Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä

6.1.2014 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että markkinaehtoinen tulonjako on kehittymässä hyvin hankalaan suuntaan ajatellen niitä arvoja, joihin yhteiskuntamme nojaa ja joita ylivoimainen enemmistö suomalaista kannattaa. Tilanne on kovin toisenlainen kuin 1980-luvulla, jolloin teollisuuden nopea laajeneminen lisäsi myös suorittavan työn kysyntää niin voimallisesti, että kysynnän ja tarjonnan mukaiset palkat olisivat ilman mitään tuposopimuksiakin johtaneet hyvin tasaiseen tulonjakoon.

Vielä 1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan kehitys hyödytti valtaosaa suomalaisista. Kaikkien kannatti puhaltaa yhteiseen hiileen, koska kaikki hyötyivät kehityksestä. Nyt talouden kehitys johtaa keskiluokan heikkenemiseen ja tulonjaon polarisoitumiseen Se merkitsee aseman heikkenemistä aivan liian monen kannalta. Tässäkään ei sinänsä ole mitään uutta. Keskiluokan asema on monesti ennenkin kääntynyt monissa maissa laskuun, mutta koskaan siitä ei ole seurannut mitään hyvää.

Laajojen yhteiskuntaluokkien aseman heikentyminen ruokkii ääriliikkeitä. Jos ei ole mitään menetettävää, voi valita hyvinkin destruktiivisen toimintatavan. Todennäköisempää kuitenkin on, että protesti purkautuu vaaliuurnilla populististen vaihtoehtojen kannattamiseksi. Vaaliuurna onkin oikea väylä protestille. Ongelmana vain on se, ettei kenelläkään ole oikein tarjota keinoja puuttua kehitykseen, jota vastaan protestoidaan.

Unkarissa on hallinnut oikeistopopulistinen Fidesz-puolue. Se on kyllä tehnyt korkean profiilin toimia, mutta tuloksena on ollut lähinnä maan vajoaminen yhä syvemmälle kuoppaan. Vasemmaltakaan ei ole tullut apua. Ranskan vasemmistohallitus ei ole pystynyt toteuttamaan lupaamaansa suunnan muutosta vaan on sekin vienyt maataan yhä pidemmälle ahdinkoon samalla kun vasemmistolaisen presidentin suosio on romahtanut. Huonolle kehitykselle näyttää olevan tarjolla vain vielä huonompia vaihtoehtoja.

Kommentit

89 Vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä”

  1. Juho Laatu kirjoitti 6.1.2014 kello 13:20

    Ongelmana vain on se, ettei kenelläkään ole oikein tarjota keinoja puuttua kehitykseen, jota vastaan protestoidaan.

    Onko meillä jokin ongelma, johon ei ole keinoja puuttua? Mieleen tulee ensimmäisenä maapallon rajallisuus ja sen aiheuttamat rajoitukset. Toinen ongelma on yleinen poliittisen järjestelmän hidas ja vajavainen toiminta? Entä muita? Kuuluiko tuo mainittu keskiluokan heikkeneminen tähän kategoriaan?

    Olisi hyvä listata ongelmat, niin näkisi onko meillä keinoja puuttua niihin. Minusta useimpiin on keinot – tai itse asiassa epäilen että kaikkiin on. Halu puuttua (poliitikkojen, kansan) voi olla vaikeampi saavuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Ville kirjoitti 6.1.2014 kello 13:35

    Asiaa voisi ajatella niin, että myös yksityisen puolen työntekijät ovat osittain töissä kunnille ja valtiolle: verothan kerätään tehdyn työn tuloksesta. Valtion ja kuntien pitäisi toimia kuin edistyksellinen työnantaja, ja kannustaa ja edesauttaa työntekijöitä hyviin tuloksiin pääsemiseksi. Jotkut yritykset ovat esimerkillisiä pitämään huolta työntekijöistään, mutta monet eivät, eikä ratkaisuksi oikein käy, että määrätään kaikille yrityksille lisää vastuita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. diodi kirjoitti 6.1.2014 kello 13:52

    Miten olisi kirjaimellinen kansalaispalkka? Ei siis mitään perustuloa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama summa joka kuukausi käteen valtion pussista. Palkansaajille tämä otettaisiin käyttöön niin, että valtio maksaisi palkasta kansalaispalkan osuuden.

    Tämä rahoitettaisiin pääosin yritysveroja korottamalla. Kyseessä olisi valtava tulonsiirto pääomavaltaisesta liiketoiminnasta työvoimavaltaiselle liiketoiminnalle.

    Kansalaispalkalle tehtäisiin indeksi joka on sidottu palkkatulojen (mukaan lukien kansalaispalkka) osuuteen kokonaiskansantulosta. Kun automaatio lisääntyy ja vie työpaikkoja, verotus siirtyisi automaattisesti näiden robottien verotukseen. Näin kansalaisten osuus kansakunnan tuottamasta arvosta pysyisi vakiotasolla. Se tietysti pienenisi huonoina aikoina ja kasvaisi hyvinä, niin kuin pitääkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2014 kello 14:04

    Ei siis mitään perustuloa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama summa joka kuukausi käteen valtion pussista.

    Tuo kai on tarkkaan ottaen perustulon määritelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Koti-isä kirjoitti 6.1.2014 kello 14:47

    “Kaikkien kannatti puhaltaa yhteiseen hiileen, koska kaikki hyötyivät kehityksestä.”

    Niinpä. Se suunnaton into, jolla monet vielä töitä itseisarvon omaisesti tekevät, kun alkaa sulamaan, iso muutos on täällä.

    Niin kauan kuin tämä työ-talouskasvu-hype on päällä, iso enemmistö, keskiluokkaiset “osaajat”, painaa sen ihmeempiä ajattelematta 40-tuntisia viikkoja ja haaskaa ylimääräiset rahat uusiin turhakkeisiin, joita ei oikeasti tarvitse. Ja kuplan alle jäävät roskatyöläiset yrittävät tulla toimeen orjapalkallaan. Samalla kun pieni vähemmistö imee yhä suurempia voittoja ties mihin paratiiseihin, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin ulottumattomiin.

    Tie ulos tästä kaikesta on kohtuullisuus. Pitäisi uskoa ja luottaa siihen, että meillä on jo kaikki se materia ja mammona, mitä onnelliseen elämään tarvitaan. Kevennetään ja kohtuullistetaan, vihreästi ja kestävästi. Ihminen ei tästä tule mihinkään muuttumaan, sille kelpaa sama ravinto tuhannen vuoden päästä kuin tuhat vuotta sittenkin. Sanotaan yhteiskuntana ehdoton ei ahneudelle ja kohtuuttomuudelle ja kyllä kaikkien yhdenvertaisuudelle, esimerkiksi perustulon ja vastaavien tasapäistävien mekanismien kautta. Kilpailla saa ja pitää, kukin tavallaan, mutta kestävästi.

    Yksi positiivinen merkki on HS:nkin tänään uutisoima vihervasemmisto, joka nykyään enemmistönä päättää Helsingin asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  6. Evert The NeverRest kirjoitti 6.1.2014 kello 15:03

    Teollisen yhteiskunnan jälkeen piti tulla palveluyhteiskunta tai tulikin, mutta se on verorahoilla kustannettujen julkisten palveluiden yhteiskunta.

    Valtio on kuintenkin verottanut ja reguloinut palveluyhteiskunnan ulos kuvoista. Tilannetta kiihdyttää euron takia tehtävä sisäinen kurjistaminen ja ostovoiman hiipuminen.

    Toisin on Ruotsissa:

    Det totala antalet anställda i Sverige ökade med 1,3 procent till 4 315 900 under tredje kvartalet 2013, jämfört med motsvarande kvartal året innan… Inom Hotell och restaurang ökade antalet anställda med 11,4 procent och lönesumman med 7,3 procent. (SCB.se)

    Suomessa:
    Eniten henkilöstöä on vähennetty teknologiateollisuudesta. Seuraavaksi eniten irtisanoivat yksityisten palvelualojen yritykset. (SAK 3.1.2014)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  7. T. kirjoitti 6.1.2014 kello 15:47

    Suomessa enemmistö alkaa olemaan erilaisia valtion, kuntien tai muiden julkisyhteisöjen työtekijöitä, eläkeläisiä tai erilaisten tukien varassa eläjiä. Maksajat eli yksityisen sektorin työntekijät ovat yhä hupeneva vähemmistö. Tässä tilanteessa julkisten palkkojen, eläkkeiden, tukien sekä verojen korottaminen sekä lisävelanotto voi helposti saavuttaa tämän enemmistön tuen.

    Tilanne ei kuitenkaan voi mitenkään olla kestävällä pohjalla ja johtaa aika nopeasti siihen että kaikki ovat häviäjiä. Vähälukuisten yksityisen sektorin isotuloisten herrojen sijaan keskituloisia jäytää nimenomaan kova verotus ja toisaalla yhäti laajeneva säätely, vaikkapa nyt yksi viimeisimmistä pakolliset energiatodistukset jotka iskevät juuri keskiluokan kukkaroon ilman että antaisivat edes mitään tilalle. Ja tämä vain yhtenä esimerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  8. Poth1ue1 kirjoitti 6.1.2014 kello 15:52

    Varmin keino enemmistölle rökäletappion takaamiseksi on hurahtaminen vasemmisto- tai oikeistodemagogian uhreiksi – kateuden kiimassa, kun on helppo unohtaa vanhan kansan viisaudet lypsävistä lehmistä ja kultamunia munivista hanhista.

    Luulisi, että jo tänä päivänä jostain löytyisi poliitikko, jolla olisi älliä ja munaa puhua yhteisen kakun kasvattamisen merkityksestä sekä yksityisen pääoman kasvattamisen tarpeesta. Mutta ei. Halvat temput tuovat aina paremmin ääniä ja mukavampihan sitä on häärätä päättäjänä, kun kansa taas kerran on saatu ihan itse vaatimaan yli säädeltyä ja verotettua komentotaloutta.

    Luulisi, että kaikilla länsimailla olisi talouskasvun kanssa ihan tarpeeksi ulkoa tulevia haasteita – mutta ei taaskaan – täydellisen häviön ja rappion takaamiseksi pitää vielä ampua omiin jalkoihin – ja varmuuden vuoksi koko lippaallinen.

    No, “kognitiiviselle eliitille” löytyy kyllä aina töitä vaikka niistä meidän ohiporhaltavista kehittyvistä talouksista. “Ei-häviävä” enemmistö voi sitten totutella kehitysmaaelämään vasemmisto- tai oikeistofasismin alaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  9. Poth1ue1 kirjoitti 6.1.2014 kello 16:02

    Kirjoituksen aihe muuten tuo hyvin ilmi miksi pelkkä demokratia ilman perustuslaissa määriteltyjä vahvoja yksilönvapauksia ja valtion toimien rajoituksia ei ole kovinkaan toimiva systeemi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  10. TL kirjoitti 6.1.2014 kello 16:18

    Koti-isä:
    Yksi positiivinen merkki on HS:nkin tänään uutisoima vihervasemmisto, joka nykyään enemmistönä päättää Helsingin asioista.

    Miksi Vihervasemmisto ajaa Guggenheimiä Helsinkiin?

    Olen ainakin vuosikymmenen ollut vakuuttunut että globalisaatio ja EU laskevat keskimäärin Suomen elintasoa, ja elintasoerot kasvavat. Jotkut hyötyvät, useimmat häviävät.

    Tuolle on myös ratkaisu; irtaudutaan euroalueesta muiden pohjoismaiden tapaan. Muuten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on pian mennyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Kalle kirjoitti 6.1.2014 kello 16:53

    Enemmistö voi hyvinkin olla häviäjiä demokratiassa, jos enemmistön edustajat eivät ymmärrä kokonaisuutta ja tekevät kokonaisuuden kannalta typeriä päätöksiä. Yhteiskunnan hyvinvointi ei ole nollasummapeliä, vaan hyvin toimiva yhteiskunta luo vaurautta kaikille enemmän.

    Hyvä esimerkki on asumistuet. Niiden lopettaminen on kaikkien etu, mutta silti enemmistön edustajat kalastellakseen ääniä eivät niitä suostu lopettaamaan. Esimerkkejä on toki muitakin ihan kotisuomesta, mutta tämä on sekä käytännössä että teoriassa yksi räikeimpiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  12. Countryboy kirjoitti 6.1.2014 kello 17:08

    Eräs selvä ongelma on euron liian korkea arvo. Tästähän ovat puhuneet monet ekonomistit (Wahlroos, Kangasharju ym). Euro pitäisi saada jollain tavoin devalvoitua (setelirahoituksella?), jotta saataisiin talouden pyörät pyörimään. Saksa kai tässä on jarruna eniten peläten inflaatiota liikaa.

    Silloin kun Suomella oli vielä enemmän valtaa talouspolitiikassa, olisi jo devalvoitu !

    Sitten tietysti pitäisi muuttaa verotuksen rakennetta, siten että verotettaisiin ihmiselle vähemmän tärkeitä (turhia) asioita enemmän. Esimerkiksi yhteiskunta viihteellistyy koko ajan ja tällaista hömpää voisi verottaa enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Tonni käteen kirjoitti 6.1.2014 kello 18:24

    Vahva valtiontalous on köyhän turva. Jos köyhä pystyy luottamaan siihen, että valtiosta on edes jonkinlaiseksi selkänojaksi, köyhä voi käyttää tulonsa omien olojensa kohentamiseksi. Jos tuota luottamusta ei ole, vähästäkin joutuu säästämään suuren prosentin.

    Etelä-Euroopan kysyntälama johtuukin luottamuspulasta paikallisiin valtioihin. Tällaisessa tilassa valtiontalouden vaje on mielekästä sopeuttaa kestävälle tasolle. Tuo sinänsä tarpeellinen sopeuttaminen johtaa kuitenkin lyhyellä tähtäimellä kokonaiskysynnän laskuun, jos EKP ei jotenkin kompensoi vajetta.

    Suomen palkat taas määrittyvät pidemmään päälle yleiseurooppalaisen tilanteen mukaisesti. Mitä enemmän Euroopassa on kysyntää, sitä enemmän siitä riittää myös suomalaisille.

    Jos kokonaiskysyntä on niin matala, että kaikille ei riitä töitä, tuota kokonaiskysyntää voidaan myös finanssipolitiikalla kohdentaa tai rahapolitiikalla kasvattaa. Kysymys on siitä halutaanko näin tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Anonyymi kirjoitti 6.1.2014 kello 19:40

    Minusta tuntuu että keinoja puuttua epäkohtiin kyllä jatkuvasti ehdotellaan, mutta poliittinen taistelu pilaa mahdollisuudet toteuttaa mitään muuta kuin pieniä viilauksia nykysysteemiin.

    Ihmisarvoinen elämä kaikille voitaisiin turvata perustulolla. Kun jokin peruselintaso olisi turvattu, ihmisillä saattaisi jopa riittää enemmän halukkuutta ottaa riskejä ja koettaa säätää itsensä nykyaikaan esim. uudelleenkouluttautumalla, perustamalla yrityksiä jollekin niche-alalle, jne.

    Palveluyhteiskuntaa voitaisiin viedä eteenpäin tuhoamalla byrokratia palvelujen ostamisesta ja vähentämällä verotusta, yms. oheismaksuja.

    Viihde- ja teknologiateollisuuden “supertähtien” tuloja voitaisiin levittää laajemmalti heikentämällä patentteja ja tekijänoikeuksia. Monenkymmenen vuoden monopoli johonkin keksintöön tai teokseen tuskin on tarpeellinen luovuuden edistämiseksi, mutta saa aikaan sen, että tuon monopolin omistaja sen kuin rikastuu rikastumistaan samalla kun pienemmät kilpailijat voidaan kätevästi tuhota oikeustaisteluilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  15. Tommi Uschanov kirjoitti 6.1.2014 kello 20:21

    Evert The NeverRest:
    Teollisen yhteiskunnan jälkeen piti tulla palveluyhteiskunta tai tulikin, mutta se on verorahoilla kustannettujen julkisten palveluiden yhteiskunta.

    […]

    Toisin on Ruotsissa:

    […]

    Susanna Rahkosen (vihr) kahdeksan vuoden takaisten laskelmien mukaan Suomessa oli ainakin tuolloin, väkilukuun suhteutettuna, noin 200 000 julkisen sektorin työntekijää vähemmän kuin kussakin muista Pohjoismaista, myös Ruotsissa (lähde). En ole huomannut, että kukaan olisi myöhemminkään kumonnut tätä väitettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  16. Seppo Korppoo kirjoitti 6.1.2014 kello 20:24

    OS kirjoittaa: “Laajojen yhteiskuntaluokkien aseman heikentyminen ruokkii ääriliikkeitä…. Ongelmana on vain se, ettei kenelläkään ole oikein tarjota keinoja puuttua kehitykseen, jota vastaan protestoidaan.”

    Tässä on se keino:

    Sirretään taloudellisen toiminnan painopistettä kolmikannan suosimista suuryrityksistä ketterälle pk-sektorille.

    Tanskan ja Hollannin hyvin menestyvät taloudet perustuvat merkittävältä osin monilukuisiin, eri aloilla toimiviin ja ketteriin pk-yrityksiin.

    Pk-vetoinen, jatkuvasti markkinoitten mukaan uudistuva yhteiskunta tarjoaisi laajoille yhteiskuntaluokille hyviä työpaikkoja ja kaikenlaiset ongelmat ratkeaisivat kuin taika-iskusta.

    Päinvastoin kun OS väittää, demokratiassa enemmistö voi olla häväjiä, jos kusipäiset populistit syöttävät enemmistölle niin paljon väärää tietoa, että rupeavat pönttö pimeänä protestoimaan.

    Siispä olkoon Tanskan ja Hollannin tie Suomenkin tie.

    Seppo Korppoo
    Ketterä pk-yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  17. Matti kirjoitti 6.1.2014 kello 22:04

    Vaikka kehitys näyttäisi menevän keskiluokalle hankalaan suuntaan niin tuskin siinä auttaa menneiden haikailu.

    Menestyvien maiden benchmarkaus ollaan torjuttu meillä järjestelmällisesti. Miksei oteta oppia parhaista käytännöistä esim. Ruotsissa ja Saksassa? Samalla pitää pyrkiä välttämään niiden virheitä.

    Tuotantopäällikkönä tuli kantapään kautta opittua, että tarvittavien toimenpiteiden lykkääminen vain pahentaa päälle kaatuvia ongelmia. Kun talous on pahasti kuralla, ovat lääkkeet todella ikäviä.

    Eikö tässä ole sama tilanne kuin ilmastonmuutoksessa. Sitä ei voida enää estää, voidaan vain sopeutua että pyrkiä minimoimaan haitat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Keijo Perälä kirjoitti 6.1.2014 kello 22:14

    Vielä 50-luvulla enemmistöä kansasta saattoi luonnehtia köyhiksi. Jo pitkään köyhät ovat olleet aika pieni vähemmistö. Heillä ei ole merkittävää äänestysvoimaa.
    Kuten selitätkin, yhteiskunta on myös muuttunut niin, että äänestysvoimalla ei ole enää sellaista merkitystä kuin joskus ennen. Kukaan ei kaiketi tiedä, minkälaisella politiikalla uhkaavaa kehitystä voitaisiin ehkäistä. Tulevaisuus taitaa olla epäselvempi kuin vuosisatoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Viherinssi kirjoitti 6.1.2014 kello 22:15

    Evert The NeverRest: Eniten henkilöstöä on vähennetty teknologiateollisuudesta. Seuraavaksi eniten irtisanoivat yksityisten palvelualojen yritykset. (SAK 3.1.2014)

    Lukemat voivat antaa oikeankin kuvan, mutta pelkkien irtisanomislukujen siteeraaminen ei anna informaatiota todellisesta tilanteesta. Olennaista alakohtaisesti on työllistettyjen määrä, ts. esittämäsi Ruotsin luvut ovat relevantteja, Suomen luvut eivät.

    Siitä olen samaa mieltä, että emme ole päässeet palveluyhteiskuntaan. Palveluihin ei ole kulttuuria, jollon niin kysynnän kuin tarjonnankin puolella on haasteita. Suomalainen leikkaa nurmikkonsa itse, kolaa lumensa itse, siivoaa itse ja silittää paitansa itse. Ravintolaan voidaan sentään joskus lähteä syömään, mutta ei sekään mitään yleistä hupia ole.

    Jos halutaan oikeasti palveluyhteiskuntaa, niin sitten pitäisi myös puhua siitä, mitä ne palvelut ovat. Jonkun pitäisi saada yhteiskunnassa läpi se ajatus, että palveluiden tuottaminen ja käyttäminen on yhteiskunnallisesti hyvä teko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  20. Viherinssi kirjoitti 6.1.2014 kello 22:46

    Juho Laatu: Onko meillä jokin ongelma, johon ei ole keinoja puuttua?

    Meillä on joukko ongelmia, joihin on vaikea puuttua samaan aikaan. Tässä täysin ei-kattava lista esimerkkejä:

    – pienten palkkatulojen pienuus voidaan korjata nostamalla minimipalkkoja

    – työttömyyttä voidaan vähentää alentamalla minimipalkkoja

    – työttömien asemaa voidaan parantaa nostamalla työttömyysetuuksia

    – työttömien määrää voidaan vähentää laskemalla työttömyysetuuksia

    – tulojakoa voidaan tasoittaa kiristämällä progressiivista verotusta

    – työnteon kannustavuutta voidaan parantaa vähentämällä verotuksen progressiota

    – talouskasvu voidaan lyhyellä aikavälillä maksimoida poistamalla ympäristöverot

    – ympäristöä voidaan suojella verottamalla ankarasti ympäristön pilaamisesta

    Ristiriitaisten ratkaisujen lisäksi meillä on joukko ongelmia, joihin ei välttämättä ole olemassa ensimmäistäkään ratkaisua. Hyväpalkkaisten duunariammattien säilyttäminen Suomessa voi esimerkiksi olla todellisuudessa tekemätön paikka. Palkkoja voidaan erilaisilla voimatoimilla pitää suhteessa samassa asemassa muihin nähden, mutta se on silloin muilta pois.

    Ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen voisi olla ongelman määritteleminen. Miksi hyväpalkkaisten duunariammattien häviäminen on ongelma? Tähän löytyy todennäköisesti iso nippu erilaisia vastauksia, jotka vaihtelevat kovin paljon näkökulmasta riippuen. Kyse voi olla oikeudenmukaisuuskäsitteestä, jonkin puolueen kannatuksesta, ostovoimasta, yhteiskuntarauhasta tai jostain muusta.

    = = =

    Olen vielä aika paljonkin eri mieltä siitä, etteikö demokratiassa enemmistö voisi olla häviäjä. Se onnistuu helposti, koska erityisesti talouteen liittyvät kysymykset ovat kovin monitahoisia. Enemmistö voi helposti tehdä oman lyhyen aikavälin etunsa mukaisen päätöksen, joka tuottaa pitkällä aikavälillä erittäin huonon tuloksen.

    Ehkä asian voisi todeta niin, että demokratiassa enemmistö voi estää vähemmistöä olemasta voittaja. Koska kyse ei ole nollasummapelistä, tästä ei ole kovin paljon iloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  21. Viherinssi kirjoitti 6.1.2014 kello 23:08

    Koti-isä: Niin kauan kuin tämä työ-talouskasvu-hype on päällä, iso enemmistö, keskiluokkaiset “osaajat”, painaa sen ihmeempiä ajattelematta 40-tuntisia viikkoja ja haaskaa ylimääräiset rahat uusiin turhakkeisiin, joita ei oikeasti tarvitse. Ja kuplan alle jäävät roskatyöläiset yrittävät tulla toimeen orjapalkallaan. Samalla kun pieni vähemmistö imee yhä suurempia voittoja ties mihin paratiiseihin, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin ulottumattomiin.

    Sääli, että olet sata vuotta myöhässä agitaattorin uraa ajatellen. Sanan säilä viuhuu tuossa vilkkaasti.

    Mutta oletko ihan varma, että tästä maasta tulee parempi, jos palkkahaitarin ylin desiili näkee valon ja leppoistaa reippaasti? Sillä samalla rahalla maksetaan niin Thaimaan-matka, taulutelevisio kuin opettajan tai sairaanhoitajan palkka.

    Jos me vähennämme työn kokonaistuottavuutta, samalla vähenevät väistämättä myös julkisen sektorin työtunnit. Ajetaanko sekä koulutus että sote samalla tavalla alas vai tehdäänkö jotain painotusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  22. JTS kirjoitti 6.1.2014 kello 23:40

    ” Ongelmana vain on se, ettei kenelläkään ole oikein tarjota keinoja puuttua kehitykseen, jota vastaan protestoidaan.”

    2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli edelleen ennennäkemättömän varaustumisen aikaa, kaikille.

    Suomessa on edelleen erittäin suuret tulonsiirrot.

    Ongelma lienee, että sitä jaettavaa on vähemmän. Rikkaita on kovin harvoja.

    Jos idea on, että “rikkalta rahat pois” niin tarjolla on kovin vähän jaettavaa.

    Kun rikkailla ymmärretään mediaanipalkkaa enemmän ansaitsevat kansalaiset, veronkorotukset lähinnä lisäävät tyytymättömyyttä ja halua otaa vähän rauhallisemmin tulonsiirtojen varassa.

    Populistiset soinnut ovat hellpoja soittaa, tuloksia niillä ei vain synny.

    Käytännössä Persut esimerkiksi estävät teollisuutta uudistumasta yhtään mihinkään suuntaan, mikä vain lisää tuhon syvyyttä.

    SDP näkee politikkansa onnistumisen siinä paljonko rahaa julkinen sektori käyttä. Aikaansannoksilal ei ole väliä knhan rahaa kuluu. Keskustapuolueen kohdalla sama juttu, kunhan se raha ripotellaan mahdollisimman moneen paikkaan.

    2015 – 2019 hallitus lienee juuri Kepu, Persut ja SDP. Seurauksia on muutamia.

    Teollsiuudesta tulee uusi maatalous, tukivetoista hommaa. Maata hjatan näköalattomaksi museoksi, jonne tulevat ja jäävät ne joita muualle eivät pääse. Rahat otetaan keskituloisilta, koska muita ei ole. Mitään pyhiä rakeneteita ei muuteta, koska joku voi pahoittaa mielensä eikä säästäminen ole kivaa.

    Nuorison se osa jota tarvitatisin maata rakentamaan suuntaa pysyvästi ulkomaille. Emme edelleenkään pysty houkutamaan investoinetja ja osaajia mistään tänne. Pari vuotta rahaa vipataan eläkerahastoista.

    Koska vähääkään mediaaitulon yläpuolelle nouseminen ei kannata, maa henkisesti myös rämettyy 70-luvun henkeen tasa-arvoiseksi mutta myös erilisuutta suvaitsemattomaksi. Suuryrityksillä ja ay-liikeelleä menee hyvin, pk-yritykset harvenevat. Toivetyöpaikka on kunnalla paperieta pyörittämässä.

    Köyhät eivät tee vallankumousta koskaan eikä missään, kumouksille on aina löytynyt erittäin varakkaat rahoittajat.

    Ainoa näkyvissä oleva keino on vahvistaa Suomen pientä vientiin kykenevää pk-sektoria, tehttin sielä pelejä tai mitä tahansa. Se tarkoittaa , että pk-yrityksen omsitaminen kannataa enemmän kuin sen myyminen ja yrityksillä on mahdollisuus maksaa palkkaa.

    Tässä hommassa vivyteltiin ihan viimeiseen saakka, kiitos kolmikannan.

    Suuria yrityksiä paapotaan, mutta noin sadan suurimman yrityksen johdon palkkoja saa ehkä 5 – 8 000 henkeä. Siin ei ole kadehtimiseen aihetta eikä syytä, ellei sitä tietoisesti halua lietsoa.

    Ode, siihen sinun ideasi nyt eivät vain sovellu maan uudistamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  23. Juanito kirjoitti 7.1.2014 kello 1:18

    “Samalla kun pieni vähemmistö imee yhä suurempia voittoja ties mihin paratiiseihin, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin ulottumattomiin.”

    Ei löydy EU:sta politikkoa kuka uskaltaisi vastustaa veroparatiisien toimintaa. Ellei sitä tunnisteta ongelmana kansalaisten keskuudessa ei yhtääkään politikkoa tai puoluetta uskalla puuttua asiaan. Ei edes ottaa sitä esille.

    Politikoilta keneltä olen asiaa kysynnyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään selvää, tai heillä ei ole selvää kantaa asiasta, tai eivät tiedä asiasta tarpeeksi.

    Tämän bloggin pitäjäkään ei ole suoraa, selvää kantaa ilmaissut koskaan tietääkseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  24. Syltty kirjoitti 7.1.2014 kello 9:07

    No eipä mikään estä demokratiaa noudattamata tyhmää talouspolitiikkaa ja lyhytjänteistä talouspolitiikkaa, semmoista jonka lopputuloksena enemmistö häviää. Ei rikkailta voi määräänsä enempää puristaa, ne rahat kun tuppaavat karkaamaan ulkomaille tai sitten jäävät kokonaan syntymättä.

    Noissa latinalaisen amerikan maissa on (ainakin jonkinsorttisia) demokratioita, joissa asiat on tasaisin väliajoin mokattu ihan itse. Enemmistö on äänestänyt valtaan semmoisia tahoja jotka ovat sitten laittaneet tyhmällä mutta kansansuosiota nauttivalla politiikallaan saman enemmistön kärsimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  25. Seppo Korppoo kirjoitti 7.1.2014 kello 9:18

    OS kirjoittaa edellä: “…tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä….Ongelmana vain on se, ettei kenelläkään ole oikein tarjota keinoja puuttua kehitykseen.”

    Kumpikin OSn väite on täyttä potaskaa:

    1) Demokratiassa enemmistö voi hyvinkin hävitä, jos kusipäiset populistit pääsevät syöttämään enemmistölle vuosikausia väärää tietoa.
    Tämän seurauksena enemmistö alkaa hilluroida kaduilla pönttö pimeänä.
    Esimerkkinä Saksa 30-luvulla, ym.

    2) Etteikö muka kenelläkään ole tarjota keinoja puuttua nykykehityksen?
    Tämä on tyypillinen populistinen väärä väite, vaikka nykymenolle on kyllä tarjolla varteenotettavia vaihtoehtoja.

    Miten olisi tuo nykyisin muotia olevan rehellisyyden käyttöönotto?

    Taustaa 1.

    Tilastokesuksen mukaan työttömyysasteeme on nyt 6,6 %.

    Tämän mukaan tilanteemme on melko hyvä ja mitään suurempia ongelmia työllisyydessä ei pitäisi olla!

    Tilastokeskuksen mukaan “Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä.”

    Ei yhdellä työtunnilla viikossa voi mitenkään elättää itseään, saati sitten koko perhettä!

    Lisäksi Kreikan tyyliin työttömyys-tilastoista on siivottu pois suuri joukko ihmisiä (250 000?), jotka aivan hyvin voisivat olla töissä, jos vain työn vastaanotto tehtäisiin mahdolliseksi.

    On populistista kansan harhaanjohtamista pauhata joistain tuloerojen vääryyksistä silloin kun suurella osalla ihmisiä ei ole kunnollista työtä ollenkaan, ja YT-rumba pyörii!

    Taustaa 2.

    Mitä tuohon AAA-luokitukseen tulee, kyllä tässäkin on paljon mätää:

    1) Päinvastoin kuin muiden maiden kohdalla, kansainväliset lainanantajat arvioivat pääsevänsä käsiksi suomalaisten eläkevaroihin, jos Suomi “tekee Kreikat” velanhoitonsa suhteen.
    Velkaa ottaessaan poliitikot pelaavat siis hasardia meidän eläkerahoillamme, jotka muutekin ovat nyt tunnetusti vaarassa!

    2) Julkisen velkamme laskennassa on piilopommi: Valtiolla ja kunnilla on huomattavasti enemmän velkaa kuin mitä tilastot näyttävät.
    Nämä “näkymätömät” velat ovat erilaisten julkisomisteisten yhtiöiden yms. järjestelyjen kautta, joita julkiseen velkaan ei kirjata, vaikka pitäisi.
    Näin ollen esimerkiksi Espoon todellinen velka on n. viisinkertainen verrattuna kirjanpidossa näkyvään.

    Entä OSn väite siitä, että “…kenelläkään ole oikein tarjota keinoja…”

    Tanskassa ja Hollanissa talous menee hyvin kun siellä merkittävän kokoinen pk-sektori toimii ketterästi monella eri alalla ja luo koko ajan uusia hyviä työpakkoja.

    Sen sijaan Suomessa kolmikannan ja suurteollisuuden kartelli-toiminnan seurauksena pk-sektorin toiminta-olosuhteet ovat meillä aina olleet huonot.

    Pienellä googlauksella kiinnostuneet kyllä löytävät konkreettiset keinot sille miten pk-sektorin Suomessa saa kukoistamaan.

    Tanskan ja Hollannin tie olkoon Suomenkin tie!

    Seppo Korppoo
    Ketterä pk-yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  26. Pekka Pessi kirjoitti 7.1.2014 kello 10:51

    Evert The NeverRest:
    Eniten henkilöstöä on vähennetty teknologiateollisuudesta. Seuraavaksi eniten irtisanoivat yksityisten palvelualojen yritykset. (SAK 3.1.2014)

    No tuossa ei ole kyse henkilöstön vähennyksistä, vaan SAK on kerännyt lehdistä uutisia irtisanomisista. Teknologiateollisuudessa esimerkiksi Renesasin irtisanomiset on laskettu kahteen kertaan, ensin firman Suomen toiminnot oltiin lopettamassa, jolloin ilmoitettiin 800 hengen irtisanomisista, sitten ne onnistuttiin myymään Broadcomille ja uusi omistaja vähensi väkeä 100 hengellä. Toisin sanoen firmalla oli Suomessa 800 hemmoa, joista irtisanottiin SAK:n tilastossa 900 ja 700 jatkaa töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. Jeejee-joukko kirjoitti 7.1.2014 kello 10:53

    Hellyyttävän naiiveja ovat ajatukset siitä, että yksilöt ajattelisivat käytöksessään yhteistä hyvää.

    Kun pienituloiselle kerrotaan, että tingi nyt vain lisää, vaikka entiselläkään ei tule toimeen, koska se on kansan kokonaisetu, niin ei pienituloinen tingi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Tapio kirjoitti 7.1.2014 kello 11:45

    Countryboy: Silloin kun Suomella oli vielä enemmän valtaa talouspolitiikassa, olisi jo devalvoitu !

    Ei se devalvaatiokaan ole autuaaksitekevä, sillä se köydyttää palkansaajia ja rikastuttaa varakkaita. Takavuosina tilannetta helpotti vähän, että korot olivat säännösteltyjä ja devalvaatiot sulattivat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Devalvaation kaiho johtuu paljolti siitä, että toisten köytyminen ja toisten vaurastuminen tapahtuu piilossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Tapio Peltonen kirjoitti 7.1.2014 kello 12:02

    Kuten aina muulloinkin joku aiheellisesti muistuttaa, nk. palveluista aika suuri osa on teollisuuden palveluita, eli käytännössä tuotannosta ja logistiikasta ulkoistettuja toimintoja.

    Varsinaiset kuluttajien yksityisen sektorin palvelut ovat harvinaisia ja monelta osin harvojen maksukyvyn ulottuvilla johtuen hirmuisesta verokiilasta (jota tosin erityisesti kotitalousvähennys omalta osaltaan lievittää).

    Saapa muuten nähdä, mitä aiheuttaa tuo 300 euron etuoikeutettu tulo. Siinä on nähtävästi se typeryys, että jos tienaa vähänkin yli 300 euroa, se alkuperäinen 300 menettää etuoikeutetun asemansa. Mutta silti, sen ainakin järjen mukaan pitäisi tehdä työttömille – pois lukien ne, jotka saavat toimeentulotukea – erittäin kannattavaksi tehdä pieniä keikkaduuneja ja tuurauksia, kunhan pitää huolen siitä että ei missään nimessä ylitä tuota rajaa. Jos tämä järjestely menestyy ja tuottaa mitattavaa hyötyä kansantaloudelle, se voisi rakentaa perustaa jonkinlaisen perustuloratkaisun laajemmalle käyttöönotolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 9:58

    Siinä on nähtävästi se typeryys, että jos tienaa vähänkin yli 300 euroa, se alkuperäinen 300 menettää etuoikeutetun asemansa.

    Tuo väite on minulle kokonaan uusi. Ajatus olisi niin typerä, etten ole tullut edes tarkistaneeksi, onko joku ajatellut sen noin. En oikein usko että olisi, koska mallina olleessa vapaapalokuntalaisten etuoieutetussa tulossa ei tuollaista loukkua ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. komermer kirjoitti 7.1.2014 kello 12:13

    Suomessa enemmistö alkaa olemaan erilaisia valtion, kuntien tai muiden julkisyhteisöjen työtekijöitä, eläkeläisiä tai erilaisten tukien varassa eläjiä. Maksajat eli yksityisen sektorin työntekijät ovat yhä hupeneva vähemmistö. Tässä tilanteessa julkisten palkkojen, eläkkeiden, tukien sekä verojen korottaminen sekä lisävelanotto voi helposti saavuttaa tämän enemmistön tuen.

    Millä perusteella muka yksityisen sektorin työntekijät ovat ainoita “maksajia”??? Merkantilismi kuoli ja kuopattiin jo ajat sitten. Ei talous noin toimi. Talous voisi pyöriä hyvin vaikka kaikki olisivat periaatteessa julkisen sektorin työntekijöitä. Tulonsiirrot ja palveluista maksamiseen liittyvät käytännöt olisivat sillon vain eri näköisiä.

    Meillä on myös julkisella sektorilla työntekijöitä, jotka tuottavat yhteiskunnalle selvästi enemmän kuin mitä heistä aiheutuu kuluja palkan, sen sivukulujen, tilakulujen ja muiden kulujen muodossa. Kyllä nämä elättävät yhteiskuntaa vähintään yhtä lailla kuin moni “yksityisen sektorin” työntekijä (yksityisen sektorin erittäin merkittävä asiakas on Suomessa julkinen sektori, eikä moni yksityisen sektorin työntekijä tuota yhteiskunnalle enempää kuin mitä julkinen sektori heidän työpanoksestaan maksaa). Esimerkiksi monet asiansa osaavat julkisen sektorin huippututkijat buustaavat Suomen taloutta, osaamista yms. eteenpäin enemmän kuin palkkansa verran. Sen sijaan että puhutaan “julkisesta” tai “yksityisestä” sektorista menoerinä tai tuloerinä, pitäisi katsoa, missä syntyy lisäarvoa yhteiskunnalle ja missä ei.

    Tähän liittyen muistuu mieleen takavuosien lomautukset suomalaiskaupungeista. Tasa-arvon perusteella kaikki työntekijät lomautettiin. Myös ne kaupunkien kannalta tuottavimmat (osa työntekijöistä tuo jo rahanakin moninkertaisesti rahaa kaupungin kassaan kuin mitä näiden palkasta aiheutuu suoria ja epäsuoria kuluja). Sellaisessa toiminnassa ei ole mitään järkeä. Jos lomautetaan, lomautukset pitäisi kohdentaa vain niihin toimintoihin, joissa työn tuottavuus on heikompaa kuin mitä työstä aiheutuu kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  32. Oho kirjoitti 7.1.2014 kello 12:58

    Siitä olen samaa mieltä, että emme ole päässeet palveluyhteiskuntaan. Palveluihin ei ole kulttuuria, jollon niin kysynnän kuin tarjonnankin puolella on haasteita.

    No ei ole kyllä taloudellisia mahdollisuuksiakaan yksityishenkilöille maassa, jossa työtä ei juuri voi ostaa alle 25€ tunnilta. Vaihtosuhde on suurimmalle osalle reilusti alle yksi yhteen: tunnilla omaa työtä ei saa ostettua tuntia palvelutyötä. Kotitalousvähennys on hiukan tilannetta muuttanut mutta kun sekin on vasemmistolle ja varmaan osalle vihreitäkin ideologisesti hankala paikka.

    Palveluyhteiskunta edellyttää tulo ja varallisuuserojen repeämistä jos palvelun tuottaa ihminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  33. un archos kirjoitti 7.1.2014 kello 14:52

    Totta kai enemmistö voi demokratiassa hävitä. Ihminen kun ei ole rationaalinen kuin joissain asioissa.

    Vaikeat ajat edellyttävät ikäviä päätöksiä, mistä seuraa monelle kansalaiselle paha mieli ja saavutetuista eduista luopuminen. Tässä tilanteessa suosittu taktiikka mielen parantamiseksi on ongelmien kieltäminen tai lykkääminen. Nämä konstit eivät kuitenkaan kovin pitkään kuitenkaan toimi, ja varsinaisen syöksykierteen alussa keskiluokan protesti purkautuu vaaleissa sekä arvokonservatismin että populismin voittokulkuna.

    Tästä seuraa, että demokraattisesti valitut kansan väli edustajat (vs. asiantuntijat, ammattilaiset, yleensä henkilöt joilla on poliittisesta päätöksentekoprosessista kokemusta jne) sitten hajottavat hallituskaudellaan yhteiskunnan vielä toimivat rakenteet, kun oma fiilispohja kertoo että näin ja omille äänestäjillekin tuli luvattua.

    Surkeus syvenee, ja seuraavissa vaaleissa ollaan jo äärilaidoilla, autot palavat kaduilla ja sitä seuraavia vaaleja ei enää ehkä tule. Saksan 30-lukua joku taisikin jo ehdottaa referenssiksi.

    JTS:n hahmottelema dystopia, jossa maa museoidaan ja fiksut ihmiset sanovat näkemiin, unohti Kepu/persu/SDP -koalition mahdollistaman ympäristön tuhoamisen “työlllisyyden” nimissä. Sen jälkeen menolippuja hamutaan kaksin käsin, ja paluumuuttajia tai muitakaan maahan haluavia on varsin harvassa. White flight -ilmiö hiukan muokattuna koko maan mittakaavassa. Nollan pisteen Suomi.

    Synkkää on – mikä siis neuvoksi? Demokratia näyttää varsin huonolta metodilta tilanteissa, joissa äänestäjille on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja. Esimerkkeinä vaikka ilmaston lämpiämisen hallinta tai Suomen kestävyysvajeen korjaaminen.

    Hei, mites leipää ja sirkushuveja? Eli lisää Idols-äänestyksiä, joissa kansa saa toteuttaa fiilisvaikuttamista – ja samanaikaisesti viedään salaa hallintokulttuuria viimein kohti rationaalista päätöksentekoa ;).

    Tai sitten käydään tämä prosessi läpi ihan avoimesti. Aloitetaan vaikkapa poliitikoksi haluavien pääsykokeista, joissa pitää esimerkiksi logiikkaa osata ainakin tyydyttävällä tasolla, luonnotieteiden tuntemus on eduksi eikä historiakaan haittaa.

    Keskiluokka pitää yhteiskunnan pystyssä. Pari muita rikkaampaa ei ole yhteiskunnalle kriittinen ongelma, ja köyhistäkin hyvin voiva keskiluokka pitää mieluusti huolta, vaikka veroista nuriseekin. Kun nurina muuttuu oman selviytymisen turvaamiseksi, tilanne on toinen. Vielä olemme tästä onneksi kaukana, mutta yhdenkin hallituskauden aikana on mahdollista saada paljon pahaa aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 10:04

    Hei, mites leipää ja sirkushuveja? Eli lisää Idols-äänestyksiä, joissa kansa saa toteuttaa fiilisvaikuttamista – ja samanaikaisesti viedään salaa hallintokulttuuria viimein kohti rationaalista päätöksentekoa ;).

    Presidentinvaalit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. banaani kirjoitti 7.1.2014 kello 15:54

    Rakennetaan Suomesta maailman fyysisin yhteiskunta. Nostetaan tulovero, pääomavero ja perintövero tappiin. Rakennetaan rahalla jäähalleja ja formulahalleja. Lahjakkaat urheilijat voivat harjoittelun jälkeen siirtyvä muualle maksamaan veroja. Suomen kiinteistöomaisuus kasaantuu heille tai heidän vaimoilleen. Muut suomalaiset voivat räkiä räkälässä sossun masseilla ja harmitella, että omasta urheilu-urasta ei tullut mitään. Jotkut kärkipoliitikotkin kannattavat tällaista systeemiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Juho Laatu kirjoitti 7.1.2014 kello 16:45

    Viherinssi: Meillä on joukko ongelmia, joihin on vaikea puuttua samaan aikaan. Tässä täysin ei-kattava lista esimerkkejä:

    – pienten palkkatulojen pienuus voidaan korjata nostamalla minimipalkkoja

    Pienten palkkatulojen pienuus on ikuinen ongelma, ei tämän hetken erityisongelma. Minimipalkkoja ei voi nostaa noin vain. Ne määräytyvät yhteiskunnan yleisen tuottavuuden ja valitun tulontasausfunktion mukaan, eli niitä voi nostaa noita kahta kohtaa peukaloimalla. Myös työllisyystakuita tarvitaan (=sopiva työnjakoperiaate), jotta palkka edes juoksee halukkaille.

    – työttömyyttä voidaan vähentää alentamalla minimipalkkoja

    Pitää kai alentaa työttömyystukiakin :-). Joskus työttömyys johtuu liian korkeista palkoista (muistakin kuin minimipalkoista) suhteessa yhteiskunnan tuottavuuteen. Tämä taitaakin olla ajankohtainen kysymys tällä hetkellä.

    – työttömien asemaa voidaan parantaa nostamalla työttömyysetuuksia

    Hetkellisesti kai toimiikin, muttei pidemmällä tähtäimellä. Minä lähestyn työttömyyden poistamista työllistymisen esteiden poistamisen näkökulmasta. Tekemätöntä työtä on aina, ja työttömiä ei ole järkevä olla minimimäärää enempää. Myös keppiä ja porkkanaa tarvitaan hieman, eli työnteon pitää olla normaalisti työttömyyttä kannattavampi rataisu.

    – työttömien määrää voidaan vähentää laskemalla työttömyysetuuksia

    Ei toimi yksinään, mutta kuten jo totesin, työttömyysetuuksien pitää olla pääsääntöisesti heikompia kuin työntekoetuuksien. Ja työllistyminen pitää mahdollistaa. Valtion työllistämisvelvoite olisi yksi harkitsemisen arvoinen periaate.

    – tulojakoa voidaan tasoittaa kiristämällä progressiivista verotusta

    Ei taaskaan pelkästään. Tai toimisihan tuo jonkin aikaa, jos järjestelmä ei vuotaisi (esim. pääomatuloihin), ja jos lisätyön kannustavuus ei vielä katoa.

    – työnteon kannustavuutta voidaan parantaa vähentämällä verotuksen progressiota

    Ei pelkästään tämäkään. Progressio ei saa olla liian kova. Muuten asiaan vaikuttavat monet seikat, eikä progression määrä ole kovin kriittinen.

    – talouskasvu voidaan lyhyellä aikavälillä maksimoida poistamalla ympäristöverot

    Näinhän yhteiskuntamme toimii – annetaan ympäristön maksaa elintasomme jatkuva kasvu! 🙂

    – ympäristöä voidaan suojella verottamalla ankarasti ympäristön pilaamisesta

    Tämä on minusta pääsääntöisesti toimiva konsti (ei toisin ainoana toimienpiteenä). Mikä vika?

    Ristiriitaisten ratkaisujen lisäksi meillä on joukko ongelmia, joihin ei välttämättä ole olemassa ensimmäistäkään ratkaisua. Hyväpalkkaisten duunariammattien säilyttäminen Suomessa voi esimerkiksi olla todellisuudessa tekemätön paikka. Palkkoja voidaan erilaisilla voimatoimilla pitää suhteessa samassa asemassa muihin nähden, mutta se on silloin muilta pois.

    Hyväpalkkaisilla duunariammateilla tarkoitetaan tässä ehkä tilannetta, jossa maailmankauppa vapautuu, ja muualla tehdään samaa työtä paljon halvemmalla kuin Suomessa. Keinovalikoimasta löytyy ainakin mahdollisuus rajata vapaata kauppaa (varataan vaikkapa oikeus tuottaa tiettyjä keskeisiä hyödykkeitä tietyn omavaraisuusprosentin verran kotimaassa). Myös kotimaisten raaka-aineiden jalostamisessa tarvitaan kotimaista työtä. Molemmissa tapauksissa Suomi voi maksaa muita maita korkeampaa palkkaa, jos haluaa, ja jos tähän on varaa. Rikkaan Suomen kannattaa aina tukea joitain aloja, sillä työläinen on tuottavampi tuetussakin työssä kuin työttömänä. Tämä pätee myös korkeapalkkaisten duunareiden tasolle asti, jos heille ei löydy tuottavampaa työtä (usein parempi niin kuin siirtää heidät matalapalkkaisempiin tuettuihin töihin).

    Olen siis sitä mieltä, että meillä on tietty vara tukea myös hyväpalkkaisten duunariammattien tekemistä. Kaikkia aloja ei kannata pitää hengissä, ja palkat voivat olla jonkin verran maailmanmarkkinahintoja korkeammalla, mutta pieni tuki kannattaa, jos oletetaan, että jotkut suomalaiset tienaavat niin paljon, että tällaista tukikassaakin kertyy.

    Ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen voisi olla ongelman määritteleminen. Miksi hyväpalkkaisten duunariammattien häviäminen on ongelma? Tähän löytyy todennäköisesti iso nippu erilaisia vastauksia, jotka vaihtelevat kovin paljon näkökulmasta riippuen. Kyse voi olla oikeudenmukaisuuskäsitteestä, jonkin puolueen kannatuksesta, ostovoimasta, yhteiskuntarauhasta tai jostain muusta.

    On hyvä jos kyseisen vaatimustason hommia voi tehdä ja saada vielä hyvää palkkaakin. Se on ongelma, jos nuo duunarit joutuvat vähemmän tuottaviin töihin, työttömiksi tai joutuvat muuttamaan työn perässä jonnekin kauas. Ajattelen asiaa ehkä niin, että yhteiskunnan tuottavuuden voi maksimoida niin, että jokaiselle on tarjoilla juuri taitoja vastaavaa haastavahkoa työtä. Näin työntekijä voi myös maksimoida palkkansa. Tuottavimmat työpaikat mahdollistavat alempien palkkaluokkien pienen tukemisen (tämä on osa yhteiskunnan tulontasausstrategiaa).

    = = =

    Olen vielä aika paljonkin eri mieltä siitä, etteikö demokratiassa enemmistö voisi olla häviäjä. Se onnistuu helposti, koska erityisesti talouteen liittyvät kysymykset ovat kovin monitahoisia. Enemmistö voi helposti tehdä oman lyhyen aikavälin etunsa mukaisen päätöksen, joka tuottaa pitkällä aikavälillä erittäin huonon tuloksen.

    Demokratiassa onnistuu helposti esimerkiksi yhteiskunnan voimavarojen kanavoiminen puolueita lähellä oleville tahoille. Tämä siis esimerkkinä tilanteessa, jossa voimavarat kanavoidaan enemmistön intressien vastaisesti jollekin pienemmälle ryhmälle, ja jossa nuo voimavarat eivät tapaa tuottaa mitään hyötyä enemmistölle.

    Ehkä asian voisi todeta niin, että demokratiassa enemmistö voi estää vähemmistöä olemasta voittaja. Koska kyse ei ole nollasummapelistä, tästä ei ole kovin paljon iloa.

    Yksi tunnettu sanonta väittää, että ihmiset saavat niin huonon hallinnon kuin ansaitsevat. Tyhmä enemmistö voi siis saada asiat pahastikin sotkuun, ja hävitä itsekin, kun eivät ymmärrä, millaiset päätökset tuottaisivat ajan myötä hyvää.

    Enemmistö voidaan myös koota monella eri tavalla, ja noiden eri enemmistöjen päätökset eivät aina tue toisiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. eemil kirjoitti 7.1.2014 kello 17:08

    Osmo Soininvaara: Ei siis mitään perustuloa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama summa joka kuukausi käteen valtion pussista.

    Tuo kai on tarkkaan ottaen perustulon määritelmä.

    Mitä nämä kansalaispalkatut sitten tekisivät saamansa palkan eteen?

    Eikä tällainen eriarvoistuminen sitten aiheuttaisi destruktiivista toimintaa ? Eivätkö siipeilijät ole maailman vihatuin luokka?
    Kansalaispalkan toteuttaminen tuottaisi perussuomalaisille sellaisen jytkyn, että vihreät eivät pääsisi enää koskaan hallitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. anonyymi kirjoitti 7.1.2014 kello 17:34

    TL: Miksi Vihervasemmisto ajaa Guggenheimiä Helsinkiin?

    Viime kerralla vasemmisto oli tiukasti vastaan ja oikeisto puolesta. Onko tilanne nyt siis muuttunut?

    Syltty: Noissa latinalaisen amerikan maissa on (ainakin jonkinsorttisia) demokratioita, joissa asiat on tasaisin väliajoin mokattu ihan itse. Enemmistö on äänestänyt valtaan semmoisia tahoja jotka ovat sitten laittaneet tyhmällä mutta kansansuosiota nauttivalla politiikallaan saman enemmistön kärsimään.

    Siellä on kyllä melkein enemmän niitä, joissa on alkujaankin ollut syvä luokkajako, jota säilyttämällä maa ei ole koskaan kummoiseen rikastumiseen päässyt ja joka on vain tuottanut rikollisuutta ja korruptiota. Tästä johtuvaa ongelmavyyhteä ei yksi silloin tällöin valittu populisti korjaa, vaikka keinot olisivatkin hyviä. Usein toki eivät ole, koska suurin osa “osaajista” eivät tilannetta halua korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Raimo K kirjoitti 7.1.2014 kello 18:00

    Seppo Korppoo:

    ‘snip’
    Demokratiassa enemmistö voi hyvinkin hävitä, jos kusipäiset populistit pääsevät syöttämään enemmistölle vuosikausia väärää tietoa.
    ‘snip’
    Entä OSn väite siitä, että “…kenelläkään ole oikein tarjota keinoja…”
    ‘snip
    Pienellä googlauksella kiinnostuneet kyllä löytävät konkreettiset keinot sille miten pk-sektorin Suomessa saa kukoistamaan.

    Tanskan ja Hollannin tie olkoon Suomenkin tie!
    Seppo Korppoo
    Ketterä pk-yrittäjä

    Taitaapa tämä olla juuri sitä mitä ‘kusipäiset populistit pääsevät syöttämään enemmistölle’.
    Vai että ‘pienellä googlauksella’, ilmeisesti taloudesta päättävillä instansseilla ei ole nettiyhteyttä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. anonyymi kirjoitti 7.1.2014 kello 20:28

    JTS: Tässä hommassa vivyteltiin ihan viimeiseen saakka, kiitos kolmikannan.

    No, EK ei edes halunnut neuvotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Eemil kirjoitti 7.1.2014 kello 20:42

    Osmo Soininvaara: Tuo kai on tarkkaan ottaen perustulon määritelmä.

    Mitä nämä perustulotyöläiset sitten tekisivät palkkansa vastineeksi ? Kyllä kansalaispalkka tuo tullessaan perussuomalaisille sellaisen jytkyn, että vihreät jäävät ikuiseen hallituspaisioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Jyrki Patomäki kirjoitti 7.1.2014 kello 21:18

    Kun palkat ovat nousseet ja työajat lyhentyneet, entistä tarmokkaammin on kannattanut etsiä uusia innovaatioita paitsi työntekijöiden avuksi myös ennen kaikkea korvaamaan työntekijöitä. Työpaikkojen säilymisen 1980-luvulla taisi pelastaa hitaampi innovaatiokehitys, uusille innovaatioille oli huonommat edellytykset. Silloin ei kyetty niin nopeasti investoimaan sellaiseen uuteen, joka korvasi työvoimaa enemmän kuin kysynnän kasvu sai aikaan tuotannon lisäämisen aiheuttamaa työvoiman rekrytointia. Silloinhan sanottiin, että 3% riittää ylläpitämään työllisyyden. Nyt sekään riittäisi kuin joillain aloilla erityisosaavien työntekijöiden työpaikkojen säilymiseen. Innovaatiothan ovat talouskasvun edellytys, mutta on paradoksi, että sen hintana on yhä enemmän perinteisten työtekijöiden, siis keskiluokan, aina vain pienempi tarve.

    Jos kuitenkin talous kasvaa, edes ajoittain, yhä tärkeäpää olisi uusi tulonjako, kun talouskavu ruokkii pääomatuloja palkkatulojen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Viherinssi kirjoitti 8.1.2014 kello 1:22

    Seppo Korppoo: Tilastokesuksen mukaan työttömyysasteeme on nyt 6,6 %.
    Tämän mukaan tilanteemme on melko hyvä ja mitään suurempia ongelmia työllisyydessä ei pitäisi olla!

    Miksi muuten puhutaan ylipäätään niin paljon koko työttömyysasteesta? Paljon tärkeämpää on se, moniko tekee palkkatyötä, ja kuinka paljon sitä palkkatyötä yhteensä tehdään. Tuntimäärä pitäisi saada ylös, ja se pitäisi saada jakautumaan kohtuullisen tasaisesti populaation kesken. Pelkkä “olen vähintään tunnin viikossa palkkatöissä” ei paljon kerro, koska haarukka on esimerkiksi 1-100 tuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. Evert The NeverRest kirjoitti 8.1.2014 kello 1:45

    Tommi Uschanov: En ole huomannut, että kukaan olisi myöhemminkään kumonnut tätä väitettä

    Minä en kirjoittanut julkisen sektorin palkollisten määrästä, vaan julkisen sektorin palvelujen kustannusten määrästä, joka pitää sisällään verorahoilla ostetut palvelut.

    Viherinssi: esittämäsi Ruotsin luvut ovat relevantteja, Suomen luvut eivät

    Terävä havainto. Olisin voinut vertailla samoja lukuja Ruotsin ja Suomen välillä, mutta vertailevia lukuja ei löydy. Suomesta näet löytyy vain irtisanomislukuja ja Ruotsista vain vastaavia työllistämislukuja ja nekin ovat eri tilastoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 10:10

    Suomesta löytyy sekä luvut työllisten määrästä, että tehdyistä työtunneista. Kyyä vertailukelpoiset tilastot ovat olemassa, jolla verrata Ruotsia ja Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 8.1.2014 kello 5:55

    Juanito:
    “Samalla kun pieni vähemmistö imee yhä suurempia voittoja ties mihin paratiiseihin, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin ulottumattomiin.”

    Ei löydy EU:sta politikkoa kuka uskaltaisi vastustaa veroparatiisien toimintaa. Ellei sitä tunnisteta ongelmana kansalaisten keskuudessa ei yhtääkään politikkoa tai puoluetta uskalla puuttua asiaan. Ei edes ottaa sitä esille.

    Politikoilta keneltä olen asiaa kysynnyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään selvää, tai heillä ei ole selvää kantaa asiasta, tai eivät tiedä asiasta tarpeeksi.

    Tämän bloggin pitäjäkään ei ole suoraa, selvää kantaa ilmaissut koskaan tietääkseni.

    Nuo veroparatiiist ovat lähempänä kuin uskommekaan. Hollanti, Irlanti, Belgia,Luxemburg, etc

    Lähes kaikki Suomen kannalta merkittävät veroparatiisit ovat EU:n jäseniä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. Liian vanha kirjoitti 8.1.2014 kello 6:08

    “Hyväpalkkaisten duunariammattien säilyttäminen Suomessa voi esimerkiksi olla todellisuudessa tekemätön paikka. Palkkoja voidaan erilaisilla voimatoimilla pitää suhteessa samassa asemassa muihin nähden, mutta se on silloin muilta pois.”

    Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suomessa on tarjolla on vain paskaduuneja niin se käynnistää maastamuuton, kuten on käynyt Baltiassa.

    Suomea uhkasi jo 60-70-luvuilla maastamuuton aiheuttama työvoimapula, mutta silloin työmarkkinoille tuli niin massiivinen joukko työn tarjoajia , että se paikkasi maastamuuton aiheuttaman tappion.

    Myöskin työn tuottavuutta nostettiin valtavasti.

    Keski-Euroopassa , erityisesti Saksassa ,suuret ikäluokat ovat eläköitymässä vasta 2010-2020 luvulla ja on varmaa, että Saksa houkuttaa duunaria jatkossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. nozick kirjoitti 8.1.2014 kello 8:44

    Nämä Soininvaaran esseet näyttävän nojaavan käsitykseen, että tuloerot Suomessa kasvavat. Näin ei kuitenkaan ole. Katsomalla tilastokeskuksen tulontilastoja voi nähdä että tulonjako on ollut yhtä tasa-arvoista koko 2000-luvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 10:28

    Nämä Soininvaaran esseet näyttävän nojaavan käsitykseen, että tuloerot Suomessa kasvavat. Näin ei kuitenkaan ole. Katsomalla tilastokeskuksen tulontilastoja voi nähdä että tulonjako on ollut yhtä tasa-arvoista koko 2000-luvun.

    Tarkoitat ilmeisesti tätä kuvaa?
    Gini-kerroin kolmella eri tulokäsitteellä.
    Minusta tuo näyttäisi siltä, että tuloerot kasvoivat vuoteen 2007. Sen jälkeen pääomatulot romahtivat ja gini-kerroin laski. Taustalla kuitenkin palkkaerojen kasvu on jatkunut ja palkkaeroista olen kirjoittanut, koska alle 30-vuotiaiden palkkaerot ennustavat erojen nopeaa kasvua. Vaatii myös aika pessimististä luonnetta luottaa siihen, että tämä tuloja tasaava lama jatkuu maailman tappiin.

    (Kuva ei näköjään tule kommenteissa näkyviin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 8.1.2014 kello 10:11

    Oho: No ei ole kyllä taloudellisia mahdollisuuksiakaan yksityishenkilöille maassa, jossa työtä ei juuri voi ostaa alle 25€ tunnilta. Vaihtosuhde on suurimmalle osalle reilusti alle yksi yhteen: tunnilla omaa työtä ei saa ostettua tuntia palvelutyötä. Kotitalousvähennys on hiukan tilannetta muuttanut mutta kun sekin on vasemmistolle ja varmaan osalle vihreitäkin ideologisesti hankala paikka.

    Palveluyhteiskunta edellyttää tulo ja varallisuuserojen repeämistä jos palvelun tuottaa ihminen.

    Hollannin bkt tulee 30 % palvelujen viennistä.Mutta ei Hollanti vie piika-eikä yövartijapalveluita vaan talouteen, kauppaan, lakiasioihin liittyviä asiantuntijapalveluita, joista maksetaan moninkertainen korvaus.

    Suomessa ei edes ymmärretä minkälainen on nykyaikainen palveluyhteiskunta vaan haikaillaan 1800-luvun Impivaara piikayhteiskuntaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Raimo K kirjoitti 8.1.2014 kello 10:43

    Evert The NeverRest: Minä en kirjoittanut julkisen sektorin palkollisten määrästä, vaan julkisen sektorinpalvelujen kustannusten määrästä, joka pitää sisällään verorahoilla ostetut palvelut.
    ‘snip’

    Siis metsästysseurat ja pilkkijöiden yhdistykset 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Raimo K kirjoitti 8.1.2014 kello 10:47

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa, suuret ikäluokat ovat eläköitymässä vasta 2010-2020 luvulla ja on varmaa, että Saksa houkuttaa duunaria jatkossa

    Tuota… eikös nyt jo ole 2010-luku? Niin että kaikki saksaa lukeneet Suomen suurten ikäluokkien duunarit vaan Saksaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Syltty kirjoitti 8.1.2014 kello 10:56

    Liian vanha: Hollannin bkt tulee 30 % palvelujen viennistä.Mutta ei Hollanti vie piika-eikä yövartijapalveluita vaan talouteen, kauppaan, lakiasioihin liittyviä asiantuntijapalveluita, joista maksetaan moninkertainen korvaus.

    Hollanti onkin käytännössä veroparatiisi.

    Eli ei muuta kuin yritysvero alas ja houkuttelemaan suuria kv-firmoja, joille sitten voimme myydä hyvällä hinnalla kallista verokonsultointia siitä, kuinka muide maiden tulot keplotellaan Suomen erittäin alhaisen verokannan tuloiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  54. Krtek kirjoitti 8.1.2014 kello 11:28

    Liian vanha: Hollannin bkt tulee 30 % palvelujen viennistä.Mutta ei Hollanti vie piika-eikä yövartijapalveluita vaan talouteen, kauppaan, lakiasioihin liittyviä asiantuntijapalveluita, joista maksetaan moninkertainen korvaus.

    Suomessa ei edes ymmärretä minkälainen on nykyaikainen palveluyhteiskunta vaan haikaillaan 1800-luvun Impivaara piikayhteiskuntaa

    Tässä Liian vanha osuu kerrankin naulan kantaan. Suomessa kun puhutaan “palveluyhteiskunnasta” kaikille tulee mieleen siivous, lumenluonti, lastenhoito ja remontit, 30 e/h miinus kotitalousvähennys. Tämä ei ole 2000-luvun palveluyhteiskuntaa ollenkaan vaan kokoomuslaista ideologista skeidaa!

    Hyvänlaatuinen palveluyhteiskunta tekee nimenomaan näitä asiantuntijapalveluita, joihin Liian vanhan listan lopuksi lisäisin myös teknisen suunnittelun, teknologiakehittämisen ja ohjelmistoihin (viihde ja hyötykäyttö) liittyvän palvelutuotannon, niin kotimarkkinoille kuin vientiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 12:13

    Kyllä kotitalouksien kulutus myös Hollannissa ja Keski_Euroopassa yleensäkin on paljon palvelupainotteisempaa. Ravintolat, kahvilat ja baarit, pesulat, myös kotiapu, taksit ja muu sellainen on paljon käytetympää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Syltty kirjoitti 8.1.2014 kello 12:16

    Krtek:Hyvänlaatuinen palveluyhteiskunta tekee nimenomaan näitä asiantuntijapalveluita, joihin Liian vanhan listan lopuksi lisäisin myös teknisen suunnittelun, teknologiakehittämisen ja ohjelmistoihin (viihde ja hyötykäyttö) liittyvän palvelutuotannon, niin kotimarkkinoille kuin vientiin.

    No tässä taas unohdetaan reaalimaailman asettamat rajoitteet: kaikista ei ole asiantuntijatyöhön. slogan panostetaan koulutukseen tai panostetaan korkean tuottavuuden työhön on ihan ontto, tätä samaa on hoettu länsimaissa viimeiset 30v!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  57. Kari N kirjoitti 8.1.2014 kello 12:23

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä kotitalouksien kulutus myös Hollannissa ja Keski_Euroopassa yleensäkin on paljon palvelupainotteisempaa. Ravintolat, kahvilat ja baarit, pesulat, myös kotiapu, taksit ja muu sellainen on paljon käytetympää.

    Tällaiseenkö palvelujen kulutukseen kunnon kaupunkilaisen pitäisi Suomessakin pyrkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. JTS kirjoitti 8.1.2014 kello 12:25

    Johtajien suuri palkka -keskustelu käynnistyi Mika Vehviläisen (ex Nokia) täysin pelisilmättämästä alusta valtionyhtiö Finnairilla.
    Megapalkkojen ongelmia on onneksi vain muutaman kymmenen hengen ongelma, joka pystyttäneen ratkaisemaan ilman populismia.

    Hyvä keino on, että johtoryhmän palkat ja palkkiot listataan vuoskiertomuksessa ja toimitusjohtaja ansiotaso hyväksytään yhtiökokouksessa. Veroja niistäkin tuloista maksetaan.

    Helpoin verokikka on reilun vuoden komennus ulkomialla, sillä aika sio joukko Nokian optionsaajia vältti verotusta. Sekään ei enää onnistu helpolla. Optiotulot verotetaan ansiouluna ja ovat yleensä myös kertaluontoisia.

    Ei johtajille enää tarvitse antaa autoetua ja työsuhdeasuntoa tai muita aiemmin aliverotettuja kummallisia etuja.

    Politiikan ongelma on vakavampi,

    Kaikilla puolueilal on ollut suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä, eteenkään aitoja jäseniä, toimintaansa.

    Toki vanha puole-eleiitti haluaa säilyttää paikkansa, joten nuorempaa sukupolvea ei kaivata kilpailemaan äänistä, mutta toki keittämään kahvia.

    Jäsnyys paikallisyhdistyksessä, siinä puheejohtajuus, piiriyhdistyksen hallitukseen, kunnallisehdokkuus, kunnanvaltuustosa, kansaedustajaehdokkuus – ja puoleen myöntämä riittävä vaalirahoitus. Jotkut emenvät tästä läpi nopeasti, eteenkin jos isä tai äiti testamntata äänet ja edustuspaikat.

    Ei tuo prosessi kiinnosta enää ketään. Jotain muuta on keskittävä.
    Tässä kaikkoavat muut kuin eläköityneet äänestäjät uurnilta ja se teiedetään millaista politiikkaa siitä syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. hupsis kirjoitti 8.1.2014 kello 12:38

    Krtek: Hyvänlaatuinen palveluyhteiskunta tekee nimenomaan näitä asiantuntijapalveluita, joihin Liian vanhan listan lopuksi lisäisin myös teknisen suunnittelun, teknologiakehittämisen ja ohjelmistoihin (viihde ja hyötykäyttö) liittyvän palvelutuotannon, niin kotimarkkinoille kuin vientiin.

    Joo, mutta sitä ei millään julkisen sektorin kikkailulla tai Vihreiden energiaveropuuhasteluilla saada aikaan.

    Palveluvientiä on pääosin kahdenlaista. Teollisuudenpalvelut jotka tarvitsevat sen teollisuuden ja erilaisen finanssialan palvelut jotka ovat pirun kilpaillut markkinat ja niillä työskenteleville maksetaan korkeita palkkoja (=tuloerot). Nämä työntekijät saattavat sitten käyttää niitä piikapalveluita koska siihen on tuloerojen vallitessa varaa.

    Suomessa tunnutaan varsinkin vihervasemmiston puolelta vastuttevan molempia, joten jäljelle jää vain imaginäärinen palveluperustainen kestävän kehityksen innovaatioyhteiskunta eli sanahelinää.

    Menwhile, kaiken tukahduttava julkinen sektori jatkaa paisumistaan velkarahalla tuottaen yhä vähemmän mitään tarpeellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  60. Viherinssi kirjoitti 8.1.2014 kello 12:40

    Liian vanha: Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suomessa on tarjolla on vain paskaduuneja niin se käynnistää maastamuuton, kuten on käynyt Baltiassa.

    Se on mahdollista, mutta maahanmuutossa tarvitaan on kaksi paikkaa, “mistä” ja “minne”. Balteilla on paljon valinnanvaraa, mutta jos Suomen keskiluokan olot heikkenevät globaaleista syistä, hyvää muuton kohdetta voi olla vaikea löytää. Tavallisten ihmisten muuttoliike on kohti korkeamman elintason maita, joissa ei joudu liikaa tinkimään tavoistaan ja arvoistaan.

    Tilanne ei muutu kovin paljon helpommaksi, vaikka jokin Norja onnistuisi pitämään paikallistuurilla keskiluokkansa olot hyvinä. Hannuhanhimaihin ei mahdu kovin paljon ulkolaista keskiluokkaa, koska sitten väkimäärä alkaa laimentaa sitä tuuria, jolla homma on toiminut.

    Tätä taustaa vasten meidän olisi tässä vaiheessa hyvä ihan tosissamme miettiä, mitä voisimme tehdä, ettei Suomeen jäisi vain “paskaduuneja”. Mennyttä maailmaa ei saa takaisin, mutta tulevaan voisi yrittää sopeutua jo valmiiksi. Ainakin yksi asia on sen miettiminen, mikä tekee “paskaduuneista” nimensä veroisia.

    Ymmärrän termin puhelinmyynnin tai sijoitusneuvonnan yhteydessä, mutta minusta se on äärimmäisen alentava termi esimerkiksi siivoustyöstä tai matalapalkkaisesta ravintola-alan työstä. Miksi toisten ihmisten arjen helpottaminen palkkaa vastaan on niin vähän arvostettua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  61. Viherinssi kirjoitti 8.1.2014 kello 12:49

    Osmo Soininvaara:
    Suomesta löytyy sekä luvut työllisten määrästä, että tehdyistä työtunneista. Kyyä vertailukelpoiset tilastot ovat olemassa, jolla verrata Ruotsia ja Suomea.

    Löytyykö sekin tieto, miten nämä työtunnit jakautuvat ihmisten kesken? Yritin tuota tietoa löytämistäni tilastoista saada irti, mutta menestys ei ollut kovin hyvä. Voi olla, etten osannut etsiä oikealla nimellä näitä tilastoja.

    Erityisesti kuitenkin toivoisin, että poliittisessa keskustelussa puhuttaisiin työllisyydestä, ei työttömyydestä. Työttömyys on sosiaalinen ongelma, työllisyyden mataluus kansantaloudellinen. Jos kansantalous sakkaa, sosiaalisille ongelmille alkaa olla vaikea tehdä mitään, siksi työllisyyden mataluus on kaikkein suurin ongelma.

    Tässä suhteessa ilmeisesti tehtyjen palkallisten työtuntien kokonaismäärä olisi paras yksittäinen lukema katsottavaksi. Työttömyys vähenee ja työllisyys kohenee, jos jollain tempulla saadaan suuri joukko työttömiä tekemään pieni määrä palkkatöitä. Tällaisella tempulla ei kuitenkaan saada kansantaloutta parempaan jamaan.

    En kuitenkaan väitä, etteikö työtuntien maksimointiakin voitaisi tehdä temputtamalla. Siitä ei ole iloa, että henkilö A kaivaa ojaa ja B täyttää sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  62. Määkin pyöräilen kirjoitti 8.1.2014 kello 12:57

    Koti-isä: Yksi positiivinen merkki on HS:nkin tänään uutisoima vihervasemmisto, joka nykyään enemmistönä päättää Helsingin asioista.

    Vihervasemmisto on suurin syyllinen kaikkeen ihme sekoiluun, jossa ammutaan omaan jalkaan ja kehutaan sen olevan vastuullista ja hienoa.

    Kyseinen hienous loppuu kuin seinään, kun rahat loppuu ja sitten jälki on aika pahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  63. Countryboy kirjoitti 8.1.2014 kello 12:59

    Tapio: Ei se devalvaatiokaan ole autuaaksitekevä, sillä se köydyttää palkansaajia ja rikastuttaa varakkaita. Takavuosina tilannetta helpotti vähän, että korot olivat säännösteltyjä ja devalvaatiot sulattivat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Devalvaation kaiho johtuu paljolti siitä, että toisten köytyminen ja toisten vaurastuminen tapahtuu piilossa.

    No tätä euron devalvaatiota ovat nyt kyllä kaipaamassa lähinnä libertaarit ekonomistit mallia Wahlroos. Ei se autuutta tuo, mutta saisi ehkä talouden pyörät pyörimään paremmin globaalissa maailmassa. Huvittavaa sinänsä, että euroon liityttäessä puhuttiin siitä, että nyt ei voida enää koskaan devalvoida. Mutta kyllä niin voidaan tehdä Euroalueella mm. setelirahoituksella. Sitähän taisi kaivata jopa presidenttimme joku aika sitten !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Viherinssi kirjoitti 8.1.2014 kello 13:13

    Krtek: Hyvänlaatuinen palveluyhteiskunta tekee nimenomaan näitä asiantuntijapalveluita, joihin Liian vanhan listan lopuksi lisäisin myös teknisen suunnittelun, teknologiakehittämisen ja ohjelmistoihin (viihde ja hyötykäyttö) liittyvän palvelutuotannon, niin kotimarkkinoille kuin vientiin.

    Kuka niitä tuottaa?

    Tässä koko keskustelussa yhtenä punaisena rihmana on ajatus siitä, että asiantuntijoilla (“kognitiivisella eliitillä”) menee tulevaisuudessakin hyvin, mutta lopuille on vaikea löytää hyvin tuottavaa työtä. Yllä on juuri kuvattu näitä asiantuntijapalveluita, jotka ovat tyypillisesti nimenomaan B2B-palveluita.

    Osittain kotimaisen palvelusektorin kasvaminen johtuu ulkoistamisesta. Ulkoistaminen lisää yritysten välisiä toimintojen (= palveluiden) ostoja huomattavasti, mutta työtä se ei tuo yhtään lisää. Sama ilmiö näkyy myös kansainvälisesti. Asiantuntijapalveluiden kokonaismäärä ei välttämättä ole kovin ihmeesti kasvanut, mutta nykyään niillä käydään paljon kauppaa.

    Me myös myymme palveluita ulkomaille ihan merkittäviä määriä. Käytännössä myyntituote on useimmiten suomalainen insinöörityö, joka tyypillisesti liittyy myytyihin tuotteisiin.

    Tätä työtä on vaikea kovin paljon repiä suuremmaksi osaksi BKT:ta, koska myyntikelpoisen työn tekijöitä on rajoitettu määrä. Teknisen alan koulutusta on lisätty vahvasti viime vuosikymmeninä, mutta siinä alkaa olla raja vastassa nykyisillä oppisisällöillä. (Sivukommenttina kuitenkin on pakko todeta, että voimakkaalla panostuksella peruskoulun luma-opetukseen asiaan saattaisi voida vaikuttaa merkittävästikin.)

    Krtek: Suomessa kun puhutaan “palveluyhteiskunnasta” kaikille tulee mieleen siivous, lumenluonti, lastenhoito ja remontit, 30 e/h miinus kotitalousvähennys. Tämä ei ole 2000-luvun palveluyhteiskuntaa ollenkaan vaan kokoomuslaista ideologista skeidaa!

    Miksei se lumenluontipalvelun ostaja voisi olla sosiaalidemokraattinen mummo?

    Jos kotitalouksille ja yksityisille ihmisille suunnatut palvelut hinnoitellaan ja mielletään sellaiseksi, että ne ovat kalliita luksustuotteita, ne jäävät maksukykyisimpien iloksi. Ja kun niitä maksukykyisiä ei tasaisen tulonjaon maassa ole kovin paljon, asiasta on vaikea saada kansantaloudellisesti merkittävää.

    Kotitalousvähennys yrittää siivota kohtuutonta verokiilaa pois, mutta sen kohdentuminen ei välttämättä ole mitenkään erityisen onnistunutta. Jos se kohdistuu remontteihin tai ikäihmisten hoitamiseen, se ei työllisyyttä juuri kohenna.

    Kyse ei myöskään ole pelkästään rahasta, vaan asenteilla on paljon merkitystä. Moni perhe lähtee mieluummin viikoksi Thaimaaseen kuin käyttää siivouspalvelua. Suomalainen ostaa vain sellaista palvelua, jota ei osaa tai pysty itse tuottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  65. nozick kirjoitti 8.1.2014 kello 14:04

    Osmo Soininvaara: Tarkoitat ilmeisesti tätä kuvaa?Minusta tuo näyttäisi siltä, että tuloerot kasvoivat vuoteen 2007. Sen jälkeen pääomatulot romahtivat ja gini-kerroin laski.

    Itseasiassa katselin tätä sivua:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05-22_kat_002_fi.html

    Kun noita erilaisia tulomääritelmiä ja aikajänteitä katsoo, niin useimmat määritelmät ja useimmat aikajänteen tukevat väitettä että tuloerot eivät kasva. Minusta vastakkainen väite edellyttää tarkoitushakuista datan määrittelyä.

    Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu myös maailman tasa-arvoisimpien maiden joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. sunimh kirjoitti 8.1.2014 kello 14:10

    Eemil: Mitä nämä perustulotyöläiset sitten tekisivät palkkansa vastineeksi ? Kyllä kansalaispalkka tuo tullessaan perussuomalaisille sellaisen jytkyn, että vihreät jäävät ikuiseen hallituspaisioon.

    Jaa. Itse ainakin PS:ää muutamissa viime vaaleissa äänestäneenä kannatan lämpimästi ajatusta jonkinlaisesta perustulo- tai tilimallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. sunimh kirjoitti 8.1.2014 kello 14:29

    Viherinssi: Se on mahdollista, mutta maahanmuutossa tarvitaan on kaksi paikkaa, “mistä” ja “minne”. Balteilla on paljon valinnanvaraa, mutta jos Suomen keskiluokan olot heikkenevät globaaleista syistä, hyvää muuton kohdetta voi olla vaikea löytää. Tavallisten ihmisten muuttoliike on kohti korkeamman elintason maita, joissa ei joudu liikaa tinkimään tavoistaan ja arvoistaan.

    Vastaus on tietenkin C) eli Kanada. Tai Australia, jos tykkää lämpimämmästä.

    Viherinssi:
    Ymmärrän termin puhelinmyynnin tai sijoitusneuvonnan yhteydessä, mutta minusta se on äärimmäisen alentava termi esimerkiksi siivoustyöstä tai matalapalkkaisesta ravintola-alan työstä. Miksi toisten ihmisten arjen helpottaminen palkkaa vastaan on niin vähän arvostettua?

    Minulle tietynlaiseen “paskaduunin” kategoriaan menee periaatteessa karkeasti kaikki sellainen työ, jossa ei pysty luomaan mitään uutta, ja/tai etenemään urallaan vaativampiin/vastuullisempiin tehtäviin. Jos ainoana näköalana nykyisessä työssä on tehdä sitä samaa asiaa samalla tavalla seuraavat 20 vuotta, eikä työstäsi jää oikein mitään näkyvää jäljelle, niin onhan se omalla tavallaan aika masentavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. anonyymi kirjoitti 8.1.2014 kello 14:41

    Tapio: Devalvaation kaiho johtuu paljolti siitä, että toisten köytyminen ja toisten vaurastuminen tapahtuu piilossa.

    Ei, vaan siitä, että arvo muuttuu kaikilta ja kaikelta, joka on sidottu rahan arvoon. Se on reilumpaa kuin ns. sisäinen devalvaatio, jossa lähinnä palkansaajien ja pienituloisten palkkoja leikataan. Tällöinhän lisäksi johtajat saavat bonuksia onnistumisesta ja omistajille säästyy suurempi osuus. Osa toki mennee niihin hinnanalennuksiin, joilla operaatiota perustellaan.

    Viherinssi: Miksi toisten ihmisten arjen helpottaminen palkkaa vastaan on niin vähän arvostettua?

    En tiedä. Johtuisiko siitä, ettei arvostus näy työolosuhteissa, työntekijän kohtelussa, aikataulutuksessa tai palkassa?
    Arvostusta kuten oikeutta tai tasa-arvoakaan, joka ei konkretisoidu millään tavalla, ei ole tosiasiallisesti olemassa. Sitä voisi jopa kutsua valheeksi.

    Viherinssi: Erityisesti kuitenkin toivoisin, että poliittisessa keskustelussa puhuttaisiin työllisyydestä, ei työttömyydestä. […]
    Tässä suhteessa ilmeisesti tehtyjen palkallisten työtuntien kokonaismäärä olisi paras yksittäinen lukema katsottavaksi.

    Jotkut ainakin puhuessaan työllisyydestä, puhuvat nimenomaan absoluuttisista luvuista, mikä on kansantaloudellisesti hyödytöntä. Tällöin sekä työllisyys että työttömyys voivat samanaikaisesti kasvaa, mutta jälkimmäinen on relevantimpi, koska se vaikuttaa huoltosuhteeseen. Tämä toki sillä oletuksella, että työttömyyttä mitataan järkevästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 17:12

    Tällöin sekä työllisyys että työttömyys voivat samanaikaisesti kasvaa, mutta jälkimmäinen on relevantimpi, koska se vaikuttaa huoltosuhteeseen. Tämä toki sillä oletuksella, että työttömyyttä mitataan järkevästi.

    Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan huoltosuhteeseen vaikuttaa vain ikäjakauma, mutta elatussuhteeseen vaikuttaa nimenomaan työllisyys, ei työttömyys. Olennaista on, kuinka moni on töissä, ansaitsxee rahaa ja maksaa veroja. Elatussuhtyeen kannalta on aivan sama, mitä ne ei työlliset tekevät, ovat työttöminä, in5tissä, kotirouvina tai varhaiseläkkeellä. Olennaista on, että he eivät ole töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Raimo K kirjoitti 8.1.2014 kello 16:16

    JTS:
    ‘snip’
    Jäsnyys paikallisyhdistyksessä, siinä puheejohtajuus, piiriyhdistyksen hallitukseen, kunnallisehdokkuus, kunnanvaltuustosa, kansaedustajaehdokkuus – ja puoleen myöntämä riittävä vaalirahoitus.
    ‘snip’

    Ja mikähän puolue nykyään myöntää ehdokkaalle vaalirahoitusta?
    Ainakin persuilla oli aikoinaan päinvastoin, ehdokas maksoi ehdokkuudesta – ja sikäli kuin tiedän, muiden puolueiden ehdokkaat maksavat kulunsa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Keskustelija kirjoitti 8.1.2014 kello 16:51

    Tuloerot eivät Suomessa kasva ja Suomen tuloerot ovat maailman pienimpien joukossa.

    Lähteet:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05-22_kat_002_fi.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2014 kello 17:23

    Kyllä tuloerot kasvavat sen jälkeen, kun ne ensin laskivat vuoteen 1985 saakka. Tarkastelusta pitää tasoittaa pois suhdanteiden vaihtelu, niin pääsee ilmiön taakse, koska pääomatulot vaihtelevat jyrkästi suhdanteiden mukana. Rullaa samaa julkaisua kuvaan 7, niin saat toisenlaisen kuvan asiasta. Olennaista on, että tuloerot eivät ole merkittävästi pienentyneet, vaikka on lama. Taustalla on palkkaerojen kasvu ja juuri palkkaeroista on tässä ollut puhe. Sen sijaan on totta, että tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen pieniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Evert The NeverRest kirjoitti 8.1.2014 kello 21:05

    “Kunnat ja kuntayhtymät maksoivat ostopalveluista 9,5 miljardia euroa vuonna 2012 , kun viisi vuotta aikaisemmin niihin kului 5,8 miljardia euroa.”

    Siksi verorahoilla kustannettujen julkisten palveluiden määrää ei enää saa suoraan selville työllisten määrästä tai työtunneista, ei Suomessa eikä Ruotsissa. Ennen se oli helppoa, kun kunnat eivät juurikaan ostaneet palveluita ulkoa.

    Havainnoimallakin voi todeta, että Suomessa on silmiiinpistävän vähän palveluyhteiskuntaa.

    Onko syy normeissa, rakenteissa vai kulttuurissa?

    Suomessa lämmitetään makaronilaatikkoa mikrossa, mutta annas olla, kun lähdetään etelän turistimaille niin pizza maistuu ja banjot soi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Tapio kirjoitti 8.1.2014 kello 21:42

    anonyymi: Ei, vaan siitä, että arvo muuttuu kaikilta ja kaikelta, joka on sidottu rahan arvoon. Se on reilumpaa kuin ns. sisäinen devalvaatio, jossa lähinnä palkansaajien ja pienituloisten palkkoja leikataan.

    Oletko aivan varma?

    Devalvaatiosta hyötyvät heti vientiin sidoksissa olevat tahot, siis vientiteollisuus, sen omistajat ja palveluksessa olevat, myös metsänomistajat, … ja viimeiseksi kaupan kassat ja kunnan työntekijät. Työllisyys kyllä nousee.

    Kiinteän omaisuuden ja yhtiöiden osakkeiden arvot palautuvat nopeasti käyvälle tasolleen, muutenhan naapurit ostaisivat ne pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Liian vanha kirjoitti 8.1.2014 kello 22:50

    “Kotitalousvähennys yrittää siivota kohtuutonta verokiilaa pois, mutta sen kohdentuminen ei välttämättä ole mitenkään erityisen onnistunutta. Jos se kohdistuu remontteihin tai ikäihmisten hoitamiseen, se ei työllisyyttä juuri kohenna.”

    Pelkkää selitysten keksimistä, Suomen verokiila on samaa luokka kuin Virossa ja Viroa pidetään mallimaana tässä suhteessa.Tuntuu hienolta puhua verokiilasta, koska kukaan ei automattisesti mieti, kuinka todellinen väite on

    Eurostatin mukaan pienipalkkaisen verokiila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suomi 36 %.

    Suomessa pienipalkkaisen työn verotus on keveämpää kuin muualla Euroopassa, josta matalampi verokiila johtuu.

    Eiköhän se suurin syyllinen ole siinä, että matalatuottoisessa palvelussa myös yrittäjänkin pitää tyytyä matalaan tuottoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Tapio kirjoitti 9.1.2014 kello 11:20

    Liian vanha: Eurostatin mukaan pienipalkkaisen verokiila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suomi 36 %.

    Suomessa pienipalkkaisen työn verotus on keveämpää kuin muualla Euroopassa, josta matalampi verokiila johtuu.

    Kyllä kai tässä tapauksessa pitäisi katsoa enemmänkin työn teettämiskustannusta kuin työntekijän verokiilaa. Kotitalousvähennys pienentää merkittävästi työn teettäjän verokiilaa teetetyn työn osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. Pekka Taipale kirjoitti 9.1.2014 kello 12:26

    Liian vanha: Eurostatin mukaan pienipalkkaisen verokiila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suomi 36 %.

    Mutta tämä ottaa tietenkin huomioon vain verotuksen, ei sosiaaliturvaa, jonka jälkeen nähdään todellinen, efektiivinen veroprosentti. Toimeentulotuki ja asumistuki toimivat tässä suhteessa Suomessa eri tavalla kuin euroalueella yleensä ja Virossa erityisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Samuli Saarelma kirjoitti 9.1.2014 kello 12:33

    Poth1ue1: Varmin keino enemmistölle rökäletappion takaamiseksi on hurahtaminen vasemmisto- tai oikeistodemagogian uhreiksi – kateuden kiimassa, kun on helppo unohtaa vanhan kansan viisaudet lypsävistä lehmistä ja kultamunia munivista hanhista.

    Ajatus kultamunia munivista hanhista on toiminut menneisyydessä siksi, että muutkin hanhet ovat munineet edes tavallisia munia, joten vaikka kultamunahanhet ovat saaneet itse pitää kultamunansa, tästä ei ole seurannut tulonjaon repeämistä. Nykyongelmana (sinä, mistä OS on tässä kirjoitellut), on se, että kultamunahanhien kultamunat ovat kasvaneet valtaviksi muiden munien pysyessä samankokoisina tai jopa pienentyessä.

    Juuri kukaan ei ehdota kultamunahanhien teurastamista, vaan ainoastaan heidän munimien kultamunien vähän tasaisempaa jakamista kaikille. Nykytilanteessa on ongelmana se, että koko maailman kultamunahanhet ovat saaneet kuristusotteen tavallisista enemmistöhanhista siten, että uhkaavat jokaisessa suvereenissa maassa lähteä jonnekin muualle, jos eivät saa enemmistön tahdon vastaista tahtoaan läpi. Kyse ei siis ole siitä, että he lopettaisivat kultamunien munimisen, jos kaikkialla kultamunat jaettaisiin tasaisemmin, vaan ainoastaan siitä, että heillä on nykyisessä globaalissa taloudessa kiristysote valtiotasolla pyörivistä demokraattisista poliittisista systeemeistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. Tapio Peltonen kirjoitti 9.1.2014 kello 13:56

    Osmo Soininvaara: Tuo väite on minulle kokonaan uusi. Ajatus olisi niin typerä, etten ole tullut edes tarkistaneeksi, onko joku ajatellut sen noin. En oikein usko että olisi, koska mallina olleessa vapaapalokuntalaisten etuoieutetussa tulossa ei tuollaista loukkua ollut.

    Jahas. Tämä käsitykseni oli peräisin Tästä uutisesta.
    Käsitys oli nähtävästi virheellinen, koska ainakin täällä kerrotaan, että

    Soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa täydestä ansiopäivärahasta vähennetään 50 % siitä sovittelujakson aikana ansaitusta työtulosta, joka ylittää 300 euron suojaosan. Sovittelujakso on kuukauden tai neljän viikon mittainen. Se, kumpaa jaksoa käytetään, määräytyy palkanmaksukauden tai hakujakson mukaan.

    Kuukauden sovittelujakso: Täysi päiväraha – (0,5 x [palkka-300] / 21,5) = 1 päivän päiväraha.

    Neljän viikon sovittelujakso: Täysi päiväraha – (0,5 x [palkka-300] / 20) = 1 päivän päiväraha.

    Väärinkäsityksiä tässä asiassa on voinut aiheuttaa asian epäselvä muotoilu eri lähteissä. “300 euroa ylittävä tulo” voi olla tulkittavissa “tulo, jonka suuruus on yli 300 euroa” tai “tulo – 300 euroa”. Nähtävästi jälkimmäinen on siis ollut oikea tulkinta ja edellinen väärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2014 kello 15:19

    300 euroa ylittävä osa on se osa, jolla summa ylittää 300 euroa. Ansiopäivärahan osalta työttömyysturvassa on ollut katto, josdsa palkka ja ansiopäiväraha eivät saa ylittää 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Osa-aikaisella työllä ja työttömyyskorvauksella piti siis jäädä vähemmän käteen kuin kokopäivätyöllä (ylläri!)= Nyt tuo raja nostettiin sataan prosenttiin ja sen saa jopa ylittää(!) Tästähän tulee hauskaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. anonyymi kirjoitti 9.1.2014 kello 13:57

    Tapio: Kiinteän omaisuuden ja yhtiöiden osakkeiden arvot palautuvat nopeasti käyvälle tasolleen, muutenhan naapurit ostaisivat ne pois.

    Se on totta. Niiden arvo ei riipu rahasta. Mutta harva elää täysin ilman likvidiä omaisuutta, jos omaisuutta yleensäkään on, eli nämäkin ihmiset osallistuvat edes jollain tavalla toisin kuin palkanalennuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Austrian kirjoitti 9.1.2014 kello 14:12

    Viherinssi,

    ei löydy tilastoja niin tarkalla tasolla. Työvoimatutkimus tilastoi otoksen perusteella tietoja populaatiotasolle, mutta kovin tarkan tason tiedot eivät varmaan ole niin luotettavia.

    Tämä on esimerkiksi palkkatilastojen lukujen tulkinnassa ongelma kun ei tiedä mitä kuukausiansion erot kuvaavat (koulutustaso, osaaminen, työtunnit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Viherinssi kirjoitti 9.1.2014 kello 14:17

    Liian vanha: Pelkkää selitysten keksimistä, Suomen verokiila on samaa luokka kuin Virossa ja Viroa pidetään mallimaana tässä suhteessa.Tuntuu hienolta puhua verokiilasta, koska kukaan ei automattisesti mieti, kuinka todellinen väite on

    Myönnän käyttäneeni huonoa termiä. Oikea kysymys on se, kuinka monta tuntia palveluammatissa toimivan työtä voi mediaanituloinen kansalainen yhden tunnin palkallaan ostaa. Tässä kohdassa kiila on jotain ihan muuta kuin 36 %.

    Käytännössä keskituloinen saanee noin 13 €/h nettona käteen (vuoden nettopalkkio / vuoden työtunnit). Tällä saa noin 20 minuuttia ostettua tyypillistä palvelutyötä.

    Esimerkiksi Ruotsissa on aika sama tilanne, ja siellä asia on hoidettu ostamalla pimeää työtä maahanmuuttajilta. Saksassa ainakin aiemmin oli vastaava tilanne ja sama ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. Liian vanha kirjoitti 9.1.2014 kello 22:17

    Viherinssi: Myönnän käyttäneeni huonoa termiä. Oikea kysymys on se,kuinka monta tuntia palveluammatissa toimivan työtä voi mediaanituloinen kansalainen yhden tunnin palkallaan ostaa. Tässä kohdassa kiila on jotain ihan muuta kuin 36 %.

    Käytännössä keskituloinen saanee noin 13 €/h nettona käteen (vuoden nettopalkkio / vuoden työtunnit). Tällä saa noin 20 minuuttia ostettua tyypillistä palvelutyötä.

    Esimerkiksi Ruotsissa on aika sama tilanne, ja siellä asia on hoidettu ostamalla pimeää työtä maahanmuuttajilta. Saksassa ainakin aiemmin oli vastaava tilanne ja sama ratkaisu.

    keksituloisen ansio on n 40000 euroa :40000/1700 h = n 24 euroa/h .Vero n 25 % eli käteen 18 euroa

    Sillä ostaa n puoli tuntia palvelua nykyhinnoilla.

    Mutta kun palvelun tekijä saa 13 euroa ja allekin vaikkan mukana ovat bruttopalkka+ sivukulut.
    Alv tekee 25 5 eli n 17 euroa

    Eli suoraan ostettuna keskituloinen voisi ostaa yli tunnin.

    Yrittäjän pitsäi tyytyä myös matalaan tuottoon, jos toimii matalan tuottavuuden alalla.

    Pitäisi tyytyä Daciaan Mersun sijasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2014 kello 22:41

    Liian Vanha.
    Tuolla laskelmalla ei ole mitään tekemistä verokiilan kanssa. Ensinnäkin laskelma perustaa aina marginaaliveroihin eikä keskimääräisiin veroihin, siinä on otettava huomioon välilliset ja välittömät verot, myös sosiaaliturvamaksut.
    Jos tienaa 40 000 euroa kuussa, pelkkä marginaalivero on liki 50 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Liian vanha kirjoitti 9.1.2014 kello 22:24

    Pekka Taipale: Mutta tämä ottaa tietenkin huomioon vain verotuksen, ei sosiaaliturvaa, jonka jälkeen nähdään todellinen, efektiivinen veroprosentti. Toimeentulotuki ja asumistuki toimivat tässä suhteessa Suomessa eri tavalla kuin euroalueella yleensä ja Virossa erityisesti.

    Lue tilaston kuvaus niin ei tarvitse kirjoitella olettamuksia.

    Mukana ovat myös sivukulut eli sosiaaliturvamaksut.

    Esim Virossa ne ovat korkeammat kuin Suomessa.

    Toimentulotuki ja asumistuki rahoitetaan yleisistä verovaroista, ei sivukuluista .Ei ole mitään toimeentulotukimaksua eikä asumistukimaksua, joka perittäisiin palkasta.

    Tietysti palkkaverolla kerättyjä varoja käytetään toimeentulotuen ja asumistuen maksamiseen, mutta sehän on silloin laskettu verokiilaan jo suorassa vero-osuudessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Liian vanha kirjoitti 9.1.2014 kello 22:29

    Tuosta löytyy verokiila tilaston sisällön määrittelyjä

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_SDDS/DE/earn_net_esms.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Viherinssi kirjoitti 10.1.2014 kello 0:59

    Liian vanha: Yrittäjän pitsäi tyytyä myös matalaan tuottoon, jos toimii matalan tuottavuuden alalla.

    Eikö tämä väitteesi ole vähän hassu näin markkinataloudessa? Luulisi, että jos alalla yrittäjä voisi vetää vaikkapa 15 €/h välistä jonkun toisen tekemästä työstä, niin ala olisi täynnä yrittäjiä.

    Toki tuolla on ihan selviä asioita kuten matka-ajan palkka. Jos vaikkapa siivoustyössä asiakkaalle tulemiseen ja asiakkaalta menemiseen menee yhteensä puoli tuntia, se nostaa kolmen tunnin siivouksen aikamäärää melkein 20 %. Samoin matkakustannukset pitää jotenkin korvata, mikä näkyy loppuhinnassa. (Toisaalta vakinaisessa paikassa töitä tekevälle ei kukaan maksa mitään matka-ajalta tai -kustannuksista, jotka oikeastaan pitäisi ottaa mukaan todellista tuntikorvausta laskettaessa.)

    Palveluyhteiskuntaa on vähän vaikea saada meikäläisellä palkkarakenteella toimimaan, jos tunti tunnista periaate vaatii esimerkiksi kahdeksankertaisen palkan. Kukaan ei tee töitä kahdeksasosalla keskipalkkaisen työntekijän tuloista, ja harvalla taas on kahdeksankertaisia tuloja verrattuna alimman kvartiilin tulonsaajaan.

    Järkeviä tuntihintoja palveluilla ei ole kuin kaupunkien palvelusetelien nimellisarvoissa. Vika ei välttämättä ole pelkässä verotuksessa, eikä vika ole siinä, että matalapalkkaisten työntekijöiden elintaso olisi liian korkea. Mutta jos niitä palveluita halutaan lisää, tälle pitää tehdä jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  89. Pekka Taipale kirjoitti 12.1.2014 kello 19:21

    Liian vanha: Lue tilaston kuvaus niin ei tarvitse kirjoitella olettamuksia.
    Mukana ovat myös sivukulut eli sosiaaliturvamaksut.

    Heh heh. Henkilön käteen jäävän tulon kannalta olellinen ero tulee *saadusta* sosiaaliturvasta, ei sotu-maksuista. Ja siinä juuri toimeentulotukea, asumistukea jne. saavan kansalaisen efektiivinen verokiila on erittäin korkea.

    Pienituloisten suora verotus on Suomessa hyvin alhainen, mutta tulosidonnaisten tulonsiirtojen leikkaantuminen – toisinaan jopa yli sataprosenttisesti – tekee efektiivisestä verokiilasta korkea aivan eri tavalla kuin jossain Virossa, jossa tulonsiirrot ovat vähäisiä pieniinkin palkkoihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus