Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma

14.11.2013 · Aihe: Ilmastopolitiikka 

Viisas maanviljelijä käyttää omistamaansa laidunmaata tehokkaasti mutta ei ylitä rajaa, jolla ylilaiduntaminen kääntää maan tuoton laskuun. Toisin on asia yhteismaan kohdalla. Yhteinen etu vaatisi edelleen, ettei laidunmaan kantokykyä ylitetä, koska se köyhdyttää lopulta kaikkia. Kuitenkin yksittäisin karjankasvattajan kannattaa lisätä karjansa määrää, koska se lisää hänen tulojaan. Haitta ylilaiduntamisesta koituu kaikille, mutta tulot siitä tulevat hänelle itselleen ja vain hänelle. Siksi hänen kannattaa syyllistyä ylilaiduntamiseen ja toivoa samalla, että muut eivät toimi samoin. Kaikkien muidenkin yhteismaan osakkaiden kannattaa toimia samoin. Jos joku päättää olla vastuullinen, hänen tulonsa pienenevät pienemmän karjan vuoksi, mutta silti hän joutuu kärsimään muiden ahneudesta. Lopputuloksena on yhteismaan ylilaiduntaminen ja kaikkien kärsimät tappiot. Yhteismaan osakkaat pelastaa katastrofilta kyky sopia laiduntamisen rajoista ja osakaskohtaisista kiintiöistä.

Tyypillinen esimerkki yhteismaan ongelmasta on maailman merien kalakantojen uhkaava romahdus ylikalastuksen seurauksena. Vanha ylevä periaate, merten vapaus, on koitumassa koko ihmiskunnan vitsaukseksi muiden vitsauksien joukkoon.

Ihmiskunnalta on täysin irrationaalista riskeerata tulevia elämän edellytyksiä pilaamalla ilmakehää. Päästöjen vähentäminen on huomattavasti halvempaa kuin seurauksista kärsiminen. Jos ihmiskunnalla olisi yksi valistunut johtaja tai toimivaltainen maailmanhallitus, olisi ajat sitten päätetty ryhtyä voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ihmiskunnalla ei ole yhtä päättäjää, vaan päättäjiä on yli seitsemän miljardia, mutta seuraukset jokaisen päätöksistä kannetaan yhdessä. Vaikka toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat kannattavia kaikkien kannalta yhteensä, kenenkään omaa etuaan ajattelevan ei kannata tehdä mitään asian hyväksi, vaan jatkaa fossiilisten energialähteiden käyttöä.

Tehdään täysin hypoteettinen oletus, että ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa itsensä tuhatkertaisina hyötyinä takaisin. Tuhannen euron panostuksesta seuraa miljoonan euron hyöty. Vaikuttaa kannattavalta? Jos minä panostan tuhat euroa, minä en saa miljoonan euron hyötyä itselleni, vaan se jakautuu tasaisesti kaikille maailman yli seitsemälle miljardille ihmiselle. Minulle siitä tulee takaisin noin 0,0014 senttiä. Minun ei siis kannata tehdä itse mitään, mutta toivoa, että kaikki muut tekevät. Yhteismaanongelma puhtaimmillaan. Toinen tapa sanoa sama asia on, että jokaisen kannattaa ryhtyä vapaamatkustajaksi.

Hyötysuhde on vähän parempi, jos asiaa tarkastelee koko Suomen kannalta. Jos Suomi uhraa asian eteen miljardin, takaisin Suomeen palautuu sentään 750 miljoonaa euroa. Vähän idealismia peliin, niin alkaa jo kannattaa.

Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin puolitoista promillea, yli kaksinkertaisesti väestöosuutemme. Oletetaan, että ilmastonmuutoksen etenemisvauhti riippuisi suoraviivaisesti vain hiilidioksidipäästöistä. Tämän vähän epärealistisen oletuksen mukaan jos Suomi lopettaisi huomisesta alkaen päästönsä kokonaan, onnistuisimme viivyttämään ilmastonmuutosta vuoteen 2040 mennessä kahdella viikolla. Todellisuudessa emme pystyisi edes siihen, koska maapallon lämpenemisestä lähivuosikymmeninä suurin osa on jo aiheutettu; ilmastonmuutos ei pysähtyisi, vaikka kaikki lopettaisivat päästönsä heti, vaan maapallo jatkaisi lämpenemistään vain vähän hidastuen menneiden päästöjen vuoksi.

Meidän ei siis oikeastaan kannata tehdä mitään, mutta ei kenenkään muunkaan kannata tehdä mitään. Toisaalta meidän kaikkien kannattaa olla mukana sopimuksessa, jossa kaikki sitoutuvat uhrauksiin ilmaston pelastamiseksi. On kaikkien etu, että toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voitaisiin sopia kaikkia maita ja niiden kaikkia ihmisiä velvoittavasti.

 


[1] Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa tuotannontekijöiden yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen: kuluttaessaan yhteistä resurssia kuluttaja saa hyödyn itselleen, mutta tämän resurssin (”yhteismaan”) kulumisen haitat jakautuvat kaikkien omistajien kesken. Tämä johtaa taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien käyttäjien näkökulmasta. (Wikipedia)

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma”

  1. eemil kirjoitti 14.11.2013 kello 16:19

    Nopein ja vaikuttavin tapa ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siirtää mahdolllisimman suuri osa tuotannosta länsimaihin. Olemme siirtäneet työn kehittyviin maihin oman elintasomme nostamiseksi.

    Tällä elintason nostamisella olemme romahduttaneet kestävän kehityksen. Halvan työvoiman maissa joustavat paitsi palkat, myös ympäristö ja ilmanlaatu.

    Kun tuotanto tehdään teollistuneissa maissa niin näiden kehittynyt ympäristölainsäädäntö varmistaa tuottamisen kestävän kehityksen periaatteilla.

    Kuluttajalle kaikki maksaa enemmän, mikä on hyvä asia, sillä se vähentää kulutusta. Näennäisesti elintaso laskee, mutta todellisuudessa nousee elämänlaadun parantuessa.

    Tämä ajatuskulku on todennäköisesti vastoin kaikkien muiden periaatteita, sillä pitäähän talouslukujen kasvaa. Kasvavalla varallisuudella sitten hoidamme ilmastonmuutoksen sun muun saastumisen teknologian ja päästökaupan avulla kondikseen.

    Onhan se nyt nähty, hyvin on mennyt tähänkin asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.11.2013 kello 16:28

    Enpä malta olla lyttäämättä keskusteluissa usein vastaan tulevaa tekopyhyys-argumenttia, joka liittyy ylipäänsä yhteismaan ongelmaan, ei pelkästään ilmastonmuutoskysymyksiin.

    Puhtaasta peliteoreettisesta hyöty-haitta -näkökulmasta on nimittäin täysin rationaalista vaikkapa vaatia kaikkia sitovaa kalastuskiintiötä Kaspian meren sammelle, ja kiintiöta odotellessa itse kalastaa sampea niin kiivaaseen tahtiin kuin kykenee. Tai vaatia asukaspysäköintiluvan hintoihin tuntuvaa korotusta ja samalla pysäköidä kesäauton-kotteroita puoli-ilmaiseksi pitkin ja poikin kaupunkia.

    Tuommoinen käytös usein leimataan tekopyhäksi, ja on lauseenparsikin “elä niinkuin saarnaat”. Mutta jos aidosti ja vaivaa nähden myös yrittää saada niitä sitovia rajoitteita aikaan, käytöksessä ei ole mitään tekopyhää. (Ja väärinkäytölle alttiita lauseenparsia nyt on muitakin, esimerkiksi kaikkien koulukiusaajien suosikki “se koira älähtää johon kalikka kalahtaa”).

    Maailma on monimutkaisempi jos laajennetaan yksinkertaisen pelimallin ulkopuolelle: esimerkiksi hyvän esimerkin näyttäminen omalla toiminnalla saattaa tuottaa arvovaltaa (tai olla tuottamatta) ja helpottaa neuvotteluja joilla se kaikkia sitova sopimus yritetään saada aikaan. Mutta mitään sisäänrakennettua ristiriitaa ei ole siinä että sekä ajaa omaa etuaan että yrittää saada etuaan rajoitetuksi, yhteismaan kyseessä ollen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  3. Teemu kirjoitti 14.11.2013 kello 16:53

    Asia on juuri näin. Jos Suomessa otetaan käyttöön yksipuolinen hiilidioksidipäästöjä rajoittava ilmastosopimus, niin energiaintensiivinen teollisuus siirtyy Suomesta halpamaihin joissa ympäristöasioista ei piitata sen vertaa. Seurauksena kokonaishiilidioksidipäästöt vain lisääntyvät, menetämme valtavasti työpaikkoja ja joudumme ostamaan samat tuotteet ulkomailta. Ainoa mahdollisuus on maailmanlaajuisesti kattava ilmastosopimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  4. uusi kasvo täällä kirjoitti 14.11.2013 kello 16:57

    pessimisti ei pety, eli ei maapallolla mitään tehdä ennenkuin on pakko/myöhäistä.

    meidän Suomalaisten olisi hyvä vetää vain härskisti kotiinpäin kaikissa ilmastoasioissa, että teollisuus ja työpaikat säilyvät ja sitä kautta jonkun sortin hyvinvointi.

    ilmastomarttyyreiksi meidän ei kannata uhrata itseämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Raimo K kirjoitti 14.11.2013 kello 17:16

    eemil:
    Nopein ja vaikuttavin tapa ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siirtää mahdolllisimman suuri osa tuotannosta länsimaihin.
    ‘snip’

    Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaikka siirrettäisiin laivakuljetuksin tai rekka-autoilla. Ja siirron alkaminen se vasta hidasta olisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Jyrki Patomäki kirjoitti 14.11.2013 kello 18:06

    Ei ilmastomuutosta todellakaan voida torjua muusta elämänmenosta erillisenä ongelmana.

    Ihmisiä ja koko ihmiskuntaa on manipuloitava. Se on mahdollista, koska sellaista on tapahtunut ennenkin, joka aikakausi omalla tavallaan. Joskus ja pitkään ovat valtaväestöä manipuloineet uskonnot – tai oikeammin uskontoa hyväksikäyttävät hallitsijat – nyt sitä tekevät markkinat. Pitäisi jo uskoa, että vetoamme liikaa vain sellaiseen, mikä tuntuu järkevältä. Suuret joukot tekevät ihan älytöntä – toisten mielestä.

    Markkinavoimat ovat länsimaisen elämäntapamme peruspilari. Markkinat ohjaavat kulutusta siihen suuntaan, mikä tuo yritysten omistajille suurimmat voitot. Kun markkinat ovat alkaneet hyötyä vastuullisesta kulutuksesta, on otettu oikea suunta kohti kestävän kehityksen toteutumista. Jos markkinat tekevät omistajilleen parhaiten rahaa aidolla ympäristöystävällisyydellä, eikä vain viherpestyllä, ja eettisesti oikealla tuotannolla, markkinatalous on pelastuksemme ilman, että sen rakenteita tarvitsee muuttaa.

    Jos vastuullinen kulutus muodostuu elämänohjeeksi kaikkialla, se syrjäyttää muuta kulutusta.

    Vastuullisten tuotteiden markkinoinnin pahin este ovat ne vanhat yritykset, usein maailmanlaajuiset, jotka ovat hallinneet markkinoita. Niillä on rahaa ja sen tuomaa valtaa heitellä kapuloita muutoskehityksen rattaisiin, jos se uhkaa omia markkinaosuuksia. Tämä itsestään selvä lähtökohta on pidettävä mielessä, kun arvioidaan, mikä osa vastuullisten tuotteiden arvostelussa on oikeutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. Tonni käteen kirjoitti 14.11.2013 kello 18:27

    Päästökauppa saavutti tavoitteensa ja vieläpä halvalla. Päästöoikeus ei maksa juuri mitään. Silti tätä tavoitteen mukaista päästöjen vähennystä ei juhlita eurooppalaisen ilmastopolitiikan voittona, vaan surkutellaan sitä ettei jouduttu kärsimään enempää.

    Pitäisi päinvastoin mennä maailmalle kehumaan, että (pieni) 20 % päästöjen vähentäminen on naurettavan helppoa ja halpaa. Muiden vuoro olisi kyllä nyt käyttää helpot ja halvat päästöjenvähennyskeinot. Heidän hyväkseenhän Eurooppa alunperinkin uhrautui.

    Kylmää Eurooppaa itseäänhän ilmaston pieni lämpeneminen vain hyödyttää. Kasvukausi pitenee ja lämmityskulut pienenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  8. eemil kirjoitti 14.11.2013 kello 18:39

    Raimo K: Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaikka siirrettäisiin laivakuljetuksin tai rekka-autoilla. Ja siirron alkaminen se vasta hidasta olisikin.

    Kommenttisi perään kuuluu varmaankin 🙂

    Eihän niitä tehtaita ja koneita konkreettisesti lähdetä siirtämään, vaan tuotannon siirtäminen halpamaihin lopetetaan. Siirrytään ostamaan kestävän kehityksen periaatteella tuotettuja hyödykkeitä, palveluita ym.

    Rukataan lainsäädäntöä ja kilpailutuslakia niin, että se suosii lähituotantoa ja kestävällä tavalla tuotettua. Tingitään ökykulutuksesta ja eletään vaatimattomammin ulkosesti , mutta rikkaammin sisäisesti,henkisesti ja sosiaalisesti.

    Mutta O.S. odottaa enemmänkin kasvua lisääviä, teknologisia ja markkinaratkaisuja ilmasto-ongelmaan. Silloin ei tarvitse tinkiä mukavuudesta. Tietysti nykyihmiselle on helpompi myydä ilmastonmuutoksen torjuntaa siten, että ei tarvitse muuttaa mitään eikä köyhäillä.

    Vaan kuluttaa trendikkäästi esim: jokaisesta ostamastasi hybridiauton biopolttoainelitrasta menee 0,0001 senttiä öljypalmulehtojen uudelleen istutukseen. Mainoskuvassa ihana minihametyttö loikoilee hybridiauton konepellillä ja värimaailma on luonnonsuojelullisen vihertävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.11.2013 kello 19:06

    Tähän lienee sopivaa lainata kirjoitusta taholta jonka arvostan korkealle.

    Poikkitieteellisessä ilmastomuutos-työpajassa viime viikolla oli paljon hyviä esitelmiä – liikaa tässä toistettavaksi. Mutta on pakko mainita Radoslav Dimitrovin esitykset. Niistä kävi ilmi monia tärkeitä seikkoja joista en tiennyt ennestään. Jotkut ovat melko lupaavia.

    Radoslav S. Dimitrov on valtiotieteen professori Western Universityssä. Kiinnostavaa kyllä hän on toiminut myös Euroopan Unionin edustajana YK:n ilmastoneuvotteluissa aina vuodesta 1990! Hänen tieteellinen työnsä dokumentoi suljettujen ovien takana käytyjä ilmastoneuvotteluja.

    Tässä eräitä hänen kertomistaan asioista:

    * Kansainvälisessä diplomatiassa ei ole epäilyksen häivää ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen todellisuudesta ja asian vakavuudesta. Kysymys on vain mitä asialle pitäisi tehdä.

    * Hallitukset käyvät suurennuslasin kanssa läpi IPCC:n raporttien joka rivin. Ne eivät voi lisätä mitään tutkijoiden kirjoituksiin, mutta ne voivat poistaa kohtia. Kaikilla valtioilla on veto-oikeus. Tämän vuoksi IPCC:n raportit ovat paljon konservatiivisempia kuin ne voisivat olla, ” merkittävästi laimennettuja “.

    * Ilmastoneuvottelut ovat yllättäneet politiikan tutkijat monella tavalla:

    (1) Tapahtuu merkittävää yhteistyötä ilman että USA olisi ottanut vetäjän roolin.

    (2) Kehitysmaat hyväksyvät rajoituksia, usein jopa enemmän kuin pyydetään.

    (3) Monet maat ja kansalliset organisaatiot toimivat ilman sitovista sopimuksista johtuvia velvoitteita.

    (4) Matkan varrella neuvottelut ovat usein epäonnistuneet huolimatta osapuolten valmiudesta politiikan muuttamiseen.

    * Vuonna 2011 Kiina ja Saudi-Arabia hylkäsivät Durbanin sopimuksen riittämättömänä. Vain Kanada, USA ja Australia olivat vastustaneet voimakkaampia toimia ilmastomuutosta vastaan. Kanada luopui Kyoton sopimuksesta seuraavana päivänä Durbanin epäonnistumisen jälkeen. Julkisuudessa ne syyttivät Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa, vaikka Brasilia oli hyväksynyt dramaattiset päästörajoitukset ja Kiina oli ensimmäistä kertaa hyväksynyt päästörajoituksia ylipäänsä. Vain Intia oli jatkanut “kovaa linjaa”. Diplomatiassa vastapuolen julkinen syyttäminen neuvottelujen epäonnistumisesta on täysin sopimatonta, joten Kiina otti Kanadan tempun iskuna vasten kasvoja. Vastareaktiona se syytti Kanadaa ja “länttä” Durbanin epäonnistumisesta.

    ..snip..

    * Globaali eliitti ei näe ilmastoneuvotteluja ympäristökysymyksenä. He näkevät neuvottelevansa “tulevaisuuden taloudellisesta mahdista”. He keskittyvät reagoimattomuuden taloudellisiin seurauksiin, ja ilmastoratkaisujen tuomiin taloudellisiin hyötyihin.

    * Erityisesti, EU on onnistunut vakuuttamaan monta valtiota että ilmastomuutoksen hoitamiseen kannattaa tarttua nyt. Tämä on tehty taloudellisilla eikä ympäristönsuojelullisilla perusteluilla. Esimerkiksi argumenttina käytetään että aloitteentekijämailla on etulyöntiasema tulevaisuuden “vihreissä työpaikoissa”. Tuloksiin kuuluu Kiinan viimeisin 5-vuotissuunnitelma, jota on jopa kutsuttu “historian edistyksellisimmäksi lainsäädännöksi”, ja myös Japanin suunnitelma 60-80% vähennyksistä hiilipäästöihin. EU itse toivoo hyötyvänsä merkittävästi investoinneista ilmastomuutoksen torjumiseen.

    …snip…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  10. Juho Laatu kirjoitti 14.11.2013 kello 19:27

    Olen jokseenkin samaa mieltä yhteismaan ongelman vaikutuksesta ilmastotalkoisiin. Tätä tapausta hankaloittaa yhteismaa-alueen laajuuden lisäksi se, että yhden sukupolven itsekkyyden vaikutukset ovat pahimmillaan vasta seuraavien sukupolvien aikana. Pitkä viive tekee vastuun välttelemisen helpoksi. “Uhrautuja” ei saa kovinkaan suurta osaa sopimuksen hyödyistä itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Tiedemies kirjoitti 14.11.2013 kello 22:09

    Meidän kannattaa tehdä: panostaa halvan hiilettömän energian tuotantoon. Mitä halvemmaksi se saadaan sitä vähemmän hiiltä kannattaa polttaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  12. Oikeistodemari kirjoitti 14.11.2013 kello 22:29

    Ydinvoimaa lisää + tuetaan omaa teollista tuotantoamme ja lopetetaan vihreiden lisäverojen (päästökauppa, rikkidirektiivi jne.) kannattaminen. Siten päästään edes vähän oikeaan suuntaan sekä työllisyyden että ilmastonmuutoksen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Olli Vento kirjoitti 14.11.2013 kello 23:49

    Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saattaa olla ympäristöhaasteena samaa kokoluokkaa ilmastonmuutoksen kanssa. Käytännössä nämä kaksi kehityskulkua lisäksi vaikuttavat toisiinsa.

    Olisi hyvä löytää toimintatapoja, joilla vastattaisiin myös erilaisten ympäristöhaasteiden muodostamaan kokonaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Pekka Taipale kirjoitti 15.11.2013 kello 0:25

    Tiedemies: Meidän kannattaa tehdä: panostaa halvan hiilettömän energian tuotantoon. Mitä halvemmaksi se saadaan sitä vähemmän hiiltä kannattaa polttaa!

    Euroopassa erityisesti Saksa tekee päinvastoin: ydinenergia ajetaan alas, hiilituotanto ylös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. Lauri Kumpulainen kirjoitti 15.11.2013 kello 7:34

    Mitä pienemmältä pinta-alalta saamme kaiken tarvitsemamme, sitä enemmän jää tilaa luonnolle.

    1) hiilipäästöt eivät ole ongelma, vaan hiilinielujen suppeneminen ja epäsuhta hiilipäästöihin.

    2) hiilipäästöt kasvavat, koska suuri osa ihmiskunnasta elää kehitysmaissa, joten kehitysapua pitäisi lisätä voimakkaasti.

    3) Metsäala ja -tilavuus laskee kokoajan, joten hiilinielu pienenee.

    4) Siirtymäajalla uusiutuviin pitäisi lisätä ydinvoimaa

    5) On halvempaa lisätä metsien määrää, kuin pystyttää tukiaisilla tuulimyllyjä.

    6) Hiilivoimaloiden hiilipäästöt täytyisi saada talteen.

    7) Maatiloille täytyisi saada “suljettu kierto”, eli lanta ja biokaasu kiertoon.

    8) Aurinkoenergian määrää voidaan lisätä halvalla ja paljon, varsinkin kehitysmaissa.

    9) Fossiiliset polttoaineet ovat halpoja, eivätkä ole vielä loppumassa. Energian kuluttajahinnalla on valtava sosiaalinen merkitys, joten sen korottaminen verotuksella keinotekoisesti johtaa sosiaalisiin ongelmiin, varsinkin kehitysmaissa. Tätä ei pidä väheksyä.

    10) Siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön täytyy toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

    Joka tapauksessa ilmasto tulee vielä lämpenemään ja paljon, vaikka ihmiskunta lakkaisi olemasta hetkessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Syltty kirjoitti 15.11.2013 kello 9:17

    Pekka Taipale: Euroopassa erityisesti Saksa tekee päinvastoin: ydinenergia ajetaan alas, hiilituotanto ylös.

    Japani tekee myös täysin samaa.

    http://yle.fi/uutiset/fukushima_romutti_japanin_haaveet_ilmastopaastojen_vahennyksista/6935252

    Politiikanmuutos on suoraa seurausta Fukushiman ydinkatastrofista, jonka seurauksena Japani on lopettanut ydinenergian tuotannon lähes kokonaan.

    Japanin aikaisempi tavoite oli vähentää ilmastopäästöjään 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on enää vaatimattomat 3,8 prosenttia mitattuna vuoden 2005 tasosta.

    ——-

    Japanissa ja Saksassa on juuri nyt meneillään empiirinen koe siitä, mitä tapahtuu kun ydinvoimalaitokset ajetaan alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  17. Koti-isä kirjoitti 15.11.2013 kello 10:26

    Tonni käteen:
    Kylmää Eurooppaa itseäänhän ilmaston pieni lämpeneminen vain hyödyttää. Kasvukausi pitenee ja lämmityskulut pienenevät.

    Eurooppaa on myös Alppien eteläpuolella. Mitä tapahtuu siellä viljelymaalle, kun loputkin jäätiköt sulavat pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Sam Hardwick kirjoitti 15.11.2013 kello 10:54

    Suomen kohdalla taidetaan tarvita idealismia enemmänkin kuin tuon 250 miljoonan euron verran, sillä ilmaston lämpeneminen ei ole Suomelle yhtä paha asia kuin suurimmalle osalle maapalloa. Itse asiassa se voi hyvin olla meille hyödyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 15.11.2013 kello 12:55

    Sam Hardwick:
    Suomen kohdalla taidetaan tarvita idealismia enemmänkin kuin tuon 250 miljoonan euron verran, sillä ilmaston lämpeneminen ei ole Suomelle yhtä paha asia kuin suurimmalle osalle maapalloa. Itse asiassa se voi hyvin olla meille hyödyksi.

    Näin siis ensituntumalla. – Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan myös lisää loisia, muita tuholaisia ja kasvitauteja. Se vaikutta myös muuttolintujen pesinnän onnistumiseen. (Ruoka ja linnut tulevat eri tahdissa.)

    Kylmä. kuiva talvi voi olla myös hengityselinten kannala parempi kuin lämmin ja kostea. Täsä minulla ei ole varmuutta. Näin piktänä lämpimänä mikrobeja no ilmassa rutosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Jukka Aakula kirjoitti 15.11.2013 kello 18:19

    Ihmiskunnalta on täysin irrationaalista riskeerata tulevia elämän edellytyksiä pilaamalla ilmakehää. … Jos ihmiskunnalla olisi yksi valistunut johtaja tai toimivaltainen maailmanhallitus, olisi ajat sitten päätetty ryhtyä voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

    Ihmiskunnalla ei ole rationaalista eikä irrationaalista järkeä tai tahtoa. Yksilöillä on tahto ja järki. Rationaalinen yksilö ei vähennä päästöjä jos kukaan muukaan ei rajoita. Rationaalinen yksilö ei rajoita päästöjään silloinkaan vaikka kaikki muut rajoittaisivat. Rationaalinen yksilö vähentää päästöjä vain silloin jos hänet pakotetaan rajoittamaan päästöjään.

    No käytännössä ihmiset eivät ole puhtaan rationaalisia vaan heillä on myös moraali ja tunteet, jotka vaativat heitää välittämään lapsistaan ja tulevista sukupolvista. Sen “ongelman” monet ihmiset rakaisevat niin, että suggeroivat itsensä uskomaan että ilmastonlämpeneminen on huuhaata.

    Jos ilmasto-yhteismaa vaikkapa yksityistettäisiin jollekin amerikkalaiselle ja tälle annettaisiin vieläpä ydinaseet omaisuutensa suojaamiseksi niin kyllä ilmakehä säästyisi.

    Ehkä vihreät voisivat ehdottaa tätä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.11.2013 kello 7:44

    Tälläiseksi ihmiskunta on kehittynyt, ja kehitys tulee jatkumaan.

    Meillä on vain yksi elämä, kuka sitä jaksaa käyttää murehtimiseen? Istutaan pimeässä potemassa syyllisyyttä, että olemme olemassa?

    Katsokaa ihmiskunnan kehitystä 100 vuoden ajanjaksolta ja sanokaa yksikin syy, miksemme kykenisi ratkaisemaan tätäkin ongelmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 16.11.2013 kello 20:00

    Lauri Kumpulainen:
    Tälläiseksi ihmiskunta on kehittynyt, ja kehitys tulee jatkumaan.

    Meillä on vain yksi elämä, kuka sitä jaksaa käyttää murehtimiseen? Istutaan pimeässä potemassa syyllisyyttä, että olemme olemassa?

    Katsokaa ihmiskunnan kehitystä 100 vuoden ajanjaksolta ja sanokaa yksikin syy, miksemme kykenisi ratkaisemaan tätäkin ongelmaa?

    Tjaah.

    “Sosialistinen ihminen on optimistinen.” J.V. Stalin

    Sadanviimeksi kuluneen vuoden aikana maapallon väkiluku on on lisääntynyt vajaasta 2 miljardista yli 7 miljardiin ja kaikkien arvioiden mukaan tulee nousemaan 9-10 miljardiin.

    Maapallon koko maapinta-ala on -vuoristot, autiomaat ja jäätiköt mukaan lukien – pyörein luvuin 150 miljoonaa neliäkiometriä. Yhtä maapallon asukasta kohti sitä tulee olemaan 1,5 hehtaaria.

    Joissakin maissa asukkaita on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi. Siinä saa elää aika linkolalaisesti.

    Paitsi että yli puolelle maapallon asukkaista linkolalainen elintaso olisi niin käsittämtätöntä ylellisyyttä, että he eivät voi siitä uneksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.11.2013 kello 7:27

    Markku af Heurlin: Tjaah.

    “Sosialistinen ihminen on optimistinen.” J.V. Stalin

    Sadanviimeksi kuluneen vuoden aikana maapallon väkiluku on on lisääntynyt vajaasta 2 miljardista yli 7 miljardiin ja kaikkien arvioiden mukaan tulee nousemaan 9-10 miljardiin.

    Maapallon koko maapinta-ala on -vuoristot, autiomaat ja jäätiköt mukaan lukien – pyörein luvuin 150 miljoonaa neliäkiometriä. Yhtä maapallon asukasta kohti sitä tulee olemaan 1,5 hehtaaria.

    Joissakin maissa asukkaita on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi.Siinä saa elää aika linkolalaisesti.

    Paitsi että yli puolelle maapallon asukkaista linkolalainen elintaso olisi niin käsittämtätöntä ylellisyyttä, että he eivät voi siitä uneksia.

    Kumma kyllä liikalihavuus alkaa olla kansantauti jo kehitysmaissakin. Ei oikein tuo niukkuusutopia korreloi todellisuuden kanssa. Nälänhätää kärsivien ihmisten määrä on pudonnut sadoilla miljoonilla 20 vuodessa. Alle dollarilla elävien määräkin on pudonnut roimasti. Kehitysapu toimii ja sen määrää tulisi lisätä voimakkaasti. Samalla pyrkiä sopimaan kauppasuhteita.

    Linkolalaisiahan nämä “luonnonsuojelijat” tuntuvat olevan. Vain he ovat oikeassa, muut ovat väärässä. Vain he olisivat oikeutettuja elämään tällä pallolla.

    On ihmiskunta saavuttanut paljon muutakin kuin väestönkasvun. Viimeisen sadan vuoden aikana kehitys on ollut valtavaa alalla kuin alalla.

    Esko Valtaoja totesi jotenkin näin, “elämämme on parantunut millä tahansa mittarilla mitattuna”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. skkl kirjoitti 17.11.2013 kello 15:05

    Väitit että suomi tuottaa 2x hiilidioksidi päästöjä suhteessa asukaslukuun.
    Jos suhdetta haluaa parantaa, niin päästöjä pitää laskea tai väestön määrää nostaa.

    Mikä on päästöjen osuus esim suhteessa pinta-alaan?
    Entä esim USA:lla ja kiinalla?

    Jos laskenta tehdään PA:n suhteen, niin kumoutuuko kaakkoisaasian väkimäärän vaikutus? Ts nykyisihän ko. maille annetaan hirmuiset päästöoikeudet johtuen väestön määrästä, vaikka maat pinta-alaltaan on pieniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.11.2013 kello 17:11

    Mitä järkeä on suhteuttaa ihmisen aiheuttamia päästöjä pinta-alaan ihmisten lukumäärän sijasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Keskustelija kirjoitti 17.11.2013 kello 15:39

    Miten rationaalisen suomalaisen tulisi toimia, kun tiedetään, että ilmastonmuutos on Suomelle hyväksi?

    Kasvukausi pitenee, lämmityskulutu pienenevät jne.

    Jos merenpinta muutaman sadan vuoden kuluttua nousee, nykyinen rakennuskanta on joka tapauksessa silloin purettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Liian vanha kirjoitti 18.11.2013 kello 2:02

    Tuossa National Geographicin kuva kauhuskenariosta, jossa kikki jää olisi sulanut…

    http://ngm.nationalgeographic.com/2013/09/rising-seas/if-ice-melted-map

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.11.2013 kello 8:25

    Liian vanha:
    Tuossa National Geographicin kuva kauhuskenariosta, jossa kikki jää olisi sulanut…

    http://ngm.nationalgeographic.com/2013/09/rising-seas/if-ice-melted-map

    Kyllä tapahtuman, johon voi mennä 5 000 vuotta, vuoksi kannattaa nyt ehdottomasti kieltää kaikki rantarakentaminen koko maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Tonni käteen kirjoitti 18.11.2013 kello 9:03

    Osmo
    “Mitä järkeä on suhteuttaa ihmisen aiheuttamia päästöjä pinta-alaan ihmisten lukumäärän sijasta?”

    Kannattaa sen yksi arviointikriteeri olla, koska ihmisten määrän lisääntyminen jollain maantieteellisellä alueella ei lisää tuon alueen luonnon kantokykyä eikä luonnonvarojen määrää. Luonnon kantokyky ja luonnonvarojen määrä asukasta kohti alenee, kun asukasmäärä lisääntyy.

    Globaaliin väestöräjähdykseen onneksi puututtiin 70-luvulta alkaen. Ylikansoitus ja liian nopea väestönkasvu on silti ongelma yksittäisissä maissa ja on käsittämätöntä, että edes helppoja ja halpoja keinoja tuon ongelman hallitsemiseksi ei ole vieläkään otettu kaikkialla käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus