Ilmastopolitiikka (3) Vaikutusten pitkä viive

Toi­nen syy, mik­si ilmas­ton­muu­tok­seen on niin vai­kea tart­tua, on että toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat vuo­si­kym­men­ten vii­peel­lä. Lähi­vuo­si­kym­men­ten ilmas­ton­muu­tos on pää­osin jo aiheu­tet­tu. Pää­tök­sen­te­ki­jöi­den tuli­si saa­da tulok­sia vuo­den tai vähin­tään nyt nel­jän vuo­den sisäl­lä. Juu­ri nyt var­maan­kin Filip­pii­neil­lä on suur­ta kan­na­tus­ta tiu­kem­mal­le ilmas­to­po­li­tii­kal­le, mut­ta armo­ton tosia­sia on, että vaik­ka koko maa­il­ma muut­tai­si käyt­täy­ty­mis­tään tänään, Filip­pii­nien koh­ta­lo­na on kär­siä voi­mis­tu­vien hir­mu­myrs­ky­jen ris­kis­tä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Tilan­teen huo­no­ne­mi­nen alkai­si hidas­tua vas­ta pit­kän ajan kuluttua.

Hitaas­ti pahe­ne­vat tren­dit ovat vaa­ral­li­sim­pia, sanoi tilas­to­tie­teen pro­fes­so­ri­ni Leo Törn­qvist. Kos­kaan ei ole oikea aika rea­goi­da nii­hin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­tai­siin. Aina on jokin akuu­tim­pi krii­si pääl­lä. Juu­ri nyt Suo­men ja Euroo­pan talous­on­gel­mia käy­te­tään veruk­kee­na tin­kiä ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­teis­ta, lykä­tä toi­mia parem­piin aikoihin.

Ennen on aja­tel­tu pal­jon pidem­mäl­le. Suo­mes­sa met­sä kas­vaa niin hitaas­ti, että inves­toin­nit tai­mien istu­tuk­seen ovat nor­maa­le­ja talou­del­li­sia las­kel­mia käyt­täen kan­nat­ta­mat­to­mia. Tuloa ne tuot­ta­vat vas­ta vuo­si­kym­men­ten jäl­keen, kun istu­tuk­sen teh­nyt on toden­nä­köi­ses­ti itse jo kuol­lut. Vain omaa talout­ta aja­tel­len oli­si ratio­naa­li­sin­ta par­tu­roi­da met­sä ja jät­tää se sel­lai­sek­si kuin se par­tu­roin­nin jäl­keen on.

Vie­lä 75 vuot­ta sit­ten oltiin niin kau­ko­kat­sei­sia, että tuol­lai­nen lyhyt­nä­köi­nen oman talou­den opti­moin­ti kiel­let­tiin vuo­den 1928 yksi­tyis­met­sä­lail­la ja mää­rät­tiin met­sä­nis­tu­tus­pak­ko, joka on voi­mas­sa edel­leen. Nyt sel­lais­ta ei uute­na mää­räyk­se­nä saa­tai­si aikaan miten­kään, kos­ka puut­tu­mi­nen met­sä­no­mis­ta­jan talou­del­li­siin etui­hin ei vas­taa ajan hen­keä. Kau­an on tun­net­tu tapa nos­taa pel­lon tuot­toa tila­päi­ses­ti kal­kit­se­mal­la, mut­ta tätä iloa kes­tää vain jon­kin aikaa, kos­ka maa­pe­rä köyh­tyy ravin­teis­ta ja kor­kei­den sato­jen jäl­keen sadot romah­ta­vat. Täl­lai­nen ryös­tö­vil­je­ly teki rik­kai­ta isiä ja köy­hiä poi­kia, kos­ka se köyh­dyt­ti pel­to­maan. Sitä pidet­tiin ker­ta­kaik­ki­sen sopi­mat­to­ma­na tapa­na vaurastua.

Ilmas­to­ky­sy­myk­siin oli­si hel­pom­pi puut­tua, jos mui­nai­nen kau­ko­kat­sei­suus oli­si yhä voimissaan.

25 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (3) Vaikutusten pitkä viive”

  1. Olen usein itse­kin ihme­tel­lyt, että mihin tuo met­sän­hoi­don kau­ko­vii­saus on nyky­päi­vän inves­toin­neis­ta hävin­nyt, mut­ta seli­tys lie­nee hyvin yksin­ker­tai­nen. Tuo vii­saus oli lai­naa vain. Se tuli meil­le Sak­sas­ta (koko nykyi­nen met­sä­hoi­to­mal­lim­me ja myös tuon ajan suu­ret met­säin­ves­toi­jat tuli­vat sil­tä suun­nal­ta) ja kos­ka sii­nä opis­sa ei ole mitään omaa, niin koko moko­man ajat­te­lu­ta­van voi vetää ves­san­pön­tös­tä yksin tein.

  2. Menee­kö­hän tuo pel­to­jen kal­ki­tus alle­go­ria ihan niin kuin kirjoitat?
    Kal­ki­tus nos­taa maan ph:ta, joka paran­taa kas­vien ravin­tei­den saan­tia. Muu­ta­mien vuo­sien pääs­tä ph jäl­leen las­kee ja ravin­tei­den saan­ti vai­keu­tuu, mut­ta ei se ravin­tei­den ryös­tös­tä joh­du vaan ph:n ale­ne­mi­ses­ta aiheu­tu­vas­ta pää­ra­vin­tei­den liu­ke­ne­mi­sen vaikeutumisesta.

    Vuo­kra­pel­to­jen osuu­den lisään­tyes­sä pel­to­jen ph on kään­ty­nyt las­kuun, kos­ka vuo­kra­so­pi­mus­ten olles­sa lyhyeh­kö­jä saat­taa hyö­dyn kal­ki­tus­kus­tan­nuk­ses­ta poi­mia eri vuo­kra­mies kuin kal­ki­tus­pa­nos­tuk­sen tekijä.

    Pel­lon perus­kun­nos­ta huo­leh­ti­men on paras­ta ympä­ris­tön­suo­je­lua. Hyvin­voi­va kas­vus­to kerää sadon muo­dos­sa itseen­sä pel­lol­le lisä­tyt­kin ravin­teet. Mata­lan ph:n pel­lon heik­ko kas­vus­to kerää vähem­män ravin­tei­ta kuin sin­ne on levitetty.

  3. On kyl­lä täy­sin jär­je­tön­tä repos­tel­la Filip­pii­nien tuholla.

    Mei­dän tie­tom­me hir­mu­myrs­kyis­tä ulot­tuu alle sadan vuo­den jak­sol­le, jos­ta sii­tä­kin, vain pie­nel­tä osal­ta Maa­pal­loa on edes jon­kin­lais­ta tutkimustietoa.

    Vas­ta nyt inter­ne­tin yleis­tyt­tyä saam­me oikeas­ti tark­kaa tie­toa, mitä maa­il­mas­sa tapahtuu. 

    Se että min­kä­lai­sia myrs­ky­jä on ollut ole­mas­sa, voim­me toki simuloida.

    Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä on tuu­len nopeus 70 ms vai 90 ms kun on kyse hök­ke­li­ky­lis­tä. Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä onko tul­van kor­keus ala­val­la maal­la 2 vai 3 met­riä, huk­kuu sii­hen silti.

    Toden­nä­köi­syys sil­le, että hir­mu­myrs­ky tap­paa tuhan­sia ihmi­siä kas­vaa jat­ku­vas­ti, vain sik­si että olem­me levit­täy­ty­neet laa­jal­le ja mei­tä on paljon.

    Kata­stro­fiin ei tar­vi­ta super­me­ga myrs­kyä, vaan myrs­ky joka osuu sopi­vaan paik­kaan. Esi­mer­kik­si San­dy oli 1‑luokan hur­ri­kaa­ni, mut­ta talou­del­li­set tuhot oli­vat valtavat. 

    Filip­pii­nit sijait­se­vat merel­lä ja raken­nus­kan­ta on sur­ke­aa. Sama lop­pu­tu­los oli­si tul­lut vaik­ka­pa 4‑luokan hur­ri­kaa­nil­la, kun reit­ti oli suo­raan Filip­pii­nie ylit­se. On täy­sin tör­ke­ää läh­teä rat­sas­ta­maan täl­lä sur­keal­la sattumalla.

    Toden­nä­köi­syys sil­le, että tapah­tuu vaik­ka­pa maan­jä­ris­tys jos­sain suur­kau­pun­gis­sa, kas­vaa jat­ku­vas­ti. Samoin hir­mu­myrs­ky­jen osu­mi­nen suur­kau­pun­kei­hin. Näi­tä suur­kau­pun­ke­ja ei ole ollut ole­mas­sa edes sataa vuot­ta nykyi­sen kokoi­si­na ja sata vuot­ta­kin on yksi silmänräpäys.

    1. Filip­pii­neil­lä on hir­mu­myrs­ky­jä jat­ku­vas­ti, joten tavan­omai­siin hir­mu­myrs­kyi­hin siel­lä on varau­dut­tu. Tämä nyt vaan oli taval­lis­ta isom­pi. Tuu­len sisäl­tä­mä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kak­sin­ker­tai­nen ero.
      Hir­mu­myrs­ky­jen syn­ty­mi­nen on mal­lin­net­tu. Ne saa­vat ener­gian­sa läm­pi­mäs­tä meres­tä, sitä enem­män, mitä läm­pi­mäm­pi tuo meri on. Sik­si läm­pe­ne­mi­nen sekä levit­tää hir­mu­myrs­ky­aluet­ta päi­vän­ta­saa­jal­ta ete­lään ja poh­joi­seen että lisää hyvin voi­mak­kai­den hir­mu­myrs­ky­jen todennäköisyyttä.

  4. Aina on jokin akuu­tim­pi krii­si päällä.”

    Esi­mer­kik­si Fukus­hi­man jäl­ki­mai­nin­geis­sa Sak­sa ja Japa­ni vähen­si­vät ydin­voi­maa ja lisä­si­vät hii­len polttoa.

  5. Aina on jokin akuu­tim­pi krii­si pääl­lä. Juu­ri nyt Suo­men ja Euroo­pan talous­on­gel­mia käy­te­tään veruk­kee­na tin­kiä ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­teis­ta, lykä­tä toi­mia parem­piin aikoihin. 

    Tuo on hyvä argu­ment­ti, jota kan­nat­taa käyt­tää poli­tii­kas­sa nykyis­tä enem­män. Ehkä hyvä tapa mal­lin­taa teh­tä­viä on sel­lai­nen, että ei ole ole­mas­sa yhtä prio­ri­teet­ti­lis­taa, vaan on aina ole­mas­sa sekä lyhyen täh­täi­men (rahat polii­sin par­tioin­tiin), kes­ki­pit­kän täh­täi­men (nykyi­nen rahoi­tus­krii­si), että pit­kän täh­täi­men (met­sän istu­tus, ilmas­to) hank­kei­ta, joi­ta kaik­kia hoi­de­taan samaan aikaan, ja jokai­sel­le allo­koi­daan resurs­se­ja. Vain jokin sodan kal­tai­nen hätä­ti­la oikeut­taa vähen­tä­mään panos­tus­ta pit­kän täh­täi­men hank­kei­siin jok­si­kin aikaa. Euroo­pan taan­tu­ma (yksi monis­ta) ei anna sel­lai­seen mitään aihet­ta. Poliiik­ko­jen täy­tyy kai­vaa rahat jos­tain tämän­kin krii­sin hoi­toon, mut­ta kai­va­kaa nyt ihmees­sä yhä kes­ki­mää­rin hyvis­sä varois­sa ole­vien suo­ma­lais­ten kuk­ka­ros­ta (vaik­ka ovat­kin äänes­tä­jiä), ei tule­vil­ta suku­pol­vil­ta eikä omal­ta tulevaisuudeltamme.

    Pel­to­maan ja met­sä­maan toi­mi­va­na säi­lyt­tä­mi­nen on tär­ke­ää, mut­ta tuo kal­kit­se­mi­se­si­merk­ki ei näy­tä aukot­to­mal­ta, eikä siis ole kovin hyvä. Kalk­ki ei lie­ne tuol­lai­nen eri­tyis­pa­his, vaan vain yksi mel­ko vaa­ra­ton kom­po­nent­ti maan­vil­je­li­jän pellonkunnostuspaletissa.

    1. Kal­kit­se­mi­nen on var­maan­kin nyt ihan hyvä tapa, mut­ta 1700-luvul­la se ooli hyvin huo­no, kos­ka ei ollut kei­no­lan­noit­tei­ta pitä­mään pel­to kun­nos­sa teho­vil­je­lys­tä huolimatta.

  6. Hitaas­ti pahe­ne­vat tren­dit ovat vaa­ral­li­sim­pia, sanoi tilas­to­tie­teen pro­fes­so­ri­ni Leo Törn­qvist. Kos­kaan ei ole oikea aika rea­goi­da nii­hin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­tai­siin. Aina on jokin akuu­tim­pi krii­si pääl­lä. Juu­ri nyt Suo­men ja Euroo­pan talous­on­gel­mia käy­te­tään veruk­kee­na tin­kiä ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­teis­ta, lykä­tä toi­mia parem­piin aikoihin.

    Ennen on aja­tel­tu pal­jon pidemmälle.”

    Ovat­ko myös Hel­sin­ki ja Espoo nykyi­sin kovin lyhyt­nä­köi­siä, kun mm. Län­si­met­ro lin­jat­tiin lisää­mään asu­tus­ta lähel­lä meren ran­taa (lue pin­taa) mis­sä ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma meren pin­nan hidas nousu tulee ole­maan tie­dos­sa ole­van tren­din muo­dos­ta­ma iso ongelma?

    Jos esi­mer­kik­si Grön­lan­nin man­ner­jää­ti­kön sula­mi­nen joh­tai­si meren­pin­nan nousuun, joka oli­si suu­ruu­del­taan noin 6,9 — 8,3 met­riä, eikö mit­ta­vam­pi uudis­ra­ken­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, kan­nat­tai­si jo kiel­tää 10 met­rin kor­keus­käy­rän ala­puo­li­sil­la alueilla?

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­kit­se­mi­nen on var­maan­kin nyt ihan hyvä tapa, mut­ta 1700-luvul­la se ooli hyvin huo­no, kos­ka ei ollut kei­no­lan­noit­tei­ta pitä­mään pel­to kun­nos­sa teho­vil­je­lys­tä huolimatta.

    Luo­mu­vil­je­lyä voi­nee ver­ra­ta 1700 luvun vil­je­lyyn. Luo­mu­vil­je­lyn ohjeis­tuk­ses­sa koros­te­taan kal­ki­tuk­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä ja se on siis sal­lit­tua. Ph:n nos­to on tär­ke­ää muun­muas­sa luo­mun vil­je­ly­kier­rollw vält­tä­mät­tö­mien pal­ko­kas­vien viih­ty­mi­sel­le ja se myös vil­kas­tut­taa maan pieneliötoimintaa.

    Mis­tä käsi­tyk­se­si 1700-luvun tilan­tees­ta sit­ten juon­tuu? Täl­löin kas­ki­vil­je­ly oli vie­lä Suo­mes­sa val­lit­se­va vil­je­ly­ta­pa. Tuh­ka lan­noit­taa ja nos­taa maan ph:ta. Hyvis­tä vai­ku­tuk­sis­taan huo­li­mat­ta kas­ken polt­to len­nät­tää tai­vaan tuu­liin val­tao­san humuk­ses­ta ja ravinteista.

    Onko tar­koit­ta­ma­si 1700-luvun teho­vil­je­ly vil­je­lyä ilman kas­kea­mis­ta, vai lii­an lyhyt­kier­toai­kais­ta kaskiviljelyä?

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuu­len sisäl­tä­mä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kak­sin­ker­tai­nen ero.

    Ener­gia, vai teho?

  9. Sak­ke: Jos esi­mer­kik­si Grön­lan­nin man­ner­jää­ti­kön sula­mi­nen joh­tai­si meren­pin­nan nousuun, joka oli­si suu­ruu­del­taan noin 6,9 – 8,3 met­riä, eikö mit­ta­vam­pi uudis­ra­ken­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, kan­nat­tai­si jo kiel­tää 10 met­rin kor­keus­käy­rän ala­puo­li­sil­la alueilla?

    Täs­sä on nyt ensin se “jos”. Kan­nat­taa kysyä mm. seu­raa­via asioita
    1) Kuin­ka toden­nä­köis­tä Grön­lan­nin jää­ti­kön sula­mi­nen on
    2) Jos näin käy, kau­an­ko se kes­tää (ehkä 1000 vuot­ta tai enem­män). Onko tuo met­ro­ra­ta tar­koi­tus olla käy­tös­sä esim. 500 vuo­den kuluttua.
    3) Nos­tai­si­ko sula­mi­nen sit­ten aikoi­naan meren­pin­taa todel­la noin paljon
    4) Nousi­si­ko veden­pin­ta Suo­men­lah­del­la saman ver­ran. Käsit­tääk­se­ni pin­nan nouse­mi­nen ei oli­si lain­kaan tasais­ta vaan tääl­lä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pää kuin ete­läi­sel­lä pal­lon­pu­lis­kol­la. Mik­si näin, en tie­dä. Voi­si­ko joh­tua sii­tä, että vesi lorah­tai­si tie­ten­kin alas­päin etelään.

  10. Grön­lan­nin sula­mi­seen meni­si 300‑1000 vuotta…

    Miten ihmis­kun­ta on kehit­ty­nyt 300 vuodessa?

    Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Nyt pois ran­nas­ta! 300 vuo­den kulut­tua on tulva!

  11. Eihän tuo met­sä­nis­tu­tus poik­kea pal­joa mis­tään muus­ta­kaan inves­toin­nis­ta, muut ihmi­set hyö­ty­vät sii­tä että puun hin­ta las­kee, ja oli­si­vat luul­ta­vas­ti hyö­ty­neet jol­lain taval­la met­sä­no­mis­ta­jan vaih­toeh­toi­ses­ta rahan­käy­tös­tä. Ihan vas­taa­vin perus­tein voi­tai­siin mää­rä­tä että se joka pur­kaa talon tai teh­taan raken­taa uuden tilal­le. Ja kos­ka meil­lä on käy­tös­sä raha ja omis­tusoi­keus, saa met­sä­no­mis­ta­ja hyö­tyä met­säs­tään mil­loin vaan myy­mäl­lä sitä, arvo nousee joka vuo­si kun puut kasvavat.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Filip­pii­neil­lä on hir­mu­myrs­ky­jä jat­ku­vas­ti, joten tavan­omai­siin hir­mu­myrs­kyi­hin siel­lä on varau­dut­tu. Tämä nyt vaan oli taval­lis­ta isom­pi. Tuu­len sisäl­tä­mä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kak­sin­ker­tai­nen ero.
    Hir­mu­myrs­ky­jen syn­ty­mi­nen on mal­lin­net­tu. Ne saa­vat ener­gian­sa läm­pi­mäs­tä meres­tä, sitä enem­män, mitä läm­pi­mäm­pi tuo meri on. Sik­si läm­pe­ne­mi­nen sekä levit­tää hir­mu­myrs­ky­aluet­ta päi­vän­ta­saa­jal­ta ete­lään ja poh­joi­seen että lisää hyvin voi­mak­kai­den hir­mu­myrs­ky­jen todennäköisyyttä.

    Filip­pii­nien väes­tö­kas­vu on vie­lä voi­ma­kas­ta ja niin­pä uhrien mää­rä kas­vaa vaik­ka muu­tos­ta myrs­kyis­sä ei tapahdu.

    Väes­tö on köy­hää ja niin­pä talot ovat kevyi­tä hök­ke­lei­tä, jot­ka eivät tar­joa suojaa.

    Niin­pä tuhois­ta ei voi vetää suo­raa yhteyt­tä ilmas­ton muuttumiseen.
    Super­myrs­ky­jä on ollut aina esim super­tai­fuu­ni Tip 1970

  13. ” Kau­an on tun­net­tu tapa nos­taa pel­lon tuot­toa tila­päi­ses­ti kal­kit­se­mal­la, mut­ta tätä iloa kes­tää vain jon­kin aikaa, kos­ka maa­pe­rä köyh­tyy ravin­teis­ta ja kor­kei­den sato­jen jäl­keen sadot romah­ta­vat. Täl­lai­nen ryös­tö­vil­je­ly teki rik­kai­ta isiä ja köy­hiä poi­kia, kos­ka se köyh­dyt­ti pel­to­maan. Sitä pidet­tiin ker­ta­kaik­ki­sen sopi­mat­to­ma­na tapa­na vaurastua.”

    Pel­to­maan fos­fo­ri­pi­toi­suu­den suh­teen ympä­ris­tö­oh­jel­mat pakot­ta­vat ryös­tö­vil­je­le­mään. Pit­kä­ai­kai­sis­ta maan vil­ja­vuus­tut­ki­muk­sis­ta on näh­tä­vis­sä sää­nös­ten mukai­sen lan­noi­tus­ta­son alen­ta­van maan fos­fo­ri­pi­toi­suut­ta. Jo nyky­lan­noi­tus­ta­sol­la perus­kun­nol­taan hyväl­tä pel­lol­ta ote­taan enem­män fos­fo­ria tal­teen sadon muka­na kuin sin­ne lai­te­taan. Täl­tä osin pojat saa­vat tilan isiän­sä huo­nom­mas­sa kunnossa.

    Tiu­ken­nuk­sia fos­fo­ri­lan­noi­tuk­seen on edel­leen­kin Suo­meen tulos­sa, vaik­ka Itä­me­ren altaan ran­noil­ta on vii­me vuo­si­na “löy­ty­nyt” usei­ta pis­te­kuor­mit­ta­jia, jois­ta on yhdes­tä läh­tees­tä irron­nut koko Suo­men haja­kuor­mi­tus­ta vas­taa­va mää­rä fos­fo­ria mereen vuosittain.

  14. Soi­nin­vaa­ra: “armo­ton tosia­sia on, että vaik­ka koko maa­il­ma muut­tai­si käyt­täy­ty­mis­tään tänään, Filip­pii­nien koh­ta­lo­na on kär­siä voi­mis­tu­vien hir­mu­myrs­ky­jen ris­kis­tä lähivuosikymmeninä.”

    Tämä ei kai ole täy­sin var­maa. Tie­de­tään­hän nimit­täin meka­nis­me­ja, joil­la ilma­ke­hän ja/tai meren läm­pö­ti­laa voi­tai­siin las­kea nopeas­ti. Tun­ne­tuin on rikin syöt­tä­mi­nen ilmakehään.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Stratospheric_sulfate_aerosols_(geoengineering)

    Jos Yhdys­val­lat, Kii­na tai Intia päät­täi­si­vät, että ilmas­to on men­nyt lii­an rajuk­si, niil­lä saat­tai­si olla halu­ja ja resurs­se­ja läm­pö­ti­lan las­ke­mi­seen. No, mik­sei EU:llakin, vaik­ka tääl­lä nuo myrs­kyt eivät ole samaa luok­kaa kuin lähem­pä­nä tropiikkia.

  15. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Grön­lan­nin sula­mi­seen meni­si 300‑1000 vuotta…

    Miten ihmis­kun­ta on kehit­ty­nyt 300 vuodessa?

    Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Nyt pois ran­nas­ta! 300 vuo­den kulut­tua on tulva!

    Kuten O.S. alus­sa pro­fes­so­ri­aan lai­na­ten tote­si: “Hitaas­ti pahe­ne­vat tren­dit ovat vaa­ral­li­sim­pia. Kos­kaan ei ole oikea aika rea­goi­da nii­hin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­tai­siin.” En pitäi­si tätä vauhkoamisena.

    Lon­toon maa­na­lai­nen viet­ti hil­jan 150-vuo­tis­juh­li­aan. Ei 300-vuot­ta ole mikään mah­dot­to­man pit­kä aika, ellei sit­ten näkö­vink­ke­li ole kovin kapea, rajoit­tuen esim. omaan elin­ai­kaam­me. Aika­jän­ne on pit­kä tai lyhyt, kat­san­to­kan­nas­ta riippuen. 

    New Yor­kis­sa osa met­ro­lin­jois­ta sul­jet­tiin vii­me syk­sy­nä San­dy-myrs­kyn, sen nos­tat­ta­man meren­pin­nan ja sii­tä seu­ran­neen tul­vi­mi­sen takia (ks. “http://www.businessinsider.com/hurricane-sandy-photos-of-new-york-subway-flooded-2012–10”). Läh­teen (“http://www.nytimes.com/2013/08/05/nyregion/subway-riders-grudgingly-accept-more-storm-repairs.html?_r=0”) mukaan N.Y.:n met­ron kor­jaus­kus­tan­nuk­set San­dy-myrs­kyn jäl­jil­tä oli­vat luok­kaa 300 mil­joo­naa dol­la­ria. Ehkä joku mak­su­mie­hek­si jou­tu­nut saat­toi täs­tä vauhkota!

    Ete­läi­sel­lä Itä­me­rel­lä mar­ras­kuus­sa 141 vuot­ta sit­ten, v. 1872 vähin­tään 271 ihmis­tä huk­kui, 2,850 taloa hajo­si tai vau­rioi­tui pahas­ti ja 15,160 jäi kodit­to­mik­si, kun meren­pin­ta koho­si tuol­loin esim. War­nemün­des­sä kes­ki­mää­rin 2.43 met­riä (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/1872_Baltic_Sea_flood” ja “http://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Sea”).

    Em. läh­teis­tä ensim­mäi­nen tote­aa vuo­den 1872 tul­vas­ta: “This flood counts sta­tis­tical­ly as a 100-year flood. A storm flood of simi­lar dimen­sions today would cause far more dama­ge because the coas­tal region is much more den­se­ly popu­la­ted than at that time.”
    Mai­nit­tu sta­tis­tiik­ka lie­nee laa­dit­tu ennus­ta­maan tie­tyn kes­kiar­von ympä­ril­lä tapah­tu­via vaih­te­lui­ta, ei huo­mioi­maan sen lisäk­si ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mia, vai­keas­ti arvioi­ta­vis­sa ole­via uusia kehityskulkuja.

    Tsu­na­min alta ehti­vät nopeim­mat kara­ta, jos lähel­lä oli riit­tä­vän kor­keal­la sijain­nut pako­paik­ka. Hitaam­min liik­ku­vat ja kiin­teät raken­nel­mat jäi­vät sen sijaan armot­ta tul­vi­vien vesi­mas­so­jen armoil­le, jos eivät pakoon päässeet.
    “Sam­ma­kot lie­del­lä ole­vas­sa kat­ti­las­sa” on tyyp­pie­si­merk­ki kyvyt­tö­myy­des­tä rea­goi­da “hitaa­seen” muu­tok­seen. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä eri aika­jän­teil­lä löytyy …

    Ris­ki on aina syy­tä tie­dos­taa ja sen varal­le on asian­mu­kai­ses­ti ajois­sa varau­dut­ta­va, vaik­kei ongel­ma­ti­lan­ne edes oma­na elin­ai­ka­nam­me ehti­si toteu­tua. Olen­nais­ta oli­si kai­ke­ti se että ei tii­vis­tet­täi­si asu­tus­ta ja muu­ta infraa ala­vil­le, lii­an lähel­lä mer­ta sijait­se­vil­le alueil­le, mis­sä ollaan kovin alt­tii­na sen pin­nan kohoa­mi­sel­le. Kes­tä­väm­pää kehitystä!

  16. San­dy oli edel­leen­kin 1‑luokan hur­ri­kaa­ni ja se vain sat­tui osu­maan tiheäs­tia­su­te­tul­le alu­eel­le. San­dys­sä ei ollut oikeas­taan mitään epätavallista.

    San­dy osoit­ti miten sur­kea maa­il­man mah­ta­vim­man val­tion infras­tuk­tuu­ri on. Ei oikeas­taan muuta.

  17. Rau­ta­tien­to­rin taan­noi­nen put­ki­rik­ko ja sen vai­ku­tuk­set oman met­rom­me toi­min­taan oli pie­ni esi­va­roi­tus sii­tä, mitä jos­kus voi­si sat­tua. Meri­ve­si saa­nee her­kis­sä säh­kö­lait­teis­sa aikaan ikä­väm­pää jäl­keä. Suun­ni­tel­mia tul­van varal­le tar­vit­ta­neen meil­lä­kin, niin henkilö‑, omai­suus- kuin ympä­ris­tö­va­hin­ko­jen tor­ju­mi­sek­si ja/tai lie­vit­tä­mi­sek­si. Ilmas­ton­muu­tos voi tuo­da meil­le­kin lisään­ty­viä meri­ve­si­tul­via ja rank­ko­ja satei­ta, veden ja lumen muodossa.

    Sitä en tark­kaan tun­ne, miten meri­ve­si­tul­vat vai­kut­ta­vat ihmi­sa­su­mus­ten raken­tei­siin, mm. eris­tei­siin, ja yli­pää­tään kau­pun­gin kaik­keen infraan. Miten hel­pos­ti esim. talot ja tek­niik­ka (mm. säh­kö- ja tie­to­lii­ken­neyh­tey­det, vesi- ja vie­mä­ri­jär­jes­tel­mät) mene­vät täs­sä yhtey­des­sä käyt­tö­kel­vot­to­maan kun­toon? Ehkä joku tietää …

  18. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Meil­lä on vain yksi elä­mä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mureh­ti­mi­seen? Istu­taan pimeäs­sä pote­mas­sa syyl­li­syyt­tä, että olem­me olemassa?

    Kat­so­kaa ihmis­kun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sano­kaa yksi­kin syy, mik­sem­me kyke­ni­si rat­kai­se­maan tätä­kin ongelmaa? 

    Kuka tääl­lä mureh­tii? Saa­ti pimeäs­sä? Juu­ri­han täs­sä blo­gi-isän­tä ja kom­men­taat­to­rit rat­ko­vat tätä­kin ongel­maa. Kyl­lä täs­tä vii­meis­tään sadas­sa vuo­des­sa val­mis­ta tulee. 

    Vai mei­naat­ko että ajan huk­kaa täm­möi­nen blo­gis­te­lu, Äiti kyl­lä rat­kai­see ongel­man? Tai Joku Muu?

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Hel­sin­ki ja Espoo nykyi­sin kovin lyhyt­nä­köi­siä, kun mm. Län­si­met­ro lin­jat­tiin lisää­mään asu­tus­ta lähel­lä meren ran­taa …Jos esi­mer­kik­si Grön­lan­nin man­ner­jää­ti­kön sula­mi­nen joh­tai­si meren­pin­nan nousuun…

    Grön­lan­nin sula­mi­seen meni­si 300‑1000 vuotta…Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Miten ihmis­kun­ta on kehit­ty­nyt 300 vuodessa? 

    Otta­mat­ta kan­taa sulaa­ko Grön­lan­ti ja mis­sä aikas­kaa­las­sa: ihmis­kun­ta tup­paa kehit­ty­mään odot­ta­mat­to­mil­la aloil­la odot­ta­mat­to­man pal­jon, ja odo­te­tuil­la aloil­la usein sää­lit­tä­vän vähän. Mie­leen on jää­nyt Mitä-Mis­sä-Mil­loin vuo­si­kir­jan ‑65 arvio mil­tä vuon­na 2000 näyt­tää: sii­nä muis­taak­se­ni autot len­si­vät kuin Jet­so­neis­sa (OK, nyky­su­ku­pol­vel­le: kuin Futu­ra­mas­sa) ja ruo­ka-annok­set tuli­vat nap­pia pai­na­mal­la sei­näs­tä. Tie­to­ko­neet taas oli­vat yhä huo­neen­ko­koi­sia järkäleitä.

    Shir­ky mai­nit­see kir­jas­saan kuin­ka hän tei­ni-iäs­sä väit­te­li kave­rin­sa kans­sa pitäi­si­kö moder­nia aikaa kut­sua ato­mia­jak­si vai ava­ruusa­jak­si. He veik­ka­si­vat vää­riä hevo­sia. Ydin­voi­mal­la tuo­te­taan joku kym­me­nes­osa maa­il­man säh­kös­tä ja ava­ruus­tek­no­lo­gia on ei-nyt-ihan-mar­gi­naa­li­nen teol­li­suu­de­na­la, mut­ta ne mit­kä kou­riin­tun­tu­vas­ti muut­ti­vat arki­to­del­li­suut­ta kaik­kial­la oli­vat tran­sis­to­ri ja e‑pilleri! (No, peli on toki kat­so­mat­ta lop­puun asti, kat­so­taan­pa mikä osoit­tau­tuu mer­ki­tyk­sel­li­sim­mäk­si, jos sat­tuu löy­ty­mään maa­pal­lon ulko­puo­li­nen äly).

    Saat­taa­han olla että 300 vuo­des­sa ihmis­kun­ta kek­sii siir­rel­tä­vät met­ro­tun­ne­lit tai jon­kun poh­ja­vent­tii­lin jos­ta mer­ta voi las­kea tyh­jem­mäk­si. On myös mah­dol­lis­ta että met­ro­tun­ne­lien vet­ty­mis­tä ei vie­lä­kään pys­ty­tä estä­mään, mut­ta kehi­tys on tapah­tu­nut jol­lain täy­sin odot­ta­mat­to­mal­la suun­nal­la — vaik­ka­pa että met­ro­mat­kus­ta­jat pys­ty­vät gee­ni­ma­ni­pu­loi­maan itsel­leen kiduk­set mat­kan ajak­si. Tai että Mad Max ‑dys­to­pian mukai­nen tek­no­kult­tuu­rin tuho toteu­tui sittenkin.

  19. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: On kyl­lä täy­sin jär­je­tön­tä repos­tel­la Filip­pii­nien tuholla.

    Täs­tä samaa miel­tä. Haiy­an ei kai (?) edes kerän­nyt voi­maan­sa ylit­tä­mäl­lä mitään poik­keuk­sel­li­sen läm­pi­miä meria­luei­ta. Tilas­tol­li­sis­ta ilmiöis­tä ei pitäi­si kes­kus­tel­la kes­kit­ty­mäl­lä yhteen kruu­naan tai klaavaan.

  20. Mik­ko Kivi­ran­ta: Täs­tä samaa miel­tä. Haiy­an ei kai (?) edes kerän­nyt voi­maan­sa ylit­tä­mäl­lä mitään poik­keuk­sel­li­sen läm­pi­miä meria­luei­ta. Tilas­tol­li­sis­ta ilmiöis­tä ei pitäi­si kes­kus­tel­la kes­kit­ty­mäl­lä yhteen kruu­naan tai klaavaan.

    Siis kyl­lä­hän se kerä­si voi­man­sa erit­täin läm­pi­mäl­tä meria­lu­eel­ta, mut­ta jos käsi­tin oikein niin se meren läm­pö liit­tyy El Ninoon ja La Ninaan. Nyt on kai La Nina vai­he menossa?

    Mut­ta nyt ilmas­ton­muu­tok­sen koh­dal­la käyt­täy­dy­tään juu­ri noin mitä sanoit kruu­nas­ta ja klaavasta. 

    Jokai­nen myrs­ky, jokai­nen kui­vuus, jokai­nen sää­il­miö lai­te­taan ilmas­ton­muu­tok­sen piik­kiin. Samoin jokai­nen pak­ka­nen tai lumi­sa­de taas hävit­tää koko ilmastonmuutoksen.

    Vähän sama kuin Kai­nuus­sa kaik­ki vähän­kään eri­koi­sem­pi tapah­tu­ma menee nyt Tal­vi­vaa­ran piikkiin.

    En minä aina­kaan näe, miten­kä tämä vauh­koon­nut­ta­mi­nen aut­taa tor­ju­maan ihmi­sen aiheut­ta­maa ilmas­ton lämpenemistä?

    Ei se aina­kaan ole vähen­tä­nyt päästöjä.

    Kyl­lä­hän sosi­aa­li­ses­sa medias­sa saa­daan vaik­ka mil­joo­na ihmis­tä tyk­kää­mään, että nyt me vähen­näm­me pääs­tö­jä, mut­ta vii­den minuu­tin kulut­tua nois­ta mil­joo­nas­ta tus­kin kovin moni muis­taa luvan­neen­sa vähen­tää päästöjä.

  21. Kak­si mitä­tön­tä huomautusta: 

    1) Vuo­si 1928 ei ollut 75 vuot­ta sitten. 

    2) Tuu­len lii­ke-ener­gia on ver­ran­nol­li­nen tuu­len vauh­din neli­öön, kuten tuu­li­kuor­ma­kin. Tuu­len teho on ver­ran­nol­li­nen kuutioon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.