Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen

14.8.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Kaupunkisuunnittelu 

Hallitus on huolissaan kohoavista asuntojen hinnoista ja asuntopulasta Helsingin seudulla. Näinä päivinä valtio ja seudun kunnat solmivat sopimuksen paniikinomaisesta kaavoituksen nopeuttamisesta, joka esimerkiksi Helsingin osalta merkitsisi sitoutumista kaavavarantoon, joka on lähes kahden Vuosaaren suuruinen. Lääke taitaa olla väärä, sillä Helsingin seudulla ei ole määrällistä asuntopulaa vaan laadullinen, sijaintiin liittyvä.

Oheisessa kuvassa on vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys suhteessa maan keskimääräisiin asunnon hintoihin. Huomataan, että muualla Helsingin seudulla ei ole mitään huikeata hintojen nousua paitsi eteläisessä ja läntisessä Helsingissä, Helsinki 1:ssä ja Helsinki 2:ssa. Kehyskunnissa kerrostaloasutojen hinnat ovat jopa halventuneet suhteessa koko maan hintatasoon. Jos ei ole nirso asunnon sijainnin suhteen, asunnon saa aivan kohtuullisella hinnalla. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nirsoiksi.Asuntojen hintakehitys

Espoosta ja Vantaalta käytettävissäni ovat  vain koko kuntaa koskevat tiedot. Jos hintoja tarkastelisi niissä alueittain, löytyisi varmaankin myös suosittuja asuinalueita – mikä tietysti tarkoittaa, että muut alueet noissa kunnissa ovat vastaavasti keskiarvoa epäsuositumpia.

Nämä tilastot ovat kerrostaloasunnoista. Vastaavaa kelvollista tilastoa pientaloista en löytänyt, mutta erityisesti kehyskuntien pientalot ovat tiettävästi halventuneet jopa absoluuttisesti.
Kehyskuntien osuus

Samaa asiaa kuvaa väestönkasvun sijoittuminen Helsingin seudulle. Vuonna 2004 puolet kasvusta kohdistui kehyskuntiin, mutta silloin kehitys kääntyi jyrkästi ja viime aikoina väestönkasvusta vain 10 – 15 % kohdistuu kehyskuntiin. (olen vähän joutunut tuunaamaan tilastoja ja poistamaan siitä Östersundomin liittäminen Helsinkiin. Viimeinen luku on tämän vuoden ensimmäisestä puoliskosta ja perustuu väestörekisterikeskuksen kuukausitilastoihin, kun aiemmat perustuvat tilastokeskuksen julkaisemiin vuoden keskiväkilukuihin.)

Sitä mukaa kun Helsinki on lisännyt tonttitarjontaa, rakentaminen kehyskunnissa on hiipunut. Tontteja niissä olisi, mutta ne eivät käy kaupaksi.

Helsingin seudulla on runsaasti kaavoitettua tonttimaata, mutta se ei kelpaa asuntoa ostaville. Pitäisi kaavoittaa sellaista rakentamista, joka kelpaa nirsommiksi käyneille asukkaille. Hallituksen vaatimus paniikkikaavoituksesta tuottaa todennäköisesti lisää pitkin peltoja siroteltuja tontteja, jotka eivät mene nytkään kaupaksi.

Laadullinen asuntopula vaatisi aivan toisenlaisia toimia. Kun paineet kohdistuvat Helsingin kantakaupunkiin, ratikkaverkon alueelle, pitäisi listä tarjontaa siellä ja niillä Espoon ja Vantaan alueilla, joilla on vientiä. Helsingin pitäisi panostaa Kalasataman nopeuttamiseen ja ehkä sinne suunnitellun liikerakentamisen muuttamista jossain määrin asunnoiksi. Samoin Jätkäsaaren rakentamista tulisi jouduttaa. En tosin ole vartma, että lisärakentaminen kantakaupunkiin alentaa asumisen hintaa siellä, koska se myös lisää niitä tekijöitä, jotka nyt vetävät asukkaita alueelle. Kutsutaan niitä nyt vaikka kasautumiseduiksi.

Jo nyt yli puolet Helsingin seudun väestönlisäyksestä kohdistuu Helsinkiin ja tätä osuutta pitäisi edelleen lisätä. Nykysäännöillä väestön kasvu tulee kuitenkin kaupungille niin kalliiksi, etteivät sen taloudelliset rahkeet riitä. Tai pitäisi kyllä riittää. Jos asunnot ovat noin järkyttävän kalliita, pitäisi Helsingin, joka sentään omistaa maan, pystyä rahastamaan tonteista niin paljon, että se peittää kaupungin kasvusta aiheutuvat kulut.

Niin. Investointi katto pitää tietysti määritellä uudestaan, ettei se estä voittoa tuottavia investointeja.

 

Kommentit

84 Vastausta artikkeliin “Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen”

  1. Pekka Pietilä kirjoitti 14.8.2014 kello 20:32

    Kysyntä ja tarjonta pitää kohdata kaupunkien asuttamisessa. Vaikka tietokoneiden pieneneminen ja tehostuminen sekä seteleistä riippumaton maksutapa yleistyi, niin edelleen ylimitoitettuja rahanjakoon tarkoitettuja temppeleitä halutaan pitää yllä ja estää ihmisten asuminen kaupunkien keskustoissa. Ihmeellistä on kaiken tuotannollisen toiminnan katoaminen, millä ja mistä ihmiset saavat rahat elämiseen? Selittääkö sotuilu koko rakenteen ja kauanko tyhjän päällä voi istua? Itse tutkin asian valtion hommissa ja totesin 12 vuotta olevan riittävä aika. Mitä saatiin aikaan? 4 ydinvoimalaa, metro ja kehätiet. Myöhemmän ajan herännäisyyttä edustaa Vuosaaren satama, Päijänteen siirtäminen Helsingin raakavesilähteeksi ja Viikinmäen puhdistamo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Mikko H kirjoitti 14.8.2014 kello 21:02

    Nopeutettaviin voisi kuulua myös Herttoniemen ja Roihuvuoren teollisuusalueiden muuttaminen korttelikaupungiksi, mutta se vaatisi tiivistämiseen uutta otetta, ei ainoastaan pistetalojen lisäilyä sinne tänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  3. punamulta kirjoitti 14.8.2014 kello 21:09

    Helsingin pitkäaikaistyöttömien määrä tuplaantuu vuoden loppuun mennessä, kun sitä verrataan vuoden 2013 tasoon.

    Ne tontit siellä pelolla jäävät rakentamatta, koska ihmisillä ei ole varaa rakentaa taloja. Ne tontit siellä parhailla paikoilla tulevat rakennetuksi, koska niille rakennetaan rikkaiden taloja. Siniverisiin kun suhdanteet eivät vaikuta.

    Lainansaanti on olennaisesti vaikeutunut ja marginaalit ovat korkealla. Lisävakuuksien hinta on noussut. Siksi tontit jäävät rakentamatta.

    Tarvitaan valtavasti lisää halpoja asuntoja, joihin ihmisillä olisi varaa.

    Jos sinne pellolle, Helsingin kupeeseen, saisi talon 20 000 eurolla, niin sinne tapahtuisi joukkoryntäys ja kerrostalot tyhjenisivät. Mutta kun siellä pellollakin se omakotitalo maksaa 200 000 euroa. Ja sitä 200 000 euron lainaa ei tänä päivänä helpolla saada. Henkilötakaajat nauretaan pankista ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2014 kello 21:56

    Lainansaanti on olennaisesti vaikeutunut ja marginaalit ovat korkealla.

    En muista, koska asuntolainojen korko on ollut näin alhaalla, alle kahdessa prosentissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. anonyymi kirjoitti 14.8.2014 kello 21:28

    Jostain varmaan löytyy myös kartta noista eri Helsingeistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Kalle kirjoitti 14.8.2014 kello 22:05

    -> ruutukaavaa
    -> sääntely pois

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. anomuumi kirjoitti 14.8.2014 kello 22:22

    anonyymi:
    Jostain varmaan löytyy myös kartta noista eri Helsingeistä.

    Esim. täältä, ekalla sivulla.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_03_19_Tilastoja_11_Vihavainen.pdf

    Sama postinumeroittain:

    Helsinki 1: 10-18
    Helsinki 2: 20-22, 24-35, 38, 40, 44, 50-53, 55, 57, 61, 66-68, 83, 85
    Helsinki 3: 36, 37, 39, 41-43, 56, 59, 60, 62–65, 70, 72, 78-81, 84, 87
    Helsinki 4: 19, 58, 69, 71, 73-77, 82, 86, 88-99

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Pekka Mäkinen kirjoitti 14.8.2014 kello 22:35

    Helsingin keskustaan vetää myös se, että se on Suomen parhaita ellei jopa paras paikka asua, jos haluaa pärjätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua. Tosin kaikkien sinne muuttavien mielestä tämä varmaankaan ei ole tärkein syy, koskapa kauniita sisäpihoja muutetaan pysäköintialueiksi. Se saattaisi jopa laskea sinne haluavien määrää, jos kaava ei edellyttäisi autopaikkojen tekoa sinne rakennettavissa taloissa, kuten se nyt muistaakseni tekee. Tämä kai myös laskisi asuntojen hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  9. Liian vanha kirjoitti 14.8.2014 kello 22:37

    Lisää asuntoja saadaan keskustaan lisäämällä rakennusoikeutta eli kerroksia.

    Tarvittaessa voidaan purkaa vanhat rötisköt pois uusien tornien tieltä.

    Keskusta ei lopu koskaan, jos laajennetaan rakentamista ylös/alas.

    Kulkemistakin voidaan helpottaa rakentamalla sillat tornien väliin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Liian vanha kirjoitti 14.8.2014 kello 23:02

    Osmo Soininvaara: En muista, koska asuntolainojen korko on ollut näin alhaalla, alle kahdessa prosentissa.

    Nyt vaaditaan myös maksu- ja riskinsietokykyä.

    Koron alhaisuudella ei ole merkistystä, sillä säästö koroissa kumuloituu asunnon hintaan.Sama kävi kun laina-aikoja pidennettiin.Eivät asumismenot pienentyneet, sillä alentuneen lyhennyksen tuoma hyöty kulmuloitui hintoihin.

    Tämä on mahdollista mekanismilla, jossa asuntotuonatoa rajoitataan ja ihmiset joutuvat kilpailemaan niistä hinnankorotuksilla.

    Mutta omistusasuminen on siitä huolimatta edullinen asumismuoto.

    Kuten alla olevan tilaston taulukoista näkyy , omistusasuja käyttää tuloistaan n 10 % asumiseen, vuokralainen n 25 %

    Erityisen kärjistynyt tilanne on Pääkaupunkiseudulla :Omistusasuja käyttää asumiseen 11 % tuloista, vuokralainen liki 30 %.

    Ero johtuu tietysti siitäkin, että hyvätuloiset asuvat omistusasunnossa ja pienituloiset vuokralla.

    Asumismenojen kehityskin kulkee niin ettei se suosi vuokralaista, vuokralaisten asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin omistusasujien.

    Tuloerojen kasvu lisää tätäkin kautta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Liian vanha kirjoitti 15.8.2014 kello 7:39

    Pääkaupunkiseudun muuttovoitto tulee tällä hetkellä maahanmuutosta, joten tämän väestön asumistoiveet ovat aivan erilaiset kuin kantasuomalaisten.

    Kantasuomalisten muuttaminen on nollasummapeliä eli jos Pääkaupunkiseudulle muuttaa kantasuomalainen niin toinen muuttaa pois

    Erityisesti Helsingin muuttovoitto tulee ulkomaalaisista

    Ja kun ulkomaaliselle valtio kustantaa sopeutumista avokätisesti niin on varaa olla nirsokin asunnon suhteen.

    http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 8:16

    Tilastoilla voi valehdella monella tavalla, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muuttovoittoa muualta Suomesta. Jos Helsinkiin muuttaa Savosdta kaksi opiskelijapariskuntaa, jotka saavat molemmat Helsingissä kaksi lasta. Toinen muuttaa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinkiin. Mitään nettomuuttoa ei ole, koskja siäsään ja ulo on muuttanut neljä henkeä, mutta Helsingin asukasluku on noussut neljällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 15.8.2014 kello 8:18

    Pekka Mäkinen:
    Helsingin keskustaan vetää myös se, että se on Suomen parhaita ellei jopa paras paikka asua, jos haluaa pärjätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua.

    On aika lapsellista kuvitella, että se mitä itse pitää elämänlaatuna, on myös jonkin toisen mielestä elämänlaatua.

    Minusta asuminen pihattomasa talossa, puhumattakaa kerrostalosta, on lapsiperheelle suurta, suurta, suurta laaduttomuutta. En kuitenkaan julista että asumien 20 km päässä kkaupungin keskustassa uudessa omakotitalossa ison pihan kanssa on paras paikka asua, mikäli hakee elmänlaatua, vaikka se on juuri se mikä juuri minun mielestäni on minulle tällä hetkellä paras paikka asua nimenomaisesti elämänlaadun takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 8:58

    Paljonko Helsingissä on pihattomia taloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Marko V kirjoitti 15.8.2014 kello 8:56

    Olen otsikon kanssa samaa mieltä. Asumisen laatua pitäisi todella paljon nostaa Helsingissä. Samalla kun keskustassa on nostettu asumisen laatua liikenteen haittoja vähentämällä on suurimmat liikennevirrat ohjattu lapsiperheiden suosimille esikaupunkialueille. On hyvinkin mahdollista, että asunto, päiväkoti, koulu, leikkipuisto ja ulkoilualueet sijaitsevat moottoriteiden melu- ja pienhiukkasalueilla. Ei ole mikään ihme, että niin monet hyvätuloiset lapsiperheet ovat hakeutuneet muualle asumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. anomuumi kirjoitti 15.8.2014 kello 8:58

    Liian vanha:
    Kantasuomalisten muuttaminen on nollasummapeliä eli jos Pääkaupunkiseudullemuuttaa kantasuomalainen niin toinen muuttaa pois

    Erityisesti Helsingin muuttovoitto tulee ulkomaalaisista

    Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2013-2014 ja väestönmuutokset 2013

    Nettomuutto Helsinkiin 2013:

    Espoo -65
    Vantaa -343
    Kehyskunnat +15
    Muu Uusimaa +63
    Muu Etelä-Suomi +2101
    Muu Suomi +2292
    Ulkomaat +2785

    Yhteensä +6871

    (Helsingissä syntyi vuonna 2013 6789 lasta ja kuoli 4974 ihmistä. Syntyneiden enemmyys +1815 hlöä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  17. KariS kirjoitti 15.8.2014 kello 9:00

    Kyllä Osmolla riittää tarmoa koittaa keksiä syitä miksi Helsingin ei tulisi kaavoittaa valtion edellyttämää määrää. Gryndereiden asialla jatketaan siis edelleenkin, miksi ihmeessä?

    Eikö tuo sama tarmo tulisi nyt vihdoin käyttää niiden uusien kaavojen tekoon urputuksen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 9:47

    KariS
    Millaisilla silmälaseilla oikein luet kirjoituksiani. Minähän sanoin, että asumista pitäisi keskittää nimenomaan Helsinkiin, kun nyt valtio vaattii sirottelemaan sitä pitkin Uudenmaan kehyskuntia, viakka ne eivät nytkään saa hankkeitaan liikkeelle.
    mutta se vaatii valtiolta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkuttoman kalliiksi. Lisäksi valtio voisi jouduttaa sitä, että tielaitos luovuttaisi jättimäiset maa-alueensa moottoriteistä hyötykäyttöön. Aloitettaisiin vaikka Turunväylästä Munkkivuoren kohdalla. Siitä kun tekee kadun ja laittaa siihen viidenkympin nopeusrajoituksen (melu, suojatiet), vapautuvalle maalle saa asunnot 4000 hengelle.
    Mutta t5arvittaisiin myös valtion rahaa infrarakentamiseen. Meillä odottaa 15 000 asukkaan asuinalue Kruunuvuorenrannassa sitä, että sinne saataisiin aikaan kelvollinen liikenneyhtyeys, koska kumipyärliikenteellä se on 20 kilometrin päässä keskustasta. Eatiukkasilta maksaa 200 miljoonaa. Jos Helsinki olisi maaseutukapunki, kaikki pitäisivät itsestään selvänä, että valtio osallisutuisi kustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko kirjoitti 15.8.2014 kello 9:00

    Minulla on laadullisen asuntopulan ratkaisemiseksi pari ehdotusta.

    1. Säädetään laki, jonka mukaan pientalotontin saa ilman kaavamuutoksia rakentaa tonttitehokkuuteen 1 ja kerrostalotontin tonttitehokkuuteen 3 asti. (Jotta kukaan ei rupea nillittämään jostain keskustan suojelluista kortteleista, kyseinen laki ei ohittaisi suojeluvaatimuksia.)

    2. Säädetään laki, jonka mukaan toimisto- ja teollisuustarkoitukseen kaavoitettua tonttia saa käyttää asumiseen, kunhan rakennus selviää paloturvallisuustarkastuksesta eikä ympärillä ole asumisen kannalta vaarallisia päästöjä.

    3. Poistetaan asunto-osakeyhtiön yksimielisyysvelvoite tilanteissa, joissa nykyinen osakkaat haluavat purkaa nykyisen rakennuksen.

    Jos toteutamme nuo, tulisimme näkemään Helsingissä ennennäkemättömän aallon täydennys- ja uudisrakentamista ja laadullinen asuntopula tulisi helpottamaan huomattavasti.

    Kyllä, tämä samalla rajoittaisi kaavoittajan valtaa estää asuntorakentamista. Itse pidän tätä hyvänä asiana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 47

  20. spottu kirjoitti 15.8.2014 kello 9:20

    Osmo Soininvaara: Paljonko Helsingissä on pihattomia taloja?

    Aivan liikaa. Asukkailla on kummallinen vimma pilkkoa sisäpihat verkkoaidoilla ja muilla virityksillä käyttökelvottomiksi asunto-osakeyhtiökohtaisiksi lämpäreiksi, joille piha on turhan juhallinen nimitys.

    Toivottavasti kaupunkikulttuuria muokkaava nuoriso saa muutettua tämänkin kunhan tulevat lapsiperheikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  21. Syltty kirjoitti 15.8.2014 kello 10:07

    Osmo Soininvaara:
    Paljonko Helsingissä on pihattomia taloja?

    No onkos niissä pihoissa montakin sataa tai tuhat neliömetriä omaa asuntokohtaista pihaa jokaista asuntoa kohden? Pitäisin semmoisena järkevänä alarajana kolmeasataa neliömetriä omassa käytössä olevaa rauhallista piha-aluetta (eli ei mitään ruuhkaista katua vieressä, semmoisella pihalla ei tee yhtikäs mitään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 10:08

    Syltty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sinua varten. On oikein hyvä, jos joku muuttaa vapaaehtoisesti pois Helsingistä ja jättää asuntonsa jonkun sellaisen käyttöönh, joka pitää elämästä kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Grejus kirjoitti 15.8.2014 kello 10:44

    Osmo Soininvaara: Jos ei ole nirso asunnon sijainnin suhteen, asunnon saa aivan kohtuullisella hinnalla. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nirsoiksi.

    Eivät ihmiset ole mihinkään muuttuneet, tai yhtäkkiä ryhtyneet nirsoiksi.

    A. Ihmiset eivät halua esikaupunkeihin yhtä paljoa kuin keskustaan. Olisi ehkä syytä tutkia miksi.

    B. Ihmiset eivät halua eikä heillä ole varaa maksaa esikaupungeissa niin suuria summia asunnoista kuin pyydetään. Asukkaat muuttuvat aivan varmasti taas ei-nirsoiksi, kun rakennuskartellit joutuvat laskemaan hintojaan.

    Ehkä näiden asioiden korjaamiseksi olisi syytä pistää paukkuja, mutta tottakai vaasankatujen kanssa piiperöinti on kliffampaa kuin lähiöiden ikävät asiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Tuomas Kivelä kirjoitti 15.8.2014 kello 10:49

    Moi. Nyt kyllää kannattaisi. Kettiä oliko Kivinokan torpeedoiminen järkevää. Vartiosaarikin olisi hyvä ottaa kohtuullisesti asumiskäyttöön. Koivusaareen voitaisiin rakentaa olennaisesti ihan hurjasti enemmän täyttämällä merihiekalla tosi matalaa merta. Tietysti Kalasataman, Kruunuvuoren ja Jätkäsaaren rakentamista pitäisi vaihdittaa investoinneilla välittämästä siitä onnettomasta katosta. Alueet alkavat tuotaa netossa tosin vasta 18 vuoden kuluttua, mutta kaupunki on hyvin pitkäaikainen organisaatia. Toisaalta kohtuuhintaisten vukra-asuntojen rakentaminen parasta sosiaalityötä, joka tuottaa paljon plussaa kaupungin talouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Liian vanha kirjoitti 15.8.2014 kello 11:02

    Osmo Soininvaara:
    Tilastoilla voi valehdella monella tavalla, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muuttovoittoa muualta Suomesta. Jos Helsinkiin muuttaa Savosdta kaksi opiskelijapariskuntaa, jotka saavat molemmat Helsingissä kaksi lasta. Toinen muuttaa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinkiin. Mitään nettomuuttoa ei ole, koskja siäsään ja ulo on muuttanut neljä henkeä, mutta Helsingin asukasluku on noussut neljällä.

    Kuten Pertti Haaparantakin todisti ,että tilastoista vedettävät tulokset ovat poliittisen propagandan välineitä ja tilastojen harhaluku , ei se ole vain poliitikkojen yksinoikeus.

    Mutta kyllä tilastojenkin valossa Helsingin kasvusta ainakin noin 40 % tulee maahanmuutosta, ei siis merkityksetön ,kuten anomuumi esittää ylempänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. KariS kirjoitti 15.8.2014 kello 11:04

    Osmo Soininvaara:
    KariS
    Millaisilla silmälaseilla oikein luet kirjoituksiani. Minähän sanoin, että asumista pitäisi keskittää nimenomaan Helsinkiin, kun nyt valtio vaattii sirottelemaan sitä pitkin Uudenmaan kehyskuntia, viakka ne eivät nytkään saa hankkeitaan liikkeelle.
    mutta se vaatii valtiolta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkuttoman kalliiksi. Lisäksi valtio voisi jouduttaa sitä, että tielaitos luovuttaisi jättimäiset maa-alueensa moottoriteistä hyötykäyttöön. Aloitettaisiin vaikka Turunväylästä Munkkivuoren kohdalla. Siitä kun tekee kadun ja laittaa siihen viidenkympin nopeusrajoituksen (melu, suojatiet), vapautuvalle maalle saa asunnot 4000 hengelle.
    Mutta t5arvittaisiin myös valtion rahaa infrarakentamiseen. Meillä odottaa 15 000 asukkaan asuinalue Kruunuvuorenrannassa sitä, että sinne saataisiin aikaan kelvollinen liikenneyhtyeys, koska kumipyärliikenteellä se on 20 kilometrin päässä keskustasta. Eatiukkasilta maksaa 200 miljoonaa. Jos Helsinki olisi maaseutukapunki, kaikki pitäisivät itsestään selvänä, että valtio osallisutuisi kustannuksiin.

    Meillä on myös alueita joissa on jo infra olemassa ja jotka ovat kantakaupungin yhteydessä, Kivinokka, Talin golfkenttä ja siirtolapuutarha, Vallilan siirtolapuutarha jne jne. Ei kaikkea tarvitse kaavoittaa paikkoihin joihin joudutaan investoimaan satoja miljoonia. Vihreillä vaan näyttää olevan tarve vaatia pelkästään tolkuttoman kallista ja jättää esim Kivinokan kaltaiset asumiselle erinomaiaset paikat jonkun pienen ay-porukan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  27. Syltty kirjoitti 15.8.2014 kello 11:05

    Osmo Soininvaara:
    Syltty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sinua varten.

    Ei ole ei, mutta pointtini olikin, etten edes väitä ison oman pihan olevan mikään yleinen hyvän elämänlaadun edellytys (vastasin siis viestiin, jossa kaupungin keskustassa asuminen nähtiin kategorisesti elämänlaatuun panostamisena). Minulle se on, aika monelle muulle ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  28. Liian vanha kirjoitti 15.8.2014 kello 11:39

    Pieni selailu Helsingin tilastoihin osoittaa sen, miksi Eteläinen ja Läntinen ja miksei Keskinenkin suurpiiri on niin suosittu kohde kun haetaan asuntoa.

    Näillä alueilla työpaikkavaranto ylittää asukasmäärän tai on lähellä sitä eli alueella ei ole tarpeeksi työvoimaa ja sinne työpaikkamatkaillaan kauempaa.

    Nämä alueet ovat vaikeiden kulkuyhteyksien takana ja toisaalta pysäköintitilaa on vähän ja sekin on kallista.Kun työpäivät venyvät nykyään helposti ja päivähoidostakin on haettava ajoissa niin työpaikkamatkailu aiheuttaa paljon tressiä ja kuluja ja sitä pyritään vähentämään asunnon paikalla. Ei siinä kauheasti varainsiirtoveroa ajatella vaan kokonaiskuluja ja elämän mukavuutta.

    Jos painetta asumisen hintaan halutaan vähentää niin työpaikkoja on siirrettävä pullonkaulan takaa jonnekin Kehä I/III tasalle . Se siirtää asuntojen kysyntääkin pohjoisemmaksi, missä on tilaa . Ja erilaisia kulkuyhteyksiä voidaan järjestellä paremmin ja halvemmalla kuin aivan niemen kärjessä.

    Mutta tämä tuskin sopii helsinkiläiselle päättäjälle, sillä se vähentää palveluja keskustassa ja toisaalta veronmaksajia virtaa naapurikuntiin

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. R.Silfverberg kirjoitti 15.8.2014 kello 14:02

    Joo, nirsous se on se päällimmäinen syy asuntopulaan.

    Fakta on että jos ei ole fyrkkaa kunnolla saa vain surkeita kämppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Samuli Saarelma kirjoitti 15.8.2014 kello 14:34

    Osmo Soininvaara:
    Tilastoilla voi valehdella monella tavalla, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muuttovoittoa muualta Suomesta. Jos Helsinkiin muuttaa Savosdta kaksi opiskelijapariskuntaa, jotka saavat molemmat Helsingissä kaksi lasta. Toinen muuttaa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinkiin. Mitään nettomuuttoa ei ole, koskja siäsään ja ulo on muuttanut neljä henkeä, mutta Helsingin asukasluku on noussut neljällä.

    Niin, Helsingissä on syntynyt neljä ihmistä, sinne on muuttanut kaksi ja sieltä on muuttanut kaksi (sen lisäksi kaksi on muuttanut ensin sisään ja sitten ulos). Eli tosiaan muuttovoittoa ei ole, mutta vauvoja syntymällä tapahtuvaa kasvua on.

    En ymmärrä, miksi pidät tuossa tilanteessa valehteluna sitä, että sanotaan, ettei muuttovoittoa ole.

    Kuinka tyypillistä se sitten ylipäänsä on, että Helsinkiin tullaan vain synnyttämään lapsia ja sitten muutetaan pois verrattuna vaikkapa päinvastaiseen eli muutetaan pois Helsingistä lapset synnyttämään ja sitten takaisin Helsinkiin?

    Jotenkin minusta tuntuisi todennäköisemmältä se tilanne, että paljasjalkainen helsinkiläinen muuttaa lapset tekemään jonnekin ympäryskuntaan, kun sieltä saa riittävänkokoisen asunnon halvalla ja sitten lasten lennettyä pesästä muuttaa takaisin stadiin.

    Muuten, tuon skenaariosi pitäisi näkyä siinä, että pääkaupunkiseudulla on suurempi syntyvyys kuin muualla maassa. Onko näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 16:14

    Samuli.
    Pääkaupunkiseudulla on selvästi suurempi syntyvyys kuin muualla maassa, jos lasketaan vauvoja/1000 asukasta. Hedelmällisyysluvut saattavat olla jopa muuta maata alempia, mutta hedelmällisessäö iässä olevia on paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Petteri Kosonen kirjoitti 15.8.2014 kello 14:39

    Osmon johtopäätös on minusta tavallaan jopa itsestään selvä: kantakaupunkiin ja sen välittömään ympäristöön pitäisi saada rakennettua niin paljon kuin vain mahdollista. Vaikeampi ja tavallaan tätä kautta mielenkiintoisempi kysymys on minusta se, mitkä ovat sellaisia kantakaupungin ulkopuolisia alueita joihin tulisi rakentaa tulevaisuudessa kerrostaloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Teemu kirjoitti 15.8.2014 kello 15:22

    Keskustarakentamisen vähäisyyden lisäksi toisena esimerkkinä pääkaupunkiseudun rakentamisen laadullisista ongelmista voi nostaa sen, että suunnitteilla on suuria määriä townhouseja, vaikka niitä kohtaan osoitettu mielenkiinto on ollut hyvin laimeaa. Ilmeisesti Helsingillä on vieläkin vuokraamatta townhouse-tontteja, koska rakentajia ei löydy. Samaan aikaan erillispientalotonttiarvontoihin osallistuu 50-kertainen määrä hakijoita tarjontaan nähden. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla paikalliskeskusten väliin jää suuria määriä metsää ja peltoa, miksi niitä ei voi saman tien kaavoittaa pientaloiksi? On tärkeää että pientaloasuminenkin saadaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle, sen sijaan että ainoa ratkaisu on muuttaa kehyskuntiin ja ajaa sieltä autolla töihin. Kaupunkisuunnittelijoiden käsitykset siitä mikä on “oikeaa” kaupunkiasumista eivät saisi estää pientalorakentamista. Tukholmassa on tässä suhteessa toimittu paljon paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  34. anonyymi kirjoitti 15.8.2014 kello 16:40

    anomuumi: Esim. täältä, ekalla sivulla.

    Vau. Todella näppärästi ihan eri paikasta kuin täällä esitetyt kuvaajat ja noihin viittaava teksti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. max kirjoitti 15.8.2014 kello 16:59

    Petteri Kosonen:
    Osmon johtopäätös on minusta tavallaan jopa itsestään selvä: kantakaupunkiin ja sen välittömään ympäristöön pitäisi saada rakennettua niin paljon kuin vain mahdollista. Vaikeampi ja tavallaan tätä kautta mielenkiintoisempi kysymys on minusta se, mitkä ovat sellaisia kantakaupungin ulkopuolisia alueita joihin tulisi rakentaa tulevaisuudessa kerrostaloja?

    Kysymyksesi sisältää toisenkin tärkeän kysymyksen. Mikä on sen vyöhykkeen funktio joka jää kantakaupungin ja “ulkopuolisten” alueiden väliin? Pitääkö se jopa suojella ja rauhoittaa molempien alueiden huollolle. Mikään aluehan ei voi olla itseriittoinen vaan vaatii jatkua huoltoa ja huolenpitoa. Jos tuo huoltoyhteydet salliva välivyöhyke täytetään asukkailla ja toimijoilla se muuttuu. Kantakaupungin palvelut ovat aina vain vaikeammin saavutettavissa “ulkopuolisilta” alueilta joihin aiemmin panostettiin miljoonia ja toisinpäin. Onko näin käynytkin? Onko jonkun ei-muodikkaan alueen yhteydet kantakaupunkiin huonontuneet etenkin matka-aikana? Tilannetta parantaisi jos historiallisesta oikusta kantakaupunki olisi enemmän sisämaassa pariisien ja lontoiden tapaan. Meri on kyllä kiva. Onko löydettävissä suurten sisämaa- ja rannikkokaupunkien välille eroja millaiseksi ne muodostuvat. Voisi tehdä ristiintaulukoinnin rakenne (rakennuskanta, liikenneväylät,…) ja asukkaiden kokema laatu. Ovatko “hyvät” sisämaakaupungit erilaisia kuin “hyvät” rannikkokaupungit. Vai riittääkö, että tehdään kategorista aina kerrostalomattoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Kari N kirjoitti 15.8.2014 kello 17:22

    Osmo Soininvaara:
    Pääkaupunkiseudulla on selvästi suurempi syntyvyys kuin muualla maassa, jos lasketaan vauvoja/1000 asukasta. Hedelmällisyysluvut saattavat olla jopa muuta maata alempia, mutta hedelmällisessäö iässä olevia on paljon.

    Onko siitä tietoa, mihin ne lapset alueellisesti syntyvät. Ydinkeskustaan vai reuna-alueille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 22:24

    Kari N
    Katso vaikka itse tilastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Teemu kirjoitti 15.8.2014 kello 19:33

    Osmo Soininvaara:
    Syltty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sinua varten. On oikein hyvä, jos joku muuttaa vapaaehtoisesti pois Helsingistä ja jättää asuntonsa jonkun sellaisen käyttöönh, joka pitää elämästä kaupungissa.

    Minusta tuokaan ei ole ihan oikein, että määritellään kaupunkilaisuus kapealla ja normaalista poikkeavalla tavalla, ja jos se ei miellytä niin käsketään muuttaa pois. Sillä ei ole mitään syytä miksi Helsingissä ei nyt ja tulevaisuudessa voi olla tiivisti rakennettuja, kaupunkirakenteeseen liittyviä erillispientaloalueita (tuo 300m2 piha ei siis ole mikään erityisen suuri). On kai sentään parempi että ihmiset voivat asua omakotitaloissa lähempänä työpaikkaansa, kuin että joutuvat muuttamaan kehyskuntaan. Tarvitaan vain poliittista tahtoa kaavoittaa pellot ja osa metsistä asunnoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 22:20

    Pakila on rakennettu tuolla tavalla ja se on aivan hirveää maan haaskausta Neljä neliökilometriä ja säälittävät 9000 asukasta.Jos Kallio purettaisiin ja rakennettaisiin noin, asukasluku putoaisi kymmenesosaan. Jos Helsinkiin halutaan liusää asukkaita, pitää tiivistää, ei hajauttaa. Nurmijärvellä on tilaa maalaismaiseen asutukseen.
    Laskeskelin tuossa, että esimerkiksi tämä meidän talo Katajanokalla vaatisi tuolla normilla yli hehtaarin alueen. Ei riittäisi, että tästä korttelista puirettaisiin muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päättää. Lisää kaupunkia Helsinkiin vai lisää maaseutua Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Sakke kirjoitti 15.8.2014 kello 19:48

    Osmo Soininvaara:

    Meillä odottaa 15 000 asukkaan asuinalue Kruunuvuorenrannassa sitä, että sinne saataisiin aikaan kelvollinen liikenneyhtyeys, koska kumipyärliikenteellä se on 20 kilometrin päässä keskustasta. Eatiukkasilta maksaa 200 miljoonaa. Jos Helsinki olisi maaseutukapunki, kaikki pitäisivät itsestään selvänä, että valtio osallisutuisi kustannuksiin.

    Mikä estää ostamasta maailmalta (tai Suomesta) vanhaa tai uutta lauttaa, tai käyttämästä tarkoitukseen ensialkuun vaikka Suomenlinnan nykyisiä lauttoja? Valmis terminaalihan jo taitaa siellä Katajannokan päässä olla (ja ratikkapysäkki helppo tuoda terminaalin viereen, ei muuta kuin kiskoja vähän jatkaen). Ei tarttis kauan odotella!

    Käytetyn pikkulautan hinta (parillesadalle matkustajalle) lienee ehkä karkeasti luokkaa sadasosa mainitsemasi sillan hinnasta, jäävahvistettuna ehkä joltisenkin verran enemmän.

    Kuljetuskapasiteettia voi lauttoja käyttäen nostaa optimaalisesti sitä mukaa kun se kuljetustarve kasvaa. Sillasta ei ole iloa ennen kuin se yltää veden yli kokonaan.

    Mm. Tukholmassa näkee lauttoja käytössä selvästi useampia kuin meillä Helsingissä, vaikka täällä ne voisivat nopeuttaa yhteyksiä paljon, esimerkiksi juuri Katajannokan ja Laajasalon (Kruunuvuoren) välillä. 10 minuutissa akkunsa täyteen lataavaa, sähkökäyttöistä Movitz-lauttaa ei ilmeisesti tarvitsisi odotella ainakaan yhtä kauan kuin Osmon siltaa!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 22:15

    Lautta on tutkittu moneen kertaan ja sen tarjoama palvelutaso on surkea. Herttonimen kautta kiertäminenkin on nopeampaa. Miksi tuota pitää jankuttaa aina vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Anssi V kirjoitti 15.8.2014 kello 20:29

    Osmo Soininvaara: viime aikoina väestönkasvusta vain 10 – 15 % kohdistuu kehyskuntiin.

    Jo nyt yli puolet Helsingin seudun väestönlisäyksestä kohdistuu Helsinkiin

    Toisaalta kehyskunnissa asunee noin 10-15% alueen väestöstä ja Helsingissä noin puolet, joten eipä tuossa kasvuvauhdissa kovin suurta suhteellista eroa näytä olevan. Sen sijaan siinä, millaisesta väestä kasvu koostuu lienee suuriakin eroja. Eikä välttämättä Helsingin eduksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  43. Liian vanha kirjoitti 15.8.2014 kello 23:16

    Kari N: Onko siitä tietoa, mihin ne lapset alueellisesti syntyvät. Ydinkeskustaan vai reuna-alueille?

    Lapset näyttävät olavan reuna-alueilla, eniten lapsia on pohjoisen ja idän peruspiireissä

    Kuuvaavampi on varmaan perhe ja eniten perheitä, siis talouksia , jossa on useampi henkilö ja alle 18-vuotiaita lapsia, asuu Östersundomissa ja yleensä pohjois-ja itä-Helsingissä pientaloalueilla.Kyllä se perheellisen ihanne on Helsingissäkin omakotitalo.

    Helsingissä on vain paljon sinkkuja ja he asuvat Kalliossa, Alppiharjussa , yleisesti etelässä ja lännessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Liian vanha kirjoitti 15.8.2014 kello 23:18

    Osmo Soininvaara:
    Samuli.
    Pääkaupunkiseudulla on selvästi suurempi syntyvyys kuin muualla maassa, jos lasketaan vauvoja/1000 asukasta. Hedelmällisyysluvut saattavat olla jopa muuta maata alempia, mutta hedelmällisessäö iässä olevia on paljon.

    Näin on, Helsingissä suurin ryhmä ovat 23-33-vuotiaat, muualla maassa 56-66-vuotiaat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Kari N kirjoitti 15.8.2014 kello 23:43

    Osmo Soininvaara:
    Kari N
    Katso vaikka itse tilastoista.

    Kiitos vastauksesta. Ei varmaan olennainen tieto. En viitsi etsiä tilastoja, ajattelin, että joku osaa sanoa suoralta kädeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Marko V kirjoitti 16.8.2014 kello 6:58

    Osmo Soininvaara:
    Pakila on rakennettu tuolla tavalla ja se on aivan hirveää maan haaskausta Neljä neliökilometriä ja säälittävät 9000 asukasta.Jos Kallio purettaisiin ja rakennettaisiin noin, asukasluku putoaisi kymmenesosaan. Jos Helsinkiin halutaan liusää asukkaita, pitää tiivistää, ei hajauttaa. Nurmijärvellä on tilaa maalaismaiseen asutukseen.
    Laskeskelin tuossa, että esimerkiksi tämä meidän talo Katajanokalla vaatisi tuolla normilla yli hehtaarin alueen. Ei riittäisi, että tästä korttelista puirettaisiin muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päättää. Lisää kaupunkia Helsinkiin vai lisää maaseutua Helsinkiin.

    Pakilassa on aikoinaan viljelty takatonteilla. Ajat ovat muuttuneet. Pakilaa paljon suurempi ongelma on keskustan sijainti niemellä. Pitäisi ottaa mallia Espoosta ja alkaa tekemään useampia keskustoja. Sijaintinsa puolesta kauppakeskus Kaari olisi voinut muodostaa sellaisen, mutta piti tehdä automarketti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:24

    Onkop Espoo alkanuyt tehdä useampia KESKUSTOJA? Onko siellä yhtään keskustaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Koti-isä kirjoitti 16.8.2014 kello 8:21

    Syltty:Minusta asuminen pihattomasa talossa, puhumattakaa kerrostalosta, on lapsiperheelle suurta, suurta, suurta laaduttomuutta.

    Nykyisin omakotitalot (kaksikerroksiset!) rakennetaan yleisesti alle tuhannen neliön tonteille, jolloin talon, autojen tallin, varaston ja autojen kääntymistä varten pinnoitetun pihan ulkopuolelle, omien rajojen sisään, jää muutaman metrin kaistale nurmikkoa niitettäväksi. Mikä siinä on niin ylivoimaisen laadukasta?

    Kaupungissa yhteisessä hoidossa ja omistuksessa olevat lukemattomat pihat, leikkipaikat, puistot, saaret ja valaistuja polkuja täynnä olevat metsät tarjoavat loputtomasti monimuotoista koettavaa ja nähtävää, jokaisena vuodenaikana, kävely- tai pyöräilyetäisyydellä omasta kodista.

    Ehkäpä kynnyskysymys tietylle pienelle osajoukolle on se, että se muutaman neliön nurmikkoalue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  49. punamulta kirjoitti 16.8.2014 kello 8:49

    Osmo Soininvaara: En muista, koska asuntolainojen korko on ollut näin alhaalla, alle kahdessa prosentissa.

    Korkotasolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että saako asuntolainaa vai ei.

    Huomattavasti tärkeämpiä tekijöitä ovat työhistoria, ammatti, kulutusluottojen määrä ja luonne, lapsien lukumäärä, onko naimisissa vai ei, onko maksujen myöhästymisiä, onko maksuhäiriöitä ja niin edelleen.

    Luulisi kaltaisesi “talousviisaan” ymmärtävän, että kun taloudessa menee huonosti, niin lainananto kiristyy ja lainanhakijoiden mahdollisuus hankkia laina heikkenee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:28

    Silloin kun asuntolainan korko oli 12%, ei paljon lohduttanut, että sellaisen olisi saanut, jos olisi pystynyt tuolaisen koron maksamaan. On sillä korollakin jokin vaikutus asumiskustannuksiin. Ennen asuntolainan sai korkeintaan 50 prosenttiin asunnon arvosta ja korkeintaan viideksi vuodeksi. Aika huono tilanne on oltava, jos nyt ei saa lainaa asuntoa vastaan, jos ensin säästää itse 50 %. Ei voi väittää asioiden olevan huonommin kuin aiemmin, vaikka ne eivät olekaan maksimaalisen hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 9:43

    Osmo Soininvaara:
    Lautta on tutkittu moneen kertaan ja sen tarjoama palvelutaso on surkea. Herttonimen kautta kiertäminenkin on nopeampaa. Miksi tuota pitää jankuttaa aina vaan.

    O.S.: “Sen tarjoama palvelutaso on surkea.”
    Sakke: Missä nuo laskelmat on esitetty?

    Sakke muistelee kaiholla tukkipoikain lailla, että näinkin voisi olla: “On lautalla pienoinen kahvila …”
    Palvelutaso on monen tekijän summa, mutta epäilen että tuota lauttavaihtoehtoa ei ole edes riittävän monipuolisesti tai kovin tarkoin välitetty arvioida.

    Ajansäästö olisi melkoinen, jos ajattelisimme asiaa hieman suppeaa näkökulmaa laajemmin. Jos lautalla olisi se “pienoinen kahvila”, jossa vaikkapa palvelun hoitaisivat vaikkapa “Sanni ja Marleena” ja heidän lisäkseen esim. maahanmuuttajataustainen, “kaunis Vera” olisi ajansäästö melkoinen ja palvelutaso huipussaan, päihittäen sillan mennen tullen. Aamukahvit voisi suuri joukko Keskustaan matkaavia Kruunuvuorenrannan (penniä venyttämättömiä) asukkaita nauttia merimaisemia ihaillen ja työmatkaa samalla taivaltaen (tai ehkä jopa terminaalissa, jos lauttaa satunnaisesti pitäisi tovi odotella). Ympäristöystävällisenä nollapäästölauttana lauttavaihtoehdon menestys voisi mm. näillä eväillä olla ylivoimainen, vai etkö usko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:30

    Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta löytyy selvitys eri vaihtoehdoista järjestää liikenne Kruunuvuoren rantaan. Siinä on selvitetty myös lauttaliikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Teemu kirjoitti 16.8.2014 kello 9:43

    Osmo Soininvaara:
    Pakila on rakennettu tuolla tavalla ja se on aivan hirveää maan haaskausta Neljä neliökilometriä ja säälittävät 9000 asukasta.Jos Kallio purettaisiin ja rakennettaisiin noin, asukasluku putoaisi kymmenesosaan. Jos Helsinkiin halutaan liusää asukkaita, pitää tiivistää, ei hajauttaa. Nurmijärvellä on tilaa maalaismaiseen asutukseen.
    Laskeskelin tuossa, että esimerkiksi tämä meidän talo Katajanokalla vaatisi tuolla normilla yli hehtaarin alueen. Ei riittäisi, että tästä korttelista puirettaisiin muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päättää. Lisää kaupunkia Helsinkiin vai lisää maaseutua Helsinkiin.

    Pakila on rakennettu aikanaan väljästi ja nyt siellä lohkotaan tontteja ja rakennetaan uusia taloja.

    Pääkaupunkiseudun jatkuvan yhdyskuntarakenteen ja Klaukkalan välillä on ainakin 10 kilometriä metsää ja peltoa.
    On arkea huonontavaa tuhlausta että ihmiset joutuvat muuttamaan Nurmijärvelle (tai pidemmällekin) kun Helsingissä ja Vantaalla ei kaavoiteta pientaloalueita lähemmäksi työpaikkoja. Kaikkea rakentamista tarvitaan nyt pääkaupunkiseudulla lisää: Sekä keskustamaista rakentamista että niiden väliin sijoittuvia enemmän tai vähemmän tiiviitä erillispientaloalueita. Ja miksi? Siksi että iso osa ihmisistä haluaa asua erillispientaloissa, eikä rakentamattomuutta voi perustella tonttimaan puutteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:14
  55. Countryboy kirjoitti 16.8.2014 kello 10:28

    Osmo Soininvaara:
    Pakila on rakennettu tuolla tavalla ja se on aivan hirveää maan haaskausta Neljä neliökilometriä ja säälittävät 9000 asukasta.Jos Kallio purettaisiin ja rakennettaisiin noin, asukasluku putoaisi kymmenesosaan. Jos Helsinkiin halutaan liusää asukkaita, pitää tiivistää, ei hajauttaa. Nurmijärvellä on tilaa maalaismaiseen asutukseen.
    Laskeskelin tuossa, että esimerkiksi tämä meidän talo Katajanokalla vaatisi tuolla normilla yli hehtaarin alueen. Ei riittäisi, että tästä korttelista puirettaisiin muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päättää. Lisää kaupunkia Helsinkiin vai lisää maaseutua Helsinkiin.

    Terveysnäkökohdasta katsoen Pakila on parempi, ihmiset elävät siellä pidempään kuin Kalliossa. Näin kertovat terveyserotutkimukset.

    Kävelin pitkästä aikaa Kalliossa, ei ollut niin paljoa muuttunut kuin luulin. Paljon thaihieromapaikkoja yms, rähjäisiä baareja jne. “Stadin Arskakin” näyttää olevan vielä olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Marko V kirjoitti 16.8.2014 kello 12:40

    Osmo Soininvaara:
    Onkop Espoo alkanuyt tehdä useampia KESKUSTOJA? Onko siellä yhtään keskustaa?

    Tällaiseen asenteeseen olen törmännyt parissa firmassa. Omaa tuotetta on pidetty niin erinomaisena, että on unohdettu katsella ympärilleen. Sen seurauksena kilpailijat ovat menneet ohi ja seuraukset sen mukaisia. Ymmärtääkseni jotkut tutkijatkin ovat useamman keskustan mallia suositelleet. Heillä ei ole samanlaisia ideologisia rajoituksia kuin poliittisilla päättäjillä tuntuu olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  57. Pirjo kirjoitti 16.8.2014 kello 19:03

    Osmo Soininvaara:
    Silloin kun asuntolainan korko oli 12%, ei paljon lohduttanut, että sellaisen olisi saanut, jos olisi pystynyt tuolaisen koron maksamaan. On sillä korollakin jokin vaikutus asumiskustannuksiin. Ennen asuntolainan sai korkeintaan 50 prosenttiin asunnon arvosta ja korkeintaan viideksi vuodeksi. Aika huono tilanne on oltava, jos nyt ei saa lainaa asuntoa vastaan, jos ensin säästää itse 50 %. Ei voi väittää asioiden olevan huonommin kuin aiemmin, vaikka ne eivät olekaan maksimaalisen hyvin.

    Aika kauas saat mennä ajassa, kun säästöosuusvaatimus oli 50%. 70 % löytyy 70 -luvun lopulta. Korko oli 10% paikkeilla, jopa 12%, mutta se kannatti maksaa, jos pystyi, koska inflaatio viiletti kovempaa tahtia. Laina-aika käytännössä max 10 vuotta.

    Silti, tilannehan on se, että tuolloin edullisimpaan aikaan ostetun pienen kantakaupungin asunnon olisi voinut pitää vaikka tyhjillään näihin päiviin ja silti siitä saisi voittoa myytäessä. Väliin osunut putkiremontti ei tilannetta muuta.

    Jokin tässä välissä on mennyt pahasti vinksalleen. Laadullisesta ongelmasta olen pääosin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Samppa kirjoitti 16.8.2014 kello 19:43

    Liian vanha: Nyt vaaditaan myös maksu- ja riskinsietokykyä.


    Kuten alla olevan tilaston taulukoista näkyy , omistusasuja käyttää tuloistaan n 10 % asumiseen, vuokralainen n 25 %

    Erityisen kärjistynyt tilanne on Pääkaupunkiseudulla:Omistusasuja käyttää asumiseen 11 % tuloista, vuokralainen liki 30 %.

    Ero johtuu tietysti siitäkin, että hyvätuloiset asuvat omistusasunnossa ja pienituloiset vuokralla.

    Asumismenojen kehityskin kulkee niin ettei se suosi vuokralaista, vuokralaisten asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin omistusasujien.

    Tuloerojen kasvu lisää tätäkin kautta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html

    Vale, suurvale, tilasto… On melkoisen merkillistä, että asumiskustannuksiin (siis kustannuksiin, ei vain menoihin) lasketaan tilastoissa mukaan asuntolainan korot (=rahan hinta), mutta ei kuitenkaan todellisia pääomakustannuksia. Eli jos joku muu (pankki) omistaa rahan, sillä on arvoa (syntyy kustannus), mutta jos omistat sen itse, kustannus katoaa mystisesti. Osaako joku selittää, mihin rahan hinta katoaa, jos omistat sen rahan (asunnon) itse? Itse asun velattomassa omistusasunnossa, jonka arvo on noin 600000 e. Asumiskustannuksiksi lasken noin 2000 e/kk. Suorat asumiskulut ja kiinteistövero noin 400 e/kk ja pääomakustannukset noin 1600 e (korkokannalla 3,2 %). Myös saamatta jäänyt tulo on ainakin yksityistaloudelle kustannus. Osmo tämän varmasti ymmärtää, kun on sen verran asumistulon verottamisesta puhunut 😉 Rautalangasta väännettynä: voisin saada tuolla asumiseeni investoimallani 600000 eurolla noin 1600 e/kk tuloa (esim. rahastoilla matalalla riskillä). Vuokralla asuva ulkoistaa omistamisen riskit ja maksaa siitä korvausta riskin ottajalle (asunnon arvo voi myös laskea). Ei todellisissa asumiskustannuksissa niin kovin suurta eroa kuitenkaan ole.

    Jos maksat vuoden vuokrat kerralla etukäteen tammikuussa (sijoitat pääomaa), ovatko loppuvuoden todelliset asumiskustannukset sitten 0 e/kk?

    Se, että asuntolainojen korot ovat verovähennyskelpoisia, on sekä moraalisesti kyseenalaista vuokra-asujien näkokulmasta että faktisesti valtion tukea pankeille. Tätä järjestelmää pitäisi tarkastella hyvin kriittisesti, kuten Osmo ihan oikein on tehnytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  59. Sampo Smolander kirjoitti 16.8.2014 kello 21:20

    Liian vanha kirjoitti:

    “Lapset näyttävät olavan reuna-alueilla, eniten lapsia on pohjoisen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioottimainen tapa ajatella asiaa. Noita peruspiirejä vielä suurempi määrä lapsia on Oulun läänissä. Töttöröö.

    Lapsitiheys (lapsia per neliökilometri) on suurimmillaan keskustassa, Lauttasaaressa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 23:20

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta löytyy selvitys eri vaihtoehdoista järjestää liikenne Kruunuvuoren rantaan. Siinä on selvitetty myös lauttaliikenne.

    Lähteessä (Selvitys lauttaan perustuvasta joukkoliikenne-yhteydestä Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Helsinki 2011, 69 s. + liitt. 13 s., jonka julkaisija on Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, ja tekijät: Destia Oy Infrasuunnittelu, Finnferries), johon tuo mainitsemasi arvio “surkeasta palvelutasosta” ilmeisesti pohjautuu, todetaan (ks. s. 63):

    “Liikenne-ennusteen mukaan ratkaisulla ei voida kuitenkaan päästä joukkoliikennesiltaa vastaavaan palvelutasoon. Liikenne-ennusteen laskentamallin tulokset johtopäätöksineen määrittyvät kuitenkin ohjelmistoon syötetyistä parametreista ja laskentakaavoista, joten saadun tuloksen luotettavuuteen tulee suhteutua kriittisesti.”

    Joko olin lukenut tuon viimeisen toteamuksen jo aiemmin, tai sitten en, mutta toisaalta näin monimutkaisesta ja eri vuorovaikutuksia sisältävän asian osalta se (kriittisen suhtautumisen tarve saadun tuloksen luotettavuuteen) on mielestäni jo muutenkin ennalta pääteltävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Liian vanha kirjoitti 17.8.2014 kello 1:18

    Sampo Smolander:
    Liian vanha kirjoitti:

    “Lapset näyttävät olavan reuna-alueilla, eniten lapsia on pohjoisen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioottimainen tapa ajatella asiaa. Noita peruspiirejä vielä suurempi määrä lapsia on Oulun läänissä. Töttöröö.

    Lapsitiheys (lapsia per neliökilometri) on suurimmillaan keskustassa, Lauttasaaressa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

    Tuohan on vain lasten määär pinta-alaa kohti, ei se kerro perheen koosta , eikä asumistarpeesta ja asunnon koon tarpeesta .
    Eteläisessä suurpiirissä on alle 18 vuotiaita n 13700 ja Koillisessa yli 20000.noilla absoluuttislla määrillä voi suunnitella koulujen , päivähoitoloiden ym kapasiteettja,

    Lasta/km2 on nice-to-know-tietoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Liian vanha kirjoitti 17.8.2014 kello 1:24

    “Itse asun velattomassa omistusasunnossa, jonka arvo on noin 600000 e. Asumiskustannuksiksi lasken noin 2000 e/kk. Suorat asumiskulut ja kiinteistövero noin 400 e/kk ja pääomakustannukset noin 1600 e (korkokannalla 3,2 %). Myös saamatta jäänyt tulo on ainakin yksityistaloudelle kustannus. ”

    Unohdit laskea, että asuntosi arvo kasvaa koko ajan.
    Jos kämppäsi on Helsingissä niin tänäkin lamavuonna hinta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaatiokin on alle prosentin niin reaalituottoakin syntyy koko ajan.

    Joillakin on aika huono busineksen taju, ei ole ihme jos Suomella menee huonosti……

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 10:25

    Asunnon arvon nousulla on merkitystä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämänsa aikana aikovat muuttaa pois maasta tai jonnekin kepulandiaan. Jos tarkjoitus on elää Helsingissä elämänsä loppuun saakka, hintatason nousdusta ei ole hyötyä vaan haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Samppa kirjoitti 17.8.2014 kello 10:51

    Liian vanha:

    Unohdit laskea, että asuntosi arvo kasvaa koko ajan.
    Jos kämppäsi on Helsingissä niin tänäkin lamavuonna hinta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaatiokin on alle prosentin niin reaalituottoakin syntyy koko ajan.

    Joillakin on aika huono busineksen taju, ei ole ihme jos Suomella menee huonosti……

    En unohtanut, Osmo jo ehti syynkin kertoa. Sijoittaisiko Liian Vanha vaikka puoli miljoonaa -2…+5 % vaihtelevalla korolla, jos ehtona on, että et voi realisoida pääomaa etkä tuottoa seuraavaan 30 vuoteen? Arvon nousu ei siis poista pääomakustannusta asumiskustannuksista mainitusta syystä. Pääomakustannus on reaalinen, koska saisin sen kuukausittaisen tulon käyttööni sijoittamalla pääoman (vaikka sitten vuokra-asuntoihin; saisin sillä 3-5 pientä asuntoa vuokrattavaksi!), mutta oman asuntoni arvonnousua en voi käytännössä realisoida tuloksi, koska asuttava on. Päinvastoin, arvonnousu lisää asumiskustannuksia (siis tuota pääkustannusta eli menetettyä tuloa) jatkuvasti, kuten Liian Vanha itsekin todisti. Toki suhdanteista riippuen asuntoni arvo voi myös pudota, joskin sijainnin takia se on epätodennäköistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. max kirjoitti 17.8.2014 kello 11:27

    Osmo Soininvaara:
    Asunnon arvon nousulla on merkitystä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämänsa aikana aikovat muuttaa pois maasta tai jonnekin kepulandiaan. Jos tarkjoitus on elää Helsingissä elämänsä loppuun saakka, hintatason nousdusta ei ole hyötyä vaan haittaa.

    Näin on. Siitä olen samaa mieltä, että hintataso pitäisi saada miltei keinolla millä hyvänsä sen verran alas, että perheillä jää muihinkin sijoituksiin varaa. Olen vain epäileväinen tämän asian suhteen. Tehtiin mitä tahansa kotitaloudet ruuhkaseuduilla laittavat asumiseen kaikki eurot + 1 euroa. Vrt. jono suosikkibändin konserttiin. Jos toimit konservatiivisen rationaalisesti et mahdu koko alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Viherinssi kirjoitti 17.8.2014 kello 11:33

    Osmo Soininvaara: Olen myös esittänyt, että Pakilan tonttien rakennusoikeus nostettaisiin automaattisesti vähintään 0,4:ään.

    Pakila on ihan mielenkiintoinen tapaus. Absoluuttinen väentiheys ei ole sijaintiin nähden hyvä, mutta Jos lukemat 9000 as/4 km2 koskevat sitä aluetta, jonka itse ymmärrän Pakilana (Itä-Pakila, Länsi-Pakila, Paloheinä), niin määrä on lähtökohtiin nähden korkea. Alueen poikki menee pari maan vilkkainta moottoritietä, ja niiden välinen liittymä on myös alueella. Lisäksi alueella on vielä jonkin verran teollisuusaluetta (Tuusulantien itäpuolella).

    Lähtökohtahan on ollut yksi perhe / 1500 m2 plus infran vaatima tila. Nelihenkisillä perheillä tuohon ei saa teoriassakaan kuin 2000 as/km2, jos alueella ei ole muuta kuin tontteja ja tietä.

    Tällä hetkellä nykyisellä rakennusoikeudella (taitaa olla 0,3 tuolla alueella) saisi periaatteessa noin nelinkertaisen määrän väkeä, joskin pienempi perhekoko saattaa johtaa pienempiin lukemiin, eikä Helsingissä ole ihan täyteen rakennettuja pientaloalueita.

    Pakilan alue olisi mielenkiintoinen tarkasteltava siinä suhteessa, miten sen tiheys on kehittynyt uudisrakentamisen myötä, koska sitä tuntuu alueella olevan paljon.

    Rakennusoikeuden nostaminen tuntuu viisaalta teolta, mutta sitä ei saa tehdä liian pieninä lisäyksinä. Jos lisätään vain vähän, lisärakennusoikeudelle on merkitystä vain purkavan uudistamisen kohdalla, ja siinä on juna jo osittain mennyt (yhdistelmä huonokuntoinen tönö ja iso tontti ei ole enää kovin yleinen). Ainakin tätä olisi hyvä tarkastella vähän tarkemmin alueen tonttirakennetta vasten. Jos tontilla on 50 m2 lisärakennusoikeutta, sillä ei tee mitään muuta kuin laajennuksen taloon, ja silloin tontille ei muuta uutta väkeä.

    Toinen juttu on se, että jos pientalorakennusoikeus on esimerkiksi 0,4, kaavamääräyksiä talojen etäisyyksistä tontin reunoihin pitää tarkastella aika tarkasti. Jo nykyisellään 0,3 tarkoittaa sitä, että yhdelle vanhalle rintamamiestontille voi rakentaa neljä kolmitasoista noin 200 m2:n taloa, kun osa tiloista on sopivan matalaa. (Myynti-ilmoituksessa tietysti lukee 112 + 90 m2.)

    Ehkä rakennusoikeuden voisi jotenkin sitoa erillisissä rakennuksissa olevien asuntojen määrään? (Jos sen sitoo muuten vain asuntojen määrään, omakotitaloihin tulee palvelijanyksiöitä perheen nuorisolle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. åke kirjoitti 17.8.2014 kello 11:45

    Osmo Soininvaara:
    Asunnon arvon nousulla on merkitystä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämänsa aikana aikovat muuttaa pois maasta tai jonnekin kepulandiaan. Jos tarkjoitus on elää Helsingissä elämänsä loppuun saakka, hintatason nousdusta ei ole hyötyä vaan haittaa.

    Tai jos helsinkiläinen myy omistusasuntonsa ja meneekin vuokralle. Silloin saa arvonnoususta tulleet rahat tilille ja ainakin täällä ruotsissa voi jatkaa asumista vuokra-asunnossa suurinpiirtein samalla kuukausikustannuksella kuin omistusasunnossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 17:32

    Suomessa ei kannata myydä omistamaansa asuntoa ja mennä siihen sen jälkeen vuokralle, koska vuokraan kohdistuu 30 %:n vero. Siksi sellaista sopimusta, joka hyödyttäisi sekä ostajaa että myyjää on vaikea luoda. Toki veron voi kiertää sillä, että saa oikeuden jäädä asumaan yhtiövastiketta vastaan vaikka 20 vuodeksi ja jos tuosta oikeudesta myöhemmin luopuu, siitä saa korvauksen. En tiedä hyväksyisikö verottaja tällaista kiertoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kalle kirjoitti 17.8.2014 kello 12:10

    Pekka Mäkinen:
    … jos haluaa pärjätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua…

    Tuo on hieman yksioikoinen käsitys elämänlaadusta. Monelle ne seikat, joita pieni kaupunki tai maalaiskunta tarjoavat, ovat elämänlaatua. Heille asuminen Helsingin kantakaupungissa (tai Turussa tai Tampereella) on painajainen. 😀 Pitää siis ymmärtää, ettemme me kaupunkilaiset ole aina oikeassa.

    Suomi on kokonaisuudessaan niin harvaan asuttu, että julkinen liikenne on pääosassa maata vain kustannustekijä, joka on pyrittävä minimoimaan. Eli pääosalle suomalaisista henkilöauto on ainoa järkevä liikkumismuoto.

    Auto on kätevä kaupungissakin ja Helsingin keskustan uusienkin alueiden iso ongelma on liian vähäinen paikoitus. Kadunvarsipaikat tulee varata maksaville asiakkaille, jotta syntyy palveluita, joita me paikalliset käytämme. Siis syntyy sitä elämän laatua, miksi asumme kaupungissa. Esimerkiksi Ruoholahti on liikennesuunnittelultaan täydellinen katastrofi.

    Oleellista on, ettei Helsingin kannata yrittää kilpailla pienten kaupunkien tai maalaiskuntien kanssa vaan Helsingin pitää kilpailla omilla vahvuuksillaan. Herttoniemi on hyvä esimerkki. Teollisuusalue on ruutukaavassa, mutta ongelma on vanhalla asuinalueella, joka pitää kaavoittaa uudestaan. Samanlaisia ongelmia on länsipuolellakin useita, kuten Munkkivuori, Meilahti, Haaga jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. max kirjoitti 17.8.2014 kello 18:21

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa ei kannata myydä omistamaansa asuntoa ja mennä siihen sen jälkeen vuokralle, koska vuokraan kohdistuu 30 %:n vero. Siksi sellaista sopimusta, joka hyödyttäisi sekä ostajaa että myyjää on vaikea luoda. Toki veron voi kiertää sillä, että saa oikeuden jäädä asumaan yhtiövastiketta vastaan vaikka 20 vuodeksi ja jos tuosta oikeudesta myöhemmin luopuu, siitä saa korvauksen. En tiedä hyväksyisikö verottaja tällaista kiertoa.

    Onko tuo todella noin? Jos kaksi luotettua vuokraa toisilleen niin että ei synny voittoa eikö verottaja hyväksy sitä vaan laskee verotettavaa voittoa syntyvän? “Luotettua” tässä ajatusleikissä siksi, että osapuolilla ei olisi minkäänlaista motiivia korkeampaan vuokratasoon joka tuottaa voittoa. Eihän omistusasujakaan kohdista siihen omaan asuntoonsa riskiä jonka seurauksena laskuttaisi itseään todellisia kuluja suuremmin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:54

    Jos A ja B omistavat asunnon Turussa (A) ja Tampereella (B) ja A saa työpaikan Tampereelta ja B Turusta, heidän ei kannata mennä asumaan ristiin toistensa asuntoihin, koska verottaja arvioi molemmille laskennallista vuokratuloa. Ne asunnot kannattaa myydä ristiin. Suomessa ei ole mitään järkeä asua vuokralla, koska vuokraan kohdistuu tuo 30 %:n vero, jota ei kohdisteta omistusasumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Lupus Borealis kirjoitti 17.8.2014 kello 22:21

    Mitä se uudelleen kaavoittaminen käytännössä tarkoittaa? Millaisiin toimiin sellainen johtaa ja millä ajanjaksolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. lurkki kirjoitti 17.8.2014 kello 22:38

    Viherinssi:Jos tontilla on 50 m2 lisärakennusoikeutta, sillä ei tee mitään muuta kuin laajennuksen taloon, ja silloin tontille ei muuta uutta väkeä.

    On ihan mahdollista rakentaa taloa sen verran modulaarisesti, että siinä voi olla useampi asunto (käytännössä) joista yhden voi vuokrata. Tai näin perimätieto kertoo.
    (Saattaa vaatia omaa osaamista tai kontakteja raksalla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Samuli Saarelma kirjoitti 17.8.2014 kello 22:44

    Samppa: Itse asun velattomassa omistusasunnossa, jonka arvo on noin 600000 e. Asumiskustannuksiksi lasken noin 2000 e/kk. Suorat asumiskulut ja kiinteistövero noin 400 e/kk ja pääomakustannukset noin 1600 e (korkokannalla 3,2 %).

    Miten laskit pääomakustannukset? Oletitko tuossa, ettei asuntosi hinta nouse lainkaan? Käytännössä se tietenkin nousee, ellei nyt satu erinomaisen huono munkki (hyppäsit asuntomarkkinoille 1980-luvun lopussa). Asuntojen reaalihinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaisiksi 1980-luvun alusta laskien (jätetään huomiotta toisaalta piikki 1980-luvun lopussa ja kuoppa 1990-luvun alussa). Mitä reaalinen kasvu olisi ollut tuolla mainitsemallasi nimelliskorkotasolla?

    Huomioi lisäksi se, että omistusasuja saa vähentää korot veroista, eikä joudu maksamaan siitä laskennallisesta asumistulostaan veroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Samuli Saarelma kirjoitti 17.8.2014 kello 22:54

    Osmo Soininvaara:
    Asunnon arvon nousulla on merkitystä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämänsa aikana aikovat muuttaa pois maasta tai jonnekin kepulandiaan. Jos tarkjoitus on elää Helsingissä elämänsä loppuun saakka, hintatason nousdusta ei ole hyötyä vaan haittaa.

    Näin jos jälkeläisille jäävän perinnön suuruudella ei ole mitään väliä, eivätkä jälkeläiset asu Helsingissä.

    Jos perinnön jakajia ei ole (tai kitupiikki ei halua heille jättää senttiäkään), niin kalliin asunnon omistaja voi tietenkin hankkia ekstraa eläkkeeseensä ottamalla viime vuosikseen asuntolainan, jota ei tarvitse lyhentää, mutta asunto menee kuoleman jälkeen pankille. Mitä arvokkaampi asunto, sitä isompaan lainaan pankki suostuu.

    Oikeastaan asunnon arvonnousulla ei ole merkitystä vain siinä harvinaisessa tapauksessa, että sukupolvesta toiseen asutaan siinä samassa asunnossa (tai ainakin sillä seudulla, jota arvonnousu koskee).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. tcrown kirjoitti 18.8.2014 kello 7:38

    Samuli Saarelma: Näin jos jälkeläisille jäävän perinnön suuruudella ei ole mitään väliä, eivätkä jälkeläiset asu Helsingissä.

    Toisaalta jos perinnön jättäjää sattuu jostain kumman syystä kiinnostamaan enemmän se, mitä perinnöllä varsinaisesti pystyy tekemään kuin se, minkälaisesta numerosta perintövero lasketaan, asuntojen hinnan noususta ei taas ole muuta kuin haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Syltty kirjoitti 18.8.2014 kello 11:30

    tcrown: Toisaalta jos perinnön jättäjää sattuu jostain kumman syystä kiinnostamaan enemmän se, mitä perinnöllä varsinaisesti pystyy tekemään kuin se, minkälaisesta numerosta perintövero lasketaan, asuntojen hinnan noususta ei taas ole muuta kuin haittaa.

    Kuinkahan yleinen tapaus on, että joku perijöistä oikeasti jää asumaan perintötaloonsa?Itse kun en tunne ainuttakaan tämmöistä henkilöä ja kyllähän omassakin suvussa/lähipiirissä on minunkin elinaikana noita perintöjä siirtynyt jo parinkin sukupolven ylitse.

    Siinä vaiheessa kun sitä perintöä alkaa tulemaan, on jo suurimmalla osalla ihmisistä omat asunnot hankittuna. Poikkeuksen tekevät varmaan maanviljelijäperheet, joissa joku perijöistä jää sitten pitämään kotitilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Samuli Saarelma kirjoitti 18.8.2014 kello 17:33

    tcrown: Toisaalta jos perinnön jättäjää sattuu jostain kumman syystä kiinnostamaan enemmän se, mitä perinnöllä varsinaisesti pystyy tekemään kuin se, minkälaisesta numerosta perintövero lasketaan, asuntojen hinnan noususta ei taas ole muuta kuin haittaa.

    Niin, jos se perintöasunnon myynnistä saatava raha käytetään asunnon ostamiseen samasta kaupungista, ei kyseisessä kaupungissa tapahtuva asuntojen hinnannousu ole hyvä asia. Siksipä juuri mainitsin sen poikkeuksena. Minusta tämä on kuitenkin poikkeus eikä sääntö. Vielä harvinaisempaa on tietenkin se, että joku perillisistä jää asumaan siihen perittävään asuntoon.

    Yleisesti joka tapauksessa pätee, että mitä arvokkaampi se asunto on, sitä enemmän sillä “pystyy tekemään”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 17:53

    Onko poikkes eikä sääntö, että perilliset jäävät asumaan samalle paikkakunnalle. Nimenomaan Helsingissä se on sääntö, mutta tappioalueilla toki poikkeus. Omasta koululuokastani Suomen sisllä pisimmälle oli päässyt Keravalle muuttanut. Muutama oli muuttanut ulkomaille, mutta Suomen sisällä ei kukaan Helsingin seudun ulkopuolelle. Helsinki on tässä olennainen, koska merkittävimmät asuntojen arvon nousut ovat täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Markku af Heurlin kirjoitti 19.8.2014 kello 0:19

    Osmo Soininvaara:
    KariS
    Millaisilla silmälaseilla oikein luet kirjoituksiani. Minähän sanoin, että asumista pitäisi keskittää nimenomaan Helsinkiin, kun nyt valtio vaattii sirottelemaan sitä pitkin Uudenmaan kehyskuntia, viakka ne eivät nytkään saa hankkeitaan liikkeelle.
    mutta se vaatii valtiolta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkuttoman kalliiksi. Lisäksi valtio voisi jouduttaa sitä, että tielaitos luovuttaisi jättimäiset maa-alueensa moottoriteistä hyötykäyttöön. Aloitettaisiin vaikka Turunväylästä Munkkivuoren kohdalla. Siitä kun tekee kadun ja laittaa siihen viidenkympin nopeusrajoituksen (melu, suojatiet), vapautuvalle maalle saa asunnot 4000 hengelle.
    Mutta t5arvittaisiin myös valtion rahaa infrarakentamiseen. Meillä odottaa 15 000 asukkaan asuinalue Kruunuvuorenrannassa sitä, että sinne saataisiin aikaan kelvollinen liikenneyhtyeys, koska kumipyärliikenteellä se on 20 kilometrin päässä keskustasta. Eatiukkasilta maksaa 200 miljoonaa. Jos Helsinki olisi maaseutukapunki, kaikki pitäisivät itsestään selvänä, että valtio osallisutuisi kustannuksiin.

    En malta olla palauttamatta mieleen, että OS on haliituspuolueen kansanedustaja, ja että puolue voisi hallituksessa Turunväylän bulevardisoinnin suhteen tehdä jotakin. Kokoomuslaisille voisi sanoa, että siinähän teille tulee uutta vaalikarjaa, sillä muistikuvani mukaan Munkkiniemi ja Munkkivuori ovat vahvoja Kokoomuksen kannatusalueita.

    Kruunuvuorensilta maksaisi 13.300 / asukas eli pyörein luvuin 30.000 e /asuinkunta, siis parjatun autopaikan hinta.

    En ole aivan innostunut asiasta, sillä ilman Kruunuvuoren siltaa Laajasalo olisi kaikki palvelut tarjoava toimiva alikapunki. Silta veisi kysyntää Helsingin keskustaan ja näivettäisi Laajasalon palvelupohjan. Asiaa on syytä katsoa tästäkin vinkkelistä.

    Siltayhteyshän ei oleeellisesti parantaisi keskisen ja itäisen Laajasalon yhteyksä keskustaan. Semminkin, kun laajasalolaisten työpaikat ovat ehkä Itäkeskuksessa, Pasilassa tai Herttoniemessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. anonyymi kirjoitti 19.8.2014 kello 14:47

    Koti-isä: Ehkäpä kynnyskysymys tietylle pienelle osajoukolle on se, että se muutaman neliön nurmikkoalue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen.

    Yhteistä nurmikkoaluetta ei saa sisustaa tai muuten hyötykäyttää haluamallaan tavalla. Et voi myöskään kieltää muita häiritsemästä omaa rauhaasi sillä etkä oleskella siinä aivan yhtä vapaasti kuin omalla pläntillä.
    Ero on siis suurempi kuin kuvittelet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. Markku af Heurlin kirjoitti 21.8.2014 kello 23:12

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa ei kannata myydä omistamaansa asuntoa ja mennä siihen sen jälkeen vuokralle, koska vuokraan kohdistuu 30 %:n vero. Siksi sellaista sopimusta, joka hyödyttäisi sekä ostajaa että myyjää on vaikea luoda. Toki veron voi kiertää sillä, että saa oikeuden jäädä asumaan yhtiövastiketta vastaan vaikka 20 vuodeksi ja jos tuosta oikeudesta myöhemmin luopuu, siitä saa korvauksen. En tiedä hyväksyisikö verottaja tällaista kiertoa.

    Tämä 30 % verokohdistuu puhtaaseen vuokratuottoon eli vuokrasta on vähennetty hoitovastikkeet. Myös vlenakorko on vähennsykelpoinen menoerä.

    Oikea huomio, että vuokra-asumisen ja omistuasumisen verotuskohtelu tekee ison rahan vuodessa kotitaloudelle

    Olisi ihan hyvä mielessä tutkia hypoteesia, että asunnon vuokratuotto olisi verovapaata tuloa. Laskin mielessäni, että kotitalouksien omistamien asuntojen pääomatuloveromenetys valtiolle olisi noin 750 Me. Jaettuna maan kaikiien asuntokuntien kesken tämän korvaamien julkiselle taloudelle vaatisi noin 300 euron korotusta kiinteistöveroon.

    Jossakin voi tietenkin olla desmaalipilkku väärässä paikassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. anonyymi kirjoitti 30.8.2014 kello 18:39

    Syltty: Ei ole ei, mutta pointtini olikin, etten edes väitä ison oman pihan olevan mikään yleinen hyvän elämänlaadun edellytys (vastasin siis viestiin, jossa kaupungin keskustassa asuminen nähtiin kategorisesti elämänlaatuun panostamisena). Minulle se on, aika monelle muulle ei.

    Minulle taas lapsettomuus on elämänlaadun edellytys. Lisääntyminen on tarpeetonta ja yliarvostettua. Samoin lehtien haravoiminen ja lumenluonti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Kasvava kaupunki ja asukasdemokratian 3 haastetta | Jaakko Stenhäll kirjoitti 20.10.2014 kello 9:38

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus