Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014

(esi­tys­lis­taan täs­tä)

Koi­vusaa­ren osayleiskaava

Koivusaari 2

Lau­ta­kun­ta käsit­te­li tätä vii­mek­si 8.4.2014. Edel­li­nen ver­sio osay­leis­kaa­vas­ta oli tul­lut takai­sin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta, kos­ka kau­pun­gin­osan raken­ta­mi­ses­ta oli­si tul­lut lii­an kal­lis. Suun­ni­tel­maa muu­tet­tiin hal­vem­mak­si (ja osin huo­nom­mak­si) ja mitoi­tuk­sia vähän nos­tet­tiin. Se pan­tiin näyt­teil­le. Muis­tu­tuk­sia on tul­lut 17. Nii­den asial­li­nen sisäl­tö on, ettei kyseis­tä kau­pun­gin­osaa tule lain­kaan raken­taa, eikä muis­tu­tus­ten joh­dos­ta ole sik­si teh­ty muu­tok­sia itse suunnitelmaan.

Koi­vusaa­reen suun­ni­tel­laan met­roon tukeu­tu­vaa 5000 asun­non ja 4000 työ­pai­kan keskittymää.

Nykyi­nen koh­ta­lai­sen hyvä pyö­räyh­teys heik­ke­nee, kos­ka moot­to­ri­tie­liit­ty­mä pitää kier­tää. Ase­ma­kaa­va­vai­hees­sa var­maan­kin kina­taan vie­lä sii­tä, voi­si­ko pyö­rä­tie sukel­taa ramp­pien ali. Ongel­ma­na on myös, että käve­ly­mat­kois­ta tulee pai­koin tur­han pit­kiä, kun Län­si­väy­län toi­sel­le puo­lel­le pää­see vain yhdes­tä kohdasta.

Autoi­li­jat taas pur­naa­vat sii­tä, että Kata­ja­har­jun liit­ty­mä Laut­ta­saa­res­ta pois­tuu ja sitä käyt­tä­vät pan­naan käyt­tä­mään Koi­vusaa­ren liit­ty­mää, mikä tie­tys­ti tuo vähän yli­mää­räis­tä lii­ken­net­tä Koivusaareen.

Tähän suun­ni­tel­maan liit­tyy aja­tus kat­taa Län­si­väy­lää Kata­ja­har­jun koh­dal­la ja raken­taa sen pääl­le asun­to­ja. Koko­naan toi­nen asia on, muu­te­taan­ko koko Län­si­väy­lä kaduk­si Laut­ta­saa­res­sa, jol­loin asun­to­ja voi­si tul­la huo­mat­ta­van paljon.

Stans­vi­kin kaava

Pöy­däl­tä.

Val­tuus­to hyväk­syi ns. Stans­vi­kin ase­ma­kaa­van, mut­ta Hel­sin­gin hal­lin­to-oikeus kumo­si val­tuus­ton pää­tök­sen vali­tuk­sen joh­dos­ta, kos­ka luon­to­sel­vi­tyk­set perus­tui­vat ei-jul­ki­siin aineistoihin.

Kaa­va on tul­lut takai­sin mel­kein saman­lai­se­na. Se on sinän­sä ymmär­ret­tä­vää, kos­ka hal­lin­to-oikeu­den pää­tös ei kos­ke­nut kaa­van sisäl­töä. Yksi kovin arvok­kaal­le pai­kal­le pan­tu pysä­köin­tia­lue on siir­ret­ty vähän syrjemmälle.

Täs­sä­kin alu­ees­sa ovat ammat­tiyh­dis­tyk­sen (Jyty) kesä­ma­jat kiis­tan koh­tee­na, kos­ka nii­tä pan­naan vähän ahtaam­mal­le. Sil­le nyt ei vain voi mitään. Kruu­nu­vuo­ren ran­taan tulee tuhan­sia asuk­kai­ta ja tämä ennen kovin syr­jäs­sä ole­va alue nykyis­tä pal­jon suu­rem­mal­le käytölle.

Teras­si­ta­lo­kort­te­lin kaa­va Jätkäsaaressa

Kaa­vas­sa nos­te­taan raken­nusoi­keut­ta roi­mas­ti. Ope­tus­toi­min­taan kaa­voi­tet­tu tont­ti muu­te­taan asu­mi­seen (430 asu­kas­ta) ja työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen (880 työ­paik­kaa). Pysä­köin­ti­ta­los­ta tulee kuusikerroksinen.

Vie­rei­sen talon (Mal­ta-talo) väki on muu­tok­ses­ta käär­meis­sään, kos­ka he suun­nit­te­li­vat taloon­sa par­vek­keet paik­kaan, jota vas­ta­pää­tä voi­mas­sa ole­van kaa­van mukaan oli mata­laa raken­ta­mis­ta. Nyt kah­dek­san met­rin pää­hän tulee kah­dek­san­ker­rok­si­nen asuin­ta­lo ja sen vie­reen kuusi­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo. Jos tämä kaa­va oli­si ollut tie­dos­sa, oli­si talo suun­ni­tel­tu toisin.

Tuos­ta pysä­köin­ti­ta­los­ta päät­täi­sin mie­lel­lä­ni, että se on kaa­vas­sa vas­ta varauk­se­na. On suu­ria epäi­ly­jä, että Jät­kä­saa­reen tulee lii­kaa pysä­köin­ti­paik­ko­ja – aina­kin, jos nou­da­te­taan peri­aa­tet­ta, että autoi­li­jat mak­sa­vat ne. Jos auto­pai­kas­ta voi jou­tua mak­sa­maan yli 50 000 euroa, kysyn­tä voi jää­dä enna­koi­tua pie­nem­mäk­si. Jot­ta ei teh­täi­si sato­jen mil­joo­nien euro­jen vir­het­tä, pitäi­si osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta mää­rä­tä raken­net­ta­vak­si vas­ta, kun pai­koil­le on oikeas­ti kysyntää.

Pukin­mäen­kaa­rel­le asuin­ta­lo­ja ja pie­ni hotelli

Urhei­lu­ken­tän pää­tyyn tulee ker­ros­ta­lo ja rivi­ta­lo­ja yhteen­sä sadal­le asuk­kaal­le. Yrit­tä­jä halu­aa lii­kun­ta­puis­toon tukeu­tu­van hotel­lin (!?) Lii­kei­deoi­den rea­lis­ti­suus ei kuu­lu lau­ta­kun­nal­lem­me, mut­ta aloin kiin­nos­tua, mitä siel­lä oikein puuhataan.

Kar­ta­non­tien 22:n kaa­va Munkkiniemessä

Ton­til­la sijait­see uskon­nol­li­sen jär­jes­tön käy­tös­sä ole­va suo­jel­ta­va hir­si­ra­ken­nus. Tämä muu­te­taan kol­mek­si asun­nok­si. Ton­til­le saa raken­taa toi­sen pien­ta­lon, 390 k‑m2, johon saa sijoit­taa vain kak­si asun­toa. Aika iso­ja ja siis hin­ta­via asun­to­ja mää­rä­tään teke­mään. Tämä on lap­suu­te­ni mai­se­mis­sa, mut­ta en ole tien­nyt kris­til­li­ses­tä jär­jes­tös­tä mitään.

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014”

  1. Kir­joi­tuk­sen otsik­ko­ku­va ker­too Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­vas­ta enem­män kuin tuhat sanaa. Eivät mei­naa raken­nuk­set saa­rel­le mah­tua, vaik­ka ran­nan täyt­tö­jä­kin on tehty.

  2. Aina­kin Jät­kä­saa­reen tulee lii­kaa rah­tia, jot­ka tuk­ki­vat kadut pit­käl­le Töö­löön asti. Jät­kä­saa­ren asu­kas­mää­rän kas­vun myö­tä saa­re­lais­ten­kin lii­ken­ne kas­vaa. Nyt on kui­ten­kin jo yli­tet­ty kes­tä­vä liikennemäärä. 

    Edis­tyy­kö rah­tia kul­jet­ta­vien auto­laut­to­jen ohjaa­mi­nen Vuosaareen?

  3. On kyl­lä har­vi­nai­sen ruma alue tulos­sa ja mikä ihmeen tar­koi­tus näil­lä suu­ril­la ruo­ho­ken­til­lä on?

    Jos tuo hir­vi­tys nyt mei­na­taan väki­sin raken­taa niin raken­ta­kaa edes kun­nol­la ja korkealle.

  4. Koi­vu­nie­men her­ra:
    …Eivät mei­naa raken­nuk­set saa­rel­le mah­tua, vaik­ka ran­nan täyt­tö­jä­kin on tehty. 

    Täyt­tö­jä on teh­ty reip­paas­ti lii­an vähän! Jot­ta met­roa­se­ma oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va, pitää asuk­kai­ta­kin olla muis­taak­se­ni mel­kein tuplas­ti. Tus­kin ase­maa teh­dään lopul­ta kannattamattomaksi?

    Vähän hais­kah­taa, että Hel­sin­ki aikoo myy­dä ran­ta­ton­tit kah­teen ker­taan. Ensin myy­dään nykyi­nen ran­ta­vii­va ja sit­ten uudet täytöt.

    Koi­vu­nie­men her­ra on taval­laan oikeas­sa, met­ro oli vir­he­va­lin­ta län­si suun­nan lii­ken­teel­le. Pika­rai­tio­tie oli­si ollut oikea rat­kai­su, mut­ta nyt on pak­ko elää tämän kans­sa. Joten käy­tän­nös­sä koko Ete­lä-Espoo tule vii­des­sä kym­me­nes­sä vuo­des­sa slummiutumaan.

  5. Koi­vusaa­reen suun­ni­tel­laan met­roon tukeu­tu­vaa 5000 asun­non ja 4000 työ­pai­kan keskittymää.”
    Onko suun­ni­tel­mis­sa 5000 asun­toa vai 5000 asu­kas­ta? Sin­kuil­le­ko nii­tä suunnitellaan?

    Onko arvioi­tu lii­ken­ne­mää­rä, 8000–13000 ajo­neu­voa vuo­ro­kau­des­sa, tuol­la Koi­vusaa­ren läpi, Län­si­väy­län­kin yli osin kul­ke­val­la, F1-rataa sikaa­nei­neen (engl. chica­ne) muis­tut­ta­val­la kul­ku­väy­läl­lä, Laut­ta­saa­ren Kata­ja­har­jus­ta Espoon suun­taan, ja Espoos­ta Kata­ja­har­juun, mie­les­tä­si ‘vähän’?

    Minus­ta se on aika pal­jon, ja vai­kut­taa vähän höl­mö­läis­ten tou­hul­ta joh­dat­taa kaik­ki tuo Laut­ta­saa­ren­kin lii­ken­ne Koi­vusaa­reen suun­ni­tel­tu­jen katu­jen kaut­ta, ikään kuin sii­nä Län­si­väy­län lii­ken­tees­sä ei oli­si lii­ken­net­tä ja sen aiheut­ta­mia häi­riöi­tä alu­een kan­nal­ta jo ihan riittävästi.

  6. Sii­nä­hän sit­ten pai­nai­si­vat autoi­li­jat kaa­sua Vas­ki­lah­den koh­dal­la, pääs­täk­seen ylä­mä­keen ylös Kata­ja­har­jun lael­le. Tuos­sa pai­kas­sa (met­roa­se­man itäi­sen sisään­käyn­nin län­si­puo­lel­la) ei tar­vi­ta näkö­jään edes melues­tet­tä, kun selos­tuk­sen mukaan ‘Koi­vusaa­ren itä­puo­lel­la Vas­ki­lah­den­ka­tu toi­mii melues­tee­nä Län­si­väy­län eteläpuolella.’

    Mis­tä läh­tien mikään katu on voi­nut olla melues­te, var­sin­kaan jos lii­ken­net­tä on siel­lä 8000–13000 ajo­neu­voa per vuo­ro­kausi? Auto­lii­ken­teen äänet var­maan­kin rai­kai­si­vat Vas­ki­lah­del­la sit­ten ken­ties joi­den­kin moto­ris­tien, vaan ei lähia­lu­een asuk­kai­den ilok­si. Vas­taa­vaa ‘vuo­ta­vaa rei­kää’, kuin tuo edel­li­nen, uima­ran­ta pus­sin peräl­lä jne., on koko han­ke täyn­nä kuin seula!

    Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­van uusin­ta ver­sio­ta (ks. esim. 21.10.2014 päi­vät­ty osay­leis­kaa­van selos­tus) on toi­saal­ta help­po, toi­saal­ta aika han­ka­la­kin kom­men­toi­da, kos­ka suun­ni­tel­mas­sa oli­si kommentoitavaa/muistutettavaa niin val­ta­van pal­jon. Puut­teel­li­sia yksi­tyis­koh­tia on hyvin run­saas­ti, ja nii­hin oli­si yksit­täi­si­nä asioi­na help­po­kin tart­tua, mut­ta kun nii­tä on niin pal­jon, ettei aika miten­kään rii­tä! Arvos­te­lun osal­ta arvioin­ti lie­nee sil­loin hank­keen puo­les­ta­pu­hu­jien (KSVn?) yleen­sä help­po sivuut­taa totea­mal­la vain (teko­py­häs­ti?), että asiat hoi­de­taan (jos ne sit­ten on yli­pää­tään mah­dol­lis­ta hoi­taa) myö­hem­min, ase­ma­kaa­va­vai­hees­sa. Hah, kuka tuo­hon uskoo?

    Entä­pä, jos joku vii­sas huo­maut­tai­si­kin hank­kees­ta jo nyt, sen muo­dos­ta­man koko­nai­suu­den osal­ta, että eihän tuos­ta saa­da hyvää teke­mäl­lä­kään. Entä­pä, jos Koi­vusaa­ri onkin olo­suh­teit­ten­sa ja sijain­tin­sa takia lii­an vaikea
    koh­de, jot­ta sii­tä miten­kään hyvää sai­si. Eikö tämä osay­leis­kaa­va­vai­he ole se het­ki, jol­loin tuo tosia­sia oli­si jär­ke­vin­tä tode­ta, ja puhal­taa peli poik­ki, ennen kuin se on lii­an myöhäistä?

    Perin kum­mal­lis­ta on mm. se, että Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­man raken­nuk­set tun­tu­vat kuin kart­ta­van met­roa­se­man lähei­syyt­tä. Toi­saal­ta tuos­sa kum­mas­tut­taa ehkä toi­sek­si eni­ten myös se, että pahin­ta melun läh­det­tä, eli Län­si­väy­lää ja sen lii­ken­net­tä, ei näkö­jään ole mah­dol­lis­ta saa­da aisoi­hin, esim. sijoit­ta­mal­la se pit­kään tun­ne­liin, mis­sä melu ei ympä­ris­töään häi­rit­si­si. Miten ihmees­sä sit­ten mm. Kehä I:lle Espoon Lep­pä­vaa­raan sekä Tur­kuun joh­ta­val­le moot­to­ri­tiel­le tai Osloon­kin on voi­tu raken­taa var­sin pit­kiä­kin tun­ne­lei­ta ajoneuvoliikenteelle?

    Jos Län­si­väy­lää ei voi tun­ne­loi­da (tai eris­tää), kan­nat­tai­si­ko sen sijaan koko han­ke hau­da­ta? Kuka ker­toi­si “kap­tee­ni Schet­ti­nol­lem­me” (vai onko siel­lä “komen­to­sil­lal­la” mui­ta­kin) että nyt ollaan ihan vika­kurs­sil­la, jos­ta ei hyvää seu­raa. Mones­sa isos­sa onnet­to­muu­des­sa­kin on voi­tu (jäl­ki­kä­teen) havai­ta asian­osais­ten tul­leen kuin sokeik­si ja kuu­roik­si huo­maa­maan tilan­teen ajau­tu­mi­nen yhä isom­piin, pahe­ne­viin ongel­miin joh­ta­val­le ‘polul­le’. Täs­sä tun­tuu käy­neen samoin.

    PS. Voi­ko kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan, ‑viras­ton, tai sen tahon, joka tätä han­ket­ta nyt sit­ten puu­haa­kaan, aset­taa syyt­tee­seen ympä­ris­tö­ri­kok­sen kal­tai­sen hank­keen val­mis­te­lus­ta? Suun­ni­tel­ma, jos­sa mm. kalo­jen ja lin­tu­jen kutu-/pe­si­mä- ja eli­na­lueil­le kaa­vail­laan ruop­pauk­sia sekä moni­met­ri­siä lou­he- ja sora­ker­rok­sia, eikö se-nyt-jos-mikä täy­tä sel­lai­sen hank­keen tunnusmerkit?

  7. Kuva alu­ees­ta on hie­man epäselvä.
    Mis­sä on port­ti ja kylt­ti “Arbeit macht frei”.

  8. Onne­ton tapaus tuo Koi­vusaa­ri. Tun­ne­lit ja kat­teet pariin koh­taan raken­ta­mal­la luki­taan väy­lä­va­lin­nak­si 3+3‑kaistainen moot­to­ri­tie (+rin­nak­kais­kais­tat), jon­ka lähiym­pä­ris­tös­tä on näin ollen tule­vai­suu­des­sa­kin ilmei­ses­ti käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta teh­dä miten­kään hou­kut­te­le­vaa kaupunkiympäristöä.

    Suun­nit­te­li­jat ovat kyl­lä teh­neet kovas­ti töi­tä alu­een eteen ja täs­tä heil­le tun­nus­tus, mut­ta kun koko suun­nit­te­lun läh­tö­koh­dat moot­to­ri­tei­ne ja eri­ta­so­liit­ty­mi­neen ovat käsit­tä­mät­tö­män vää­rät, eivät hekään ole yllä­tyk­set­tö­mäs­ti ihmei­siin kyenneet.

    Täl­lai­nen rat­kai­su on jotain, mikä sopi­si ehkä jon­ne­kin kehä III var­teen mut­ta ei todel­la­kaan met­roa­se­man vie­reen 5 minuu­tin pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta kes­kel­le tii­vis­tä kaupunkiympäristöä.

    Tämä on läpi men­nes­sään Vetu­ri­tien ohel­la tämän vuo­si­kym­me­nen tois­tai­sek­si sur­keim­pia tapah­tu­mia Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Suu­ri lai­va kään­tyy hitaas­ti, mut­ta kyl­lä se var­sin tur­haut­ta­val­ta täl­lä­kin ker­ral­la tun­tuu. Valit­tu­jen rat­kai­su­jen kans­sa ele­tään kui­ten­kin hamaan tule­vai­suu­teen ja tämä kysei­nen rat­kai­su kapa­si­tee­tin­li­säyk­si­neen pait­si lisää auto­lii­ken­teen pai­nei­ta kes­kus­tan pääs­sä, myös han­ka­loit­taa puo­len Laut­ta­saa­ren ja toi­saal­ta Espoon lähia­luei­den kehit­tä­mis­tä inhi­mil­li­sek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tök­si mota­ri­hel­ve­tin sijaan.

    Eikö täl­le _todellakaan_ voi enää mitään?

  9. Jät­kä­saa­ren Mal­ta-talos­ta. Onhan se jär­ke­vää Jät­kä­saa­ri raken­taa tii­viis­ti val­miik­si asti, ker­ran sitä tii­viis­ti on alet­tu raken­ta­maan. Ker­ros­ta­loa­lue Hel­sin­gin kes­kus­tan tuntumassa.

    Ei kai ker­ros­ta­loa­su­kas voi koh­tuu­del­la vaa­tia, että juu­ri hänen par­ve­ke­nä­ky­mäs­tä eteen ei raken­net­tai­si ker­ros­ta­loa, asuu­han hän­kin ker­ros­ta­los­sa jon­kun toi­sen edessä. 

    Vai oli­si­ko pitä­nyt Jät­kän­saa­reen raken­taa vain yksi ker­ros­ta­lo puis­ton kes­kel­le? Eliittistä.

    Park­ki­ta­lo on jär­ke­vyyt­tä jon­ka soi­si myös lisään­ty­vät tiheäs­ti raken­ne­tuil­la alueil­la. Fik­sum­paa sul­loa autot useam­paan ker­rok­seen kuin ripo­tel­la ympä­ri kadunvieruksia.

  10. Todel­la sää­li että iso osa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sis­ta osis­ta uhra­taan Hel­sin­gis­sä 24/7 lii­ken­ne­me­lua­lueik­si. Ei tule aina­kaan las­ke­maan kan­ta­kau­pun­gin suh­teel­lis­ta arvoa.

  11. Samaan aikaan toi­saal­la viras­tos­sa on saa­tu val­miik­si sel­vi­tys asu­mi­ses­ta kau­pun­ki­bu­le­var­dien varrella.
    http://www.yleiskaava.fi/2014/kolme-tapaa-rakentaa-kaupunkibulevardin-varrelle/
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-28.pdf

    Jär­ke­vin­tä nyt oli­si päi­vit­tää Koi­vusaa­ren suun­ni­tel­mat vie­lä ker­ran uudes­taan tämän poh­jal­ta. Vaik­ka se vii­väs­tyt­täi­si pro­jek­tia, niin parem­pi vaih­toeh­to sil­ti kuin vie­dä nykyis­tä, van­hoi­hin peri­aat­tei­sin nojaa­vaa suun­ni­tel­maa väki­sin eteenpäin.

  12. Sak­ke: Miten ihmees­sä sit­ten mm. Kehä I:lle Espoon Lep­pä­vaa­raan sekä Tur­kuun joh­ta­val­le moot­to­ri­tiel­le tai Osloon­kin on voi­tu raken­taa var­sin pit­kiä­kin tun­ne­lei­ta ajoneuvoliikenteelle?

    Lepus­kis­sa ja Turun mota­ril­la on jon­kin­lai­set kal­liot min­kä läpi tun­ne­li on mah­dol­lis­ta joten­kin jär­ke­väs­ti raken­taa. Koi­vusaa­ri on suu­rim­mak­si osak­si meren­täy­töl­le raken­net­tu, ei sin­ne kan­na­ta tun­ne­lei­ta teh­dä. Eipä nii­tä tun­ne­lei­ta Venet­sias­sa­kaan ole..

    1. Alun perin Län­si­väy­läs­tä piti kat­taa kan­nel­la pidem­pi osuus, mut­ta sii­tä on luo­vut­tu kus­tan­nus­syis­tä. Kus­tan­nuk­sia tuli eri­tyi­ses­ti sii­tä, että pidem­pi kat­ta­mi­nen oli saa­nut aikaan tun­ne­lin ja se oli­si tuo­nut kal­lii­ta turvallisuusongelmia.

  13. Vie­rei­sen talon (Mal­ta-talo) väki on muu­tok­ses­ta käär­meis­sään, kos­ka he suun­nit­te­li­vat taloon­sa par­vek­keet paik­kaan, jota vas­ta­pää­tä voi­mas­sa ole­van kaa­van mukaan oli mata­laa raken­ta­mis­ta. Nyt kah­dek­san met­rin pää­hän tulee kah­dek­san­ker­rok­si­nen asuin­ta­lo ja sen vie­reen kuusi­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo. Jos tämä kaa­va oli­si ollut tie­dos­sa, oli­si talo suun­ni­tel­tu toisin.”

    Esit­te­li­jän vastineesta:
    “Mes­si­ty­tön­ku­jan katua­lu­een leveys on nykyi­ses­sä voi­mas­sa ole­vas­sa kaa­vas­sa 11,5 met­riä eikä Teras­si­ta­lo­kort­te­lin ase­ma­kaa­vas­sa muu­te­ta kyseis­tä katua­luet­ta. .. Eri­tyi­sa­su­mi­sen kort­te­lia­lu­een ja As Oy Mal­tan tont­tien väli­nen etäi­syys on siis sama kuin katua­lu­een leveys 11,5 met­riä. As Oy Mal­tan asuin­ra­ken­nuk­sen uloin län­teen suun­tau­tu­va par­ve­ke on raken­net­tu 11 met­rin etäi­syy­del­le ton­tin rajas­ta, jol­loin As Oy Mal­tan asuin­ra­ken­nuk­sen län­si­pää­dyn etäi­syys eri­tyi­sa­su­mi­sen kort­te­lia­lu­een asuin­ra­ken­nuk­seen on 22,5 metriä.”

  14. Ei tämä Koi­vusaa­ri ole sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä, jota voi­si luon­non­suo­je­lul­li­sis­ta syis­tä kan­nat­taa. Voi­han muu­al­la­kin sul­kea sil­män­sä vede­na­lai­sel­ta luon­nol­ta ja täyt­tää ran­nat ja samal­la kutua­lu­eet, mut­ta oikeas­ti luon­toa sääs­tä­vää oli­si pitää kau­pun­ki enem­män­kin pai­kal­laan tii­viil­lä kort­te­lil­la ja raken­taa pal­jon enem­män myös ylös­päin. Ei tuos­sa ole edes se peri­aa­te voi­mas­sa, että käve­li­jä ja pyö­räi­li­jä tulee ennen autoa. Koko han­ke jäi­hin ja uudes­taan tuol­la bule­var­di­soin­nil­la Laut­ta­saa­ren läpi. On muu­ten fik­sun näköis­tä kort­te­lia havain­ne­ku­vis­sa havain­ne­kort­te­leis­ta jot­ka havain­noi­vat bule­var­dien raken­ta­mis­ta. Sää­li että edes kil­pai­lut eivät tuo­ta yhtä jännää.

    Jät­kä­saa­res­sa ei nyt aina­kaan ole syy­tä vähen­tää raken­ta­mis­ta sen takia että naa­pu­ris­sa on jo talo. Mie­luum­min lisä­tä aina­kin tuo­hon terassitaloon.

  15. Ker­ran­kin jou­tuu toi­vo­maan että valit­ta­jat sai­si­vat kaa­det­tua Koi­vusaa­ren kaa­van. Kun ver­taa noi­ta yllä lin­ki­tet­ty­jä Bule­var­di ja umpi­kort­te­li sel­vi­tyk­siä Koi­vusaa­ren havain­ne­ku­vaan, voi vain ihme­tel­lä miten pys­ty­tään mak­si­moi­maan melu­hai­tat ja mini­moi­maan (omas­ta mie­les­tä­ni) kau­pun­kiym­pä­ris­tön luo­ma viih­tyi­syys. Noh toi­saal­ta Hel­sin­kiin tar­vi­taan lisää hal­po­ja kämp­piä, ja onhan se jon­kin­lais­ta yhtei­söl­li­syyt­tä, että voi sanoa vas­ta­päi­sel­le naa­pu­ril­le käs­päi­vää parvekkeelta.

    Nyt kun OS on valittu/tullaan valit­se­maan seu­raa­vak­si Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jak­si, voi­nee vain toi­voa että hän, vaik­ka kuu­luu­kin tii­viin kort­te­li­kau­pun­gin vas­tai­seen suku­pol­veen, muis­tai­si vih­reä­nä aja­tel­la myös tule­vien suku­pol­vien tarpeita.

  16. Jar­moR:
    Jät­kä­saa­ren Malta-talosta. 

    Ei kai ker­ros­ta­loa­su­kas voi koh­tuu­del­la vaa­tia, että juu­ri hänen par­ve­ke­nä­ky­mäs­tä eteen ei raken­net­tai­si ker­ros­ta­loa, asuu­han hän­kin ker­ros­ta­los­sa jon­kun toi­sen edessä. 

    Tämä ei ollut asian point­ti, vaan se että muut­taes­saan tuo­hon taloon asuk­kaat ovat olleet sii­nä käsi­tyk­ses­sä että vie­rei­ses­tä kort­te­lis­ta tulee nyt suun­ni­tel­tua mata­lam­pi. Se on vai­kut­ta­nut talon suunnitteluun.

    Koi­vusaa­res­ta. Smith ja Pol­vi­nen oli­si­vat hyvin ylpei­tä. Nyt saa­daan lähiö, jois­sa omas­ta park­ki­hal­lis­ta on vain n. 100 met­rin ajo­mat­ka suo­raan moot­to­ri­tien ohi­tus­kais­tal­le 🙂 Vroom, vroom!

    Koi­vusaa­ren eduk­si on sanot­ta­va, että se toi­mii hyvä­nä pilot­ti­na miten moot­to­ri­tie­liit­ty­män pääl­le saa­daan raken­net­tua asun­to­ja. Koi­vusaa­ren kaa­vaa voi­ta­neen käyt­tää vähäi­sin muu­tok­sin Kehä I:sen ja Lah­den­tien liit­ty­män sisä­kaar­tei­siin sijoit­tu­van lähiön suunnittelussa.

  17. OS

    Kar­ta­non­tien 22:n kaa­va Munkkiniemessä

    Ton­til­la sijait­see uskon­nol­li­sen jär­jes­tön käy­tös­sä ole­va suo­jel­ta­va hir­si­ra­ken­nus. Tämä muu­te­taan kol­mek­si asun­nok­si. Ton­til­le saa raken­taa toi­sen pien­ta­lon, 390 k‑m2, johon saa sijoit­taa vain kak­si asun­toa. Aika iso­ja ja siis hin­ta­via asun­to­ja mää­rä­tään teke­mään. Tämä on lap­suu­te­ni mai­se­mis­sa, mut­ta en ole tien­nyt kris­til­li­ses­tä jär­jes­tös­tä mitään.”

    Tämä on Kri­siyh­tei­sön talo. He eivät eri­tyi­sem­min pidä mete­liä itses­tään; aate perus­tuu pal­jon Rudolf Stei­ne­rin oppei­hin ja pyr­ki myös sovin­toon kato­lis­ten ja pro­ten­tant­tien välil­lä. Lau­la­ja­Juk­ka Kuop­pa­mä­ki muu­ten oli Kir­siyh­tei­sön pap­pi, ja siu­na­si hau­taan 1990 kris­tiyh­tei­söön kuu­lu­neen tätini. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6

  18. napan­der: On muu­ten fik­sun näköis­tä kort­te­lia havain­ne­ku­vis­sa havain­ne­kort­te­leis­ta jot­ka havain­noi­vat bule­var­dien raken­ta­mis­ta. Sää­li että edes kil­pai­lut eivät tuo­ta yhtä jännää.

    Joh­tu­nee sii­tä, että tuo sel­vi­tys on var­sin vapaa­ta ideoin­tia, jos­sa alkuun tode­taan, että kort­te­lei­ta ei ole suun­ni­tel­tu mil­le­kään nimen­omai­sel­le pai­kal­le, vaan teo­reet­ti­seen bule­var­di­mal­liin. Tosie­lä­mäs­sä sit­ten tule­vat vas­taan park­ki­nor­mit, raken­nus­liik­kei­den puna­ky­nät, nim­byt ja muut, jol­loin lop­pu­tu­le­ma latis­tuu. Kil­pai­lui­hin osal­lis­tu­vat ark­ki­teh­dit var­mas­ti osai­si­vat suun­ni­tel­la vaik­ka mitä, jos ei oli­si näi­tä kahleita.

  19. Kar­ta­no­tie 22

    Äh. Huo­li­ma­ton oiko­lu­ku, kuten aina.

    Puhuin siis Kristiyhteisöstä.

  20. Tang0 merel­lä soi.

    Olin­pa täs­sä erää­nä päi­vä­nä kesä­kuun lop­pu­puo­lel­la tapaa­mas­sa poi­kaa­ni hänen työ­pai­kal­lan Ruo­ho­lah­des­sa, Lapin­lah­den sil­lan kupeessa.

    Oli pil­vi­pou­ta, läm­pö­ti­la lähel­lä 20 astet­ta, koh­ta­lai­nen tuu­li. Ja piti lait­taa tak­ki tiu­kal­le kiin­ni. Vii­le­ää oli. — Karais­tu­mi­nen­han tekee itse kul­le­kin hyvää, var­sin­kin meri­nä­kö­alaa ihaillessa…

  21. Joo, tuo moot­to­ri­tie­rat­kai­su Koi­vusaa­ren läpi kul­ke­val­le lii­ken­teel­le ei kyl­lä vai­ku­ta oikeal­ta. Onko tämä taas jotain auto­puo­lu­een hömpötyksiä?

  22. EKK:
    Samaan aikaan toi­saal­la viras­tos­sa on saa­tu val­miik­si sel­vi­tys asu­mi­ses­ta kau­pun­ki­bu­le­var­dien varrella… 

    Bule­var­di ei ole hal­lin­nol­li­nen pää­tös. Elä­vä bule­var­di vaa­tii run­saas­ti jalan­kul­ku ja auto­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gis­sä vain Man­ner­hei­min­tien ete­lä­pää on aluet­ta, jos­ta pie­nil­lä lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­lä saa elä­vää bulevardia.

  23. Kal­le: Elä­vä bule­var­di vaa­tii run­saas­ti jalan­kul­ku ja autoliikennettä.

    Auto­lii­ken­net­tä? Esi­mer­kik­si Parii­sis­sa Haus­man­nin yli­le­veät auto­jen kan­soit­ta­mat bule­var­dit ovat tun­nel­mal­taan silk­kaa Cor­busie­ria kun kuvit­te­let pois hap­ti­sen ark­ki­teh­tuu­rin ja puut.

    Autoil­le tar­koi­tet­tu bule­var­di on usein huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta vähi­ten huo­no, pal­jon vähem­män huo­no kuin kau­pun­ki­mo­ta­ri mut­tei mikään suun­nit­te­lun itseisarvo.

    Toi­saal­ta, “elä­vä” kau­pun­kiym­pä­ris­tön att­ri­buut­ti­na on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen kun sil­lä tar­koi­te­taan niin eri asioita.

  24. Asias­ta kol­man­teen. Hesa­ris­sa oli tänään jut­tu uudes­ta Öster­sun­do­mis­ta. Suo­raan sanoen hir­vit­ti uudi­sa­su­tus moot­to­ri­tien poh­jois­puo­li­ses­sa neit­seel­li­ses­sä kal­lio­luon­nos­sa. Voi­sit­ko Ode ottaa kan­taa tähän seu­raa­vis­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa­si niin pää­si­si kommentoimaan.

  25. Olen tämän aiem­min­kin toden­nut, mut­ta en miten­kään ymmär­rä tuol­lais­ta “tii­vis­tä ja mata­laa” raken­nus­ta, jos­sa mata­lal­la raken­nus­mas­sal­la tuh­la­taan kaik­ki maapinta-ala.

    Tam­pe­reen tor­ni­ho­tel­lis­ta on hyvät mai­se­mat, vaik­ka se ark­ki­teh­to­ni­ses­ti onkin ruma mus­ta beto­ni­möh­kä­le. Oli­si­vat teh­neet sii­tä saman­tien 2x korkeamman.

    Tuon­ne koi­vusaa­reen­kin sopi­si par­hai­ten vain yksi Burj Kha­li­fa ‑luo­kan pil­ven­piir­tä­jä. Jäi­si­vät kaik­ki maat ja ran­nat vapaaksi.

  26. Jus­si:
    Asias­ta kol­man­teen. Hesa­ris­sa oli tänään jut­tu uudes­ta Öster­sun­do­mis­ta. Suo­raan sanoen hir­vit­ti uudi­sa­su­tus moot­to­ri­tien poh­jois­puo­li­ses­sa neit­seel­li­ses­sä kal­lio­luon­nos­sa. Voi­sit­ko Ode ottaa kan­taa tähän seu­raa­vis­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa­si niin pää­si­si kommentoimaan.

    Ja juu­ri tuli uuti­nen Mal­min ken­tän sul­ke­mi­ses­ta. Mie­len­kiin­tois­ta; Mal­mil­le mei­na­taan lait­taa 25 000 asu­kas­ta 2,5 neliö­ki­lo­met­ril­le. Öster­sun­do­miin 70 000 asu­kas­ta 37 neliö­ki­lo­met­ril­le. Tuol­la Mal­min tii­viy­del­lä riit­täi­si 7 km² ja loput 30 km² Öster­sun­do­mia voi­si jät­tää odottamaan.

  27. Sanon vaan, että jos tuol­lai­sia park­ki­ta­lo­ja raken­ne­taan ja edel­ly­te­tään, ett käyt­tä­jät mak­sa­vat, niin niis­tä tulee saman­lai­sia suun­ni­tel­ma­ta­lou­den monu­ment­te­ja mitä Neu­vos­to­liit­to on täyn­nä. Kuu­des­ta ker­rok­ses­ta ehkä yhdel­le on käyt­töä park­ki­ti­la­na, loput jää­vät skeit­ta­reil­le ja katuartisteille.

  28. TL:
    Olen tämän aiem­min­kin toden­nut, mut­ta en miten­kään ymmär­rä tuol­lais­ta “tii­vis­tä ja mata­laa” raken­nus­ta, jos­sa mata­lal­la raken­nus­mas­sal­la tuh­la­taan kaik­ki maapinta-ala.

    Tam­pe­reen tor­ni­ho­tel­lis­ta on hyvät mai­se­mat, vaik­ka se ark­ki­teh­to­ni­ses­ti onkin ruma mus­ta beto­ni­möh­kä­le. Oli­si­vat teh­neet sii­tä saman­tien 2x korkeamman.

    Tuon­ne koi­vusaa­reen­kin sopi­si par­hai­ten vain yksi Burj Kha­li­fa ‑luo­kan pil­ven­piir­tä­jä. Jäi­si­vät kaik­ki maat ja ran­nat vapaaksi. 

    Tok­ko­pa.

    Seu­raa­va kuva antaa osviit­taa sii­tä, ‘jäi­si­vät­kö kaik­ki maat ja ran­nat vapaak­si’ sit­ten­kään: “http://www.utilities-me.com/pictures/gallery/News/Burj-Khalifa.jpg”.

    Mik­si ihmees­sä ark­ki­teh­to­ni­ses­ti ruman möh­kä­leen pitäi­si olla kor­kea ja näkyä pit­käl­le tai sitä­kin pidem­mäl­le? Maan uume­niin­han tuol­lai­set tuli­si hau­da­ta, pois ihmis­ten silmistä.

    Tun­kion lael­ta ympä­ril­leen kat­se­le­va kuk­ko­kaan ei tai­da itse sitä rumaa tun­kio­ta näh­dä. Ympä­ris­tön näkö­kul­mas­ta tilan­ne on toinen.

  29. Hyva etta kattavat,

    juu­ri tuol­lais­ta pitaa saa­da aikaan nykyi­sen poli­tii­kan aika­na. Pal­jon raken­ta­mis­ta, vahan vihreaa.Olet taas Ode oikeassa!

    Jip­pii!

    t. Mik­ko

  30. Sak­ke:
    Seu­raa­va kuva antaa osviit­taa sii­tä, ‘jäi­si­vät­kö kaik­ki maat ja ran­nat vapaak­si’ sittenkään: 

    Google map­sin perus­teel­la Burj Kha­li­fa on ylhääl­tä päin 3 saka­rai­nen täh­ti, joka mah­tuu hyvin ympy­rään jon­ka säde on 150m. Tuol­lai­sia voi­si raken­taa Koi­vusaa­reen vaik­ka kak­si tien molem­min puolin.

    Point­ti­ni oli, että pidän kor­keis­ta raken­nuk­sis­ta, ja sii­tä että nii­den välis­sä on pal­jon tyh­jää tilaa. “Tii­vis­tä ja mata­laa” raken­ta­mi­nen on kuu­los­ta­nut minus­ta aina täy­del­li­sel­tä hul­luu­del­ta ja maa­pin­ta-alan haaskaukselta. 

    Jos jon­ne­kin Koi­vusaa­reen pitää sijoit­taa tiet­ty mää­rä neliöi­tä, niin minun puo­les­ta­ni ne neliöt voi­si sijoit­taa pariin har­vaan raken­nuk­seen. Ja jät­tää maat vapaak­si ihmisille. 

    Sak­ke:
    Mik­si ihmees­sä ark­ki­teh­to­ni­ses­ti ruman möh­kä­leen pitäi­si olla kor­kea ja näkyä pit­käl­le tai sitä­kin pidemmälle? 

    Voi talos­ta teh­dä toki hie­non­kin. Esim. Mal­mön Tur­ning Tor­so on minus­ta ihan hie­no. Ja Tam­pe­reen tor­ni­ho­tel­lin alku­pe­räi­nen sini­val­koi­nen luon­nos oli ihan hieno.

    Uudes­ta en oikein pidä, se on kolk­koa mus­taa beto­nia ja näyt­tää avo­nai­si­ne ulok­kei­neen kes­ke­ne­räi­sel­tä. Punai­sen tii­lin väri­nen beto­ni oli­si voi­nut pelas­taa pal­jon Tam­pe­reel­la, mut­ta en ole yleen­sä ennen­kään ollut samaa miel­tä suo­ma­lais­ten ark­ki­teh­tien kanssa.

    http://tampere.kohokohdat.fi/tornihotelli-tampereella/

  31. Aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni suo­ma­lai­nen tapa raken­taa kor­kei­ta talo­ja, eli iso tor­ni­ta­lo jon­ne­kin huit­sin neva­daan ja val­ta­va park­ki­paik­ka sii­hen ympä­ril­le, on täy­sin jär­je­tön­tä. Esi­mer­kik­si Cirrus.

    Kor­keu­des­ta on talon käy­tän­nöl­li­syy­del­le hir­vit­tä­väs­ti hait­taa, kos­ka kah­den­teen­kym­me­nen­teen ker­rok­seen on aika pal­jon pidem­pi mat­ka kuin toi­seen kerrokseen.

  32. Sylt­ty: Aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni suo­ma­lai­nen tapa raken­taa kor­kei­ta talo­ja, eli iso tor­ni­ta­lo jon­ne­kin huit­sin neva­daan ja val­ta­va park­ki­paik­ka sii­hen ympä­ril­le, on täy­sin jär­je­tön­tä. Esi­mer­kik­si Cirrus.

    No oli­si­ko parem­pi, jos Cir­rus oli­si raken­net­tu poi­kit­tain maa­han mata­lak­si pöt­kök­si, ja samat park­ki­pai­kat sii­hen ympärille? 

    Sylt­ty:
    Kor­keu­des­ta on talon käy­tän­nöl­li­syy­del­le hir­vit­tä­väs­ti hait­taa, kos­ka kah­den­teen­kym­me­nen­teen ker­rok­seen on aika pal­jon pidem­pi mat­ka kuin toi­seen kerrokseen.

    Mata­luu­des­ta on talo­jen käy­tän­nöl­li­suu­del­le hir­veäs­ti hait­ta, mata­lat talot tuh­laa­vat kau­pun­ki­ti­laa ja luo­vat estei­tä jalan­kul­ki­joil­le. Jalan­kul­ku­rei­tit ovat paik­ko­ja joi­ta käy­tän kau­pun­gis­sa päi­vit­täin. Useim­mis­sa kau­pun­gin talois­sa käyn aika har­voin, jos koskaan. 

    Pie­ta­rin lähiöt ovat täyn­nä kolos­saa­li­sia 24+ ker­rok­si­sia talo­ja, ja lisää raken­ne­taan täyt­tä pää­tä. Uusi ydin­voi­ma­la­kin sin­ne nousee, “Lenin­grad II”. Jos minul­ta kysy­tään niin ydin­voi­ma­la ja 30 ker­rok­si­set 5000 asun­non ker­ros­ta­lot ovat pal­jon käy­tän­nöl­li­sem­piä kuin “tii­viit ja mata­lat” eril­lis­ta­lot joi­ta läm­mi­te­tään eko­lo­gi­sel­la venä­läi­sel­lä kivihiilellä.

  33. Mikä on Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun roo­li Laut­ta­saa­ren län­si­puo­lel­la ole­van, Hydran kal­tai­sen Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­van suun­nit­te­lun käsit­te­lys­sä? (Hydras­ta: ks. esim. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra_(mytologia)”)

    Miten on mah­dol­lis­ta, että uusim­mas­sa­kin Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­vaa kos­ke­vas­sa muu­to­seh­do­tuk­ses­sa voi­daan edel­leen ehdot­taa näin mit­ta­vaa muu­tos­ta mai­se­maan, laa­jan näke­mä­pii­rin kes­ki­öön, ilman että sen osal­ta on vie­lä­kään teh­ty hank­keen mai­se­mal­lis­ten vai­ku­tus­ten sekä var­jos­tus­vai­ku­tus­ten kun­nol­li­sia arvioin­te­ja? Mui­ta sel­vi­tyk­siä on teh­ty huo­mat­ta­van lukui­sa jouk­ko, mut­ta mik­si edel­lä­mai­ni­tuis­ta, var­sin olen­nai­sis­ta asiois­ta näis­sä uusim­mis­sa­kin suun­ni­tel­mis­sa jos­tain syys­tä vaietaan?

    Eri­tyi­ses­ti lähi­pii­ris­sä ole­vien aluei­den osal­ta oli­si­vat muu­tok­set tuol­lai­sen suun­ni­tel­man osal­ta raju­ja (suo­ras­taan rujout­ta­via!). Nyt on tuo­tu jul­ki jäl­leen ker­ran pra­mei­ta viis­toil­ma­ku­via, jot­ka saat­ta­vat jopa (sala­ka­va­las­ti) hou­ku­tel­la päät­tä­jät jät­tä­mään osa tär­keis­tä asiois­ta koko­naan huo­miot­ta. Suun­ni­tel­mat eivät tuo sel­keäs­ti esiin kaik­kia tär­kei­tä vaikutuksia. 

    Pyy­täi­sin sen täh­den kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta edes sii­hen, miten selos­tuk­ses­sa alu­eel­le hah­mo­tel­lut täy­töt sekä raken­nuk­set mah­tai­si­vat vai­kut­taa mai­se­maan ja mm. ilma­vuu­teen ja valon mää­rään Koi­vusaa­ren itä­puo­lel­la, mis­sä ne ovat asui­na­lu­een ja sen ympä­ris­tön kes­kei­siä omi­nais­piir­tei­tä. Sot­ka­tien kor­keus meren­pin­nas­ta lie­nee noin 1.5 met­rin paik­keil­la, Koi­vusaa­ren­tie (ran­nas­sa Laut­ta­saa­ren puo­lel­la) on tus­kin pal­joa­kaan sitä kor­keam­mal­la. Ei oli­si ollut suu­ri vai­va hah­mo­tel­la osay­leis­kaa­va­se­los­tuk­sen mukai­sen suun­ni­tel­man siluet­ti­vii­va esim. valo­ku­viin vas­ta­ran­nal­ta (Sot­ka­tiel­tä tai Koi­vusaa­ren­tien mut­kan kohdalta).

    Kar­tat sekä viis­toil­ma­ku­vat eivät ker­ro juu­ri mitään sii­tä, min­kä­lai­sia nuo muu­tok­set ja nii­den vai­ku­tuk­set oli­si­vat, jos Län­si­väy­län ete­lä-poh­jois­suun­nas­sa ylit­tä­vän sil­lan kor­keu­teen ulot­tu­vat maan­täy­töt ja nii­den pääl­tä ylös­päin raken­net­ta­va talo­ry­kel­mä, jon­ka koh­dal­le on joi­hin­kin taloi­hin mer­kit­ty nume­roi­ta aina lukui­hin VIII sekä IX asti, toteu­tui­si­vat. Mil­tä kor­keu­del­ta alkaen nuo ker­rok­set pitäi­si laskea? 

    Suun­ni­tel­mis­sa on suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin kyet­ty kät­ke­mään asian havain­nol­lis­ta­mi­nen, eli, mitä tuo käy­tän­nös­sä mer­kit­si­si, mil­tä tuo muu­tos näyt­täi­si. Mik­si näin? Miten pal­jon kor­keam­mal­le ja mai­se­maa peit­tä­väs­ti Koi­vusaa­ren puo­lel­la on oikein tar­koi­tus sal­lia rakennettavan?

    Jos nyt ehdo­te­tun osay­leis­kaa­van hyväk­sy­mi­sel­lä anne­taan val­tuu­det aloit­taa meren­täy­töt, on sen jäl­keen myö­häis­tä myö­hem­min, jos­sain (talo­jen kor­keuk­sia tar­kem­min käsit­te­le­väs­sä) kaa­va­vai­hees­sa huo­ma­ta, että “oho, sat­tui­pa osay­leis­kaa­van teki­jöil­le näkö­jään perus­teel­li­nen, jät­ti­mäi­nen vir­he” ja “kas vain, emme­pä tul­leet tuo­ta ajatelleeksi”.

    En ole kaa­voi­tus­pro­ses­sien asian­tun­ti­ja, mut­ta maal­lik­ko­na olen asias­ta seu­raa­van vai­ku­tel­man saa­nut. Minul­le on asias­ta kau­pun­gin tie­do­tus­ti­lai­suuk­sis­sa kysyes­sä­ni vain vii­tat­tu asian kuu­lu­van vas­ta kaa­voi­tuk­sen seu­raa­vaan vai­hee­seen. Onko nyt siis todel­la­kin tar­koi­tuk­se­na aikaan­saa­da paha vir­he, seu­raus­vai­ku­tuk­si­neen, joi­den peru­mi­nen tai lie­ven­tä­mi­nen oli­si myö­hem­min, täyt­tö­jen jäl­keen, käy­tän­nös­sä lähes mah­do­ton­ta? Kysei­nen osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma toi­mi­si sil­loin kuin Pan­do­ran lipas. 

    En usko, että noin kor­keal­ta alus­tal­ta, mihin Län­si­väy­län ylit­tä­vän sil­lan raken­ta­mi­nen tuol­la pai­kal­la (Koi­vusaaa­res­sa) joh­tai­si, oli­si miten­kään mah­dol­lis­ta raken­taa noin kor­keal­le ylit­se Sot­ka­tien, Telk­kä­ku­jan ja Koi­vusaa­ren­tien katu­ta­so­jen ylä­puo­lel­le kohoa­vaa raken­nus­mas­sii­via, ilman että se joh­tai­si naa­pu­rus­ton asuk­kai­den, asui­na­luei­den sekä nii­den ympä­ris­tön olo­suh­tei­den mer­kit­tä­vään hei­ken­tä­mi­seen. Koi­vusaa­res­ta­han teh­täi­siin kuin jon­kin­lai­nen kor­kea, moni­ker­rok­si­nen ‘kak­ku”!

    Raken­ta­mi­sen mai­se­mal­li­set vai­ku­tuk­set Län­si­väy­läl­lä ja sitä reu­nus­ta­vil­la kevyen lii­ken­teen käyt­tä­mil­lä väy­lil­lä muut­tui­si­vat aivan olen­nai­ses­ti huo­nom­paan suun­taan, mut­ta nyt ehdo­tet­tu osay­leis­kaa­va kuvaa ehdo­te­tun muu­tok­sen tätä­kin puol­ta san­gen huonosti.

    Käsit­tääk­se­ni osay­leis­kaa­van käsit­te­lys­sä on nyt tar­koi­tus päät­tää sii­tä, sal­li­taan­ko alu­eel­le ehdo­tet­tu­ja uusia meren­täyt­tö­jä vai ei. Onko näin?

    Mie­les­tä­ni tuo­ta ‘Pan­do­ran lipas­ta’ Laut­ta­saa­ren ja Espoon rajan välil­lä ei pidä ava­ta, eikä laa­jo­ja lisä­täyt­tö­jä Koi­vusaa­reen ja sen ympä­ril­le sal­lia. ‘Lip­paan avaa­mi­ses­ta’ koi­tu­vat vit­sauk­set oli­si­vat hyö­tyi­hin näh­den hei­kot, Koi­vusaa­ren ja sen ympä­ris­tön­kin kan­nal­ta sitä mer­kit­tä­väs­ti huo­non­ta­vat. Tämä on mie­les­tä­ni tuo­tu esiin var­sin sel­keäs­ti mm. asu­kas­pa­laut­tees­sa, mut­ta ei kui­ten­kaan itse kor­ja­tuis­sa­kaan suunnitelmissa.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa tuli­si ymmär­tääk­se­ni pyr­kiä kehit­tä­mään kau­pun­kia parem­mak­si. Koi­vusaa­ren nyt, loka­kuus­sa 2014 esit­te­lys­sä ole­va osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma ei sii­hen mie­les­tä­ni kaik­ki­ne vai­ku­tuk­si­neen sel­väs­ti­kään kykene.

    Mis­sä ovat ne kau­pun­gin val­tuu­te­tut, vir­ka­mie­het ja toi­mie­lin­ten jäse­net, jot­ka tuon Koi­vusaa­ri-suun­ni­tel­man koh­dal­la roh­ke­ni­si­vat lopul­ta­kin toi­mia kuin Herakles, Ler­nan kau­pun­kia ter­ro­ri­soi­neen Hydran kukistaessaan?

  34. Osaa­ko kukaan sanoa, mil­tä etäi­syy­del­tä ja kor­keu­del­ta mah­taa olla tuo tämän, 19.10.2014 päi­vä­tyn blo­gin alus­sa ole­va kuva?

  35. ano­muu­mi:
    Onne­ton tapaus tuo Koi­vusaa­ri. Tun­ne­lit ja kat­teet pariin koh­taan raken­ta­mal­la luki­taan väy­lä­va­lin­nak­si 3+3‑kaistainen moottoritie… 

    Kun tulee tar­ve lisä­tä kais­to­ja, sii­hen var­maan saa­daan mah­tu­maan 2*3+3, eli mota­ri pys­ty­tään raken­ta­maan kah­teen tasoon. Uskoi­sin kui­ten­kin tuon 3+3:n riit­tä­vän aika pit­käl­le nyt, kun bus­sit met­ron myö­tä saa­daan koko­naan pois Länsiväylältä.

  36. TL: No oli­si­ko parem­pi, jos Cir­rus oli­si raken­net­tu poi­kit­tain maa­han mata­lak­si pöt­kök­si, ja samat park­ki­pai­kat sii­hen ympärille?

    No tuol­la pai­kal­la, jos se pöt­kö oli­si vään­net­ty kort­te­lin muo­toi­sek­si niin olisi. 

    Vas­ta­ky­sy­mys: oli­si­ko Cir­ruk­sen tor­ni ollut parem­mal­la paik­kaa vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, jos­sa tilaa ei ole (jäte­tään nyt se, sopii­ko Hel­sin­gin kes­kus­taan tor­ni­ta­lo­ja noin niin­kuin ulko­muo­ton­sa puo­les­ta täs­tä pois)? Vai onko se mie­les­tä­si nyt juu­ri par­haim­mas­sa mah­dol­li­ses­sa paikassa?

    Jär­ke­väm­pää oli­si raken­taa kor­keat talot sin­ne, mis­sä on puu­tet­ta tilas­ta. Jos voi tuh­la­ta kau­pun­ki­ti­laa ihan tavan­omai­siin park­ki­paik­koi­hin, niin tilaa on ihan riit­tä­väs­ti vähän mata­lam­paan­kin taloon. Kor­keas­ti raken­ta­mi­nen kun on kallista.

    Kor­keat talot kuu­lu­vat ydin­kes­kus­toi­hin, mis­sä tila on kortilla.

    Mata­luu­des­ta on talo­jen käy­tän­nöl­li­suu­del­le hir­veäs­ti hait­ta, mata­lat talot tuh­laa­vat kau­pun­ki­ti­laa ja luo­vat estei­tä jalankulkijoille.

    Kul­kee­ko Cir­ruk­sen ympä­ri ja lävit­se pal­jon­kin jalankulkuliikennettä? 🙂

    Kat­so vaik­ka Google map­sil­la sitä paik­kaa. Vie­res­sä on iso park­ki­paik­ka ja jokin mikä lie maan­kaa­to­paik­ka (kai sii­hen jotain jos­kus tulee?) Ei kum­min­ka­na mitään järkevää.

    Jalan­kul­ku­rei­tit ovat paik­ko­ja joi­ta käy­tän kau­pun­gis­sa päivittäin.

    Kul­ke­mis­ta var­ten on ole­mas­sa kort­te­li­ra­ken­ne. Ei ole mitään jär­keä raken­taa tor­ni­ta­lo­ja vain sik­si, että joku lais­ka jalan­kul­ki­ja ei jak­sa kävel­lä kort­te­lin ympä­ri, vaan haluai­si suo­raan läpi.

    Niin siis toki minun mie­les­tä­ni omis­ta­ja saa raken­taa ton­til­leen tor­ni­ta­lon, jos halu­aa vaik­ka­pa vain sik­si, ettei nii­tä kor­kei­ta talo­ja pal­joa ole tms. Suo­mes­sa vain jos­tain syys­tä tor­ni­ta­lot syn­ty­vät itse talo­jen kan­nal­ta jär­jet­tö­miin paik­koi­hin, ties min­ne kau­pun­gin laitamille.

  37. Onko muu­ten tuo tämän kes­kus­te­luai­heen alku­pääs­sä ole­va kuva, jota ehkä piir­rok­sek­si pitäi­si pikem­min­kin kut­sua, litis­ty­nyt vahin­gos­sa? Sen kor­keu­den suh­de levey­teen on tääl­lä, Osmon blo­gis­sa, noin 40%, kun taa­sen samaa ihan aihet­ta ja samoin rajauk­sin esit­tä­vän kuvan kor­keu­den suh­de levey­teen toi­ses­sa läh­tees­sä (tääl­lä: “www.särelä.fi”) on noin 70%. Osmon kuvas­sa osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­man (vai ehdo­tus­ko tuo on?) raken­nuk­set näyt­tä­vät aika mata­lil­ta, kun taas Mikon kuvas­sa pal­jon kor­keam­mil­ta. Aika vekkulia!

    Mikä mah­taa olla oikea suh­de (tuon piir­rok­sen kor­keu­den ja levey­den välil­lä)? Kuvaa­ko käy­tet­ty kuva­suh­de sat­tu­man oik­kua, vai ken­ties tavoi­te­ti­laa blo­gin­pi­tä­jän mielenmaisemassa?

  38. Sylt­ty:

    Kul­ke­mis­ta var­ten on ole­mas­sa kort­te­li­ra­ken­ne. Ei ole mitään jär­keä raken­taa tor­ni­ta­lo­ja vain sik­si, että joku lais­ka jalan­kul­ki­ja ei jak­sa kävel­lä kort­te­lin ympä­ri, vaan haluai­si suo­raan läpi. 

    Jos uusia, iso­ja kort­te­lei­ta raken­ne­taan, voi­si olla syy­tä vara­ta nii­hin oiko­tien mah­dol­li­suus kort­te­lin läpi (muil­le­kin kuin ao. kort­te­lin asuk­kail­le). Hel­sin­gis­sä Viron­nie­mel­tä tämän­kal­tai­sia oiko­tei­tä aina­kin löy­tyy, kun­han eivät oli­si (epä­so­si­aa­li­sen kan­san­osan aiheut­ta­mien häi­riöi­den eli­mi­noi­mi­sek­si) por­tein sul­jet­tu­ja, jol­loin kul­ku­rei­tit muil­ta­kin umpeutuvat.

    Enti­sai­ko­jen kau­pun­git ympä­röi­tiin muu­rein, jot­ta kau­pun­ki­lai­set oli­si­vat saa­neet olla rau­has­sa. Se on mie­les­tä­ni oikeu­tet­tu tar­ve, jota häi­ri­köt eivät sai­si uha­ta. Hel­sin­gis­sä sul­je­tut kort­te­lit (ilman läpi­kul­kua) ilmen­tä­vät samaa pyr­ki­mys­tä. Mut­ta ne kul­ku­tiet …, mikä neuvoksi?

  39. Mitä tuon Koi­vusaa­ri-suun­ni­tel­man kans­sa on oikein tar­koi­tus teh­dä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan 28.10.2014 pide­tyn kokouk­sen jälkeen?

    Minus­ta on aika vali­tet­ta­vaa, ja suo­ras­taan usko­ma­ton­ta, että pis­kui­sel­le, ympä­ris­töl­tään upeal­le alu­eel­le suun­ni­tel­laan vaik­ka miten iso­ja muu­tok­sia, mut­ta pai­kan pahin­ta ongel­maa (= Län­si­väy­lä ja sen lii­ken­ne­me­lu ym. pääs­töt ja hai­tat) ei sil­ti kye­tä rat­kai­se­maan. Ei tuos­ta tuol­la tavoin mitään kel­vol­lis­ta syn­ny, aina­kaan minun mie­les­tä­ni. Pikem­min­kin arve­li­sin, että täs­tä hank­kees­ta on syn­ty­nyt jo jota­kin joka on kuin “Nes­sok­sen viit­ta” kantajalleen.

    Jon­kin­lai­nen kau­pun­ki­bu­le­var­di, joka jat­kui­si kau­pun­gin rajal­le asti 60 km/h rajoi­tuk­si­neen (oli sit­ten talo­ja sen reu­noil­la tai ei) voi­si olla ehkä tar­peen, jos ympä­ris­töön leviä­vää lii­ken­ne­me­lua ei muu­toin saa­da kuriin. Toi­nen kysy­mys on, miten autoi­li­jat sit­ten saa­tai­siin nou­dat­ta­maan 60 km/h rajoi­tus­ta Län­si­väy­läl­lä, kun edes nykyi­nen 80 km/h‑rajoitus ei monen­kaan kul­ku­neu­von nopeut­ta siel­lä juu­ri hillitse.

  40. Mitä ne 4000 työ­paik­kaa ovat? 400 Ale­paa? Raken­ne­taan jon­ne­kin jota­kin ja sin­ne syn­tyy työpaikkoja.

  41. Sat­tui­ko­han kukaan muu näke­mään tänään (9.4.) ete­läs­tä tul­lei­ta kur­kia, jot­ka kier­te­li­vät ensin Koi­vusaa­ren ete­lä­osan yllä, sit­ten poh­jois­osan yllä, ja lopuk­si jat­koi­vat ilmei­ses­ti Laa­ja­lah­del­le? Upea näky, jol­lais­ta en ollut aiem­min nähnyt!

    Ihmet­te­lin ensin noi­den lin­tu­jen tou­hu­ja, mik­si ne siel­lä oikein kier­te­le­vät, ja vie­lä aika pit­kään. Sit­ten juo­lah­ti mie­lee­ni, että oli­si­ko pai­kal­la nouse­via ilma­vir­tauk­sia, kun yhä kor­keam­mal­le näyt­ti­vät siel­lä kohoa­van? Oppi­vat­ko pur­je­len­tä­jät saman tek­nii­kan linnuilta?

  42. Tar­koi­tin siis (eilen), että en ollut aiem­min näh­nyt tuol­lais­ta iso­jen lin­tu­jen tie­tyil­lä pai­koil­la kier­te­lyä. Kur­ki­au­ra­na ja osin V‑kirjaimen muo­toi­ses­sa tai jono­muo­dos­tel­mas­sa, joi­ta olen jos­kus kyl­lä näh­nyt, ne tuli­vat pai­kal­le (ete­läs­tä tai kaa­kos­ta), mut­ta kier­te­lyi­den aika­na sitä ns. kur­ki­au­raa ei enää sel­keäs­ti voi­nut havai­ta, ennen kuin ne alkoi­vat teh­dä läh­töä jat­kaak­seen eteenpäin.

    Autoi­li­jat, tai hiki otsas­sa (ja mel­kein nenä pol­ku­pyö­rän tan­goss) pyö­räi­le­vät­kään tus­kin tuo­ta vuo­de­nai­ko­jen ja luon­non kier­to­kul­kuun liit­ty­vää ilmiö­tä vält­tä­mät­tä huo­ma­si­vat. Jos­kus todel­la­kin kan­nat­taa kul­kea jalan, tai aina­kin ilman isom­paa kii­ret­tä. Sil­loin huo­maa parem­min, esim. mitä ympä­ris­tös­sä ja lähi­luon­nos­sa­kin kevääl­lä tapahtuu.

    Jo se kur­kien tulo Hel­sin­gin ja Espoon raja­mai­se­miin oli vai­kut­ta­va näky! En enää ihmet­te­le jon­den­kin lin­tu­bon­ga­rei­den har­ras­tusin­toa. Onnek­si nii­tä lin­tu­ja ja par­ven muo­dos­tel­man ‘hajoa­mis­ta’ ja ‘uudel­leen muo­dos­ta­mis­ta’ saat­toi tuol­la alu­eel­la, Koi­vusaa­res­sa ja sen molem­min puo­lin, seu­ra­ta kat­seel­laan (luonn­ot­to­mien estei­den rajoit­ta­mat­ta) pitkään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.