Östersundomin kaavaluonnos on valmistunut. Se on tehty yhteisenä yleiskaavana Helsingin, Vantaan ja Sipoon kanssa. Näiden yhteisten yleiskaavojen käsittely on aina vähän epädemokraattista, koska ne pitää hyväksyä kaikissa kunnissa samansisältöisinä.
Östersundomin kaavassa on paljon hyviä asioita. Se tukeutuu raideliikenteeseen, metroon ja jatkossa metroa täydentäviin ratikkalinjoihin. Siitä kaavaillaan tytärkaupunkia eikä lähiötä. Asukkaita ennustetaan tulevan kaiken kaikkiaan 70 000. Pientaloa haikaileville on tarjolla pientalo metron varrella. Puutarhakaupungin idea parhaimmillaan.
= = = =
Ongelmana on Natura. Kaava pyrittiin tekemään niin, ettei se vaaranna Naturan suojeluarvoja, eikä kaavoitus tietysti Natura-alueelle ulotukaan.
Alueella pesii kuitenkin kolme lintulajia, joiden olemassaolo tukee samoja lajeja itse natura-alueella: pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä. Arvio on, että rakentaminen tuhoaisi nämä pariskunnat ja heikentäisi näin elinoloja huomattavasti myös itse natura-alueella.
Jos lähtökohdaksi otetaan kehrääjän säilyminen, pitäisi poistaa jokseenkin kaikki rakentaminen alueella, sillä lisääntyvän väkimäärän tuoma lisääntyvä metsän virkistyskäyttö koiran ulkoiluttajineen mitä ilmeisimmin karkottaisi maassa pesivän kehrääjän. Ei siis riitä, että alueelle ei rakenneta. Metsän virkistyskäyttö pitäisi myös kieltää tai ainakin sitä pitäisi voimakkaasti rajoittaa.
Jos olisi kyse vain noista linnuista, vaaka eittämättä kallistuisi rakentamisen puolelle. Mikään noista lajeista ei ole uhanalainen. Pyy on peräti riistalintu. Mutta kyse on Naturan juridisesta statuksesta. Naturan suojeluvaatimuksista voi tinkiä valtioneuvoston luvalla. Tätä luontojärjestöt vastustanevat voimakkaasti, koska se avaisi uuden käytännön ja voisi heikentää suojeluarvoja muuallakin. Hyvin hankala juttu vihreille.
= = = =
Ympäristöjärjestöt ovat tehneet vaihtoehtokaavan. Juuri näin pitää toimia, joten hatunnosto sille. Heidän mukaansa vaihtoehtokaava tekisi mahdolliseksi 45 000 ihmisen asunnon. Loput 25 000 voisivat mennä asumaan jonnekin muualle.
On rehellistä kertoa, miksi tuo vaihtoehtokaava ei ole päättäjien keskuudessa herättänyt innostusta. Teen tämän silläkin uhalla, että Suomessa on totuttu kivittämään ikävän viestin tuoja. Minusta on epäreilua vaieta kohteliaasti sen sijaan, että antaa rehellistä palautetta.
Vaihtoehtokaavassa on kolme ongelmaa. Tuo ennuste 45 000 asukkaasta perustuu käsitykseen, että ihmiset asuisivat Östersundomissa selvästi ahtaammin kuin muualla pääkaupunkiseudulla muusta Suomesta puhumattakaan. Kaupungilla ei ole mitään mahdollisuutta päättää siitä, kuinka monta jäsentä ruokakunnissa on. Kaavalla ei päätetä asumisväljyydestä, vaan asumisväljyyttä ennustetaan niin hyvin kuin osataan.
Minäkin olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa Helsingissä asutaan ahtaammin kuin Helsinki olettaa, mutta tämä koskee kantakaupunkia, esimerkiksi Kalliota, joka on pienistä asunnoistaan huolimatta tullut lapsiperheiden suosioon.
Toinen ongelma koskee sitä, että pientalot on muutettu kerrostaloiksi. Uusia kerrostalovaltaisia metsälähiöitä ei kannata rakentaa, koska niissä ei haluta asua. Asuntotuotantoa ollaan kyllä Helsingissä suuntaamassa voimakkaasti kerrostalojen suuntaan, mutta kantakaupungissa. Kerrostaloasuntoja lähiöissä on riittävästi. Kaavalla ei voi päättää, että pientaloasunnoista haikailevat muuttavat kerrostaloon. Ei, he muuttavat pientaloihin ja ekologisen tiiviin puutarhakaupungin sijasta jatketaan pientalojen ripottelemista hajanaisesti pitkin Uudenmaan savipeltoja kahden henkilöauton varaan.
Kolmas ongelma liittyy siihen, että tytärkaupungin sijasta on kaavoitettu toisistaan eristettyjä lähiöitä. Radanvarsilähiöiden aika on ohi.
Neljäskin ongelma on. Kun kaava sallii vain kolmanneksen siitä rakentamisesta, jota käsillä olevassa ehdotuksessa on, ei niin pieni asukasluku puolla kallista investointia metroon. Se olisi aivan kohtuuton kustannus muille joukkoliikenteen käyttäjille, jotka joutuisivat investoinnin maksamaan lipunhinnoissa.
Vaihtoehtokaavaa ei kannata toteuttaa. On parempi jättää koko alue rakentamatta.
Nämä suojelupäätökset eivät yleensä ole luonnon kannalta kovin mielekkäitä. Maapallon luonto on kokonaisuus eivätkä maiden rajat ole mielekkäitä tarkastelualueita, kuitenkin suojelupäätökset perustuvat pitkälti maiden rajoihin.
Miksi valkoselkätikka tai liito-orava on pitänyt suojella?
Lajit ovat elinvoimaisia, Suomi vain sattuu sijaitsemaan levinneisyysalueen rajalla, ja sen takia kanta Suomen alueella on haavoittuva. Lajin säilymiseen ei ole mitään merkitystä sillä, että sen kantaa pyritään levinneisyysalueen rajoilla suojelemaan, ja koko harjoitus on täyttä idiotismia.
Sama homma tuon Natura alueen kanssa: Kyseessä on aivan tavallinen pusikko, joka vain sattuu sijaitsemaan Helsingin vieressä ja on sen takia erikoinen. Jos tätä käytetään suojeluperusteena, ei minkään kaupungin tai edes maan asukasluvun kasvattaminen ole mielekkäästi mahdollista.
Jos Suomen asukastieheys olisi edes EU:n keskitasoa, olisi täällä 38 miljoonaa asukasta, ja kaikki nämä nyt “ainutlaatuiset” kosteikot olisivat muuttuneet kulttuurimaisemaksi niin kauan aikaa sitten, ettei kukaan osaisi olla asiasta pahoillaan.
Kuinkahan moni on jäänyt murehtimaan Manhattanin vehmaita metsiä ja kirkasvetisiä jokia?
No mutta onhan se vihreiden tavoitteiden mukaista, että pääkaupunkiseudulle tulisi 70 000 uudelle asukkaalle asunnot!
Ehkä nyt kuitenkin kannattaa tarkastella asiaa kokonaisuuden kannalta.
Varsinkin, jos nämä 70 000 uutta asukasta muuttaisivat muualta Suomesta, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että muualla Suomessa jää enemmän tilaa luonnolle.
Missä tahansa ihminen asuukin, niin sillä on vaikutuksensa luontoon ja siksi onkin viisainta, että suurin osa ihmisistä asuisi kaupungeissa. Aivan kaikki eivät tietenkään voi asua kaupungeissa.
Vihreiden pitää osoittaa kykenevänsä tekemään päätöksiä, ja myös kipeitä päätöksiä. Se on ainoa tie, että vihreät voivat jatkossakin olla hallituksessa puolustamassa omia arvojaan.
Metroon tukeutuva pientalomatto ei ole uskottava. Etäisyydet asemille nousevat niin suuriksi, ettei joukkoliikennettä käytetä. Tarvitaan lisää kaistoja Porvoonväylälle, Itäväylälle, kehille jne.
Kirjoitat, että kerrostalovaltaisia lähiöitä on tarpeeksi Helsingin ympärillä. Eikö pientalovaltaisia kehyskuntia vasta olekin?
Logiikallasi voitaisiin hävittää kaikki lajit Suomesta, jotka ovat elinvoimaisia muualla maailmassa. Samalla logiikalla jokainen valtio voisi toimia samoin ja lopulta lajit eivät olisi elinvoimaisia missään. Logiikkasi on puhdasta idiotismia parhaimmillaan.
Olen AV:n kanssa samoilla linjoilla. Ylipäätään kannattaako Natura yms alueita sijoittaa tai vaalia suurien kasvavien kaupunkien lähistöllä. Keskittämällä asutusta asutuskeskuksiin voidaan saada parempaa luonnonsuojelua toisaalla. Tietysti onhan se kaupunkilaisille kivaa vaihtelua kun pääsee metsään liikkumaan. Mutta jos se liikkuminen siellä häiritsee saati karkoittaa eläimiä, niin onko se luonnonsuojelun kannalta mielekästä?
Jos toinen puoli Östersundomin 70 000 uudesta asukkaasta muuttaa sinne jostain sysi-Suomesta niin aika paljon korpimetsiä tyhjenee kehrääjälinnuille. Ties vaikka joku susikin ehtisi elää muutaman päivän pitempään kun joku vähän tyhjempi pitäjä sattuisi kohdalle.
Liian henkilöautopainotteisuuden ongelmia vastaan ei toisiaan kannata yrittää taistella kaavoittamisella. Oikea tapa on asettaa kaikille haittoja tuottaville ilmiöille niiden haittoja vastaava haittavero (tai joitain muita itse kohteeseen osuvia rajoitteita). Jos vaikka polttoaineveroa nostettaisiin, ihmiset kyllä muuttaisivat entistä enemmän kaupunkityöpaikkojensa lähelle, tai järjestäisivät itselleen työtä läheltä omaa ihanneasuinpaikkaansa.
Joku Soininvaara kannatti joskus nauhakaupunkeja summittaisen laajojen kaupunkialueiden tiivistämisen sijaan. Ehkä nauhakaupunki-ideakin palaa vielä, vaikkapa tuon mainitun polttoaineveron korottamisen myötä. Samoin kotona tehtävän työn ja työpaikan vieressä asumisen arvostus voisivat joskus tulevaisuudessa taas nousta.
Hyvä suuntaus. Helsinki voisi vaikka tyytyä vahoihin puoleen miljoonaan asukkaaseensa, ja keskittyä kehittämään kaupungin viihtyisyyttä, ja myös kilpailukykyä ja arvostusta sitä kautta.
Minusta kolmion Tampere-Turku-Helsinki sisällä ei tarvisisi virkistystarkoitusta lukuunottamatta suojella paljoakaan, joitain rantoja ja suoalueita lukuunottamatta, muualla sitäkin enemmän. Julmaa periferialle, mutta ihmisten pitää asua jossain ja markkinat osoittavat etteivät he juuri muualle muuta kuin tuolle alueelle. Siinä sisäpuolella on riittävästi lääniä niin, että vaikka kaikki voisivat asua omakotitalossa ja vielä saisivat ison pihan.
Mikko kirjoittaa:
“Keskittämällä asutusta asutuskeskuksiin voidaan saada parempaa luonnonsuojelua toisaalla.”
Miten niin voidaan? Tämä täysin perusteeton väite on alkanut esiintyä yhä useammin keskustelussa. Ei ole olemassa mitään kausaalista, juridista tai edes sosiologista mekanismia, joka liittäisi asutuksen keskittämisen yhtäällä parempaan luonnonsuojeluun toisaalla. Jos jokin sellainen mekanismi olisi olemassa, trade-offit kannattaisivat: voitaisiin keskustella kuinka tiettyjen luontoarvojen häviäminen kompensoitaisiin (uusina luonnonsuojelualueina, jonkinlaisen rahaston avulla tms.)
Ihan täyttä roskaa ja puhdas olkiukko.
Hävittäminen on ihan eri asia kuin ei-suojelu, eikä yleisiä lajeja tarvita suojelua.
Hohhoh!
Tajuatko ollenkaan että soveltamalla sinun logiikkaasi, suojelualueiden koko pienenee äärettömästi. Onhan esimerkiksi hirvi, kun tarkastellaan vain sitä kohtaa missä se seisoo ja suljetaan loppu universumista tarkastelun ulkopuolelle, uhanalainen ja siis suojelun arvoinen. Muurahaispesääkään ei voi poistaa, koska sillä naapuritontilla olevalla koeolla ei ole merkitystä, koska tarkastelun alla oleva keko sattuu olemaan uhanalainen kyseisen neliömetrin alueella. Tästä taas seuraa että ihminen ei voi tehdä mitään, koska kaikkialla on kyseisellä neliömetrillään uhanalaisia eläimiä.
Osoitat kyllä aivan täydellistä järkivihreän ajattalun vararikkoa.
Viestintuojahan toi ilouutisen viimeisessä lauseessaan. Johonkin ne kasvun rajat on vedettävä, ja jo pilatuille alueille mahtuu satoja tuhansia uusia asukkaita, jos niitä halutaan. Nuo keinot rakentaa oikeaa kaupunkia on moneen kertaan kerrattu, joten niitä pitäisi vain saada päätöksentekoon mukaan.
Ode, kuinkahan pitkä matka metroasemalta on noihin pientaloihin? Eivät ne sitä metroa oikeasti käytä. Paitsi ehkä alaikäiset lapset.
Hohhoijaa. Pakko todeta, että Östersundomin kaavaehdotus ei ole kunniaksi suunnittelijoilleen.
Kesällä luin tutkimuksesta, jossa vertailtiin Tukholman ja Helsingin suunnittelua — Tukholman eduksi. Siellä 40 prosenttia 2000-luvulla tapahtuneesta väestönkasvusta on sijoittunut enintään kahdeksan kilometrin etäisyydelle keskustasta, kun Helsingissä vastaava luku on vain 15 prosenttia.
Östersundomin kaavaehdotus osoittaa, että opiksi ei ole haluttu ottaa, vaan jatkaa kaupunkirakenteen levittämistä metsiin ja rannoille entistä kauemmas keskustasta.
Jälleen kerran ehdotusta perustellaan nolosti metrolla, joka jo ennestään on kapasiteettinsa rajoilla. Ei metro ole mikään kaivo, jonne voi kaataa matkustajia kuinka paljon tahansa, vaan kymmenen litran ämpäri, johon on turha yrittää saada mahtumaan kahtatoista litraa saati kahtakymmentä.
Ja turha vedota vuorovälin tihentämiseen. Siihen liittyvä kapasiteetin lisääntyminen on jo moneen kertaan ehditty ulosmitata. Pitäisi vähitellen ymmärtää, ettei kapasiteettia turvallisuussyistä voi lisätä loputtomiin, sillä tunnelipätkillä voi olla vain yksi samaan suuntaan menevä juna kerrallaan.
Kaavoittajan logiikalla Helsinkiä voisi ilmeisesti “tiivistää” vetämällä metrolinjaa aina itärajalle saakka. Pietariin asti kaavoittajakaan ei ehkä sentään uskalla jatkaa.
Kannattaa tutustua suunnitelmiin tarkemmin. Tulossa ei ole pientalomattoa vaan pieniä kerrostalovaltaisia kaupunkikeskustoja metroasemineen ja niitä ympäröivine pientaloalueineen, joiden tehokkuus laskee kauempana asemasta. Perinteistä Eurooppalaista kaupunkirakennetta siis eikä mitään kehyskuntien haulikolla ammuttua haja-asutusta.
Rakentamalla kerrostalolähiöiden ketju Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen jatkoksi luotaisiin massiivisten sosiaalisten ongelmien ghetto itäisimpään Helsinkiin. Mielummin jätetään rakentamatta kokonaan ja asutetaan ihmiset lähemmäksi keskustaa.
Miksi tuonne pitää ylipäätään mitään rakentaa? Nythän on Malmin kenttä vapautumassa ja tiivistämällä ja rakentamalla korkeaa saadaan kyllä kaikki ihmiset mahtumaan jo olemassa oleville alueille.
Helsinki varautuu vuoteen 2050 mennessä väkiluvun kasvattamiseen 260 000:lla. Malmille menee 25 000. Enää tarvitaan 235000 ihmiselle asunnot.
Aloitetaan vaikka rakentamalla Pasilaan kunnon tornitaloja tai edes tiiviitä umpikortteleita ja otetaan koko alue kunnolla käyttöön? Keskuspuisto löytyy vierestä joten mitään erillisiä puistoja ei tarvitse rakennella eikä varsinkaan liikennevihreitä. Jätkäsaari ja Kalasatama on taidettu jo menettää hölmöille kaavoille.
Ai niin ja tuo Töölönlahden uusi alue on ihan kummallinen. Matalia, rumia ja väljästi aseteltuja taloja eikä edes kunnon kortteleita sekä paljon turhaa puistoaluetta kun vieressä Töölönlahden puisto ja Linnunlaulu ja radan toiselta puolelta löytyy Kaisaniemen puisto. Tuonne ei tule edes mitään palveluita.
Olet kai äänestänyt tuollaisia älyttömyyksiä vastaan. 🙂
Mitkä alueet tiivistetään, jos Östersundom jää pois listalta? Noiden lukujen perusteella tiivistetään kukaties suurin osa Helsinkiä. Vai tuleeko metroasemien ja rautatieasemien päälle pilvenpiirtäjiä?
“Pientaloa haikaileville on tarjolla pientalo metron varrella. Puutarhakaupungin idea parhaimmillaan.”
Nämä pientaloalueet tukeutuvat suurelta osin nyt esitettyjen suunnitelmien metroon yhtä paljon kuin Pakila-Paloheinä tukeutuu päärataan. Nykyisestä lyhennettyjen metrojunien kapasiteetti täyttyy ilmeisesti jo ilman Östersundomin rakentamista, joten metron pidentämisen voisi suosiolla jo tästä syystä unohtaa. Vaikka joukkoliikenneratkaisuksi valittaisiin alueen rakenteeseen istuvampi pikaraitiotie, on koko Östis silti väistämättä pussinperä – ympäröivien suojelualueiden vuoksi pahempi kuin yksikään nykyisistä seudun pussinperistä. Tästä yksinkertaisesta maantieteellisistä syystä johtuen sinne ei voida järjestää toimivaa joukkoliikennettä kuin pääsuuntaan, eikä siitä mitenkään saada aidosti joukkoliikenteeseen tukeutuvaa aluetta samoista syistä kuin Espoonlahdesta ei ikinä tule joukkoliikennekaupunkia. Sen sijaan esimerkiksi Pakilalla ja jopa nyt suunnittelun kohteeksi tulleella Malmin kentällä sen sijaan on erinomaiset mahdollisuudet olla osa ”raitioteiden verkostokaupunkia” keskeisen sijaintinsa ansiosta. Paljon Östiksen joukkoliikenteen realiteeteista ja houkuttelevuudesta kertoo esimerkiksi se, että Keravalta on Helsingin keskustaan 25 minuuttia junalla, Östersundomista ~40 minuuttia (asemalta asemalle!).
Entä eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne? Suunnitelmissa heitetään satoja hehtaareja omakotimattoa ja lähiölämpäreitä käytännössä katsoen täysin rakentamattomille alueille, hankalaan maastoon pitkin kallioisia metsiä, täysin erilleen nykyisestä kaupunkirakenteesta. Vaikka korttelirakenne ja rakenteen sisäinen eheys ovat tuhat kertaa parempia kuin esim. 70-luvun alueilla, ei se silti muuta alueen sijaintia koko seudun muodostamassa kokonaisuudessa: erillään ja äärilaidalla. Viimeinen yhdyskuntarakenteen hajautumiselta säästynyt alue käytetään, yhteiskuntataloudellisista ja ympäristönäkökulmista viis. Ruuhkia odotettavissa Porvoonväylälle, Itäväylälle ja kehäteille – samoin sadoilla ja edelleen sadoilla miljoonilla lisäkaistoja ja eritasoliittymiä.
Taloudellisuus? Selvityksessä todetaan yli miljardin euron ”erillisinvestoinneista” (metro, eritasoliittymät, Salmenkallion tunneli jne.) tulevan veronmaksajille pelkkää tappiota, sillä kaikki maanmyyntitulot (arviolta 2 mrd) menevät ns. perusinvestointien rahoittamiseen eli esirakentamiseen, katuihin, siltoihin, puistoihin, peruspalveluihin yms. Uskoisin maan arvonkin tulleen arvioiduksi yläkanttiin johtuen mm. asumispreferenssien muutoksesta. Samalla etäisyydellä sijaitsevat kehyskunnat ovat jo nyt muuttotappiollisia, kun Helsinki on saanut edes vähän asuntoja kaavoitettua kehä I sisäpuolelle. Ainoa mahdollisuus saada riittävää työntöä(!) kehyskuntiin ja Östikseen on jarruttaa tuntuvasti kaavoitusta kehäteiden sisällä. Tällaista tilannetta ei toivottavasti eikä uuden yleiskaavan myötä nähtävästi tule, vaan seudun yhdyskuntarakennetta saadaan yli puolen vuosisadan hajautumisen jälkeen vihdoin eheytettyä.
Mitäpä jos sittenkin siis panostettaisiin kunnolla olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja vaikka niihin kaupunkibulevardeihin. Tulisi takuuvarmasti veronmaksajien kannalta edullisemmaksi sekä välittömien investointien suhteen että pidemmällä aikavälillä. Tiivistävä ja eheyttävä rakentaminen jo rakennetuilla alueilla myös voisi ihan oikeasti tukeutua joukkoliikenteeseen ja olisi luontoarvojen säilyttämisen sekä jotakuinkin kaikkien muidenkin maankäytön tavoitteiden kannalta merkittävästi tätä hajauttamista parempi vaihtoehto.
Ehkä joskus tulee aika, jolloin Östersundom kannattaa rakentaa, mutta se aika tuskin on vielä ainakaan 50 vuoteen.
25000 asukkaalla Malmista saadaan aikaiseksi korkeiden kerrostalojen slummi, eikä alue edes ole radan varressa, oikea metsälähiö.
On käynyt vaikeaksi kaavoitus vihermestareiden elo. Kun maata viljelevät haluavat pitää tilansa nykyiseninä tuotantotiloina ja saavat niille Natura statuksen niin viherliikkeen konkarit Soinivaaran johdolla ovat kauhean vihaisia. Alkaa Koijärven koitoksen eväät loppua.
Luetun ymmärtäminen ei ilmeisestikään ole vahvin puolesi.
Eivät ne ole ihmisiä, vaan numeroita paperilla. Samoissa em. numerot paperille (tai ruudulle) tuottaneissa arvioissa myös todetaan, että ne numerot tulevat vähintään 65%:sti ja mahdollisesti jopa yli 80%:sti maahanmuutosta. Jos näin on, niin pyritään muuttamaan maahanmuuttopolitiikkaa, niin arvioitu luku pienenee ja/tai kysynnän muodot ja suuntautuminen.
Vuoden 2050 preferenssejä sen enempää kuin talouden synergiaakaan on aika turha ennustaa kiveen hakatusti vuoden 2014 teknologian, kulttuurin, poliittisen/sosiaalisen järjestelmän ja työmarkkinoiden näkökulmasta.
Vaikka on toki inhimillisesti ymmärrettävää, että jokainen päättäjäsukupolvi haluaa olla se, joka tekee suuria ja kauaskantoisia suunnitelmia ja sitoo seuraajiensa kädet.
Miten niin Hesaan muuttaa 260000 ihmistä. Ei ne muuta, jos ei ole asuntoja. Tuskin he telttoja rupeavat pystyttelemään. Kun asuntojen hinnat nykyisiä, mistä löytyy ihmisiä, joilla varaa? Missä ne duunipaikat? Nehän vähenee. Se porukka, jolle ehkä löytyisi hommia taitaa olla niitä vähemmän tienaavia. Ymmärrän, että porukkaa alkaa siirtymään eläkkeelle julkisista viroista, mutta koska juuri niistä on pakko säästää, ei tämä tuo kovin paljon apua. Eri asia, jos kunta rakentaa talot ja vuokraa kohtuu hinnoilla. Ei taida sekään onnistua. Taitaisi tulla huono asuinalue?
Jatkoksi kysymys: kai alueella on selvitetty myös liito-oravatilanne, ettei papanat yllätä????????????????????????????????
Muutamia huomioita:
1) Suuret kaupungit kuluttavat käytännössä luontoa huomattavan paljon oman alueensa ulkopuolella.
2) Monimuotoinen luonto on vähentynyt voimakkaasti niin Suomessa kuin maailmalla laajemminkin. Luonnon monimuotoisuuskato on rinnastettavissa merkitykseltään ilmastonmuutokseen.
3) Monimuotoinen lähiluonto ehkäisee sairauksia ja on siksi kaupungille edullista terveydenhoitoa.
4) Metro voi olla Östersundomin osalta kallis ratkaisu useista syistä. Metron käyttöä saattaa vähentää pitkä matkustusaika keskustaan. Lisäksi tarve kulkea Östersundomista muihin suuntiin voi olla suuri. Pikaraitiotiet voivat korjata ongelmaa, mutta tämä ei vähentäisi metrosta koituvia kuluja. Hankkeen kustannustehokkuus on hyvä arvioida tarkasti.
5) Pitkään metrolinjaan satsaaminen voi tuoda idässä pulmia, kun junat lyhenevät ja asumista lisätään radan varrella monin paikoin paljon. Jos metron kapasiteetti on ruuhka-aikoina tiukilla, voi autoilu lisääntyä.
6) Raideyhteyden olemassaolo ei takaa yksin ekologisuutta eikä liikenteen toimivuutta. Kokonaisuus on hyvä arvioida tarkasti.
“Alueella pesii kuitenkin kolme lintulajia, joiden olemassaolo tukee samoja lajeja itse natura-alueella: pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä. Arvio on, että rakentaminen tuhoaisi nämä pariskunnat ja heikentäisi näin elinoloja huomattavasti myös itse natura-alueella.”
Ei voi olla totta, että muutamien pyy‑, ruisrääkkä- ja kehrääjäpesien olemassaolo muodostaisi esteen 70000 ihmisen järkevälle asuttamiselle. Eivät nuo linnut kovin uhanalaisilta vaikuta. Jos syynä on Natura, silloin siinä on pahasti vikaa.
Vähän off topics, mutta samansuuntaista järjettömyyttä:
Sudet on suojeltu Kuhmon-Suomussalmen metsäpeura-alueella. Peurakanta on viime vuosina pienentynyt, ja syyksi arvioidaan susikannan kasvua. Kuhmon-Suomussalmen metsäpeura on absoluuttisesti uhanalainen, sillä kantaa esiintyy vain hyvin rajoitetulla alueella Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin.
Metsäpeuran uhanalaisuuden takia sitä on kohtalaisen hyvin tuloksin siirtoistutettu Suomenselän alueelle. Kanta on vielä hyvin pieni. Nyt sitten joku viranomainen on päättänyt, että myös suojeltuja susia siirtoistutetaan samalle alueelle, koska siellä on sellaista ruokaa, jota ei lueta riistaksi.
Sudet voittavat siis 10–0. Susia vastaan minulla ei ole mitään, mutta jos vastakkain ovat absoluuttinen uhanalaisuus tai byrokraattinen uhanalaisuus, äänestän absoluuttisesti uhanalaisten puolesta.
Rohkenen väittää, ettei 260 000 riitä. Suomessa väestö on nimittäin siirtynyt kaupunkeihin hyvin maltillisesti ja seuraavina vuosikymmeninä tämä kehitys tulee kiihtymään.
Lisäksi on selvää, että Suomi joutuu avaamaan rajansa laajamittaiselle maahanmuutolle ja maahanmuuttajat asettuvat luonnollisesti pääkaupunkiseudulle.
Miksei niitä kaikkia 260 000:tta voisi sijoittaa sinne Malmille? Sittenpähän nähtäisiin tulevatko he kaikki.
Minulle jäi epäselväksi: Kannattaako vihreät / Ode tätä kaavaa?
OS: “Naturan suojeluvaatimuksista voi tinkiä valtioneuvoston luvalla.”
Luonnonsuojelulain 66§ kuuluu:
Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saadaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.
Eli valtioneuvosto voi kyllä esittää, että kyse on erittäin tärkeästä yleisestä edusta. Mutta pitäisi kuitenkin myös osoittaa, että vaihtoehtoa tälle kaavalle ei ole. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa; kaavaratkaisuille on kyllä vaihtoehtoja, on niitä tehty Östikseenkin. Näin ollen kaavan läpimeno oikeudessa olisi hyvin epävarmaa.
Koko väestönkeskittymä suunnitelma on Itämeren kannalta surullista seurata. Jo nykyiselläänkin esimerkiksi viikinmäen puhdistamon fosforiympäristölupa tarkoittaa samaa kuin jos noin 55000 ihmistä tekisi tarpeensa suoraan mereen. Vuotuinen fosforimäärä tarkoittaa riittävää ravinnetta 1050 tonnin painoisen levälautan syntyyn. Johtuen Suomen vesistöjen syys- ja kevätkierroista kertymä jatkuu koska sedimentoituminen ei oikein onnistu.
Lisäksi alkaa vaikuttaa siltä että suurin osa Suomen fossiilisia polttoaineita käyttävistä sähköä tuottavista kaukolämpölaitoksista toimii kaupungeissa. Tämä keskittyminen lisää maamme CO2 päästöjä merkittävästi.
Itse suosin mieluummin ekologista asumista jossa voi kytkeä suolistoni irti vesistöistä ja hoitaa ongelman luonnonmukaisella tavalla asuen ilmalämpöpumppu lämmitteisessä talossa pakkasilla puuta polttaen. Tällainen pientaloasuminen on lähellä nolla CO2 päästöjä johon kautta SUomen pientalot ovat siirtyneet.
Eikö vihreällä liikkeellä ole hanketta kohtaan muuta sanottavaa kuin ainakin täällä yleisen ruisrääkän pesäpaikkojen suojelu, pyitäkin näkyy,kehrääjästä en tiedä. Miksei isoja asioita oteta esiin kuten aina voimassa ollut kaupungistumisen haitallisuus ympäristölle?
(Hyvin sijaitsevien) asuntojen hinnat ovat nykytasolla, koska (hyvin sijaitsevia) asuntoja ei ole tarpeeksi. Hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, rakennuskustannukset sinällään ovat (hyvillä sijainneilla) markkinahintaa matalampia. Ratkaisu on kaavoittaa (hyvin sijaitsevia) asuntoja niin paljon, että tarjontaan kyetään vastaamaan.
Ensinnäkin, Suomessa ei siirtoistuteta susia.
Toiseksi, metsästäjät ovat metsästäneet hirvikannan niin alhaiseksi, että susilla on hyvin vähän ravintoa, jonka vuoksi hirvilaumat metsästävät metsäpeuroja.
Kolmanneksi, ihminen tappoi 1900-luvun vaihteessa ensin sudet ja sitten metsäpeurat Suomesta.
Susia Suomessa on ehkä 150, mutta metsäpeuroja on kuitenkin muutama tuhat. Kuhmossa on noin 20 sutta ja monta sataa metsäpeuraa. Koko Kainuussa on susia ehkä 30 ja metsäpeuroja yli tuhat. Lähde RKTL.
Kannattaisi ottaa edes hiukan selvää asiasta, ennen kuin alkaa moista soopaa kirjoittamaan.
Siis tietenkin susilaumat metsästävät metsäpeuroja!
Terve,
Vanhana kaavaselvitysten tekijana totean, ettei tuossa ole suurta ongalmaa. Kaava-alue voidaan rakentaa ilman suuria ongelmaa. Ei ajatus ehka itsessaan ole hyva, mutta jos nuo haluavat tehda tallaisen kaupunginosan, niin tehkoot, Ei se koko Suomen kannalta ole mitenkaan tarkeaa; Viela vahemman se on maailman laajuisesti. Anna niiden rakentaa!
t. Mikko
Hei ihan tossisaan mita mina ajattelen vanhana luonnonsuojelijana.
Kannattaa uhrata luontorvoja Helsingin kasvuun.Onhan se masentavaa, mutta antaa menna. Oli aika kun me halusimme suojella asioita talla lahella|Helsinkia, mutta se aika on mennyt. Ja nyt mina ajattelen, etta se aika on mennyt.
Monia asioita saatiin tehtya. Paljon jai tekematta. Yrittakaa viela kerran. Ma en enaa jaksa.
t. Mikko
Selvää lienee vain, että JOS pääkaupunkiseudulle, esim. Helsinkiin rakennetaan uudet asunnot muutamalle sadalletuhannelle maahanmuuttajalle JA rajat avataan laajamittaiselle maahanmuutolle, NIIN maahanmuuttajat asettunevat pääkaupunkiseudulle.
Lainaus kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sanoista päivän Hesarissa: “Jos kaupunkirakenne tässä ei kytkeydy mereen, emme saa aikaan sellaista kaupunkirakennetta, josta olemme unelmoineet.”
Tämä paljastaa sen, mikä Östersundomin kaavaehdotuksessa ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa yleisemminkin mättää. Kyse on pienen piirin unelmien ja taloudellisten intressien toteuttamisesta eikä tällaisilla pyrkimyksillä yksinkertaisesti voi syntyä hyvää kaupunkia.
Eikö kaupunkibulevardeilla pitänyt saada asunnot 100 000 — 200 000 ihmiselle? Vai hidastaisivatko ne vaan turhan ikävästi keskusta-asukkaiden kesämökkimatkoja? Jos sieltä ytimestä jalkautuu vaikka n. 7 km etäisyydelle, niin huomaa kyllä välittömästi miten tämä kaupunki on tyhjää täynnä. Lisäksi on alueita jotka voisi rakentaa kokonaan uudestaan moninkertaisella asukastiheydellä. Esimerkkinä vaikka Oulunkylän asemanseutu.
Kaupunkibulevardeista on laskettu tulevan tilaas 130 000 ihmiselle. Pelkään, että tarkempi suunnittelu tuottaa mittatappioita. Nyt jo kauppakamari vaatii, ettei eritasoliittymiä kuitenkaan saa poistaa. Siiuhen tärvääntyisi jo kymmeniä tuhanisia.
Ei pidä edes puhua “sähköä tuottavista” silloin kun ensisijainen tuote on lämpöenergia joka ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole korvattavissa yhtään millään. (Sivutuotteena syntyy kyllä sähköenergiaa markkinoille.)
Jos ymmärsin oikein, logiikka on siis seuraava:
1. Helsinkiin tarvitaan asuntoja. Östersundomissa olisi tilaa asunnoille.
2. Östersundomissa on uhanalaisia lintuja. Lintuja suojellaan juridisilla pakkoliikkeillä.
4. Jos alue rakennetaan, linnut lentävät muualle. Alueen rakentaminen vaatii kuitenkin juridisten pakkoliikkeiden muokkaamista.
=> Koska juridisia pakkoliikkeitä ei haluta muokata, aluetta siis rakenneta.
Ylläolevan, hämmästyttävän logiikan takia Tutkija ei tule koskaan äänestämään yksissäkään vaaleissa vihreitä.
Tutkija Punavuoresta. Onko sinulla jokin tieto siitä, minkä kannan vihreät tähän asiaan ottavat?
Oliko Östikseen tehty realistinen vaihtoehtoehdotus, jolla saadaan sama määrä ihmisiä asutettua? (Minulta on mennyt ohi.)
Olen ehkä itsekin törmännyt kyseiseen tutkimuseen, joka kuitenkin vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta: Jos piirretään ympyrä, jonka halkaisija on 8 km, Tukholmaan Sergels Torgin ja Helsinkiin Rautatientorin ympärille, niin voidaan todeta, että Tukholman kaupungin maapinta-alasta suurin osa sijoittuu ympyrän sisään, Helsingin kohdalla ympyrän sisällä taitaa olla enemmän vettä kuin maata. Lisäksi Helsingin kohdalla ympyrän sisään sijoittuu valtava Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, paljon muita viheralueita ja Santahamina sekä väljästi rakennettuja mutta arvokkaita alueita (Käpylä, Kumpula, Koskela, Toukola, Vallila, Meilahti).
Vaikka itse kannatankin rakentamista mahdollisimman lähellä keskustaa, Tukholma on huono vertailukohta, koska se on sijoittunut maantieteellisesti täysin erilaiseen paikkaan.
Pari juttua:
- sitä puuta ei riitä kuin hyvin rajallisesti
- samalla puumäärällä saa vähennettyä enemmän päästöjä, jos se poltettaan CHP-voimalassa kuin jos sillä lämmitetään pientaloa
Bioenergiaahan voisi kyllä hyödyntää kaupunkien lämmittämisessä ja sähkötuotannossa hyvin laajasti. Palaa se hakekin, vaikka polttotekniikassa on detaljieroja. Ongelma on kuitenkin siinä, että sitä puuta nyt vain ei riitä.
Itäsalmen eräänä ongelmana on se, että vaikka se vuoden 2009 alusta alkaen onkin ollut Helsingin hallinnollista aluetta, on se siitä huolimatta kaukana Helsingin keskustasta, käytännössä samalla etäisyydellä kuin Kirkkonummen Masala tai Vantaan Korso. Itäsalmen metron mahdollisesti valmistuttuakin on alue näihin kahteen muuhun radanvarsitaajamaan verrattuna heikommassa asemassa raideliikenteen kannalta, koska metrojunat joutuvat pysähtymään joka asemalla, toisin kuin paikallisjunat. Itäisimmiltä asemilta metromatka Helsingin keskustaan, puhumattakaan etelä-Espoosta, jossa on esim. Aalto-yliopisto ja Keilaniemen ja Innopolin työpaikka-alueet, kestää niin kauan, että useimmat valitsevat auton, jos suinkin mahdollista.
Helsingin Vihreät pettävät itseään, jos yrittävät uskotella, ettei Itäsalmesta ole nykysuunnitelmia eteenpäin viemällä tulossa tyypillistä kehyskuntamaista autovyöhykealuetta.
Kiitoksia oikaisusta. Tuo “tieto” elää niin voimakkaana Kainuussa ja Pohjanmaalla, etten asiaa tarkistanut. Ihmiset lienevät sekoittaneet sudet ja ahmat. Ahmojahan on siirretty poronhoitoalueelta pieni määrä Suomenselälle.
Metsäpeurakanta on Kainuussa ja Vienassa taantunut jyrkästi, mistä ainakin kainuulaiset ovat huolissaan.
Tietenkin kannattaa pyrkiä suojelemaan luontoa myös Helsingissä ja sen ympäristössä, jo sen vuoksi, että luonto on kaupunkilaiselle tärkeä virkistäytymisen kannalta. Nuuksion ja Sipoonkorven kaltaiset paikat ovat todella suosittuja ja rakastettuja.
Tuskinpa New York Cityn asukkaatkaan haluaisivat luopua Central Parkista.
Kaupungin kuitenkin täytyy myös laajentua, koska Suomessa ei rakenneta pystysuunnassa.
Helsingin kasvu tukee koko Suomen kasvua, vaikka sitä on vaikea ymmärtää, mutta näin on.
Asun juurikin kuvailemassasi luonnonmukaisessa pientalossa, jossa on ilmalämpöpumppu ja oma takka. Viime vuonna sähköä kului 14 000 kWh, mikä on aika paljon enemmän kuin aikaisempien rivitalo- ja kerrostaloasuntojeni kulutuslukemat.
Vantaan Energian laskurin perusteella tuollaisen sähkömäärän tuottaminen aiheuttaa 2,5 tonnin hiilidioksidipäästöt.
Kyllä. Ahmoja on siirretty Suomenselälle ja hyvin ovat pärjänneet myös ihmisten kanssa.
Tavoitehan luonnonsuojelussa on elinvoimaiset suurpetokannat ja riistakannat.
Suomalaisethan eivät sinänsä vastusta juurikaan suurpetojen olemassa oloa, vaan sitä, että ne aiheuttavat vahinkoja kotieläimille ja metsästyskoirille, joka on täysin luonnollista. Siksi Suomen pitää jatkossakin tukea vahinkoja kokeneita ja korvata vahingot.
Susilla on niin suuri reviiri, ettei tähän maahan sovi kauhean paljon susilaumoja. Jos kanta nousisi, niin voitaisiin järjestää myös laillisisia susijahteja, joilla ylläpidettäisiin susien ihmispelkoa. Ahmaakin voitaisiin metsästää, jos kanta ensin nousisi.
Erityisesti suurpetoaitojen rakentamista täytyisi tukea alueilla, joilla on paljon suurpetoja. Summa, jota tähän tarvittaisiin, ei ole suuri.
Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat samalla puolella, mutta molemmissa joukoissa on ääripäänsä, jotka yrittävät harjoittaa vastakkainasettelua. Molempia tarvitaan tekemään tärkeätä työtä Suomen luonnon hyväksi.
Östiksen virallisista aineistoista löytyy esmes neljä kaavoittajien itsensä tekemää vaihtoehtosuunnitelmaa vuoden 2012 kohdalla. Sellaisenaan nuo kaikki varmaan törmäisivät Natura-mäntyyn, mutta osoittavat sen, että vaihtoehtoja voidaan keksiä.
Ongelma tuossa kaavassa on Sakarinämen ja Mustavuoren ympäristöt. Ne vihreeksi ja alueen itä- ja koillisiosia tiiviimmäksi niin case is closed. Meinaakko että KHO ei uskoisi?
Siteeraan itseäni:
Virasto sanoo, että: “Jos alueita pienennettäisiin edelleen, yleiskaava ei enää vastaisi suunnittelun pohjaksi hyväksyttyä luonnosvaihtoehtoa eikä hankkeelle aiemmissa päätöksentekovaiheissa asetettuja tavoitteita.”
Tämä kannattaa käsittää niin, että kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa antaa pallon poliitikoille, sillä kai virasto nyt itsekin näkee, ettei tuo kaava tule menemään läpi. Virastolla on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perääntyä omista suunnitelmistaan, koska se on ilmeisesti jokin arvovaltakysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkitehtejä ottaa päähän, jos pitää myöntää oma vuosia jatkunut työnsä huonoksi). Näin ollen se tarjoaa kaavaa tässä vaiheessa poliitikoille, jotka voivat viheltää pelin poikki ja antaa virastolle mahdollisuuden säilyttää kasvonsa.
Toivottavasti päättäjät ymmärtävät toimia näin.
Kauppakamariko päättää Helsingin kaavoitus- ja liikennepolitiikasta?
Kokoomus on suurin puolue.
Päivän hesarin mukaan luonnonsuojeluliitto aloittaa valitusrumban. Ilmeisesti samaan tyyliin kuin lykkäsivät Vuosaaren sataman rakentamista muutamalla vuodella? Siis jonkun paikallisen kartanoherran bulvaanina toimivat taas. Sinänsä sääli että hukkaavat uskottavuutensa moiseen; Vuosaaren sataman jäljiltä “uhanalaiset” linnustot ovat seurantatutkimuksen mukaan lisääntyneet. Luonnonsuojeluliitto (tai mikä instanssi nyt olikin kyseessä) ei tietenkään ole sama kuin Vihreät, mutta tälläinen asiaa vähemmän seuraava pitää näitä kahta vähän niin kuin avioparina (vrt esim. demarit & AY-liike).
Korjasti asiavirheen siirtoistotuksista, mutta mikä muuten kirjoituksessasi oli sellaista, joka moisen loppukaneetin oikeuttaa?
Peuroja on siis (joitain kymmeniä kertoja) enemmän kujin susia. Niin, entä sitten? Suden ateriointitaajus kai lienee merkittävästi suurempi kuin peurojen sikiämisnopeus. Se, milloin mikin kanta on historiallisesti on ollut lähes tai täysin sukupuutossa metsästyksen takia, on kai varsin irrelevanttia nykyhetken toimintoja suunnitellessa ja hirvikantaa ei kai missään toteuttamista lähentyvissä suunnitelmissa ole tarkoitus palauttaa tasolle, missä sen määrää rajoittaisivat pula ruuasta ja sudet.
“Uusia kerrostalovaltaisia metsälähiöitä ei kannata rakentaa, koska niissä ei haluta asua. Asuntotuotantoa ollaan kyllä Helsingissä suuntaamassa voimakkaasti kerrostalojen suuntaan, mutta kantakaupungissa.”
Juuri näin pitää olla!
Rehellisesti sanoen yhdyskuntarakenteen tiivistäjien argumentit eivät ainoastaan kuulosta tyhjiltä, vaan myös ideologisen naiiveilta: Vaikka Lapissa saadaan suojeltua muutama hehtaari metsää tappamalla vähäinenkin luonto ja viihtyvyys Helsingistä, en ole valmis vaihtokauppaan. Tiheään asutun Keski-Euroopan kaupungit ovat itse asiassa paljon viihtyisämpiä kuin ruuhka-Suomessa, koska siellä on säilytetty tasaisesti luontoa ja se on joka paikassa läsnä. Ei ole mikään pakko kaavoittaa enempää KEHÄ III sisäpuolella tai arvokkailla Etelä-Suomen luontoalueilla. 200 000 asukaskasvu on itseään täyttävä profetia. Pääkaupunkiseudun ei tarvitse pelastaa koko Suomen taloutta — vastaus löytyy määrätietoisesta aluepolitiikasta ja markkinoiden omasta ohjauksesta: tuotantopanosten korkea hinta ohjaa pääomaa sinne, missä ne ovat edulisempia, eli maakuntiin. Vihreät — uskaltakaa olla vihreitä älkääkä punaisia.
Koska kina Malmin lentokentästä on taas alkanut, niin ehhdotan että lakkautetaan Malmi ja rakennetaan sinne asunnot, mutta rakennetaan korvaava pienkonekenttä Östersundomiin.
Malmin kentän puolustajat nimenomaan kehuvat että kentän ympäristössä luonto on vehreimillään ja kaikenlaiset linnutkin viihtyvät siellä. Joten mikseivät viihtyisi Östersundomin kentällä?
Pieni lainaus tässä blogissa 24.6.2014 ilmestyneestä tekstistä:
“Jos saisin yksin päättää Helsingin seudun rakenteesta, en jatkaisi Espoon metroa Kivenlahteen. Niin kauaksi ei kaupunkirakennetta kannata ulottaa. Pari miljoonaa asukasta varmaankin riittää Helsingin seudulle vähäksi aikaa ja sen verran mahtuu paljon lähemmäs.
Kyllä, tämä koskee myös Östersundomia. Sekin on kovin kaukana.”
Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa täältä:
http://www.soininvaara.fi/2014/06/24/raideinvestoinnit-stubbin-hallituksen-ohjelmassa/
Kommentoin lainausta sen verran, että Kivenlahti on huomattavasti lähempänä Helsingin keskustaa kuin Östersundom. Kantakaupunkia Kivenlahti ei tietenkään ole (määritelmäänkin kuuluu, ettei sitä voi olla kaikkialla), mutta kaupunkirakennetta siellä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja myös useita huomattavan korkeita asuintaloja.
Östersundomin osalta asia kuitenkin pitää paikkansa.
Tutkijalla ei ole tietoa vihreiden kannasta asiaan — eikä Tutkija taida sellaista väittääkään. Olemme siis blogisti Soininvaaran spekulaation varassa siitä, että kaikin puolin kannatettavalta kuulostava rakennushanke on Naturan suojeluarvojen mahdollisen heikentymisen takia “hyvin hankala juttu vihreille”.
Ei valitettavasti ole tällä hetkellä aikaa lukea kaikkea yllä olevaa tekstiä, mutta kommentoin kuitenkin Soininvaaran kirjoittamaa alkuperäistä tekstiä.
On aivan käsittämätöntä, että naturan vaatimuksista tinkiminen edes mainitaan vaihtoehtona. Pitäisi olla aivan itsestään selvää, että naturan tarkoitus on juuri turvata luontoa muulta toiminnalta. Ei voi olla niin, että luontoa suojellaan niin kauan kunnes aluetta tarvitaan taloudellisesti ja sitten ei enää yhtäkkiä suojellakaan. Aivan sama kuin jossain nuori kasvava metsä suojeltaisiin ja kun se on hakkuukypsää, suojelu purettaisiin ja tehtäisiin avohakkuu. Pitää ymmärtää, että luonnonsuojelun tarkoitus on juuri säilyttää luontoalueita suojassa ihmisen taloudelliselta toiminnalta. Suomessa ei luonnonsuojelualueita ole läheskään riittävästi ja Östersundominkin suojelualueet ovat siksi tärkeitä. Suurin osa vielä suojelemattomasta luonnosta on talousmetsää tai muuten ihmisen voimakkaasti muokkaamaa.
Vaihtoehtokaava olisi hyvä malli Östersundomin rakentamiseen. Siinäkin on jo tehty paljon myönnytyksiä rakentamisen hyväksi — siinäkin ohjataan osin rakentamista arvokkaille luontoalueille, mutta ei niin paljon kuin aiemmissa “virallisissa kaavasuunnitelmissa”. Varjokaava olisi jo valmiiksi kompromissi luonnon ja rakentamisen välillä, jossa siis kummassakin joudutaan tinkimään tavoitteista…
Ei kai mahdoton ajatus olisi, että Helsingissä olisi useampiakin keskuksia kuin kantakaupunki. KYllä kerrostalorakentaminen Östersundomiinkin sopii, kunhan se sijoitetaan oikein, kuten varjokaavassa on pääosin tilanne.
Nauhakaupunkikin on paljon järkevämpi kuin pyöreä kaupunki, koska nauhakaupungissa on helppo järjestää raideliikenne ja kunnallistekniikka. Pyöreässä kaupungissa jää väkisinkin katvealueita, sitä enemmän mitä kauempana keskustasta ollaan. Katvealueille ei kannata rakentaa raideliikennettä ja ne ovat bussien ja valitettavasti yksityisautoilun varassa. Nauhakaupungissa sen sijaan on mahdollista saada kaikille raideliikenneasema kohtuullisen lähelle. Siksi esimerkiksi Oikoradan varsille voitaisiin rakentaa nauhakaupunkia vaikkapa Keravalta Lahteen saakka ja väitän, että tämä olisi ekologisempaakin kuin rakentaa pyöreää kaupunkia, jossa joukkoliikenteessä on paljon busseja ja yksityisautoja käytössä. Se on valitettavaa, että jotkut eivät luovu autosta, vaikka asuisivat kuinka hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä.
En ymmärrä, miten voidaan väittää ihmisten haluavan asua isommissa asunnoissa, kun pienemmät asunnot ovat kaiken aikaa kysytympiä kuin isot. Onko järkevää tyrkyttää ihmisille kolmioita ja neliöitä, jos he kuitenkin etsivät yksiöitä tai kaksioita?
Yksiöissä ja kaksioissa asutaan väljemmin kuin kolmioissa. Jos yksi henkilö asuu keskimäärin kai noin 45 neliön yksiössä, mutta nelihenkinen perhe ei asu keskimäärin 180 neliön asunnossa.
“Naturan suojeluvaatimuksista voi tinkiä valtioneuvoston luvalla. Tätä luontojärjestöt vastustanevat voimakkaasti, koska se avaisi uuden käytännön ja voisi heikentää suojeluarvoja muuallakin.”
- sanoisin, että valtioneuvoston paukut eivät riitä Naturan heikentämiseen tai kumoamiseen. Kyse on koko EU:n laajuisesta säädösperustasta. Östersundom olisi tie Naturan avaamisen muuallakin.
Ja jos katsoo Keki-Euroopasta käsin Helsingin ympäristöä, niin on turha puhua etteikö Östersundomin rantarakentamiselle olisi vaihtoehtoa.
Ode laita sovinnolla rantakaavaesitys uusiksi. Niin päästään rakentamaan.
Miten tuon on käytännössä tarkoitus toimia jos asemalta asemalle vie noin 40 minuuttia?
Suurta määrää raiderahoja ei kannattaisi sijoittaa Östersundomin metrojatkeeseen. Rahat on mahdollista käyttää hyödyllisemmin niin, että joukkoliikenne tehostuu paikoissa, joissa junan käyttöön olisi aito kysyntä.
Kun raidekustannusten hyötyjä ja haittoja koskevan arvion rinnalle niputetaan luontoarvot, olisi kaavaa koskeva asetelma hyvä miettiä uusiksi.
Muistan niistä silloisista rataselvityspapereista , että lähijuna tai vaihtoehtoisesti pikaraitiotie sopisi tuonne paremmin. Metro on siis aivan väärä väline tuonne. Saadan aikaan maailman hitain lähijuna oranssilla värityksellä. Jos tehdään , niin tehdään sitten kunnolla. Tuo koko Östersundom projekti on susi jo tässä vaiheessa.
Minusta koko turha Natura-keskustelu on vain yritys harhauttaa keskustelua kaava-alueen sisältä ulos.
Laki muodostaa kaavalle samanlaiset reunaehdot kuten esim. rakentamiseen sopimaton maaperä. Tämä Natura-asia käsiteltiin jo kaavan viime vaiheessa ja mahdottomaksi todettiin.
Mutta kun keskustelu harhautetaan Natura-kinaamiseen, kaava-alueen SISÄLLÄ tapahtunut viherverkoston jyrääminen jää keskustelusta katveeseen.
Ja juuri tästä pitäisi nyt keskustella.
Vastaako kaavaratkaisu yleiskaavan sisältövaatimuksia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita?
Onko kaavan mitoitus suunnitteluvaiheen “ylänurkkaan” oikea?
Minusta kaikkien edun mukaista olisi nyt etsiä tämän viikon ehdotuksen ja vaihtoehtokaavan väliltä löytyä win-win ‑kompromissi.
Sellainen, jolla ei rikottaisi lakeja, noudatettaisiin Helsinginkin ympäristösitoumuksia, saataisiin kaikilla tavoilla kestävä kaava, joka saataisiin nopeasti päätettyä ja lainvoimaiseksikin.
“vähäinenkin luonto ja viihtyvyys Helsingistä”
Juuri näin. Helsingin vahvoja puolia ovat nimen omaan olleet vehreys ja avaruus, ja näitä kumpaakin ollaan nyt pitkässä juoksussa tärvelemässä.
Siis siinähän ei ole mitään ihmeellistä, että keskenkasvuiset hipsteriklopit ja muut viherkraatit saavat kuivaorgasmeja maksimitiheyteen rakennetusta betonihelvetistä typerine trendimestoineen. Ihmisellä kun on nuorena kaikenlaisia hölmöjä taipumuksia nähdä asiat täysin mustavalkoisesti, eivätkä jotkut myöskään valitettavasti kasva siitä ulos koskaan (tosin ovat onneksi vähemmistössä). Mutta se, että kaupungin _virkamiehistökin_ lähtee tällaiseen mukaan, kertoo kyllä jo jotain kammottavaa heidän poliittisista ja ideologisista lähtökohdistaan!
Mutta niinhän se on, kuten tämän palstan nimimerkki az:kin jo vapaasti siteeraten sanoi: älkää missään tapauksessa kuvitelko virkamiesten ja tiettyjen poliittisten ryhmittymien toimivan viihtyvyytenne tai elämänlaatunne parantamiseksi, vaan ymmärtäkää, että kysymys on vihreän elämäntavan pakkosyötöstä, koska CO2 on nykyisen ekologisen teologiakäsityksen mukaan uusi maanpäällinen saatana.
“kun pienemmät asunnot ovat kaiken aikaa kysytympiä kuin isot.”
No voi voi. Et sitten näköjään tuota hintatekijän merkitystä ole vielä osannut itsellesi avata?
Että naturan suojelukohteena pyy ?
Metsästettävä riistalintu, joita lienee satojatuhansia Suomessa?
Kai niitä naturoita on tuonne vaan pitänyt jostakin syystä perustaa ja kun muuta suojeltavaa ei ole löytynyt niin valittiin sitten pyy.
Kas kun ei sorsia…
Vähän realismia nyt peliin. Malmin lentokenttäalue on sen verran suuri, että tuon asukasmäärän saavuttamiseksi ei tarvitsisi rakentaa yhtään yli 4‑kerroksista taloa. Parempi tietysti, jos rakennetaan. Vielä parempi olisi tietenkin, jos koko kenttää ei rakennettaisi ainakaan seuraavaan 50 vuoteen. Sen sijaan voisi esimerkiksi bulevardisoida motarit ja tiivistää muualta Kehä I:n sisältä.
Östersundomiin pätee samat sillä erotuksella, että Östersundom on vielä surkeampi paikka asuinrakentamiselle kuin Malmin lentokenttä. Metrolinjauksella on lähinnä huumoriarvoa.
Tämä on erittäin hyvä pointti. Helsingin kannalta tulisi halvemmaksi maksaa kaupunkiradan jatko (ja mahdollisesti Kivenlahden metron jatko) Masalaan ja antaa Kirkkonummen rakentaa sinne oma Östersundominsa. Ei siinäkään mitään järkeä olisi, mutta enemmän sentään kuin Östersundomin suunnitelmissa. Hallinnollisten rajojen merkitys on kasvanut niin suureksi, että jos Helsinki saisi nyt maapläntin Utsjoelta, sinnekin alettaisiin varmaan piirtelemään metrolinjaa ja uutta “kaupungin“osaa.
Tämän väittämän tueksi tarvitsisi jotain konkreettisia esimerkkejä. Kovin monessa Keski-Euroopan suuressa kaupungissa ei taida olla esimerkiksi keskuspuiston tapaista luontoaluetta aivan kaupungin ytimessä?
Capella kirjoitti:
“Tuskinpa New York Cityn asukkaatkaan haluaisivat luopua Central Parkista.”
Helsingissähän on jo keskuspuisto, joka on 2 kertaa suurempi kuin New York Cityn Central Park.
Helsingin keskuspuisto (ilman Haltialan peltoja): 7 neliökilometriä. New Yorkin Central Park: 3.4 neliökilometriä.
Helsinki ei tule muuttamaan EU-lainsäädäntöä ja kansallista luonnonsuojelulakia. Tapani Veistola on kommentissaan asian ytimessä.
Väärä johtopäätös. Yksihenkisten talouksien suurempi asumisväljyys ei todellakaan johdu siitä, että ihmiset asuvat 45 neliön yksiöissä (onko tälläisiä edes!). Esimerkiksi 25 neliön yksiössä asumisväljyys ei voi määritelmällisesti olla enempää kuin 25 neliötä/hlö.
Syynä yksin asuvien suurempaan asumisväljyyteen (45 neliötä/hlö) on se, että leskirouvat ja ‑herrat sekä eronneet asuvat yksin kerrostalokolmioissa, omakotitaloissa sekä rivitaloissa. Maksaen yksin asuvalle monesti raskaaksi tulevia asumiskustannuksia osin siksi, että sopivien pienasuntojen hinnat ovat pilvissä, kun niiden uudistuotanto on käytännössä lopetettu säätelyn vuoksi. Äitini asuu yksin 73 neliön kolmiossa.
Juuri noin kuin Osmo päättelee.
Jos oikeasti halutaan Helsinkiin ns. urbaania kaupunkirakennetta, niin kannattanee katsastaa Eliel Saarisen ja kumppaneiden 100 vuoden takaisiin suunniltelmiin. He suunnittelivat Helsingistä kaupunkia. Mikä tarkoitti mm. Meilahden huvila-alueen suunnittelua Munkkiniemen kaltaiseksi asuinalueeksi. Tällä hetkellä sitäkin aluetta esitetään suojeltavaksi perin juurin. Mitään ei saa tehdä. Sen sijaan että voitaisin rakentaa nämä historialliset lantatunkot, pitää mennä Sipoon todella arvokkaisin luontokohteisiin ja natura-alueelle. En oikein käsitä tätä logiikkaa, mikä kaiken kokonaisuuteen liittyy. Näyttää siltä, että funktionalismi pilasi kaupungin aikoinaan. Ja saman tien kaikki luontoarvot. Yksinkertaistaen: kannattaa tihentää asutusta siellä, missä on jo infra. Eikä rakentaa mitää uusia satelliitteja.
Minulla on yksin 75 m². Se on ihanaa. Tosin jaan sen 18 hengen kanssa, koska minulla on kaksi kissaa. Käytännössä minulla on 20 m² liikaa tilaa, jota en koskaan tarvitse. Paitsi että kissani jolla on 9 henkeä, nukkuu siinä tyhjässä huoneessa öisin. Ehkä se on hyvä niin.
Olet kyllä ihan oikeassa tuosta pallottelusta. Suunnittelun kaikessa avoimuudessaan pitäisi olla erilaisten näkökohtien tutkimista, eikä kiinnittyä johonkin tavoitteeseen ja asiaan, joka havaitaan matkan varrella huonosti toimivaksi. Eikö olisikin järkevää perääntyä ajoissa kuin ei ollenkaan? Tässä kaikessa pitäisi palata luovuuden ytimeen, eli se on vaihtoehtojen harkitsemista, huonoista ideoista luopumista ja niden tilalle uusien ja käyttökelpoisten luomisesta. Ja haloo: se että luovutaan jostan typeryydestä, ei tarkoita epäonnistumista, vaan sitä, että asian käsittelyä jatketaaan. Jäykkyys ja jähmeys muokata suunnitelmiaan ja mielipitietään tiedon karttuessa ei ole osoitus misään älykkyydestä, vaan täydellisestä typeryydestä ja oikeastaan siitä, että ei olla käsitetty sitä, mitä suunnittelulla tarkoitetaan. Halutaan pitää kiinni vain auktoriteetista tai antaa pallo muille. Aika kuluu tässä aika sutjakkaasti, joten hitaimmat putoavat pelistä. Suunnitelmat saattavat jäädä keskiajan tasolle, sillä nykyään aika kuluu nopeasti nyt tehtyjen suunnitelmien ohi. Pysyittekö kärryillä?
Pieniä asuntoja ei kysytä siksi, että ahtaus olisi itseisarvo, vaan siksi, että keskituloisillakaan ei ole varaa lähellä Helsingin keskustaa sijaitseviin isoihin asuntoihin. Erityisesti lapsiperheille voi liian pieni asunto olla suuri rasite. Hyvin monet priorisoivat niin, että ovat valmiita muuttamaan lähiövyöhykkeelle tai kehyskuntiin sellaisten isompien asuntojen perässä, joihin heillä on varaa.
Tarkoitat siis noin paljon nykyistä pienemmäksi? Miksei. Ymmärtääkseni ainoa syy nykyisenkokoiseen hirvikantaan on metsästysharrastus, kannan kokoa on nopean lisääntymisen ja runsaan metsästyksen vuoksi poikkeuksellisen helppo säädellä.
Historiallisista hirvikannoista ei ole ihan tarkkaa tietoa olemassa, mutta esimerkiksi 1500-luvulla hirvikannan on arvioitu koko maassa olleen 1960-luvun luokkaa, siis n. 20 000 päätä talvikantana. Vertailuajankohta on sikäli relevantti, että tuohon aikaan hirvenpyynti oli kuoppa- ja ansapyyntiä, joka ei ollut kovin tehokasta.
Tuon jälkeen (1600-luvulla) tuliaseiden myötä hirvikannat romahtivat, ja ensimmäisen kerran hirvi rauhoitettiin noihin aikoihin. Sen jälkeen kanta on sahannut lähes nollasta (esimerkiksi 1920-luku) 150 000 yksilöön (2000-luvun taite) riippuen riistanhoidosta.
Tällä hetkellä talvella lienee noin 90 000 hirveä. Nykyinen kanta on tosin vielä suurempi kuin talvikanta, koska kannan tuotto pyritään riistanhoidollisista syistä maksimoimaan, ja siinä on ilmeisesti onnistuttukin.
Jos Suomi olisi asumaton, hirviä olisi vähemmän sekä petojen että ruokapulan vuoksi. Maa- ja metsätalous tuottaa mukavasti sapuskaa hirville. Ravinnolla on ilmeisesti erittäin suuri rooli, koska noin 6000 vuotta sitten Vuoksen syntyessä hirvikanta kasvoi erittäin paljon pariksi vuosisadaksi. Tätä selitetään paljastuneiden hirvelle suotuisten alueiden synnyllä ja muuttumisella jälleen hirvelle epäsuotuisiksi.
Mikä ero on tytärkaupungilla ja lähiöllä? Mikä tekisi Östersundomista tytärkaupungin? Kenties lähiöihin verrattuna suuri omavaraisuus palveluissa ja työpaikoissa? Olen hieman epäileväinen, että tämä skenaario tulisi toteutumaan Östersundomissa.
Reittiopas kertoo, että metromatka Rautatientorilta Mellunmäkeen kestää 20 minuuttia. Kartasta katsoen matka metrolla Mellunmäestä Östersundomiin ei kai millään voisi kestää juuri 10:tä minuuttia enempää. Olisiko 30 minuuttia lähempänä kuin 40 minuuttia?
“Minulla on yksin 75 m². Se on ihanaa.”
Minulla puolestaan on vaimon kanssa Helsingissä 72 m² ja Berliinissä 117 m². Sekin on ihanaa.
Mutta me emme olekaan vihreitä, emmekä älyllisesti rehellisinä kehtaa myöskään näennäisvihreitä olla. Kas kun joku _moraalikin_ se on sentään ihmisellä oltava.
“Sen sijaan että voitaisiin rakentaa nämä historialliset lantatunkiot”
No jollei historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa muuna osaa pitää kuin lantatunkiona, niin se on kyllä sitten voi voi.
Niin, ja hajahuomiona muuten kaikille betonifetisisteille todettakoon, että uusimman Hypon kyselyn mukaan seitsemän suomalaista kymmenestä asuisi mieluiten omakotitalossa:
http://www.uusisuomi.fi/asuminen/73451-tallaiseen-asuntoon-suomalainen-haluaa-seitseman-kymmenesta-pitaa-ihanteena
Ei yllättänyt itseäni, YMMV.
Pitää ottaa huomioon myös metron automatisoinnista aiheutuva pidennys pysäkkiaikoihin. Varovaisestikin arvioiden se on 15 sekuntia per asema.
Näiden jäljelle jäävien kohdalla kysymys onkin, asuisivatko he mieluummin kerrostalolähiössä (esim. Östersundom) vai ‑kaupungissa (esim. Munkkiniemi Turunbulevardin varrella). Omakotitaloillehan on tilaa käytännössä loputtomasti kehyskunnissa ja muualla Suomessa. Toisaalta keskeisille paikoille omakotitaloja mahtuu niin rajallisesti, että niiden rakentaminen olisi maavarannon tuhlaamista.
Olisi joskus kiva kuulla “omakotitalofetisisteiltä”, mitä heidän mielestään esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kalasatamaan olisi pitänyt rakentaa. Pari sataa omakotitaloa? Vai onko niin, että kerrostaloillekin löytyy paikkansa?
Kommentoinnissa tuotiin esille, että maapallon luonto on kokonaisuus ja esitettiin kysymys, kuinka moni on jäänyt murehtimaan Manhattanin vehmaita metsiä ja kirkasvetisiä jokia.
Kokonaisuuden tarkastelu on hyvä lähtökohta. Kokonaisuuden hahmottamiseen kuuluu, että monimuotoinen luonto on vähentynyt maailmasta paljon sitten Manhattanin rakentamisen. Lisäksi on tullut paljon uutta tietoa erilaisista ympäristöriskeistä ja niiden liittymisestä toisiinsa.
Muutokset joissa ja niiden lähialueilla vaikuttavat vahvasti esimerkiksi merien tilaan ja tätä kautta myös ilmastonmuutokseen. Ilmasto ja biodiversiteetti kytkeytyvät puolestaan toisiinsa ja luonnon monimuotoisuus on kriisissä niin maalla kuin merissäkin.
Ympäristöriskit ovat globaali ongelma ja niihin on vastattava sekä maailmanlaajuisella yhteistyöllä että paikallisesti. Yksi paikallinen keino on aidosti tehokas maankäyttö, joka ei jatka uudisraivauksen ja luontoon levittäytymisen perinnettä.
Kumpaakohan tällä kommentilla oli tarkoitus loukata, vihreitä vai luontojärjestöjä? Itse olen ainakin rinnastanut vihreät pikemminkin ihmisoikeuspuolelle kuin luonnonsuojeluun.
Missähän ovat ne korpimetsät, jotka säästyisivät, jos Östersundom rakennettaisiin? Jos ajaa junalla Helsingistä muualle (rantarata ja päärata kelpaavat molemmat tähän tarkoitukseen), huomaa, että Etelä-Suomessa kaupunkien ulkopuolella on metsien sijaan ankeita talousmetsiä.
Vai onko siellä kaupunkisuunnitteluvirastossa jo hankittuna rahoitus laajalle korpimetsien suojeluohjelmalle?
Aivan. Muualla pystytään tuottamaan lämpö tehokkaammin kuin kaupunkien kaukolämpösysteemeillä. Kaupunkien voimalat useimmiten tuottavat myös sähköä kaupungin tarpeisiin ja näin Suomen markkinoilla on yhä CO2 päästöin tuotettua sähköä. Keskittyminen liian isoihin kasvukeskuksiin siis lisää CO2 päästöjä ja kauppataseen vajetta eikä synnytä suomalaisia työpaikkoja siten kuin alueilla joilla sama asia voidaan hoitaa kotimaisin voimin CO2 päästöttömästi
Puun ongelma kaupungeissa oli jo 100 vuotta sitten jolloin sen aikaisen Helsingin koko teki Nuppulinnan alueen paljaaksi hakatuksi kun rataa pitkin meni polttopuuta. Tänne kasvoi uudelleen vanhaa metsää.
Täällä taas ongelma on se että tuulekaatoja ja jämä puuta ei ehdi polttaa sitä mukaan kun sitä tulee. Yritän suojella metsää kirjanpainajilta korjaamalla heikentyneet/kaatuneet kuuset pois. Jos sitä ei tee,niin metsä muuttuu kuolleeksi kummitusmetsäksi kun kirjanpainajien määrä kasvaa niin suureksi että terve puu ei pysty enää niitä torjumaan.
Tänne siis puuenergian puolesta olisi hyvä jos muuttaisi enemmänkin porukkaa.
Vantaan energian laskuri on varmaankin ihan oikeassa siinä että he tuottivat fossiilisilla polttoaineilla kyseisen määrän CO2 päästöjä. Muualla Suomessa on omaa kotimaista raaka-ainetta ja on mahdollista tuottaa sähköä CO2 vapaasti. Jos halutaan laskea CO2 päästöjä, pitää laittaa rakennuskielto alueille joissa sitä ei voida tuottaa ilman CO2 päästöjä. Yli 70% suomen sähköstä tuotetaan CO2 vapaasti ja se ei ole mahdollista kaupungeissa kaupungin omassa voimalassa. Oma sähkönkulutukseni on 6800 kWh + puut. En käytä sähkökiuasta enkä lämmitä vettä sähköllä. Enkä pidä lohkolämmitintä tarpeettomasti päällä ja ulkovalot toimivat tunnistimella.
Itse en ainakaan kaipaa avaruutta, vaan taputan käsiäni aina kun joku keksii rakentaa jotain tänne lähistölle. Ehkä sitten olen vain naivi hipsteri. En oikein ymmärrä miksi minun ja hipsterikloppien näkemys viihtyisästä kaupungista olisi jotenkin huonompi ja väheksyttävämpi, kuin joidenkin muiden. Etenkin kuin kaupunkimaiselle asumisellekin maksukykyistä kysyntää selkeästi riittää. Eikö siis kaupunkia voisi rakentaa kaupungiksi? Omakotitalojahan on jo muu Suomi pullollaan. Siellä riittää tilaa ja avaruutta Mauriziolle ja muille omakotitalofetisteille.
Jos tytärkaupungin on tarkoitus olla itsenäinen, niin voisi kysyä, miksi Helsinki on sitä luomassa? Eikö tämä koko homma olisi pitänyt aloittaa silleen, että kun eduskunta kerran sotkettiin Östersundomin valtaukseen, se olisi luonut uuden Östersundomin kunnan jonka tehtäväksi olisi määrätty 70 000 ihmisen asuttaminen taloudellisesti ja ekologisesti tolkullisella tavalla. Semmoista tolkkua ei ehkä ole mahdollista tähän hankkeeseen saada, mutta lähtökohta olisi ainakin voinut silloin olla riippumaton Helsingin metrosuunnittelijoista ja liikenneratkaisut olisi voitu valita järkiperustein.
Millähän rahalla Östersundomin kunta, jossa asuu muutama tuhatta asukasta, olisi troteuttanut miljardien investoinnit, joita alueella tarvitaan.?
Varmaan pienten asuntojen suurempi kysyntä johtuu myös niiden halvemmista hinnoista, tämähän on itsestäänselvää. Miksi kuitenkaan siis rakentaa isompia asuntoja, jos ihmisillä ei ole niihin varaa? Eikä suurikaan rakentamismäärä tulisi niiden hintaa alentamaan, koska onhan nykyisinkin niin, että uudet asunnot ovat valtavan paljon kalliimpia kuin käytetyt asunnot, eikä käytetyistäkään isommista asunnoista ole verissä päin tapeltu, vaan pienet asunnot ovat suositumpia käytettyjenkin markkinoilla. Miten siis uudet isot asunnot menisivät hyvin kaupaksi, vaikka niiden hinnat olisivat käytettyjen tasolla?
Lisäksi on huomioitava, että asunnonhankinnan jälkeiset asumiskustannuksetkin ovat verrannollisia asunnon pinta-alaan, samoin vuokra-asuntojen vuokratasot.
Ei pidä unohtaa myöskään Suomen ilmastoa. Tässä mielipideketjussa en ole kylläkään havainnut pahemmin verrattavan esimerkiksi Keski-Euroopan asumisväljyyksiin, mutta ei täällä kannata asua niin väljästi kuin lämpimämmissä maissa, vaan lämmitettäviä kuutioita kannattaisi olla vähemmän, jotta asumisemme olisi ilmastoystävällisempää. Sen sijaan on parempi, että meidän väljyytemme on ulkona, niillä upeilla luontoalueilla, joita henkisen ja fyysisen hyvinvointimme vuoksi välttämättä tarvitsemme. Kansallispuistoihin ei pääse joka päivä, mutta lähiluontoon on mahdollisuus esimerkiksi mennä toipumaan raskaasta työpäivästä.
Minusta Jätkäsaari ja Kalasatama olisi pitänyt rakentaa kaupunkimaisen tiiviisti. Jotenkin tuntuu, ettei kaavat piirtänyt ole koskaan käynyt kaupungissa.
Silti Helsingin Sipoolta varastamia alueita ei tällä hetkellä rakennettaisi tiiviisti missään muussa länsi-eurooppalaisessa maassa, koska 1) ne ovat tolkuttoman kaukana kaupungista ja 2) alueella ei ole valmista raskasta rataa. Sipoon pohjoisosiin sen sijaan olisi järkevää kaavoittaa muutama uusi, noin 10 000 asukkaan itsenäinen kauppala, koska alueella on valmiiksi raskas ratainfra.
Ei Östersundomissa tarvita miljardien investointeja. Siellä ei ole raskasta ratainfraa valmiina, joka on kaikkialla Länsi-Euroopassa edellytys uusien kaupunkien rakentamiselle. Oikea kysymys on, miten Pohjois-Sipoon uudet kaupungit rahoitetaan.
Tietysti helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla, kuten nytkin tapahtuu 🙂
Älä nyt Osmo ole niin poliittinen broileri tässä asiassa. Jos ja kun on nyt jo jonkun olemassa oleva ja jo omistama maa-alue siellä ja siihen päätetään kaupungin toimesta laittaa rakennusoikeutta vaikka vaan 0.3:n tehokkuudella koko alueelle, niin saadaan ostohinta valmistuville asunnoille. Kun siellä on noin 3000 hehtaaria maata, niin rakennusneliöiden hinta on 500 euron KEMmin mukaan laskettuna 4,5 miljardia euroa, jos koko alue laitettaisiin kaavaan näillä spekseillä. Jos koko alue vedettäisiin maankäyttösopparilla, niin Hesa saisi mahdollisesti noin puolet tuosta 4,5 miljardista siitä hyvästä, että joku suunnitteluosasto tempaisee siihen leimat paperiin. Maanomistajat sitten myyvät maansa sen sopimuksen mukaisesti eteenpäin tuolla 500 KEMmin hinnalla ja rakennusyritykset ostavat maata rakennusoikeuksien mukaisesti. Stadi myy oman osuutensa samoin ja kuittaa sillä helposti haluamansa metron alueelle. Ainoa tosi iso ongelma on, että tulee hallitsematonta tarjontaa. Nämä maanomistajathan saattavat myydä maataan vaikka puoleen hintaan tai pahimmassa tapauksessa vaikka kymmenesosahintaan ties kenelle ostajalle, siis pienille rakennusfirmoille tai vaikka joku rakentaa ihan itse oman torppansa… Se olisi ihan hallitsematonta ja aiheuttaisi vakavan ongelman suljetulle kaupunkien ja muiden monopolien hallitsemalle markkinalle. Jos nyt oikeasti joku pikkuinen rakennusfirma saisi alueeta 500 KEMmin hinnalla rakennusoikeutta, niin osaatko sanoa, mikä olisi myyntihinta siinä Itäsalmen metron kupeessa, jos vaihtoehdot ovat Hesa tai joku yksityinen myyjä? Olet melkoinen markkinanero, jos osaat tähän vastata.
Miljardien investoinnit jotta saadaan asunnot 70 000 ihmiselle. Miten meillä on kansana varaa tällaiseen? Pitkä vaurastumisen kausi meni jo niin, että väki asutettiin kauas pitkin peltoja kahden auton sijainneille. Nyt tuo on vaan jatkuva kulurasite eikä siitä muuksi muutu. Sen sijaan että siitä olisi jotain opittu, sitä halutaankin lisää.
Jatkovalmistelussa kannattaa pohtia alueen sisäisen viherverkoston lisäksi myös yhtymät ulkoiseen viherverkostoon (Helsingin, Vantaan ja Sipoon muut kaavat, maakuntakaava, Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen yhteydet Sipoonkorpeen jne.). Sekin luo kaavan kestävyydelle kriteereitä.
Iso kuva on, että Östersundom ei ole yksi uusi uljas kaupunki (HS: “Hämeenlinna”) vaan kasa varsin tehottomasti rakennettuja pikkulähiöitä varsin kaukana ydinkeskustasta. En uhraisi tällaista hehtaarimäärää viherrakennetta näin löysälle sprawlingille. Kannattaisi siis tehdä väliversio viime viikon ehdotuksen ja vaihtoehtokaavan väliltä, siinä on välissä riittävästi väljyyttä sijoitella ja mitoittaa asioita uudelleen niin, että sekä viherverkosto että järkevä asuntotuotanto hoidetaan.
Hyvinkin helposti.
Nopea laskutoimitus: esimerkiksi 2,1 mrd. € / 70 000 = 30 000 €/nuppi. Jos asunnossa asuu pari henkilöä, tontin kustannuksiksi tulee noin 60 000 €/asunto. Riippuen tonttien sijainneista ja asunnoista tuon saanee takaisin jo tontin hintana.
Eikä itse asiassa edes tarvitsisi tai pitäisi saada, koska oikeastaan tuon pitäisi tulla takaisin veroina.
Ei tuolla hinnalla kannata kaavoittaa ja rakentaa mitä vain mihin vain. Sinne kuitenkin kannattaa kaavoittaa kalliimmallakin, mihin ihmiset ovat valmiita muuttamaan.
Hinta asettunee paremmin kontekstiinsa, jos huomataan, että tuollaisen asuntomassan markkinahinta kovan rahan asuntoina on 10+ mrd. €.
Niinpä tästä tiivistyshölmöilystä pitäisikin järjestää yleinen ja sitova kansanäänestys, jossa kansalaisilta kysyttäisiin, haluavatko he tätä. Mutta eihän sellaista järjestetä, koska ekouskonto…
Tilastokeskus vai mikä instanssi aina välillä julkaisee karttakuvia mistä ilmenee mikä neliökilometri on milläkin aikavälillä jäänyt kokonaan ilman vakituisia asukkaita. En osaa ennustaa mitkä pläntit ovat seuraavina vuorossa, aika lailla haulikolla ammuttu kuvio pitkin poikin Suomea, itä- ja pohjoisosat toki painotettuina.
Wikipedia: korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi. Korvet ovat ravinteikkaita soita, joissa on ohut turvekerros ja hapekas kasvualusta.
Hoidetuissa talousmetsissä, olkoot sitten vaikka korpityyppisillä mailla, näyttävät hirvet ja peurat viihtyvän oikein hyvin (taimikoissa varsinkin), miksei sitten sudet ja karhutkin?
Aika moni tuntuu haluavan päätellen mm. asuntojen hintaeroista maaseudun ja kaupunkien välillä ja kaupunkien sisällä keskustan ja lähiöiden välillä.
Uuden Suomen tekemässä uutisessa linkittämästäsi Hypon kyselystä todetaan:“Tekijöistä tärkeimmäksi nousi palvelujen välitön läheisyys, jota reilut neljä kymmenestä piti tärkeimpänä. Reilu kolmannes piti puolestaan asuinalueen väljyyttä tärkeimpänä valintakriteerinä.”
Nämä toiveet ovat valitettavasti ristiriidassa keskenään. Lähiöissä tätä on yritetty, mutta lopputuloksena on ollut se, että toinen vanhemmista käy autolla töissä toisella puolen seutua ja toinen sitten ehkä keskustassa julkisilla. Samoin kauppamatkoista valtaosa tehdään autolla.
Mikä siinä muuten on, että kaupunkisuunnittelusta on niin kovin vaikea kirjoittaa asiallisesti nimittelemättä toista osapuolta ja käyttämättä heidän näkemyksistään sanaa “uskonto” ?
Noin kauaksi Helsingistä ei pidä rakentaa kerrostaloja. Malmia tarvitaan lentokenttänä ja todennäköisesti tulevaisuudessa entistä enemmän kun Helsinki — Vantaa tulee täyteen.
Kerrostaloja rakennetaan Länsi-Euroopassa normaalisti vain kaupunkiin. Helsingissä se tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa Kehä I:n sisäpuolelle pitää saada kaupunkimainen kaava.
“Östersundom, vaikea paikka vihreille”
No ei ole kyllä kovin vaikea vihreille tai kellekään muullekaan valita miten tämän kanssa tehdään — voitaisiin yleisestikin päättää vaikka ihan lainsäädännöllisesti ettei ikinä enää rakenneta lähiötä metsään! Maaseutu on asia erikseen, mutta keskelle ei-mitään rakennettaviin uusiin lähiöihin ei meillä enää kaupunkirakenteellisesti, liikenteellisesti tai kansantaloudellisesti ole varaa!
Totta kai hirvet ja peurat viihtyvät vesaikkoa pukkaavissa talousmetsissä, mutta raiskioilla laiduntavat isot nisäkkäät eivät varsinaisesti ole sitä, mitä luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan.
Metsien heikko laatu (joka on nähtävissä esim. junien ikkunasta) ei ole seurausta maaseutuasutuksesta, vaan metsien käytöstä ja sitähän ei Helsinkiä kasvattamalla pysty hillitsemään. Pikemminkin päin vastoin, kun uudeksi uhkaksi on noussut puun energiakäyttö ja kaupungistuminen lisää energiankulutusta.
Kun niin kaupungilla, valtiolla kuin EU:llakin on tavoitteita luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi melko lyhyellä aikavälillä, niin miten näihin tavoitteisiin kuvitellaan päästävän, jos esim. metsä- ja rantaluonnon annetaan hävitä jollekin niin vähäpätöiselle kuin Jussi Pajusen unelmille?
Östersundom on liian kaukana Stadista, että sinne kannattaa rakentaa yhtään kerrostaloa. KSV:ssä pitäisi tapahtua ilmeisesti jonkinlainen sukupolvenvaihdos, että nämä 70-lukulaiset metsälähiösuunnitelmat päivittyisivät 2000-luvulle.
Koska Östersundomiin ei kannata rakentaa kerrostaloja, sinne ei kannata myöskään rakentaa metroa. Metron kulkutapaosuus olisi Östersundomissa mallinnusten mukaan jotain 30 prosenttia. Pikaraitiotien lähemmäs 40 ja se olisi halvempi. Oleellista on se, että valtaosa liikkuu jokatapauksessa autolla ja joukkoliikenteen osuus jää pieneksi valitaan mikä hyvänsä. Siksi ei kannata valita kallista.
Pientaloja, rivitaloja köyhemmille. Busseja. Joskus ehkä HELI.
Metroa rakennetaan Espoossa näillä näkymin Kivenlahteen saakka. Jos nykyisen itämetron varresta voi mitään päätellä, lisäkysyntää metrolähiöille Östersundomissa olisi ehkä joskus sadan vuoden päästä. Sitä voi odotella, tai sitten kaavoittaa Östersundomiin jotain jolle on kysyntää. Aiemmin syksyllä Espoon noin 90:tä jaossa ollutta pientalotonttia haki noin 800 taloutta. Pyyntihinnat olivat taloustilanteeseen nähden rapsakat.
Juurihan Vihreät torppasi Kehä ykkösen sisällä metroaseman vieressä olevan Kivinokan asuinkäyttön saattamisen.
Mielummin metsään kuin rannoille tai uusille merentäytöille!
Kivinokalta on yli kilometri lähimmälle metroasemalle. Ainoastaan Itäväylän varsi ja Herttoniemen siirtolapuutarha ovat järkevällä etäisyydellä metrosta, mutta niihin ei Kivinokka-kaavassa oltu koskemassa. Ainakin minusta tuollaisten lähiölämpäreiden rakentaminen täytyykin torpata.
Hieman off-topic:
Kävin tässä aprisen viikkoa siten Malmilla asioimassa aseman lähellä. Ajoin sitten eteenpäin, ja huomaisn, että aivan Malmin aseman lähellä pohjoisen puolella 2 kerroksisia ika uusia taloja Ehkä ihmiset arvostavat matalaa rakentamista. Silloin kun voivat valita. eivätkä ole muuttamassa keskustan tuntumaan.
Ennen kuin yrittää ottaa asiana kantaa suutnana tai tosiene, syytä tutustua alueen topografiseen karttaan.
Mitenm alue voisi joskus orgaanisesti kasvaa 100.000 asukkaan tytärkaupungiksi?
Kylla se on niin, etta kehraajasta, ruisraakasta ja pyysta huolimatta kannattaa rakentaa tiiviisti Ostersundomiin. Se on pienempi paha kuin mattoina leviava talokanta pelloilla vahan kauempana. Talot pystyyn ja kovahintaiset tontit myyntiin.
Mikaan mainituista lajeista ei ole kovin uhanalainen, ja sopivaa elinymparistoa kylla jaa runsaasti Ostersundomin ulkopuolelle. Ei ole olemassa todellista uhkaa, etta laajat lajien elinalueet muuttuisivat kaupungeiksi missaan kuviteltavissa olevissa tulevasuuksissa.
t. Mikko
Östersundomin yleiskaavassa on megaluokan suunnitteluvirhe
Östersundom-toimikunta on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi viiteen metroasemaan perustuvan kaupunkimallin.
Mallissa on pyritty helminauhakaupunkiin, jonka aluekeskukset on yhdistetty metrolinjalla. Metroa on täydennetty pikaraitiotiellä.
Yleiskaava sisältää kuitenkin megaluokan raideliikennejärjestelmän suunnitteluvirheen.
Suunniteltu metrolinja mutkittelee sinikäyrän lailla pitkin pellonreunoja aluekeskusten välillä, kun sen sijaan raitiotielinja on vedetty viivasuoraan. Asia tulisi olla juuri päinvastoin.
Metro on primaari raskas liikenneväline, jonka tarkoituksena on tuottaa nopea yhteys aluekeskuksista Helsingin keskustaan. Asemaväli metropolin ulkokehällä on tyypillisesti pari kilometriä. Metrolinjan varteen ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkirakennetta aluekeskusten ulkopuolelle, se ei olisi kävelyetäisyydellä. Östersundomin kaava-alueella metrolinjan tulisi kulkea suoraan Länsisalmesta Östersundomin keskustan kautta Sakarinmäkeen.
Sen sijaan sekundaarinen (pika)raitiotie kannattaa vetää mutkittelevaa linjaa pitkin. Pysäkkiväli on tyypillisesti puoli kilometriä. Kaupunkirakennetta voi ”venyttää” aluekeskustoista n. kilometrin levyisenä nauhana raitiolinjaa pitkin, jolloin asutus sijoittuisi kävelyetäisyydelle pysäkeistä. Näin raitiovaunu hoitaisi sekä taajamien sisäisen liikenteen, että liityntäliikenteen metroasemille.
Tällä konseptilla Östersundomin kaava-alueella tarvitaan vain kolme metroasemaa; Länsisalmi, Östersundomin keskusta ja Sakarinmäki. Majvikin taajaman liityntäliikenne metroasemille hoituisi ainakin aluksi raitiovaunulla. Samoin pienen Salmenkallion taajaman kautta riittää raitiotielinja.
Suora metrolinja saattaa edellyttää useampia kiinteistölunastuksia, se on kuitenkin pieni hinta, jos sillä päästään optimaaliseen kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkia suunnitellaan vuosisatojen perspektiivillä. Östersundomissa on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suunnittelemaan ideaalia raidekaupunkia ”puhtaalta pöydältä”, luontoarvot tietenkin huomioon ottaen. Optimaalisin malli Östersundomissa on helminauhan ja nauhakaupungin kombinaatio. Virheellisen kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän aiheuttamat ylimääräiset yhdyskuntakustannukset ovat ajan saatossa mittaamattoman suuret.