Ilmastopolitiikka (3) Vaikutusten pitkä viive

Toinen syy, mik­si ilmas­ton­muu­tok­seen on niin vaikea tart­tua, on että toimen­piteet vaikut­ta­vat vuosikym­menten viipeel­lä. Lähivu­osikym­menten ilmas­ton­muu­tos on pääosin jo aiheutet­tu. Päätök­sen­tek­i­jöi­den tulisi saa­da tulok­sia vuo­den tai vähin­tään nyt neljän vuo­den sisäl­lä. Juuri nyt var­maankin Fil­ip­pi­ineil­lä on suur­ta kan­na­tus­ta tiukem­malle ilmastopoli­ti­ikalle, mut­ta armo­ton tosi­a­sia on, että vaik­ka koko maail­ma muut­taisi käyt­täy­tymistään tänään, Fil­ip­pi­inien kohtalona on kär­siä voimis­tu­vien hir­mumyrsky­jen riskistä lähivu­osikym­meninä. Tilanteen huonone­m­i­nen alka­isi hidas­tua vas­ta pitkän ajan kuluttua.

Hitaasti pahenevat tren­dit ovat vaar­al­lisimpia, sanoi tilas­toti­eteen pro­fes­sori­ni Leo Törn­qvist. Koskaan ei ole oikea aika reagoi­da niihin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­taisi­in. Aina on jokin akuutimpi kri­isi pääl­lä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään veruk­keena tin­kiä ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teista, lykätä toimia parem­pi­in aikoihin.

Ennen on ajatel­tu paljon pidem­mälle. Suomes­sa met­sä kas­vaa niin hitaasti, että investoin­nit taimien istu­tuk­seen ovat nor­maale­ja taloudel­lisia laskelmia käyt­täen kan­nat­ta­mat­to­mia. Tuloa ne tuot­ta­vat vas­ta vuosikym­menten jäl­keen, kun istu­tuk­sen tehnyt on toden­näköis­es­ti itse jo kuol­lut. Vain omaa talout­ta ajatellen olisi ratio­naal­is­in­ta par­tur­oi­da met­sä ja jät­tää se sel­l­aisek­si kuin se par­tur­oin­nin jäl­keen on.

Vielä 75 vuot­ta sit­ten olti­in niin kaukokat­seisia, että tuol­lainen lyhyt­näköi­nen oman talouden opti­moin­ti kiel­let­ti­in vuo­den 1928 yksi­ty­is­met­sälail­la ja määrät­ti­in met­sänis­tu­tus­pakko, joka on voimas­sa edelleen. Nyt sel­l­aista ei uute­na määräyk­senä saataisi aikaan mitenkään, kos­ka puut­tumi­nen met­sän­o­mis­ta­jan taloudel­lisi­in etu­i­hin ei vas­taa ajan henkeä. Kauan on tun­net­tu tapa nos­taa pel­lon tuot­toa tilapäis­es­ti kalk­it­se­mal­la, mut­ta tätä iloa kestää vain jonkin aikaa, kos­ka maaperä köy­htyy rav­in­teista ja korkei­den sato­jen jäl­keen sadot rom­ah­ta­vat. Täl­lainen ryöstövil­je­ly teki rikkai­ta isiä ja köy­hiä poikia, kos­ka se köy­hdyt­ti pel­tomaan. Sitä pidet­ti­in ker­takaikkisen sopi­mat­tomana tapana vaurastua.

Ilmas­tokysymyk­si­in olisi helpom­pi puut­tua, jos muinainen kaukokat­seisu­us olisi yhä voimissaan.

25 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (3) Vaikutusten pitkä viive”

  1. Olen usein itsekin ihme­tel­lyt, että mihin tuo met­sän­hoidon kaukovi­isaus on nykypäivän investoin­neista hävin­nyt, mut­ta seli­tys lie­nee hyvin yksinker­tainen. Tuo viisaus oli lainaa vain. Se tuli meille Sak­sas­ta (koko nykyi­nen met­sähoit­o­ma­llimme ja myös tuon ajan suuret met­säin­vestoi­jat tuli­vat siltä suunnal­ta) ja kos­ka siinä opis­sa ei ole mitään omaa, niin koko moko­man ajat­te­lu­ta­van voi vetää ves­san­pön­töstä yksin tein.

  2. Meneeköhän tuo pel­to­jen kalk­i­tus alle­go­ria ihan niin kuin kirjoitat?
    Kalk­i­tus nos­taa maan ph:ta, joka paran­taa kasvien rav­in­tei­den saan­tia. Muu­tamien vuosien päästä ph jälleen las­kee ja rav­in­tei­den saan­ti vaikeu­tuu, mut­ta ei se rav­in­tei­den ryöstöstä johdu vaan ph:n alen­e­mis­es­ta aiheutu­vas­ta päärav­in­tei­den liuken­e­misen vaikeutumisesta.

    Vuokrapel­to­jen osu­u­den lisään­tyessä pel­to­jen ph on kään­tynyt lasku­un, kos­ka vuokra­sopimusten ollessa lyhyehköjä saat­taa hyö­dyn kalk­i­tuskus­tan­nuk­ses­ta poimia eri vuokramies kuin kalk­i­tus­panos­tuk­sen tekijä.

    Pel­lon peruskun­nos­ta huole­hti­men on paras­ta ympäristön­suo­jelua. Hyv­in­voi­va kasvus­to kerää sadon muo­dos­sa itseen­sä pel­lolle lisä­tytkin rav­in­teet. Mata­lan ph:n pel­lon heikko kasvus­to kerää vähem­män rav­in­tei­ta kuin sinne on levitetty.

  3. On kyl­lä täysin jär­jetön­tä repostel­la Fil­ip­pi­inien tuholla.

    Mei­dän tietomme hir­mumyrsky­istä ulot­tuu alle sadan vuo­den jak­solle, jos­ta siitäkin, vain pieneltä osalta Maa­pal­loa on edes jonkin­laista tutkimustietoa.

    Vas­ta nyt inter­netin yleistyt­tyä saamme oikeasti tarkkaa tietoa, mitä maail­mas­sa tapahtuu. 

    Se että minkälaisia myrskyjä on ollut ole­mas­sa, voimme toki simuloida.

    Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä on tuulen nopeus 70 ms vai 90 ms kun on kyse hökke­likylistä. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä onko tul­van korkeus alaval­la maal­la 2 vai 3 metriä, hukkuu siihen silti.

    Toden­näköisyys sille, että hir­mumyrsky tap­paa tuhan­sia ihmisiä kas­vaa jatku­vasti, vain sik­si että olemme levit­täy­tyneet laa­jalle ja meitä on paljon.

    Katas­trofi­in ei tarvi­ta super­me­ga myrskyä, vaan myrsky joka osuu sopi­vaan paikkaan. Esimerkik­si Sandy oli 1‑luokan hur­rikaani, mut­ta taloudel­liset tuhot oli­vat valtavat. 

    Fil­ip­pi­init sijait­se­vat merel­lä ja raken­nuskan­ta on surkeaa. Sama lop­putu­los olisi tul­lut vaikka­pa 4‑luokan hur­rikaanil­la, kun reit­ti oli suo­raan Fil­ip­pi­inie ylitse. On täysin törkeää lähteä rat­sas­ta­maan täl­lä surkeal­la sattumalla.

    Toden­näköisyys sille, että tapah­tuu vaikka­pa maan­järistys jos­sain suurkaupungis­sa, kas­vaa jatku­vasti. Samoin hir­mumyrsky­jen osum­i­nen suurkaupunkei­hin. Näitä suurkaupunke­ja ei ole ollut ole­mas­sa edes sataa vuot­ta nykyisen kokoisi­na ja sata vuot­takin on yksi silmänräpäys.

    1. Fil­ip­pi­ineil­lä on hir­mumyrskyjä jatku­vasti, joten tavanomaisi­in hir­mumyrsky­i­hin siel­lä on varaudut­tu. Tämä nyt vaan oli taval­lista isom­pi. Tuulen sisältämä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kaksinker­tainen ero.
      Hir­mumyrsky­jen syn­tymi­nen on mallinnet­tu. Ne saa­vat ener­giansa lämpimästä mer­estä, sitä enem­män, mitä lämpimämpi tuo meri on. Sik­si läm­pen­e­m­i­nen sekä levit­tää hir­mumyrskyaluet­ta päivän­tasaa­jal­ta etelään ja pohjoiseen että lisää hyvin voimakkaiden hir­mumyrsky­jen todennäköisyyttä.

  4. “Aina on jokin akuutimpi kri­isi päällä.”

    Esimerkik­si Fukushi­man jälki­main­ingeis­sa Sak­sa ja Japani vähen­sivät ydin­voimaa ja lisä­sivät hiilen polttoa.

  5. Aina on jokin akuutimpi kri­isi pääl­lä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään veruk­keena tin­kiä ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teista, lykätä toimia parem­pi­in aikoihin. 

    Tuo on hyvä argu­ment­ti, jota kan­nat­taa käyt­tää poli­ti­ikas­sa nyky­istä enem­män. Ehkä hyvä tapa mallintaa tehtäviä on sel­l­ainen, että ei ole ole­mas­sa yhtä pri­or­i­teet­tilis­taa, vaan on aina ole­mas­sa sekä lyhyen tähtäi­men (rahat poli­isin par­tioin­ti­in), keskip­itkän tähtäi­men (nykyi­nen rahoi­tuskri­isi), että pitkän tähtäi­men (met­sän istu­tus, ilmas­to) han­kkei­ta, joi­ta kaikkia hoide­taan samaan aikaan, ja jokaiselle allokoidaan resursse­ja. Vain jokin sodan kaltainen hätäti­la oikeut­taa vähen­tämään panos­tus­ta pitkän tähtäi­men han­kkeisi­in jok­sikin aikaa. Euroopan taan­tu­ma (yksi monista) ei anna sel­l­aiseen mitään aihet­ta. Poli­i­ikko­jen täy­tyy kaivaa rahat jostain tämänkin kri­isin hoitoon, mut­ta kaivakaa nyt ihmeessä yhä keskimäärin hyvis­sä varois­sa ole­vien suo­ma­lais­ten kukkaros­ta (vaik­ka ovatkin äänestäjiä), ei tulevil­ta sukupolvil­ta eikä oma­l­ta tulevaisuudeltamme.

    Pel­tomaan ja met­sä­maan toimi­vana säi­lyt­tämi­nen on tärkeää, mut­ta tuo kalk­it­semis­es­imerk­ki ei näytä aukot­toma­l­ta, eikä siis ole kovin hyvä. Kalk­ki ei liene tuol­lainen eri­ty­is­pahis, vaan vain yksi melko vaara­ton kom­po­nent­ti maanvil­jeli­jän pellonkunnostuspaletissa.

    1. Kalk­it­sem­i­nen on var­maankin nyt ihan hyvä tapa, mut­ta 1700-luvul­la se ooli hyvin huono, kos­ka ei ollut keinolan­noit­tei­ta pitämään pel­to kun­nos­sa tehovil­jelystä huolimatta.

  6. “Hitaasti pahenevat tren­dit ovat vaar­al­lisimpia, sanoi tilas­toti­eteen pro­fes­sori­ni Leo Törn­qvist. Koskaan ei ole oikea aika reagoi­da niihin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­taisi­in. Aina on jokin akuutimpi kri­isi pääl­lä. Juuri nyt Suomen ja Euroopan talousongelmia käytetään veruk­keena tin­kiä ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teista, lykätä toimia parem­pi­in aikoihin.

    Ennen on ajatel­tu paljon pidemmälle.”

    Ovatko myös Helsin­ki ja Espoo nyky­isin kovin lyhyt­näköisiä, kun mm. Län­simetro lin­jat­ti­in lisäämään asu­tus­ta lähel­lä meren rantaa (lue pin­taa) mis­sä ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma meren pin­nan hidas nousu tulee ole­maan tiedos­sa ole­van trendin muo­dosta­ma iso ongelma?

    Jos esimerkik­si Grön­lan­nin man­ner­jäätikön sulami­nen johtaisi meren­pin­nan nousu­un, joka olisi suu­ru­udeltaan noin 6,9 — 8,3 metriä, eikö mit­tavampi uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, esimerkik­si Helsingis­sä, kan­nat­taisi jo kieltää 10 metrin korkeuskäyrän ala­puolisil­la alueilla?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalk­it­sem­i­nen on var­maankin nyt ihan hyvä tapa, mut­ta 1700-luvul­la se ooli hyvin huono, kos­ka ei ollut keinolan­noit­tei­ta pitämään pel­to kun­nos­sa tehovil­jelystä huolimatta.

    Luo­muvil­je­lyä voinee ver­ra­ta 1700 luvun vil­je­lyyn. Luo­muvil­je­lyn ohjeis­tuk­ses­sa koroste­taan kalk­i­tuk­sen vält­tämät­tömyyt­tä ja se on siis sal­lit­tua. Ph:n nos­to on tärkeää muun­muas­sa luo­mun vil­je­lykier­rollw vält­tämät­tömien palkokasvien viihtymiselle ja se myös vilka­s­tut­taa maan pieneliötoimintaa.

    Mis­tä käsi­tyk­sesi 1700-luvun tilanteesta sit­ten juon­tuu? Täl­löin kask­ivil­je­ly oli vielä Suomes­sa val­lit­se­va vil­je­ly­ta­pa. Tuh­ka lan­noit­taa ja nos­taa maan ph:ta. Hyvistä vaiku­tuk­sis­taan huoli­mat­ta kasken polt­to lennät­tää taivaan tuuli­in val­taosan humuk­ses­ta ja ravinteista.

    Onko tarkoit­ta­masi 1700-luvun tehovil­je­ly vil­je­lyä ilman kaskeamista, vai liian lyhytkier­toaikaista kaskiviljelyä?

  8. Osmo Soin­in­vaara: Tuulen sisältämä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kaksinker­tainen ero.

    Ener­gia, vai teho?

  9. Sakke: Jos esimerkik­si Grön­lan­nin man­ner­jäätikön sulami­nen johtaisi meren­pin­nan nousu­un, joka olisi suu­ru­udeltaan noin 6,9 – 8,3 metriä, eikö mit­tavampi uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, esimerkik­si Helsingis­sä, kan­nat­taisi jo kieltää 10 metrin korkeuskäyrän ala­puolisil­la alueilla?

    Tässä on nyt ensin se “jos”. Kan­nat­taa kysyä mm. seu­raavia asioita
    1) Kuin­ka toden­näköistä Grön­lan­nin jäätikön sulami­nen on
    2) Jos näin käy, kauanko se kestää (ehkä 1000 vuot­ta tai enem­män). Onko tuo metro­ra­ta tarkoi­tus olla käytössä esim. 500 vuo­den kuluttua.
    3) Nos­taisiko sulami­nen sit­ten aikoinaan meren­pin­taa todel­la noin paljon
    4) Nousisiko veden­pin­ta Suomen­lahdel­la saman ver­ran. Käsit­tääk­seni pin­nan nousem­i­nen ei olisi lainkaan tasaista vaan tääl­lä huo­mat­tavasti pienem­pää kuin eteläisel­lä pal­lon­puliskol­la. Mik­si näin, en tiedä. Voisiko johtua siitä, että vesi lorah­taisi tietenkin alaspäin etelään.

  10. Grön­lan­nin sulamiseen menisi 300‑1000 vuotta…

    Miten ihmiskun­ta on kehit­tynyt 300 vuodessa?

    Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Nyt pois ran­nas­ta! 300 vuo­den kulut­tua on tulva!

  11. Eihän tuo met­sänis­tu­tus poikkea paljoa mis­tään muus­takaan investoin­nista, muut ihmiset hyö­tyvät siitä että puun hin­ta las­kee, ja oli­si­vat luul­tavasti hyö­tyneet jol­lain taval­la met­sän­o­mis­ta­jan vai­h­toe­htois­es­ta rahankäytöstä. Ihan vas­taavin perustein voitaisi­in määrätä että se joka purkaa talon tai tehtaan rak­en­taa uuden tilalle. Ja kos­ka meil­lä on käytössä raha ja omis­tu­soikeus, saa met­sän­o­mis­ta­ja hyö­tyä met­sästään mil­loin vaan myymäl­lä sitä, arvo nousee joka vuosi kun puut kasvavat.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Fil­ip­pi­ineil­lä on hir­mumyrskyjä jatku­vasti, joten tavanomaisi­in hir­mumyrsky­i­hin siel­lä on varaudut­tu. Tämä nyt vaan oli taval­lista isom­pi. Tuulen sisältämä ener­gia menee nopeu­den kuu­tios­sa, joten sil­lä, onko nopeus 70 m/s vai 90 m/s on yli kaksinker­tainen ero.
    Hir­mumyrsky­jen syn­tymi­nen on mallinnet­tu. Ne saa­vat ener­giansa lämpimästä mer­estä, sitä enem­män, mitä lämpimämpi tuo meri on. Sik­si läm­pen­e­m­i­nen sekä levit­tää hir­mumyrskyaluet­ta päivän­tasaa­jal­ta etelään ja pohjoiseen että lisää hyvin voimakkaiden hir­mumyrsky­jen todennäköisyyttä.

    Fil­ip­pi­inien väestökasvu on vielä voimakas­ta ja niin­pä uhrien määrä kas­vaa vaik­ka muu­tos­ta myrskyis­sä ei tapahdu.

    Väestö on köy­hää ja niin­pä talot ovat kevy­itä hökkeleitä, jot­ka eivät tar­joa suojaa.

    Niin­pä tuhoista ei voi vetää suo­raa yhteyt­tä ilmas­ton muuttumiseen.
    Supermyrskyjä on ollut aina esim super­tai­fu­u­ni Tip 1970

  13. ” Kauan on tun­net­tu tapa nos­taa pel­lon tuot­toa tilapäis­es­ti kalk­it­se­mal­la, mut­ta tätä iloa kestää vain jonkin aikaa, kos­ka maaperä köy­htyy rav­in­teista ja korkei­den sato­jen jäl­keen sadot rom­ah­ta­vat. Täl­lainen ryöstövil­je­ly teki rikkai­ta isiä ja köy­hiä poikia, kos­ka se köy­hdyt­ti pel­tomaan. Sitä pidet­ti­in ker­takaikkisen sopi­mat­tomana tapana vaurastua.”

    Pel­tomaan fos­forip­i­toisu­u­den suh­teen ympäristöo­hjel­mat pakot­ta­vat ryöstövil­jelemään. Pitkäaikai­sista maan vil­javu­us­tutkimuk­sista on nähtävis­sä säänösten mukaisen lan­noi­tus­ta­son alen­ta­van maan fos­forip­i­toisu­ut­ta. Jo nyky­lan­noi­tus­ta­sol­la peruskun­noltaan hyvältä pel­lol­ta ote­taan enem­män fos­fo­ria tal­teen sadon mukana kuin sinne laite­taan. Tältä osin pojat saa­vat tilan isiän­sä huonom­mas­sa kunnossa.

    Tiuken­nuk­sia fos­fo­ri­lan­noituk­seen on edelleenkin Suomeen tulos­sa, vaik­ka Itämeren altaan ran­noil­ta on viime vuosi­na “löy­tynyt” usei­ta pis­tekuor­mit­ta­jia, joista on yhdestä läh­teestä irronnut koko Suomen hajakuor­mi­tus­ta vas­taa­va määrä fos­fo­ria mereen vuosittain.

  14. Soin­in­vaara: “armo­ton tosi­a­sia on, että vaik­ka koko maail­ma muut­taisi käyt­täy­tymistään tänään, Fil­ip­pi­inien kohtalona on kär­siä voimis­tu­vien hir­mumyrsky­jen riskistä lähivuosikymmeninä.”

    Tämä ei kai ole täysin var­maa. Tiede­tään­hän nimit­täin mekanis­me­ja, joil­la ilmake­hän ja/tai meren läm­pöti­laa voitaisi­in laskea nopeasti. Tun­ne­tu­in on rikin syöt­tämi­nen ilmakehään.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Stratospheric_sulfate_aerosols_(geoengineering)

    Jos Yhdys­val­lat, Kiina tai Intia päät­täi­sivät, että ilmas­to on men­nyt liian rajuk­si, niil­lä saat­taisi olla halu­ja ja resursse­ja läm­pöti­lan laskemiseen. No, mik­sei EU:llakin, vaik­ka tääl­lä nuo myrskyt eivät ole samaa luokkaa kuin lähempänä tropiikkia.

  15. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Grön­lan­nin sulamiseen menisi 300‑1000 vuotta…

    Miten ihmiskun­ta on kehit­tynyt 300 vuodessa?

    Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Nyt pois ran­nas­ta! 300 vuo­den kulut­tua on tulva!

    Kuten O.S. alus­sa pro­fes­so­ri­aan lainat­en tote­si: “Hitaasti pahenevat tren­dit ovat vaar­al­lisimpia. Koskaan ei ole oikea aika reagoi­da niihin, vaik­ka syyt ja seu­rauk­set tun­net­taisi­in.” En pitäisi tätä vauhkoamisena.

    Lon­toon maanalainen viet­ti hil­jan 150-vuo­tisjuh­li­aan. Ei 300-vuot­ta ole mikään mah­dot­toman pitkä aika, ellei sit­ten näkövinkke­li ole kovin kapea, rajoittuen esim. omaan eli­naikaamme. Aika­jänne on pitkä tai lyhyt, kat­san­tokan­nas­ta riippuen. 

    New Yorkissa osa metrolin­joista sul­jet­ti­in viime syksynä Sandy-myrskyn, sen nos­tat­ta­man meren­pin­nan ja siitä seu­ran­neen tul­vimisen takia (ks. “http://www.businessinsider.com/hurricane-sandy-photos-of-new-york-subway-flooded-2012–10”). Läh­teen (“http://www.nytimes.com/2013/08/05/nyregion/subway-riders-grudgingly-accept-more-storm-repairs.html?_r=0”) mukaan N.Y.:n metron kor­jauskus­tan­nuk­set Sandy-myrskyn jäljiltä oli­vat luokkaa 300 miljoon­aa dol­lar­ia. Ehkä joku mak­sum­iehek­si joutunut saat­toi tästä vauhkota!

    Eteläisel­lä Itämerel­lä mar­rasku­us­sa 141 vuot­ta sit­ten, v. 1872 vähin­tään 271 ihmistä hukkui, 2,850 taloa hajosi tai vau­ri­oi­tui pahasti ja 15,160 jäi kodit­tomik­si, kun meren­pin­ta kohosi tuol­loin esim. Warnemün­dessä keskimäärin 2.43 metriä (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/1872_Baltic_Sea_flood” ja “http://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Sea”).

    Em. lähteistä ensim­mäi­nen toteaa vuo­den 1872 tul­vas­ta: “This flood counts sta­tis­ti­cal­ly as a 100-year flood. A storm flood of sim­i­lar dimen­sions today would cause far more dam­age because the coastal region is much more dense­ly pop­u­lat­ed than at that time.”
    Mainit­tu sta­tis­ti­ik­ka lie­nee laa­dit­tu ennus­ta­maan tietyn keskiar­von ympäril­lä tapah­tu­via vai­htelui­ta, ei huomioimaan sen lisäk­si ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­tamia, vaikeasti arvioitavis­sa ole­via uusia kehityskulkuja.

    Tsunamin alta ehtivät nopeim­mat kara­ta, jos lähel­lä oli riit­tävän korkeal­la sijain­nut pakopaik­ka. Hitaam­min liikku­vat ja kiin­teät raken­nel­mat jäivät sen sijaan armot­ta tul­vivien ves­i­mas­so­jen armoille, jos eivät pakoon päässeet.
    “Sam­makot liedel­lä olevas­sa kat­ti­las­sa” on tyyp­pies­imerk­ki kyvyt­tömyy­destä reagoi­da “hitaaseen” muu­tok­seen. Muitakin esimerkke­jä eri aika­jän­teil­lä löytyy …

    Ris­ki on aina syytä tiedostaa ja sen var­alle on asian­mukaises­ti ajois­sa varaudut­ta­va, vaikkei ongel­mati­lanne edes omana eli­naikanamme ehtisi toteu­tua. Olen­naista olisi kaiketi se että ei tiivis­tet­täisi asu­tus­ta ja muu­ta infraa alav­ille, liian lähel­lä mer­ta sijait­seville alueille, mis­sä ollaan kovin alt­ti­ina sen pin­nan kohoamiselle. Kestäväm­pää kehitystä!

  16. Sandy oli edelleenkin 1‑luokan hur­rikaani ja se vain sat­tui osumaan tiheäs­ti­a­sute­tulle alueelle. Sandyssä ei ollut oikeas­t­aan mitään epätavallista.

    Sandy osoit­ti miten surkea maail­man mah­tavim­man val­tion infra­stuk­tu­uri on. Ei oikeas­t­aan muuta.

  17. Rauta­tien­torin taan­noinen putkirikko ja sen vaiku­tuk­set oman metromme toim­intaan oli pieni esi­varoi­tus siitä, mitä joskus voisi sat­tua. Merivesi saa­nee herkissä sähkölait­teis­sa aikaan ikäväm­pää jälkeä. Suun­nitelmia tul­van var­alle tarvit­ta­neen meil­läkin, niin henkilö‑, omaisu­us- kuin ympäristö­vahinko­jen tor­ju­misek­si ja/tai lievit­tämisek­si. Ilmas­ton­muu­tos voi tuo­da meillekin lisään­tyviä merivesi­t­ul­via ja rankko­ja satei­ta, veden ja lumen muodossa.

    Sitä en tarkkaan tunne, miten merivesi­t­ul­vat vaikut­ta­vat ihmisas­umusten rak­en­teisi­in, mm. eris­teisi­in, ja ylipäätään kaupun­gin kaik­keen infraan. Miten hel­posti esim. talot ja tekni­ik­ka (mm. sähkö- ja tietoli­iken­ney­htey­det, vesi- ja viemäri­jär­jestelmät) menevät tässä yhtey­dessä käyt­tökelvot­tomaan kun­toon? Ehkä joku tietää …

  18. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Meil­lä on vain yksi elämä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mure­htimiseen? Istu­taan pimeässä potemas­sa syyl­lisyyt­tä, että olemme olemassa?

    Kat­sokaa ihmiskun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sanokaa yksikin syy, mik­semme kykenisi ratkaise­maan tätäkin ongelmaa? 

    Kuka tääl­lä mure­htii? Saati pimeässä? Juuri­han tässä blo­gi-isän­tä ja kom­men­taat­torit ratko­vat tätäkin ongel­maa. Kyl­lä tästä viimeistään sadas­sa vuodessa valmista tulee. 

    Vai meinaatko että ajan hukkaa täm­möi­nen blo­gis­telu, Äiti kyl­lä ratkaisee ongel­man? Tai Joku Muu?

    Lau­ri Kumpu­lainen:

    “Helsin­ki ja Espoo nyky­isin kovin lyhyt­näköisiä, kun mm. Län­simetro lin­jat­ti­in lisäämään asu­tus­ta lähel­lä meren rantaa …Jos esimerkik­si Grön­lan­nin man­ner­jäätikön sulami­nen johtaisi meren­pin­nan nousuun…

    Grön­lan­nin sulamiseen menisi 300‑1000 vuotta…Jotain rajaa vauhkoamiseen?

    Miten ihmiskun­ta on kehit­tynyt 300 vuodessa? 

    Otta­mat­ta kan­taa sulaako Grön­lan­ti ja mis­sä aikaskaalas­sa: ihmiskun­ta tup­paa kehit­tymään odot­ta­mat­tomil­la aloil­la odot­ta­mat­toman paljon, ja odote­tu­il­la aloil­la usein säälit­tävän vähän. Mieleen on jäänyt Mitä-Mis­sä-Mil­loin vuosikir­jan ‑65 arvio miltä vuon­na 2000 näyt­tää: siinä muis­taak­seni autot lensivät kuin Jet­soneis­sa (OK, nyky­sukupolvelle: kuin Futu­ra­mas­sa) ja ruo­ka-annok­set tuli­vat nap­pia paina­mal­la seinästä. Tietokoneet taas oli­vat yhä huoneenkokoisia järkäleitä.

    Shirky mainit­see kir­jas­saan kuin­ka hän tei­ni-iässä väit­teli kaverin­sa kanssa pitäisikö mod­er­nia aikaa kut­sua ato­m­i­a­jak­si vai avaru­usa­jak­si. He veikka­si­vat vääriä hevosia. Ydin­voimal­la tuote­taan joku kymme­ne­sosa maail­man sähköstä ja avaru­uste­knolo­gia on ei-nyt-ihan-mar­gin­aa­li­nen teol­lisu­u­de­nala, mut­ta ne mitkä kouri­in­tun­tu­vasti muut­ti­vat ark­i­todel­lisu­ut­ta kaikkial­la oli­vat tran­sis­tori ja e‑pilleri! (No, peli on toki kat­so­mat­ta lop­pu­un asti, kat­so­taan­pa mikä osoit­tau­tuu merk­i­tyk­sel­lisim­mäk­si, jos sat­tuu löy­tymään maa­pal­lon ulkop­uo­li­nen äly).

    Saat­taa­han olla että 300 vuodessa ihmiskun­ta kek­sii siir­reltävät metro­tun­nelit tai jonkun poh­javent­ti­ilin jos­ta mer­ta voi laskea tyh­jem­mäk­si. On myös mah­dol­lista että metro­tun­nelien vet­tymistä ei vieläkään pystytä estämään, mut­ta kehi­tys on tapah­tunut jol­lain täysin odot­ta­mat­toma­l­la suun­nal­la — vaikka­pa että metro­matkus­ta­jat pystyvät geen­i­ma­nip­u­loimaan itselleen kiduk­set matkan ajak­si. Tai että Mad Max ‑dystopi­an mukainen teknokult­tuurin tuho toteu­tui sittenkin.

  19. Lau­ri Kumpu­lainen: On kyl­lä täysin jär­jetön­tä repostel­la Fil­ip­pi­inien tuholla.

    Tästä samaa mieltä. Haiyan ei kai (?) edes kerän­nyt voimaansa ylit­tämäl­lä mitään poikkeuk­sel­lisen lämpim­iä meri­aluei­ta. Tilas­tol­li­sista ilmiöistä ei pitäisi keskustel­la keskit­tymäl­lä yhteen kru­u­naan tai klaavaan.

  20. Mikko Kivi­ran­ta: Tästä samaa mieltä. Haiyan ei kai (?) edes kerän­nyt voimaansa ylit­tämäl­lä mitään poikkeuk­sel­lisen lämpim­iä meri­aluei­ta. Tilas­tol­li­sista ilmiöistä ei pitäisi keskustel­la keskit­tymäl­lä yhteen kru­u­naan tai klaavaan.

    Siis kyl­lähän se keräsi voimansa erit­täin lämpimältä meri­alueelta, mut­ta jos käsitin oikein niin se meren läm­pö liit­tyy El Ninoon ja La Ninaan. Nyt on kai La Nina vai­he menossa?

    Mut­ta nyt ilmas­ton­muu­tok­sen kohdal­la käyt­täy­dytään juuri noin mitä sanoit kru­u­nas­ta ja klaavasta. 

    Jokainen myrsky, jokainen kuiv­u­us, jokainen sääilmiö laite­taan ilmas­ton­muu­tok­sen piikki­in. Samoin jokainen pakka­nen tai lumisade taas hävit­tää koko ilmastonmuutoksen.

    Vähän sama kuin Kain­u­us­sa kaik­ki vähänkään erikoisem­pi tapah­tu­ma menee nyt Tal­vi­vaaran piikkiin.

    En minä ainakaan näe, mitenkä tämä vauhkoon­nut­ta­mi­nen aut­taa tor­ju­maan ihmisen aiheut­ta­maa ilmas­ton lämpenemistä?

    Ei se ainakaan ole vähen­tänyt päästöjä.

    Kyl­lähän sosi­aalises­sa medi­as­sa saadaan vaik­ka miljoona ihmistä tykkäämään, että nyt me vähen­nämme päästöjä, mut­ta viiden min­uutin kulut­tua noista miljoonas­ta tuskin kovin moni muis­taa luvan­neen­sa vähen­tää päästöjä.

  21. Kak­si mitätön­tä huomautusta: 

    1) Vuosi 1928 ei ollut 75 vuot­ta sitten. 

    2) Tuulen liike-ener­gia on ver­ran­nolli­nen tuulen vauhdin neliöön, kuten tuu­likuor­makin. Tuulen teho on ver­ran­nolli­nen kuutioon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.