antaa pal­lo muil­le. Aika kuluu täs­sä aika sut­jak­kaas­ti, joten hitaim­mat putoa­vat pelis­tä. Suun­ni­tel­mat saat­ta­vat jää­dä kes­kia­jan tasol­le, sil­lä nyky­ään aika kuluu nopeas­ti nyt teh­ty­jen suun­ni­tel­mien ohi. Pysyit­te­kö kärryillä?

  79. En ymmär­rä, miten voi­daan väit­tää ihmis­ten halua­van asua isom­mis­sa asun­nois­sa, kun pie­nem­mät asun­not ovat kai­ken aikaa kysy­tym­piä kuin isot. Onko jär­ke­vää tyr­kyt­tää ihmi­sil­le kol­mioi­ta ja neliöi­tä, jos he kui­ten­kin etsi­vät yksiöi­tä tai kaksioita?

    Pie­niä asun­to­ja ei kysy­tä sik­si, että ahtaus oli­si itsei­sar­vo, vaan sik­si, että kes­ki­tu­loi­sil­la­kaan ei ole varaa lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa sijait­se­viin isoi­hin asun­toi­hin. Eri­tyi­ses­ti lap­si­per­heil­le voi lii­an pie­ni asun­to olla suu­ri rasi­te. Hyvin monet prio­ri­soi­vat niin, että ovat val­mii­ta muut­ta­maan lähiö­vyö­hyk­keel­le tai kehys­kun­tiin sel­lais­ten isom­pien asun­to­jen peräs­sä, joi­hin heil­lä on varaa.

  80. Ris­to: hir­vi­kan­taa ei kai mis­sään toteut­ta­mis­ta lähen­ty­vis­sä suun­ni­tel­mis­sa ole tar­koi­tus palaut­taa tasol­le, mis­sä sen mää­rää rajoit­tai­si­vat pula ruu­as­ta ja sudet.

    Tar­koi­tat siis noin pal­jon nykyis­tä pie­nem­mäk­si? Mik­sei. Ymmär­tääk­se­ni ainoa syy nykyi­sen­ko­koi­seen hir­vi­kan­taan on met­säs­tys­har­ras­tus, kan­nan kokoa on nopean lisään­ty­mi­sen ja run­saan met­säs­tyk­sen vuok­si poik­keuk­sel­li­sen help­po säädellä.

    His­to­rial­li­sis­ta hir­vi­kan­nois­ta ei ole ihan tark­kaa tie­toa ole­mas­sa, mut­ta esi­mer­kik­si 1500-luvul­la hir­vi­kan­nan on arvioi­tu koko maas­sa olleen 1960-luvun luok­kaa, siis n. 20 000 pää­tä tal­vi­kan­ta­na. Ver­tai­lua­jan­koh­ta on sikä­li rele­vant­ti, että tuo­hon aikaan hir­ven­pyyn­ti oli kuop­pa- ja ansa­pyyn­tiä, joka ei ollut kovin tehokasta.

    Tuon jäl­keen (1600-luvul­la) tulia­sei­den myö­tä hir­vi­kan­nat romah­ti­vat, ja ensim­mäi­sen ker­ran hir­vi rau­hoi­tet­tiin noi­hin aikoi­hin. Sen jäl­keen kan­ta on sahan­nut lähes nol­las­ta (esi­mer­kik­si 1920-luku) 150 000 yksi­löön (2000-luvun tai­te) riip­puen riistanhoidosta.

    Täl­lä het­kel­lä tal­vel­la lie­nee noin 90 000 hir­veä. Nykyi­nen kan­ta on tosin vie­lä suu­rem­pi kuin tal­vi­kan­ta, kos­ka kan­nan tuot­to pyri­tään riis­tan­hoi­dol­li­sis­ta syis­tä mak­si­moi­maan, ja sii­nä on ilmei­ses­ti onnistuttukin.

    Jos Suo­mi oli­si asu­ma­ton, hir­viä oli­si vähem­män sekä peto­jen että ruo­ka­pu­lan vuok­si. Maa- ja met­sä­ta­lous tuot­taa muka­vas­ti sapus­kaa hir­vil­le. Ravin­nol­la on ilmei­ses­ti erit­täin suu­ri roo­li, kos­ka noin 6000 vuot­ta sit­ten Vuok­sen syn­tyes­sä hir­vi­kan­ta kas­voi erit­täin pal­jon parik­si vuo­si­sa­dak­si. Tätä seli­te­tään pal­jas­tu­nei­den hir­vel­le suo­tuis­ten aluei­den syn­nyl­lä ja muut­tu­mi­sel­la jäl­leen hir­vel­le epäsuotuisiksi.

  81. Soi­nin­vaa­ra: Sii­tä kaa­vail­laan tytär­kau­pun­kia eikä lähiötä. 

    Mikä ero on tytär­kau­pun­gil­la ja lähiöl­lä? Mikä teki­si Öster­sun­do­mis­ta tytär­kau­pun­gin? Ken­ties lähiöi­hin ver­rat­tu­na suu­ri oma­va­rai­suus pal­ve­luis­sa ja työ­pai­kois­sa? Olen hie­man epäi­le­väi­nen, että tämä ske­naa­rio tuli­si toteu­tu­maan Östersundomissa.

  82. ano­muu­mi:
    Pal­jon Östik­sen jouk­ko­lii­ken­teen rea­li­tee­teis­ta ja hou­kut­te­le­vuu­des­ta ker­too esi­mer­kik­si se, että Kera­val­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan 25 minuut­tia junal­la, Öster­sun­do­mis­ta ~40 minuut­tia (ase­mal­ta asemalle!). 

    Reit­tio­pas ker­too, että met­ro­mat­ka Rau­ta­tien­to­ril­ta Mel­lun­mä­keen kes­tää 20 minuut­tia. Kar­tas­ta kat­soen mat­ka met­rol­la Mel­lun­mäes­tä Öster­sun­do­miin ei kai mil­lään voi­si kes­tää juu­ri 10:tä minuut­tia enem­pää. Oli­si­ko 30 minuut­tia lähem­pä­nä kuin 40 minuuttia?

  83. Minul­la on yksin 75 m². Se on ihanaa.” 

    Minul­la puo­les­taan on vai­mon kans­sa Hel­sin­gis­sä 72 m² ja Ber­lii­nis­sä 117 m². Sekin on ihanaa. 

    Mut­ta me emme ole­kaan vih­rei­tä, emme­kä älyl­li­ses­ti rehel­li­si­nä keh­taa myös­kään näen­näis­vih­rei­tä olla. Kas kun joku _moraalikin_ se on sen­tään ihmi­sel­lä oltava.

  84. Sen sijaan että voi­tai­siin raken­taa nämä his­to­rial­li­set lantatunkiot” 

    No jol­lei his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas­ta kult­tuu­ri­mai­se­maa muu­na osaa pitää kuin lan­ta­tun­kio­na, niin se on kyl­lä sit­ten voi voi.

  85. ML: Reit­tio­pas ker­too, että met­ro­mat­ka Rau­ta­tien­to­ril­ta Mel­lun­mä­keen kes­tää 20 minuut­tia. Kar­tas­ta kat­soen mat­ka met­rol­la Mel­lun­mäes­tä Öster­sun­do­miin ei kai mil­lään voi­si kes­tää juu­ri 10:tä minuut­tia enem­pää. Oli­si­ko 30 minuut­tia lähem­pä­nä kuin 40 minuuttia?

    Pitää ottaa huo­mioon myös met­ron auto­ma­ti­soin­nis­ta aiheu­tu­va piden­nys pysäk­kiai­koi­hin. Varo­vai­ses­ti­kin arvioi­den se on 15 sekun­tia per asema.

  86. TODELLAKIN MIKÄ TEKISI ÖSTERSUNDOMISTA SISARKAUPUNGIN ??? 😀 Vas­taus­ta odottaen. 

    Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Lai­naus kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Pajusen sanois­ta päi­vän Hesa­ris­sa: “Jos kau­pun­ki­ra­ken­ne täs­sä ei kyt­key­dy mereen, emme saa aikaan sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jos­ta olem­me unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­do­min kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa ja Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ylei­sem­min­kin mät­tää. Kyse on pie­nen pii­rin unel­mien ja talou­del­lis­ten int­res­sien toteut­ta­mi­ses­ta eikä täl­lai­sil­la pyr­ki­myk­sil­lä yksin­ker­tai­ses­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

    Mar­ko V: Eikö kau­pun­ki­bu­le­var­deil­la pitä­nyt saa­da asun­not 100 000 – 200 000 ihmi­sel­le? Vai hidas­tai­si­vat­ko ne vaan tur­han ikä­väs­ti kes­kus­ta-asuk­kai­den kesä­mök­ki­mat­ko­ja? Jos siel­tä yti­mes­tä jal­kau­tuu vaik­ka n. 7 km etäi­syy­del­le, niin huo­maa kyl­lä välit­tö­mäs­ti miten tämä kau­pun­ki on tyh­jää täyn­nä. Lisäk­si on aluei­ta jot­ka voi­si raken­taa koko­naan uudes­taan monin­ker­tai­sel­la asu­kas­ti­hey­del­lä. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Oulun­ky­län asemanseutu.

    Joel Jal­ka­nen:
    Sitee­raan itseä­ni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pie­nen­net­täi­siin edel­leen, yleis­kaa­va ei enää vas­tai­si suun­nit­te­lun poh­jak­si hyväk­syt­tyä luon­nos­vaih­toeh­toa eikä hank­keel­le aiem­mis­sa pää­tök­sen­te­ko­vai­heis­sa ase­tet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon polii­ti­koil­le, sil­lä kai viras­to nyt itse­kin näkee, ettei tuo kaa­va tule mene­mään läpi. Viras­tol­la on kui­ten­kin sel­väs­ti hyvin vai­kea perään­tyä omis­ta suun­ni­tel­mis­taan, kos­ka se on ilmei­ses­ti jokin arvo­val­ta­ky­sy­mys (jos­kin ymmär­tää­hän sen, että ark­ki­teh­te­jä ottaa pää­hän, jos pitää myön­tää oma vuo­sia jat­ku­nut työn­sä huo­nok­si). Näin ollen se tar­jo­aa kaa­vaa täs­sä vai­hees­sa polii­ti­koil­le, jot­ka voi­vat vihel­tää pelin poik­ki ja antaa viras­tol­le mah­dol­li­suu­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät ymmär­tä­vät toi­mia näin.

    ML: Mikä ero on tytär­kau­pun­gil­la ja lähiöl­lä? Mikä teki­si Öster­sun­do­mis­ta tytär­kau­pun­gin? Ken­ties lähiöi­hin ver­rat­tu­na suu­ri oma­va­rai­suus pal­ve­luis­sa ja työ­pai­kois­sa? Olen hie­man epäi­le­väi­nen, että tämä ske­naa­rio tuli­si toteu­tu­maan Östersundomissa.

    Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Lai­naus kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Pajusen sanois­ta päi­vän Hesa­ris­sa: “Jos kau­pun­ki­ra­ken­ne täs­sä ei kyt­key­dy mereen, emme saa aikaan sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jos­ta olem­me unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­do­min kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa ja Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ylei­sem­min­kin mät­tää. Kyse on pie­nen pii­rin unel­mien ja talou­del­lis­ten int­res­sien toteut­ta­mi­ses­ta eikä täl­lai­sil­la pyr­ki­myk­sil­lä yksin­ker­tai­ses­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

  87. Mau­rizio:
    Niin, ja haja­huo­mio­na muu­ten kai­kil­le beto­ni­fe­ti­sis­teil­le todet­ta­koon, että uusim­man Hypon kyse­lyn mukaan seit­se­män suo­ma­lais­ta kym­me­nes­tä asui­si mie­lui­ten omakotitalossa: 

    Näi­den jäl­jel­le jää­vien koh­dal­la kysy­mys onkin, asui­si­vat­ko he mie­luum­min ker­ros­ta­lo­lä­hiös­sä (esim. Öster­sun­dom) vai ‑kau­pun­gis­sa (esim. Munk­ki­nie­mi Turun­bu­le­var­din var­rel­la). Oma­ko­ti­ta­loil­le­han on tilaa käy­tän­nös­sä loput­to­mas­ti kehys­kun­nis­sa ja muu­al­la Suo­mes­sa. Toi­saal­ta kes­kei­sil­le pai­koil­le oma­ko­ti­ta­lo­ja mah­tuu niin rajal­li­ses­ti, että nii­den raken­ta­mi­nen oli­si maa­va­ran­non tuhlaamista. 

    Oli­si jos­kus kiva kuul­la “oma­ko­ti­ta­lo­fe­ti­sis­teil­tä”, mitä hei­dän mie­les­tään esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan oli­si pitä­nyt raken­taa. Pari sataa oma­ko­ti­ta­loa? Vai onko niin, että ker­ros­ta­loil­le­kin löy­tyy paikkansa?

  88. Kom­men­toin­nis­sa tuo­tiin esil­le, että maa­pal­lon luon­to on koko­nai­suus ja esi­tet­tiin kysy­mys, kuin­ka moni on jää­nyt mureh­ti­maan Man­hat­ta­nin veh­mai­ta met­siä ja kir­kas­ve­ti­siä jokia.

    Koko­nai­suu­den tar­kas­te­lu on hyvä läh­tö­koh­ta. Koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­seen kuu­luu, että moni­muo­toi­nen luon­to on vähen­ty­nyt maa­il­mas­ta pal­jon sit­ten Man­hat­ta­nin raken­ta­mi­sen. Lisäk­si on tul­lut pal­jon uut­ta tie­toa eri­lai­sis­ta ympä­ris­tö­ris­keis­tä ja nii­den liit­ty­mi­ses­tä toisiinsa.

    Muu­tok­set jois­sa ja nii­den lähia­lueil­la vai­kut­ta­vat vah­vas­ti esi­mer­kik­si merien tilaan ja tätä kaut­ta myös ilmas­ton­muu­tok­seen. Ilmas­to ja bio­di­ver­si­teet­ti kyt­key­ty­vät puo­les­taan toi­siin­sa ja luon­non moni­muo­toi­suus on krii­sis­sä niin maal­la kuin merissäkin.

    Ympä­ris­tö­ris­kit ovat glo­baa­li ongel­ma ja nii­hin on vas­tat­ta­va sekä maa­il­man­laa­jui­sel­la yhteis­työl­lä että pai­kal­li­ses­ti. Yksi pai­kal­li­nen kei­no on aidos­ti teho­kas maan­käyt­tö, joka ei jat­ka uudis­rai­vauk­sen ja luon­toon levit­täy­ty­mi­sen perinnettä.

  89. ant­ti: Luon­non­suo­je­lu­liit­to (tai mikä ins­tans­si nyt oli­kin kysees­sä) ei tie­ten­kään ole sama kuin Vih­reät, mut­ta täl­läi­nen asi­aa vähem­män seu­raa­va pitää näi­tä kah­ta vähän niin kuin avio­pa­ri­na (vrt esim. dema­rit & AY-liike).

    Kum­paa­ko­han täl­lä kom­men­til­la oli tar­koi­tus lou­ka­ta, vih­rei­tä vai luon­to­jär­jes­tö­jä? Itse olen aina­kin rin­nas­ta­nut vih­reät pikem­min­kin ihmi­soi­keus­puo­lel­le kuin luonnonsuojeluun.

  90. ant­ti:
    Jos toi­nen puo­li Öster­sun­do­min 70 000 uudes­ta asuk­kaas­ta muut­taa sin­ne jos­tain sysi-Suo­mes­ta niin aika pal­jon kor­pi­met­siä tyh­je­nee keh­rää­jä­lin­nuil­le. Ties vaik­ka joku susi­kin ehti­si elää muu­ta­man päi­vän pitem­pään kun joku vähän tyh­jem­pi pitä­jä sat­tui­si kohdalle.

    Mis­sä­hän ovat ne kor­pi­met­sät, jot­ka sääs­tyi­si­vät, jos Öster­sun­dom raken­net­tai­siin? Jos ajaa junal­la Hel­sin­gis­tä muu­al­le (ran­ta­ra­ta ja pää­ra­ta kel­paa­vat molem­mat tähän tar­koi­tuk­seen), huo­maa, että Ete­lä-Suo­mes­sa kau­pun­kien ulko­puo­lel­la on met­sien sijaan ankei­ta talousmetsiä.

    Vai onko siel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa jo han­kit­tu­na rahoi­tus laa­jal­le kor­pi­met­sien suojeluohjelmalle?

  91. Aivan. Muu­al­la pys­ty­tään tuot­ta­maan läm­pö tehok­kaam­min kuin kau­pun­kien kau­ko­läm­pö­sys­tee­meil­lä. Kau­pun­kien voi­ma­lat useim­mi­ten tuot­ta­vat myös säh­köä kau­pun­gin tar­pei­siin ja näin Suo­men mark­ki­noil­la on yhä CO2 pääs­töin tuo­tet­tua säh­köä. Kes­kit­ty­mi­nen lii­an isoi­hin kas­vu­kes­kuk­siin siis lisää CO2 pääs­tö­jä ja kaup­pa­ta­seen vajet­ta eikä syn­ny­tä suo­ma­lai­sia työ­paik­ko­ja siten kuin alueil­la joil­la sama asia voi­daan hoi­taa koti­mai­sin voi­min CO2 päästöttömästi

    max: Ei pidä edes puhua “säh­köä tuot­ta­vis­ta” sil­loin kun ensi­si­jai­nen tuo­te on läm­pö­ener­gia joka ei näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa ole kor­vat­ta­vis­sa yhtään mil­lään. (Sivu­tuot­tee­na syn­tyy kyl­lä säh­kö­ener­gi­aa markkinoille.)

  92. Vihe­rins­si: Pari juttua:

    – sitä puu­ta ei rii­tä kuin hyvin rajallisesti

    – samal­la puu­mää­räl­lä saa vähen­net­tyä enem­män pääs­tö­jä, jos se pol­tet­taan CHP-voi­ma­las­sa kuin jos sil­lä läm­mi­te­tään pientaloa

    Bio­ener­gi­aa­han voi­si kyl­lä hyö­dyn­tää kau­pun­kien läm­mit­tä­mi­ses­sä ja säh­kö­tuo­tan­nos­sa hyvin laa­jas­ti. Palaa se hake­kin, vaik­ka polt­to­tek­nii­kas­sa on detal­jie­ro­ja. Ongel­ma on kui­ten­kin sii­nä, että sitä puu­ta nyt vain ei riitä.

    Puun ongel­ma kau­pun­geis­sa oli jo 100 vuot­ta sit­ten jol­loin sen aikai­sen Hel­sin­gin koko teki Nup­pu­lin­nan alu­een pal­jaak­si haka­tuk­si kun rataa pit­kin meni polt­to­puu­ta. Tän­ne kas­voi uudel­leen van­haa metsää.
    Tääl­lä taas ongel­ma on se että tuu­le­kaa­to­ja ja jämä puu­ta ei ehdi polt­taa sitä mukaan kun sitä tulee. Yri­tän suo­jel­la met­sää kir­jan­pai­na­jil­ta kor­jaa­mal­la heikentyneet/kaatuneet kuuset pois. Jos sitä ei tee,niin met­sä muut­tuu kuol­leek­si kum­mi­tus­met­säk­si kun kir­jan­pai­na­jien mää­rä kas­vaa niin suu­rek­si että ter­ve puu ei pys­ty enää nii­tä torjumaan.
    Tän­ne siis puu­ener­gian puo­les­ta oli­si hyvä jos muut­tai­si enem­män­kin porukkaa.

  93. Sylt­ty: Asun juu­ri­kin kuvai­le­mas­sa­si luon­non­mu­kai­ses­sa pien­ta­los­sa, jos­sa on ilma­läm­pö­pump­pu ja oma tak­ka. Vii­me vuon­na säh­köä kului 14 000 kWh, mikä on aika pal­jon enem­män kuin aikai­sem­pien rivi­ta­lo- ja ker­ros­ta­loa­sun­to­je­ni kulutuslukemat. 

    Van­taan Ener­gian las­ku­rin perus­teel­la tuol­lai­sen säh­kö­mää­rän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa 2,5 ton­nin hiilidioksidipäästöt.

    Van­taan ener­gian las­ku­ri on var­maan­kin ihan oikeas­sa sii­nä että he tuot­ti­vat fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la kysei­sen mää­rän CO2 pääs­tö­jä. Muu­al­la Suo­mes­sa on omaa koti­mais­ta raa­ka-ainet­ta ja on mah­dol­lis­ta tuot­taa säh­köä CO2 vapaas­ti. Jos halu­taan las­kea CO2 pääs­tö­jä, pitää lait­taa raken­nus­kiel­to alueil­le jois­sa sitä ei voi­da tuot­taa ilman CO2 pääs­tö­jä. Yli 70% suo­men säh­kös­tä tuo­te­taan CO2 vapaas­ti ja se ei ole mah­dol­lis­ta kau­pun­geis­sa kau­pun­gin omas­sa voi­ma­las­sa. Oma säh­kön­ku­lu­tuk­se­ni on 6800 kWh + puut. En käy­tä säh­kö­kiu­as­ta enkä läm­mi­tä vet­tä säh­köl­lä. Enkä pidä loh­ko­läm­mi­tin­tä tar­peet­to­mas­ti pääl­lä ja ulko­va­lot toi­mi­vat tunnistimella.

  94. Mau­rizio:
    “vähäi­nen­kin luon­to ja viih­ty­vyys Helsingistä” 

    Juu­ri näin. Hel­sin­gin vah­vo­ja puo­lia ovat nimen omaan olleet veh­reys ja ava­ruus, ja näi­tä kum­paa­kin ollaan nyt pit­käs­sä juok­sus­sa tärvelemässä. 

    Siis sii­nä­hän ei ole mitään ihmeel­lis­tä, että kes­ken­kas­vui­set hips­te­riklo­pit ja muut viher­kraa­tit saa­vat kui­vaor­gas­me­ja mak­si­mi­ti­hey­teen raken­ne­tus­ta beto­ni­hel­ve­tis­tä type­ri­ne tren­di­mes­toi­neen. Ihmi­sel­lä kun on nuo­re­na kai­ken­lai­sia höl­mö­jä tai­pu­muk­sia näh­dä asiat täy­sin mus­ta­val­koi­ses­ti, eivät­kä jot­kut myös­kään vali­tet­ta­vas­ti kas­va sii­tä ulos kos­kaan (tosin ovat onnek­si vähem­mis­tös­sä). Mut­ta se, että kau­pun­gin _virkamiehistökin_ läh­tee täl­lai­seen mukaan, ker­too kyl­lä jo jotain kam­mot­ta­vaa hei­dän poliit­ti­sis­ta ja ideo­lo­gi­sis­ta lähtökohdistaan! 

    Mut­ta niin­hän se on, kuten tämän pals­tan nimi­merk­ki az:kin jo vapaas­ti sitee­ra­ten sanoi: älkää mis­sään tapauk­ses­sa kuvi­tel­ko vir­ka­mies­ten ja tiet­ty­jen poliit­tis­ten ryh­mit­ty­mien toi­mi­van viih­ty­vyy­ten­ne tai elä­män­laa­tun­ne paran­ta­mi­sek­si, vaan ymmär­tä­kää, että kysy­mys on vih­reän elä­män­ta­van pak­ko­syö­tös­tä, kos­ka CO2 on nykyi­sen eko­lo­gi­sen teo­lo­gia­kä­si­tyk­sen mukaan uusi maan­pääl­li­nen saatana.

    Itse en aina­kaan kai­paa ava­ruut­ta, vaan tapu­tan käsiä­ni aina kun joku kek­sii raken­taa jotain tän­ne lähis­töl­le. Ehkä sit­ten olen vain nai­vi hips­te­ri. En oikein ymmär­rä mik­si minun ja hips­te­riklop­pien näke­mys viih­tyi­säs­tä kau­pun­gis­ta oli­si joten­kin huo­nom­pi ja vähek­syt­tä­väm­pi, kuin joi­den­kin mui­den. Eten­kin kuin kau­pun­ki­mai­sel­le asu­mi­sel­le­kin mak­su­ky­kyis­tä kysyn­tää sel­keäs­ti riit­tää. Eikö siis kau­pun­kia voi­si raken­taa kau­pun­gik­si? Oma­ko­ti­ta­lo­ja­han on jo muu Suo­mi pul­lol­laan. Siel­lä riit­tää tilaa ja ava­ruut­ta Mau­riziol­le ja muil­le omakotitalofetisteille.

  95. Jos tytär­kau­pun­gin on tar­koi­tus olla itse­näi­nen, niin voi­si kysyä, mik­si Hel­sin­ki on sitä luo­mas­sa? Eikö tämä koko hom­ma oli­si pitä­nyt aloit­taa sil­leen, että kun edus­kun­ta ker­ran sot­ket­tiin Öster­sun­do­min val­tauk­seen, se oli­si luo­nut uuden Öster­sun­do­min kun­nan jon­ka teh­tä­väk­si oli­si mää­rät­ty 70 000 ihmi­sen asut­ta­mi­nen talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti tol­kul­li­sel­la taval­la. Sem­mois­ta tolk­kua ei ehkä ole mah­dol­lis­ta tähän hank­kee­seen saa­da, mut­ta läh­tö­koh­ta oli­si aina­kin voi­nut sil­loin olla riip­pu­ma­ton Hel­sin­gin met­ro­suun­nit­te­li­jois­ta ja lii­ken­ne­rat­kai­sut oli­si voi­tu vali­ta järkiperustein.

    1. Mil­lä­hän rahal­la Öster­sun­do­min kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asu­kas­ta, oli­si tro­teut­ta­nut mil­jar­dien inves­toin­nit, joi­ta alu­eel­la tarvitaan.?

  96. Var­maan pien­ten asun­to­jen suu­rem­pi kysyn­tä joh­tuu myös nii­den hal­vem­mis­ta hin­nois­ta, tämä­hän on itses­tään­sel­vää. Mik­si kui­ten­kaan siis raken­taa isom­pia asun­to­ja, jos ihmi­sil­lä ei ole nii­hin varaa? Eikä suu­ri­kaan raken­ta­mis­mää­rä tuli­si nii­den hin­taa alen­ta­maan, kos­ka onhan nykyi­sin­kin niin, että uudet asun­not ovat val­ta­van pal­jon kal­liim­pia kuin käy­te­tyt asun­not, eikä käy­te­tyis­tä­kään isom­mis­ta asun­nois­ta ole veris­sä päin tapel­tu, vaan pie­net asun­not ovat suo­si­tum­pia käy­tet­ty­jen­kin mark­ki­noil­la. Miten siis uudet isot asun­not meni­si­vät hyvin kau­pak­si, vaik­ka nii­den hin­nat oli­si­vat käy­tet­ty­jen tasolla?

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va, että asun­non­han­kin­nan jäl­kei­set asu­mis­kus­tan­nuk­set­kin ovat ver­ran­nol­li­sia asun­non pin­ta-alaan, samoin vuo­kra-asun­to­jen vuokratasot.

    Ei pidä unoh­taa myös­kään Suo­men ilmas­toa. Täs­sä mie­li­pi­de­ket­jus­sa en ole kyl­lä­kään havain­nut pahem­min ver­rat­ta­van esi­mer­kik­si Kes­ki-Euroo­pan asu­mis­väl­jyyk­siin, mut­ta ei tääl­lä kan­na­ta asua niin väl­jäs­ti kuin läm­pi­mäm­mis­sä mais­sa, vaan läm­mi­tet­tä­viä kuu­tioi­ta kan­nat­tai­si olla vähem­män, jot­ta asu­mi­sem­me oli­si ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää. Sen sijaan on parem­pi, että mei­dän väl­jyy­tem­me on ulko­na, niil­lä upeil­la luon­toa­lueil­la, joi­ta hen­ki­sen ja fyy­si­sen hyvin­voin­tim­me vuok­si vält­tä­mät­tä tar­vit­sem­me. Kan­sal­lis­puis­toi­hin ei pää­se joka päi­vä, mut­ta lähi­luon­toon on mah­dol­li­suus esi­mer­kik­si men­nä toi­pu­maan ras­kaas­ta työpäivästä.

  97. ze:
    …mitä hei­dän mie­les­tään esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan oli­si pitä­nyt raken­taa. Pari sataa oma­ko­ti­ta­loa? Vai onko niin, että ker­ros­ta­loil­le­kin löy­tyy paikkansa?

    Minus­ta Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma oli­si pitä­nyt raken­taa kau­pun­ki­mai­sen tii­viis­ti. Joten­kin tun­tuu, ettei kaa­vat piir­tä­nyt ole kos­kaan käy­nyt kaupungissa.

    Sil­ti Hel­sin­gin Sipool­ta varas­ta­mia aluei­ta ei täl­lä het­kel­lä raken­net­tai­si tii­viis­ti mis­sään muus­sa län­si-euroop­pa­lai­ses­sa maas­sa, kos­ka 1) ne ovat tol­kut­to­man kau­ka­na kau­pun­gis­ta ja 2) alu­eel­la ei ole val­mis­ta ras­kas­ta rataa. Sipoon poh­joi­so­siin sen sijaan oli­si jär­ke­vää kaa­voit­taa muu­ta­ma uusi, noin 10 000 asuk­kaan itse­näi­nen kaup­pa­la, kos­ka alu­eel­la on val­miik­si ras­kas ratainfra.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mil­lä­hän rahal­la Öster­sun­do­min kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asu­kas­ta, oli­si tro­teut­ta­nut mil­jar­dien inves­toin­nit, joi­ta alu­eel­la tarvitaan.? 

    Ei Öster­sun­do­mis­sa tar­vi­ta mil­jar­dien inves­toin­te­ja. Siel­lä ei ole ras­kas­ta ratain­fraa val­mii­na, joka on kaik­kial­la Län­si-Euroo­pas­sa edel­ly­tys uusien kau­pun­kien raken­ta­mi­sel­le. Oikea kysy­mys on, miten Poh­jois-Sipoon uudet kau­pun­git rahoitetaan.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mil­lä­hän rahal­la Öster­sun­do­min kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asu­kas­ta, oli­si tro­teut­ta­nut mil­jar­dien inves­toin­nit, joi­ta alu­eel­la tarvitaan.?

    Tie­tys­ti hel­sin­ki­läis­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la, kuten nyt­kin tapahtuu 🙂

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kors

    Älä nyt Osmo ole niin poliit­ti­nen broi­le­ri täs­sä asias­sa. Jos ja kun on nyt jo jon­kun ole­mas­sa ole­va ja jo omis­ta­ma maa-alue siel­lä ja sii­hen pää­te­tään kau­pun­gin toi­mes­ta lait­taa raken­nusoi­keut­ta vaik­ka vaan 0.3:n tehok­kuu­del­la koko alu­eel­le, niin saa­daan osto­hin­ta val­mis­tu­vil­le asun­noil­le. Kun siel­lä on noin 3000 heh­taa­ria maa­ta, niin raken­nus­ne­liöi­den hin­ta on 500 euron KEM­min mukaan las­ket­tu­na 4,5 mil­jar­dia euroa, jos koko alue lai­tet­tai­siin kaa­vaan näil­lä spek­seil­lä. Jos koko alue vedet­täi­siin maan­käyt­tö­sop­pa­ril­la, niin Hesa sai­si mah­dol­li­ses­ti noin puo­let tuos­ta 4,5 mil­jar­dis­ta sii­tä hyväs­tä, että joku suun­nit­te­luo­sas­to tem­pai­see sii­hen lei­mat pape­riin. Maa­no­mis­ta­jat sit­ten myy­vät maan­sa sen sopi­muk­sen mukai­ses­ti eteen­päin tuol­la 500 KEM­min hin­nal­la ja raken­nus­yri­tyk­set osta­vat maa­ta raken­nusoi­keuk­sien mukai­ses­ti. Sta­di myy oman osuu­ten­sa samoin ja kuit­taa sil­lä hel­pos­ti halua­man­sa met­ron alu­eel­le. Ainoa tosi iso ongel­ma on, että tulee hal­lit­se­ma­ton­ta tar­jon­taa. Nämä maa­no­mis­ta­jat­han saat­ta­vat myy­dä maa­taan vaik­ka puo­leen hin­taan tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vaik­ka kym­me­nes­osa­hin­taan ties kenel­le osta­jal­le, siis pie­nil­le raken­nus­fir­moil­le tai vaik­ka joku raken­taa ihan itse oman torp­pan­sa… Se oli­si ihan hal­lit­se­ma­ton­ta ja aiheut­tai­si vaka­van ongel­man sul­je­tul­le kau­pun­kien ja mui­den mono­po­lien hal­lit­se­mal­le mark­ki­nal­le. Jos nyt oikeas­ti joku pik­kui­nen raken­nus­fir­ma sai­si alu­ee­ta 500 KEM­min hin­nal­la raken­nusoi­keut­ta, niin osaat­ko sanoa, mikä oli­si myyn­ti­hin­ta sii­nä Itä­sal­men met­ron kupees­sa, jos vaih­toeh­dot ovat Hesa tai joku yksi­tyi­nen myy­jä? Olet mel­koi­nen mark­ki­na­ne­ro, jos osaat tähän vastata.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mil­lä­hän rahal­la Öster­sun­do­min kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asu­kas­ta, oli­si tro­teut­ta­nut mil­jar­dien inves­toin­nit, joi­ta alu­eel­la tarvitaan.?

    Mil­jar­dien inves­toin­nit jot­ta saa­daan asun­not 70 000 ihmi­sel­le. Miten meil­lä on kan­sa­na varaa täl­lai­seen? Pit­kä vau­ras­tu­mi­sen kausi meni jo niin, että väki asu­tet­tiin kau­as pit­kin pel­to­ja kah­den auton sijain­neil­le. Nyt tuo on vaan jat­ku­va kulu­ra­si­te eikä sii­tä muuk­si muu­tu. Sen sijaan että sii­tä oli­si jotain opit­tu, sitä halu­taan­kin lisää.

  102. Jat­ko­val­mis­te­lus­sa kan­nat­taa poh­tia alu­een sisäi­sen viher­ver­kos­ton lisäk­si myös yhty­mät ulkoi­seen viher­ver­kos­toon (Hel­sin­gin, Van­taan ja Sipoon muut kaa­vat, maa­kun­ta­kaa­va, Mus­ta­vuo­ri-Öster­sun­do­min Natu­ra-alu­een yhtey­det Sipoon­kor­peen jne.). Sekin luo kaa­van kes­tä­vyy­del­le kriteereitä. 

    Iso kuva on, että Öster­sun­dom ei ole yksi uusi uljas kau­pun­ki (HS: “Hämeen­lin­na”) vaan kasa var­sin tehot­to­mas­ti raken­net­tu­ja pik­ku­lä­hiöi­tä var­sin kau­ka­na ydin­kes­kus­tas­ta. En uhrai­si täl­lais­ta heh­taa­ri­mää­rää viher­ra­ken­net­ta näin löy­säl­le spraw­lin­gil­le. Kan­nat­tai­si siis teh­dä väli­ver­sio vii­me vii­kon ehdo­tuk­sen ja vaih­toeh­to­kaa­van välil­tä, sii­nä on välis­sä riit­tä­väs­ti väl­jyyt­tä sijoi­tel­la ja mitoit­taa asioi­ta uudel­leen niin, että sekä viher­ver­kos­to että jär­ke­vä asun­to­tuo­tan­to hoidetaan.

  103. Mar­ko V: Mil­jar­dien inves­toin­nit jot­ta saa­daan asun­not 70 000 ihmi­sel­le. Miten meil­lä on kan­sa­na varaa tällaiseen?

    Hyvin­kin helposti.

    Nopea las­ku­toi­mi­tus: esi­mer­kik­si 2,1 mrd. € / 70 000 = 30 000 €/nuppi. Jos asun­nos­sa asuu pari hen­ki­löä, ton­tin kus­tan­nuk­sik­si tulee noin 60 000 €/asunto. Riip­puen tont­tien sijain­neis­ta ja asun­nois­ta tuon saa­nee takai­sin jo ton­tin hintana.

    Eikä itse asias­sa edes tar­vit­si­si tai pitäi­si saa­da, kos­ka oikeas­taan tuon pitäi­si tul­la takai­sin veroina.

    Ei tuol­la hin­nal­la kan­na­ta kaa­voit­taa ja raken­taa mitä vain mihin vain. Sin­ne kui­ten­kin kan­nat­taa kaa­voit­taa kal­liim­mal­la­kin, mihin ihmi­set ovat val­mii­ta muuttamaan.

    Hin­ta aset­tu­nee parem­min kon­teks­tiin­sa, jos huo­ma­taan, että tuol­lai­sen asun­to­mas­san mark­ki­na­hin­ta kovan rahan asun­toi­na on 10+ mrd. €.

  104. AnnaJ: .…oli­si joten­kin huo­nom­pi ja vähek­syt­tä­väm­pi, kuin joi­den­kin muiden.

    Niin­pä täs­tä tii­vis­tys­höl­möi­lys­tä pitäi­si­kin jär­jes­tää ylei­nen ja sito­va kan­sa­nää­nes­tys, jos­sa kan­sa­lai­sil­ta kysyt­täi­siin, halua­vat­ko he tätä. Mut­ta eihän sel­lais­ta jär­jes­te­tä, kos­ka ekouskonto…

  105. Han­na-Lee­na Yli­nen: Mis­sä­hän ovat ne kor­pi­met­sät, jot­ka sääs­tyi­si­vät, jos Öster­sun­dom rakennettaisiin?

    Tilas­to­kes­kus vai mikä ins­tans­si aina välil­lä jul­kai­see kart­ta­ku­via mis­tä ilme­nee mikä neliö­ki­lo­met­ri on mil­lä­kin aika­vä­lil­lä jää­nyt koko­naan ilman vaki­tui­sia asuk­kai­ta. En osaa ennus­taa mit­kä plän­tit ovat seu­raa­vi­na vuo­ros­sa, aika lail­la hau­li­kol­la ammut­tu kuvio pit­kin poi­kin Suo­mea, itä- ja poh­jois­osat toki painotettuina.

    Wiki­pe­dia: kor­pi on Suo­mes­sa kehi­te­tyn met­sä­tyyp­pio­pin mukaan puus­toi­nen suo­tyyp­pi. Kor­vet ovat ravin­teik­kai­ta soi­ta, jois­sa on ohut tur­ve­ker­ros ja hape­kas kasvualusta. 

    Hoi­de­tuis­sa talous­met­sis­sä, olkoot sit­ten vaik­ka kor­pi­tyyp­pi­sil­lä mail­la, näyt­tä­vät hir­vet ja peu­rat viih­ty­vän oikein hyvin (tai­mi­kois­sa var­sin­kin), mik­sei sit­ten sudet ja karhutkin?

  106. Mau­rizio: Niin­pä täs­tä tii­vis­tys­höl­möi­lys­tä pitäi­si­kin jär­jes­tää ylei­nen ja sito­va kan­sa­nää­nes­tys, jos­sa kan­sa­lai­sil­ta kysyt­täi­siin, halua­vat­ko he tätä. Mut­ta eihän sel­lais­ta jär­jes­te­tä, kos­ka ekouskonto…

    Aika moni tun­tuu halua­van pää­tel­len mm. asun­to­jen hin­tae­rois­ta maa­seu­dun ja kau­pun­kien välil­lä ja kau­pun­kien sisäl­lä kes­kus­tan ja lähiöi­den välillä. 

    Uuden Suo­men teke­mäs­sä uuti­ses­sa lin­kit­tä­mäs­tä­si Hypon kyse­lys­tä todetaan:“Tekijöistä tär­keim­mäk­si nousi pal­ve­lu­jen väli­tön lähei­syys, jota rei­lut nel­jä kym­me­nes­tä piti tär­keim­pä­nä. Rei­lu kol­man­nes piti puo­les­taan asui­na­lu­een väl­jyyt­tä tär­keim­pä­nä valintakriteerinä.”

    Nämä toi­veet ovat vali­tet­ta­vas­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Lähiöis­sä tätä on yri­tet­ty, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na on ollut se, että toi­nen van­hem­mis­ta käy autol­la töis­sä toi­sel­la puo­len seu­tua ja toi­nen sit­ten ehkä kes­kus­tas­sa jul­ki­sil­la. Samoin kaup­pa­mat­kois­ta val­tao­sa teh­dään autolla.

    Mikä sii­nä muu­ten on, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta on niin kovin vai­kea kir­joit­taa asial­li­ses­ti nimit­te­le­mät­tä tois­ta osa­puol­ta ja käyt­tä­mät­tä hei­dän näke­myk­sis­tään sanaa “uskon­to” ?

  107. Rea­lis­ti: 25000 asuk­kaal­la Mal­mis­ta saa­daan aikai­sek­si kor­kei­den ker­ros­ta­lo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö. 

    Noin kau­ak­si Hel­sin­gis­tä ei pidä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Mal­mia tar­vi­taan len­to­kent­tä­nä ja toden­nä­köi­ses­ti tule­vai­suu­des­sa entis­tä enem­män kun Hel­sin­ki — Van­taa tulee täyteen.

    Ker­ros­ta­lo­ja raken­ne­taan Län­si-Euroo­pas­sa nor­maa­lis­ti vain kau­pun­kiin. Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa sitä, että ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa Kehä I:n sisä­puo­lel­le pitää saa­da kau­pun­ki­mai­nen kaava.

  108. Öster­sun­dom, vai­kea paik­ka vihreille”

    No ei ole kyl­lä kovin vai­kea vih­reil­le tai kel­le­kään muul­le­kaan vali­ta miten tämän kans­sa teh­dään — voi­tai­siin ylei­ses­ti­kin päät­tää vaik­ka ihan lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti ettei iki­nä enää raken­ne­ta lähiö­tä met­sään! Maa­seu­tu on asia erik­seen, mut­ta kes­kel­le ei-mitään raken­net­ta­viin uusiin lähiöi­hin ei meil­lä enää kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti, lii­ken­teel­li­ses­ti tai kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ole varaa!

  109. ant­ti: Tilas­to­kes­kus vai mikä ins­tans­si aina välil­lä jul­kai­see kart­ta­ku­via mis­tä ilme­nee mikä neliö­ki­lo­met­ri on mil­lä­kin aika­vä­lil­lä jää­nyt koko­naan ilman vaki­tui­sia asuk­kai­ta. En osaa ennus­taa mit­kä plän­tit ovat seu­raa­vi­na vuo­ros­sa, aika lail­la hau­li­kol­la ammut­tu kuvio pit­kin poi­kin Suo­mea, itä- ja poh­jois­osat toki painotettuina.

    Wiki­pe­dia: kor­pi on Suo­mes­sa kehi­te­tyn met­sä­tyyp­pio­pin mukaan puus­toi­nen suo­tyyp­pi. Kor­vet ovat ravin­teik­kai­ta soi­ta, jois­sa on ohut tur­ve­ker­ros ja hape­kas kasvualusta. 

    Hoi­de­tuis­sa talous­met­sis­sä, olkoot sit­ten vaik­ka kor­pi­tyyp­pi­sil­lä mail­la, näyt­tä­vät hir­vet ja peu­rat viih­ty­vän oikein hyvin (tai­mi­kois­sa var­sin­kin), mik­sei sit­ten sudet ja karhutkin?

    Tot­ta kai hir­vet ja peu­rat viih­ty­vät vesaik­koa puk­kaa­vis­sa talous­met­sis­sä, mut­ta rais­kioil­la lai­dun­ta­vat isot nisäk­käät eivät var­si­nai­ses­ti ole sitä, mitä luon­non moni­muo­toi­suu­del­la tarkoitetaan.

    Met­sien heik­ko laa­tu (joka on näh­tä­vis­sä esim. junien ikku­nas­ta) ei ole seu­raus­ta maa­seu­tua­su­tuk­ses­ta, vaan met­sien käy­tös­tä ja sitä­hän ei Hel­sin­kiä kas­vat­ta­mal­la pys­ty hil­lit­se­mään. Pikem­min­kin päin vas­toin, kun uudek­si uhkak­si on nous­sut puun ener­gia­käyt­tö ja kau­pun­gis­tu­mi­nen lisää energiankulutusta.

    Kun niin kau­pun­gil­la, val­tiol­la kuin EU:llakin on tavoit­tei­ta luon­non moni­muo­toi­suus­ka­don pysäyt­tä­mi­sek­si mel­ko lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, niin miten näi­hin tavoit­tei­siin kuvi­tel­laan pääs­tä­vän, jos esim. met­sä- ja ran­ta­luon­non anne­taan hävi­tä jol­le­kin niin vähä­pä­töi­sel­le kuin Jus­si Pajusen unelmille?

  110. Öster­sun­dom on lii­an kau­ka­na Sta­dis­ta, että sin­ne kan­nat­taa raken­taa yhtään ker­ros­ta­loa. KSV:ssä pitäi­si tapah­tua ilmei­ses­ti jon­kin­lai­nen suku­pol­ven­vaih­dos, että nämä 70-luku­lai­set met­sä­lä­hiö­suun­ni­tel­mat päi­vit­tyi­si­vät 2000-luvulle.

    Kos­ka Öster­sun­do­miin ei kan­na­ta raken­taa ker­ros­ta­lo­ja, sin­ne ei kan­na­ta myös­kään raken­taa met­roa. Met­ron kul­ku­ta­pao­suus oli­si Öster­sun­do­mis­sa mal­lin­nus­ten mukaan jotain 30 pro­sent­tia. Pika­rai­tio­tien lähem­mäs 40 ja se oli­si hal­vem­pi. Oleel­lis­ta on se, että val­tao­sa liik­kuu joka­ta­pauk­ses­sa autol­la ja jouk­ko­lii­ken­teen osuus jää pie­nek­si vali­taan mikä hyvän­sä. Sik­si ei kan­na­ta vali­ta kallista.

    Pien­ta­lo­ja, rivi­ta­lo­ja köy­hem­mil­le. Bus­se­ja. Jos­kus ehkä HELI.

    Met­roa raken­ne­taan Espoos­sa näil­lä näky­min Kiven­lah­teen saak­ka. Jos nykyi­sen itä­met­ron var­res­ta voi mitään pää­tel­lä, lisä­ky­syn­tää met­ro­lä­hiöil­le Öster­sun­do­mis­sa oli­si ehkä jos­kus sadan vuo­den pääs­tä. Sitä voi odo­tel­la, tai sit­ten kaa­voit­taa Öster­sun­do­miin jotain jol­le on kysyn­tää. Aiem­min syk­syl­lä Espoon noin 90:tä jaos­sa ollut­ta pien­ta­lo­tont­tia haki noin 800 talout­ta. Pyyn­ti­hin­nat oli­vat talous­ti­lan­tee­seen näh­den rapsakat.

  111. Kal­le: Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa sitä, että ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa Kehä I:n sisä­puo­lel­le pitää saa­da kau­pun­ki­mai­nen kaava.

    Juu­ri­han Vih­reät torp­pa­si Kehä ykkö­sen sisäl­lä met­roa­se­man vie­res­sä ole­van Kivi­no­kan asuin­käyt­tön saattamisen.

  112. Jark­ko Johans­son:
    “Öster­sun­dom, vai­kea paik­ka vihreille”

    No ei ole kyl­lä kovin vai­kea vih­reil­le tai kel­le­kään muul­le­kaan vali­ta miten tämän kans­sa teh­dään – voi­tai­siin ylei­ses­ti­kin päät­tää vaik­ka ihan lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti ettei iki­nä enää raken­ne­ta lähiö­tä met­sään! Maa­seu­tu on asia erik­seen, mut­ta kes­kel­le ei-mitään raken­net­ta­viin uusiin lähiöi­hin ei meil­lä enää kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti, lii­ken­teel­li­ses­ti tai kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ole varaa! 

    Mie­lum­min met­sään kuin ran­noil­le tai uusil­le merentäytöille!

  113. KariS: Juu­ri­han Vih­reät torp­pa­si Kehä ykkö­sen sisäl­lä met­roa­se­man vie­res­sä ole­van Kivi­no­kan asuin­käyt­tön saattamisen.

    Kivi­no­kal­ta on yli kilo­met­ri lähim­mäl­le met­roa­se­mal­le. Ainoas­taan Itä­väy­län var­si ja Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­ha ovat jär­ke­väl­lä etäi­syy­del­lä met­ros­ta, mut­ta nii­hin ei Kivi­nok­ka-kaa­vas­sa oltu kos­ke­mas­sa. Aina­kin minus­ta tuol­lais­ten lähiö­läm­pä­rei­den raken­ta­mi­nen täy­tyy­kin torpata.

  114. Hie­man off-topic:

    Kävin täs­sä apri­sen viik­koa siten Mal­mil­la asioi­mas­sa ase­man lähel­lä. Ajoin sit­ten eteen­päin, ja huo­maisn, että aivan Mal­min ase­man lähel­lä poh­joi­sen puo­lel­la 2 ker­rok­si­sia ika uusia talo­ja Ehkä ihmi­set arvos­ta­vat mata­laa raken­ta­mis­ta. Sil­loin kun voi­vat vali­ta. eivät­kä ole muut­ta­mas­sa kes­kus­tan tuntumaan.

  115. Ennen kuin yrit­tää ottaa asia­na kan­taa suut­na­na tai tosie­ne, syy­tä tutus­tua alu­een topo­gra­fi­seen karttaan.

    Mitenm alue voi­si jos­kus orgaa­ni­ses­ti kas­vaa 100.000 asuk­kaan tytärkaupungiksi?

  116. Kyl­la se on niin, etta keh­raa­jas­ta, ruis­raa­kas­ta ja pyys­ta huo­li­mat­ta kan­nat­taa raken­taa tii­viis­ti Oster­sun­do­miin. Se on pie­nem­pi paha kuin mat­toi­na levia­va talo­kan­ta pel­loil­la vahan kau­em­pa­na. Talot pys­tyyn ja kova­hin­tai­set ton­tit myyntiin.

    Mikaan mai­ni­tuis­ta lajeis­ta ei ole kovin uha­na­lai­nen, ja sopi­vaa eli­nym­pa­ris­toa kyl­la jaa run­saas­ti Oster­sun­do­min ulko­puo­lel­le. Ei ole ole­mas­sa todel­lis­ta uhkaa, etta laa­jat lajien eli­na­lu­eet muut­tui­si­vat kau­pun­geik­si mis­saan kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vis­sa tulevasuuksissa.

    t. Mik­ko

  117. Öster­sun­do­min yleis­kaa­vas­sa on mega­luo­kan suunnitteluvirhe

    Öster­sun­dom-toi­mi­kun­ta on valin­nut jat­ko­suun­nit­te­lun poh­jak­si vii­teen met­roa­se­maan perus­tu­van kaupunkimallin.

    Mal­lis­sa on pyrit­ty hel­mi­nau­ha­kau­pun­kiin, jon­ka alue­kes­kuk­set on yhdis­tet­ty met­ro­lin­jal­la. Met­roa on täy­den­net­ty pikaraitiotiellä.

    Yleis­kaa­va sisäl­tää kui­ten­kin mega­luo­kan rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suunnitteluvirheen.

    Suun­ni­tel­tu met­ro­lin­ja mut­kit­te­lee sini­käy­rän lail­la pit­kin pel­lon­reu­no­ja alue­kes­kus­ten välil­lä, kun sen sijaan rai­tio­tie­lin­ja on vedet­ty vii­va­suo­raan. Asia tuli­si olla juu­ri päinvastoin.

    Met­ro on pri­maa­ri ras­kas lii­ken­ne­vä­li­ne, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa nopea yhteys alue­kes­kuk­sis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Ase­ma­vä­li met­ro­po­lin ulko­ke­häl­lä on tyy­pil­li­ses­ti pari kilo­met­riä. Met­ro­lin­jan var­teen ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta sijoit­taa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta alue­kes­kus­ten ulko­puo­lel­le, se ei oli­si käve­lye­täi­syy­del­lä. Öster­sun­do­min kaa­va-alu­eel­la met­ro­lin­jan tuli­si kul­kea suo­raan Län­si­sal­mes­ta Öster­sun­do­min kes­kus­tan kaut­ta Sakarinmäkeen. 

    Sen sijaan sekun­daa­ri­nen (pika)raitiotie kan­nat­taa vetää mut­kit­te­le­vaa lin­jaa pit­kin. Pysäk­ki­vä­li on tyy­pil­li­ses­ti puo­li kilo­met­riä. Kau­pun­ki­ra­ken­net­ta voi ”venyt­tää” alue­kes­kus­tois­ta n. kilo­met­rin levyi­se­nä nau­ha­na rai­tio­lin­jaa pit­kin, jol­loin asu­tus sijoit­tui­si käve­lye­täi­syy­del­le pysä­keis­tä. Näin rai­tio­vau­nu hoi­tai­si sekä taa­ja­mien sisäi­sen lii­ken­teen, että lii­tyn­tä­lii­ken­teen metroasemille. 

    Täl­lä kon­sep­til­la Öster­sun­do­min kaa­va-alu­eel­la tar­vi­taan vain kol­me met­roa­se­maa; Län­si­sal­mi, Öster­sun­do­min kes­kus­ta ja Saka­rin­mä­ki. Maj­vi­kin taa­ja­man lii­tyn­tä­lii­ken­ne met­roa­se­mil­le hoi­tui­si aina­kin aluk­si rai­tio­vau­nul­la. Samoin pie­nen Sal­men­kal­lion taa­ja­man kaut­ta riit­tää raitiotielinja. 

    Suo­ra met­ro­lin­ja saat­taa edel­lyt­tää useam­pia kiin­teis­tö­lu­nas­tuk­sia, se on kui­ten­kin pie­ni hin­ta, jos sil­lä pääs­tään opti­maa­li­seen kaupunkirakenteeseen.

    Kau­pun­kia suun­ni­tel­laan vuo­si­sa­to­jen pers­pek­tii­vil­lä. Öster­sun­do­mis­sa on ainut­laa­tui­nen mah­dol­li­suus pääs­tä suun­nit­te­le­maan ide­aa­lia rai­de­kau­pun­kia ”puh­taal­ta pöy­däl­tä”, luon­toar­vot tie­ten­kin huo­mioon ottaen. Opti­maa­li­sin mal­li Öster­sun­do­mis­sa on hel­mi­nau­han ja nau­ha­kau­pun­gin kom­bi­naa­tio. Vir­heel­li­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män aiheut­ta­mat yli­mää­räi­set yhdys­kun­ta­kus­tan­nuk­set ovat ajan saa­tos­sa mit­taa­mat­to­man suuret.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.