Östersundom, vaikea paikka vihreille

124 vastausta artikkeliin “Östersundom, vaikea paikka vihreille”

1. Nämä suo­jelupäätök­set eivät yleen­sä ole luon­non kannal­ta kovin mielekkäitä. Maa­pal­lon luon­to on kokon­aisu­us eivätkä maid­en rajat ole mielekkäitä tarkastelu­aluei­ta, kuitenkin suo­jelupäätök­set perus­tu­vat pitkälti maid­en rajoihin.
   Mik­si valkoselkätik­ka tai liito-ora­va on pitänyt suojella?
   Lajit ovat elin­voimaisia, Suo­mi vain sat­tuu sijait­se­maan levin­neisyysalueen rajal­la, ja sen takia kan­ta Suomen alueel­la on haavoit­tu­va. Lajin säi­lymiseen ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä, että sen kan­taa pyritään levin­neisyysalueen rajoil­la suo­jele­maan, ja koko har­joi­tus on täyt­tä idiotismia.

   Sama hom­ma tuon Natu­ra alueen kanssa: Kyseessä on aivan tavalli­nen pusikko, joka vain sat­tuu sijait­se­maan Helsin­gin vier­essä ja on sen takia erikoinen. Jos tätä käytetään suo­jelu­pe­rus­teena, ei minkään kaupun­gin tai edes maan asukaslu­vun kas­vat­ta­mi­nen ole mielekkäästi mahdollista.

   Jos Suomen asukastieheys olisi edes EU:n keski­ta­soa, olisi tääl­lä 38 miljoon­aa asukas­ta, ja kaik­ki nämä nyt “ain­ut­laa­tuiset” kosteikot oli­si­vat muut­tuneet kult­tuuri­maise­mak­si niin kauan aikaa sit­ten, ettei kukaan osaisi olla asi­as­ta pahoillaan.

   Kuinka­han moni on jäänyt mure­hti­maan Man­hat­tanin vehmai­ta met­siä ja kirkasvetisiä jokia?

   Vastaa

2. No mut­ta onhan se vihrei­den tavoit­tei­den mukaista, että pääkaupunkiseudulle tulisi 70 000 uudelle asukkaalle asunnot!

   Ehkä nyt kuitenkin kan­nat­taa tarkastel­la asi­aa kokon­aisu­u­den kannalta.

   Varsinkin, jos nämä 70 000 uut­ta asukas­ta muut­taisi­vat muual­ta Suomes­ta, niin se käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että muual­la Suomes­sa jää enem­män tilaa luonnolle. 

   Mis­sä tahansa ihmi­nen asuukin, niin sil­lä on vaiku­tuk­sen­sa luon­toon ja sik­si onkin vii­sain­ta, että suurin osa ihmi­sistä asu­isi kaupungeis­sa. Aivan kaik­ki eivät tietenkään voi asua kaupungeissa.

   Vihrei­den pitää osoit­taa kykenevän­sä tekemään päätök­siä, ja myös kipeitä päätök­siä. Se on ain­oa tie, että vihreät voivat jatkos­sakin olla hal­li­tuk­ses­sa puo­lus­ta­mas­sa omia arvojaan.

   Vastaa

3. Metroon tukeu­tu­va pien­talo­mat­to ei ole uskot­ta­va. Etäisyy­det asemille nou­se­vat niin suurik­si, ettei joukkoli­iken­net­tä käytetä. Tarvi­taan lisää kaisto­ja Por­voon­väylälle, Itäväylälle, kehille jne.

   Kir­joi­tat, että ker­rostalo­val­taisia lähiöitä on tarpeek­si Helsin­gin ympäril­lä. Eikö pien­talo­val­taisia kehyskun­tia vas­ta olekin?

   Vastaa

4. AV:
   Nämä suo­jelupäätök­set eivät yleen­sä ole luon­non kannal­ta kovin mielekkäitä. Maa­pal­lon luon­to on kokon­aisu­us eivätkä maid­en rajat ole mielekkäitä tarkastelu­aluei­ta, kuitenkin suo­jelupäätök­set perus­tu­vat pitkälti maid­en rajoihin.
   Mik­si valkoselkätik­ka tai liito-ora­va on pitänyt suojella?
   Lajit ovat elin­voimaisia, Suo­mi vain sat­tuu sijait­se­maan levin­neisyysalueen rajal­la, ja sen takia kan­ta Suomen alueel­la on haavoit­tu­va. Lajin säi­lymiseen ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä, että sen kan­taa pyritään levin­neisyysalueen rajoil­la suo­jele­maan, ja koko har­joi­tus on täyt­tä idiotismia.

   Logi­ikallasi voitaisi­in hävit­tää kaik­ki lajit Suomes­ta, jot­ka ovat elin­voimaisia muual­la maail­mas­sa. Samal­la logi­ikalla jokainen val­tio voisi toimia samoin ja lop­ul­ta lajit eivät olisi elin­voimaisia mis­sään. Logi­ikkasi on puh­das­ta idi­o­tismia parhaimmillaan.

   Vastaa

5. Olen AV:n kanssa samoil­la lin­joil­la. Ylipäätään kan­nat­taako Natu­ra yms aluei­ta sijoit­taa tai vaalia suurien kas­vavien kaupunkien lähistöl­lä. Keskit­tämäl­lä asu­tus­ta asu­tuskeskuk­si­in voidaan saa­da parem­paa luon­non­suo­jelua toisaal­la. Tietysti onhan se kaupunki­laisille kivaa vai­htelua kun pääsee met­sään liikku­maan. Mut­ta jos se liikku­mi­nen siel­lä häir­it­see saati karkoit­taa eläim­iä, niin onko se luon­non­suo­jelun kannal­ta mielekästä?

   Vastaa

6. Jos toinen puoli Öster­sun­domin 70 000 uud­es­ta asukkaas­ta muut­taa sinne jostain sysi-Suomes­ta niin aika paljon kor­pimet­siä tyh­je­nee kehrääjälin­nuille. Ties vaik­ka joku susikin ehtisi elää muu­ta­man päivän pitem­pään kun joku vähän tyh­jem­pi pitäjä sat­tuisi kohdalle.

   Vastaa

7. Kaaval­la ei voi päät­tää, että pien­taloa­sun­noista haikail­e­vat muut­ta­vat ker­rostaloon. Ei, he muut­ta­vat pien­taloi­hin ja ekol­o­gisen tiivi­in puu­tarhakaupun­gin sijas­ta jatke­taan pien­talo­jen ripot­telemista hajanais­es­ti pitkin Uuden­maan savipel­to­ja kah­den henkilöau­ton varaan.

   Liian henkilöau­topain­ot­teisu­u­den ongelmia vas­taan ei toisi­aan kan­na­ta yrit­tää tais­tel­la kaavoit­tamisel­la. Oikea tapa on aset­taa kaikille hait­to­ja tuot­taville ilmiöille niiden hait­to­ja vas­taa­va hait­tavero (tai joitain mui­ta itse kohteeseen osu­via rajoit­tei­ta). Jos vaik­ka polt­toain­everoa nos­tet­taisi­in, ihmiset kyl­lä muut­taisi­vat entistä enem­män kaupunki­työ­paikko­jen­sa lähelle, tai jär­jestäi­sivät itselleen työtä läheltä omaa ihanneasuinpaikkaansa.

   Kol­mas ongel­ma liit­tyy siihen, että tytärkaupun­gin sijas­ta on kaavoitet­tu toi­sis­taan eris­tet­tyjä lähiöitä. Radan­var­silähiöi­den aika on ohi.

   Joku Soin­in­vaara kan­nat­ti joskus nauhakaupunke­ja sum­mit­taisen laa­jo­jen kaupunkialuei­den tiivistämisen sijaan. Ehkä nauhakaupun­ki-ideakin palaa vielä, vaikka­pa tuon maini­tun polt­toain­everon korot­tamisen myötä. Samoin kotona tehtävän työn ja työ­paikan vier­essä asumisen arvos­tus voisi­vat joskus tule­vaisu­udessa taas nousta.

   Vai­h­toe­htokaavaa ei kan­na­ta toteut­taa. On parem­pi jät­tää koko alue rakentamatta.

   Hyvä suun­taus. Helsin­ki voisi vaik­ka tyy­tyä vahoi­hin puoleen miljoon­aan asukkaaseen­sa, ja keskit­tyä kehit­tämään kaupun­gin viihty­isyyt­tä, ja myös kil­pailukykyä ja arvos­tus­ta sitä kautta.

   Vastaa

8. Minus­ta kolmion Tam­pere-Turku-Helsin­ki sisäl­lä ei tarvi­sisi virk­istys­tarkoi­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta suo­jel­la paljoakaan, joitain ranto­ja ja suoaluei­ta luku­unot­ta­mat­ta, muual­la sitäkin enem­män. Jul­maa per­ife­ri­alle, mut­ta ihmis­ten pitää asua jos­sain ja markki­nat osoit­ta­vat etteivät he juuri muualle muu­ta kuin tuolle alueelle. Siinä sisäpuolel­la on riit­tävästi lääniä niin, että vaik­ka kaik­ki voisi­vat asua omakoti­talos­sa ja vielä saisi­vat ison pihan.

   Vastaa

9. Mikko kir­joit­taa:
   “Keskit­tämäl­lä asu­tus­ta asu­tuskeskuk­si­in voidaan saa­da parem­paa luon­non­suo­jelua toisaalla.”

   Miten niin voidaan? Tämä täysin perus­tee­ton väite on alka­nut esi­in­tyä yhä use­am­min keskustelus­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään kausaal­ista, juridista tai edes sosi­ol­o­gista mekanis­mia, joka liit­täisi asu­tuk­sen keskit­tämisen yhtääl­lä parem­paan luon­non­suo­jelu­un toisaal­la. Jos jokin sel­l­ainen mekanis­mi olisi ole­mas­sa, trade-offit kan­nat­taisi­vat: voitaisi­in keskustel­la kuin­ka tiet­ty­jen luon­toar­vo­jen häviämi­nen kom­pen­soitaisi­in (uusi­na luon­non­suo­jelu­alueina, jonkin­laisen rahas­ton avul­la tms.)

   Vastaa

10. Capel­la: Logi­ikallasi voitaisi­in hävit­tää kaik­ki lajit Suomes­ta, jot­ka ovat elin­voimaisia muual­la maailmassa.

    Ihan täyt­tä roskaa ja puh­das olkiukko. 

    Hävit­tämi­nen on ihan eri asia kuin ei-suo­jelu, eikä yleisiä laje­ja tarvi­ta suojelua.

    Samal­la logi­ikalla jokainen val­tio voisi toimia samoin ja lop­ul­ta lajit eivät olisi elin­voimaisia mis­sään. Logi­ikkasi on puh­das­ta idi­o­tismia parhaimmillaan.

    Hohhoh!

    Taju­atko ollenkaan että sovelta­mal­la sin­un logi­ikkaasi, suo­jelu­aluei­den koko piene­nee ääret­tömästi. Onhan esimerkik­si hirvi, kun tarkastel­laan vain sitä kohtaa mis­sä se seisoo ja sul­je­taan lop­pu uni­ver­sum­ista tarkastelun ulkop­uolelle, uhanalainen ja siis suo­jelun arvoinen. Muu­ra­hais­pesääkään ei voi pois­taa, kos­ka sil­lä naa­pu­ri­ton­til­la ole­val­la koe­ol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka tarkastelun alla ole­va keko sat­tuu ole­maan uhanalainen kyseisen neliömetrin alueel­la. Tästä taas seu­raa että ihmi­nen ei voi tehdä mitään, kos­ka kaikkial­la on kyseisel­lä neliömetril­lään uhanalaisia eläimiä.

    Osoi­tat kyl­lä aivan täy­del­listä järkivihreän ajat­talun vararikkoa.

    Vastaa

11. Viestin­tuo­ja­han toi ilouutisen viimeisessä lauseessaan. Johonkin ne kasvun rajat on vedet­tävä, ja jo pila­tu­ille alueille mah­tuu sato­ja tuhan­sia uusia asukkai­ta, jos niitä halu­taan. Nuo keinot rak­en­taa oikeaa kaupunkia on mon­een ker­taan ker­rat­tu, joten niitä pitäisi vain saa­da päätök­sen­tekoon mukaan.

    Vastaa

12. Ode, kuinka­han pitkä mat­ka metroase­mal­ta on noi­hin pien­taloi­hin? Eivät ne sitä metroa oikeasti käytä. Pait­si ehkä alaikäiset lapset.

    Vastaa

13. Hohhoi­jaa. Pakko tode­ta, että Öster­sun­domin kaavae­hdo­tus ei ole kun­ni­ak­si suunnittelijoilleen. 

    Kesäl­lä luin tutkimuk­ses­ta, jos­sa ver­tailti­in Tukhol­man ja Helsin­gin suun­nit­telua — Tukhol­man eduk­si. Siel­lä 40 pros­ent­tia 2000-luvul­la tapah­tuneesta väestönkasvus­ta on sijoit­tunut enin­tään kahdek­san kilo­metrin etäisyy­delle keskus­tas­ta, kun Helsingis­sä vas­taa­va luku on vain 15 prosenttia. 

    Öster­sun­domin kaavae­hdo­tus osoit­taa, että opik­si ei ole halut­tu ottaa, vaan jatkaa kaupunki­rak­en­teen levit­tämistä met­si­in ja ran­noille entistä kauem­mas keskustasta. 

    Jälleen ker­ran ehdo­tus­ta perustel­laan nolosti metrol­la, joka jo ennestään on kap­a­siteet­tin­sa rajoil­la. Ei metro ole mikään kai­vo, jonne voi kaataa matkus­ta­jia kuin­ka paljon tahansa, vaan kymme­nen litran ämpäri, johon on turha yrit­tää saa­da mah­tu­maan kah­ta­toista litraa saati kahtakymmentä. 

    Ja turha vedo­ta vuorovälin tihen­tämiseen. Siihen liit­tyvä kap­a­siteetin lisään­tymi­nen on jo mon­een ker­taan ehdit­ty ulos­mi­ta­ta. Pitäisi vähitellen ymmärtää, ettei kap­a­siteet­tia tur­val­lisu­ussy­istä voi lisätä lop­ut­tomi­in, sil­lä tun­nelipätkil­lä voi olla vain yksi samaan suun­taan menevä juna kerrallaan.

    Kaavoit­ta­jan logi­ikalla Helsinkiä voisi ilmeis­es­ti “tiivistää” vetämäl­lä metrolin­jaa aina itära­jalle saak­ka. Pietari­in asti kaavoit­ta­jakaan ei ehkä sen­tään uskalla jatkaa.

    Vastaa

14. Vahti:
    Metroon tukeu­tu­va pien­talo­mat­to ei ole uskot­ta­va. Etäisyy­det asemille nou­se­vat niin suurik­si, ettei joukkoli­iken­net­tä käytetä. Tarvi­taan lisää kaisto­ja Por­voon­väylälle, Itäväylälle, kehille jne.

    Kir­joi­tat, että ker­rostalo­val­taisia lähiöitä on tarpeek­si Helsin­gin ympäril­lä. Eikö pien­talo­val­taisia kehyskun­tia vas­ta olekin? 

    Kan­nat­taa tutus­tua suun­nitelmi­in tarkem­min. Tulos­sa ei ole pien­talo­mat­toa vaan pieniä ker­rostalo­val­taisia kaupunkikeskus­to­ja metroasem­i­neen ja niitä ympäröivine pien­taloaluei­neen, joiden tehokku­us las­kee kauem­pana ase­mas­ta. Per­in­teistä Euroop­palaista kaupunki­raken­net­ta siis eikä mitään kehyskun­tien haulikol­la ammut­tua haja-asutusta. 

    Rak­en­ta­mal­la ker­rostalolähiöi­den ketju Myl­ly­puron, Kon­tu­lan ja Mel­lun­mäen jatkok­si luo­taisi­in mas­si­ivis­ten sosi­aal­is­ten ongelmien ghet­to itäisim­pään Helsinki­in. Mielum­min jätetään rak­en­ta­mat­ta kokon­aan ja asute­taan ihmiset lähem­mäk­si keskustaa.

    Vastaa

15. Mik­si tuonne pitää ylipäätään mitään rak­en­taa? Nythän on Malmin kent­tä vapau­tu­mas­sa ja tiivistämäl­lä ja rak­en­ta­mal­la korkeaa saadaan kyl­lä kaik­ki ihmiset mah­tu­maan jo ole­mas­sa oleville alueille.

    Vastaa

    1. Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

       Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    Aloite­taan vaik­ka rak­en­ta­mal­la Pasi­laan kun­non tor­ni­talo­ja tai edes tiivi­itä umpiko­rt­telei­ta ja ote­taan koko alue kun­nol­la käyt­töön? Keskus­puis­to löy­tyy vier­estä joten mitään eril­lisiä puis­to­ja ei tarvitse raken­nel­la eikä varsinkaan liiken­nevihre­itä. Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma on taidet­tu jo menet­tää hölmöille kaavoille.

    Vastaa

17. Ai niin ja tuo Töölön­lah­den uusi alue on ihan kum­malli­nen. Matalia, rumia ja väljästi asetel­tu­ja talo­ja eikä edes kun­non kort­telei­ta sekä paljon turhaa puis­toaluet­ta kun vier­essä Töölön­lah­den puis­to ja Lin­nun­laulu ja radan toiselta puolelta löy­tyy Kaisaniemen puis­to. Tuonne ei tule edes mitään palveluita.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    Olet kai äänestänyt tuol­laisia älyt­tömyyk­siä vastaan. 🙂

    Mitkä alueet tiivis­tetään, jos Öster­sun­dom jää pois listal­ta? Noiden luku­jen perus­teel­la tiivis­tetään kukaties suurin osa Helsinkiä. Vai tuleeko metroasemien ja rautatieasemien päälle pilvenpiirtäjiä?

    Vastaa

19. “Pien­taloa haikaileville on tar­jol­la pien­ta­lo metron var­rel­la. Puu­tarhakaupun­gin idea parhaimmillaan.”

    Nämä pien­taloalueet tukeu­tu­vat suurelta osin nyt esitet­ty­jen suun­nitelmien metroon yhtä paljon kuin Pak­i­la-Palo­heinä tukeu­tuu päärataan. Nykyis­es­tä lyhen­net­ty­jen metro­ju­nien kap­a­siteet­ti täyt­tyy ilmeis­es­ti jo ilman Öster­sun­domin rak­en­tamista, joten metron piden­tämisen voisi suo­si­ol­la jo tästä syys­tä uno­htaa. Vaik­ka joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si valit­taisi­in alueen rak­en­teeseen istu­vampi pikaraiti­otie, on koko Östis silti väistämät­tä puss­in­perä – ympäröivien suo­jelu­aluei­den vuok­si pahempi kuin yksikään nyky­i­sistä seudun puss­in­peri­stä. Tästä yksinker­tais­es­ta maanti­eteel­li­sistä syys­tä johtuen sinne ei voi­da jär­jestää toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä kuin pää­su­un­taan, eikä siitä mitenkään saa­da aidosti joukkoli­iken­teeseen tukeu­tu­vaa aluet­ta samoista syistä kuin Espoon­lahdes­ta ei ikinä tule joukkoli­iken­nekaupunkia. Sen sijaan esimerkik­si Pak­i­lal­la ja jopa nyt suun­nit­telun kohteek­si tulleel­la Malmin ken­täl­lä sen sijaan on eri­no­maiset mah­dol­lisu­udet olla osa ”raitiotei­den verkos­tokaupunkia” keskeisen sijaintin­sa ansios­ta. Paljon Östik­sen joukkoli­iken­teen reali­teeteista ja houkut­tele­vu­ud­es­ta ker­too esimerkik­si se, että Ker­aval­ta on Helsin­gin keskus­taan 25 min­u­ut­tia junal­la, Öster­sun­domista ~40 min­u­ut­tia (ase­mal­ta asemalle!).

    Entä eheä ja tiivis yhdyskun­tarakenne? Suun­nitelmis­sa heit­etään sato­ja hehtaare­ja omako­ti­mat­toa ja lähiöläm­päre­itä käytän­nössä kat­soen täysin rak­en­ta­mat­tomille alueille, han­kalaan maas­toon pitkin kallioisia met­siä, täysin erilleen nykyis­es­tä kaupunki­rak­en­teesta. Vaik­ka kort­telirakenne ja rak­en­teen sisäi­nen eheys ovat tuhat ker­taa parem­pia kuin esim. 70-luvun alueil­la, ei se silti muu­ta alueen sijain­tia koko seudun muo­dosta­mas­sa kokon­aisu­udessa: eril­lään ja ääri­laidal­la. Viimeinen yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miselta säästynyt alue käytetään, yhteiskun­tat­aloudel­li­sista ja ympäristönäkökul­mista viis. Ruuhkia odotet­tavis­sa Por­voon­väylälle, Itäväylälle ja kehäteille – samoin sadoil­la ja edelleen sadoil­la miljoonil­la lisäkaisto­ja ja eritasoliittymiä.

    Taloudel­lisu­us? Selvi­tyk­sessä tode­taan yli mil­jardin euron ”eril­lis­in­vestoin­neista” (metro, eri­ta­soli­it­tymät, Salmenkallion tun­neli jne.) tule­van veron­mak­sajille pelkkää tap­pi­o­ta, sil­lä kaik­ki maan­myyn­ti­t­u­lot (arvi­ol­ta 2 mrd) menevät ns. perus­in­vestoin­tien rahoit­tamiseen eli esir­ak­en­tamiseen, katu­i­hin, sil­toi­hin, puis­toi­hin, perus­palvelui­hin yms. Uskoisin maan arvonkin tulleen arvioiduk­si yläkant­ti­in johtuen mm. asum­is­pref­er­enssien muu­tok­ses­ta. Samal­la etäisyy­del­lä sijait­se­vat kehyskun­nat ovat jo nyt muut­to­tap­pi­ol­lisia, kun Helsin­ki on saanut edes vähän asun­to­ja kaavoitet­tua kehä I sisäpuolelle. Ain­oa mah­dol­lisu­us saa­da riit­tävää työn­töä(!) kehyskun­ti­in ja Östik­seen on jar­rut­taa tun­tu­vasti kaavoitus­ta kehätei­den sisäl­lä. Täl­laista tilan­net­ta ei toiv­ot­tavasti eikä uuden yleiskaa­van myötä nähtävästi tule, vaan seudun yhdyskun­taraken­net­ta saadaan yli puolen vuo­sisadan hajau­tu­misen jäl­keen vih­doin eheytettyä. 

    Mitäpä jos sit­tenkin siis panos­tet­taisi­in kun­nol­la ole­mas­sa ole­van kaupunki­rak­en­teen tiivistämiseen ja vaik­ka niihin kaupunkibule­vardei­hin. Tulisi taku­u­var­masti veron­mak­sajien kannal­ta edullisem­mak­si sekä välit­tömien investoin­tien suh­teen että pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Tiivistävä ja eheyt­tävä rak­en­t­a­mi­nen jo raken­ne­tu­il­la alueil­la myös voisi ihan oikeasti tukeu­tua joukkoli­iken­teeseen ja olisi luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämisen sekä jotakuinkin kaikkien muidenkin maankäytön tavoit­tei­den kannal­ta merkit­tävästi tätä hajaut­tamista parem­pi vaihtoehto.

    Ehkä joskus tulee aika, jol­loin Öster­sun­dom kan­nat­taa rak­en­taa, mut­ta se aika tuskin on vielä ainakaan 50 vuoteen.

    Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    25000 asukkaal­la Malmista saadaan aikaisek­si korkei­den ker­rostalo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö.

    Vastaa

21. On käynyt vaikeak­si kaavoitus viher­mestarei­den elo. Kun maa­ta vil­jelevät halu­a­vat pitää tilansa nykyis­en­inä tuotan­totiloina ja saa­vat niille Natu­ra statuk­sen niin viher­li­ik­keen konkar­it Soini­vaaran johdol­la ovat kauhean vihaisia. Alkaa Koi­jär­ven koitok­sen eväät loppua.

    Vastaa

22. Sylt­ty: Ihan täyt­tä roskaa ja puh­das olkiukko. 

    Hävit­tämi­nen on ihan eri asia kuin ei-suo­jelu, eikä yleisiä laje­ja tarvi­ta suojelua.

    Hohhoh!

    Taju­atko ollenkaan että sovelta­mal­la sin­un logi­ikkaasi, suo­jelu­aluei­den koko piene­nee ääret­tömästi. Onhan esimerkik­si hirvi, kun tarkastel­laan vain sitä kohtaa mis­sä se seisoo ja sul­je­taan lop­pu uni­ver­sum­ista tarkastelun ulkop­uolelle, uhanalainen ja siis suo­jelun arvoinen. Muu­ra­hais­pesääkään ei voi pois­taa, kos­ka sil­lä naa­pu­ri­ton­til­la ole­val­la koe­ol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka tarkastelun alla ole­va keko sat­tuu ole­maan uhanalainen kyseisen neliömetrin alueel­la. Tästä taas seu­raa että ihmi­nen ei voi tehdä mitään, kos­ka kaikkial­la on kyseisel­lä neliömetril­lään uhanalaisia eläimiä.

    Osoi­tat kyl­lä aivan täy­del­listä järkivihreän ajat­talun vararikkoa.

    Lue­tun ymmärtämi­nen ei ilmeis­es­tikään ole vahvin puolesi.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    Eivät ne ole ihmisiä, vaan numeroi­ta paper­il­la. Samoissa em. numerot paper­ille (tai ruudulle) tuot­taneis­sa arviois­sa myös tode­taan, että ne numerot tule­vat vähin­tään 65%:sti ja mah­dol­lis­es­ti jopa yli 80%:sti maa­han­muu­tos­ta. Jos näin on, niin pyritään muut­ta­maan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, niin arvioitu luku piene­nee ja/tai kysyn­nän muodot ja suuntautuminen.

    Vuo­den 2050 pref­er­ensse­jä sen enem­pää kuin talouden syn­er­giaakaan on aika turha ennus­taa kiveen haka­tusti vuo­den 2014 teknolo­gian, kult­tuurin, poliittisen/sosiaalisen jär­jestelmän ja työ­markki­noiden näkökulmasta.

    Vaik­ka on toki inhimil­lis­es­ti ymmär­ret­tävää, että jokainen päät­täjä­sukupolvi halu­aa olla se, joka tekee suuria ja kauaskan­toisia suun­nitelmia ja sitoo seu­raa­jien­sa kädet.

    Vastaa

24. Miten niin Hesaan muut­taa 260000 ihmistä. Ei ne muu­ta, jos ei ole asun­to­ja. Tuskin he telt­to­ja rupea­vat pystyt­telemään. Kun asun­to­jen hin­nat nyky­isiä, mis­tä löy­tyy ihmisiä, joil­la varaa? Mis­sä ne duu­ni­paikat? Nehän vähe­nee. Se poruk­ka, jolle ehkä löy­ty­isi hom­mia taitaa olla niitä vähem­män tien­aavia. Ymmär­rän, että porukkaa alkaa siir­tymään eläk­keelle julk­i­sista viroista, mut­ta kos­ka juuri niistä on pakko säästää, ei tämä tuo kovin paljon apua. Eri asia, jos kun­ta rak­en­taa talot ja vuokraa kohtuu hin­noil­la. Ei tai­da sekään onnis­tua. Taitaisi tul­la huono asuinalue?

    Vastaa

25. Jatkok­si kysymys: kai alueel­la on selvitet­ty myös liito-ora­vati­lanne, ettei papanat yllätä????????????????????????????????

    Vastaa

26. Muu­tamia huomioita:

    1) Suuret kaupun­git kulut­ta­vat käytän­nössä luon­toa huo­mat­ta­van paljon oman alueen­sa ulkopuolella.

    2) Mon­imuo­toinen luon­to on vähen­tynyt voimakkaasti niin Suomes­sa kuin maail­mal­la laa­jem­minkin. Luon­non mon­imuo­toisu­uska­to on rin­nastet­tavis­sa merk­i­tyk­seltään ilmastonmuutokseen.

    3) Mon­imuo­toinen lähilu­on­to ehkäisee sairauk­sia ja on sik­si kaupungille edullista terveydenhoitoa. 

    4) Metro voi olla Öster­sun­domin osalta kallis ratkaisu useista syistä. Metron käyt­töä saat­taa vähen­tää pitkä matkus­tu­sai­ka keskus­taan. Lisäk­si tarve kulkea Öster­sun­domista mui­hin suun­ti­in voi olla suuri. Pikaraiti­oti­et voivat kor­ja­ta ongel­maa, mut­ta tämä ei vähen­täisi met­ros­ta koitu­via kulu­ja. Han­kkeen kus­tan­nuste­hokku­us on hyvä arvioi­da tarkasti.

    5) Pitkään metrolin­jaan sat­saami­nen voi tuo­da idässä pul­mia, kun junat lyhenevät ja asum­ista lisätään radan var­rel­la monin paikoin paljon. Jos metron kap­a­siteet­ti on ruuh­ka-aikoina tiukil­la, voi autoilu lisääntyä.

    6) Raidey­htey­den ole­mas­sao­lo ei takaa yksin ekol­o­gisu­ut­ta eikä liiken­teen toimivu­ut­ta. Kokon­aisu­us on hyvä arvioi­da tarkasti.

    Vastaa

27. “Alueel­la pesii kuitenkin kolme lin­tu­la­jia, joiden ole­mas­sao­lo tukee samo­ja laje­ja itse natu­ra-alueel­la: pyy, ruis­rääkkä ja kehrääjä. Arvio on, että rak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi nämä pariskun­nat ja heiken­täisi näin eli­nolo­ja huo­mat­tavasti myös itse natura-alueella.”

    Ei voi olla tot­ta, että muu­tamien pyy‑, ruis­rääkkä- ja kehrääjäpe­sien ole­mas­sao­lo muo­dostaisi esteen 70000 ihmisen järkevälle asut­tamiselle. Eivät nuo lin­nut kovin uhanalaisil­ta vaiku­ta. Jos syynä on Natu­ra, sil­loin siinä on pahasti vikaa.

    Vähän off top­ics, mut­ta saman­su­un­taista järjettömyyttä: 

    Sudet on suo­jel­tu Kuh­mon-Suo­mus­salmen met­säpeu­ra-alueel­la. Peu­rakan­ta on viime vuosi­na pienen­tynyt, ja syyk­si arvioidaan susikan­nan kasvua. Kuh­mon-Suo­mus­salmen met­säpeu­ra on absolu­ut­tis­es­ti uhanalainen, sil­lä kan­taa esi­in­tyy vain hyvin rajoite­tul­la alueel­la Suomen ja Venäjän rajan molem­min puolin.

    Met­säpeu­ran uhanalaisu­u­den takia sitä on kohta­laisen hyvin tuloksin siir­tois­tutet­tu Suomenselän alueelle. Kan­ta on vielä hyvin pieni. Nyt sit­ten joku vira­nomainen on päät­tänyt, että myös suo­jel­tu­ja susia siir­tois­tute­taan samalle alueelle, kos­ka siel­lä on sel­l­aista ruokaa, jota ei lue­ta riistaksi.

    Sudet voit­ta­vat siis 10–0. Susia vas­taan min­ul­la ei ole mitään, mut­ta jos vas­takkain ovat absolu­ut­ti­nen uhanalaisu­us tai byrokraat­ti­nen uhanalaisu­us, äänestän absolu­ut­tis­es­ti uhanalais­ten puolesta.

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    Rohke­nen väit­tää, ettei 260 000 riitä. Suomes­sa väestö on nimit­täin siir­tynyt kaupunkei­hin hyvin maltil­lis­es­ti ja seu­raav­ina vuosikym­meninä tämä kehi­tys tulee kiihtymään.

    Lisäk­si on selvää, että Suo­mi joutuu avaa­maan rajansa laa­jamit­taiselle maa­han­muu­tolle ja maa­han­muut­ta­jat aset­tuvat luon­nol­lis­es­ti pääkaupunkiseudulle.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot. 

    Mik­sei niitä kaikkia 260 000:tta voisi sijoit­taa sinne Malmille? Sit­ten­pähän nähtäisi­in tule­vatko he kaikki.

    Vastaa

30. Min­ulle jäi epä­selväk­si: Kan­nat­taako vihreät / Ode tätä kaavaa?

    Vastaa

31. OS: “Nat­u­ran suo­jelu­vaa­timuk­sista voi tin­kiä val­tioneu­vos­ton luvalla.”

    Luon­non­suo­jelu­lain 66§ kuuluu:
    Sen estämät­tä mitä 1 momen­tis­sa sääde­tään, saadaan lupa kuitenkin myön­tää taik­ka suun­nitel­ma hyväksyä tai vahvis­taa, jos val­tioneu­vos­to ylei­sis­tun­nos­sa päät­tää, että han­ke tai suun­nitel­ma on toteutet­ta­va erit­täin tärkeän yleisen edun kannal­ta pakot­tavas­ta syys­tä eikä vai­h­toe­htoista ratkaisua ole.

    Eli val­tioneu­vos­to voi kyl­lä esit­tää, että kyse on erit­täin tärkeästä yleis­es­tä edus­ta. Mut­ta pitäisi kuitenkin myös osoit­taa, että vai­h­toe­htoa tälle kaavalle ei ole. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa; kaavaratkaisuille on kyl­lä vai­h­toe­hto­ja, on niitä tehty Östik­seenkin. Näin ollen kaa­van läpi­meno oikeudessa olisi hyvin epävarmaa.

    Vastaa

32. Koko väestönkeskit­tymä suun­nitel­ma on Itämeren kannal­ta surullista seu­ra­ta. Jo nykyisel­läänkin esimerkik­si viik­in­mäen puhdis­ta­mon fos­foriym­päristölu­pa tarkoit­taa samaa kuin jos noin 55000 ihmistä tek­isi tarpeen­sa suo­raan mereen. Vuo­tu­inen fos­forimäärä tarkoit­taa riit­tävää ravin­net­ta 1050 ton­nin pain­oisen lev­älau­tan syn­tyyn. Johtuen Suomen vesistö­jen syys- ja kevätkier­roista ker­tymä jatkuu kos­ka sed­i­men­toi­tu­mi­nen ei oikein onnistu.
    Lisäk­si alkaa vaikut­taa siltä että suurin osa Suomen fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävistä sähköä tuot­tavista kaukoläm­pölaitok­sista toimii kaupungeis­sa. Tämä keskit­tymi­nen lisää maamme CO2 päästöjä merkittävästi.
    Itse suosin mielu­um­min ekol­o­gista asum­ista jos­sa voi kytkeä suolis­toni irti vesistöistä ja hoitaa ongel­man luon­non­mukaisel­la taval­la asuen ilmaläm­pöpump­pu läm­mit­teisessä talos­sa pakkasil­la puu­ta polt­taen. Täl­lainen pien­taloa­sum­i­nen on lähel­lä nol­la CO2 päästöjä johon kaut­ta SUomen pien­talot ovat siirtyneet.
    Eikö vihreäl­lä liik­keel­lä ole han­ket­ta kohtaan muu­ta san­ot­tavaa kuin ainakin tääl­lä yleisen ruis­rääkän pesä­paikko­jen suo­jelu, pyitäkin näkyy,kehrääjästä en tiedä. Mik­sei iso­ja asioi­ta ote­ta esi­in kuten aina voimas­sa ollut kaupungis­tu­misen haitallisu­us ympäristölle?

    Vastaa

33. MIVa:
    Miten niin Hesaan muut­taa 260000 ihmistä. Ei ne muu­ta, jos ei ole asun­to­ja. Tuskin he telt­to­ja rupea­vat pystyt­telemään. Kun asun­to­jen hin­nat nyky­isiä, mis­tä löy­tyy ihmisiä, joil­la varaa?

    (Hyvin sijait­se­vien) asun­to­jen hin­nat ovat nyky­ta­sol­la, kos­ka (hyvin sijait­se­via) asun­to­ja ei ole tarpeek­si. Hin­ta aset­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, raken­nuskus­tan­nuk­set sinäl­lään ovat (hyvil­lä sijain­neil­la) markki­nahin­taa mata­lampia. Ratkaisu on kaavoit­taa (hyvin sijait­se­via) asun­to­ja niin paljon, että tar­jon­taan kyetään vastaamaan.

    Vastaa

34. Tapio:

    Vähän off top­ics, mut­ta saman­su­un­taista järjettömyyttä: 

    Sudet on suo­jel­tu Kuh­mon-Suo­mus­salmen met­säpeu­ra-alueel­la. Peu­rakan­ta on viime vuosi­na pienen­tynyt, ja syyk­si arvioidaan susikan­nan kasvua.Kuhmon-Suomussalmen met­säpeu­ra on absolu­ut­tis­es­ti uhanalainen, sil­lä kan­taa esi­in­tyy vain hyvin rajoite­tul­la alueel­la Suomen ja Venäjän rajan molem­min puolin.

    Met­säpeu­ran uhanalaisu­u­den takia sitä on kohta­laisen hyvin tuloksin siir­tois­tutet­tu Suomenselän alueelle. Kan­ta on vielä hyvin pieni. Nyt sit­ten joku vira­nomainen on päät­tänyt, että myös suo­jel­tu­ja susia siir­tois­tute­taan samalle alueelle, kos­ka siel­lä on sel­l­aista ruokaa, jota ei lue­ta riistaksi.

    Sudet voit­ta­vat siis 10–0. Susia vas­taan min­ul­la ei ole mitään, mut­ta jos vas­takkain ovat absolu­ut­ti­nen uhanalaisu­us tai byrokraat­ti­nen uhanalaisu­us, äänestän absolu­ut­tis­es­ti uhanalais­ten puolesta.

    Ensin­näkin, Suomes­sa ei siir­tois­tute­ta susia.

    Toisek­si, met­sästäjät ovat met­sästäneet hirvikan­nan niin alhaisek­si, että susil­la on hyvin vähän rav­in­toa, jon­ka vuok­si hirvi­lau­mat met­sästävät metsäpeuroja.

    Kol­man­nek­si, ihmi­nen tap­poi 1900-luvun vai­h­teessa ensin sudet ja sit­ten met­säpeu­rat Suomesta.

    Susia Suomes­sa on ehkä 150, mut­ta met­säpeu­ro­ja on kuitenkin muu­ta­ma tuhat. Kuh­mossa on noin 20 sut­ta ja mon­ta sataa met­säpeu­raa. Koko Kain­u­us­sa on susia ehkä 30 ja met­säpeu­ro­ja yli tuhat. Lähde RKTL.

    Kan­nat­taisi ottaa edes hiukan selvää asi­as­ta, ennen kuin alkaa moista soopaa kirjoittamaan.

    Vastaa

35. Siis tietenkin susi­lau­mat met­sästävät metsäpeuroja!

    Vastaa

36. Ter­ve,

    Van­hana kaava­selvi­tys­ten tek­i­jana totean, ettei tuos­sa ole suur­ta ongal­maa. Kaa­va-alue voidaan rak­en­taa ilman suuria ongel­maa. Ei aja­tus ehka itses­saan ole hyva, mut­ta jos nuo halu­a­vat teh­da tal­laisen kaupungi­nosan, niin tehkoot, Ei se koko Suomen kannal­ta ole mitenkaan tarkeaa; Viela vahem­man se on maail­man laa­juis­es­ti. Anna niiden rakentaa!

    t. Mikko

    Vastaa

37. Hei ihan tossisaan mita mina ajat­te­len van­hana luonnonsuojelijana.

    Kan­nat­taa uhra­ta luon­tor­vo­ja Helsin­gin kasvuun.Onhan se masen­tavaa, mut­ta antaa men­na. Oli aika kun me halusimme suo­jel­la asioi­ta tal­la lahella|Helsinkia, mut­ta se aika on men­nyt. Ja nyt mina ajat­te­len, etta se aika on mennyt. 

    Monia asioi­ta saati­in tehtya. Paljon jai teke­mat­ta. Yrit­takaa viela ker­ran. Ma en enaa jaksa.

    t. Mikko

    Vastaa

38. Capel­la: Rohke­nen väit­tää, ettei 260 000 riitä. Suomes­sa väestö on nimit­täin siir­tynyt kaupunkei­hin hyvin maltil­lis­es­ti ja seu­raav­ina vuosikym­meninä tämä kehi­tys tulee kiihtymään.

    Lisäk­si on selvää, että Suo­mi joutuu avaa­maan rajansa laa­jamit­taiselle maa­han­muu­tolle ja maa­han­muut­ta­jat aset­tuvat luon­nol­lis­es­ti pääkaupunkiseudulle. 

    Selvää lie­nee vain, että JOS pääkaupunkiseudulle, esim. Helsinki­in raken­netaan uudet asun­not muu­ta­malle sadal­letuhan­nelle maa­han­muut­ta­jalle JA rajat avataan laa­jamit­taiselle maa­han­muu­tolle, NIIN maa­han­muut­ta­jat aset­tunevat pääkaupunkiseudulle.

    Vastaa

39. Lain­aus kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajusen sanoista päivän Hesaris­sa: “Jos kaupunki­rakenne tässä ei kytkey­dy mereen, emme saa aikaan sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta, jos­ta olemme unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­domin kaavae­hdo­tuk­ses­sa ja Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa yleisem­minkin mät­tää. Kyse on pienen piirin unelmien ja taloudel­lis­ten intressien toteut­tamis­es­ta eikä täl­laisil­la pyrkimyk­sil­lä yksinker­tais­es­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki varautuu vuo­teen 2050 men­nessä väk­ilu­vun kas­vat­tamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvi­taan 235000 ihmiselle asunnot.

    Eikö kaupunkibule­vardeil­la pitänyt saa­da asun­not 100 000 — 200 000 ihmiselle? Vai hidas­taisi­vatko ne vaan turhan ikävästi keskus­ta-asukkaiden kesämökki­matko­ja? Jos sieltä ytimestä jalka­u­tuu vaik­ka n. 7 km etäisyy­delle, niin huo­maa kyl­lä välit­tömästi miten tämä kaupun­ki on tyhjää täyn­nä. Lisäk­si on aluei­ta jot­ka voisi rak­en­taa kokon­aan uud­estaan moninker­taisel­la asukasti­hey­del­lä. Esimerkkinä vaik­ka Oulunkylän asemanseutu.

    Vastaa

    1. Kaupunkibule­vardeista on las­ket­tu tule­van tilaas 130 000 ihmiselle. Pelkään, että tarkem­pi suun­nit­telu tuot­taa mit­tat­ap­pi­oi­ta. Nyt jo kaup­paka­mari vaatii, ettei eri­ta­soli­it­tymiä kuitenkaan saa pois­taa. Siiuhen tärvään­ty­isi jo kym­meniä tuhanisia.

       Vastaa

41. Har­ri Kämäräi­nen:
    Lisäk­si alkaa vaikut­taa siltä että suurin osa Suomen fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävistä sähköä tuot­tavista kaukoläm­pölaitok­sista toimii kaupungeis­sa. Tämä keskit­tymi­nen lisää maamme CO2 

    Ei pidä edes puhua “sähköä tuot­tavista” sil­loin kun ensisi­jainen tuote on läm­pöen­er­gia joka ei nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa ole kor­vat­tavis­sa yhtään mil­lään. (Sivu­tuot­teena syn­tyy kyl­lä sähköen­er­giaa markkinoille.)

    Vastaa

42. Jos ymmärsin oikein, logi­ik­ka on siis seuraava:
    1. Helsinki­in tarvi­taan asun­to­ja. Öster­sun­domis­sa olisi tilaa asunnoille.
    2. Öster­sun­domis­sa on uhanalaisia lin­tu­ja. Lin­tu­ja suo­jel­laan juri­dis­il­la pakkoliikkeillä.
    4. Jos alue raken­netaan, lin­nut lentävät muualle. Alueen rak­en­t­a­mi­nen vaatii kuitenkin juridis­ten pakkoli­ikkei­den muokkaamista.
    => Kos­ka juri­disia pakkoli­ikkeitä ei halu­ta muoka­ta, aluet­ta siis rakenneta.

    Ylläol­e­van, häm­mästyt­tävän logi­ikan takia Tutk­i­ja ei tule koskaan äänestämään yksis­säkään vaaleis­sa vihreitä.

    Vastaa

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta. Onko sin­ul­la jokin tieto siitä, minkä kan­nan vihreät tähän asi­aan ottavat?

       Vastaa

43. Joel Jalka­nen: Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa; kaavaratkaisuille on kyl­lä vai­h­toe­hto­ja, on niitä tehty Östik­seenkin. Näin ollen kaa­van läpi­meno oikeudessa olisi hyvin epävarmaa.

    Oliko Östik­seen tehty real­isti­nen vai­h­toe­htoe­hdo­tus, jol­la saadaan sama määrä ihmisiä asutet­tua? (Min­ul­ta on men­nyt ohi.)

    Vastaa

44. Han­na-Leena Yli­nen:
    Kesäl­lä luin tutkimuk­ses­ta, jos­sa ver­tailti­in Tukhol­man ja Helsin­gin suun­nit­telua – Tukhol­man eduk­si. Siel­lä 40 pros­ent­tia 2000-luvul­la tapah­tuneesta väestönkasvus­ta on sijoit­tunut enin­tään kahdek­san kilo­metrin etäisyy­delle keskus­tas­ta, kun Helsingis­sä vas­taa­va luku on vain 15 prosenttia. 

    Olen ehkä itsekin tör­män­nyt kyseiseen tutkimuseen, joka kuitenkin vaikut­taa hie­man tarkoi­tushakuiselta: Jos piir­retään ympyrä, jon­ka halka­isi­ja on 8 km, Tukhol­maan Sergels Tor­gin ja Helsinki­in Rauta­tien­torin ympärille, niin voidaan tode­ta, että Tukhol­man kaupun­gin maap­in­ta-alas­ta suurin osa sijoit­tuu ympyrän sisään, Helsin­gin kohdal­la ympyrän sisäl­lä taitaa olla enem­män vet­tä kuin maa­ta. Lisäk­si Helsin­gin kohdal­la ympyrän sisään sijoit­tuu val­ta­va Van­hankaupungin­lah­den luon­non­suo­jelu­alue, paljon mui­ta viher­aluei­ta ja San­ta­ham­i­na sekä väljästi raken­net­tu­ja mut­ta arvokkai­ta aluei­ta (Käpylä, Kumpu­la, Koskela, Touko­la, Vallila, Meilahti).

    Vaik­ka itse kan­natankin rak­en­tamista mah­dol­lisim­man lähel­lä keskus­taa, Tukhol­ma on huono ver­tailuko­h­ta, kos­ka se on sijoit­tunut maanti­eteel­lis­es­ti täysin eri­laiseen paikkaan.

    Vastaa

45. Har­ri Kämäräi­nen: Itse suosin mielu­um­min ekol­o­gista asum­ista jos­sa voi kytkeä suolis­toni irti vesistöistä ja hoitaa ongel­man luon­non­mukaisel­la taval­la asuen ilmaläm­pöpump­pu läm­mit­teisessä talos­sa pakkasil­la puu­ta polt­taen. Täl­lainen pien­taloa­sum­i­nen on lähel­lä nol­la CO2 päästöjä johon kaut­ta SUomen pien­talot ovat siirtyneet.

    Pari jut­tua:

    - sitä puu­ta ei riitä kuin hyvin rajallisesti

    - samal­la puumääräl­lä saa vähen­net­tyä enem­män päästöjä, jos se poltet­taan CHP-voimalas­sa kuin jos sil­lä läm­mitetään pientaloa

    Bioen­er­giaa­han voisi kyl­lä hyö­dyn­tää kaupunkien läm­mit­tämisessä ja sähkö­tuotan­nos­sa hyvin laa­jasti. Palaa se hakekin, vaik­ka polt­totekni­ikas­sa on detaljiero­ja. Ongel­ma on kuitenkin siinä, että sitä puu­ta nyt vain ei riitä.

    Vastaa

46. Itäsalmen eräänä ongel­mana on se, että vaik­ka se vuo­den 2009 alus­ta alka­en onkin ollut Helsin­gin hallinnol­lista aluet­ta, on se siitä huoli­mat­ta kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta, käytän­nössä samal­la etäisyy­del­lä kuin Kirkkon­um­men Masala tai Van­taan Kor­so. Itäsalmen metron mah­dol­lis­es­ti valmis­tut­tuakin on alue näi­hin kah­teen muuhun radan­var­si­taa­ja­maan ver­rat­tuna heikom­mas­sa ase­mas­sa raideli­iken­teen kannal­ta, kos­ka metro­ju­nat joutu­vat pysähtymään joka ase­mal­la, toisin kuin paikallisju­nat. Itäisim­miltä asemil­ta metro­mat­ka Helsin­gin keskus­taan, puhu­mat­takaan etelä-Espoos­ta, jos­sa on esim. Aal­to-yliopis­to ja Keilaniemen ja Innop­o­lin työ­paik­ka-alueet, kestää niin kauan, että useim­mat val­it­se­vat auton, jos suinkin mahdollista.

    Helsin­gin Vihreät pet­tävät itseään, jos yrit­tävät uskotel­la, ettei Itäsalmes­ta ole nyky­su­un­nitelmia eteen­päin viemäl­lä tulos­sa tyyp­il­listä kehyskun­ta­maista autovyöhykealuetta.

    Vastaa

47. Capel­la: Ensin­näkin, Suomes­sa ei siir­tois­tute­ta susia.

    Kiitok­sia oikais­us­ta. Tuo “tieto” elää niin voimakkaana Kain­u­us­sa ja Poh­jan­maal­la, etten asi­aa tark­istanut. Ihmiset lienevät sekoit­ta­neet sudet ja ahmat. Ahmo­ja­han on siir­ret­ty poron­hoitoalueelta pieni määrä Suomenselälle.

    Met­säpeu­rakan­ta on Kain­u­us­sa ja Vien­as­sa taan­tunut jyrkästi, mis­tä ainakin kain­u­u­laiset ovat huolissaan.

    Vastaa

48. mikko siito­nen:
    Hei ihan tossisaan mita mina ajat­te­len vanhanaluonnonsuojelijana.

    Kan­nat­taa uhra­ta luon­tor­vo­ja Helsin­gin kasvuun.Onhan se masen­tavaa, mut­ta antaa men­na. Oli aika kun me halusimme suo­jel­la asioi­ta tal­la lahella|Helsinkia, mut­ta se aika on men­nyt. Ja nyt mina ajat­te­len, etta se aika on mennyt. 

    Monia asioi­ta saati­in tehtya. Paljon jai teke­mat­ta. Yrit­takaa viela ker­ran. Ma en enaa jaksa.

    t. Mikko

    Tietenkin kan­nat­taa pyrk­iä suo­jele­maan luon­toa myös Helsingis­sä ja sen ympäristössä, jo sen vuok­si, että luon­to on kaupunki­laiselle tärkeä virk­istäy­tymisen kannal­ta. Nuuk­sion ja Sipoonko­r­ven kaltaiset paikat ovat todel­la suosit­tu­ja ja rakastettuja.

    Tuskin­pa New York Cityn asukkaatkaan halu­aisi­vat luop­ua Cen­tral Parkista.

    Kaupun­gin kuitenkin täy­tyy myös laa­jen­tua, kos­ka Suomes­sa ei raken­neta pystysuunnassa. 

    Helsin­gin kasvu tukee koko Suomen kasvua, vaik­ka sitä on vaikea ymmärtää, mut­ta näin on.

    Vastaa

49. Har­ri Kämäräi­nen:Itse suosin mielu­um­min ekol­o­gista asum­ista jos­sa voi kytkeä suolis­toni irti vesistöistä ja hoitaa ongel­man luon­non­mukaisel­la taval­la asuen ilmaläm­pöpump­pu läm­mit­teisessä talos­sa pakkasil­la puu­ta polt­taen. Täl­lainen pien­taloa­sum­i­nen on lähel­lä nol­la CO2 päästöjä johon kaut­ta SUomen pien­talot ovat siirtyneet.

    Asun juurikin kuvaile­mas­sasi luon­non­mukaises­sa pien­talos­sa, jos­sa on ilmaläm­pöpump­pu ja oma tak­ka. Viime vuon­na sähköä kului 14 000 kWh, mikä on aika paljon enem­män kuin aikaisem­pi­en riv­i­ta­lo- ja ker­rostaloa­sun­to­jeni kulutuslukemat. 

    Van­taan Ener­gian laskurin perus­teel­la tuol­laisen sähkömäärän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa 2,5 ton­nin hiilidioksidipäästöt.

    Vastaa

50. Tapio: Kiitok­sia oikais­us­ta. Tuo “tieto” elää niin voimakkaana Kain­u­us­sa ja Poh­jan­maal­la, etten asi­aatark­istanut. Ihmiset lienevät sekoit­ta­neet sudet ja ahmat. Ahmo­ja­han on siir­ret­ty poron­hoitoalueelta pieni määrä Suomenselälle.

    Met­säpeu­rakan­ta on Kain­u­us­sa ja Vien­as­sa taan­tunut jyrkästi, mis­tä ainakin kain­u­u­laiset ovat huolissaan.

    Kyl­lä. Ahmo­ja on siir­ret­ty Suomenselälle ja hyvin ovat pär­jän­neet myös ihmis­ten kanssa.

    Tavoite­han luon­non­suo­jelus­sa on elin­voimaiset suurpetokan­nat ja riistakannat.

    Suo­ma­laisethan eivät sinän­sä vas­tus­ta juurikaan suurpeto­jen ole­mas­sa oloa, vaan sitä, että ne aiheut­ta­vat vahinko­ja kotieläimille ja met­sästyskoir­ille, joka on täysin luon­nol­lista. Sik­si Suomen pitää jatkos­sakin tukea vahinko­ja kokenei­ta ja kor­va­ta vahingot.

    Susil­la on niin suuri revi­iri, ettei tähän maa­han sovi kauhean paljon susi­lau­mo­ja. Jos kan­ta nousisi, niin voitaisi­in jär­jestää myös lail­li­sisia susi­jahte­ja, joil­la ylläpi­det­täisi­in susien ihmis­pelkoa. Ahmaakin voitaisi­in met­sästää, jos kan­ta ensin nousisi.

    Eri­tyis­es­ti suurpetoaito­jen rak­en­tamista täy­ty­isi tukea alueil­la, joil­la on paljon suurpeto­ja. Sum­ma, jota tähän tarvit­taisi­in, ei ole suuri.

    Met­sästäjät ja luon­non­suo­jeli­jat ovat samal­la puolel­la, mut­ta molem­mis­sa joukois­sa on ääripään­sä, jot­ka yrit­tävät har­joit­taa vas­takkainaset­telua. Molem­pia tarvi­taan tekemään tärkeätä työtä Suomen luon­non hyväksi.

    Vastaa

51. Viherinssi: Oliko Östik­seen tehty real­isti­nen vai­h­toe­htoe­hdo­tus, jol­la saadaan sama määrä ihmisiä asutet­tua? (Min­ul­ta on men­nyt ohi.)

    Östik­sen viral­li­sista aineis­toista löy­tyy esmes neljä kaavoit­ta­jien itsen­sä tekemää vai­h­toe­hto­su­un­nitel­maa vuo­den 2012 kohdal­la. Sel­l­aise­naan nuo kaik­ki var­maan tör­mäi­sivät Natu­ra-män­tyyn, mut­ta osoit­ta­vat sen, että vai­h­toe­hto­ja voidaan keksiä.

    Ongel­ma tuos­sa kaavas­sa on Sakar­inä­men ja Mus­tavuoren ympäristöt. Ne vihree­k­si ja alueen itä- ja koil­li­siosia tiivi­im­mäk­si niin case is closed. Meinaakko että KHO ei uskoisi?

    Vastaa

52. Siteer­aan itseäni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pienen­net­täisi­in edelleen, yleiskaa­va ei enää vas­taisi suun­nit­telun poh­jak­si hyväksyt­tyä luon­nos­vai­h­toe­htoa eikä han­kkeelle aiem­mis­sa päätök­sen­teko­vai­heis­sa asetet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon poli­itikoille, sil­lä kai viras­to nyt itsekin näkee, ettei tuo kaa­va tule men­emään läpi. Viras­tol­la on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perään­tyä omista suun­nitelmis­taan, kos­ka se on ilmeis­es­ti jokin arvo­val­takysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkite­hte­jä ottaa päähän, jos pitää myön­tää oma vuosia jatkunut työn­sä huonok­si). Näin ollen se tar­joaa kaavaa tässä vai­heessa poli­itikoille, jot­ka voivat viheltää pelin poik­ki ja antaa viras­tolle mah­dol­lisu­u­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toiv­ot­tavasti päät­täjät ymmärtävät toimia näin.

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkibule­vardeista on las­ket­tu tule­van tilaas 130 000 ihmiselle. Pelkään, että tarkem­pi suun­nit­telu tuot­taa mit­tat­ap­pi­oi­ta. Nyt jo kaup­paka­mari vaatii, ettei eri­ta­soli­it­tymiä kuitenkaan saa pois­taa. Siiuhen tärvään­ty­isi jo kym­meniä tuhanisia. 

    Kaup­paka­mariko päät­tää Helsin­gin kaavoitus- ja liikennepolitiikasta?

    Vastaa

    1. Kaup­paka­mariko päät­tää Helsin­gin kaavoitus- ja liikennepolitiikasta?

       Kokoomus on suurin puolue.

       Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutk­i­ja Punavuores­ta. Onko sin­ul­la jokin tieto siitä, minkä kan­nan vihreät tähän asi­aan ottavat? 

    Päivän hesarin mukaan luon­non­suo­jeluli­it­to aloit­taa val­i­tus­rum­ban. Ilmeis­es­ti samaan tyyli­in kuin lykkä­sivät Vuosaaren sata­man rak­en­tamista muu­ta­mal­la vuodel­la? Siis jonkun paikallisen kar­tanoher­ran bul­vaan­i­na toimi­vat taas. Sinän­sä sääli että hukkaa­vat uskot­tavuuten­sa moi­seen; Vuosaaren sata­man jäljiltä “uhanalaiset” lin­nus­tot ovat seu­ran­tatutkimuk­sen mukaan lisään­tyneet. Luon­non­suo­jeluli­it­to (tai mikä instanssi nyt olikin kyseessä) ei tietenkään ole sama kuin Vihreät, mut­ta täl­läi­nen asi­aa vähem­män seu­raa­va pitää näitä kah­ta vähän niin kuin aviopa­ri­na (vrt esim. demar­it & AY-liike).

    Vastaa

55. Capel­la:
    Kan­nat­taisi ottaa edes hiukan selvää asi­as­ta, ennen kuin alkaa moista soopaa kirjoittamaan. 

    Kor­jasti asi­avirheen siir­tois­to­tuk­sista, mut­ta mikä muuten kir­joituk­ses­sasi oli sel­l­aista, joka moi­sen lop­puka­neetin oikeuttaa?

    Peu­ro­ja on siis (joitain kym­meniä ker­to­ja) enem­män kujin susia. Niin, entä sit­ten? Suden ate­ri­oin­ti­taa­jus kai lie­nee merkit­tävästi suurem­pi kuin peu­ro­jen sik­iämisnopeus. Se, mil­loin mikin kan­ta on his­to­ri­al­lis­es­ti on ollut läh­es tai täysin sukupu­u­tossa met­sästyk­sen takia, on kai varsin irrel­e­vant­tia nyky­hetken toim­into­ja suun­nitel­lessa ja hirvikan­taa ei kai mis­sään toteut­tamista lähen­tyvis­sä suun­nitelmis­sa ole tarkoi­tus palaut­taa tasolle, mis­sä sen määrää rajoit­taisi­vat pula ruuas­ta ja sudet.

    Vastaa

56. “Uusia ker­rostalo­val­taisia met­sälähiöitä ei kan­na­ta rak­en­taa, kos­ka niis­sä ei halu­ta asua. Asun­to­tuotan­toa ollaan kyl­lä Helsingis­sä suun­taa­mas­sa voimakkaasti ker­rostalo­jen suun­taan, mut­ta kantakaupungissa.”

    Juuri näin pitää olla!

    Vastaa

57. Rehellis­es­ti sanoen yhdyskun­tarak­en­teen tiivistäjien argu­men­tit eivät ain­oas­taan kuu­losta tyhjiltä, vaan myös ide­ol­o­gisen nai­iveil­ta: Vaik­ka Lapis­sa saadaan suo­jel­tua muu­ta­ma hehtaari met­sää tap­pa­mal­la vähäi­nenkin luon­to ja viihtyvyys Helsingistä, en ole valmis vai­h­tokaup­paan. Tiheään asu­tun Kes­ki-Euroopan kaupun­git ovat itse asi­as­sa paljon viihty­isämpiä kuin ruuh­ka-Suomes­sa, kos­ka siel­lä on säi­lytet­ty tasais­es­ti luon­toa ja se on joka paikas­sa läs­nä. Ei ole mikään pakko kaavoit­taa enem­pää KEHÄ III sisäpuolel­la tai arvokkail­la Etelä-Suomen luon­toalueil­la. 200 000 asukaskasvu on itseään täyt­tävä pro­fe­tia. Pääkaupunkiseudun ei tarvitse pelas­taa koko Suomen talout­ta — vas­taus löy­tyy määräti­etois­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta ja markki­noiden omas­ta ohjauk­ses­ta: tuotan­topanos­ten korkea hin­ta ohjaa pääo­maa sinne, mis­sä ne ovat edulisem­pia, eli maakun­ti­in. Vihreät — uskaltakaa olla vihre­itä älkääkä punaisia.

    Vastaa

58. Kos­ka kina Malmin lento­ken­tästä on taas alka­nut, niin ehh­dotan että lakkaute­taan Mal­mi ja raken­netaan sinne asun­not, mut­ta raken­netaan kor­vaa­va pienkonekent­tä Östersundomiin. 

    Malmin ken­tän puo­lus­ta­jat nimeno­maan kehu­vat että ken­tän ympäristössä luon­to on vehreimil­lään ja kaiken­laiset lin­nutkin viihtyvät siel­lä. Joten mik­seivät viihty­isi Öster­sun­domin kentällä?

    Vastaa

59. Pieni lain­aus tässä blo­gis­sa 24.6.2014 ilmestyneestä tekstistä: 

    “Jos saisin yksin päät­tää Helsin­gin seudun rak­en­teesta, en jatkaisi Espoon metroa Kiven­lah­teen. Niin kauak­si ei kaupunki­raken­net­ta kan­na­ta ulot­taa. Pari miljoon­aa asukas­ta var­maankin riit­tää Helsin­gin seudulle vähäk­si aikaa ja sen ver­ran mah­tuu paljon lähemmäs.

    Kyl­lä, tämä kos­kee myös Öster­sun­do­mia. Sekin on kovin kaukana.”

    Tek­sti on kokon­aisu­udessaan luet­tavis­sa täältä:

    http://www.soininvaara.fi/2014/06/24/raideinvestoinnit-stubbin-hallituksen-ohjelmassa/

    Kom­men­toin lain­aus­ta sen ver­ran, että Kiven­lahti on huo­mat­tavasti lähempänä Helsin­gin keskus­taa kuin Öster­sun­dom. Kan­takaupunkia Kiven­lahti ei tietenkään ole (määritelmäänkin kuu­luu, ettei sitä voi olla kaikkial­la), mut­ta kaupunki­raken­net­ta siel­lä on ollut jo 70-luvul­ta läh­tien ja myös usei­ta huo­mat­ta­van korkei­ta asuintaloja.

    Öster­sun­domin osalta asia kuitenkin pitää paikkansa.

    Vastaa

60. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutk­i­ja Punavuores­ta. Onko sin­ul­la jokin tieto siitä, minkä kan­nan vihreät tähän asi­aan ottavat? 

    Tutk­i­jal­la ei ole tietoa vihrei­den kan­nas­ta asi­aan — eikä Tutk­i­ja tai­da sel­l­aista väit­tääkään. Olemme siis blo­gisti Soin­in­vaaran speku­laa­tion varas­sa siitä, että kaikin puolin kan­natet­taval­ta kuu­losta­va raken­nushanke on Nat­u­ran suo­jelu­ar­vo­jen mah­dol­lisen heiken­tymisen takia “hyvin han­kala jut­tu vihreille”.

    Vastaa

61. Ei valitet­tavasti ole täl­lä het­kel­lä aikaa lukea kaikkea yllä ole­vaa tek­stiä, mut­ta kom­men­toin kuitenkin Soin­in­vaaran kir­joit­ta­maa alku­peräistä tekstiä.

    On aivan käsit­tämätön­tä, että nat­u­ran vaa­timuk­sista tin­kimi­nen edes maini­taan vai­h­toe­htona. Pitäisi olla aivan itses­tään selvää, että nat­u­ran tarkoi­tus on juuri tur­va­ta luon­toa muul­ta toiminnal­ta. Ei voi olla niin, että luon­toa suo­jel­laan niin kauan kunnes aluet­ta tarvi­taan taloudel­lis­es­ti ja sit­ten ei enää yhtäkkiä suo­jel­lakaan. Aivan sama kuin jos­sain nuori kas­va­va met­sä suo­jeltaisi­in ja kun se on hakkuukyp­sää, suo­jelu puret­taisi­in ja tehtäisi­in avo­hakkuu. Pitää ymmärtää, että luon­non­suo­jelun tarkoi­tus on juuri säi­lyt­tää luon­toaluei­ta suo­jas­sa ihmisen taloudel­liselta toiminnal­ta. Suomes­sa ei luon­non­suo­jelu­aluei­ta ole läh­eskään riit­tävästi ja Öster­sun­dominkin suo­jelu­alueet ovat sik­si tärkeitä. Suurin osa vielä suo­jelemat­tomas­ta luon­nos­ta on talous­met­sää tai muuten ihmisen voimakkaasti muokkaamaa.

    Vai­h­toe­htokaa­va olisi hyvä malli Öster­sun­domin rak­en­tamiseen. Siinäkin on jo tehty paljon myön­ny­tyk­siä rak­en­tamisen hyväk­si — siinäkin ohjataan osin rak­en­tamista arvokkaille luon­toalueille, mut­ta ei niin paljon kuin aiem­mis­sa “viral­li­sis­sa kaava­su­un­nitelmis­sa”. Var­jokaa­va olisi jo valmi­ik­si kom­pro­mis­si luon­non ja rak­en­tamisen välil­lä, jos­sa siis kum­mas­sakin joudu­taan tin­kimään tavoitteista…

    Ei kai mah­do­ton aja­tus olisi, että Helsingis­sä olisi use­ampiakin keskuk­sia kuin kan­takaupun­ki. KYl­lä ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen Öster­sun­domi­inkin sopii, kun­han se sijoite­taan oikein, kuten var­jokaavas­sa on pääosin tilanne.

    Nauhakaupunkikin on paljon järkevämpi kuin pyöreä kaupun­ki, kos­ka nauhakaupungis­sa on help­po jär­jestää raideli­ikenne ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Pyöreässä kaupungis­sa jää väk­isinkin katvealuei­ta, sitä enem­män mitä kauem­pana keskus­tas­ta ollaan. Katvealueille ei kan­na­ta rak­en­taa raideli­iken­net­tä ja ne ovat bussien ja valitet­tavasti yksi­ty­isautoilun varas­sa. Nauhakaupungis­sa sen sijaan on mah­dol­lista saa­da kaikille raideli­iken­nease­ma kohtu­ullisen lähelle. Sik­si esimerkik­si Oiko­radan var­sille voitaisi­in rak­en­taa nauhakaupunkia vaikka­pa Ker­aval­ta Lah­teen saak­ka ja väitän, että tämä olisi ekol­o­gisem­paakin kuin rak­en­taa pyöreää kaupunkia, jos­sa joukkoli­iken­teessä on paljon busse­ja ja yksi­ty­isauto­ja käytössä. Se on valitet­tavaa, että jotkut eivät luovu autos­ta, vaik­ka asu­isi­vat kuin­ka hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä.

    En ymmär­rä, miten voidaan väit­tää ihmis­ten halu­a­van asua isom­mis­sa asun­nois­sa, kun pienem­mät asun­not ovat kaiken aikaa kysy­tympiä kuin isot. Onko järkevää tyrkyt­tää ihmisille kolmioi­ta ja neliöitä, jos he kuitenkin etsivät yksiöitä tai kaksioita?

    Vastaa

    1. Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa. Jos yksi henkilö asuu keskimäärin kai noin 45 neliön yksiössä, mut­ta neli­henk­i­nen per­he ei asu keskimäärin 180 neliön asunnossa.

       Vastaa

62. “Nat­u­ran suo­jelu­vaa­timuk­sista voi tin­kiä val­tioneu­vos­ton luval­la. Tätä luon­to­jär­jestöt vas­tus­tanevat voimakkaasti, kos­ka se avaisi uuden käytän­nön ja voisi heiken­tää suo­jelu­ar­vo­ja muuallakin.”

    - sanois­in, että val­tioneu­vos­ton paukut eivät riitä Nat­u­ran heiken­tämiseen tai kumoamiseen. Kyse on koko EU:n laa­juis­es­ta säädöspe­rus­tas­ta. Öster­sun­dom olisi tie Nat­u­ran avaamisen muuallakin. 

    Ja jos kat­soo Keki-Euroopas­ta käsin Helsin­gin ympäristöä, niin on turha puhua etteikö Öster­sun­domin rantarak­en­tamiselle olisi vaihtoehtoa.

    Ode lai­ta sovin­nol­la rantakaavae­si­tys uusik­si. Niin päästään rakentamaan.

    Vastaa

63. Miten tuon on käytän­nössä tarkoi­tus toimia jos ase­mal­ta ase­malle vie noin 40 minuuttia?

    Vastaa

64. Suur­ta määrää raider­a­ho­ja ei kan­nat­taisi sijoit­taa Öster­sun­domin metro­jat­keeseen. Rahat on mah­dol­lista käyt­tää hyödyl­lisem­min niin, että joukkoli­ikenne tehos­tuu paikois­sa, jois­sa junan käyt­töön olisi aito kysyntä.

    Kun raidekus­tan­nusten hyö­tyjä ja hait­to­ja koske­van arvion rin­nalle nipute­taan luon­toar­vot, olisi kaavaa koske­va asetel­ma hyvä miet­tiä uusiksi.

    Vastaa

65. Muis­tan niistä sil­loi­sista rata­selvi­tys­pa­pereista , että lähi­ju­na tai vai­h­toe­htois­es­ti pikaraiti­otie sopisi tuonne parem­min. Metro on siis aivan väärä väline tuonne. Saadan aikaan maail­man hitain lähi­ju­na oranssil­la väri­tyk­sel­lä. Jos tehdään , niin tehdään sit­ten kun­nol­la. Tuo koko Öster­sun­dom pro­jek­ti on susi jo tässä vaiheessa.

    Vastaa

66. Minus­ta koko turha Natu­ra-keskustelu on vain yri­tys harhaut­taa keskustelua kaa­va-alueen sisältä ulos. 

    Laki muo­dostaa kaavalle saman­laiset reunae­hdot kuten esim. rak­en­tamiseen sopi­ma­ton maaperä. Tämä Natu­ra-asia käsitelti­in jo kaa­van viime vai­heessa ja mah­dot­tomak­si todettiin. 

    Mut­ta kun keskustelu harhaute­taan Natu­ra-kinaamiseen, kaa­va-alueen SISÄLLÄ tapah­tunut viherverkos­ton jyräämi­nen jää keskustelus­ta katveeseen. 

    Ja juuri tästä pitäisi nyt keskustella. 

    Vas­taako kaavaratkaisu yleiskaa­van sisältö­vaa­timuk­sia ja val­takun­nal­lisia alueidenkäyttötavoitteita? 

    Onko kaa­van mitoi­tus suun­nit­telu­vai­heen “ylänurkkaan” oikea? 

    Minus­ta kaikkien edun mukaista olisi nyt etsiä tämän viikon ehdo­tuk­sen ja vai­h­toe­htokaa­van väliltä löy­tyä win-win ‑kom­pro­mis­si.

    Sel­l­ainen, jol­la ei rikot­taisi lake­ja, nou­datet­taisi­in Helsinginkin ympäristösi­toumuk­sia, saataisi­in kaikil­la tavoil­la kestävä kaa­va, joka saataisi­in nopeasti päätet­tyä ja lainvoimaiseksikin.

    Vastaa

67. “vähäi­nenkin luon­to ja viihtyvyys Helsingistä” 

    Juuri näin. Helsin­gin vahvo­ja puo­lia ovat nimen omaan olleet vehreys ja avaru­us, ja näitä kumpaakin ollaan nyt pitkässä juok­sus­sa tärvelemässä. 

    Siis siinähän ei ole mitään ihmeel­listä, että keskenkasvuiset hip­sterik­lo­p­it ja muut viherkraatit saa­vat kuivaor­gas­me­ja mak­sim­i­ti­hey­teen raken­netus­ta betoni­hel­vetistä type­r­ine trendimestoi­neen. Ihmisel­lä kun on nuore­na kaiken­laisia hölmöjä taipumuk­sia nähdä asi­at täysin mus­tavalkois­es­ti, eivätkä jotkut myöskään valitet­tavasti kas­va siitä ulos koskaan (tosin ovat onnek­si vähem­mistössä). Mut­ta se, että kaupun­gin _virkamiehistökin_ läh­tee täl­laiseen mukaan, ker­too kyl­lä jo jotain kam­mot­tavaa hei­dän poli­it­ti­sista ja ide­ol­o­gi­sista lähtökohdistaan! 

    Mut­ta niin­hän se on, kuten tämän pal­stan nim­imerk­ki az:kin jo vapaasti siteer­at­en sanoi: älkää mis­sään tapauk­ses­sa kuvitelko virkami­esten ja tiet­ty­jen poli­it­tis­ten ryh­mit­tymien toimi­van viihtyvyytenne tai elämän­laatunne paran­tamisek­si, vaan ymmärtäkää, että kysymys on vihreän elämän­ta­van pakkosyötöstä, kos­ka CO2 on nykyisen ekol­o­gisen teolo­giakäsi­tyk­sen mukaan uusi maan­päälli­nen saatana.

    Vastaa

68. “kun pienem­mät asun­not ovat kaiken aikaa kysy­tympiä kuin isot.” 

    No voi voi. Et sit­ten näköjään tuo­ta hin­tatek­i­jän merk­i­tys­tä ole vielä osan­nut itselle­si avata?

    Vastaa

69. Että nat­u­ran suo­jeluko­hteena pyy ?
    Met­sästet­tävä riistal­in­tu, joi­ta lie­nee sato­jatuhan­sia Suomessa?
    Kai niitä natur­oi­ta on tuonne vaan pitänyt jostakin syys­tä perus­taa ja kun muu­ta suo­jeltavaa ei ole löy­tynyt niin valit­ti­in sit­ten pyy.
    Kas kun ei sorsia…

    Vastaa

70. Real­isti: 25000 asukkaal­la Malmista saadaan aikaisek­si korkei­den ker­rostalo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö. 

    Vähän real­is­mia nyt peli­in. Malmin lento­kent­täalue on sen ver­ran suuri, että tuon asukas­määrän saavut­tamisek­si ei tarvit­sisi rak­en­taa yhtään yli 4‑kerroksista taloa. Parem­pi tietysti, jos raken­netaan. Vielä parem­pi olisi tietenkin, jos koko kent­tää ei raken­net­taisi ainakaan seu­raavaan 50 vuo­teen. Sen sijaan voisi esimerkik­si bule­vardis­oi­da motar­it ja tiivistää muual­ta Kehä I:n sisältä.

    Öster­sun­domi­in pätee samat sil­lä ero­tuk­sel­la, että Öster­sun­dom on vielä surkeampi paik­ka asuin­rak­en­tamiselle kuin Malmin lento­kent­tä. Metrolin­jauk­sel­la on lähin­nä huumoriarvoa.

    Vastaa

71. Mikko Num­melin:
    Itäsalmen eräänä ongel­mana on se, että vaik­ka se vuo­den 2009 alus­ta alka­en onkin ollut Helsin­gin hallinnol­lista aluet­ta, on se siitä huoli­mat­ta kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta, käytän­nössä samal­la etäisyy­del­lä kuin Kirkkon­um­men Masala tai Van­taan Kor­so. Itäsalmen metron mah­dol­lis­es­ti valmis­tut­tuakin on alue näi­hin kah­teen muuhun radan­var­si­taa­ja­maan ver­rat­tuna heikom­mas­sa ase­mas­sa raideli­iken­teen kannal­ta, kos­ka metro­ju­nat joutu­vat pysähtymään joka ase­mal­la, toisin kuin paikallisju­nat. Itäisim­miltä asemil­ta metro­mat­ka Helsin­gin keskus­taan, puhu­mat­takaan etelä-Espoos­ta, jos­sa on esim. Aal­to-yliopis­to ja Keilaniemen ja Innop­o­lin työ­paik­ka-alueet, kestää niin kauan, että useim­mat val­it­se­vat auton, jos suinkin mahdollista.

    Tämä on erit­täin hyvä point­ti. Helsin­gin kannal­ta tulisi halvem­mak­si mak­saa kaupunki­radan jatko (ja mah­dol­lis­es­ti Kiven­lah­den metron jatko) Masalaan ja antaa Kirkkon­um­men rak­en­taa sinne oma Öster­sun­domin­sa. Ei siinäkään mitään järkeä olisi, mut­ta enem­män sen­tään kuin Öster­sun­domin suun­nitelmis­sa. Hallinnol­lis­ten rajo­jen merk­i­tys on kas­vanut niin suurek­si, että jos Helsin­ki saisi nyt maapläntin Utsjoelta, sin­nekin alet­taisi­in var­maan piirtelemään metrolin­jaa ja uut­ta “kaupungin“osaa.

    Vastaa

72. Jyr­ki Puk­ki:
    Tiheään asu­tun Kes­ki-Euroopan kaupun­git ovat itse asi­as­sa paljon viihty­isämpiä kuin ruuh­ka-Suomes­sa, kos­ka siel­lä on säi­lytet­ty tasais­es­ti luon­toa ja se on joka paikas­sa läsnä. 

    Tämän väit­tämän tuek­si tarvit­sisi jotain konkreet­tisia esimerkke­jä. Kovin mon­es­sa Kes­ki-Euroopan suures­sa kaupungis­sa ei tai­da olla esimerkik­si keskus­puis­ton tapaista luon­toaluet­ta aivan kaupun­gin ytimessä?

    Vastaa

73. Capel­la kirjoitti:

    “Tuskin­pa New York Cityn asukkaatkaan halu­aisi­vat luop­ua Cen­tral Parkista.”

    Helsingis­sähän on jo keskus­puis­to, joka on 2 ker­taa suurem­pi kuin New York Cityn Cen­tral Park.

    Helsin­gin keskus­puis­to (ilman Hal­tialan pel­to­ja): 7 neliök­ilo­metriä. New Yorkin Cen­tral Park: 3.4 neliökilometriä.

    Vastaa

74. Helsin­ki ei tule muut­ta­maan EU-lain­säädän­töä ja kansal­lista luon­non­suo­jelu­lakia. Tapani Veis­to­la on kom­men­tis­saan asian ytimessä.

    Vastaa

75. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa. Jos yksi henkilö asuu keskimäärin kai noin 45 neliön yksiössä, mut­ta neli­henk­i­nen per­he ei asu keskimäärin 180 neliön asunnossa.

    Väärä johtopäätös. Yksi­henkisten talouk­sien suurem­pi asum­isväljyys ei todel­lakaan johdu siitä, että ihmiset asu­vat 45 neliön yksiöis­sä (onko täl­läisiä edes!). Esimerkik­si 25 neliön yksiössä asum­isväljyys ei voi määritelmäl­lis­es­ti olla enem­pää kuin 25 neliötä/hlö.

    Syynä yksin asu­vien suurem­paan asum­isväljyy­teen (45 neliötä/hlö) on se, että leskirou­vat ja ‑her­rat sekä eron­neet asu­vat yksin ker­rostalokolmiois­sa, omakoti­talois­sa sekä riv­i­talois­sa. Mak­saen yksin asu­valle mon­esti raskaak­si tule­via asumiskus­tan­nuk­sia osin sik­si, että sopivien pien­asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä, kun niiden uud­is­tuotan­to on käytän­nössä lopetet­tu sääte­lyn vuok­si. Äiti­ni asuu yksin 73 neliön kolmiossa.

    Vastaa

76. Juuri noin kuin Osmo päättelee.

    Jos oikeasti halu­taan Helsinki­in ns. urbaa­nia kaupunki­raken­net­ta, niin kan­nat­ta­nee kat­sas­taa Eliel Saarisen ja kump­panei­den 100 vuo­den takaisi­in suun­nil­telmi­in. He suun­nit­te­liv­at Helsingistä kaupunkia. Mikä tarkoit­ti mm. Meilah­den huvi­la-alueen suun­nit­telua Munkkiniemen kaltaisek­si asuinalueek­si. Täl­lä het­kel­lä sitäkin aluet­ta esitetään suo­jeltavak­si perin juurin. Mitään ei saa tehdä. Sen sijaan että voitaisin rak­en­taa nämä his­to­ri­al­liset lan­tatunkot, pitää men­nä Sipoon todel­la arvokkaisin luon­toko­hteisi­in ja natu­ra-alueelle. En oikein käsitä tätä logi­ikkaa, mikä kaiken kokon­aisu­u­teen liit­tyy. Näyt­tää siltä, että funk­tion­al­is­mi pilasi kaupun­gin aikoinaan. Ja saman tien kaik­ki luon­toar­vot. Yksinker­tais­taen: kan­nat­taa tihen­tää asu­tus­ta siel­lä, mis­sä on jo infra. Eikä rak­en­taa mitää uusia satelliitteja.

    Vastaa

77. Min­ul­la on yksin 75 m². Se on ihanaa. Tosin jaan sen 18 hen­gen kanssa, kos­ka min­ul­la on kak­si kissaa. Käytän­nössä min­ul­la on 20 m² liikaa tilaa, jota en koskaan tarvitse. Pait­si että kissani jol­la on 9 henkeä, nukkuu siinä tyhjässä huoneessa öisin. Ehkä se on hyvä niin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Yksiöis­sä ja kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa. Jos yksi henkilö asuu keskimäärin kai noin 45 neliön yksiössä, mut­ta neli­henk­i­nen per­he ei asu keskimäärin 180 neliön asunnossa.

    Vastaa

78. Joel Jalka­nen:
    Siteer­aan itseäni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pienen­net­täisi­in edelleen, yleiskaa­va ei enää vas­taisi suun­nit­telun poh­jak­si hyväksyt­tyä luon­nos­vai­h­toe­htoa eikä han­kkeelle aiem­mis­sa päätök­sen­teko­vai­heis­sa asetet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon poli­itikoille, sil­lä kai viras­to nyt itsekin näkee, ettei tuo kaa­va tule men­emään läpi. Viras­tol­la on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perään­tyä omista suun­nitelmis­taan, kos­ka se on ilmeis­es­ti jokin arvo­val­takysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkite­hte­jä ottaa päähän, jos pitää myön­tää oma vuosia jatkunut työn­sä huonok­si). Näin ollen se tar­joaa kaavaa tässä vai­heessa poli­itikoille, jot­ka voivat viheltää pelin poik­ki ja antaa viras­tolle mah­dol­lisu­u­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toiv­ot­tavasti päät­täjät ymmärtävät toimia näin.

    Olet kyl­lä ihan oike­as­sa tuos­ta pal­lot­telus­ta. Suun­nit­telun kaikessa avoimuudessaan pitäisi olla eri­lais­ten näköko­h­tien tutkimista, eikä kiin­nit­tyä johonkin tavoit­teeseen ja asi­aan, joka havaitaan matkan var­rel­la huonos­ti toimi­vak­si. Eikö olisikin järkevää perään­tyä ajois­sa kuin ei ollenkaan? Tässä kaikessa pitäisi pala­ta luovu­u­den ytimeen, eli se on vai­h­toe­hto­jen hark­it­semista, huonoista ideoista luop­umista ja niden tilalle uusien ja käyt­tökelpois­t­en luomis­es­ta. Ja haloo: se että luovu­taan jostan type­r­yy­destä, ei tarkoi­ta epäon­nis­tu­mista, vaan sitä, että asian käsit­te­lyä jatke­taaan. Jäykkyys ja jäh­meys muoka­ta suun­nitelmi­aan ja mielip­i­ti­etään tiedon karttues­sa ei ole osoi­tus mis­ään älykkyy­destä, vaan täy­del­lis­es­tä type­r­yy­destä ja oikeas­t­aan siitä, että ei olla käsitet­ty sitä, mitä suun­nit­telul­la tarkoite­taan. Halu­taan pitää kiin­ni vain auk­tori­teetista tai antaa pal­lo muille. Aika kuluu tässä aika sut­jakkaasti, joten hitaim­mat putoa­vat pelistä. Suun­nitel­mat saat­ta­vat jäädä keski­a­jan tasolle, sil­lä nykyään aika kuluu nopeasti nyt tehty­jen suun­nitelmien ohi. Pysyit­tekö kärryillä?

    Vastaa

79. En ymmär­rä, miten voidaan väit­tää ihmis­ten halu­a­van asua isom­mis­sa asun­nois­sa, kun pienem­mät asun­not ovat kaiken aikaa kysy­tympiä kuin isot. Onko järkevää tyrkyt­tää ihmisille kolmioi­ta ja neliöitä, jos he kuitenkin etsivät yksiöitä tai kaksioita?

    Pieniä asun­to­ja ei kysytä sik­si, että ahtaus olisi itseis­ar­vo, vaan sik­si, että keski­t­u­loisil­lakaan ei ole varaa lähel­lä Helsin­gin keskus­taa sijait­se­vi­in isoi­hin asun­toi­hin. Eri­tyis­es­ti lap­siper­heille voi liian pieni asun­to olla suuri rasite. Hyvin mon­et pri­or­isoi­vat niin, että ovat valmi­ita muut­ta­maan lähiövyöhyk­keelle tai kehyskun­ti­in sel­l­ais­ten isom­pi­en asun­to­jen perässä, joi­hin heil­lä on varaa.

    Vastaa

80. Ris­to: hirvikan­taa ei kai mis­sään toteut­tamista lähen­tyvis­sä suun­nitelmis­sa ole tarkoi­tus palaut­taa tasolle, mis­sä sen määrää rajoit­taisi­vat pula ruuas­ta ja sudet.

    Tarkoi­tat siis noin paljon nyky­istä pienem­mäk­si? Mik­sei. Ymmärtääk­seni ain­oa syy nykyisenkokoiseen hirvikan­taan on met­sästyshar­ras­tus, kan­nan kokoa on nopean lisään­tymisen ja run­saan met­sästyk­sen vuok­si poikkeuk­sel­lisen help­po säädellä.

    His­to­ri­al­li­sista hirvikan­noista ei ole ihan tarkkaa tietoa ole­mas­sa, mut­ta esimerkik­si 1500-luvul­la hirvikan­nan on arvioitu koko maas­sa olleen 1960-luvun luokkaa, siis n. 20 000 päätä talvikan­tana. Ver­tailu­a­janko­h­ta on sikäli rel­e­vant­ti, että tuo­hon aikaan hir­ven­pyyn­ti oli kuop­pa- ja ansapyyn­tiä, joka ei ollut kovin tehokasta.

    Tuon jäl­keen (1600-luvul­la) tulia­sei­den myötä hirvikan­nat rom­ah­ti­vat, ja ensim­mäisen ker­ran hirvi rauhoitet­ti­in noi­hin aikoi­hin. Sen jäl­keen kan­ta on sahan­nut läh­es nol­las­ta (esimerkik­si 1920-luku) 150 000 yksilöön (2000-luvun taite) riip­puen riistanhoidosta.

    Täl­lä het­kel­lä talvel­la lie­nee noin 90 000 hirveä. Nykyi­nen kan­ta on tosin vielä suurem­pi kuin talvikan­ta, kos­ka kan­nan tuot­to pyritään riis­tan­hoidol­li­sista syistä mak­si­moimaan, ja siinä on ilmeis­es­ti onnistuttukin.

    Jos Suo­mi olisi asuma­ton, hirviä olisi vähem­män sekä peto­jen että ruoka­pu­lan vuok­si. Maa- ja met­sä­talous tuot­taa mukavasti sapuskaa hirville. Ravin­nol­la on ilmeis­es­ti erit­täin suuri rooli, kos­ka noin 6000 vuot­ta sit­ten Vuok­sen syn­tyessä hirvikan­ta kasvoi erit­täin paljon parik­si vuo­sisadak­si. Tätä selitetään pal­jas­tunei­den hirvelle suo­tu­is­ten aluei­den syn­nyl­lä ja muut­tumisel­la jälleen hirvelle epäsuotuisiksi.

    Vastaa

81. Soin­in­vaara: Siitä kaavail­laan tytärkaupunkia eikä lähiötä. 

    Mikä ero on tytärkaupungilla ja lähiöl­lä? Mikä tek­isi Öster­sun­domista tytärkaupun­gin? Ken­ties lähiöi­hin ver­rat­tuna suuri omavaraisu­us palveluis­sa ja työ­paikois­sa? Olen hie­man epäileväi­nen, että tämä ske­naario tulisi toteu­tu­maan Östersundomissa.

    Vastaa

82. anomuu­mi:
    Paljon Östik­sen joukkoli­iken­teen reali­teeteista ja houkut­tele­vu­ud­es­ta ker­too esimerkik­si se, että Ker­aval­ta on Helsin­gin keskus­taan 25 min­u­ut­tia junal­la, Öster­sun­domista ~40 min­u­ut­tia (ase­mal­ta asemalle!). 

    Reit­tiopas ker­too, että metro­mat­ka Rauta­tien­to­ril­ta Mel­lun­mä­keen kestää 20 min­u­ut­tia. Kar­tas­ta kat­soen mat­ka metrol­la Mel­lun­mäestä Öster­sun­domi­in ei kai mil­lään voisi kestää juuri 10:tä min­u­ut­tia enem­pää. Olisiko 30 min­u­ut­tia lähempänä kuin 40 minuuttia?

    Vastaa

83. “Min­ul­la on yksin 75 m². Se on ihanaa.” 

    Min­ul­la puolestaan on vai­mon kanssa Helsingis­sä 72 m² ja Berli­inis­sä 117 m². Sekin on ihanaa. 

    Mut­ta me emme olekaan vihre­itä, emmekä älyl­lis­es­ti rehellis­inä kehtaa myöskään näen­näisvihre­itä olla. Kas kun joku _moraalikin_ se on sen­tään ihmisel­lä oltava.

    Vastaa

84. “Sen sijaan että voitaisi­in rak­en­taa nämä his­to­ri­al­liset lantatunkiot” 

    No jollei his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta kult­tuuri­maise­maa muu­na osaa pitää kuin lan­tatunkiona, niin se on kyl­lä sit­ten voi voi.

    Vastaa

85. Niin, ja hajahuomiona muuten kaikille betonifeti­sis­teille todet­takoon, että uusim­man Hypon kyse­lyn mukaan seit­semän suo­ma­laista kymmen­estä asu­isi mieluiten omakotitalossa: 

    http://www.uusisuomi.fi/asuminen/73451-tallaiseen-asuntoon-suomalainen-haluaa-seitseman-kymmenesta-pitaa-ihanteena

    Ei yllät­tänyt itseäni, YMMV.

    Vastaa

86. ML: Reit­tiopas ker­too, että metro­mat­ka Rauta­tien­to­ril­ta Mel­lun­mä­keen kestää 20 min­u­ut­tia. Kar­tas­ta kat­soen mat­ka metrol­la Mel­lun­mäestä Öster­sun­domi­in ei kai mil­lään voisi kestää juuri 10:tä min­u­ut­tia enem­pää. Olisiko 30 min­u­ut­tia lähempänä kuin 40 minuuttia?

    Pitää ottaa huomioon myös metron automa­ti­soin­nista aiheutu­va piden­nys pysäkki­aikoi­hin. Varovais­es­tikin arvioiden se on 15 sekun­tia per asema.

    Vastaa

87. TODELLAKIN MIKÄ TEKISI ÖSTERSUNDOMISTA SISARKAUPUNGIN ??? 😀 Vas­taus­ta odottaen. 

    Han­na-Leena Yli­nen:
    Lain­aus kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajusen sanoista päivän Hesaris­sa: “Jos kaupunki­rakenne tässä ei kytkey­dy mereen, emme saa aikaan sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta, jos­ta olemme unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­domin kaavae­hdo­tuk­ses­sa ja Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa yleisem­minkin mät­tää. Kyse on pienen piirin unelmien ja taloudel­lis­ten intressien toteut­tamis­es­ta eikä täl­laisil­la pyrkimyk­sil­lä yksinker­tais­es­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

    Marko V: Eikö kaupunkibule­vardeil­la pitänyt saa­da asun­not 100 000 – 200 000 ihmiselle? Vai hidas­taisi­vatko ne vaan turhan ikävästi keskus­ta-asukkaiden kesämökki­matko­ja? Jos sieltä ytimestä jalka­u­tuu vaik­ka n. 7 km etäisyy­delle, niin huo­maa kyl­lä välit­tömästi miten tämä kaupun­ki on tyhjää täyn­nä. Lisäk­si on aluei­ta jot­ka voisi rak­en­taa kokon­aan uud­estaan moninker­taisel­la asukasti­hey­del­lä. Esimerkkinä vaik­ka Oulunkylän asemanseutu.

    Joel Jalka­nen:
    Siteer­aan itseäni:

    Viras­to sanoo, että: “Jos aluei­ta pienen­net­täisi­in edelleen, yleiskaa­va ei enää vas­taisi suun­nit­telun poh­jak­si hyväksyt­tyä luon­nos­vai­h­toe­htoa eikä han­kkeelle aiem­mis­sa päätök­sen­teko­vai­heis­sa asetet­tu­ja tavoitteita.”

    Tämä kan­nat­taa käsit­tää niin, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to halu­aa antaa pal­lon poli­itikoille, sil­lä kai viras­to nyt itsekin näkee, ettei tuo kaa­va tule men­emään läpi. Viras­tol­la on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perään­tyä omista suun­nitelmis­taan, kos­ka se on ilmeis­es­ti jokin arvo­val­takysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkite­hte­jä ottaa päähän, jos pitää myön­tää oma vuosia jatkunut työn­sä huonok­si). Näin ollen se tar­joaa kaavaa tässä vai­heessa poli­itikoille, jot­ka voivat viheltää pelin poik­ki ja antaa viras­tolle mah­dol­lisu­u­den säi­lyt­tää kasvonsa.

    Toiv­ot­tavasti päät­täjät ymmärtävät toimia näin.

    ML: Mikä ero on tytärkaupungilla ja lähiöl­lä? Mikä tek­isi Öster­sun­domista tytärkaupun­gin? Ken­ties lähiöi­hin ver­rat­tuna suuri omavaraisu­us palveluis­sa ja työ­paikois­sa? Olen hie­man epäileväi­nen, että tämä ske­naario tulisi toteu­tu­maan Östersundomissa.

    Han­na-Leena Yli­nen:
    Lain­aus kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajusen sanoista päivän Hesaris­sa: “Jos kaupunki­rakenne tässä ei kytkey­dy mereen, emme saa aikaan sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta, jos­ta olemme unelmoineet.”

    Tämä pal­jas­taa sen, mikä Öster­sun­domin kaavae­hdo­tuk­ses­sa ja Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa yleisem­minkin mät­tää. Kyse on pienen piirin unelmien ja taloudel­lis­ten intressien toteut­tamis­es­ta eikä täl­laisil­la pyrkimyk­sil­lä yksinker­tais­es­ti voi syn­tyä hyvää kaupunkia.

    Vastaa

88. Mau­r­izio:
    Niin, ja hajahuomiona muuten kaikille betonifeti­sis­teille todet­takoon, että uusim­man Hypon kyse­lyn mukaan seit­semän suo­ma­laista kymmen­estä asu­isi mieluiten omakotitalossa: 

    Näi­den jäl­jelle jäävien kohdal­la kysymys onkin, asu­isi­vatko he mielu­um­min ker­rostalolähiössä (esim. Öster­sun­dom) vai ‑kaupungis­sa (esim. Munkkinie­mi Turun­bule­vardin var­rel­la). Omakoti­taloille­han on tilaa käytän­nössä lop­ut­tomasti kehyskun­nis­sa ja muual­la Suomes­sa. Toisaal­ta keskeisille paikoille omakoti­talo­ja mah­tuu niin rajal­lis­es­ti, että niiden rak­en­t­a­mi­nen olisi maavaran­non tuhlaamista. 

    Olisi joskus kiva kuul­la “omakoti­talofeti­sis­teiltä”, mitä hei­dän mielestään esimerkik­si Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan olisi pitänyt rak­en­taa. Pari sataa omakoti­taloa? Vai onko niin, että ker­rostaloillekin löy­tyy paikkansa?

    Vastaa

89. Kom­men­toin­nis­sa tuoti­in esille, että maa­pal­lon luon­to on kokon­aisu­us ja esitet­ti­in kysymys, kuin­ka moni on jäänyt mure­hti­maan Man­hat­tanin vehmai­ta met­siä ja kirkasvetisiä jokia.

    Kokon­aisu­u­den tarkastelu on hyvä lähtöko­h­ta. Kokon­aisu­u­den hah­mot­tamiseen kuu­luu, että mon­imuo­toinen luon­to on vähen­tynyt maail­mas­ta paljon sit­ten Man­hat­tanin rak­en­tamisen. Lisäk­si on tul­lut paljon uut­ta tietoa eri­lai­sista ympäristöriskeistä ja niiden liit­tymis­es­tä toisiinsa.

    Muu­tok­set jois­sa ja niiden lähialueil­la vaikut­ta­vat vah­vasti esimerkik­si merien tilaan ja tätä kaut­ta myös ilmas­ton­muu­tok­seen. Ilmas­to ja bio­di­ver­si­teet­ti kytkey­tyvät puolestaan toisi­in­sa ja luon­non mon­imuo­toisu­us on kri­i­sis­sä niin maal­la kuin merissäkin.

    Ympäristöriskit ovat globaali ongel­ma ja niihin on vas­tat­ta­va sekä maail­man­laa­juisel­la yhteistyöl­lä että paikallis­es­ti. Yksi paikalli­nen keino on aidosti tehokas maankäyt­tö, joka ei jat­ka uud­is­raivauk­sen ja luon­toon levit­täy­tymisen perinnettä.

    Vastaa

90. antti: Luon­non­suo­jeluli­it­to (tai mikä instanssi nyt olikin kyseessä) ei tietenkään ole sama kuin Vihreät, mut­ta täl­läi­nen asi­aa vähem­män seu­raa­va pitää näitä kah­ta vähän niin kuin aviopa­ri­na (vrt esim. demar­it & AY-liike).

    Kumpaako­han täl­lä kom­men­til­la oli tarkoi­tus louka­ta, vihre­itä vai luon­to­jär­jestöjä? Itse olen ainakin rin­nas­tanut vihreät pikem­minkin ihmisoikeuspuolelle kuin luonnonsuojeluun.

    Vastaa

91. antti:
    Jos toinen puoli Öster­sun­domin 70 000 uud­es­ta asukkaas­ta muut­taa sinne jostain sysi-Suomes­ta niin aika paljon kor­pimet­siä tyh­je­nee kehrääjälin­nuille. Ties vaik­ka joku susikin ehtisi elää muu­ta­man päivän pitem­pään kun joku vähän tyh­jem­pi pitäjä sat­tuisi kohdalle.

    Mis­sähän ovat ne kor­pimet­sät, jot­ka säästy­i­sivät, jos Öster­sun­dom raken­net­taisi­in? Jos ajaa junal­la Helsingistä muualle (rantara­ta ja päära­ta kel­paa­vat molem­mat tähän tarkoituk­seen), huo­maa, että Etelä-Suomes­sa kaupunkien ulkop­uolel­la on met­sien sijaan ankei­ta talousmetsiä.

    Vai onko siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa jo han­kit­tuna rahoi­tus laa­jalle kor­pimet­sien suojeluohjelmalle?

    Vastaa

92. Aivan. Muual­la pystytään tuot­ta­maan läm­pö tehokkaam­min kuin kaupunkien kaukoläm­pösys­teemeil­lä. Kaupunkien voimalat useim­miten tuot­ta­vat myös sähköä kaupun­gin tarpeisi­in ja näin Suomen markki­noil­la on yhä CO2 päästöin tuotet­tua sähköä. Keskit­tymi­nen liian isoi­hin kasvukeskuk­si­in siis lisää CO2 päästöjä ja kaup­pataseen vajet­ta eikä syn­nytä suo­ma­laisia työ­paikko­ja siten kuin alueil­la joil­la sama asia voidaan hoitaa koti­maisin voimin CO2 päästöttömästi

    max: Ei pidä edes puhua “sähköä tuot­tavista” sil­loin kun ensisi­jainen tuote on läm­pöen­er­gia joka ei nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa ole kor­vat­tavis­sa yhtään mil­lään. (Sivu­tuot­teena syn­tyy kyl­lä sähköen­er­giaa markkinoille.)

    Vastaa

93. Viherinssi: Pari juttua:

    – sitä puu­ta ei riitä kuin hyvin rajallisesti

    – samal­la puumääräl­lä saa vähen­net­tyä enem­män päästöjä, jos se poltet­taan CHP-voimalas­sa kuin jos sil­lä läm­mitetään pientaloa

    Bioen­er­giaa­han voisi kyl­lä hyö­dyn­tää kaupunkien läm­mit­tämisessä ja sähkö­tuotan­nos­sa hyvin laa­jasti. Palaa se hakekin, vaik­ka polt­totekni­ikas­sa on detaljiero­ja. Ongel­ma on kuitenkin siinä, että sitä puu­ta nyt vain ei riitä.

    Puun ongel­ma kaupungeis­sa oli jo 100 vuot­ta sit­ten jol­loin sen aikaisen Helsin­gin koko teki Nup­pulin­nan alueen pal­jaak­si hakatuk­si kun rataa pitkin meni polt­top­u­u­ta. Tänne kasvoi uudelleen van­haa metsää.
    Tääl­lä taas ongel­ma on se että tuulekaa­to­ja ja jämä puu­ta ei ehdi polt­taa sitä mukaan kun sitä tulee. Yritän suo­jel­la met­sää kir­jan­paina­jil­ta kor­jaa­mal­la heikentyneet/kaatuneet kuuset pois. Jos sitä ei tee,niin met­sä muut­tuu kuolleek­si kum­mi­tus­met­säk­si kun kir­jan­paina­jien määrä kas­vaa niin suurek­si että ter­ve puu ei pysty enää niitä torjumaan.
    Tänne siis puuen­er­gian puoles­ta olisi hyvä jos muut­taisi enem­mänkin porukkaa.

    Vastaa

94. Sylt­ty: Asun juurikin kuvaile­mas­sasi luon­non­mukaises­sa pien­talos­sa, jos­sa on ilmaläm­pöpump­pu ja oma tak­ka. Viime vuon­na sähköä kului 14 000 kWh, mikä on aika paljon enem­män kuin aikaisem­pi­en riv­i­ta­lo- ja ker­rostaloa­sun­to­jeni kulutuslukemat. 

    Van­taan Ener­gian laskurin perus­teel­la tuol­laisen sähkömäärän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa 2,5 ton­nin hiilidioksidipäästöt.

    Van­taan ener­gian laskuri on var­maankin ihan oike­as­sa siinä että he tuot­ti­vat fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la kyseisen määrän CO2 päästöjä. Muual­la Suomes­sa on omaa koti­maista raa­ka-ainet­ta ja on mah­dol­lista tuot­taa sähköä CO2 vapaasti. Jos halu­taan laskea CO2 päästöjä, pitää lait­taa raken­nuskiel­to alueille jois­sa sitä ei voi­da tuot­taa ilman CO2 päästöjä. Yli 70% suomen sähköstä tuote­taan CO2 vapaasti ja se ei ole mah­dol­lista kaupungeis­sa kaupun­gin omas­sa voimalas­sa. Oma sähkönku­lu­tuk­seni on 6800 kWh + puut. En käytä sähkök­i­uas­ta enkä läm­mitä vet­tä sähköl­lä. Enkä pidä lohkoläm­mit­in­tä tarpeet­tomasti pääl­lä ja ulko­val­ot toimi­vat tunnistimella.

    Vastaa

95. Mau­r­izio:
    “vähäi­nenkin luon­to ja viihtyvyys Helsingistä” 

    Juuri näin. Helsin­gin vahvo­ja puo­lia ovat nimen omaan olleet vehreys ja avaru­us, ja näitä kumpaakin ollaan nyt pitkässä juok­sus­sa tärvelemässä. 

    Siis siinähän ei ole mitään ihmeel­listä, että keskenkasvuiset hip­sterik­lo­p­it ja muut viherkraatit saa­vat kuivaor­gas­me­ja mak­sim­i­ti­hey­teen raken­netus­ta betoni­hel­vetistä type­r­ine trendimestoi­neen. Ihmisel­lä kun on nuore­na kaiken­laisia hölmöjä taipumuk­sia nähdä asi­at täysin mus­tavalkois­es­ti, eivätkä jotkut myöskään valitet­tavasti kas­va siitä ulos koskaan (tosin ovat onnek­si vähem­mistössä). Mut­ta se, että kaupun­gin _virkamiehistökin_ läh­tee täl­laiseen mukaan, ker­too kyl­lä jo jotain kam­mot­tavaa hei­dän poli­it­ti­sista ja ide­ol­o­gi­sista lähtökohdistaan! 

    Mut­ta niin­hän se on, kuten tämän pal­stan nim­imerk­ki az:kin jo vapaasti siteer­at­en sanoi: älkää mis­sään tapauk­ses­sa kuvitelko virkami­esten ja tiet­ty­jen poli­it­tis­ten ryh­mit­tymien toimi­van viihtyvyytenne tai elämän­laatunne paran­tamisek­si, vaan ymmärtäkää, että kysymys on vihreän elämän­ta­van pakkosyötöstä, kos­ka CO2 on nykyisen ekol­o­gisen teolo­giakäsi­tyk­sen mukaan uusi maan­päälli­nen saatana.

    Itse en ainakaan kaipaa avaru­ut­ta, vaan taputan käsiäni aina kun joku kek­sii rak­en­taa jotain tänne lähistölle. Ehkä sit­ten olen vain naivi hip­steri. En oikein ymmär­rä mik­si min­un ja hip­sterik­lop­pi­en näke­mys viihty­isästä kaupungista olisi jotenkin huonom­pi ja väheksyt­tävämpi, kuin joidenkin muiden. Etenkin kuin kaupunki­maiselle asumisellekin mak­sukyky­istä kysyn­tää selkeästi riit­tää. Eikö siis kaupunkia voisi rak­en­taa kaupungik­si? Omakoti­talo­ja­han on jo muu Suo­mi pul­lol­laan. Siel­lä riit­tää tilaa ja avaru­ut­ta Mau­r­iziolle ja muille omakotitalofetisteille.

    Vastaa

96. Jos tytärkaupun­gin on tarkoi­tus olla itsenäi­nen, niin voisi kysyä, mik­si Helsin­ki on sitä luo­mas­sa? Eikö tämä koko hom­ma olisi pitänyt aloit­taa silleen, että kun eduskun­ta ker­ran sotket­ti­in Öster­sun­domin val­tauk­seen, se olisi luonut uuden Öster­sun­domin kun­nan jon­ka tehtäväk­si olisi määrät­ty 70 000 ihmisen asut­ta­mi­nen taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti tolkullisel­la taval­la. Sem­moista tolkkua ei ehkä ole mah­dol­lista tähän han­kkeeseen saa­da, mut­ta lähtöko­h­ta olisi ainakin voin­ut sil­loin olla riip­puma­ton Helsin­gin met­ro­su­un­nit­telijoista ja liiken­ner­atkaisut olisi voitu vali­ta järkiperustein.

    Vastaa

    1. Mil­lähän rahal­la Öster­sun­domin kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asukas­ta, olisi tro­teut­tanut mil­jar­di­en investoin­nit, joi­ta alueel­la tarvitaan.?

       Vastaa

97. Var­maan pien­ten asun­to­jen suurem­pi kysyn­tä johtuu myös niiden halvem­mista hin­noista, tämähän on itses­tään­selvää. Mik­si kuitenkaan siis rak­en­taa isom­pia asun­to­ja, jos ihmisil­lä ei ole niihin varaa? Eikä suurikaan rak­en­tamis­määrä tulisi niiden hin­taa alen­ta­maan, kos­ka onhan nyky­isinkin niin, että uudet asun­not ovat val­ta­van paljon kalli­impia kuin käyte­tyt asun­not, eikä käyte­ty­istäkään isom­mista asun­noista ole veris­sä päin tapel­tu, vaan pienet asun­not ovat suosi­tumpia käytet­ty­jenkin markki­noil­la. Miten siis uudet isot asun­not meni­sivät hyvin kau­pak­si, vaik­ka niiden hin­nat oli­si­vat käytet­ty­jen tasolla?

    Lisäk­si on huomioita­va, että asun­non­hank­in­nan jälkeiset asumiskus­tan­nuk­setkin ovat ver­ran­nol­lisia asun­non pin­ta-alaan, samoin vuokra-asun­to­jen vuokratasot.

    Ei pidä uno­htaa myöskään Suomen ilmas­toa. Tässä mielipi­deketjus­sa en ole kyl­läkään havain­nut pahem­min ver­rat­ta­van esimerkik­si Kes­ki-Euroopan asum­isväljyyk­si­in, mut­ta ei tääl­lä kan­na­ta asua niin väljästi kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa, vaan läm­mitet­täviä kuu­tioi­ta kan­nat­taisi olla vähem­män, jot­ta asumisemme olisi ilmas­toys­täväl­lisem­pää. Sen sijaan on parem­pi, että mei­dän väljyytemme on ulkona, niil­lä upeil­la luon­toalueil­la, joi­ta henkisen ja fyy­sisen hyv­in­voin­timme vuok­si vält­tämät­tä tarvit­semme. Kansal­lispuis­toi­hin ei pääse joka päivä, mut­ta lähilu­on­toon on mah­dol­lisu­us esimerkik­si men­nä toipumaan raskaas­ta työpäivästä.

    Vastaa

98. ze:
    …mitä hei­dän mielestään esimerkik­si Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan olisi pitänyt rak­en­taa. Pari sataa omakoti­taloa? Vai onko niin, että ker­rostaloillekin löy­tyy paikkansa?

    Minus­ta Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma olisi pitänyt rak­en­taa kaupunki­maisen tiivi­isti. Jotenkin tun­tuu, ettei kaa­vat piirtänyt ole koskaan käynyt kaupungissa.

    Silti Helsin­gin Sipool­ta varas­tamia aluei­ta ei täl­lä het­kel­lä raken­net­taisi tiivi­isti mis­sään muus­sa län­si-euroop­palaises­sa maas­sa, kos­ka 1) ne ovat tolkut­toman kaukana kaupungista ja 2) alueel­la ei ole valmista raskas­ta rataa. Sipoon pohjoisosi­in sen sijaan olisi järkevää kaavoit­taa muu­ta­ma uusi, noin 10 000 asukkaan itsenäi­nen kaup­pala, kos­ka alueel­la on valmi­ik­si raskas ratainfra.

    Vastaa

99. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­lähän rahal­la Öster­sun­domin kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asukas­ta, olisi tro­teut­tanut mil­jar­di­en investoin­nit, joi­ta alueel­la tarvitaan.? 

    Ei Öster­sun­domis­sa tarvi­ta mil­jar­di­en investoin­te­ja. Siel­lä ei ole raskas­ta ratain­fraa valmi­ina, joka on kaikkial­la Län­si-Euroopas­sa edel­ly­tys uusien kaupunkien rak­en­tamiselle. Oikea kysymys on, miten Pohjois-Sipoon uudet kaupun­git rahoitetaan.

    Vastaa

100. Osmo Soin­in­vaara:
     Mil­lähän rahal­la Öster­sun­domin kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asukas­ta, olisi tro­teut­tanut mil­jar­di­en investoin­nit, joi­ta alueel­la tarvitaan.?

     Tietysti helsinkiläis­ten veron­mak­sajien rahoil­la, kuten nytkin tapahtuu 🙂

     Vastaa

101. Osmo Soin­in­vaara: Kors

     Älä nyt Osmo ole niin poli­it­ti­nen broi­leri tässä asi­as­sa. Jos ja kun on nyt jo jonkun ole­mas­sa ole­va ja jo omis­ta­ma maa-alue siel­lä ja siihen päätetään kaupun­gin toimes­ta lait­taa raken­nu­soikeut­ta vaik­ka vaan 0.3:n tehokku­udel­la koko alueelle, niin saadaan osto­hin­ta valmis­tuville asun­noille. Kun siel­lä on noin 3000 hehtaaria maa­ta, niin raken­nus­neliöi­den hin­ta on 500 euron KEM­min mukaan las­ket­tuna 4,5 mil­jar­dia euroa, jos koko alue laitet­taisi­in kaavaan näil­lä spek­seil­lä. Jos koko alue vedet­täisi­in maankäyt­tö­sop­par­il­la, niin Hesa saisi mah­dol­lis­es­ti noin puo­let tuos­ta 4,5 mil­jardista siitä hyvästä, että joku suun­nit­telu­osas­to tem­paisee siihen leimat paperi­in. Maan­omis­ta­jat sit­ten myyvät maansa sen sopimuk­sen mukaises­ti eteen­päin tuol­la 500 KEM­min hin­nal­la ja raken­nusyri­tyk­set osta­vat maa­ta raken­nu­soikeuk­sien mukaises­ti. Sta­di myy oman osuuten­sa samoin ja kuit­taa sil­lä hel­posti halu­a­mansa metron alueelle. Ain­oa tosi iso ongel­ma on, että tulee hal­lit­se­ma­ton­ta tar­jon­taa. Nämä maan­omis­ta­jathan saat­ta­vat myy­dä maataan vaik­ka puoleen hin­taan tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vaik­ka kymme­ne­sosahin­taan ties kenelle osta­jalle, siis pie­nille raken­nus­fir­moille tai vaik­ka joku rak­en­taa ihan itse oman torp­pansa… Se olisi ihan hal­lit­se­ma­ton­ta ja aiheut­taisi vaka­van ongel­man sul­je­tulle kaupunkien ja muiden monop­o­lien hal­lit­se­malle markki­nalle. Jos nyt oikeasti joku pikkuinen raken­nus­fir­ma saisi aluee­ta 500 KEM­min hin­nal­la raken­nu­soikeut­ta, niin osaatko sanoa, mikä olisi myyn­ti­hin­ta siinä Itäsalmen metron kupeessa, jos vai­h­toe­hdot ovat Hesa tai joku yksi­tyi­nen myyjä? Olet melkoinen markki­nanero, jos osaat tähän vastata.

     Vastaa

102. Osmo Soin­in­vaara:
     Mil­lähän rahal­la Öster­sun­domin kun­ta, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat­ta asukas­ta, olisi tro­teut­tanut mil­jar­di­en investoin­nit, joi­ta alueel­la tarvitaan.?

     Mil­jar­di­en investoin­nit jot­ta saadaan asun­not 70 000 ihmiselle. Miten meil­lä on kansana varaa täl­laiseen? Pitkä vauras­tu­misen kausi meni jo niin, että väki asutet­ti­in kauas pitkin pel­to­ja kah­den auton sijain­neille. Nyt tuo on vaan jatku­va kulur­a­site eikä siitä muuk­si muu­tu. Sen sijaan että siitä olisi jotain opit­tu, sitä halu­taankin lisää.

     Vastaa

103. Jatko­valmis­telus­sa kan­nat­taa pohtia alueen sisäisen viherverkos­ton lisäk­si myös yhtymät ulkoiseen viherverkos­toon (Helsin­gin, Van­taan ja Sipoon muut kaa­vat, maakun­takaa­va, Mus­tavuori-Öster­sun­domin Natu­ra-alueen yhtey­det Sipoonko­r­peen jne.). Sekin luo kaa­van kestävyy­delle kriteereitä. 

     Iso kuva on, että Öster­sun­dom ei ole yksi uusi uljas kaupun­ki (HS: “Hämeen­lin­na”) vaan kasa varsin tehot­tomasti raken­net­tu­ja pikkulähiöitä varsin kaukana ydinkeskus­tas­ta. En uhraisi täl­laista hehtaarimäärää viher­raken­net­ta näin löysälle sprawlingille. Kan­nat­taisi siis tehdä väliv­er­sio viime viikon ehdo­tuk­sen ja vai­h­toe­htokaa­van väliltä, siinä on välis­sä riit­tävästi väljyyt­tä sijoitel­la ja mitoit­taa asioi­ta uudelleen niin, että sekä viherverkos­to että järkevä asun­to­tuotan­to hoidetaan.

     Vastaa

104. Marko V: Mil­jar­di­en investoin­nit jot­ta saadaan asun­not 70 000 ihmiselle. Miten meil­lä on kansana varaa tällaiseen?

     Hyvinkin hel­posti.

     Nopea lasku­toim­i­tus: esimerkik­si 2,1 mrd. € / 70 000 = 30 000 €/nuppi. Jos asun­nos­sa asuu pari henkilöä, ton­tin kus­tan­nuk­sik­si tulee noin 60 000 €/asunto. Riip­puen tont­tien sijain­neista ja asun­noista tuon saa­nee takaisin jo ton­tin hintana.

     Eikä itse asi­as­sa edes tarvit­sisi tai pitäisi saa­da, kos­ka oikeas­t­aan tuon pitäisi tul­la takaisin veroina.

     Ei tuol­la hin­nal­la kan­na­ta kaavoit­taa ja rak­en­taa mitä vain mihin vain. Sinne kuitenkin kan­nat­taa kaavoit­taa kalli­im­mal­lakin, mihin ihmiset ovat valmi­ita muuttamaan.

     Hin­ta aset­tunee parem­min kon­tek­sti­in­sa, jos huo­mataan, että tuol­laisen asun­tomas­san markki­nahin­ta kovan rahan asun­toina on 10+ mrd. €.

     Vastaa

105. AnnaJ: .…olisi jotenkin huonom­pi ja väheksyt­tävämpi, kuin joidenkin muiden.

     Niin­pä tästä tiivistyshölmöilystä pitäisikin jär­jestää yleinen ja sito­va kansanäänestys, jos­sa kansalaisil­ta kysyt­täisi­in, halu­a­vatko he tätä. Mut­ta eihän sel­l­aista jär­jestetä, kos­ka ekouskonto…

     Vastaa

106. Han­na-Leena Yli­nen: Mis­sähän ovat ne kor­pimet­sät, jot­ka säästy­i­sivät, jos Öster­sun­dom rakennettaisiin?

     Tilas­tokeskus vai mikä instanssi aina välil­lä julkaisee kart­taku­via mis­tä ilme­nee mikä neliök­ilo­metri on mil­läkin aikavälil­lä jäänyt kokon­aan ilman vak­i­tu­isia asukkai­ta. En osaa ennus­taa mitkä plän­tit ovat seu­raav­ina vuorossa, aika lail­la haulikol­la ammut­tu kuvio pitkin poikin Suomea, itä- ja pohjoisosat toki painotettuina.

     Wikipedia: kor­pi on Suomes­sa kehite­tyn met­sä­tyyp­pi­opin mukaan puus­toinen suo­tyyp­pi. Korvet ovat rav­in­teikkai­ta soi­ta, jois­sa on ohut turvek­er­ros ja hapekas kasvualusta. 

     Hoide­tuis­sa talous­met­sis­sä, olkoot sit­ten vaik­ka kor­pi­tyyp­pisil­lä mail­la, näyt­tävät hirvet ja peu­rat viihtyvän oikein hyvin (taimikois­sa varsinkin), mik­sei sit­ten sudet ja karhutkin?

     Vastaa

107. Mau­r­izio: Niin­pä tästä tiivistyshölmöilystä pitäisikin jär­jestää yleinen ja sito­va kansanäänestys, jos­sa kansalaisil­ta kysyt­täisi­in, halu­a­vatko he tätä. Mut­ta eihän sel­l­aista jär­jestetä, kos­ka ekouskonto…

     Aika moni tun­tuu halu­a­van päätellen mm. asun­to­jen hin­taeroista maaseudun ja kaupunkien välil­lä ja kaupunkien sisäl­lä keskus­tan ja lähiöi­den välillä. 

     Uuden Suomen tekemässä uutises­sa linkit­tämästäsi Hypon kyselystä todetaan:“Tekijöistä tärkeim­mäk­si nousi palvelu­jen väl­itön läheisyys, jota reilut neljä kymmen­estä piti tärkeim­pänä. Reilu kol­mannes piti puolestaan asuinalueen väljyyt­tä tärkeim­pänä valintakriteerinä.”

     Nämä toiveet ovat valitet­tavasti ris­tiri­idas­sa keskenään. Lähiöis­sä tätä on yritet­ty, mut­ta lop­putu­lok­se­na on ollut se, että toinen van­hem­mista käy autol­la töis­sä toisel­la puolen seu­tua ja toinen sit­ten ehkä keskus­tas­sa julk­isil­la. Samoin kaup­pa­matkoista val­taosa tehdään autolla.

     Mikä siinä muuten on, että kaupunkisu­un­nit­telus­ta on niin kovin vaikea kir­joit­taa asial­lis­es­ti nimit­telemät­tä toista osa­puol­ta ja käyt­tämät­tä hei­dän näke­myk­sistään sanaa “uskon­to” ?

     Vastaa

108. Real­isti: 25000 asukkaal­la Malmista saadaan aikaisek­si korkei­den ker­rostalo­jen slum­mi, eikä alue edes ole radan var­res­sa, oikea metsälähiö. 

     Noin kauak­si Helsingistä ei pidä rak­en­taa ker­rostalo­ja. Malmia tarvi­taan lento­kent­tänä ja toden­näköis­es­ti tule­vaisu­udessa entistä enem­män kun Helsin­ki — Van­taa tulee täyteen.

     Ker­rostalo­ja raken­netaan Län­si-Euroopas­sa nor­maal­isti vain kaupunki­in. Helsingis­sä se tarkoit­taa sitä, että ensim­mäisessä vai­heessa Kehä I:n sisäpuolelle pitää saa­da kaupunki­mainen kaava.

     Vastaa

109. “Öster­sun­dom, vaikea paik­ka vihreille”

     No ei ole kyl­lä kovin vaikea vihreille tai kellekään muullekaan vali­ta miten tämän kanssa tehdään — voitaisi­in yleis­es­tikin päät­tää vaik­ka ihan lain­säädän­nöl­lis­es­ti ettei ikinä enää raken­neta lähiötä met­sään! Maaseu­tu on asia erik­seen, mut­ta keskelle ei-mitään raken­net­tavi­in uusi­in lähiöi­hin ei meil­lä enää kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti, liiken­teel­lis­es­ti tai kansan­taloudel­lis­es­ti ole varaa!

     Vastaa

110. antti: Tilas­tokeskus vai mikä instanssi aina välil­lä julkaisee kart­taku­via mis­tä ilme­nee mikä neliök­ilo­metri on mil­läkin aikavälil­lä jäänyt kokon­aan ilman vak­i­tu­isia asukkai­ta. En osaa ennus­taa mitkä plän­tit ovat seu­raav­ina vuorossa, aika lail­la haulikol­la ammut­tu kuvio pitkin poikin Suomea, itä- ja pohjoisosat toki painotettuina.

     Wikipedia: kor­pi on Suomes­sa kehite­tyn met­sä­tyyp­pi­opin mukaan puus­toinen suo­tyyp­pi. Korvet ovat rav­in­teikkai­ta soi­ta, jois­sa on ohut turvek­er­ros ja hapekas kasvualusta. 

     Hoide­tuis­sa talous­met­sis­sä, olkoot sit­ten vaik­ka kor­pi­tyyp­pisil­lä mail­la, näyt­tävät hirvet ja peu­rat viihtyvän oikein hyvin (taimikois­sa varsinkin), mik­sei sit­ten sudet ja karhutkin?

     Tot­ta kai hirvet ja peu­rat viihtyvät vesaikkoa pukkaavis­sa talous­met­sis­sä, mut­ta raiskioil­la laidun­ta­vat isot nisäkkäät eivät varsi­nais­es­ti ole sitä, mitä luon­non mon­imuo­toisu­udel­la tarkoitetaan.

     Met­sien heikko laatu (joka on nähtävis­sä esim. junien ikku­nas­ta) ei ole seu­raus­ta maaseu­tu­a­su­tuk­ses­ta, vaan met­sien käytöstä ja sitähän ei Helsinkiä kas­vat­ta­mal­la pysty hillit­semään. Pikem­minkin päin vas­toin, kun uudek­si uhkak­si on nous­sut puun ener­giakäyt­tö ja kaupungis­tu­mi­nen lisää energiankulutusta.

     Kun niin kaupungilla, val­ti­ol­la kuin EU:llakin on tavoit­tei­ta luon­non mon­imuo­toisu­uskadon pysäyt­tämisek­si melko lyhyel­lä aikavälil­lä, niin miten näi­hin tavoit­teisi­in kuvitel­laan päästävän, jos esim. met­sä- ja rantalu­on­non annetaan hävitä jollekin niin vähäpätöiselle kuin Jus­si Pajusen unelmille?

     Vastaa

111. Öster­sun­dom on liian kaukana Stadista, että sinne kan­nat­taa rak­en­taa yhtään ker­rostaloa. KSV:ssä pitäisi tapah­tua ilmeis­es­ti jonkin­lainen sukupol­ven­vai­h­dos, että nämä 70-luku­laiset met­sälähiö­su­un­nitel­mat päivit­ty­i­sivät 2000-luvulle.

     Kos­ka Öster­sun­domi­in ei kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja, sinne ei kan­na­ta myöskään rak­en­taa metroa. Metron kulku­ta­pao­su­us olisi Öster­sun­domis­sa mallinnusten mukaan jotain 30 pros­ent­tia. Pikaraiti­o­tien lähem­mäs 40 ja se olisi halvem­pi. Oleel­lista on se, että val­taosa liikkuu jokat­a­pauk­ses­sa autol­la ja joukkoli­iken­teen osu­us jää pienek­si val­i­taan mikä hyvän­sä. Sik­si ei kan­na­ta vali­ta kallista.

     Pien­talo­ja, riv­i­talo­ja köy­hem­mille. Busse­ja. Joskus ehkä HELI.

     Metroa raken­netaan Espoos­sa näil­lä näkymin Kiven­lah­teen saak­ka. Jos nykyisen itämetron var­res­ta voi mitään päätel­lä, lisäkysyn­tää metrolähiöille Öster­sun­domis­sa olisi ehkä joskus sadan vuo­den päästä. Sitä voi odotel­la, tai sit­ten kaavoit­taa Öster­sun­domi­in jotain jolle on kysyn­tää. Aiem­min syksyl­lä Espoon noin 90:tä jaos­sa ollut­ta pien­talo­tont­tia haki noin 800 talout­ta. Pyyn­ti­hin­nat oli­vat talousti­lanteeseen näh­den rapsakat.

     Vastaa

112. Kalle: Helsingis­sä se tarkoit­taa sitä, että ensim­mäisessä vai­heessa Kehä I:n sisäpuolelle pitää saa­da kaupunki­mainen kaava.

     Juuri­han Vihreät torp­pasi Kehä ykkösen sisäl­lä metroase­man vier­essä ole­van Kivi­nokan asuinkäyt­tön saattamisen.

     Vastaa

113. Jarkko Johans­son:
     “Öster­sun­dom, vaikea paik­ka vihreille”

     No ei ole kyl­lä kovin vaikea vihreille tai kellekään muullekaan vali­ta miten tämän kanssa tehdään – voitaisi­in yleis­es­tikin päät­tää vaik­ka ihan lain­säädän­nöl­lis­es­ti ettei ikinä enää raken­neta lähiötä met­sään! Maaseu­tu on asia erik­seen, mut­ta keskelle ei-mitään raken­net­tavi­in uusi­in lähiöi­hin ei meil­lä enää kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti, liiken­teel­lis­es­ti tai kansan­taloudel­lis­es­ti ole varaa! 

     Mielum­min met­sään kuin ran­noille tai uusille merentäytöille!

     Vastaa

114. KariS: Juuri­han Vihreät torp­pasi Kehä ykkösen sisäl­lä metroase­man vier­essä ole­van Kivi­nokan asuinkäyt­tön saattamisen.

     Kivi­nokalta on yli kilo­metri lähim­mälle metroase­malle. Ain­oas­taan Itäväylän var­si ja Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha ovat järkeväl­lä etäisyy­del­lä met­ros­ta, mut­ta niihin ei Kivi­nok­ka-kaavas­sa oltu koske­mas­sa. Ainakin minus­ta tuol­lais­ten lähiöläm­pärei­den rak­en­t­a­mi­nen täy­tyykin torpata.

     Vastaa

115. Hie­man off-topic:

     Kävin tässä aprisen viikkoa siten Malmil­la asioimas­sa ase­man lähel­lä. Ajoin sit­ten eteen­päin, ja huo­maisn, että aivan Malmin ase­man lähel­lä pohjoisen puolel­la 2 ker­roksisia ika uusia talo­ja Ehkä ihmiset arvosta­vat mata­laa rak­en­tamista. Sil­loin kun voivat vali­ta. eivätkä ole muut­ta­mas­sa keskus­tan tuntumaan.

     Vastaa

116. Ennen kuin yrit­tää ottaa asiana kan­taa suut­nana tai tosiene, syytä tutus­tua alueen topografiseen karttaan.

     Mitenm alue voisi joskus orgaanis­es­ti kas­vaa 100.000 asukkaan tytärkaupungiksi?

     Vastaa

117. Kyl­la se on niin, etta kehraa­jas­ta, ruis­raakas­ta ja pyys­ta huoli­mat­ta kan­nat­taa rak­en­taa tiivi­isti Oster­sun­domi­in. Se on pienem­pi paha kuin mat­toina levi­a­va talokan­ta pel­loil­la vahan kauem­pana. Talot pystyyn ja kovahin­taiset ton­tit myyntiin.

     Mikaan maini­tu­ista lajeista ei ole kovin uhanalainen, ja sopi­vaa elinympar­is­toa kyl­la jaa run­saasti Oster­sun­domin ulkop­uolelle. Ei ole ole­mas­sa todel­lista uhkaa, etta laa­jat lajien eli­nalueet muut­tuisi­vat kaupungeik­si mis­saan kuviteltavis­sa ole­vis­sa tulevasuuksissa.

     t. Mikko

     Vastaa

118. Öster­sun­domin yleiskaavas­sa on mega­lu­okan suunnitteluvirhe

     Öster­sun­dom-toimikun­ta on valin­nut jatko­su­un­nit­telun poh­jak­si viiteen metroase­maan perus­tu­van kaupunkimallin.

     Mallis­sa on pyrit­ty helminauhakaupunki­in, jon­ka aluekeskuk­set on yhdis­tet­ty metrolin­jal­la. Metroa on täy­den­net­ty pikaraitiotiellä.

     Yleiskaa­va sisältää kuitenkin mega­lu­okan raideli­iken­nejär­jestelmän suunnitteluvirheen.

     Suun­nitel­tu metrolin­ja mutkit­telee sinikäyrän lail­la pitkin pel­lon­re­uno­ja aluekeskusten välil­lä, kun sen sijaan raiti­otielin­ja on vedet­ty viiva­suo­raan. Asia tulisi olla juuri päinvastoin.

     Metro on pri­maari raskas liiken­nevä­line, jon­ka tarkoituk­se­na on tuot­taa nopea yhteys aluekeskuk­sista Helsin­gin keskus­taan. Ase­maväli metropolin ulkoke­häl­lä on tyyp­il­lis­es­ti pari kilo­metriä. Metrolin­jan var­teen ei ole tarkoituk­sen­mukaista sijoit­taa kaupunki­raken­net­ta aluekeskusten ulkop­uolelle, se ei olisi käve­lyetäisyy­del­lä. Öster­sun­domin kaa­va-alueel­la metrolin­jan tulisi kulkea suo­raan Län­sisalmes­ta Öster­sun­domin keskus­tan kaut­ta Sakarinmäkeen. 

     Sen sijaan sekun­daari­nen (pika)raitiotie kan­nat­taa vetää mutkit­tel­e­vaa lin­jaa pitkin. Pysäkkiväli on tyyp­il­lis­es­ti puoli kilo­metriä. Kaupunki­raken­net­ta voi ”venyt­tää” aluekeskus­toista n. kilo­metrin levyisenä nauhana raiti­olin­jaa pitkin, jol­loin asu­tus sijoit­tuisi käve­lyetäisyy­delle pysäkeistä. Näin raitio­vaunu hoitaisi sekä taa­jamien sisäisen liiken­teen, että liityn­täli­iken­teen metroasemille. 

     Täl­lä kon­sep­til­la Öster­sun­domin kaa­va-alueel­la tarvi­taan vain kolme metroase­maa; Län­sisal­mi, Öster­sun­domin keskus­ta ja Sakar­in­mä­ki. Majvikin taa­ja­man liityn­täli­ikenne metroasemille hoi­tu­isi ainakin aluk­si raitio­vaunul­la. Samoin pienen Salmenkallion taa­ja­man kaut­ta riit­tää raitiotielinja. 

     Suo­ra metrolin­ja saat­taa edel­lyt­tää use­ampia kiin­teistölu­nas­tuk­sia, se on kuitenkin pieni hin­ta, jos sil­lä päästään opti­maaliseen kaupunkirakenteeseen.

     Kaupunkia suun­nitel­laan vuo­sisato­jen per­spek­ti­ivil­lä. Öster­sun­domis­sa on ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us päästä suun­nit­tele­maan ideaalia raidekaupunkia ”puh­taal­ta pöy­dältä”, luon­toar­vot tietenkin huomioon ottaen. Opti­maal­isin malli Öster­sun­domis­sa on helminauhan ja nauhakaupun­gin kom­bi­naa­tio. Virheel­lisen kaupunki­rak­en­teen ja liiken­nejär­jestelmän aiheut­ta­mat ylimääräiset yhdyskun­takus­tan­nuk­set ovat ajan saatossa mit­taa­mat­toman suuret.

     Vastaa