Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma

Vii­sas maan­vil­je­li­jä käyt­tää omis­ta­maan­sa lai­dun­maa­ta tehok­kaas­ti mut­ta ei yli­tä rajaa, jol­la yli­lai­dun­ta­mi­nen kään­tää maan tuo­ton las­kuun. Toi­sin on asia yhteis­maan koh­dal­la. Yhtei­nen etu vaa­ti­si edel­leen, ettei lai­dun­maan kan­to­ky­kyä yli­te­tä, kos­ka se köyh­dyt­tää lopul­ta kaik­kia. Kui­ten­kin yksit­täi­sin kar­jan­kas­vat­ta­jan kan­nat­taa lisä­tä kar­jan­sa mää­rää, kos­ka se lisää hänen tulo­jaan. Hait­ta yli­lai­dun­ta­mi­ses­ta koi­tuu kai­kil­le, mut­ta tulot sii­tä tule­vat hänel­le itsel­leen ja vain hänel­le. Sik­si hänen kan­nat­taa syyl­lis­tyä yli­lai­dun­ta­mi­seen ja toi­voa samal­la, että muut eivät toi­mi samoin. Kaik­kien mui­den­kin yhteis­maan osak­kai­den kan­nat­taa toi­mia samoin. Jos joku päät­tää olla vas­tuul­li­nen, hänen tulon­sa pie­ne­ne­vät pie­nem­män kar­jan vuok­si, mut­ta sil­ti hän jou­tuu kär­si­mään mui­den ahneu­des­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on yhteis­maan yli­lai­dun­ta­mi­nen ja kaik­kien kär­si­mät tap­piot. Yhteis­maan osak­kaat pelas­taa kata­stro­fil­ta kyky sopia lai­dun­ta­mi­sen rajois­ta ja osa­kas­koh­tai­sis­ta kiintiöistä. 

Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki yhteis­maan ongel­mas­ta on maa­il­man merien kala­kan­to­jen uhkaa­va romah­dus yli­ka­las­tuk­sen seu­rauk­se­na. Van­ha yle­vä peri­aa­te, mer­ten vapaus, on koi­tu­mas­sa koko ihmis­kun­nan vit­sauk­sek­si mui­den vit­sauk­sien jouk­koon.

Ihmis­kun­nal­ta on täy­sin irra­tio­naa­lis­ta ris­kee­ra­ta tule­via elä­män edel­ly­tyk­siä pilaa­mal­la ilma­ke­hää. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin seu­rauk­sis­ta kär­si­mi­nen. Jos ihmis­kun­nal­la oli­si yksi valis­tu­nut joh­ta­ja tai toi­mi­val­tai­nen maa­il­man­hal­li­tus, oli­si ajat sit­ten pää­tet­ty ryh­tyä voi­mak­kai­siin toi­miin ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi.

Ihmis­kun­nal­la ei ole yhtä päät­tä­jää, vaan päät­tä­jiä on yli seit­se­män mil­jar­dia, mut­ta seu­rauk­set jokai­sen pää­tök­sis­tä kan­ne­taan yhdes­sä. Vaik­ka toi­met ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si ovat kan­nat­ta­via kaik­kien kan­nal­ta yhteen­sä, kenen­kään omaa etu­aan ajat­te­le­van ei kan­na­ta teh­dä mitään asian hyväk­si, vaan jat­kaa fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den käyttöä.

Teh­dään täy­sin hypo­teet­ti­nen ole­tus, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mak­saa itsen­sä tuhat­ker­tai­si­na hyö­tyi­nä takai­sin. Tuhan­nen euron panos­tuk­ses­ta seu­raa mil­joo­nan euron hyö­ty. Vai­kut­taa kan­nat­ta­val­ta? Jos minä panos­tan tuhat euroa, minä en saa mil­joo­nan euron hyö­tyä itsel­le­ni, vaan se jakau­tuu tasai­ses­ti kai­kil­le maa­il­man yli seit­se­mäl­le mil­jar­dil­le ihmi­sel­le. Minul­le sii­tä tulee takai­sin noin 0,0014 sent­tiä. Minun ei siis kan­na­ta teh­dä itse mitään, mut­ta toi­voa, että kaik­ki muut teke­vät. Yhteis­maa­non­gel­ma puh­taim­mil­laan. Toi­nen tapa sanoa sama asia on, että jokai­sen kan­nat­taa ryh­tyä vapaamatkustajaksi.

Hyö­ty­suh­de on vähän parem­pi, jos asi­aa tar­kas­te­lee koko Suo­men kan­nal­ta. Jos Suo­mi uhraa asian eteen mil­jar­din, takai­sin Suo­meen palau­tuu sen­tään 750 mil­joo­naa euroa. Vähän idea­lis­mia peliin, niin alkaa jo kannattaa.

Suo­men osuus maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä on noin puo­li­tois­ta pro­mil­lea, yli kak­sin­ker­tai­ses­ti väes­tö­osuu­tem­me. Ole­te­taan, että ilmas­ton­muu­tok­sen ete­ne­mis­vauh­ti riip­pui­si suo­ra­vii­vai­ses­ti vain hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä. Tämän vähän epä­rea­lis­ti­sen ole­tuk­sen mukaan jos Suo­mi lopet­tai­si huo­mi­ses­ta alkaen pääs­tön­sä koko­naan, onnis­tui­sim­me vii­vyt­tä­mään ilmas­ton­muu­tos­ta vuo­teen 2040 men­nes­sä kah­del­la vii­kol­la. Todel­li­suu­des­sa emme pys­tyi­si edes sii­hen, kos­ka maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­ses­tä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä suu­rin osa on jo aiheu­tet­tu; ilmas­ton­muu­tos ei pysäh­tyi­si, vaik­ka kaik­ki lopet­tai­si­vat pääs­tön­sä heti, vaan maa­pal­lo jat­kai­si läm­pe­ne­mis­tään vain vähän hidas­tuen men­nei­den pääs­tö­jen vuoksi.

Mei­dän ei siis oikeas­taan kan­na­ta teh­dä mitään, mut­ta ei kenen­kään muun­kaan kan­na­ta teh­dä mitään. Toi­saal­ta mei­dän kaik­kien kan­nat­taa olla muka­na sopi­muk­ses­sa, jos­sa kaik­ki sitou­tu­vat uhrauk­siin ilmas­ton pelas­ta­mi­sek­si. On kaik­kien etu, että toi­mis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si voi­tai­siin sopia kaik­kia mai­ta ja nii­den kaik­kia ihmi­siä velvoittavasti.

 


[1] Yhteis­maan ongel­ma on tilan­ne, jos­sa tuo­tan­non­te­ki­jöi­den yhteis­käyt­tö joh­taa nii­den yli­ku­lu­tuk­seen: kulut­taes­saan yhteis­tä resurs­sia kulut­ta­ja saa hyö­dyn itsel­leen, mut­ta tämän resurs­sin (”yhteis­maan”) kulu­mi­sen hai­tat jakau­tu­vat kaik­kien omis­ta­jien kes­ken. Tämä joh­taa talou­del­li­ses­ti epä­te­hok­kaa­seen lop­pu­tu­lok­seen kaik­kien käyt­tä­jien näkö­kul­mas­ta. (Wiki­pe­dia)

29 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma”

  1. Nopein ja vai­kut­ta­vin tapa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si on siir­tää mah­doll­li­sim­man suu­ri osa tuo­tan­nos­ta län­si­mai­hin. Olem­me siir­tä­neet työn kehit­ty­viin mai­hin oman elin­ta­som­me nostamiseksi.

    Täl­lä elin­ta­son nos­ta­mi­sel­la olem­me romah­dut­ta­neet kes­tä­vän kehi­tyk­sen. Hal­van työ­voi­man mais­sa jous­ta­vat pait­si pal­kat, myös ympä­ris­tö ja ilmanlaatu.

    Kun tuo­tan­to teh­dään teol­lis­tu­neis­sa mais­sa niin näi­den kehit­ty­nyt ympä­ris­tö­lain­sää­dän­tö var­mis­taa tuot­ta­mi­sen kes­tä­vän kehi­tyk­sen periaatteilla.

    Kulut­ta­jal­le kaik­ki mak­saa enem­män, mikä on hyvä asia, sil­lä se vähen­tää kulu­tus­ta. Näen­näi­ses­ti elin­ta­so las­kee, mut­ta todel­li­suu­des­sa nousee elä­män­laa­dun parantuessa. 

    Tämä aja­tus­kul­ku on toden­nä­köi­ses­ti vas­toin kaik­kien mui­den peri­aat­tei­ta, sil­lä pitää­hän talous­lu­ku­jen kas­vaa. Kas­va­val­la varal­li­suu­del­la sit­ten hoi­dam­me ilmas­ton­muu­tok­sen sun muun saas­tu­mi­sen tek­no­lo­gian ja pääs­tö­kau­pan avul­la kondikseen.

    Onhan se nyt näh­ty, hyvin on men­nyt tähän­kin asti.

  2. Enpä mal­ta olla lyt­tää­mät­tä kes­kus­te­luis­sa usein vas­taan tule­vaa teko­py­hyys-argu­ment­tia, joka liit­tyy yli­pään­sä yhteis­maan ongel­maan, ei pel­käs­tään ilmastonmuutoskysymyksiin.

    Puh­taas­ta peli­teo­reet­ti­ses­ta hyö­ty-hait­ta ‑näkö­kul­mas­ta on nimit­täin täy­sin ratio­naa­lis­ta vaik­ka­pa vaa­tia kaik­kia sito­vaa kalas­tus­kiin­tiö­tä Kas­pian meren sam­mel­le, ja kiin­tiö­ta odo­tel­les­sa itse kalas­taa sam­pea niin kii­vaa­seen tah­tiin kuin kyke­nee. Tai vaa­tia asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­van hin­toi­hin tun­tu­vaa koro­tus­ta ja samal­la pysä­köi­dä kesä­au­ton-kot­te­roi­ta puo­li-ilmai­sek­si pit­kin ja poi­kin kaupunkia.

    Tuom­moi­nen käy­tös usein lei­ma­taan teko­py­häk­si, ja on lauseen­par­si­kin “elä niin­kuin saar­naat”. Mut­ta jos aidos­ti ja vai­vaa näh­den myös yrit­tää saa­da nii­tä sito­via rajoit­tei­ta aikaan, käy­tök­ses­sä ei ole mitään teko­py­hää. (Ja vää­rin­käy­töl­le alt­tii­ta lauseen­par­sia nyt on mui­ta­kin, esi­mer­kik­si kaik­kien kou­lu­kiusaa­jien suo­sik­ki “se koi­ra äläh­tää johon kalik­ka kalahtaa”).

    Maa­il­ma on moni­mut­kai­sem­pi jos laa­jen­ne­taan yksin­ker­tai­sen peli­mal­lin ulko­puo­lel­le: esi­mer­kik­si hyvän esi­mer­kin näyt­tä­mi­nen omal­la toi­min­nal­la saat­taa tuot­taa arvo­val­taa (tai olla tuot­ta­mat­ta) ja hel­pot­taa neu­vot­te­lu­ja joil­la se kaik­kia sito­va sopi­mus yri­te­tään saa­da aikaan. Mut­ta mitään sisään­ra­ken­net­tua ris­ti­rii­taa ei ole sii­nä että sekä ajaa omaa etu­aan että yrit­tää saa­da etu­aan rajoi­te­tuk­si, yhteis­maan kysees­sä ollen.

  3. Asia on juu­ri näin. Jos Suo­mes­sa ote­taan käyt­töön yksi­puo­li­nen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä rajoit­ta­va ilmas­to­so­pi­mus, niin ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus siir­tyy Suo­mes­ta hal­pa­mai­hin jois­sa ympä­ris­tö­asiois­ta ei pii­ta­ta sen ver­taa. Seu­rauk­se­na koko­nais­hii­li­diok­si­di­pääs­töt vain lisään­ty­vät, mene­täm­me val­ta­vas­ti työ­paik­ko­ja ja jou­dum­me osta­maan samat tuot­teet ulko­mail­ta. Ainoa mah­dol­li­suus on maa­il­man­laa­jui­ses­ti kat­ta­va ilmastosopimus.

  4. pes­si­mis­ti ei pety, eli ei maa­pal­lol­la mitään teh­dä ennen­kuin on pakko/myöhäistä.

    mei­dän Suo­ma­lais­ten oli­si hyvä vetää vain härs­kis­ti kotiin­päin kai­kis­sa ilmas­to­asiois­sa, että teol­li­suus ja työ­pai­kat säi­ly­vät ja sitä kaut­ta jon­kun sor­tin hyvinvointi.

    ilmas­to­mart­tyy­reik­si mei­dän ei kan­na­ta uhra­ta itseämme.

  5. eemil:
    Nopein ja vai­kut­ta­vin tapa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si on siir­tää mah­doll­li­sim­man suu­ri osa tuo­tan­nos­ta länsimaihin.
    ‘snip’

    Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaik­ka siir­ret­täi­siin lai­va­kul­je­tuk­sin tai rek­ka-autoil­la. Ja siir­ron alka­mi­nen se vas­ta hidas­ta olisikin.

  6. Ei ilmas­to­muu­tos­ta todel­la­kaan voi­da tor­jua muus­ta elä­män­me­nos­ta eril­li­se­nä ongelmana.

    Ihmi­siä ja koko ihmis­kun­taa on mani­pu­loi­ta­va. Se on mah­dol­lis­ta, kos­ka sel­lais­ta on tapah­tu­nut ennen­kin, joka aika­kausi omal­la taval­laan. Jos­kus ja pit­kään ovat val­ta­väes­töä mani­pu­loi­neet uskon­not — tai oikeam­min uskon­toa hyväk­si­käyt­tä­vät hal­lit­si­jat — nyt sitä teke­vät mark­ki­nat. Pitäi­si jo uskoa, että vetoam­me lii­kaa vain sel­lai­seen, mikä tun­tuu jär­ke­väl­tä. Suu­ret jou­kot teke­vät ihan äly­tön­tä — tois­ten mielestä.

    Mark­ki­na­voi­mat ovat län­si­mai­sen elä­män­ta­pam­me perus­pi­la­ri. Mark­ki­nat ohjaa­vat kulu­tus­ta sii­hen suun­taan, mikä tuo yri­tys­ten omis­ta­jil­le suu­rim­mat voi­tot. Kun mark­ki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta koh­ti kes­tä­vän kehi­tyk­sen toteu­tu­mis­ta. Jos mark­ki­nat teke­vät omis­ta­jil­leen par­hai­ten rahaa aidol­la ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­del­lä, eikä vain viher­pes­tyl­lä, ja eet­ti­ses­ti oikeal­la tuo­tan­nol­la, mark­ki­na­ta­lous on pelas­tuk­sem­me ilman, että sen raken­tei­ta tar­vit­see muuttaa.

    Jos vas­tuul­li­nen kulu­tus muo­dos­tuu elä­mä­noh­jeek­si kaik­kial­la, se syr­jäyt­tää muu­ta kulutusta.

    Vas­tuul­lis­ten tuot­tei­den mark­ki­noin­nin pahin este ovat ne van­hat yri­tyk­set, usein maa­il­man­laa­jui­set, jot­ka ovat hal­lin­neet mark­ki­noi­ta. Niil­lä on rahaa ja sen tuo­maa val­taa hei­tel­lä kapu­loi­ta muu­tos­ke­hi­tyk­sen rat­tai­siin, jos se uhkaa omia mark­ki­nao­suuk­sia. Tämä itses­tään sel­vä läh­tö­koh­ta on pidet­tä­vä mie­les­sä, kun arvioi­daan, mikä osa vas­tuul­lis­ten tuot­tei­den arvos­te­lus­sa on oikeutettua.

  7. Pääs­tö­kaup­pa saa­vut­ti tavoit­teen­sa ja vie­lä­pä hal­val­la. Pääs­tö­oi­keus ei mak­sa juu­ri mitään. Sil­ti tätä tavoit­teen mukais­ta pääs­tö­jen vähen­nys­tä ei juh­li­ta euroop­pa­lai­sen ilmas­to­po­li­tii­kan voit­to­na, vaan sur­ku­tel­laan sitä ettei jou­dut­tu kär­si­mään enempää. 

    Pitäi­si päin­vas­toin men­nä maa­il­mal­le kehu­maan, että (pie­ni) 20 % pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on nau­ret­ta­van help­poa ja hal­paa. Mui­den vuo­ro oli­si kyl­lä nyt käyt­tää hel­pot ja hal­vat pääs­tö­jen­vä­hen­nys­kei­not. Hei­dän hyväk­seen­hän Euroop­pa alun­pe­rin­kin uhrautui. 

    Kyl­mää Euroop­paa itse­ään­hän ilmas­ton pie­ni läm­pe­ne­mi­nen vain hyö­dyt­tää. Kas­vu­kausi pite­nee ja läm­mi­tys­ku­lut pienenevät.

  8. Rai­mo K: Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaik­ka siir­ret­täi­siin lai­va­kul­je­tuk­sin tai rek­ka-autoil­la. Ja siir­ron alka­mi­nen se vas­ta hidas­ta olisikin.

    Kom­ment­ti­si perään kuu­luu varmaankin 🙂

    Eihän nii­tä teh­tai­ta ja konei­ta kon­kreet­ti­ses­ti läh­de­tä siir­tä­mään, vaan tuo­tan­non siir­tä­mi­nen hal­pa­mai­hin lope­te­taan. Siir­ry­tään osta­maan kes­tä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teel­la tuo­tet­tu­ja hyö­dyk­kei­tä, pal­ve­lui­ta ym.

    Ruka­taan lain­sää­dän­töä ja kil­pai­lu­tus­la­kia niin, että se suo­sii lähi­tuo­tan­toa ja kes­tä­väl­lä taval­la tuo­tet­tua. Tin­gi­tään öky­ku­lu­tuk­ses­ta ja ele­tään vaa­ti­mat­to­mam­min ulko­ses­ti , mut­ta rik­kaam­min sisäisesti,henkisesti ja sosiaalisesti.

    Mut­ta O.S. odot­taa enem­män­kin kas­vua lisää­viä, tek­no­lo­gi­sia ja mark­ki­na­rat­kai­su­ja ilmas­to-ongel­maan. Sil­loin ei tar­vit­se tin­kiä muka­vuu­des­ta. Tie­tys­ti nykyih­mi­sel­le on hel­pom­pi myy­dä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa siten, että ei tar­vit­se muut­taa mitään eikä köyhäillä.

    Vaan kulut­taa tren­dik­kääs­ti esim: jokai­ses­ta osta­mas­ta­si hybri­di­au­ton bio­polt­toai­ne­lit­ras­ta menee 0,0001 sent­tiä öljy­pal­mu­leh­to­jen uudel­leen istu­tuk­seen. Mai­nos­ku­vas­sa iha­na mini­ha­me­tyt­tö loi­koi­lee hybri­di­au­ton kone­pel­lil­lä ja väri­maa­il­ma on luon­non­suo­je­lul­li­sen vihertävä.

  9. Tähän lie­nee sopi­vaa lai­na­ta kir­joi­tus­ta tahol­ta jon­ka arvos­tan korkealle.

    Poikkitieteellisessä ilmastomuutos-työpajassa vii­me vii­kol­la oli pal­jon hyviä esi­tel­miä — lii­kaa täs­sä tois­tet­ta­vak­si. Mut­ta on pak­ko mai­ni­ta Rados­lav Dimit­ro­vin esi­tyk­set. Niis­tä kävi ilmi monia tär­kei­tä seik­ko­ja jois­ta en tien­nyt ennes­tään. Jot­kut ovat mel­ko lupaavia.

    Radoslav S. Dimitrov on val­tio­tie­teen pro­fes­so­ri Wes­tern Uni­ver­si­tys­sä. Kiin­nos­ta­vaa kyl­lä hän on toi­mi­nut myös Euroo­pan Unio­nin edus­ta­ja­na YK:n ilmas­to­neu­vot­te­luis­sa aina vuo­des­ta 1990! Hänen tie­teel­li­nen työn­sä doku­men­toi sul­jet­tu­jen ovien taka­na käy­ty­jä ilmastoneuvotteluja.

    Täs­sä eräi­tä hänen ker­to­mis­taan asioista:

    * Kan­sain­vä­li­ses­sä diplo­ma­tias­sa ei ole epäi­lyk­sen häi­vää ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­to­muu­tok­sen todel­li­suu­des­ta ja asian vaka­vuu­des­ta. Kysy­mys on vain mitä asial­le pitäi­si tehdä.

    * Hal­li­tuk­set käy­vät suu­ren­nus­la­sin kans­sa läpi IPCC:n raport­tien joka rivin. Ne eivät voi lisä­tä mitään tut­ki­joi­den kir­joi­tuk­siin, mut­ta ne voi­vat pois­taa koh­tia. Kai­kil­la val­tioil­la on veto-oikeus. Tämän vuok­si IPCC:n rapor­tit ovat pal­jon kon­ser­va­tii­vi­sem­pia kuin ne voi­si­vat olla, ” mer­kit­tä­väs­ti laimennettuja “.

    * Ilmas­to­neu­vot­te­lut ovat yllät­tä­neet poli­tii­kan tut­ki­jat monel­la tavalla:

    (1) Tapah­tuu mer­kit­tä­vää yhteis­työ­tä ilman että USA oli­si otta­nut vetä­jän roolin.

    (2) Kehi­tys­maat hyväk­sy­vät rajoi­tuk­sia, usein jopa enem­män kuin pyy­de­tään.

    (3) Monet maat ja kan­sal­li­set orga­ni­saa­tiot toi­mi­vat ilman sito­vis­ta sopi­muk­sis­ta joh­tu­via velvoitteita.

    (4) Mat­kan var­rel­la neu­vot­te­lut ovat usein epä­on­nis­tu­neet huo­li­mat­ta osa­puol­ten val­miu­des­ta poli­tii­kan muuttamiseen.

    * Vuon­na 2011 Kii­na ja Sau­di-Ara­bia hyl­kä­si­vät Durbanin sopi­muk­sen riit­tä­mät­tö­mä­nä. Vain Kana­da, USA ja Austra­lia oli­vat vas­tus­ta­neet voi­mak­kaam­pia toi­mia ilmas­to­muu­tos­ta vas­taan. Kana­da luo­pui Kyoton sopi­muk­ses­ta seu­raa­va­na päi­vä­nä Dur­ba­nin epä­on­nis­tu­mi­sen jäl­keen. Jul­ki­suu­des­sa ne syyt­ti­vät Kii­naa, Inti­aa ja Bra­si­li­aa, vaik­ka Bra­si­lia oli hyväk­sy­nyt dra­maat­ti­set pääs­tö­ra­joi­tuk­set ja Kii­na oli ensim­mäis­tä ker­taa hyväk­sy­nyt pääs­tö­ra­joi­tuk­sia yli­pään­sä. Vain Intia oli jat­ka­nut “kovaa lin­jaa”. Diplo­ma­tias­sa vas­ta­puo­len jul­ki­nen syyt­tä­mi­nen neu­vot­te­lu­jen epä­on­nis­tu­mi­ses­ta on täy­sin sopi­ma­ton­ta, joten Kii­na otti Kana­dan tem­pun isku­na vas­ten kas­vo­ja. Vas­ta­reak­tio­na se syyt­ti Kana­daa ja “länt­tä” Dur­ba­nin epäonnistumisesta.

    ..snip..

    * Glo­baa­li eliit­ti ei näe ilmas­to­neu­vot­te­lu­ja ympä­ris­tö­ky­sy­myk­se­nä. He näke­vät neu­vot­te­le­van­sa “tule­vai­suu­den talou­del­li­ses­ta mah­dis­ta”. He kes­kit­ty­vät rea­goi­mat­to­muu­den talou­del­li­siin seu­rauk­siin, ja ilmas­to­rat­kai­su­jen tuo­miin talou­del­li­siin hyötyihin.

    * Eri­tyi­ses­ti, EU on onnis­tu­nut vakuut­ta­maan mon­ta val­tio­ta että ilmas­to­muu­tok­sen hoi­ta­mi­seen kan­nat­taa tart­tua nyt. Tämä on teh­ty talou­del­li­sil­la eikä ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sil­la perus­te­luil­la. Esi­mer­kik­si argu­ment­ti­na käy­te­tään että aloit­teen­te­ki­jä­mail­la on etu­lyön­tia­se­ma tule­vai­suu­den “vih­reis­sä työ­pai­kois­sa”. Tulok­siin kuu­luu Kiinan viimeisin 5-vuotissuunnitelma, jota on jopa kut­sut­tu “his­to­rian edis­tyk­sel­li­sim­mäk­si lain­sää­dän­nök­si”, ja myös Japanin suunnitelma 60–80% vähen­nyk­sis­tä hii­li­pääs­töi­hin. EU itse toi­voo hyö­ty­vän­sä mer­kit­tä­väs­ti inves­toin­neis­ta ilmas­to­muu­tok­sen torjumiseen.

    …snip…

  10. Olen jok­seen­kin samaa miel­tä yhteis­maan ongel­man vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­to­tal­koi­siin. Tätä tapaus­ta han­ka­loit­taa yhteis­maa-alu­een laa­juu­den lisäk­si se, että yhden suku­pol­ven itsek­kyy­den vai­ku­tuk­set ovat pahim­mil­laan vas­ta seu­raa­vien suku­pol­vien aika­na. Pit­kä vii­ve tekee vas­tuun vält­te­le­mi­sen hel­pok­si. “Uhrau­tu­ja” ei saa kovin­kaan suur­ta osaa sopi­muk­sen hyö­dyis­tä itselleen.

  11. Mei­dän kan­nat­taa teh­dä: panos­taa hal­van hii­let­tö­män ener­gian tuo­tan­toon. Mitä hal­vem­mak­si se saa­daan sitä vähem­män hiil­tä kan­nat­taa polttaa!

  12. Ydin­voi­maa lisää + tue­taan omaa teol­lis­ta tuo­tan­toam­me ja lope­te­taan vih­rei­den lisä­ve­ro­jen (pääs­tö­kaup­pa, rik­ki­di­rek­tii­vi jne.) kan­nat­ta­mi­nen. Siten pääs­tään edes vähän oike­aan suun­taan sekä työl­li­syy­den että ilmas­ton­muu­tok­sen kannalta.

  13. Luon­non moni­muo­toi­suu­den hupe­ne­mi­nen saat­taa olla ympä­ris­tö­haas­tee­na samaa koko­luok­kaa ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa. Käy­tän­nös­sä nämä kak­si kehi­tys­kul­kua lisäk­si vai­kut­ta­vat toisiinsa.

    Oli­si hyvä löy­tää toi­min­ta­ta­po­ja, joil­la vas­tat­tai­siin myös eri­lais­ten ympä­ris­tö­haas­tei­den muo­dos­ta­maan kokonaisuuteen.

  14. Tie­de­mies: Mei­dän kan­nat­taa teh­dä: panos­taa hal­van hii­let­tö­män ener­gian tuo­tan­toon. Mitä hal­vem­mak­si se saa­daan sitä vähem­män hiil­tä kan­nat­taa polttaa!

    Euroo­pas­sa eri­tyi­ses­ti Sak­sa tekee päin­vas­toin: ydin­e­ner­gia aje­taan alas, hii­li­tuo­tan­to ylös.

  15. Mitä pie­nem­mäl­tä pin­ta-alal­ta saam­me kai­ken tar­vit­se­mam­me, sitä enem­män jää tilaa luonnolle.

    1) hii­li­pääs­töt eivät ole ongel­ma, vaan hii­li­nie­lu­jen sup­pe­ne­mi­nen ja epä­suh­ta hiilipäästöihin.

    2) hii­li­pääs­töt kas­va­vat, kos­ka suu­ri osa ihmis­kun­nas­ta elää kehi­tys­mais­sa, joten kehi­tys­a­pua pitäi­si lisä­tä voimakkaasti.

    3) Met­sä­ala ja ‑tila­vuus las­kee kokoa­jan, joten hii­li­nie­lu pienenee.

    4) Siir­ty­mä­ajal­la uusiu­tu­viin pitäi­si lisä­tä ydinvoimaa

    5) On hal­vem­paa lisä­tä met­sien mää­rää, kuin pys­tyt­tää tukiai­sil­la tuulimyllyjä.

    6) Hii­li­voi­ma­loi­den hii­li­pääs­töt täy­tyi­si saa­da talteen.

    7) Maa­ti­loil­le täy­tyi­si saa­da “sul­jet­tu kier­to”, eli lan­ta ja bio­kaa­su kiertoon.

    8) Aurin­koe­ner­gian mää­rää voi­daan lisä­tä hal­val­la ja pal­jon, var­sin­kin kehitysmaissa.

    9) Fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat hal­po­ja, eivät­kä ole vie­lä lop­pu­mas­sa. Ener­gian kulut­ta­ja­hin­nal­la on val­ta­va sosi­aa­li­nen mer­ki­tys, joten sen korot­ta­mi­nen vero­tuk­sel­la kei­no­te­koi­ses­ti joh­taa sosi­aa­li­siin ongel­miin, var­sin­kin kehi­tys­mais­sa. Tätä ei pidä väheksyä.

    10) Siir­ty­mi­nen uusiu­tu­van ener­gian käyt­töön täy­tyy toteut­taa sosi­aa­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä tavalla. 

    Joka tapauk­ses­sa ilmas­to tulee vie­lä läm­pe­ne­mään ja pal­jon, vaik­ka ihmis­kun­ta lak­kai­si ole­mas­ta hetkessä.

  16. Pek­ka Tai­pa­le: Euroo­pas­sa eri­tyi­ses­ti Sak­sa tekee päin­vas­toin: ydin­e­ner­gia aje­taan alas, hii­li­tuo­tan­to ylös.

    Japa­ni tekee myös täy­sin samaa.

    http://yle.fi/uutiset/fukushima_romutti_japanin_haaveet_ilmastopaastojen_vahennyksista/6935252

    Poli­tii­kan­muu­tos on suo­raa seu­raus­ta Fukus­hi­man ydin­ka­ta­stro­fis­ta, jon­ka seu­rauk­se­na Japa­ni on lopet­ta­nut ydin­e­ner­gian tuo­tan­non lähes kokonaan.

    Japa­nin aikai­sem­pi tavoi­te oli vähen­tää ilmas­to­pääs­tö­jään 25 pro­sent­tia vuo­den 1990 tasos­ta vuo­teen 2020 men­nes­sä. Nyt tavoi­te on enää vaa­ti­mat­to­mat 3,8 pro­sent­tia mitat­tu­na vuo­den 2005 tasosta.

    ——-

    Japa­nis­sa ja Sak­sas­sa on juu­ri nyt meneil­lään empii­ri­nen koe sii­tä, mitä tapah­tuu kun ydin­voi­ma­lai­tok­set aje­taan alas.

  17. Ton­ni käteen:
    Kyl­mää Euroop­paa itse­ään­hän ilmas­ton pie­ni läm­pe­ne­mi­nen vain hyö­dyt­tää. Kas­vu­kausi pite­nee ja läm­mi­tys­ku­lut pienenevät.

    Euroop­paa on myös Alp­pien ete­lä­puo­lel­la. Mitä tapah­tuu siel­lä vil­je­ly­maal­le, kun loput­kin jää­ti­köt sula­vat pois?

  18. Suo­men koh­dal­la tai­de­taan tar­vi­ta idea­lis­mia enem­män­kin kuin tuon 250 mil­joo­nan euron ver­ran, sil­lä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ei ole Suo­mel­le yhtä paha asia kuin suu­rim­mal­le osal­le maa­pal­loa. Itse asias­sa se voi hyvin olla meil­le hyödyksi.

  19. Sam Hardwick:
    Suo­men koh­dal­la tai­de­taan tar­vi­ta idea­lis­mia enem­män­kin kuin tuon 250 mil­joo­nan euron ver­ran, sil­lä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ei ole Suo­mel­le yhtä paha asia kuin suu­rim­mal­le osal­le maa­pal­loa. Itse asias­sa se voi hyvin olla meil­le hyödyksi.

    Näin siis ensi­tun­tu­mal­la. — Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen tuo muka­naan myös lisää loi­sia, mui­ta tuho­lai­sia ja kas­vi­tau­te­ja. Se vai­kut­ta myös muut­to­lin­tu­jen pesin­nän onnis­tu­mi­seen. (Ruo­ka ja lin­nut tule­vat eri tahdissa.)

    Kyl­mä. kui­va tal­vi voi olla myös hen­gi­ty­se­lin­ten kan­na­la parem­pi kuin läm­min ja kos­tea. Täsä minul­la ei ole var­muut­ta. Näin pik­tä­nä läm­pi­mä­nä mik­ro­be­ja no ilmas­sa rutosti.

  20. Ihmis­kun­nal­ta on täy­sin irra­tio­naa­lis­ta ris­kee­ra­ta tule­via elä­män edel­ly­tyk­siä pilaa­mal­la ilma­ke­hää. … Jos ihmis­kun­nal­la oli­si yksi valis­tu­nut joh­ta­ja tai toi­mi­val­tai­nen maa­il­man­hal­li­tus, oli­si ajat sit­ten pää­tet­ty ryh­tyä voi­mak­kai­siin toi­miin ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi.

    Ihmis­kun­nal­la ei ole ratio­naa­lis­ta eikä irra­tio­naa­lis­ta jär­keä tai tah­toa. Yksi­löil­lä on tah­to ja jär­ki. Ratio­naa­li­nen yksi­lö ei vähen­nä pääs­tö­jä jos kukaan muu­kaan ei rajoi­ta. Ratio­naa­li­nen yksi­lö ei rajoi­ta pääs­tö­jään sil­loin­kaan vaik­ka kaik­ki muut rajoit­tai­si­vat. Ratio­naa­li­nen yksi­lö vähen­tää pääs­tö­jä vain sil­loin jos hänet pako­te­taan rajoit­ta­maan päästöjään.

    No käy­tän­nös­sä ihmi­set eivät ole puh­taan ratio­naa­li­sia vaan heil­lä on myös moraa­li ja tun­teet, jot­ka vaa­ti­vat hei­tää välit­tä­mään lap­sis­taan ja tule­vis­ta suku­pol­vis­ta. Sen “ongel­man” monet ihmi­set rakai­se­vat niin, että sug­ge­roi­vat itsen­sä usko­maan että ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­nen on huuhaata.

    Jos ilmas­to-yhteis­maa vaik­ka­pa yksi­tyis­tet­täi­siin jol­le­kin ame­rik­ka­lai­sel­le ja täl­le annet­tai­siin vie­lä­pä ydin­a­seet omai­suu­ten­sa suo­jaa­mi­sek­si niin kyl­lä ilma­ke­hä säästyisi. 

    Ehkä vih­reät voi­si­vat ehdot­taa tätä 🙂

  21. Täl­läi­sek­si ihmis­kun­ta on kehit­ty­nyt, ja kehi­tys tulee jatkumaan.

    Meil­lä on vain yksi elä­mä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mureh­ti­mi­seen? Istu­taan pimeäs­sä pote­mas­sa syyl­li­syyt­tä, että olem­me olemassa?

    Kat­so­kaa ihmis­kun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sano­kaa yksi­kin syy, mik­sem­me kyke­ni­si rat­kai­se­maan tätä­kin ongelmaa?

  22. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Täl­läi­sek­si ihmis­kun­ta on kehit­ty­nyt, ja kehi­tys tulee jatkumaan.

    Meil­lä on vain yksi elä­mä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mureh­ti­mi­seen? Istu­taan pimeäs­sä pote­mas­sa syyl­li­syyt­tä, että olem­me olemassa?

    Kat­so­kaa ihmis­kun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sano­kaa yksi­kin syy, mik­sem­me kyke­ni­si rat­kai­se­maan tätä­kin ongelmaa?

    Tjaah.

    Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen.” J.V. Stalin

    Sadan­vii­mek­si kulu­neen vuo­den aika­na maa­pal­lon väki­lu­ku on on lisään­ty­nyt vajaas­ta 2 mil­jar­dis­ta yli 7 mil­jar­diin ja kaik­kien arvioi­den mukaan tulee nouse­maan 9–10 miljardiin.

    Maa­pal­lon koko maa­pin­ta-ala on ‑vuo­ris­tot, autio­maat ja jää­ti­köt mukaan lukien — pyö­rein luvuin 150 mil­joo­naa neliä­kio­met­riä. Yhtä maa­pal­lon asu­kas­ta koh­ti sitä tulee ole­maan 1,5 hehtaaria.

    Jois­sa­kin mais­sa asuk­kai­ta on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi. Sii­nä saa elää aika linkolalaisesti.

    Pait­si että yli puo­lel­le maa­pal­lon asuk­kais­ta lin­ko­la­lai­nen elin­ta­so oli­si niin käsit­täm­tä­tön­tä ylel­li­syyt­tä, että he eivät voi sii­tä uneksia.

  23. Mark­ku af Heur­lin: Tjaah.

    Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen.” J.V. Stalin

    Sadan­vii­mek­si kulu­neen vuo­den aika­na maa­pal­lon väki­lu­ku on on lisään­ty­nyt vajaas­ta 2 mil­jar­dis­ta yli 7 mil­jar­diin ja kaik­kien arvioi­den mukaan tulee nouse­maan 9–10 miljardiin.

    Maa­pal­lon koko maa­pin­ta-ala on ‑vuo­ris­tot, autio­maat ja jää­ti­köt mukaan lukien – pyö­rein luvuin 150 mil­joo­naa neliä­kio­met­riä. Yhtä maa­pal­lon asu­kas­ta koh­ti sitä tulee ole­maan 1,5 hehtaaria.

    Jois­sa­kin mais­sa asuk­kai­ta on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi.Siinä saa elää aika linkolalaisesti.

    Pait­si että yli puo­lel­le maa­pal­lon asuk­kais­ta lin­ko­la­lai­nen elin­ta­so oli­si niin käsit­täm­tä­tön­tä ylel­li­syyt­tä, että he eivät voi sii­tä uneksia.

    Kum­ma kyl­lä lii­ka­li­ha­vuus alkaa olla kan­san­tau­ti jo kehi­tys­mais­sa­kin. Ei oikein tuo niuk­kuusu­to­pia kor­re­loi todel­li­suu­den kans­sa. Nälän­hä­tää kär­si­vien ihmis­ten mää­rä on pudon­nut sadoil­la mil­joo­nil­la 20 vuo­des­sa. Alle dol­la­ril­la elä­vien mää­rä­kin on pudon­nut roi­mas­ti. Kehi­tys­a­pu toi­mii ja sen mää­rää tuli­si lisä­tä voi­mak­kaas­ti. Samal­la pyr­kiä sopi­maan kauppasuhteita.

    Lin­ko­la­lai­sia­han nämä “luon­non­suo­je­li­jat” tun­tu­vat ole­van. Vain he ovat oikeas­sa, muut ovat vää­räs­sä. Vain he oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja elä­mään täl­lä pallolla.

    On ihmis­kun­ta saa­vut­ta­nut pal­jon muu­ta­kin kuin väes­tön­kas­vun. Vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na kehi­tys on ollut val­ta­vaa alal­la kuin alalla.

    Esko Val­tao­ja tote­si joten­kin näin, “elä­mäm­me on paran­tu­nut mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la mitattuna”.

  24. Väi­tit että suo­mi tuot­taa 2x hii­li­diok­si­di pääs­tö­jä suh­tees­sa asukaslukuun.
    Jos suh­det­ta halu­aa paran­taa, niin pääs­tö­jä pitää las­kea tai väes­tön mää­rää nostaa.

    Mikä on pääs­tö­jen osuus esim suh­tees­sa pinta-alaan?
    Entä esim USA:lla ja kiinalla? 

    Jos las­ken­ta teh­dään PA:n suh­teen, niin kumou­tuu­ko kaak­koi­sa­asian väki­mää­rän vai­ku­tus? Ts nykyi­si­hän ko. mail­le anne­taan hir­mui­set pääs­tö­oi­keu­det joh­tuen väes­tön mää­räs­tä, vaik­ka maat pin­ta-alal­taan on pieniä.

  25. Miten ratio­naa­li­sen suo­ma­lai­sen tuli­si toi­mia, kun tie­de­tään, että ilmas­ton­muu­tos on Suo­mel­le hyväksi?

    Kas­vu­kausi pite­nee, läm­mi­tys­ku­lu­tu pie­ne­ne­vät jne.

    Jos meren­pin­ta muu­ta­man sadan vuo­den kulut­tua nousee, nykyi­nen raken­nus­kan­ta on joka tapauk­ses­sa sil­loin purettu.

  26. Osmo
    “Mitä jär­keä on suh­teut­taa ihmi­sen aiheut­ta­mia pääs­tö­jä pin­ta-alaan ihmis­ten luku­mää­rän sijasta?”

    Kan­nat­taa sen yksi arvioin­ti­kri­tee­ri olla, kos­ka ihmis­ten mää­rän lisään­ty­mi­nen jol­lain maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la ei lisää tuon alu­een luon­non kan­to­ky­kyä eikä luon­non­va­ro­jen mää­rää. Luon­non kan­to­ky­ky ja luon­non­va­ro­jen mää­rä asu­kas­ta koh­ti ale­nee, kun asu­kas­mää­rä lisääntyy.

    Glo­baa­liin väes­tö­rä­jäh­dyk­seen onnek­si puu­tut­tiin 70-luvul­ta alkaen. Yli­kan­soi­tus ja lii­an nopea väes­tön­kas­vu on sil­ti ongel­ma yksit­täi­sis­sä mais­sa ja on käsit­tä­mä­tön­tä, että edes help­po­ja ja hal­po­ja kei­no­ja tuon ongel­man hal­lit­se­mi­sek­si ei ole vie­lä­kään otet­tu kaik­kial­la käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.