Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen

Hal­li­tus on huolis­saan kohoav­ista asun­to­jen hin­noista ja asun­top­u­las­ta Helsin­gin seudul­la. Näinä päiv­inä val­tio ja seudun kun­nat solmi­vat sopimuk­sen pani­iki­no­mais­es­ta kaavoituk­sen nopeut­tamis­es­ta, joka esimerkik­si Helsin­gin osalta merk­it­sisi sitou­tu­mista kaavavaran­toon, joka on läh­es kah­den Vuosaaren suu­ru­inen. Lääke taitaa olla väärä, sil­lä Helsin­gin seudul­la ei ole määräl­listä asun­top­u­laa vaan laadulli­nen, sijain­ti­in liittyvä.

Oheises­sa kuvas­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hin­take­hi­tys suh­teessa maan keskimääräisi­in asun­non hin­toi­hin. Huo­mataan, että muual­la Helsin­gin seudul­la ei ole mitään huikea­ta hin­to­jen nousua pait­si eteläisessä ja län­tisessä Helsingis­sä, Helsin­ki 1:ssä ja Helsin­ki 2:ssa. Kehyskun­nis­sa ker­rostaloa­su­to­jen hin­nat ovat jopa hal­ven­tuneet suh­teessa koko maan hin­tata­soon. Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan kohtu­ullisel­la hin­nal­la. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nirsoiksi.Asuntojen hintakehitys

Espoos­ta ja Van­taal­ta käytet­tävis­säni ovat  vain koko kun­taa koske­vat tiedot. Jos hin­to­ja tarkastelisi niis­sä alueit­tain, löy­ty­isi var­maankin myös suosit­tu­ja asuinaluei­ta – mikä tietysti tarkoit­taa, että muut alueet nois­sa kun­nis­sa ovat vas­taavasti keskiar­voa epäsuositumpia.

Nämä tilas­tot ovat ker­rostaloa­sun­noista. Vas­taavaa kelvol­lista tilas­toa pien­taloista en löytänyt, mut­ta eri­tyis­es­ti kehyskun­tien pien­talot ovat tiet­tävästi hal­ven­tuneet jopa absoluuttisesti.
Kehyskuntien osuus

Samaa asi­aa kuvaa väestönkasvun sijoit­tumi­nen Helsin­gin seudulle. Vuon­na 2004 puo­let kasvus­ta kohdis­tui kehyskun­ti­in, mut­ta sil­loin kehi­tys kään­tyi jyrkästi ja viime aikoina väestönkasvus­ta vain 10 – 15 % kohdis­tuu kehyskun­ti­in. (olen vähän joutunut tuu­naa­maan tilas­to­ja ja pois­ta­maan siitä Öster­sun­domin liit­tämi­nen Helsinki­in. Viimeinen luku on tämän vuo­den ensim­mäis­es­tä puoliskos­ta ja perus­tuu väestörek­isterikeskuk­sen kuukausi­ti­las­toi­hin, kun aiem­mat perus­tu­vat tilas­tokeskuk­sen julkaisemi­in vuo­den keskiväkilukuihin.)

Sitä mukaa kun Helsin­ki on lisän­nyt tont­ti­tar­jon­taa, rak­en­t­a­mi­nen kehyskun­nis­sa on hiipunut. Tont­te­ja niis­sä olisi, mut­ta ne eivät käy kaupaksi.

Helsin­gin seudul­la on run­saasti kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta, mut­ta se ei kel­paa asun­toa ostaville. Pitäisi kaavoit­taa sel­l­aista rak­en­tamista, joka kel­paa nir­som­mik­si käyneille asukkaille. Hal­li­tuk­sen vaa­timus pani­ikkikaavoituk­ses­ta tuot­taa toden­näköis­es­ti lisää pitkin pel­to­ja sirotel­tu­ja tont­te­ja, jot­ka eivät mene nytkään kaupaksi.

Laadulli­nen asun­top­u­la vaatisi aivan toisen­laisia toimia. Kun paineet kohdis­tu­vat Helsin­gin kan­takaupunki­in, ratikkaverkon alueelle, pitäisi listä tar­jon­taa siel­lä ja niil­lä Espoon ja Van­taan alueil­la, joil­la on vien­tiä. Helsin­gin pitäisi panos­taa Kalasa­ta­man nopeut­tamiseen ja ehkä sinne suun­nitel­lun liik­er­ak­en­tamisen muut­tamista jos­sain määrin asun­noik­si. Samoin Jätkäsaaren rak­en­tamista tulisi joudut­taa. En tosin ole vart­ma, että lisärak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in alen­taa asumisen hin­taa siel­lä, kos­ka se myös lisää niitä tek­i­jöitä, jot­ka nyt vetävät asukkai­ta alueelle. Kut­su­taan niitä nyt vaik­ka kasautumiseduiksi.

Jo nyt yli puo­let Helsin­gin seudun väestön­lisäyk­ses­tä kohdis­tuu Helsinki­in ja tätä osu­ut­ta pitäisi edelleen lisätä. Nykysään­nöil­lä väestön kasvu tulee kuitenkin kaupungille niin kalli­ik­si, etteivät sen taloudel­liset rah­keet riitä. Tai pitäisi kyl­lä riit­tää. Jos asun­not ovat noin järkyt­tävän kalli­ita, pitäisi Helsin­gin, joka sen­tään omis­taa maan, pystyä rahas­ta­maan ton­teista niin paljon, että se peit­tää kaupun­gin kasvus­ta aiheutu­vat kulut.

Niin. Investoin­ti kat­to pitää tietysti määritel­lä uud­estaan, ettei se estä voit­toa tuot­tavia investointeja.

 

84 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen”

  1. Kysyn­tä ja tar­jon­ta pitää koh­da­ta kaupunkien asut­tamises­sa. Vaik­ka tietokonei­den pienen­e­m­i­nen ja tehos­tu­mi­nen sekä seteleistä riip­puma­ton mak­su­ta­pa yleistyi, niin edelleen ylim­i­toitet­tu­ja rahan­jakoon tarkoitet­tu­ja temp­peleitä halu­taan pitää yllä ja estää ihmis­ten asum­i­nen kaupunkien keskus­tois­sa. Ihmeel­listä on kaiken tuotan­nol­lisen toimin­nan katoami­nen, mil­lä ja mis­tä ihmiset saa­vat rahat elämiseen? Selit­tääkö sotu­ilu koko rak­en­teen ja kauanko tyhjän pääl­lä voi istua? Itse tutkin asian val­tion hom­mis­sa ja totesin 12 vuot­ta ole­van riit­tävä aika. Mitä saati­in aikaan? 4 ydin­voimalaa, metro ja kehäti­et. Myöhem­män ajan herän­näisyyt­tä edus­taa Vuosaaren sata­ma, Päi­jän­teen siirtämi­nen Helsin­gin raakavesiläh­teek­si ja Viik­in­mäen puhdistamo.

  2. Nopeutet­tavi­in voisi kuu­lua myös Hert­toniemen ja Roi­hu­vuoren teol­lisu­usaluei­den muut­ta­mi­nen kort­te­likaupungik­si, mut­ta se vaatisi tiivistämiseen uut­ta otet­ta, ei ain­oas­taan pis­te­talo­jen lisäi­lyä sinne tänne.

  3. Helsin­gin pitkäaikaistyöt­tömien määrä tuplaan­tuu vuo­den lop­pu­un men­nessä, kun sitä ver­rataan vuo­den 2013 tasoon.

    Ne ton­tit siel­lä pelol­la jäävät rak­en­ta­mat­ta, kos­ka ihmisil­lä ei ole varaa rak­en­taa talo­ja. Ne ton­tit siel­lä parhail­la paikoil­la tule­vat raken­netuk­si, kos­ka niille raken­netaan rikkaiden talo­ja. Siniverisi­in kun suh­dan­teet eivät vaikuta.

    Lainansaan­ti on olen­nais­es­ti vaikeu­tunut ja mar­gin­aalit ovat korkeal­la. Lisä­vakuuk­sien hin­ta on nous­sut. Sik­si ton­tit jäävät rakentamatta.

    Tarvi­taan val­tavasti lisää halpo­ja asun­to­ja, joi­hin ihmisil­lä olisi varaa.

    Jos sinne pel­lolle, Helsin­gin kupeeseen, saisi talon 20 000 eurol­la, niin sinne tapah­tu­isi joukko­ryn­täys ja ker­rostalot tyh­jeni­sivät. Mut­ta kun siel­lä pel­lol­lakin se omakoti­ta­lo mak­saa 200 000 euroa. Ja sitä 200 000 euron lainaa ei tänä päivänä helpol­la saa­da. Henkilö­takaa­jat nau­re­taan pankista ulos.

    1. Lainansaan­ti on olen­nais­es­ti vaikeu­tunut ja mar­gin­aalit ovat korkealla. 

      En muista, kos­ka asun­to­lain­o­jen korko on ollut näin alhaal­la, alle kahdessa prosentissa.

  4. Jostain var­maan löy­tyy myös kart­ta noista eri Helsingeistä.

  5. anonyy­mi:
    Jostain var­maan löy­tyy myös kart­ta noista eri Helsingeistä.

    Esim. täältä, ekalla sivulla.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_03_19_Tilastoja_11_Vihavainen.pdf

    Sama postinu­meroit­tain:

    Helsin­ki 1: 10–18
    Helsin­ki 2: 20–22, 24–35, 38, 40, 44, 50–53, 55, 57, 61, 66–68, 83, 85
    Helsin­ki 3: 36, 37, 39, 41–43, 56, 59, 60, 62–65, 70, 72, 78–81, 84, 87
    Helsin­ki 4: 19, 58, 69, 71, 73–77, 82, 86, 88–99

  6. Helsin­gin keskus­taan vetää myös se, että se on Suomen parhai­ta ellei jopa paras paik­ka asua, jos halu­aa pär­jätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämän­laat­ua. Tosin kaikkien sinne muut­tavien mielestä tämä var­maankaan ei ole tärkein syy, koska­pa kau­ni­ita sisäpi­ho­ja muute­taan pysäköin­tialueik­si. Se saat­taisi jopa laskea sinne halu­avien määrää, jos kaa­va ei edel­lyt­täisi autopaikko­jen tekoa sinne raken­net­tavis­sa talois­sa, kuten se nyt muis­taak­seni tekee. Tämä kai myös lask­isi asun­to­jen hintoja.

  7. Lisää asun­to­ja saadaan keskus­taan lisäämäl­lä raken­nu­soikeut­ta eli kerroksia. 

    Tarvit­taes­sa voidaan purkaa van­hat rötisköt pois uusien tornien tieltä.

    Keskus­ta ei lopu koskaan, jos laa­jen­netaan rak­en­tamista ylös/alas.

    Kulkemis­takin voidaan helpot­taa rak­en­ta­mal­la sil­lat tornien väliin

  8. Osmo Soin­in­vaara: En muista, kos­ka asun­to­lain­o­jen korko on ollut näin alhaal­la, alle kahdessa prosentissa.

    Nyt vaa­di­taan myös mak­su- ja riskinsietokykyä.

    Koron alhaisu­udel­la ei ole merk­istys­tä, sil­lä säästö korois­sa kumu­loituu asun­non hintaan.Sama kävi kun laina-aiko­ja pidennettiin.Eivät asum­is­menot pienen­tyneet, sil­lä alen­tuneen lyhen­nyk­sen tuo­ma hyö­ty kul­mu­loi­tui hintoihin.

    Tämä on mah­dol­lista mekanis­mil­la, jos­sa asun­to­tuona­toa rajoi­tataan ja ihmiset joutu­vat kil­paile­maan niistä hinnankorotuksilla.

    Mut­ta omis­tusasum­i­nen on siitä huoli­mat­ta edulli­nen asumismuoto.

    Kuten alla ole­van tilas­ton taulukoista näkyy , omis­tusasu­ja käyt­tää tulois­taan n 10 % asumiseen, vuokralainen n 25 %

    Eri­tyisen kär­jistynyt tilanne on Pääkaupunkiseudul­la :Omis­tusasu­ja käyt­tää asumiseen 11 % tuloista, vuokralainen liki 30 %.

    Ero johtuu tietysti siitäkin, että hyvä­tu­loiset asu­vat omis­tusasun­nos­sa ja pien­i­t­u­loiset vuokralla.

    Asum­is­meno­jen kehi­tyskin kul­kee niin ettei se suosi vuokralaista, vuokralais­ten asum­is­meno­jen osu­us tuloista kas­vaa nopeam­min kuin omistusasujien. 

    Tulo­ero­jen kasvu lisää tätäkin kaut­ta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04–10_kat_002_fi.html

  9. Pääkaupunkiseudun muut­tovoit­to tulee täl­lä het­kel­lä maa­han­muu­tos­ta, joten tämän väestön asum­is­toiveet ovat aivan eri­laiset kuin kantasuomalaisten.

    Kan­ta­suo­ma­l­is­ten muut­ta­mi­nen on nol­la­summapeliä eli jos Pääkaupunkiseudulle muut­taa kan­ta­suo­ma­lainen niin toinen muut­taa pois

    Eri­tyis­es­ti Helsin­gin muut­tovoit­to tulee ulkomaalaisista

    Ja kun ulko­maaliselle val­tio kus­tan­taa sopeu­tu­mista avokä­tis­es­ti niin on varaa olla nir­sokin asun­non suhteen.

    http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307

    1. Tilas­toil­la voi vale­hdel­la monel­la taval­la, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muut­tovoit­toa muual­ta Suomes­ta. Jos Helsinki­in muut­taa Savos­d­ta kak­si opiske­li­japariskun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Helsingis­sä kak­si las­ta. Toinen muut­taa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinki­in. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siäsään ja ulo on muut­tanut neljä henkeä, mut­ta Helsin­gin asukasluku on nous­sut neljällä.

  10. Pekka Mäki­nen:
    Helsin­gin keskus­taan vetää myös se, että se on Suomen parhai­ta ellei jopa paras paik­ka asua, jos halu­aa pär­jätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua.

    On aika lapsel­lista kuvitel­la, että se mitä itse pitää elämän­laatu­na, on myös jonkin toisen mielestä elämänlaatua. 

    Minus­ta asum­i­nen pihat­tomasa talos­sa, puhu­mat­takaa ker­rostalosta, on lap­siper­heelle suur­ta, suur­ta, suur­ta laadut­to­muut­ta. En kuitenkaan julista että asum­ien 20 km päässä kkaupun­gin keskus­tas­sa uudessa omakoti­talos­sa ison pihan kanssa on paras paik­ka asua, mikäli hakee elmän­laat­ua, vaik­ka se on juuri se mikä juuri min­un mielestäni on min­ulle täl­lä het­kel­lä paras paik­ka asua nimeno­mais­es­ti elämän­laadun takia.

  11. Olen otsikon kanssa samaa mieltä. Asumisen laat­ua pitäisi todel­la paljon nos­taa Helsingis­sä. Samal­la kun keskus­tas­sa on nos­tet­tu asumisen laat­ua liiken­teen hait­to­ja vähen­tämäl­lä on suurim­mat liiken­nevir­rat ohjat­tu lap­siper­hei­den suosimille esikaupunkialueille. On hyvinkin mah­dol­lista, että asun­to, päiväkoti, koulu, leikkipuis­to ja ulkoilu­alueet sijait­se­vat moot­toritei­den melu- ja pien­hiukkasalueil­la. Ei ole mikään ihme, että niin mon­et hyvä­tu­loiset lap­siper­heet ovat hakeu­tuneet muualle asumaan.

  12. Liian van­ha:
    Kan­ta­suo­ma­l­is­ten muut­ta­mi­nen on nol­la­summapeliä eli jos Pääkaupunkiseudulle­muut­taa kan­ta­suo­ma­lainen niin toinen muut­taa pois

    Eri­tyis­es­ti Helsin­gin muut­tovoit­to tulee ulkomaalaisista

    Helsin­gin väestö vuo­den­vai­h­teessa 2013–2014 ja väestön­muu­tok­set 2013

    Net­to­muut­to Helsinki­in 2013:

    Espoo ‑65
    Van­taa ‑343
    Kehyskun­nat +15
    Muu Uusi­maa +63
    Muu Etelä-Suo­mi +2101
    Muu Suo­mi +2292
    Ulko­maat +2785

    Yhteen­sä +6871

    (Helsingis­sä syn­tyi vuon­na 2013 6789 las­ta ja kuoli 4974 ihmistä. Syn­tynei­den enem­myys +1815 hlöä.)

  13. Kyl­lä Osmol­la riit­tää tar­moa koit­taa kek­siä syitä mik­si Helsin­gin ei tulisi kaavoit­taa val­tion edel­lyt­tämää määrää. Gryn­derei­den asial­la jatke­taan siis edelleenkin, mik­si ihmeessä? 

    Eikö tuo sama tar­mo tulisi nyt vih­doin käyt­tää niiden uusien kaavo­jen tekoon urputuk­sen sijaan.

    1. KariS
      Mil­laisil­la silmäla­seil­la oikein luet kir­joituk­siani. Minähän sanoin, että asum­ista pitäisi keskit­tää nimeno­maan Helsinki­in, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­tele­maan sitä pitkin Uuden­maan kehyskun­tia, viak­ka ne eivät nytkään saa han­kkeitaan liikkeelle.
      mut­ta se vaatii val­ti­ol­ta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkut­toman kalli­ik­si. Lisäk­si val­tio voisi joudut­taa sitä, että tielaitos luovut­taisi jät­timäiset maa-alueen­sa moot­toriteistä hyö­tykäyt­töön. Aloitet­taisi­in vaik­ka Turun­väylästä Munkkivuoren kohdal­la. Siitä kun tekee kadun ja lait­taa siihen viidenkympin nopeusra­joituk­sen (melu, suo­jati­et), vapau­tu­valle maalle saa asun­not 4000 hengelle.
      Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infrarak­en­tamiseen. Meil­lä odot­taa 15 000 asukkaan asuinalue Kru­unuvuoren­ran­nas­sa sitä, että sinne saataisi­in aikaan kelvolli­nen liiken­ney­htyeys, kos­ka kumipyär­li­iken­teel­lä se on 20 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta. Eatiukkasil­ta mak­saa 200 miljoon­aa. Jos Helsin­ki olisi maaseu­tuka­pun­ki, kaik­ki pitäi­sivät itses­tään selvänä, että val­tio osal­lisu­tu­isi kustannuksiin.

  14. Min­ul­la on laadullisen asun­top­u­lan ratkaisemisek­si pari ehdotusta. 

    1. Sääde­tään laki, jon­ka mukaan pien­talo­ton­tin saa ilman kaava­muu­tok­sia rak­en­taa tont­tite­hokku­u­teen 1 ja ker­rostalo­ton­tin tont­tite­hokku­u­teen 3 asti. (Jot­ta kukaan ei rupea nil­lit­tämään jostain keskus­tan suo­jel­luista kort­teleista, kyseinen laki ei ohit­taisi suojeluvaatimuksia.)

    2. Sääde­tään laki, jon­ka mukaan toimis­to- ja teol­lisu­us­tarkoituk­seen kaavoitet­tua tont­tia saa käyt­tää asumiseen, kun­han raken­nus selviää palo­tur­val­lisu­us­tarkas­tuk­ses­ta eikä ympäril­lä ole asumisen kannal­ta vaar­al­lisia päästöjä. 

    3. Pois­te­taan asun­to-osakey­htiön yksimielisyysvelvoite tilanteis­sa, jois­sa nykyi­nen osakkaat halu­a­vat purkaa nykyisen rakennuksen. 

    Jos toteu­tamme nuo, tulisimme näkemään Helsingis­sä ennen­näkemät­tömän aal­lon täy­den­nys- ja uud­is­rak­en­tamista ja laadulli­nen asun­top­u­la tulisi helpot­ta­maan huomattavasti. 

    Kyl­lä, tämä samal­la rajoit­taisi kaavoit­ta­jan val­taa estää asun­torak­en­tamista. Itse pidän tätä hyvänä asiana.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Paljonko Helsingis­sä on pihat­to­mia taloja?

    Aivan liikaa. Asukkail­la on kum­malli­nen vim­ma pilkkoa sisäpi­hat verkkoaidoil­la ja muil­la vir­i­tyk­sil­lä käyt­tökelvot­tomik­si asun­to-osakey­htiöko­htaisik­si läm­päreik­si, joille piha on turhan juhalli­nen nimitys.

    Toiv­ot­tavasti kaupunkikult­tuuria muokkaa­va nuoriso saa muutet­tua tämänkin kun­han tule­vat lapsiperheikään.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko Helsingis­sä on pihat­to­mia taloja? 

    No onkos niis­sä pihois­sa mon­takin sataa tai tuhat neliömetriä omaa asun­toko­htaista pihaa jokaista asun­toa kohden? Pitäisin sem­moi­se­na järkevänä alara­jana kolmeasa­taa neliömetriä omas­sa käytössä ole­vaa rauhal­lista piha-aluet­ta (eli ei mitään ruuhkaista kat­ua vier­essä, sem­moi­sel­la pihal­la ei tee yhtikäs mitään).

    1. Sylt­ty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sin­ua varten. On oikein hyvä, jos joku muut­taa vapaae­htois­es­ti pois Helsingistä ja jät­tää asun­ton­sa jonkun sel­l­aisen käyt­töönh, joka pitää elämästä kaupungissa.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan kohtu­ullisel­la hin­nal­la. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nirsoiksi.

    Eivät ihmiset ole mihinkään muut­tuneet, tai yhtäkkiä ryhtyneet nirsoiksi.

    A. Ihmiset eivät halua esikaupunkei­hin yhtä paljoa kuin keskus­taan. Olisi ehkä syytä tutkia miksi.

    B. Ihmiset eivät halua eikä heil­lä ole varaa mak­saa esikaupungeis­sa niin suuria sum­mia asun­noista kuin pyy­de­tään. Asukkaat muut­tuvat aivan var­masti taas ei-nir­soik­si, kun raken­nuskartel­lit joutu­vat laske­maan hintojaan.

    Ehkä näi­den asioiden kor­jaamisek­si olisi syytä pistää paukku­ja, mut­ta tot­takai vaasankatu­jen kanssa piiperöin­ti on klif­fam­paa kuin lähiöi­den ikävät asiat.

  18. Moi. Nyt kyl­lää kan­nat­taisi. Ket­tiä oliko Kivi­nokan tor­peedoimi­nen järkevää. Var­tiosaarikin olisi hyvä ottaa kohtu­ullis­es­ti asumiskäyt­töön. Koivusaa­reen voitaisi­in rak­en­taa olen­nais­es­ti ihan hur­jasti enem­män täyt­tämäl­lä mer­i­hiekalla tosi mata­laa mer­ta. Tietysti Kalasa­ta­man, Kru­unuvuoren ja Jätkäsaaren rak­en­tamista pitäisi vai­hdit­taa investoin­neil­la välit­tämästä siitä onnet­tomas­ta katos­ta. Alueet alka­vat tuo­taa netossa tosin vas­ta 18 vuo­den kulut­tua, mut­ta kaupun­ki on hyvin pitkäaikainen organ­isaa­tia. Toisaal­ta kohtu­uhin­tais­ten vukra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen paras­ta sosi­aal­i­työtä, joka tuot­taa paljon plus­saa kaupun­gin talouteen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­toil­la voi vale­hdel­la monel­la taval­la, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muut­tovoit­toa muual­ta Suomes­ta. Jos Helsinki­in muut­taa Savos­d­ta kak­si opiske­li­japariskun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Helsingis­sä kak­si las­ta. Toinen muut­taa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinki­in. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siäsään ja ulo on muut­tanut neljä henkeä, mut­ta Helsin­gin asukasluku on nous­sut neljällä.

    Kuten Pert­ti Haa­paran­takin todisti ‚että tilas­toista vedet­tävät tulok­set ovat poli­it­tisen pro­pa­gan­dan välineitä ja tilas­to­jen harhaluku , ei se ole vain poli­itikko­jen yksinoikeus.

    Mut­ta kyl­lä tilas­to­jenkin val­os­sa Helsin­gin kasvus­ta ainakin noin 40 % tulee maa­han­muu­tos­ta, ei siis merk­i­tyk­setön ‚kuten anomuu­mi esit­tää ylempänä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Mil­laisil­la silmäla­seil­la oikein luet kir­joituk­siani. Minähän sanoin, että asum­ista pitäisi keskit­tää nimeno­maan Helsinki­in, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­tele­maan sitä pitkin Uuden­maan kehyskun­tia, viak­ka ne eivät nytkään saa han­kkeitaan liikkeelle.
    mut­ta se vaatii val­ti­ol­ta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkut­toman kalli­ik­si. Lisäk­si val­tio voisi joudut­taa sitä, että tielaitos luovut­taisi jät­timäiset maa-alueen­sa moot­toriteistä hyö­tykäyt­töön. Aloitet­taisi­in vaik­ka Turun­väylästä Munkkivuoren kohdal­la. Siitä kun tekee kadun ja lait­taa siihen viidenkympin nopeusra­joituk­sen (melu, suo­jati­et), vapau­tu­valle maalle saa asun­not 4000 hengelle.
    Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infrarak­en­tamiseen. Meil­lä odot­taa 15 000 asukkaan asuinalue Kru­unuvuoren­ran­nas­sa sitä, että sinne saataisi­in aikaan kelvolli­nen liiken­ney­htyeys, kos­ka kumipyär­li­iken­teel­lä se on 20 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta. Eatiukkasil­ta mak­saa 200 miljoon­aa. Jos Helsin­ki olisi maaseu­tuka­pun­ki, kaik­ki pitäi­sivät itses­tään selvänä, että val­tio osal­lisu­tu­isi kustannuksiin.

    Meil­lä on myös aluei­ta jois­sa on jo infra ole­mas­sa ja jot­ka ovat kan­takaupun­gin yhtey­dessä, Kivi­nok­ka, Tal­in golfkent­tä ja siir­to­la­pu­u­tarha, Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha jne jne. Ei kaikkea tarvitse kaavoit­taa paikkoi­hin joi­hin joudu­taan investoimaan sato­ja miljoo­nia. Vihreil­lä vaan näyt­tää ole­van tarve vaa­tia pelkästään tolkut­toman kallista ja jät­tää esim Kivi­nokan kaltaiset asumiselle eri­no­ma­iaset paikat jonkun pienen ay-porukan käyttöön.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sin­ua varten. 

    Ei ole ei, mut­ta point­ti­ni olikin, etten edes väitä ison oman pihan ole­van mikään yleinen hyvän elämän­laadun edel­ly­tys (vas­tasin siis viesti­in, jos­sa kaupun­gin keskus­tas­sa asum­i­nen nähti­in kat­e­goris­es­ti elämän­laatu­un panos­tamise­na). Min­ulle se on, aika mon­elle muulle ei.

  22. Pieni selailu Helsin­gin tilas­toi­hin osoit­taa sen, mik­si Eteläi­nen ja Län­ti­nen ja mik­sei Kesk­i­nenkin suurpi­iri on niin suosit­tu kohde kun haetaan asuntoa.

    Näil­lä alueil­la työ­paikkavaran­to ylit­tää asukas­määrän tai on lähel­lä sitä eli alueel­la ei ole tarpeek­si työvoimaa ja sinne työ­paikka­matkail­laan kauempaa.

    Nämä alueet ovat vaikei­den kulkuy­hteyk­sien takana ja toisaal­ta pysäköin­ti­ti­laa on vähän ja sekin on kallista.Kun työpäivät venyvät nykyään hel­posti ja päivähoi­dostakin on haet­ta­va ajois­sa niin työ­paikka­matkailu aiheut­taa paljon tres­siä ja kulu­ja ja sitä pyritään vähen­tämään asun­non paikalla. Ei siinä kauheasti varain­si­ir­toveroa ajatel­la vaan kokon­aisku­lu­ja ja elämän mukavuutta.

    Jos painet­ta asumisen hin­taan halu­taan vähen­tää niin työ­paikko­ja on siir­ret­tävä pul­lonkaulan takaa jon­nekin Kehä I/III tasalle . Se siirtää asun­to­jen kysyn­tääkin pohjoisem­mak­si, mis­sä on tilaa . Ja eri­laisia kulkuy­hteyk­siä voidaan jär­jestel­lä parem­min ja halvem­mal­la kuin aivan niemen kärjessä.

    Mut­ta tämä tuskin sopii helsinkiläiselle päät­täjälle, sil­lä se vähen­tää palvelu­ja keskus­tas­sa ja toisaal­ta veron­mak­sajia vir­taa naapurikuntiin

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

  23. Joo, nir­sous se on se pääl­lim­mäi­nen syy asuntopulaan. 

    Fak­ta on että jos ei ole fyrkkaa kun­nol­la saa vain surkei­ta kämppiä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­toil­la voi vale­hdel­la monel­la taval­la, kuten tuo väite, ettei pääkaupunkiseudulle ole muut­tovoit­toa muual­ta Suomes­ta. Jos Helsinki­in muut­taa Savos­d­ta kak­si opiske­li­japariskun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Helsingis­sä kak­si las­ta. Toinen muut­taa takaisin Savoon ja toinen jää Helsinki­in. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siäsään ja ulo on muut­tanut neljä henkeä, mut­ta Helsin­gin asukasluku on nous­sut neljällä. 

    Niin, Helsingis­sä on syn­tynyt neljä ihmistä, sinne on muut­tanut kak­si ja sieltä on muut­tanut kak­si (sen lisäk­si kak­si on muut­tanut ensin sisään ja sit­ten ulos). Eli tosi­aan muut­tovoit­toa ei ole, mut­ta vau­vo­ja syn­tymäl­lä tapah­tu­vaa kasvua on. 

    En ymmär­rä, mik­si pidät tuos­sa tilanteessa vale­htelu­na sitä, että san­o­taan, ettei muut­tovoit­toa ole. 

    Kuin­ka tyyp­il­listä se sit­ten ylipään­sä on, että Helsinki­in tul­laan vain syn­nyt­tämään lap­sia ja sit­ten muute­taan pois ver­rat­tuna vaikka­pa päin­vas­taiseen eli muute­taan pois Helsingistä lapset syn­nyt­tämään ja sit­ten takaisin Helsinkiin?

    Jotenkin minus­ta tun­tu­isi toden­näköisem­mältä se tilanne, että pal­jas­jalkainen helsinkiläi­nen muut­taa lapset tekemään jon­nekin ympäryskun­taan, kun sieltä saa riit­tävänkokoisen asun­non hal­val­la ja sit­ten las­ten lennet­tyä pesästä muut­taa takaisin stadiin. 

    Muuten, tuon ske­naar­iosi pitäisi näkyä siinä, että pääkaupunkiseudul­la on suurem­pi syn­tyvyys kuin muual­la maas­sa. Onko näin?

    1. Samuli.
      Pääkaupunkiseudul­la on selvästi suurem­pi syn­tyvyys kuin muual­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asukas­ta. Hedelmäl­lisyys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedelmäl­lisessäö iässä ole­via on paljon.

  25. Osmon johtopäätös on minus­ta taval­laan jopa itses­tään selvä: kan­takaupunki­in ja sen välit­tömään ympäristöön pitäisi saa­da raken­net­tua niin paljon kuin vain mah­dol­lista. Vaikeampi ja taval­laan tätä kaut­ta mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on minus­ta se, mitkä ovat sel­l­aisia kan­takaupun­gin ulkop­uolisia aluei­ta joi­hin tulisi rak­en­taa tule­vaisu­udessa kerrostaloja?

  26. Keskus­tarak­en­tamisen vähäisyy­den lisäk­si toise­na esimerkkinä pääkaupunkiseudun rak­en­tamisen laadulli­sista ongelmista voi nos­taa sen, että suun­nit­teil­la on suuria määriä town­house­ja, vaik­ka niitä kohtaan osoitet­tu mie­lenki­in­to on ollut hyvin laimeaa. Ilmeis­es­ti Helsingillä on vieläkin vuokraa­mat­ta town­house-tont­te­ja, kos­ka rak­en­ta­jia ei löy­dy. Samaan aikaan eril­lispi­en­talo­tont­tiar­von­toi­hin osal­lis­tuu 50-ker­tainen määrä hak­i­joi­ta tar­jon­taan näh­den. Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la paikalliskeskusten väli­in jää suuria määriä met­sää ja pel­toa, mik­si niitä ei voi saman tien kaavoit­taa pien­taloik­si? On tärkeää että pien­taloa­sum­i­nenkin saadaan hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relle, sen sijaan että ain­oa ratkaisu on muut­taa kehyskun­ti­in ja ajaa sieltä autol­la töi­hin. Kaupunkisu­un­nit­telijoiden käsi­tyk­set siitä mikä on “oikeaa” kaupunki­a­sum­ista eivät saisi estää pien­talo­rak­en­tamista. Tukhol­mas­sa on tässä suh­teessa toimit­tu paljon paremmin.

  27. anomuu­mi: Esim. täältä, ekalla sivulla. 

    Vau. Todel­la näp­pärästi ihan eri paikas­ta kuin tääl­lä esite­tyt kuvaa­jat ja noi­hin viit­taa­va teksti.

  28. Pet­teri Koso­nen:
    Osmon johtopäätös on minus­ta taval­laan jopa itses­tään selvä: kan­takaupunki­in ja sen välit­tömään ympäristöön pitäisi saa­da raken­net­tua niin paljon kuin vain mah­dol­lista. Vaikeampi ja taval­laan tätä kaut­ta mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on minus­ta se, mitkä ovat sel­l­aisia kan­takaupun­gin ulkop­uolisia aluei­ta joi­hin tulisi rak­en­taa tule­vaisu­udessa kerrostaloja? 

    Kysymyk­sesi sisältää toisenkin tärkeän kysymyk­sen. Mikä on sen vyöhyk­keen funk­tio joka jää kan­takaupun­gin ja “ulkop­uolis­ten” aluei­den väli­in? Pitääkö se jopa suo­jel­la ja rauhoit­taa molem­pi­en aluei­den huol­lolle. Mikään alue­han ei voi olla itseri­it­toinen vaan vaatii jatkua huoltoa ja huolen­pitoa. Jos tuo huoltoy­htey­det sal­li­va välivyöhyke täytetään asukkail­la ja toim­i­joil­la se muut­tuu. Kan­takaupun­gin palve­lut ovat aina vain vaikeam­min saavutet­tavis­sa “ulkop­uolisil­ta” alueil­ta joi­hin aiem­min panos­tet­ti­in miljoo­nia ja tois­in­päin. Onko näin käynytkin? Onko jonkun ei-muodikkaan alueen yhtey­det kan­takaupunki­in huonon­tuneet etenkin mat­ka-aikana? Tilan­net­ta paran­taisi jos his­to­ri­al­lis­es­ta oikus­ta kan­takaupun­ki olisi enem­män sisä­maas­sa pari­isien ja lon­toiden tapaan. Meri on kyl­lä kiva. Onko löy­det­tävis­sä suurten sisä­maa- ja ran­nikkokaupunkien välille ero­ja mil­laisek­si ne muo­dos­tu­vat. Voisi tehdä ris­ti­in­taulukoin­nin rakenne (raken­nuskan­ta, liiken­neväylät,…) ja asukkaiden koke­ma laatu. Ovatko “hyvät” sisä­maakaupun­git eri­laisia kuin “hyvät” ran­nikkokaupun­git. Vai riit­tääkö, että tehdään kat­e­gorista aina kerrostalomattoa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la on selvästi suurem­pi syn­tyvyys kuin muual­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asukas­ta. Hedelmäl­lisyys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedelmäl­lisessäö iässä ole­via on paljon. 

    Onko siitä tietoa, mihin ne lapset alueel­lis­es­ti syn­tyvät. Ydinkeskus­taan vai reuna-alueille?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty. Kaupunkielämä ei ole näköjään sin­ua varten. On oikein hyvä, jos joku muut­taa vapaae­htois­es­ti pois Helsingistä ja jät­tää asun­ton­sa jonkun sel­l­aisen käyt­töönh, joka pitää elämästä kaupungissa. 

    Minus­ta tuokaan ei ole ihan oikein, että määritel­lään kaupunki­laisu­us kapeal­la ja nor­maal­ista poikkeaval­la taval­la, ja jos se ei miel­lytä niin käs­ketään muut­taa pois. Sil­lä ei ole mitään syytä mik­si Helsingis­sä ei nyt ja tule­vaisu­udessa voi olla tiivisti raken­net­tu­ja, kaupunki­rak­en­teeseen liit­tyviä eril­lispi­en­taloaluei­ta (tuo 300 m² piha ei siis ole mikään eri­tyisen suuri). On kai sen­tään parem­pi että ihmiset voivat asua omakoti­talois­sa lähempänä työ­paikkaansa, kuin että joutu­vat muut­ta­maan kehyskun­taan. Tarvi­taan vain poli­it­tista tah­toa kaavoit­taa pel­lot ja osa met­sistä asunnoiksi.

    1. Pak­i­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hirveää maan haaskaus­ta Neljä neliök­ilo­metriä ja säälit­tävät 9000 asukasta.Jos Kallio puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in noin, asukasluku putoaisi kymme­ne­sosaan. Jos Helsinki­in halu­taan liusää asukkai­ta, pitää tiivistää, ei hajaut­taa. Nur­mi­järvel­lä on tilaa maalais­maiseen asutukseen.
      Laskeske­lin tuos­sa, että esimerkik­si tämä mei­dän talo Kata­janokalla vaatisi tuol­la normil­la yli hehtaarin alueen. Ei riit­täisi, että tästä kort­telista puiret­taisi­in muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
      Pitää päät­tää. Lisää kaupunkia Helsinki­in vai lisää maaseu­tua Helsinkiin. 

  31. Osmo Soin­in­vaara:

    Meil­lä odot­taa 15 000 asukkaan asuinalue Kru­unuvuoren­ran­nas­sa sitä, että sinne saataisi­in aikaan kelvolli­nen liiken­ney­htyeys, kos­ka kumipyär­li­iken­teel­lä se on 20 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta. Eatiukkasil­ta mak­saa 200 miljoon­aa. Jos Helsin­ki olisi maaseu­tuka­pun­ki, kaik­ki pitäi­sivät itses­tään selvänä, että val­tio osal­lisu­tu­isi kustannuksiin. 

    Mikä estää osta­mas­ta maail­mal­ta (tai Suomes­ta) van­haa tai uut­ta laut­taa, tai käyt­tämästä tarkoituk­seen ensialku­un vaik­ka Suomen­lin­nan nyky­isiä laut­to­ja? Valmis ter­mi­naal­i­han jo taitaa siel­lä Kata­jan­nokan päässä olla (ja ratikkapysäk­ki help­po tuo­da ter­mi­naalin viereen, ei muu­ta kuin kisko­ja vähän jatkaen). Ei tart­tis kauan odotella!

    Käyte­tyn pikku­lau­tan hin­ta (par­ille­sadalle matkus­ta­jalle) lie­nee ehkä karkeasti luokkaa sada­sosa mainit­se­masi sil­lan hin­nas­ta, jää­vahvis­tet­tuna ehkä jol­tisenkin ver­ran enemmän. 

    Kul­je­tuska­p­a­siteet­tia voi laut­to­ja käyt­täen nos­taa opti­maalis­es­ti sitä mukaa kun se kul­je­tus­tarve kas­vaa. Sil­las­ta ei ole iloa ennen kuin se yltää veden yli kokonaan. 

    Mm. Tukhol­mas­sa näkee laut­to­ja käytössä selvästi use­ampia kuin meil­lä Helsingis­sä, vaik­ka tääl­lä ne voisi­vat nopeut­taa yhteyk­siä paljon, esimerkik­si juuri Kata­jan­nokan ja Laa­jasa­lon (Kru­unuvuoren) välil­lä. 10 min­uutis­sa akkun­sa täy­teen lataavaa, sähkökäyt­töistä Movitz-laut­taa ei ilmeis­es­ti tarvit­sisi odotel­la ainakaan yhtä kauan kuin Osmon siltaa!!!

    1. Laut­ta on tutkit­tu mon­een ker­taan ja sen tar­joa­ma palve­lu­ta­so on surkea. Hert­ton­i­men kaut­ta kiertämi­nenkin on nopeam­paa. Mik­si tuo­ta pitää jankut­taa aina vaan.

  32. Osmo Soin­in­vaara: viime aikoina väestönkasvus­ta vain 10 – 15 % kohdis­tuu kehyskuntiin.

    Jo nyt yli puo­let Helsin­gin seudun väestön­lisäyk­ses­tä kohdis­tuu Helsinkiin

    Toisaal­ta kehyskun­nis­sa asunee noin 10–15% alueen väestöstä ja Helsingis­sä noin puo­let, joten eipä tuos­sa kasvu­vauhdis­sa kovin suur­ta suh­teel­lista eroa näytä ole­van. Sen sijaan siinä, mil­lais­es­ta väestä kasvu koos­t­uu lie­nee suuri­akin ero­ja. Eikä vält­tämät­tä Helsin­gin eduksi.

  33. Kari N: Onko siitä tietoa, mihin ne lapset alueel­lis­es­ti syn­tyvät. Ydinkeskus­taan vai reuna-alueille?

    Lapset näyt­tävät ola­van reuna-alueil­la, eniten lap­sia on pohjoisen ja idän peruspiireissä

    Kuu­vaavampi on var­maan per­he ja eniten per­heitä, siis talouk­sia , jos­sa on use­ampi henkilö ja alle 18-vuo­ti­ai­ta lap­sia, asuu Öster­sun­domis­sa ja yleen­sä pohjois-ja itä-Helsingis­sä pientaloalueilla.Kyllä se per­heel­lisen ihanne on Helsingis­säkin omakotitalo. 

    Helsingis­sä on vain paljon sinkku­ja ja he asu­vat Kallios­sa, Alp­pi­har­jus­sa , yleis­es­ti etelässä ja lännessä

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Samuli.
    Pääkaupunkiseudul­la on selvästi suurem­pi syn­tyvyys kuin muual­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asukas­ta. Hedelmäl­lisyys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedelmäl­lisessäö iässä ole­via on paljon.

    Näin on, Helsingis­sä suurin ryh­mä ovat 23–33-vuotiaat, muual­la maas­sa 56–66-vuotiaat

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari N
    Kat­so vaik­ka itse tilastoista. 

    Kiitos vas­tauk­ses­ta. Ei var­maan olen­nainen tieto. En viit­si etsiä tilas­to­ja, ajat­telin, että joku osaa sanoa suo­ral­ta kädeltä.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Pak­i­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hirveää maan haaskaus­ta Neljä neliök­ilo­metriä ja säälit­tävät 9000 asukasta.Jos Kallio puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in noin, asukasluku putoaisi kymme­ne­sosaan. Jos Helsinki­in halu­taan liusää asukkai­ta, pitää tiivistää, ei hajaut­taa. Nur­mi­järvel­lä on tilaa maalais­maiseen asutukseen.
    Laskeske­lin tuos­sa, että esimerkik­si tämä mei­dän talo Kata­janokalla vaatisi tuol­la normil­la yli hehtaarin alueen. Ei riit­täisi, että tästä kort­telista puiret­taisi­in muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kaupunkia Helsinki­in vai lisää maaseu­tua Helsinkiin. 

    Pak­i­las­sa on aikoinaan vil­jel­ty taka­ton­teil­la. Ajat ovat muut­tuneet. Pak­i­laa paljon suurem­pi ongel­ma on keskus­tan sijain­ti niemel­lä. Pitäisi ottaa mallia Espoos­ta ja alkaa tekemään use­ampia keskus­to­ja. Sijaintin­sa puoles­ta kaup­pakeskus Kaari olisi voin­ut muo­dostaa sel­l­aisen, mut­ta piti tehdä automarketti.

  37. Sylt­ty:Minus­ta asum­i­nen pihat­tomasa talos­sa, puhu­mat­takaa ker­rostalosta, on lap­siper­heelle suur­ta, suur­ta, suur­ta laaduttomuutta.

    Nyky­isin omakoti­talot (kak­sik­er­roksiset!) raken­netaan yleis­es­ti alle tuhan­nen neliön ton­teille, jol­loin talon, auto­jen tallin, varas­ton ja auto­jen kään­tymistä varten pin­noite­tun pihan ulkop­uolelle, omien rajo­jen sisään, jää muu­ta­man metrin kaistale nur­mikkoa niitet­täväk­si. Mikä siinä on niin ylivoimaisen laadukasta?

    Kaupungis­sa yhteisessä hoi­dos­sa ja omis­tuk­ses­sa ole­vat luke­mat­tomat pihat, leikkipaikat, puis­tot, saaret ja valais­tu­ja polku­ja täyn­nä ole­vat met­sät tar­joa­vat lop­ut­tomasti mon­imuo­toista koet­tavaa ja nähtävää, jokaise­na vuo­de­naikana, käve­ly- tai pyöräi­lyetäisyy­del­lä omas­ta kodista.

    Ehkäpä kyn­nyskysymys tietylle pienelle osajoukolle on se, että se muu­ta­man neliön nur­mikkoalue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen.

  38. Osmo Soin­in­vaara: En muista, kos­ka asun­to­lain­o­jen korko on ollut näin alhaal­la, alle kahdessa prosentissa.

    Korko­ta­sol­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että saako asun­to­lainaa vai ei. 

    Huo­mat­tavasti tärkeämpiä tek­i­jöitä ovat työhis­to­ria, ammat­ti, kulu­tus­lu­ot­to­jen määrä ja luonne, lap­sien lukumäärä, onko naimi­sis­sa vai ei, onko mak­su­jen myöhästymisiä, onko mak­suhäir­iöitä ja niin edelleen.

    Luulisi kaltais­esi “talousvi­isaan” ymmärtävän, että kun taloudessa menee huonos­ti, niin lainanan­to kiristyy ja lainan­hak­i­joiden mah­dol­lisu­us han­kkia laina heikkenee…

    1. Sil­loin kun asun­to­lainan korko oli 12%, ei paljon lohdut­tanut, että sel­l­aisen olisi saanut, jos olisi pystynyt tuo­laisen koron mak­samaan. On sil­lä korol­lakin jokin vaiku­tus asumiskus­tan­nuk­si­in. Ennen asun­to­lainan sai korkein­taan 50 pros­ent­ti­in asun­non arvos­ta ja korkein­taan viidek­si vuodek­si. Aika huono tilanne on olta­va, jos nyt ei saa lainaa asun­toa vas­taan, jos ensin säästää itse 50 %. Ei voi väit­tää asioiden ole­van huonom­min kuin aiem­min, vaik­ka ne eivät olekaan mak­si­maalisen hyvin.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Laut­ta on tutkit­tu mon­een ker­taan ja sen tar­joa­ma palve­lu­ta­so on surkea. Hert­ton­i­men kaut­ta kiertämi­nenkin on nopeam­paa. Mik­si tuo­ta pitää jankut­taa aina vaan. 

    O.S.: “Sen tar­joa­ma palve­lu­ta­so on surkea.”
    Sakke: Mis­sä nuo laskel­mat on esitetty?

    Sakke muis­telee kai­hol­la tukkipoikain lail­la, että näinkin voisi olla: “On lau­tal­la pienoinen kahvila …”
    Palve­lu­ta­so on mon­en tek­i­jän sum­ma, mut­ta epäilen että tuo­ta laut­tavai­h­toe­htoa ei ole edes riit­tävän monipuolis­es­ti tai kovin tarkoin välitet­ty arvioida. 

    Ajan­säästö olisi melkoinen, jos ajat­telisimme asi­aa hie­man sup­peaa näkökul­maa laa­jem­min. Jos lau­tal­la olisi se “pienoinen kahvi­la”, jos­sa vaikka­pa palvelun hoitaisi­vat vaikka­pa “San­ni ja Mar­leena” ja hei­dän lisäk­seen esim. maa­han­muut­ta­jataus­tainen, “kau­nis Vera” olisi ajan­säästö melkoinen ja palve­lu­ta­so hui­pus­saan, päi­hit­täen sil­lan men­nen tullen. Aamukahvit voisi suuri joukko Keskus­taan matkaavia Kru­unuvuoren­ran­nan (pen­niä venyt­tämät­tömiä) asukkai­ta naut­tia mer­i­maisemia ihaillen ja työ­matkaa samal­la taival­taen (tai ehkä jopa ter­mi­naalis­sa, jos laut­taa sat­un­nais­es­ti pitäisi tovi odotel­la). Ympäristöys­täväl­lisenä nol­lapäästölaut­tana laut­tavai­h­toe­hdon men­estys voisi mm. näil­lä eväil­lä olla ylivoimainen, vai etkö usko?

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­ta löy­tyy selvi­tys eri vai­h­toe­hdoista jär­jestää liikenne Kru­unuvuoren rantaan. Siinä on selvitet­ty myös lauttaliikenne.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Pak­i­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hirveää maan haaskaus­ta Neljä neliök­ilo­metriä ja säälit­tävät 9000 asukasta.Jos Kallio puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in noin, asukasluku putoaisi kymme­ne­sosaan. Jos Helsinki­in halu­taan liusää asukkai­ta, pitää tiivistää, ei hajaut­taa. Nur­mi­järvel­lä on tilaa maalais­maiseen asutukseen.
    Laskeske­lin tuos­sa, että esimerkik­si tämä mei­dän talo Kata­janokalla vaatisi tuol­la normil­la yli hehtaarin alueen. Ei riit­täisi, että tästä kort­telista puiret­taisi­in muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kaupunkia Helsinki­in vai lisää maaseu­tua Helsinkiin. 

    Pak­i­la on raken­net­tu aikanaan väljästi ja nyt siel­lä lohko­taan tont­te­ja ja raken­netaan uusia taloja.

    Pääkaupunkiseudun jatku­van yhdyskun­tarak­en­teen ja Klaukkalan välil­lä on ainakin 10 kilo­metriä met­sää ja peltoa.
    On arkea huonon­tavaa tuh­laus­ta että ihmiset joutu­vat muut­ta­maan Nur­mi­järvelle (tai pidem­mällekin) kun Helsingis­sä ja Van­taal­la ei kaavoite­ta pien­taloaluei­ta lähem­mäk­si työ­paikko­ja. Kaikkea rak­en­tamista tarvi­taan nyt pääkaupunkiseudul­la lisää: Sekä keskus­ta­maista rak­en­tamista että niiden väli­in sijoit­tuvia enem­män tai vähem­män tiivi­itä eril­lispi­en­taloaluei­ta. Ja mik­si? Sik­si että iso osa ihmi­sistä halu­aa asua eril­lispi­en­talois­sa, eikä rak­en­ta­mat­to­muut­ta voi perustel­la tont­ti­maan puutteella.

    1. Pääkaupunkiseudun jatku­van yhdyskun­tarak­en­teen ja Klaukkalan välil­lä on ainakin 10 kilo­metriä met­sää ja peltoa.

      Siinä välis­sä on lento­kent­tä, jon­ka melu­alue estää rak­en­tamisen. Saa mie­lenki­in­toisen laskel­man lentoli­iken­teen hin­nas­ta, jos tämän menete­tyn raken­nu­soikeu­den arvo las­ke­taan osak­si kus­tan­nuk­sia. Kos­ka alueelle on tulos­sa kehära­ta, ne alueet, joille saa rak­en­taa, kan­nat­taa tietysti rak­en­taa ker­rostalo­mais­es­ti. Muuten vetoaisin kir­joituk­seeni puu­tarhakaupungista menetet­tynä mahdollisuutena. 
      Olen myös esit­tänyt, että Pak­i­lan tont­tien raken­nu­soikeus nos­tet­taisi­in automaat­tis­es­ti vähin­tään 0,4:ään.
      Helsin­ki kaavailee tiivistä pien­talo­val­taista rak­en­tamista Öster­sun­domi­in, jos vain val­tion vira­nomaiset sen sallivat. 

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Pak­i­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hirveää maan haaskaus­ta Neljä neliök­ilo­metriä ja säälit­tävät 9000 asukasta.Jos Kallio puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in noin, asukasluku putoaisi kymme­ne­sosaan. Jos Helsinki­in halu­taan liusää asukkai­ta, pitää tiivistää, ei hajaut­taa. Nur­mi­järvel­lä on tilaa maalais­maiseen asutukseen.
    Laskeske­lin tuos­sa, että esimerkik­si tämä mei­dän talo Kata­janokalla vaatisi tuol­la normil­la yli hehtaarin alueen. Ei riit­täisi, että tästä kort­telista puiret­taisi­in muut talot. Pitäisi purkaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kaupunkia Helsinki­in vai lisää maaseu­tua Helsinkiin. 

    Ter­veysnäköko­hdas­ta kat­soen Pak­i­la on parem­pi, ihmiset elävät siel­lä pidem­pään kuin Kallios­sa. Näin ker­to­vat terveyserotutkimukset.

    Kävelin pitkästä aikaa Kallios­sa, ei ollut niin paljoa muut­tunut kuin luulin. Paljon thai­hieroma­paikko­ja yms, rähjäisiä baare­ja jne. “Stadin Arskakin” näyt­tää ole­van vielä olemassa.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Onkop Espoo alka­nuyt tehdä use­ampia KESKUSTOJA? Onko siel­lä yhtään keskustaa?

    Täl­laiseen asen­teeseen olen tör­män­nyt paris­sa fir­mas­sa. Omaa tuotet­ta on pidet­ty niin eri­no­maise­na, että on uno­hdet­tu kat­sel­la ympärilleen. Sen seu­rauk­se­na kil­pail­i­jat ovat men­neet ohi ja seu­rauk­set sen mukaisia. Ymmärtääk­seni jotkut tutk­i­jatkin ovat use­am­man keskus­tan mallia suositelleet. Heil­lä ei ole saman­laisia ide­ol­o­gisia rajoituk­sia kuin poli­it­tisil­la päät­täjil­lä tun­tuu olevan.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­loin kun asun­to­lainan korko oli 12%, ei paljon lohdut­tanut, että sel­l­aisen olisi saanut, jos olisi pystynyt tuo­laisen koron mak­samaan. On sil­lä korol­lakin jokin vaiku­tus asumiskus­tan­nuk­si­in. Ennen asun­to­lainan sai korkein­taan 50 pros­ent­ti­in asun­non arvos­ta ja korkein­taan viidek­si vuodek­si. Aika huono tilanne on olta­va, jos nyt ei saa lainaa asun­toa vas­taan, jos ensin säästää itse 50 %. Ei voi väit­tää asioiden ole­van huonom­min kuin aiem­min, vaik­ka ne eivät olekaan mak­si­maalisen hyvin.

    Aika kauas saat men­nä ajas­sa, kun säästöo­su­us­vaa­timus oli 50%. 70 % löy­tyy 70 ‑luvun lop­ul­ta. Korko oli 10% paikkeil­la, jopa 12%, mut­ta se kan­nat­ti mak­saa, jos pystyi, kos­ka inflaa­tio viilet­ti kovem­paa tah­tia. Laina-aika käytän­nössä max 10 vuotta.

    Silti, tilan­nehan on se, että tuol­loin edullisim­paan aikaan oste­tun pienen kan­takaupun­gin asun­non olisi voin­ut pitää vaik­ka tyhjil­lään näi­hin päivi­in ja silti siitä saisi voit­toa myytäessä. Väli­in osunut putkire­mont­ti ei tilan­net­ta muuta.

    Jokin tässä välis­sä on men­nyt pahasti vinksalleen. Laadullis­es­ta ongel­mas­ta olen pääosin samaa mieltä.

  44. Liian van­ha: Nyt vaa­di­taan myös mak­su- ja riskinsietokykyä.


    Kuten alla ole­van tilas­ton taulukoista näkyy , omis­tusasu­ja käyt­tää tulois­taan n 10 % asumiseen, vuokralainen n 25 %

    Eri­tyisen kär­jistynyt tilanne on Pääkaupunkiseudulla:Omistusasuja käyt­tää asumiseen 11 % tuloista, vuokralainen liki 30 %.

    Ero johtuu tietysti siitäkin, että hyvä­tu­loiset asu­vat omis­tusasun­nos­sa ja pien­i­t­u­loiset vuokralla.

    Asum­is­meno­jen kehi­tyskin kul­kee niin ettei se suosi vuokralaista, vuokralais­ten asum­is­meno­jen osu­us tuloista kas­vaa nopeam­min kuin omistusasujien. 

    Tulo­ero­jen kasvu lisää tätäkin kaut­ta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04–10_kat_002_fi.html

    Vale, suur­vale, tilas­to… On melkoisen merkil­listä, että asumiskus­tan­nuk­si­in (siis kus­tan­nuk­si­in, ei vain menoi­hin) las­ke­taan tilas­tois­sa mukaan asun­to­lainan korot (=rahan hin­ta), mut­ta ei kuitenkaan todel­lisia pääo­makus­tan­nuk­sia. Eli jos joku muu (pank­ki) omis­taa rahan, sil­lä on arvoa (syn­tyy kus­tan­nus), mut­ta jos omi­s­tat sen itse, kus­tan­nus katoaa mys­tis­es­ti. Osaako joku selit­tää, mihin rahan hin­ta katoaa, jos omi­s­tat sen rahan (asun­non) itse? Itse asun velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asumiskus­tan­nuk­sik­si lasken noin 2000 e/kk. Suo­rat asumisku­lut ja kiin­teistövero noin 400 e/kk ja pääo­makus­tan­nuk­set noin 1600 e (korkokan­nal­la 3,2 %). Myös saa­mat­ta jäänyt tulo on ainakin yksi­ty­istaloudelle kus­tan­nus. Osmo tämän var­masti ymmärtää, kun on sen ver­ran asum­is­tu­lon verot­tamis­es­ta puhunut 😉 Rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä: voisin saa­da tuol­la asumiseeni investoimal­lani 600000 eurol­la noin 1600 e/kk tuloa (esim. rahas­toil­la mata­lal­la riskil­lä). Vuokral­la asu­va ulkois­taa omis­tamisen riskit ja mak­saa siitä kor­vaus­ta riskin otta­jalle (asun­non arvo voi myös laskea). Ei todel­li­sis­sa asumiskus­tan­nuk­sis­sa niin kovin suur­ta eroa kuitenkaan ole. 

    Jos mak­sat vuo­den vuokrat ker­ral­la etukä­teen tam­miku­us­sa (sijoi­tat pääo­maa), ovatko lop­pu­vuo­den todel­liset asumiskus­tan­nuk­set sit­ten 0 e/kk?

    Se, että asun­to­lain­o­jen korot ovat verovähen­nyskelpoisia, on sekä moraalis­es­ti kyseenalaista vuokra-asu­jien näkokul­mas­ta että fak­tis­es­ti val­tion tukea pankeille. Tätä jär­jestelmää pitäisi tarkastel­la hyvin kri­it­tis­es­ti, kuten Osmo ihan oikein on tehnytkin.

  45. Liian van­ha kirjoitti:

    “Lapset näyt­tävät ola­van reuna-alueil­la, eniten lap­sia on pohjoisen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioot­ti­mainen tapa ajatel­la asi­aa. Noi­ta perus­pi­ire­jä vielä suurem­pi määrä lap­sia on Oulun läänis­sä. Töttöröö.

    Lap­si­ti­heys (lap­sia per neliök­ilo­metri) on suurim­mil­laan keskus­tas­sa, Laut­tasaa­res­sa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­ta löy­tyy selvi­tys eri vai­h­toe­hdoista jär­jestää liikenne Kru­unuvuoren rantaan. Siinä on selvitet­ty myös lauttaliikenne. 

    Läh­teessä (Selvi­tys laut­taan perus­tu­vas­ta joukkoli­ikenne-yhtey­destä Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Laa­jasa­lon välil­lä. Helsin­ki 2011, 69 s. + liitt. 13 s., jon­ka julka­isi­ja on Helsin­gin kaupun­ki, Talous- ja suun­nit­telukeskus, ja tek­i­jät: Des­tia Oy Infra­su­un­nit­telu, Finn­fer­ries), johon tuo mainit­se­masi arvio “surkeas­ta palve­lu­ta­sos­ta” ilmeis­es­ti poh­jau­tuu, tode­taan (ks. s. 63):

    “Liikenne-ennus­teen mukaan ratkaisul­la ei voi­da kuitenkaan päästä joukkoli­iken­nesil­taa vas­taavaan palve­lu­ta­soon. Liikenne-ennus­teen lasken­ta­mallin tulok­set johtopäätöksi­neen määrit­tyvät kuitenkin ohjelmis­toon syöte­ty­istä para­me­treista ja lasken­takaavoista, joten saadun tulok­sen luotet­tavu­u­teen tulee suh­teu­tua kriittisesti.”

    Joko olin lukenut tuon viimeisen totea­muk­sen jo aiem­min, tai sit­ten en, mut­ta toisaal­ta näin mon­imutkaises­ta ja eri vuorovaiku­tuk­sia sisältävän asian osalta se (kri­it­tisen suh­tau­tu­misen tarve saadun tulok­sen luotet­tavu­u­teen) on mielestäni jo muutenkin ennal­ta pääteltävissä.

  47. Sam­po Smolan­der:
    Liian van­ha kirjoitti:

    “Lapset näyt­tävät ola­van reuna-alueil­la, eniten lap­sia on pohjoisen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioot­ti­mainen tapa ajatel­la asi­aa. Noi­ta perus­pi­ire­jä vielä suurem­pi määrä lap­sia on Oulun läänis­sä. Töttöröö.

    Lap­si­ti­heys (lap­sia per neliök­ilo­metri) on suurim­mil­laan keskus­tas­sa, Laut­tasaa­res­sa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

    Tuo­han on vain las­ten määär pin­ta-alaa kohti, ei se ker­ro per­heen koos­ta , eikä asum­is­tarpeesta ja asun­non koon tarpeesta .
    Eteläisessä suurpi­iris­sä on alle 18 vuo­ti­ai­ta n 13700 ja Koil­lises­sa yli 20000.noilla absolu­ut­tis­lla määril­lä voi suun­nitel­la koulu­jen , päivähoitoloiden ym kapasiteettja,

    Lasta/km2 on nice-to-know-tietoa

  48. “Itse asun velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asumiskus­tan­nuk­sik­si lasken noin 2000 e/kk. Suo­rat asumisku­lut ja kiin­teistövero noin 400 e/kk ja pääo­makus­tan­nuk­set noin 1600 e (korkokan­nal­la 3,2 %). Myös saa­mat­ta jäänyt tulo on ainakin yksi­ty­istaloudelle kustannus. ”

    Uno­hdit laskea, että asun­tosi arvo kas­vaa koko ajan.
    Jos kämp­päsi on Helsingis­sä niin tänäkin lamavuon­na hin­ta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaa­tiokin on alle pros­entin niin reaal­i­tuot­toakin syn­tyy koko ajan.

    Joil­lakin on aika huono businek­sen taju, ei ole ihme jos Suomel­la menee huonosti.…..

    1. Asun­non arvon nousul­la on merk­i­tys­tä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämän­sa aikana aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­nekin kepu­lan­di­aan. Jos tarkjoi­tus on elää Helsingis­sä elämän­sä lop­pu­un saak­ka, hin­tata­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa.

  49. Liian van­ha:

    Uno­hdit laskea, että asun­tosi arvo kas­vaa koko ajan.
    Jos kämp­päsi on Helsingis­sä niin tänäkin lamavuon­na hin­ta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaa­tiokin on alle pros­entin niin reaal­i­tuot­toakin syn­tyy koko ajan.

    Joil­lakin on aika huono businek­sen taju, ei ole ihme jos Suomel­la menee huonosti…… 

    En uno­htanut, Osmo jo ehti syynkin ker­toa. Sijoit­taisiko Liian Van­ha vaik­ka puoli miljoon­aa ‑2…+5 % vai­htel­e­val­la korol­la, jos ehtona on, että et voi real­isoi­da pääo­maa etkä tuot­toa seu­raavaan 30 vuo­teen? Arvon nousu ei siis poista pääo­makus­tan­nus­ta asumiskus­tan­nuk­sista maini­tus­ta syys­tä. Pääo­makus­tan­nus on reaa­li­nen, kos­ka saisin sen kuukausit­taisen tulon käyt­tööni sijoit­ta­mal­la pääo­man (vaik­ka sit­ten vuokra-asun­toi­hin; saisin sil­lä 3–5 pien­tä asun­toa vuokrat­tavak­si!), mut­ta oman asun­toni arvon­nousua en voi käytän­nössä real­isoi­da tulok­si, kos­ka asut­ta­va on. Päin­vas­toin, arvon­nousu lisää asumiskus­tan­nuk­sia (siis tuo­ta pääkus­tan­nus­ta eli menetet­tyä tuloa) jatku­vasti, kuten Liian Van­ha itsekin todisti. Toki suh­dan­teista riip­puen asun­toni arvo voi myös pudo­ta, joskin sijain­nin takia se on epätodennäköistä.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non arvon nousul­la on merk­i­tys­tä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämän­sa aikana aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­nekin kepu­lan­di­aan. Jos tarkjoi­tus on elää Helsingis­sä elämän­sä lop­pu­un saak­ka, hin­tata­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa. 

    Näin on. Siitä olen samaa mieltä, että hin­tata­so pitäisi saa­da mil­tei keinol­la mil­lä hyvän­sä sen ver­ran alas, että per­heil­lä jää mui­hinkin sijoituk­si­in varaa. Olen vain epäileväi­nen tämän asian suh­teen. Tehti­in mitä tahansa koti­taloudet ruuhkaseuduil­la lait­ta­vat asumiseen kaik­ki eurot + 1 euroa. Vrt. jono suosikkibändin kon­sert­ti­in. Jos toim­it kon­ser­vati­ivisen ratio­naalis­es­ti et mah­du koko alueelle.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Olen myös esit­tänyt, että Pak­i­lan tont­tien raken­nu­soikeus nos­tet­taisi­in automaat­tis­es­ti vähin­tään 0,4:ään.

    Pak­i­la on ihan mie­lenki­in­toinen tapaus. Absolu­ut­ti­nen väen­ti­heys ei ole sijain­ti­in näh­den hyvä, mut­ta Jos luke­mat 9000 as/4 km² koske­vat sitä aluet­ta, jon­ka itse ymmär­rän Pak­i­lana (Itä-Pak­i­la, Län­si-Pak­i­la, Palo­heinä), niin määrä on lähtöko­hti­in näh­den korkea. Alueen poik­ki menee pari maan vilkkain­ta moot­tori­ti­etä, ja niiden väli­nen liit­tymä on myös alueel­la. Lisäk­si alueel­la on vielä jonkin ver­ran teol­lisu­usaluet­ta (Tuusu­lantien itäpuolella).

    Lähtöko­hta­han on ollut yksi per­he / 1500 m² plus infran vaa­ti­ma tila. Neli­henkisil­lä per­heil­lä tuo­hon ei saa teo­ri­as­sakaan kuin 2000 as/km2, jos alueel­la ei ole muu­ta kuin tont­te­ja ja tietä.

    Täl­lä het­kel­lä nykyisel­lä raken­nu­soikeudel­la (taitaa olla 0,3 tuol­la alueel­la) saisi peri­aat­teessa noin nelink­er­taisen määrän väkeä, joskin pienem­pi per­hekoko saat­taa johtaa pienem­pi­in lukemi­in, eikä Helsingis­sä ole ihan täy­teen raken­net­tu­ja pientaloalueita.

    Pak­i­lan alue olisi mie­lenki­in­toinen tarkastelta­va siinä suh­teessa, miten sen tiheys on kehit­tynyt uud­is­rak­en­tamisen myötä, kos­ka sitä tun­tuu alueel­la ole­van paljon.

    Raken­nu­soikeu­den nos­t­a­mi­nen tun­tuu viisaal­ta teol­ta, mut­ta sitä ei saa tehdä liian pien­inä lisäyksinä. Jos lisätään vain vähän, lisäraken­nu­soikeudelle on merk­i­tys­tä vain purka­van uud­is­tamisen kohdal­la, ja siinä on juna jo osit­tain men­nyt (yhdis­telmä huonokun­toinen tönö ja iso tont­ti ei ole enää kovin yleinen). Ainakin tätä olisi hyvä tarkastel­la vähän tarkem­min alueen tont­ti­raken­net­ta vas­ten. Jos ton­til­la on 50 m² lisäraken­nu­soikeut­ta, sil­lä ei tee mitään muu­ta kuin laa­jen­nuk­sen taloon, ja sil­loin ton­tille ei muu­ta uut­ta väkeä.

    Toinen jut­tu on se, että jos pien­talo­raken­nu­soikeus on esimerkik­si 0,4, kaavamääräyk­siä talo­jen etäisyyk­sistä ton­tin reunoi­hin pitää tarkastel­la aika tarkasti. Jo nykyisel­lään 0,3 tarkoit­taa sitä, että yhdelle van­halle rin­ta­mamieston­tille voi rak­en­taa neljä kolmi­ta­soista noin 200 m²:n taloa, kun osa tiloista on sopi­van mata­laa. (Myyn­ti-ilmoituk­ses­sa tietysti lukee 112 + 90 m².)

    Ehkä raken­nu­soikeu­den voisi jotenkin sitoa eril­li­sis­sä raken­nuk­sis­sa ole­vien asun­to­jen määrään? (Jos sen sitoo muuten vain asun­to­jen määrään, omakoti­taloi­hin tulee palveli­janyk­siöitä per­heen nuorisolle.)

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non arvon nousul­la on merk­i­tys­tä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämän­sa aikana aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­nekin kepu­lan­di­aan. Jos tarkjoi­tus on elää Helsingis­sä elämän­sä lop­pu­un saak­ka, hin­tata­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa.

    Tai jos helsinkiläi­nen myy omis­tusasun­ton­sa ja meneekin vuokralle. Sil­loin saa arvon­nousus­ta tulleet rahat tilille ja ainakin tääl­lä ruot­sis­sa voi jatkaa asum­ista vuokra-asun­nos­sa suur­in­pi­irtein samal­la kuukausikus­tan­nuk­sel­la kuin omistusasunnossakin.

    1. Suomes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maansa asun­toa ja men­nä siihen sen jäl­keen vuokralle, kos­ka vuokraan kohdis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­l­aista sopimus­ta, joka hyödyt­täisi sekä osta­jaa että myyjää on vaikea luo­da. Toki veron voi kiertää sil­lä, että saa oikeu­den jäädä asumaan yhtiö­vastiket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuodek­si ja jos tuos­ta oikeud­es­ta myöhem­min luop­uu, siitä saa kor­vauk­sen. En tiedä hyväksy­isikö verot­ta­ja täl­laista kiertoa.

  53. Pekka Mäki­nen:
    … jos halu­aa pär­jätä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua… 

    Tuo on hie­man yksioikoinen käsi­tys elämän­laadus­ta. Mon­elle ne seikat, joi­ta pieni kaupun­ki tai maalaiskun­ta tar­joa­vat, ovat elämän­laat­ua. Heille asum­i­nen Helsin­gin kan­takaupungis­sa (tai Turus­sa tai Tam­pereel­la) on paina­jainen. 😀 Pitää siis ymmärtää, ettemme me kaupunki­laiset ole aina oikeassa.

    Suo­mi on kokon­aisu­udessaan niin har­vaan asut­tu, että julki­nen liikenne on pääosas­sa maa­ta vain kus­tan­nustek­i­jä, joka on pyrit­tävä min­i­moimaan. Eli pääos­alle suo­ma­lai­sista henkilöau­to on ain­oa järkevä liikkumismuoto.

    Auto on kätevä kaupungis­sakin ja Helsin­gin keskus­tan uusienkin aluei­den iso ongel­ma on liian vähäi­nen paikoi­tus. Kadun­var­si­paikat tulee vara­ta mak­sav­ille asi­akkaille, jot­ta syn­tyy palvelui­ta, joi­ta me paikalliset käytämme. Siis syn­tyy sitä elämän laat­ua, mik­si asumme kaupungis­sa. Esimerkik­si Ruo­ho­lahti on liiken­nesu­un­nit­telul­taan täy­delli­nen katastrofi.

    Oleel­lista on, ettei Helsin­gin kan­na­ta yrit­tää kil­pail­la pien­ten kaupunkien tai maalaiskun­tien kanssa vaan Helsin­gin pitää kil­pail­la omil­la vahvuuk­sil­laan. Hert­tonie­mi on hyvä esimerk­ki. Teol­lisu­usalue on ruu­tukaavas­sa, mut­ta ongel­ma on van­hal­la asuinalueel­la, joka pitää kaavoit­taa uud­estaan. Saman­laisia ongelmia on län­sipuolel­lakin usei­ta, kuten Munkkivuori, Meilahti, Haa­ga jne.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maansa asun­toa ja men­nä siihen sen jäl­keen vuokralle, kos­ka vuokraan kohdis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­l­aista sopimus­ta, joka hyödyt­täisi sekä osta­jaa että myyjää on vaikea luo­da. Toki veron voi kiertää sil­lä, että saa oikeu­den jäädä asumaan yhtiö­vastiket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuodek­si ja jos tuos­ta oikeud­es­ta myöhem­min luop­uu, siitä saa kor­vauk­sen. En tiedä hyväksy­isikö verot­ta­ja täl­laista kiertoa.

    Onko tuo todel­la noin? Jos kak­si luotet­tua vuokraa toisilleen niin että ei syn­ny voit­toa eikö verot­ta­ja hyväksy sitä vaan las­kee verotet­tavaa voit­toa syn­tyvän? “Luotet­tua” tässä aja­tusleikissä sik­si, että osa­puo­lil­la ei olisi minkään­laista moti­ivia korkeam­paan vuokrata­soon joka tuot­taa voit­toa. Eihän omis­tusasu­jakaan kohdista siihen omaan asun­toon­sa riskiä jon­ka seu­rauk­se­na laskut­taisi itseään todel­lisia kulu­ja suuremmin 🙂

    1. Jos A ja B omis­ta­vat asun­non Turus­sa (A) ja Tam­pereel­la (B) ja A saa työ­paikan Tam­pereelta ja B Turus­ta, hei­dän ei kan­na­ta men­nä asumaan ris­ti­in tois­t­en­sa asun­toi­hin, kos­ka verot­ta­ja arvioi molem­mille lasken­nal­lista vuokrat­u­loa. Ne asun­not kan­nat­taa myy­dä ris­ti­in. Suomes­sa ei ole mitään järkeä asua vuokral­la, kos­ka vuokraan kohdis­tuu tuo 30 %:n vero, jota ei kohdis­te­ta omistusasumiseen.

  55. Mitä se uudelleen kaavoit­ta­mi­nen käytän­nössä tarkoit­taa? Mil­laisi­in toimi­in sel­l­ainen johtaa ja mil­lä ajanjaksolla?

  56. Viherinssi:Jos ton­til­la on 50 m² lisäraken­nu­soikeut­ta, sil­lä ei tee mitään muu­ta kuin laa­jen­nuk­sen taloon, ja sil­loin ton­tille ei muu­ta uut­ta väkeä. 

    On ihan mah­dol­lista rak­en­taa taloa sen ver­ran mod­u­laaris­es­ti, että siinä voi olla use­ampi asun­to (käytän­nössä) joista yhden voi vuokra­ta. Tai näin per­imäti­eto kertoo.
    (Saat­taa vaa­tia omaa osaamista tai kon­tak­te­ja raksalla.)

  57. Samp­pa: Itse asun velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asumiskus­tan­nuk­sik­si lasken noin 2000 e/kk. Suo­rat asumisku­lut ja kiin­teistövero noin 400 e/kk ja pääo­makus­tan­nuk­set noin 1600 e (korkokan­nal­la 3,2 %).

    Miten lask­it pääo­makus­tan­nuk­set? Oletitko tuos­sa, ettei asun­tosi hin­ta nouse lainkaan? Käytän­nössä se tietenkin nousee, ellei nyt satu eri­no­maisen huono munk­ki (hyp­päsit asun­tomarkki­noille 1980-luvun lopus­sa). Asun­to­jen reaal­i­hin­nat ovat nousseet pääkaupunkiseudul­la läh­es kaksinker­taisik­si 1980-luvun alus­ta lask­ien (jätetään huomiotta toisaal­ta piik­ki 1980-luvun lopus­sa ja kuop­pa 1990-luvun alus­sa). Mitä reaa­li­nen kasvu olisi ollut tuol­la mainit­se­mal­lasi nimelliskorkotasolla? 

    Huomioi lisäk­si se, että omis­tusasu­ja saa vähen­tää korot veroista, eikä joudu mak­samaan siitä lasken­nal­lis­es­ta asum­is­tu­lostaan veroa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non arvon nousul­la on merk­i­tys­tä helsinkiläisille vain, jos he joskus elämän­sa aikana aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­nekin kepu­lan­di­aan. Jos tarkjoi­tus on elää Helsingis­sä elämän­sä lop­pu­un saak­ka, hin­tata­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa. 

    Näin jos jälkeläisille jäävän perin­nön suu­ru­udel­la ei ole mitään väliä, eivätkä jälkeläiset asu Helsingissä.

    Jos perin­nön jaka­jia ei ole (tai kitupi­ik­ki ei halua heille jät­tää sent­tiäkään), niin kalli­in asun­non omis­ta­ja voi tietenkin han­kkia ekstraa eläk­keeseen­sä otta­mal­la viime vuosik­seen asun­to­lainan, jota ei tarvitse lyhen­tää, mut­ta asun­to menee kuole­man jäl­keen pankille. Mitä arvokkaampi asun­to, sitä isom­paan lainaan pank­ki suostuu. 

    Oikeas­t­aan asun­non arvon­nousul­la ei ole merk­i­tys­tä vain siinä harv­inaises­sa tapauk­ses­sa, että sukupolves­ta toiseen asu­taan siinä samas­sa asun­nos­sa (tai ainakin sil­lä seudul­la, jota arvon­nousu koskee).

  59. Samuli Saarel­ma: Näin jos jälkeläisille jäävän perin­nön suu­ru­udel­la ei ole mitään väliä, eivätkä jälkeläiset asu Helsingissä.

    Toisaal­ta jos perin­nön jät­täjää sat­tuu jostain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä varsi­nais­es­ti pystyy tekemään kuin se, minkälais­es­ta numeros­ta per­in­tövero las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa.

  60. tcrown: Toisaal­ta jos perin­nön jät­täjää sat­tuu jostain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä varsi­nais­es­ti pystyy tekemään kuin se, minkälais­es­ta numeros­ta per­in­tövero las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa.

    Kuinka­han yleinen tapaus on, että joku per­i­jöistä oikeasti jää asumaan perintötaloonsa?Itse kun en tunne ain­ut­takaan täm­möistä henkilöä ja kyl­lähän omas­sakin suvussa/lähipiirissä on min­unkin eli­naikana noi­ta per­in­töjä siir­tynyt jo parinkin sukupol­ven ylitse.

    Siinä vai­heessa kun sitä per­in­töä alkaa tule­maan, on jo suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä omat asun­not han­kit­tuna. Poikkeuk­sen tekevät var­maan maanvil­jeli­jäper­heet, jois­sa joku per­i­jöistä jää sit­ten pitämään kotitilaa.

  61. tcrown: Toisaal­ta jos perin­nön jät­täjää sat­tuu jostain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä varsi­nais­es­ti pystyy tekemään kuin se, minkälais­es­ta numeros­ta per­in­tövero las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa. 

    Niin, jos se per­in­töa­sun­non myyn­nistä saata­va raha käytetään asun­non ostamiseen samas­ta kaupungista, ei kyseisessä kaupungis­sa tapah­tu­va asun­to­jen hin­nan­nousu ole hyvä asia. Sik­sipä juuri mainitsin sen poikkeuk­se­na. Minus­ta tämä on kuitenkin poikkeus eikä sään­tö. Vielä harv­inaisem­paa on tietenkin se, että joku per­il­li­sistä jää asumaan siihen perit­tävään asuntoon. 

    Yleis­es­ti joka tapauk­ses­sa pätee, että mitä arvokkaampi se asun­to on, sitä enem­män sil­lä “pystyy tekemään”.

    1. Onko poikkes eikä sään­tö, että per­il­liset jäävät asumaan samalle paikkakun­nalle. Nimeno­maan Helsingis­sä se on sään­tö, mut­ta tap­pioalueil­la toki poikkeus. Omas­ta koul­u­lu­okas­tani Suomen sis­llä pisim­mälle oli päässyt Ker­avalle muut­tanut. Muu­ta­ma oli muut­tanut ulko­maille, mut­ta Suomen sisäl­lä ei kukaan Helsin­gin seudun ulkop­uolelle. Helsin­ki on tässä olen­nainen, kos­ka merkit­tävim­mät asun­to­jen arvon nousut ovat täällä. 

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Mil­laisil­la silmäla­seil­la oikein luet kir­joituk­siani. Minähän sanoin, että asum­ista pitäisi keskit­tää nimeno­maan Helsinki­in, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­tele­maan sitä pitkin Uuden­maan kehyskun­tia, viak­ka ne eivät nytkään saa han­kkeitaan liikkeelle.
    mut­ta se vaatii val­ti­ol­ta myös toimia. Tämä tulee Helsingille tolkut­toman kalli­ik­si. Lisäk­si val­tio voisi joudut­taa sitä, että tielaitos luovut­taisi jät­timäiset maa-alueen­sa moot­toriteistä hyö­tykäyt­töön. Aloitet­taisi­in vaik­ka Turun­väylästä Munkkivuoren kohdal­la. Siitä kun tekee kadun ja lait­taa siihen viidenkympin nopeusra­joituk­sen (melu, suo­jati­et), vapau­tu­valle maalle saa asun­not 4000 hengelle.
    Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infrarak­en­tamiseen. Meil­lä odot­taa 15 000 asukkaan asuinalue Kru­unuvuoren­ran­nas­sa sitä, että sinne saataisi­in aikaan kelvolli­nen liiken­ney­htyeys, kos­ka kumipyär­li­iken­teel­lä se on 20 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta. Eatiukkasil­ta mak­saa 200 miljoon­aa. Jos Helsin­ki olisi maaseu­tuka­pun­ki, kaik­ki pitäi­sivät itses­tään selvänä, että val­tio osal­lisu­tu­isi kustannuksiin.

    En mal­ta olla palaut­ta­mat­ta mieleen, että OS on hali­itus­puolueen kansane­dus­ta­ja, ja että puolue voisi hal­li­tuk­ses­sa Turun­väylän bule­vardis­oin­nin suh­teen tehdä jotakin. Kokoomus­laisille voisi sanoa, että siinähän teille tulee uut­ta vaa­likar­jaa, sil­lä muis­tiku­vani mukaan Munkkinie­mi ja Munkkivuori ovat vahvo­ja Kokoomuk­sen kannatusalueita.

    Kru­unuvuoren­sil­ta mak­saisi 13.300 / asukas eli pyörein luvuin 30.000 e /asuinkunta, siis par­jatun autopaikan hinta. 

    En ole aivan innos­tunut asi­as­ta, sil­lä ilman Kru­unuvuoren sil­taa Laa­jasa­lo olisi kaik­ki palve­lut tar­joa­va toimi­va alika­pun­ki. Sil­ta veisi kysyn­tää Helsin­gin keskus­taan ja näivet­täisi Laa­jasa­lon palvelupo­h­jan. Asi­aa on syytä kat­soa tästäkin vinkkelistä.

    Sil­tay­hteyshän ei oleeel­lis­es­ti paran­taisi keskisen ja itäisen Laa­jasa­lon yhteyk­sä keskus­taan. Sem­minkin, kun laa­jasa­lo­lais­ten työ­paikat ovat ehkä Itäkeskuk­ses­sa, Pasi­las­sa tai Herttoniemessä.

  63. Koti-isä: Ehkäpä kyn­nyskysymys tietylle pienelle osajoukolle on se, että se muu­ta­man neliön nur­mikkoalue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen. 

    Yhteistä nur­mikkoaluet­ta ei saa sis­us­taa tai muuten hyö­tykäyt­tää halu­a­mal­laan taval­la. Et voi myöskään kieltää mui­ta häir­it­semästä omaa rauhaasi sil­lä etkä oleskel­la siinä aivan yhtä vapaasti kuin oma­l­la pläntillä.
    Ero on siis suurem­pi kuin kuvittelet.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maansa asun­toa ja men­nä siihen sen jäl­keen vuokralle, kos­ka vuokraan kohdis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­l­aista sopimus­ta, joka hyödyt­täisi sekä osta­jaa että myyjää on vaikea luo­da. Toki veron voi kiertää sil­lä, että saa oikeu­den jäädä asumaan yhtiö­vastiket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuodek­si ja jos tuos­ta oikeud­es­ta myöhem­min luop­uu, siitä saa kor­vauk­sen. En tiedä hyväksy­isikö verot­ta­ja täl­laista kiertoa.

    Tämä 30 % veroko­hdis­tuu puh­taaseen vuokratuot­toon eli vuokras­ta on vähen­net­ty hoito­vastik­keet. Myös vle­nako­rko on vähennsykelpoinen menoerä.

    Oikea huomio, että vuokra-asumisen ja omis­tu­a­sumisen vero­tusko­htelu tekee ison rahan vuodessa kotitaloudelle

    Olisi ihan hyvä mielessä tutkia hypo­teesia, että asun­non vuokratuot­to olisi verova­paa­ta tuloa. Laskin mielessäni, että koti­talouk­sien omis­tamien asun­to­jen pääo­mat­uloveromene­tys val­ti­olle olisi noin 750 Me. Jaet­tuna maan kaiki­ien asun­tokun­tien kesken tämän kor­vaamien julkiselle taloudelle vaatisi noin 300 euron koro­tus­ta kiinteistöveroon.

    Jos­sakin voi tietenkin olla des­maalip­ilkku väärässä paikassa…

  65. Sylt­ty: Ei ole ei, mut­ta point­ti­ni olikin, etten edes väitä ison oman pihan ole­van mikään yleinen hyvän elämän­laadun edel­ly­tys (vas­tasin siis viesti­in, jos­sa kaupun­gin keskus­tas­sa asum­i­nen nähti­in kat­e­goris­es­ti elämän­laatu­un panos­tamise­na). Min­ulle se on, aika mon­elle muulle ei.

    Min­ulle taas lapset­to­muus on elämän­laadun edel­ly­tys. Lisään­tymi­nen on tarpee­ton­ta ja yliar­vostet­tua. Samoin lehtien har­avoimi­nen ja lumenluonti.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.