Toinen syy, miksi ilmastonmuutokseen on niin vaikea tarttua, on että toimenpiteet vaikuttavat vuosikymmenten viipeellä. Lähivuosikymmenten ilmastonmuutos on pääosin jo aiheutettu. Päätöksentekijöiden tulisi saada tuloksia vuoden tai vähintään nyt neljän vuoden sisällä. Juuri nyt varmaankin Filippiineillä on suurta kannatusta tiukemmalle ilmastopolitiikalle, mutta armoton tosiasia on, että vaikka koko maailma muuttaisi käyttäytymistään tänään, Filippiinien kohtalona on kärsiä voimistuvien hirmumyrskyjen riskistä lähivuosikymmeninä. Tilanteen huononeminen alkaisi hidastua vasta pitkän ajan kuluttua.
Hitaasti pahenevat trendit ovat vaarallisimpia, sanoi tilastotieteen professorini Leo Törnqvist. Koskaan ei ole oikea aika reagoida niihin, vaikka syyt ja seuraukset tunnettaisiin. Aina on jokin akuutimpi kriisi päällä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään verukkeena tinkiä ilmastopolitiikan tavoitteista, lykätä toimia parempiin aikoihin.
Ennen on ajateltu paljon pidemmälle. Suomessa metsä kasvaa niin hitaasti, että investoinnit taimien istutukseen ovat normaaleja taloudellisia laskelmia käyttäen kannattamattomia. Tuloa ne tuottavat vasta vuosikymmenten jälkeen, kun istutuksen tehnyt on todennäköisesti itse jo kuollut. Vain omaa taloutta ajatellen olisi rationaalisinta parturoida metsä ja jättää se sellaiseksi kuin se parturoinnin jälkeen on.
Vielä 75 vuotta sitten oltiin niin kaukokatseisia, että tuollainen lyhytnäköinen oman talouden optimointi kiellettiin vuoden 1928 yksityismetsälailla ja määrättiin metsänistutuspakko, joka on voimassa edelleen. Nyt sellaista ei uutena määräyksenä saataisi aikaan mitenkään, koska puuttuminen metsänomistajan taloudellisiin etuihin ei vastaa ajan henkeä. Kauan on tunnettu tapa nostaa pellon tuottoa tilapäisesti kalkitsemalla, mutta tätä iloa kestää vain jonkin aikaa, koska maaperä köyhtyy ravinteista ja korkeiden satojen jälkeen sadot romahtavat. Tällainen ryöstöviljely teki rikkaita isiä ja köyhiä poikia, koska se köyhdytti peltomaan. Sitä pidettiin kertakaikkisen sopimattomana tapana vaurastua.
Ilmastokysymyksiin olisi helpompi puuttua, jos muinainen kaukokatseisuus olisi yhä voimissaan.
Olen usein itsekin ihmetellyt, että mihin tuo metsänhoidon kaukoviisaus on nykypäivän investoinneista hävinnyt, mutta selitys lienee hyvin yksinkertainen. Tuo viisaus oli lainaa vain. Se tuli meille Saksasta (koko nykyinen metsähoitomallimme ja myös tuon ajan suuret metsäinvestoijat tulivat siltä suunnalta) ja koska siinä opissa ei ole mitään omaa, niin koko mokoman ajattelutavan voi vetää vessanpöntöstä yksin tein.
Meneeköhän tuo peltojen kalkitus allegoria ihan niin kuin kirjoitat?
Kalkitus nostaa maan ph:ta, joka parantaa kasvien ravinteiden saantia. Muutamien vuosien päästä ph jälleen laskee ja ravinteiden saanti vaikeutuu, mutta ei se ravinteiden ryöstöstä johdu vaan ph:n alenemisesta aiheutuvasta pääravinteiden liukenemisen vaikeutumisesta.
Vuokrapeltojen osuuden lisääntyessä peltojen ph on kääntynyt laskuun, koska vuokrasopimusten ollessa lyhyehköjä saattaa hyödyn kalkituskustannuksesta poimia eri vuokramies kuin kalkituspanostuksen tekijä.
Pellon peruskunnosta huolehtimen on parasta ympäristönsuojelua. Hyvinvoiva kasvusto kerää sadon muodossa itseensä pellolle lisätytkin ravinteet. Matalan ph:n pellon heikko kasvusto kerää vähemmän ravinteita kuin sinne on levitetty.
On kyllä täysin järjetöntä repostella Filippiinien tuholla.
Meidän tietomme hirmumyrskyistä ulottuu alle sadan vuoden jaksolle, josta siitäkin, vain pieneltä osalta Maapalloa on edes jonkinlaista tutkimustietoa.
Vasta nyt internetin yleistyttyä saamme oikeasti tarkkaa tietoa, mitä maailmassa tapahtuu.
Se että minkälaisia myrskyjä on ollut olemassa, voimme toki simuloida.
Sillä ei ole mitään merkitystä on tuulen nopeus 70 ms vai 90 ms kun on kyse hökkelikylistä. Sillä ei ole mitään merkitystä onko tulvan korkeus alavalla maalla 2 vai 3 metriä, hukkuu siihen silti.
Todennäköisyys sille, että hirmumyrsky tappaa tuhansia ihmisiä kasvaa jatkuvasti, vain siksi että olemme levittäytyneet laajalle ja meitä on paljon.
Katastrofiin ei tarvita supermega myrskyä, vaan myrsky joka osuu sopivaan paikkaan. Esimerkiksi Sandy oli 1-luokan hurrikaani, mutta taloudelliset tuhot olivat valtavat.
Filippiinit sijaitsevat merellä ja rakennuskanta on surkeaa. Sama lopputulos olisi tullut vaikkapa 4-luokan hurrikaanilla, kun reitti oli suoraan Filippiinie ylitse. On täysin törkeää lähteä ratsastamaan tällä surkealla sattumalla.
Todennäköisyys sille, että tapahtuu vaikkapa maanjäristys jossain suurkaupungissa, kasvaa jatkuvasti. Samoin hirmumyrskyjen osuminen suurkaupunkeihin. Näitä suurkaupunkeja ei ole ollut olemassa edes sataa vuotta nykyisen kokoisina ja sata vuottakin on yksi silmänräpäys.
Filippiineillä on hirmumyrskyjä jatkuvasti, joten tavanomaisiin hirmumyrskyihin siellä on varauduttu. Tämä nyt vaan oli tavallista isompi. Tuulen sisältämä energia menee nopeuden kuutiossa, joten sillä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kaksinkertainen ero.
Hirmumyrskyjen syntyminen on mallinnettu. Ne saavat energiansa lämpimästä merestä, sitä enemmän, mitä lämpimämpi tuo meri on. Siksi lämpeneminen sekä levittää hirmumyrskyaluetta päiväntasaajalta etelään ja pohjoiseen että lisää hyvin voimakkaiden hirmumyrskyjen todennäköisyyttä.
”Aina on jokin akuutimpi kriisi päällä.”
Esimerkiksi Fukushiman jälkimainingeissa Saksa ja Japani vähensivät ydinvoimaa ja lisäsivät hiilen polttoa.
Tuo on hyvä argumentti, jota kannattaa käyttää politiikassa nykyistä enemmän. Ehkä hyvä tapa mallintaa tehtäviä on sellainen, että ei ole olemassa yhtä prioriteettilistaa, vaan on aina olemassa sekä lyhyen tähtäimen (rahat poliisin partiointiin), keskipitkän tähtäimen (nykyinen rahoituskriisi), että pitkän tähtäimen (metsän istutus, ilmasto) hankkeita, joita kaikkia hoidetaan samaan aikaan, ja jokaiselle allokoidaan resursseja. Vain jokin sodan kaltainen hätätila oikeuttaa vähentämään panostusta pitkän tähtäimen hankkeisiin joksikin aikaa. Euroopan taantuma (yksi monista) ei anna sellaiseen mitään aihetta. Poliiikkojen täytyy kaivaa rahat jostain tämänkin kriisin hoitoon, mutta kaivakaa nyt ihmeessä yhä keskimäärin hyvissä varoissa olevien suomalaisten kukkarosta (vaikka ovatkin äänestäjiä), ei tulevilta sukupolvilta eikä omalta tulevaisuudeltamme.
Peltomaan ja metsämaan toimivana säilyttäminen on tärkeää, mutta tuo kalkitsemisesimerkki ei näytä aukottomalta, eikä siis ole kovin hyvä. Kalkki ei liene tuollainen erityispahis, vaan vain yksi melko vaaraton komponentti maanviljelijän pellonkunnostuspaletissa.
Kalkitseminen on varmaankin nyt ihan hyvä tapa, mutta 1700-luvulla se ooli hyvin huono, koska ei ollut keinolannoitteita pitämään pelto kunnossa tehoviljelystä huolimatta.
”Hitaasti pahenevat trendit ovat vaarallisimpia, sanoi tilastotieteen professorini Leo Törnqvist. Koskaan ei ole oikea aika reagoida niihin, vaikka syyt ja seuraukset tunnettaisiin. Aina on jokin akuutimpi kriisi päällä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään verukkeena tinkiä ilmastopolitiikan tavoitteista, lykätä toimia parempiin aikoihin.
Ennen on ajateltu paljon pidemmälle.”
Ovatko myös Helsinki ja Espoo nykyisin kovin lyhytnäköisiä, kun mm. Länsimetro linjattiin lisäämään asutusta lähellä meren rantaa (lue pintaa) missä ilmastonmuutoksen aiheuttama meren pinnan hidas nousu tulee olemaan tiedossa olevan trendin muodostama iso ongelma?
Jos esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikön sulaminen johtaisi merenpinnan nousuun, joka olisi suuruudeltaan noin 6,9 – 8,3 metriä, eikö mittavampi uudisrakentaminen, esimerkiksi Helsingissä, kannattaisi jo kieltää 10 metrin korkeuskäyrän alapuolisilla alueilla?
Helsingissä vaatimuksena on vähän yli 2,5 metriä, Espoosta en tiedä.
Luomuviljelyä voinee verrata 1700 luvun viljelyyn. Luomuviljelyn ohjeistuksessa korostetaan kalkituksen välttämättömyyttä ja se on siis sallittua. Ph:n nosto on tärkeää muunmuassa luomun viljelykierrollw välttämättömien palkokasvien viihtymiselle ja se myös vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa.
Mistä käsityksesi 1700-luvun tilanteesta sitten juontuu? Tällöin kaskiviljely oli vielä Suomessa vallitseva viljelytapa. Tuhka lannoittaa ja nostaa maan ph:ta. Hyvistä vaikutuksistaan huolimatta kasken poltto lennättää taivaan tuuliin valtaosan humuksesta ja ravinteista.
Onko tarkoittamasi 1700-luvun tehoviljely viljelyä ilman kaskeamista, vai liian lyhytkiertoaikaista kaskiviljelyä?
Energia, vai teho?
Tässä on nyt ensin se ”jos”. Kannattaa kysyä mm. seuraavia asioita
1) Kuinka todennäköistä Grönlannin jäätikön sulaminen on
2) Jos näin käy, kauanko se kestää (ehkä 1000 vuotta tai enemmän). Onko tuo metrorata tarkoitus olla käytössä esim. 500 vuoden kuluttua.
3) Nostaisiko sulaminen sitten aikoinaan merenpintaa todella noin paljon
4) Nousisiko vedenpinta Suomenlahdella saman verran. Käsittääkseni pinnan nouseminen ei olisi lainkaan tasaista vaan täällä huomattavasti pienempää kuin eteläisellä pallonpuliskolla. Miksi näin, en tiedä. Voisiko johtua siitä, että vesi lorahtaisi tietenkin alaspäin etelään.
Grönlannin sulamiseen menisi 300-1000 vuotta…
Miten ihmiskunta on kehittynyt 300 vuodessa?
Jotain rajaa vauhkoamiseen?
Nyt pois rannasta! 300 vuoden kuluttua on tulva!
Eihän tuo metsänistutus poikkea paljoa mistään muustakaan investoinnista, muut ihmiset hyötyvät siitä että puun hinta laskee, ja olisivat luultavasti hyötyneet jollain tavalla metsänomistajan vaihtoehtoisesta rahankäytöstä. Ihan vastaavin perustein voitaisiin määrätä että se joka purkaa talon tai tehtaan rakentaa uuden tilalle. Ja koska meillä on käytössä raha ja omistusoikeus, saa metsänomistaja hyötyä metsästään milloin vaan myymällä sitä, arvo nousee joka vuosi kun puut kasvavat.
Filippiinien väestökasvu on vielä voimakasta ja niinpä uhrien määrä kasvaa vaikka muutosta myrskyissä ei tapahdu.
Väestö on köyhää ja niinpä talot ovat kevyitä hökkeleitä, jotka eivät tarjoa suojaa.
Niinpä tuhoista ei voi vetää suoraa yhteyttä ilmaston muuttumiseen.
Supermyrskyjä on ollut aina esim supertaifuuni Tip 1970
” Kauan on tunnettu tapa nostaa pellon tuottoa tilapäisesti kalkitsemalla, mutta tätä iloa kestää vain jonkin aikaa, koska maaperä köyhtyy ravinteista ja korkeiden satojen jälkeen sadot romahtavat. Tällainen ryöstöviljely teki rikkaita isiä ja köyhiä poikia, koska se köyhdytti peltomaan. Sitä pidettiin kertakaikkisen sopimattomana tapana vaurastua.”
Peltomaan fosforipitoisuuden suhteen ympäristöohjelmat pakottavat ryöstöviljelemään. Pitkäaikaisista maan viljavuustutkimuksista on nähtävissä säänösten mukaisen lannoitustason alentavan maan fosforipitoisuutta. Jo nykylannoitustasolla peruskunnoltaan hyvältä pellolta otetaan enemmän fosforia talteen sadon mukana kuin sinne laitetaan. Tältä osin pojat saavat tilan isiänsä huonommassa kunnossa.
Tiukennuksia fosforilannoitukseen on edelleenkin Suomeen tulossa, vaikka Itämeren altaan rannoilta on viime vuosina ”löytynyt” useita pistekuormittajia, joista on yhdestä lähteestä irronnut koko Suomen hajakuormitusta vastaava määrä fosforia mereen vuosittain.
Soininvaara: ”armoton tosiasia on, että vaikka koko maailma muuttaisi käyttäytymistään tänään, Filippiinien kohtalona on kärsiä voimistuvien hirmumyrskyjen riskistä lähivuosikymmeninä.”
Tämä ei kai ole täysin varmaa. Tiedetäänhän nimittäin mekanismeja, joilla ilmakehän ja/tai meren lämpötilaa voitaisiin laskea nopeasti. Tunnetuin on rikin syöttäminen ilmakehään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Stratospheric_sulfate_aerosols_(geoengineering)
Jos Yhdysvallat, Kiina tai Intia päättäisivät, että ilmasto on mennyt liian rajuksi, niillä saattaisi olla haluja ja resursseja lämpötilan laskemiseen. No, miksei EU:llakin, vaikka täällä nuo myrskyt eivät ole samaa luokkaa kuin lähempänä tropiikkia.
Kuten O.S. alussa professoriaan lainaten totesi: ”Hitaasti pahenevat trendit ovat vaarallisimpia. Koskaan ei ole oikea aika reagoida niihin, vaikka syyt ja seuraukset tunnettaisiin.” En pitäisi tätä vauhkoamisena.
Lontoon maanalainen vietti hiljan 150-vuotisjuhliaan. Ei 300-vuotta ole mikään mahdottoman pitkä aika, ellei sitten näkövinkkeli ole kovin kapea, rajoittuen esim. omaan elinaikaamme. Aikajänne on pitkä tai lyhyt, katsantokannasta riippuen.
New Yorkissa osa metrolinjoista suljettiin viime syksynä Sandy-myrskyn, sen nostattaman merenpinnan ja siitä seuranneen tulvimisen takia (ks. ”http://www.businessinsider.com/hurricane-sandy-photos-of-new-york-subway-flooded-2012-10”). Lähteen (”http://www.nytimes.com/2013/08/05/nyregion/subway-riders-grudgingly-accept-more-storm-repairs.html?_r=0”) mukaan N.Y.:n metron korjauskustannukset Sandy-myrskyn jäljiltä olivat luokkaa 300 miljoonaa dollaria. Ehkä joku maksumieheksi joutunut saattoi tästä vauhkota!
Eteläisellä Itämerellä marraskuussa 141 vuotta sitten, v. 1872 vähintään 271 ihmistä hukkui, 2,850 taloa hajosi tai vaurioitui pahasti ja 15,160 jäi kodittomiksi, kun merenpinta kohosi tuolloin esim. Warnemündessä keskimäärin 2.43 metriä (ks. ”http://en.wikipedia.org/wiki/1872_Baltic_Sea_flood” ja ”http://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Sea”).
Em. lähteistä ensimmäinen toteaa vuoden 1872 tulvasta: ”This flood counts statistically as a 100-year flood. A storm flood of similar dimensions today would cause far more damage because the coastal region is much more densely populated than at that time.”
Mainittu statistiikka lienee laadittu ennustamaan tietyn keskiarvon ympärillä tapahtuvia vaihteluita, ei huomioimaan sen lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia, vaikeasti arvioitavissa olevia uusia kehityskulkuja.
Tsunamin alta ehtivät nopeimmat karata, jos lähellä oli riittävän korkealla sijainnut pakopaikka. Hitaammin liikkuvat ja kiinteät rakennelmat jäivät sen sijaan armotta tulvivien vesimassojen armoille, jos eivät pakoon päässeet.
”Sammakot liedellä olevassa kattilassa” on tyyppiesimerkki kyvyttömyydestä reagoida ”hitaaseen” muutokseen. Muitakin esimerkkejä eri aikajänteillä löytyy …
Riski on aina syytä tiedostaa ja sen varalle on asianmukaisesti ajoissa varauduttava, vaikkei ongelmatilanne edes omana elinaikanamme ehtisi toteutua. Olennaista olisi kaiketi se että ei tiivistettäisi asutusta ja muuta infraa alaville, liian lähellä merta sijaitseville alueille, missä ollaan kovin alttiina sen pinnan kohoamiselle. Kestävämpää kehitystä!
Sandy oli edelleenkin 1-luokan hurrikaani ja se vain sattui osumaan tiheästiasutetulle alueelle. Sandyssä ei ollut oikeastaan mitään epätavallista.
Sandy osoitti miten surkea maailman mahtavimman valtion infrastuktuuri on. Ei oikeastaan muuta.
Rautatientorin taannoinen putkirikko ja sen vaikutukset oman metromme toimintaan oli pieni esivaroitus siitä, mitä joskus voisi sattua. Merivesi saanee herkissä sähkölaitteissa aikaan ikävämpää jälkeä. Suunnitelmia tulvan varalle tarvittaneen meilläkin, niin henkilö-, omaisuus- kuin ympäristövahinkojen torjumiseksi ja/tai lievittämiseksi. Ilmastonmuutos voi tuoda meillekin lisääntyviä merivesitulvia ja rankkoja sateita, veden ja lumen muodossa.
Sitä en tarkkaan tunne, miten merivesitulvat vaikuttavat ihmisasumusten rakenteisiin, mm. eristeisiin, ja ylipäätään kaupungin kaikkeen infraan. Miten helposti esim. talot ja tekniikka (mm. sähkö- ja tietoliikenneyhteydet, vesi- ja viemärijärjestelmät) menevät tässä yhteydessä käyttökelvottomaan kuntoon? Ehkä joku tietää …
Kuka täällä murehtii? Saati pimeässä? Juurihan tässä blogi-isäntä ja kommentaattorit ratkovat tätäkin ongelmaa. Kyllä tästä viimeistään sadassa vuodessa valmista tulee.
Vai meinaatko että ajan hukkaa tämmöinen blogistelu, Äiti kyllä ratkaisee ongelman? Tai
Joku Muu?Ottamatta kantaa sulaako Grönlanti ja missä aikaskaalassa: ihmiskunta tuppaa kehittymään odottamattomilla aloilla odottamattoman paljon, ja odotetuilla aloilla usein säälittävän vähän. Mieleen on jäänyt Mitä-Missä-Milloin vuosikirjan -65 arvio miltä vuonna 2000 näyttää: siinä muistaakseni autot lensivät kuin Jetsoneissa (OK, nykysukupolvelle: kuin Futuramassa) ja ruoka-annokset tulivat nappia painamalla seinästä. Tietokoneet taas olivat yhä huoneenkokoisia järkäleitä.
Shirky mainitsee kirjassaan kuinka hän teini-iässä väitteli kaverinsa kanssa pitäisikö modernia aikaa kutsua atomiajaksi vai avaruusajaksi. He veikkasivat vääriä hevosia. Ydinvoimalla tuotetaan joku kymmenesosa maailman sähköstä ja avaruusteknologia on ei-nyt-ihan-marginaalinen teollisuudenala, mutta ne mitkä kouriintuntuvasti muuttivat arkitodellisuutta kaikkialla olivat transistori ja e-pilleri! (No, peli on toki katsomatta loppuun asti, katsotaanpa mikä osoittautuu merkityksellisimmäksi, jos sattuu löytymään maapallon ulkopuolinen äly).
Saattaahan olla että 300 vuodessa ihmiskunta keksii siirreltävät metrotunnelit tai jonkun pohjaventtiilin josta merta voi laskea tyhjemmäksi. On myös mahdollista että metrotunnelien vettymistä ei vieläkään pystytä estämään, mutta kehitys on tapahtunut jollain täysin odottamattomalla suunnalla – vaikkapa että metromatkustajat pystyvät geenimanipuloimaan itselleen kidukset matkan ajaksi. Tai että Mad Max -dystopian mukainen teknokulttuurin tuho toteutui sittenkin.
Tästä samaa mieltä. Haiyan ei kai (?) edes kerännyt voimaansa ylittämällä mitään poikkeuksellisen lämpimiä merialueita. Tilastollisista ilmiöistä ei pitäisi keskustella keskittymällä yhteen kruunaan tai klaavaan.
Tarkoitatko vuosia 100-400 jkr, Viidestä Hyvästä Keisarista Hunnivaltakuntaan ja Visigoottien suorittamaan Rooman ryöstöön?
Kiinassa oli tasaisen rauhatonta.
Siis kyllähän se keräsi voimansa erittäin lämpimältä merialueelta, mutta jos käsitin oikein niin se meren lämpö liittyy El Ninoon ja La Ninaan. Nyt on kai La Nina vaihe menossa?
Mutta nyt ilmastonmuutoksen kohdalla käyttäydytään juuri noin mitä sanoit kruunasta ja klaavasta.
Jokainen myrsky, jokainen kuivuus, jokainen sääilmiö laitetaan ilmastonmuutoksen piikkiin. Samoin jokainen pakkanen tai lumisade taas hävittää koko ilmastonmuutoksen.
Vähän sama kuin Kainuussa kaikki vähänkään erikoisempi tapahtuma menee nyt Talvivaaran piikkiin.
En minä ainakaan näe, mitenkä tämä vauhkoonnuttaminen auttaa torjumaan ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä?
Ei se ainakaan ole vähentänyt päästöjä.
Kyllähän sosiaalisessa mediassa saadaan vaikka miljoona ihmistä tykkäämään, että nyt me vähennämme päästöjä, mutta viiden minuutin kuluttua noista miljoonasta tuskin kovin moni muistaa luvanneensa vähentää päästöjä.
Kaksi mitätöntä huomautusta:
1) Vuosi 1928 ei ollut 75 vuotta sitten.
2) Tuulen liike-energia on verrannollinen tuulen vauhdin neliöön, kuten tuulikuormakin. Tuulen teho on verrannollinen kuutioon.