Ne bis in idem – saivartelua rötösherrojen hyväksi

25.9.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Jos veroilmoituksesi myöhästyy unohduksen tai muun sellaisen syyn takia, verottaja määrää verotukseen veronkorotuksen. Tällainen yleensä aika vähäinen hallinnollinen sanktio on omiaan pitämään yllä henkistä ryhtiä veronmaksajissa.  

Nyt korkein oikeus on päättänyt, että jos henkilölle, joka on syyllistynyt kuinka tärkeään veronkiertoon hyvänsä, on määrätty puutteellisesta veroilmoituksesta pienikin veronkorotus, häntä ei voi syyttää tuomioistuimessa enää tuosta rikoksesta, koska samasta teosta ei voi kahdessa eri prosessissa määrätä rangaistusta. Korkein oikeus oli myös sitä mieltä, että jos veronkorotusta ei ole määrätty, mutta olisi voitu määrätä, silloinkaan veropetoksesta ei voi syyttää. Alipalkattu verovirkailija, jonka on määräajassa joko määrättävä tai oltava määräämättä verokorotusta muodostaa tämän mukaan yhden hengen tuomioistuimen, joka on tämän rötöksen käsitellyt syytetyn eduksi, jos ei ole määräaikaan mennessä määrännyt veronkorotusta. Se oli sitten siinä.   

Korkeimman oikeuden kanta merkitsee, ettei nykylain mukaan tuloverotuksessa voi syyttää oikeastaan missään olosuhteessa, koska verotus on saatettava loppuun seuraavan vuoden marraskuussa ja siinä yhteydessä veronkorotus on joko tehty tai jätetty tekemättä.

Tämä KKO:n päätös vapautti syytteistä suuren määrän isoja kaloja, jotka olivat jääneet kiinni, kun Saksan verottaja osti vähän laillisuuden rajamailla liikkuvan kaupan kautta varastettuja tietoja liechtensteinilaisesta pankista. Suomessa vasta harkittiin, voiko näitä tietoja käyttää syytteen perusteena, kun KKO:n tuomio lopetti koko projektin veronkiertäjien voitoksi.

Lakia muutetaan nyt pikaisesti niin, että verohallinnon määräaikaa veronkorotuksen määräämiseksi pidennetään. Jää aikaa jättää veronkorotus määräämättä ja siirtää koko juttu rikosprosessiin. Heti kun laki tulee voimaan, KKO:n päätös dekriminalisoida veropetokset poistuu ainakin osittain. Tässä on nyt vain se vika, että joskus veronkorotus taas olisi paljon merkittävämpi toimi kuin pienet sakot tai lyhyt ehdollinen vankeus. Tekemällä rikosilmoituksen itseään vastaan voi välttyä isolta veronkorotukselta ja päästä pienillä sakoilla.

Minusta ainoa mahdollisuus on, että tuomioistuimelle annetaan valta määrätä myös veronkorotus, mutta se onkin sitten jo pidempi asia. Sanktion on myös taloudellisesti oltava jossain suhteessa tavoiteltuun etuun ja kiinnijäämisriskiin.

En osaa samaistua lainkaan KKO:n harjoittamaan juridiseen saivarteluun. En ole aivan yksin. Myös KKO:n yhdestätoista tuomarista viisi äänesti vastaan.

En kyllä ymmärrä sitäkään, että rikokseen syyllistynyttä ei voi tuomita, jos todistusaineisto on hankittu lainvastaisesti. Eihän se tee rikosta pienemmäksi. Missä on säädetty subjektiivisesta oikeudesta olla jäämättä kiinni? Ajatellaan nyt vaikka, että poliisi katsoo tirkistelymielessä naapuritalon ikkunasta sisään ja näkee yllätyksekseen tuoreeltaan murhan ja tunnistaa murhaajan. Murhaajaa ei muka saisi tämän todistuksen perusteella tuomita murhasta, koska poliisi ei olisi saanut katsoa. Murhaaja pitää tuomita murhasta ja tirkistelijä tirkistelystä.

Kommentit

122 Vastausta artikkeliin “Ne bis in idem – saivartelua rötösherrojen hyväksi”

  1. antti kirjoitti 25.9.2013 kello 13:17

    “En kyllä ymmärrä sitäkään, että rikokseen syyllistynyttä ei voi tuomita, jos todistusaineisto on hankittu lainvastaisesti.”

    Ei muuta kuin pampulla lyömään ja kovemmalla kidutuksella uhkaamaan niin eiköhän ala tunnustuksia tulla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  2. åke kirjoitti 25.9.2013 kello 13:27

    Syyllistyykö soininvaara tässä ajatteluun, että syyllisyys kyllä tiedetään jo ennen tuomiota.

    Useinhan oikeuden tuomiot ovat epävarmoja. Enemmän näkemystä kuin faktaa ja totuutta. Minusta on ihan perusteltua että tätä arvausleikkiä leikitään vain kerran per epäily.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  3. Juho Laatu kirjoitti 25.9.2013 kello 13:31

    KKO vain tulkitsee eduskunnan säätämiä lakeja. Jos huonosti suunnitellut lait johtavat tuollaisiin tulkintoihin, eduskunnan tuleekin korjata virheensä mahdollisimman pian.

    Minusta kaikki veronkorotusasiat voisi myös hyvin nähdä erillisinä valtion ja veronmaksaien välisenä rahaliikenteen järjestelyinä, joita ei tarvitse pitää rangaistuksina, jotka estäisivät myöhemmät mahdolliset oikeuslaitoksen rangaistukset (jos asiaan liittyy rikollista toimintaa). Ei kai veronkorotus ole rangaistus siinäkään mielessä, että kyse voi usein olla täysin neutraalisti ja kenenkään mihinkään syyllistymättä vain uudesta arvioista sen suhteen, paljonko jonkun tulisi maksaa veroja. Kaikki veronkorotuksen saaneet eivät ole rikollisia. Jonkun veroja korotetaan ja jonkun veroja alennetaan, eikä verojen alennuskaan takoita sitä, että valtio olisi ollut rikollinen. Ehkä eduskunta voisi lähestyä asiaa tästä näkökulmasta. Veromäärän muuttamista ei tarvitse tulkita rangaistukseksi rikoksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  4. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 25.9.2013 kello 13:32

    Tuo todisteenakäyttökielto, josta valitat, johtuu varmaankin siitä, ettei poliiseja käytännössä tuomita virkavirheistä. Jos luet oikeusasiamiehen ratkaisuja, voit havaita, että syytteitä ei juuri koskaan määrätä nostettavaksi, vaikka perusoikeuksia olisi loukattu. Poliisit myös tietävät tämän. EOA:n tai oikeuskanslerin huomautus ei paljon paina. Erityisesti oikeuskanslerin ratkaisutietokannasta näkee, että poliisi syyllistyy samoihin virheisiin toistuvasti.

    Jos laittomasti hankittua todistetta saa käyttää, ei ole käytännössä mitään syytä olla hankkimatta todisteita lainvastaisin keinoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  5. Spoileri kirjoitti 25.9.2013 kello 13:38

    Tirkistely on aika pieni rikos, eikä siitä ole suurtakaan etua. Sen sanktio olisi pieni (varsinkin jos katuu eikä sano nauttivansa siitä). Poliisin tirkistelystä voisi pian kehittyä maan tapa, mutta ketäpä nyt poliisin tirkistelyt haittaisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  6. Koti-isä kirjoitti 25.9.2013 kello 13:44

    Onko tämä sitä harmaata taloutta, jota pyritään ruohonjuuritasolla kitkemään tuoreella kampanjalla http://www.mustatulevaisuus.fi/

    Vaiko sittenkin suorastaan muodikasta “verosuunnittelua”, joka on täysin sallittua toimintaa. Samaan tapaan kuin alkoholijuomien tullivapaa tuominen rajan takaa.

    Ainut lääke tähänkin tautiin ovat valveutuneet ja kaikenlaisista sidonnaisuuksista vapaat kansanedustajat ja kansalaiset. Joita on häviävän pieni osa koko porukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. diodi kirjoitti 25.9.2013 kello 13:52

    Miksi laajamittaista ja systemaattista veronkiertoa ei kohdella järjestäytyneenä rikollisuutena joka oikeuttaisi järeämmät toimet myös poliisin tiedonkeruuseen?

    Minusta oikeusvaltiossa pitäisi olla itsestään selvää että viranomaisen lainvastaisella tavalla hankkimaa todistusaineistoa ei voi käyttää todisteena. Periaatteena tätä voi verrata rikoksella saadun hyödyn menettämiseen, nyt sitä vain sovelletaan yhteiskuntaan rikollisen hyväksi. Jo nyt on erittäin vaikeaa saada poliisia vastuuseen mistään. Jos todistusaineiston ei tarvitse olla laillisesti hankittua tapaukset joissa poliisi toimii laittomasti ja pystyy peittämään laittomuutensa lisääntyvät. Hyvin toimivan oikeusjärjestelmän pitää ottaa se riski että joskus ihmiset jäävät tuomitsematta koska viranomainen toimi laittomasti.

    Ikävä kyllä Suomessa ja EU:ssa laittomasti hankitut todisteet eivät ole automaattisesti epäkelpoja:

    Pelkästään se seikka, että todiste tai todisteen sisältämä tieto on hankittu lainvastaisella tavalla, ei vielä välttämättä merkitse sitä, ettei tällaista todistetta saisi käyttää oikeudenkäynnissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ettei lainvastaisesti hankitun todistusaineiston hyödyntäminen ole sinänsä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaista, jos menettely kokonaisuudessaan täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (ks. Schenk -tapaus, tuomio 12.7.1988 ja Khan -tapaus, tuomio 12.5.2000). …

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2010/i-sho20100012

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 25.9.2013 kello 14:05

    Soininvaara:
    “Korkein oikeus oli myös sitä mieltä, että jos veronkorotusta ei ole määrätty, mutta olisi voitu määrätä, silloinkaan veropetoksesta ei voi syyttää. Alipalkattu verovirkailija, jonka on määräajassa joko määrättävä tai oltava määräämättä verokorotusta muodostaa tämän mukaan yhden hengen tuomioistuimen, joka on tämän rötöksen käsitellyt syytetyn eduksi, jos ei ole määräaikaan mennessä määrännyt veronkorotusta.”

    Korkein oikeus:
    “36. – – – Ne bis in idem -säännöstä johtuvaa estevaikutusta ei ole perusteltua kytkeä vasta siihen menettelyn vaiheeseen, jossa seuraamusratkaisu tulee lopulliseksi, mutta ei toisaalta myöskään seuraamukseen mahdollisesti johtavan hallinnollisen menettelyn vireilletuloon. Korkein oikeus päätyy siihen, että jos verotusmenettelyssä veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa on käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä, syytettä samaan tekoon perustuvasta veropetosrikoksesta ei enää voida nostaa taikka sen käsittelyä jatkaa. Edellytyksiä syyteasian käsittelyyn ei siten enää ole.”

    Jos Korkeimman oikeuden päätöstä lukee tarkasti, “vastaanpanijoita” oli neljä eikä viisi. Näistä kahdesta syystä suosittelen, että itse kukin (blogisti mukaan luettuna) lukee kyseisen päätöksen ajatuksella ainakin kerran ennen enempiä johtopäätöksiä.
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. JTS kirjoitti 25.9.2013 kello 14:07

    Oikein, Eduskunnalla olii tässä ihan oikeita hommia näiden välikysymysten sijaan.

    KKO:n riippumattomuus näyttäytyy aika usein oimituisina ratkaisuina. Tässä ensimmäisenä mieleen tulee, että millaisten konsulttiyhtiöiden kautta mahdetaan arvoisien riippumattomien tumareiden välimieoikeuksissa toimimisesta maksetut palkkiot kierrättää?

    Valkokaulusrikollisuus on perinteisesti ollut hyvin kevyesti rangaistua, vaikka yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suuria. Ero jupporikollisuuden tuomioihin on merkittävä.

    10 miljoonan koruvarkaus (kilikali yöllä) verrattuna 120 muljoonan veronkiertovarkauteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Matti B. kirjoitti 25.9.2013 kello 14:44

    Kaksoisrangaistavuuden kielto ei ole mitään saivartelua, niinkuin Ode asiaa tuntematta puuskahtaa. Se on kansainvälisesti hyväksytty normi ihmisten tasa-arvosta lain edessä, jota meillä vaan ei ole ollut tapana noudattaa. Kun Ruotsi vihdoin hyväksyi ko. normin käytön viime kesänä oli KKO:n käytännössä pakko antautua. Nyt vain jännitetään onko normi myös Suomessa takautuva ja jos on niin kuinka pitkälle. Esimerkiksi pankkikriisin jälkipuinneissa ihmisiä rangaistiin oikeusvaltiolle häpeällisesti samoista “rikoksista” moneen kertaan.

    En myöskään voi käsittää mitä ihmettä Ode oikein ajattelee kun hän tukee laittomasti hankittujen todisteiden käyttöä oikeusprosessissa. Sehän tarkoittaisi välitöntä oikeudellista anarkiaa ja oman käden oikeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  11. Syltty kirjoitti 25.9.2013 kello 14:55

    antti: Ei muuta kuin pampulla lyömään ja kovemmalla kidutuksella uhkaamaan niin eiköhän ala tunnustuksia tulla…

    Jaa, on näitä saivartelijoita vissiin muuallakin kuin KKO:ssa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Evert The NeverRest kirjoitti 25.9.2013 kello 15:14

    Samaa olen ihmetellyt. Sama kuin varastetun tavaran palauttaminen varkaalta omistajalle olisi jo rangaistus eikä varasta sen jälkeen mitenkää enää saa tuomita tai rangaista toiseen kertaan.

    KKO toimii itse vastoin ihmisoikeusopimuksia, kun se ei mitenkään perustele ratkaisujaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  13. Jaakko Hirvonen kirjoitti 25.9.2013 kello 15:21

    Käsittääkseni tässä Ne bis in idem -ratkaisussa ei ole kyse KKO:n ikiomasta tulkinnasta, vaan siitä että kyseinen oikeusistuin, pitkin hampain, suostui viimein taipumaan asiassa, jossa EIT:n suunnalta on tullut Suomelle sanomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  14. Lauri kirjoitti 25.9.2013 kello 16:21

    “…rikokseen syyllistynyttä ei voi tuomita, jos todistusaineisto on hankittu lainvastaisesti.”

    Mutta missä määrin tämä periaate on Suomessa voimassa? Ainakin tuoreessa esityksessä todistelusääntöjen uudistukseksi kiellettäisiin ehdottomasti vain kiduttamalla hankitun todisteen käyttö. Muuten laittomasti hankittu todiste voitaisiin kyllä sulkea pois, jos siihen on painavat syyt, mitä se sitten tarkalleen tarkoittaisikaan. Mutta ei millään muotoa niin, että automaattisesti vapautetaan.

    Amerikkalaisista tv-sarjoista tunnetaan tämän periaatteen kuohuttava ja intuition vastainen muoto, joka kuitenkin on tiemmä täysin sikäläinen innovaatio ja joka perustuu Yhdysvaltain perustuslain neljännen lisäyksen tiukkaan tulkintaan. Hieman merkilliseen mutta sinänsä täysin johdonmukaiseen tulkintaan – pykälä on kirjoitettu niin, että kansalaisella tavallaan _on_ “subjektiivinen oikeus” olla jäämättä kiinni, ts. siihen, ettei valtiovalta pengo hänen asioitaan. Koska se on säädetty perusoikeuden tasoiseksi, se tietyissä tilanteissa ajaa ohi yhteiskunnan kriminaalipoliittisten intressien. Amerikassa todella on vapautettu rikollisia täysin selvissä tapauksissa tämän vuoksi.

    Varsinaisesti tulkinnan tarkoituksena on toki ollut pakottaa viranomaiset _oikeasti_ noudattamaan lakia esitutkinnassa. Mitkään kurinpidolliset toimet, nuhteet tai sakot eivät tepsi. Ainoa tehokas sanktio on se, että syyttäjän keissi hylätään ja syytetty vapautetaan. Rikoksella saatu hyöty ikään kuin otetaan pois. Se sai jopa FBI:n aika lailla kuriin.

    Amerikassakaan periaate ei ole ehdoton vaan se on voimassa vain tietyin ehdoin, ja maan korkein oikeus on jatkuvasti tiukentanut ehtoja. Kuitenkin se estää esimerkiksi viranomaisia haravoimasta ihmisten koteja teknisin vakoilulaittein rikollisten löytämisen toivossa. (Tai pitäisi estää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  15. Einari Lötjönen kirjoitti 25.9.2013 kello 17:04

    Einari ei ymmärrä. Asia on juuri päin vastoin kuin kirjoituksessa on esitetty. Kun verovirkailija määrää veronkorotuksen, rikoksesta ei voida enää syyttää. Verovelvollinen siis vapautuu syytteistä ja mahdollisista rangaistuksista siinä tapauksessa, että veronkorotus määrätään maksettavaksi eikä siinä tapauksessa, ettei määrätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 17:10

    Syytteistä vapautuu molemmissa tapauksissa, sekä jos veronkorotus mnäärätään että jos sitä ei määräajan kuluessa määrätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Taipale kirjoitti 25.9.2013 kello 17:14

    Evert The NeverRest: Sama kuin varastetun tavaran palauttaminen varkaalta omistajalle olisi jo rangaistus

    Ei se ole rangaistus. Mutta jos lisäksi tuomitaan varastetun tavaran arvon päälle rangaistuksenomaisesti maksettavaksi jokin sakko, niin se onkin jo sitten rangaistus.

    Nähdäkseni kaksoisrangaistavuuden kiellon estämättä voitaisiin menetellä niin, että
    1) maksamatta jätetty vero peritään sen suuruisena kuin se olisi kuulunut alunperinkin maksaa, ja
    2) rikosprosessi ajetaan erikseen, ja siinä voi tulla rangaistuksena sakkoa tai vankeutta.

    Miksi näin ei tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 17:47

    Nähdäkseni kaksoisrangaistavuuden kiellon estämättä voitaisiin menetellä niin, että
    1) maksamatta jätetty vero peritään sen suuruisena kuin se olisi kuulunut alunperinkin maksaa, ja
    2) rikosprosessi ajetaan erikseen, ja siinä voi tulla rangaistuksena sakkoa tai vankeutta.

    Miksi näin ei tehdä?

    Näin ei tehdä, koska veronkorotuksen määräämiselle on niin tiukka aikaraja, ettei syyttäjä saa syytettä valmiiksi. Ei auta edes, että jätetään veronkorotus määräämättä, koska se on KKO:n mukaan vapauttava tuomio.

    Nyt lakia muutetaan niin, ettäå verottajan harkinta-aikaa pidennetään ja verottaja voi luopua veronkorotuksesta syytte3en hyväksi. Suilloin taas voi vapautua isosta veronkorotuksesta ja maksaa pienen sakon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 17:16

    Matti B.: Kaksoisrangaistavuuden kielto ei ole mitään saivartelua, niinkuin Ode asiaa tuntematta puuskahtaa. Se on kansainvälisesti hyväksytty normi ihmisten tasa-arvosta lain edessä, jota meillä vaan ei ole ollut tapana noudattaa.

    Miltähän tämä kuulostaisi. Henkilö XX ottaa tehdäkseen palkkamurhakeikan. Hän pysäköi loistoautonsa uhrin portin eteen, soittaa nimettömän ilmiannon pysäköinninvalvontaa, murtautuu kohteeseen, tappaa uhrin niskalaukauksella ja jää odottelemaan pysäköinninvalvojaa. Kun tämä on tehnyt työnsä, XX palaa autolleen, panee sakkolapun tyytyväisenä taskuunsa. Myöhemmin oikeudenkäynnissä hänen asianajajansa pysyy osoittamaan, että auton pysäköinti oli osa keikkaa ja siitä on jo annettu yksi rangaistus, joten enemmän syytteet loukkaavat XX:n ihmisoikeuksia.

    Näin ei ehkä sentään voi tapahtua, mutta kyllä monen vuoden vankilatuomion välttäminen suuresta verorikoksesta sen takia, että on joutunut maksamaan vähäisen veronkorotuksen, lähentelee tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 25.9.2013 kello 17:32

    Elinkeinoelämä on ujuttanut KKO omia edustajiaan.
    Samoin KKO:n jäsenistä tekevät isoa tiliä elinkeinoelämän oikeusjutuissa.

    Kun sivutoimen palkka on suurempi kuin päätoimen niin syntyy riippuvuussuhde.

    Ei KKO ole elinkeinoelämää ja sen pyörittäjiä koskevissa asioissa riippumaton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 25.9.2013 kello 18:10

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 25.9.2013 kello 17:10: blogisti ei vieläkään ymmärrä. Siteeraan KKO:n päätöksen toista kohtaa:
    “32. – – – Tästä syystä ei voidakaan pitää perusteltuna sellaista tulkintavaihtoehtoa, että jo veronkorotukseen mahdollisesti johtavan verotusmenettelyn vireilläolo estäisi rikossyytteen vireillepanon. Verotusmenettely voidaan kuitenkin katsoa ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaksi rikosasiaksi viimeistään silloin, kun veronkorotus määrätään tai tehdään päätös siitä, ettei veronkorotukseen ole perusteita.”
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Veronkorotusta ei ole verotusmenettelylain 32 §:n mukaan pakko määrätä.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951558#L4P32

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Kalle kirjoitti 25.9.2013 kello 18:21

    Osmo, ongelman ydin on se, että Suomi on häviämässä verokilpailun. Veropolitiikan perusteena pitää olla jotain muutakin kuin suunnaton kateus.

    EU:n yksi johtava periaate on, että pääomat saavat liikkua vapaasti. Jokainen voi verotuttaa pääomansa juuri siellä, missä haluaa laillisesti. Se että joku tekee vielä muotovirheitä, korjaantuu kyllä hyvin nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 22:04

    EU:n yksi johtava periaate on, että pääomat saavat liikkua vapaasti. Jokainen voi verotuttaa pääomansa juuri siellä, missä haluaa laillisesti.
    Jokainen saa verotuttaa tulonsa missä EU-maassa haluaa, kunhan myös asuu siinä maasxsa, kouluttaa lapsensa siinä maassa ja käy lää’kärissä vain sen maan laskuun. Jos nämä maat menevät ristiin, se ei ole enää laillista. Miksi luulet Saksan verottajan ostaneen talletustietoja Lichtensteinista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Shakeem kirjoitti 25.9.2013 kello 18:27

    Totta kai tirkistelijän lausumia voidaan käyttää todisteena. Hyödyntämiskielto ei koske Osmon kuvaamia tilanteita ja se on todella tärkeä suoja ihmisten perusoikeuksille erilaisia poliisin luovia ja lakiin perustumattomia keinoja vastaan. Luovia konsteja, kuten erilaisia rekistereitä jonne voidaan sujauttaa vaikkapa lapset syntyperän perusteella.

    Jos verottaja on asiassa päättänyt jättää veronkorotuksen määräämättä, on verottaja pitänyt tekoa niin lievänä, ettei se viitsi määrätä edes veronkorotusta. Tuskinpa nämä jutut menisivät rikosprosessiin muutoinkaan.

    KKO:n ratkaisu merkitsee kyllä monissa tapauksissa isompien juttujen dekriminalisointia, mikä ei ole hyvä asia. Oikeudenkäytön julkisuus toimii myös tehokkaana ennalta ehkäisevänä tekijänä. Ylipäätään pidän myös yleisten tuomioistuimien tuomitsemistoimintaa erittäin paljon korkeampitasoisempana, kuin erilaisten viranomaistahojen päätöksiä olemattomine perusteluineen.

    Korkein oikeus muutti linjaansa Ruotsin Högsta Domstolenin (Mål nr B 4946-12) annettua ensin vastaavan ratkaisun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Shakeem kirjoitti 25.9.2013 kello 18:37

    Lisäksi on syytä muistaa, että verovaroja tahallaan tai vahingossa huijaavat avun tarvitsijat, ja erilaisia työvoimaviranomaisten määräämiä sanktioita tästä johtuen kärsineet, tuomitaan toki jatkossakin – myös – petoksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Raimo K kirjoitti 25.9.2013 kello 18:58

    Osmo Soininvaara: Näin ei tehdä, koska veronkorotuksen määräämiselle on niin tiukka aikaraja, ettei syyttäjä saa syytettä valmiiksi. Ei auta edes, että jätetään veronkorotus määräämättä, koska se on KKO:n mukaan vapauttava tuomio.
    ‘snip’

    Vapauttava ‘tuomio’ kai edellyttää, että asiasta tehdään päätös. Jos ei päätetä, ei se voi olla ‘tuomiokaan’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Liian vanha kirjoitti 25.9.2013 kello 19:31

    Suomen viranomaiset saivat tiedot veronkiertäjistä jo 2008.

    Aikaa on siis ollut muuttaa lakia. Asiaan tartuttiin vasta sen jälkeen kun tieto vuoti julkisuuteen marraskuusa 2012.

    KKO teki pätöksensä heinäkuussa, jolloin Suomi on lomalla ja asia saattoi jäädä huomaamattakin julkisuudessa.

    Näyttää siltä, että poliitikot keskittyvät vain euron verran kiertäviin, eliitti halutaan vapauttaa kaikista seuraamuksista,

    Hyvä esimerkki on valmisteilla oleva laki hallintaoikeusrekisterin sallimisesta Suomessa asuville sijoittajille.

    Samaan aikaan tavisten kyttäystä lisätään kieltämällä käteiskaupat.

    Samoin Suomi luovuttaa tili- ja tilisiirtotietoja USA:n tiedustelupalvelulle, mutta suomalainen verottaja tai poliisi ei saa niitä käyttöönsä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 22:10

    Ei nyt oikein osattu kiirehtiä, koska KKO oli aiemmn linjannut toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 25.9.2013 kello 19:40

    Arvoisat päättäjät ovat muuten jo osanneet ennakoida tulevaa viime joulukuusta lähtien.
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120191

    Onkos “saivartelun” todellinen syy sittenkin se, että halutaan kiinnittää huomio pois Eduskunnan toimintatavoista tai jostain muusta?
    http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+191/2012

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Liian vanha kirjoitti 25.9.2013 kello 19:49

    Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, kun vertaa näiden suurkiertäjien tuomiota taviksiin.

    Laki eikä KKO eivät ole ottaneet kantaa siihen vallitsevaan käytäntöön, jossa verottaja on määrännyt veronkorotuksen ja oikeus rangaistuksen.

    Moni on pyytänyt valituslupaakin KKO:ta, mutta ei ole saanut.
    Julkisuuteen ei ole tullut, mistä KKO on saanut aloitteen ottaa kantaa asiaan, mutta tavisten kohtelusta se ei ole lähtenyt.

    Näiden superveronkiertäjien nimet ja sopimukset on julistettu salaisiksi, tavisten tuomiot ovat sen sijaan julkisia.

    Epämääräisyydestä voi päätellä, etteivät superkiertäjät ole maksaneet mitään, eivät edes normaalia veroa.

    Näyttää siltä, että toiset ovat oikeuden edessä tasa-arvoisempia kuin toiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  31. Määkin pyöräilen kirjoitti 25.9.2013 kello 20:23

    Suomi on täynnä päin persettä säädettyjä lakeja.
    Tässäkin tapauksessa oikea paikka syytöksille lienee eduskunta.

    Verottajaa huijaaminen on ennen ollutkin pahempi asia kuin murha, joten lienee ihan kohtuullista, että rangaistavuus asettuu “normaalin” rikollisuuden tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Ville kirjoitti 25.9.2013 kello 22:00

    Tavallaan verojen tai eläkemaksujen korotukset myöhästyneiden tai väärien ilmoitusten vuoksi eivät kauheasti eroa poliisin antamista sakoista. Mutta onko tosiaan niin, että esim. liikennerikkomuksesta annettu sakko estää syyttämästä samasta asiasta, vaikka uutta todistusaineistoa löytyy näyttämään, että kyseessä oli isompi rikos?
    Rikollisin keinoin hankitusta todistusaineistosta olen samaa mieltä, on vastoin maalaisjärkeä, ettei pienen muotovirheen vuoksi saatua todistusaineistoa saa käyttää. Sen sijaan pitää olla tarkkana, ettei mennä siihen, että poliisi peitetoiminnassa houkuttelee ihmisiä rikoksentekoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. jgalt kirjoitti 25.9.2013 kello 22:11

    Miten esim. 100 000 euron suuruinen veronkorotus (=maksamatta jääneen veron päälle laitettava korotus) on vähemmän rangaistus kuin 100 000 euron sakko?

    Eiköhän tässä ole saivartelijoita ne, jotka ovat sitä mieltä, että kevennetyssä hallinnollisessa menettelyssä määrättävä ankaruudeltaan saman suuruinen sanktio olisi jotenkin eri asia kuin rikosprosessissa määrättävä sakko.

    Lainsäätäjän epärehellistä perus- ja ihmisoikeuksilla kikkailuahan tämä vain on. Rikosprosessissa epäillyn prosessuaaliset oikeudet ovat paremmat kuin hallintoprosessissa. Lainsäätäjän ratkaisu kutsua samaa asiaa eri nimellä on nyt onneksi loppumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  34. Simo Melenius kirjoitti 25.9.2013 kello 22:29

    Miten hitossa tästäkin nyt on saatu ongelma…

    Verottaja perii omansa ja syyttäjä tekee oman työnsä, eli syyttää, jos syytekynnys ylittyy. Näillä kahdella ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa: tietääkseni verottaja ei ole oikeuslaitos eikä oikeuslaitoksen määräämiä rangaistuksia suoriteta lisäveroina. Ei ainakaan pitäisi.

    On ymmärrettävää, ettei syyttäjä voi syyttää samaa ihmistä samasta käissistä usealla eri rikosnimikkeellä heti kerta toisensa jälkeen aina, kun tekijä on saanut yhden uuden tuomion lisää. Mutta miten tuota samaa logiikkaa voi muka uskottavasti edes yrittää käyttää verottajan kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Mika kirjoitti 25.9.2013 kello 22:58

    Matti B.:
    Kaksoisrangaistavuuden kielto ei ole mitään saivartelua, niinkuin Ode asiaa tuntematta puuskahtaa. Se on kansainvälisesti hyväksytty normi ihmisten tasa-arvosta lain edessä, jota meillä vaan ei ole ollut tapana noudattaa. Kun Ruotsi vihdoin hyväksyi ko. normin käytön viime kesänä oli KKO:n käytännössä pakko antautua. Nyt vain jännitetään onko normi myös Suomessa takautuva ja jos on niin kuinka pitkälle. Esimerkiksi pankkikriisin jälkipuinneissa ihmisiä rangaistiin oikeusvaltiolle häpeällisesti samoista “rikoksista” moneen kertaan.

    En myöskään voi käsittää mitä ihmettä Ode oikein ajattelee kun hän tukee laittomasti hankittujen todisteiden käyttöä oikeusprosessissa. Sehän tarkoittaisi välitöntä oikeudellista anarkiaa ja oman käden oikeutta.

    Veroviranomainen ei ole oikeuslaitos joten oikeastaan lisäverolapun kirjoittamisella tai kirjoittamatta jättämisellä ei pitäisi olla merkitystä. Toki KKO:lla on tämä tiedossa mutta fisut on nyt niin isoja että tähän on päädytty.

    Eli jos ammun ikkunan rikki naapuritalosta syyllistyn ampuma-aserikokseen, mutta entäpä jos oikeuslaitoksesta riippumaton taho, eli isännöitsijä laskuttaa ikkunan korjauskulut niin selviänkin ilman rikosseuraamusta?

    Nykyajan oikeusoppineiden järjenjuoksu on hyvin mielenkiintoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 8:15

    Yrittihän kummolakin väittää, ettei jääkiekkoilijaa saa syyttää pahoinpitelystä kaukalossa, jos hän on jo saanut teostaan jäähyn…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kimmo kirjoitti 25.9.2013 kello 23:03

    Ei Ne bis in idem-periaatteen soveltaminen ole mikään yllätys, aiheesta on keskusteltu oikeusoppineiden kesken jo pitkään ennen KKO:n päätöstä ja yleinen kanta oli pikemminkin se, että vanha oikeustulkinta oli kestämätön yleisen oikeusturvan kannalta. Ja vaikka päätöksen tekikin KKO, niin todellinen päätös tuli Euroopan Oikeustuomioistuimesta.

    Perusongelma tässä on se, että Suomessa vieläkään ei viranomaiset, oikeusistuimet tai lainsäätäjät ole sisäistäneet eurooppaoikeuden vaikutuksia. Sen takia Suomi systemaattisesti häviää verotukseen liittyviä oikeustapauksia Euroopan tuomioistuimessa. Kehitystä on onneksi tapahtunut ja nykyään lainsäädännön valmistelussa otetaan huomioon eurooppaoikeudellinen näkökulma, mutta jo voimassa olevan lainsäädännön päivittäminen tuntuu tapahtuvan vain EU tuomioistuimien päätösten kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  38. MF kirjoitti 25.9.2013 kello 23:27

    Tässä on nyt blogisti hieman heikoilla jäillä. Korkein oikeus on ollut alunperin eri linjalla ja joutui erilaisten paineiden vuoksi muuttamaan kantaansa heinäkuussa ratkaisulla KKO 2013:59. Mitä nuo paineet olivat? Ehkä ratkaisevimmat olivat kaksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoa (PeVL 9/2012 vp s. 3 ja PeVL 17/2013 vp s. 3), joihin KKO viittaa tuomionsa kohdassa 9 ja 14-16. Blogisti voi siis etsiä sylttytehdasta lähempää kuin uskoikaan. KKO ei siis keksinyt tulkintaa itse, vaan joutui omaksumaan muiden näkemyksen jäätyään yksin linjalleen.

    Toisekseen veronkorotusta harkitaan yleensä veropetoksiksi epäillyissä tapauksissa vasta verotarkastuksen jälkeen, jolloin määräaika jälkiverotukselle on yli viisi vuotta. Veronkorotusta ei siis tarvitse määrätä seuraavan vuoden marraskuuhun mennessä.

    Kolmanneksi käsitys siitä, ettei laitomasti hankittua todistetta voisi hyödyntää ei vastaa Suomen oikeutta eikä EIT:n käytäntöä. Suomessa on esim. hyödynnetty lääkärin salassapitovelvollisuuden rikkomalla syntynyttä näyttöä tapauksessa KKO 2011:91. Tapauksessa KKO 2007:58 on hyödynnetty salakuuntelutallennetta, vaikka kuunteluun annettu tuomioistuimen lupa oli sittemmin kumottu. Tuon ratkaisun kohdassa 7 KKO selostaa sen yleisen periaatteen, että myös laittomasti hankittua todistetta voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää.

    EIT on lukuisissa tapauksissa todennut, että laiton todiste kelpaa, ellei kyseessä ole kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava keino, jolla todiste on saatu. Hyväksyisikö blogisti nekin?

    Eri asia on se, että laittomasti hankitulle näytölle ei ole EIT:n käytännössä – jota Suomessakin myötäillään – annettu samaa todistusvoimaa kuin “lailliselle” näytölle. Jos poliisi esim. vastoin lain kieltoa kuuntelee papin ja hänelle ripittäytyvän rikollisen keskustelua, ei tuomiota saa perustaa yksin tällaisen salakuuntelun tallenteelle. Mitä me yksinkertaisesti tekisimme eduskunnan säätämällä lähdesuojalla, rippisalaisuudella ja asianajosalaisuudella, jos niiden loukkaamisen ainoa seuraus olisi sakot virkavelvollisuuden rikkomisesta – ja ehkä kunniamerkki omalta esimieheltä hyvin selvitetyn rikoksen ansiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 11:11

    MF

    Toisekseen veronkorotusta harkitaan yleensä veropetoksiksi epäillyissä tapauksissa vasta verotarkastuksen jälkeen, jolloin määräaika jälkiverotukselle on yli viisi vuotta. Veronkorotusta ei siis tarvitse määrätä seuraavan vuoden marraskuuhun mennessä.

    Verojaoston saaman tiedon mukaan nimimerkin tieto ei pidä paikkaansa. KKO:n valitsema linja tässä asiassa johtaa siihen, ettei verorikoksista voi tuloveron osalta nostaa syytteitä lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 25.9.2013 kello 23:38

    Osmo Soininvaara:
    EU:n yksi johtava periaate on, että pääomat saavat liikkua vapaasti. Jokainen voi verotuttaa pääomansa juuri siellä, missä haluaa laillisesti.
    Jokainen saa verotuttaa tulonsa missä EU-maassa haluaa, kunhan myös asuu siinä maasxsa, kouluttaa lapsensa siinä maassa ja käy lää’kärissä vain sen maan laskuun. Jos nämä maat menevät ristiin, se ei ole enää laillista. Miksi luulet Saksan verottajan ostaneen talletustietoja Lichtensteinista?

    Tämä on mielenkiintoinen juttu, sillä kukaan ei seuraa missä maassa ihmiset asuvat.

    Jos asut kolmessa maassa niin et edes riko lakia, koska verotusoikeus on vain sillä valtiolla, jossa vietät 183 päivää.

    Mutta kukapa sitä seuraisi ?

    Verottajien yhteistyö on olematonta EU:ssa ja niinpä EU:ssa on jo miljoonia ihmisiä, jotka eivät maksa veroja mihinkään maahan.
    Puolalaiset, virolaiset etec tekevät hyvän tilin liikkumalla pimeänä työvoimana ympäri Eurooppaa.

    Monessa EU-maassa he eivät ole edes oikeutettuja sosiaaliturvaan , terveydenhoitoon tai lasten koulutukseen.

    Miksi he maksaisivat verojakaan mihinkään ?

    Asuin itsekin toisessa EU-maassa ja maksoin sinne mm eläkemaksut. Kun kyselin eläkkeeni perään minulle naurettiin, olisi pitänyt kuulemma asua kahdeksan vuotta. Rahat kyllä kelpasivat, mutta tuo asumisperustainen sosiaaliturva on Osmon iltasatua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 8:19

    Jos et ople verovelvollinen Syuomessa, et myöskään voi viedä lapsiaisi suomalaiseen kouluun tai käydä terve4yskeskuksessa muuten kuin akuuttikäynnillä. Akuuttikäynnistä lähetetään lasku siihen maahan, jossa maksat verosi. On myös mahdotonta väittää, että maksat tuloveroa Suomeren työtuloistasi, mutta et pääomatuloistasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. JohnnyBGooood kirjoitti 25.9.2013 kello 23:39

    Ode: “Tässä on nyt vain se vika, että joskus veronkorotus taas olisi paljon merkittävämpi toimi kuin pienet sakot tai lyhyt ehdollinen vankeus. Tekemällä rikosilmoituksen itseään vastaan voi välttyä isolta veronkorotukselta ja päästä pienillä sakoilla.”

    Ei pidä paikkaansa. Rikostuomion yhteydessä voidaan tuomita ja tuomittaisiinkin rikoshyöty menetetyksi valtiolle. Veropetoksen tapauksessa kyseessä on rikoksella saatu veroetu tai sen surrogaatti eli sijaan tullut omaisuus.

    Ne bis in idem -periaatteen kannalta ongelma veronkorotuksessa onkin juuri se, ettei se vastaa maksamatta jäänyttä veroa, vaan on rangaistuksenluonteinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 8:26

    Ode: “Tässä on nyt vain se vika, että joskus veronkorotus taas olisi paljon merkittävämpi toimi kuin pienet sakot tai lyhyt ehdollinen vankeus. Tekemällä rikosilmoituksen itseään vastaan voi välttyä isolta veronkorotukselta ja päästä pienillä sakoilla.”

    Ei pidä paikkaansa. Rikostuomion yhteydessä voidaan tuomita ja tuomittaisiinkin rikoshyöty menetetyksi valtiolle. Veropetoksen tapauksessa kyseessä on rikoksella saatu veroetu tai sen surrogaatti eli sijaan tullut omaisuus.

    Ne bis in idem -periaatteen kannalta ongelma veronkorotuksessa onkin juuri se, ettei se vastaa maksamatta jäänyttä veroa, vaan on rangaistuksenluonteinen.

    Jos salakuljetat maahan miljoona askia savukkeita ja myyt ne Tammelan torilla, joudut kiinni jäätyäsi maksamaan verot ja tullit savuketuonnistasi (noin kaksi miljoonaa euroa, tässä ei ole mitään rangaistusta) ja tähän päälle muutaman kymmenen prosentin veronkoorotuksen (tämä on rangaistus). Kannattaa hankkia tuomioisutimesta kahdcen kuukauden ehdollinen vankeus mieluummin kuin joutua maksamaan tuo veronkorotus. Jos autosi tankista löytyy löpöä, fuskusi taloudellinen arvo laskutetaan veronkorotuksella ymmärtääkseni kolminkertaisena. Ajatuksena on, että varkaalle ei riitä varastetun tavaran palauttaminen siinä harvinaisessa tapauksessa, että jää kiinni, vaan varastaminen pitää tehdä jotenkin kannattamattomaksi myös odotusarvomielessä.
    Tästä sotkusta ei pääse kuin sillä, että veronkorotus siirretään yleisen tuomioistuimen puolelle. Se on kohtuullista myös sikäli, että joskus veronkorotus on rangaistuksena niin suuri, että se pitääkin käsitellä tuomioistuimessa. Samasta teostahan saa kyllä tulla kaksi erilaista rangaistusta, mutta ei kahdessa eri prosessissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Evert The NeverRest kirjoitti 25.9.2013 kello 23:54

    Tämä onko vain Suomessa ja Ruotsissa. Muissa EU maissa asia ei näytä olevan ajankohtainen.

    Muissa EU-maissa verot siis maksetaan tunnollisesti ja ajallaan, elikkä homma haisee ja pahasti.

    Nokia, Marimekko, KKO….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Ville_ kirjoitti 26.9.2013 kello 0:10

    Ei tämän tulkinnan pitäisi olla olla kenellekkään yllätys.

    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/search/label/veronkorotus

    Koko konsepti, missä voidaan kuvitella valtion saavan rahat veronkorotuksesta ja maksajaa rangaistaan on täysin absurdi.

    Jokainen voi miettiä vastaavaa käytäntöä vaikka kaupan ja näpistäjän välillä. Ihminen X varastaa kaupasta tuotteen, jää kiinni ja siitä sovitaan kaupan kanssa, että asia on OK kun maksaa siitä kaksinkertaisen hinnan kaupalle. Tämän jälkeen kauppa haastaa näpistäjän oikeuteen ja vaatii rangaistuksen, koska rikos on tapahtunut ja oikeus tuomitsee tästä saman rangaistuksen, kuin vastaavasta näpistyksestä ilman aiemmin tapahtunutta korvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. K. Uokka kirjoitti 26.9.2013 kello 7:38

    Evert The NeverRest:
    Samaa olen ihmetellyt. Sama kuin varastetun tavaran palauttaminen varkaalta omistajalle olisi jo rangaistus eikä varasta sen jälkeen mitenkää enää saa tuomita tai rangaista toiseen kertaan.

    Ymmärrätkö mitä veronkorotus tarkoittaa?

    Se ei tarkoita sitä, että vain maksamatta jäänyt vero pitää maksaa. Vaan se tarkottaa sitä, että päälle lisätään rangaistuksenomainen lisävero.

    Toisin sanoen, analogia varastetun tavaran palauttamisesta ontuu pahasti ja tarvitsee luultavasti pyörätuolin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  47. Jaakko Hirvonen kirjoitti 26.9.2013 kello 8:35

    Mika: Eli jos ammun ikkunan rikki naapuritalosta syyllistyn ampuma-aserikokseen, mutta entäpä jos oikeuslaitoksesta riippumaton taho, eli isännöitsijä laskuttaa ikkunan korjauskulut niin selviänkin ilman rikosseuraamusta?

    Sekoitat vahingonkorvauksen ja rangaistuksen. Jos korvaat isännöitsijälle rikkomasi ikkunan, korvaat aiheuttamasi vahingon, etkä mitään muuta.

    Kun verottaja perii maksamatta jääneet verot korotettuna, se korotus on rangaistus siitä, että alkuperäiset verot jäivät maksamatta.

    Analogisesti ikkunoihin palatakseni, jos isännöitsijällä olisi joku oikeus periä ikkunan rikkomisesta aiheutunut vahinko vaikkapa kaksinkertaisena, oltaisiin kenties samankaltaisten asioiden äärellä kuin mistä tässä verotushässäkässä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. xyzzy kirjoitti 26.9.2013 kello 8:37

    Evert The NeverRest:
    Samaa olen ihmetellyt. Sama kuin varastetun tavaran palauttaminen varkaalta omistajalle olisi jo rangaistus eikä varasta sen jälkeen mitenkää enää saa tuomita tai rangaista toiseen kertaan.

    Ei noin. Eihän tuossa ole rangasitusta. Jos verottaja olisi vain vaatinut maksamattomat verot se ei olisi ollut rangaistus ja syytteen olisi voinut nostaa. Ja se , että syyteoikeus menee kun korotuksen olisi voinut antaa on sekin ihan looginen. Muutoinhan verovirkailija voisi eriarvoistaa kansalaisia suojelemalla osaa veronkorotuksella ja jättämällä osan syyteprossessiin.

    Kyllä tämä oli aivan tarpeellinen päätös. Vanha suomen tapa jossa verottaja ilman mitään kunnollista tutkintaa voi rangasita korotuksella, joka on maksettava vaikka si olisi riidanalainen ja vielä tupla rangaistus jos oikeuslaitos sattuu olemaan samaa mieltä. Ei sellaista voi sallia oikeusvaltiossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  49. Viherinssi kirjoitti 26.9.2013 kello 9:09

    Osmo Soininvaara: Tästä sotkusta ei pääse kuin sillä, että veronkorotus siirretään yleisen tuomioistuimen puolelle. Se on kohtuullista myös sikäli, että joskus veronkorotus on rangaistuksena niin suuri, että se pitääkin käsitellä tuomioistuimessa. Samasta teostahan saa kyllä tulla kaksi erilaista rangaistusta, mutta ei kahdessa eri prosessissa.

    Tässä se suuri viisaus on.

    KKO:n päätös on kieltämättä arkijärjen kannalta väärä, mutta oikeusperiaatteiden mukaan se on oikea. Perusongelma on siinä, että verottaja määrää rangaistuksia. Se ei ole verottajan tehtävä.

    On ymmärrettävää, että kaikkia verovilunkeja ei kannata kierrättää raastuvan kautta. Ehkä niitä varten pitää perustaa erillinen verotuomioistuin, jonka päätöksistä voisi valittaa HO:een. Olennaista oikeusturvankin kannalta kuitenkin olisi, että käsittely tapahtuisi oikeuslaitoksen piirissä.

    Veropuolen oma valitusprosessinsa on toinen asia, koska siinä lähtökohtana on sääntöjen tulkitseminen, ei rikollinen toiminta. Niidenkin päätösten pitää aina olla valituskelpoisia oikeusturvan vuoksi, mutta varsinaisen päätöksen tekemiseen ei tarvita oikeuslaitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  50. Risto kirjoitti 26.9.2013 kello 9:10

    Jotkut tässä pääsivät liian vähällä, mutta onko tämä nyt vastaisuuden varalta niin paha hoidettavaksi. Annettaisiin verottajalle oikeus määrätä lievähköistä tapauksista, joista näpäytyksen luontoinen maksu riittää, pienehkö veronkorotus, ja suuret kalat sitten syyteenalaisiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Juho Laatu kirjoitti 26.9.2013 kello 9:14

    Osmo Soininvaara: Tästä sotkusta ei pääse kuin sillä, että veronkorotus siirretään yleisen tuomioistuimen puolelle. Se on kohtuullista myös sikäli, että joskus veronkorotus on rangaistuksena niin suuri, että se pitääkin käsitellä tuomioistuimessa.

    Voiko ajatella niinkin, että joskus veronkorotukset ovat myös varsin pieniä, ja tapauksia on niin paljon, että veroviranomaisille kannattaa antaa “verotuksen pysäköintivirhemaksun määräämisoikeus”? Näin kaikki tapaukset eivät etene tuomioistuimeen saakka, vaan ristiriidattomat tapaukset hoituvat jo verottajan päätöksellä. Tuomioistuimen puolelle mentäisiin vain, jos verottaja katsoo rikoksen omia toimivaltuuksiaan laajemmaksi tai jos verotettu haluaa valittaa asiasta oikeuslaitokseen. Verottaja olisi siis veroepäselvyyksien pikaratkaisija, joka keventäisi tuomioistuinten taakkaa, ja “toinen tuomio” olisi vain “ylemmän oikeusasteen” uusi päätös, joka korvaisi aiemman päätöksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Ville_ kirjoitti 26.9.2013 kello 9:20

    Tuossahan tuo keskeinen ongelma tuli jo esille.
    Miksi on erillinen hallinto-oikeus? Suojelemassa virkamiehiä kansalaisilta?

    Tämäkin olisi paljon helpompaa, jos ei olisi koko hallinto-oikeutta, vaan vain yksi oikeuslaitos ja yksi prosessi. Tällöin verot, rangaistukset ja veronkorotukset voitaisiin nätisti käsitellä samassa prosessissa ja saada yksi kaikki asiat huomioiva päätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 26.9.2013 kello 9:29

    Vihreät ajaa tässäkin kaksilla rattailla. Hallituspuolue Vihreät ajaa on hiljaa siitä, että hallitus ajaa täysillä Suomeen hallintarekisteriä, joka mahdollistaa veronkierron (tai ainakin vaikeuttaa oleellisesti verovilpin paljastumista). Samaan aikaan vihreien entinen puheenjohtaja paheksuu sitä, että lakia tulkitaan niin kuin se on kirjoitettu, eli verovilpistä selviää ilman rangaistusta.

    On väärin syyttää tilanteesta oikeusistuinta. pitäisi syyttää eduskuntaa ja varsinkin halölituspuolueiden kansanedustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Mika kirjoitti 26.9.2013 kello 10:09

    Jaakko Hirvonen: Sekoitat vahingonkorvauksen ja rangaistuksen. Jos korvaat isännöitsijälle rikkomasi ikkunan, korvaat aiheuttamasi vahingon, etkä mitään muuta.

    Kun verottaja perii maksamatta jääneet verot korotettuna, se korotus on rangaistus siitä, että alkuperäiset verot jäivät maksamatta.

    Analogisesti ikkunoihin palatakseni, jos isännöitsijällä olisi joku oikeus periä ikkunan rikkomisesta aiheutunut vahinko vaikkapa kaksinkertaisena, oltaisiin kenties samankaltaisten asioiden äärellä kuin mistä tässä verotushässäkässä on kyse.

    Luin tuota EIT:n linjanvetoa, ja siinä (luin Virolaisen selkokielisen selityksen) kai lähdetään siitä että mikä tahansa viranomainen määrää “rangaistuksen”, jolloin veronkorotus onkin jo rangaistus.

    Juridiikan tietämykseni on siis ollu puutteellinen, pahoittelut.

    Toisaalta tuo avaa aivan mahtavat korruptiokuprumahdollisuudet koska sitten on helppo lahjoa veroviranomainen antamaan sopivankokoinen sakko (muistetaanpa että myös Kreikka on Eurooppaa :).

    Ja jos ajatellaan tuulipukurikoksia, niin jos vaikkapa lapsen ero-isä viikonlopputapaamisen yhteydessä sattuu tekemään lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen – ja viranomainen määrää viikonlopputapaamiset loppumaan, päteekö “ne bis in idem”, koska silloinhan viranomainen on jo rangaistuksen antanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Raimo K kirjoitti 26.9.2013 kello 10:22

    Osmo: “Tässä on nyt vain se vika, että joskus veronkorotus taas olisi paljon merkittävämpi toimi kuin pienet sakot tai lyhyt ehdollinen vankeus. Tekemällä rikosilmoituksen itseään vastaan voi välttyä isolta veronkorotukselta ja päästä pienillä sakoilla.”

    Eipä se nyt niin mene. Pelkkä rikosilmoitus ei ole mikään tuomio eikä siis estä mitään. Vasta tuomio tai syyttämättäjättämispäätös on ja vasta sen jälkeen veronkorotus ei ole mahdollinen – ja vastaavasti vasta päätös veronkorotuksesta tai korottamatta jättämisestä estää rikostuomion.

    Ja isoissa jutuissa tosiaan veronkorotus on ankarampi seuraamus kuin oikeuden tuomio ehdollisesta vankeudesta ja mitättömästä sakosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 11:08

    Ei rikosilmoitus tietystiole tuomio, mutta aina voi yrittää ilmiantaa itsensä pienestä vilpistä, joka todella johtaa syytteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Liian vanha kirjoitti 26.9.2013 kello 11:17

    Osmo Soininvaara:
    Jos et ople verovelvollinen Syuomessa, et myöskään voi viedä lapsiaisi suomalaiseen kouluun tai käydä terve4yskeskuksessa muuten kuin akuuttikäynnillä. Akuuttikäynnistä lähetetään lasku siihen maahan, jossa maksat verosi. On myös mahdotonta väittää, että maksat tuloveroa Suomeren työtuloistasi, mutta et pääomatuloistasi.

    Puolalaisella putkimiehellä lapset ovat kotimaassa koulussa.
    Lääkärilaskua selvitellään jälkikäteen,harva köyhä työikäinen käy lääkärissä säännöllisesti,etenkin jos se maksaa .

    Tai kuten suomalaisella paitakauppiaalla oli oma vakuutus ja hän kävi yksityisellä.Ulkomaisessa vakuutusyhtiössä eivät kuulemma kysele,mihin maahan maksat verosi.Jos ottaa tällaiseen vakuutukseen rajoituksia niin se on halpakin.

    Ja jos sattuu vakavampaa niin voi palata kotimaahan.
    Suomalainen on Suomen sosiaaliturvan piirissä muuttopäivästä eikä entisiä veronmaksumaita kysellä.

    Edut ovat perustasoa,mutta heinäsirkkoja riittää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 11:21

    Näitä kaksoinrangaistuksia eri prosesseissa löytyy kyllä lisä, esimerkiksi rangaistus liikennerikkomuksesta poliisin antamana tien päällä ja kortti kuivumaan erillisellä päätöksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. anonyymi kirjoitti 26.9.2013 kello 11:41

    Osmo Soininvaara: Miltähän tämä kuulostaisi.

    Idioottimaiselta. Tuossa esimerkissä vain väärinpysäköinnistä ei saisi rangaista uudestaan.
    Voit tässä varmasti luetella ne murhatapaukset, joiden yhteydessä on edes vaivauduttu rankaisemaan väärinpysäköinnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 12:30

    Kyllä, mutta kun se parkkipirkko on jo antanut sen sakon, silloin syyttäjä on myöhässä ja juttu kaatuu siihen. Näin on nykyinen tilanne verorikosten osalta juuri tällä hetkellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 26.9.2013 kello 12:35

    Kommentti nimimerkille “Määkin pyöräilen kirjoitti 25.9.2013 klo 20:23”: kannattaa lukea, mitä Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalstalla lausutaan asiasta:
    ““On kuitenkin otettava huomioon, että tuomioistuimen on käsiteltävänään olevaa asiaa ratkaistessaan noudatettava voimassa olevaa oikeutta. Korkein oikeus toteaa, että ne bis in idem -kiellossa on kysymys siitä, miten tulkitaan rikosasian vastaajalle kuuluvia ja perusoikeuksina turvattuja keskeisiä oikeusturvan takeita. Tästä kysymyksestä perustuslakivaliokunta on lausunut selkeän kannan, joka sulkee pois ne bis in idem -kiellon rajoittamisen peräkkäisiin menettelyihin. Näihin seikkoihin nähden Korkein oikeus katsoo, että edellä todettujen perustuslakivaliokunnan lausumien merkitys ei voi rajoittua vain sen käsiteltävänä olevan säännösehdotuksen tulkintaan, vaan niistä ilmenevät keskeiset periaatteet ja tavoitteet tulee ottaa huomioon myös tulkittaessa voimassa olevaa oikeutta. Kannanottojen huomioon ottamista puoltaa myös se, että ne on esitetty sellaisessa yhteydessä, jossa ne bis in idem -kiellon soveltaminen on ollut nimenomaisesti esillä. Viime kädessä perustuslain 6 §:stä seuraava velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuutta lainkäytössä edellyttää tuomioistuimelta kannanottojen huomioon ottamista, kun se joutuu vastaavankaltaisessa tulkintatilanteessa ottamaan kantaa sanottuun kysymykseen.”

    Voiko asiaa tämän paremmin ja suoremmin sanoa? Juuri näin toimii perustuslakia tulkitseva riippumaton tuomioistuin ja juuri näin tulee myös perustuslakivaliokunnan tulkintakannanottojen merkitys ymmärtää. Tuomioistuinten tulee turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen antamalla niille voimassa olevan oikeuden mukainen sisältö. Siinä missä ihmisoikeuksien sisältö määräytyy pitkälti kansainvälisten valvontaelinten oikeuskäytännössä, perusoikeuksien sisällölle on syytä hakea johta perustuslakivaliokunnan lausunnoista. Perustuslakivaliokunnan lausunnot puolestaan ovat – väitti valiokunta itse tältä osin mitä tahansa – tulkintoja perustuslain sisällöstä, eivät jollakin tavalla voimassa olevasta oikeudesta irrallisia ja ainoastaan lausuntoa annettaessa säädettävänä olevaan lakiin kohdentuvia kannanottoja ko. lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin.

    Korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan kannanottojen jälkeen on oikeudellisesti kiistatonta että ne bis in idem -kielto soveltuu Suomen oikeusjärjestyksessä sekä peräkkäisiin että rinnakkaisiin menettelyihin. Yhtä kiistatonta soisi olevan, että perus- ja ihmisoikeudet otettaisiin tuomioistuimissa jatkossakin yhtä vakavasti kuin korkeimman oikeuden tämän päiväisessä vahvennetussa jaostoratkaisussa otettiin. Se ei olisi mitään perusoikeusfundamentalismia, vaan normaalia riippumatonta lainkäyttöä.”
    http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2013/07/05/tulkinnan-muutoksia-kko-201359/

    Ja sittenpä kannattaa verrata siteerattuja ajatuksia blogistin asenteeseen, joka arvioni mukaan on Arkadianmäellä varsin yleinen (siitä huolimatta, että KKO on kyennyt tässä tapauksessa viittaamaan perustuslakivaliokunnan näkemsyksiin).

    En ole ehtinyt ajatuksella perehtyä blogistin mainitseman lakiesityksen perusteluihin, mutta arvelen johtotähtenä olevan asioiden tekemisen mahdollisimman helpoksi hallinnolle (sen sijaan että vaadittaisiin hallinnon sopeuttavan omia toimintojaan). Aina silloin tällöin oma vaikutelmani onkin, että Arkadianmäellä toimitaan hallinnon jatkeena eikä kansaneduskuntana.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. xyzzy kirjoitti 26.9.2013 kello 13:24

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä, mutta kun se parkkipirkko on jo antanut sen sakon, silloin syyttäjä on myöhässä ja juttu kaatuu siihen. Näin on nykyinen tilanne verorikosten osalta juuri tällä hetkellä.

    Eihän siinä ole kysymys samasta rikoksesta/rikkomuksesta. Syyttäjä ei voisi oikeudenkäynnissä enää vaatia rangaistusta pysäköinnistä, kun sen on jo rangaistu, mutta ei sitä murhaa ole millään tavalla käsitelty.

    Verorikkomuksessa on kyse selkeästi yhdestä asiasta. Ja päällekkäiset rangaistukset tulevat selkeästi samoilla perusteilla

    Ei millään tavalla vertailukelpoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 13:45

    Verorikkomuksessa on kyse selkeästi yhdestä asiasta. Ja päällekkäiset rangaistukset tulevat selkeästi samoilla perusteilla.

    Eivät tule. Veronkorotus voi tulla siitä, että on vain ollut huolimaton ja unohtanut ilmoittaa jotain. Verorikoksen tuomittavuuteen vaikuttaa se, että onkin peitellyt asiaa, perustanut tilin väärällä nimelllä, ja niin edelleen. Verotikos tulee rikoksesta, veronkorotus ei edellytä mitään rikosta.
    Mutta entä ajokortin menetys ja poliisin antama sakko ylinopeudesta? Ne nyt ainakin tulevat samasta teosta mutta eri prosessissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. jgalt kirjoitti 26.9.2013 kello 13:52

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä, mutta kun se parkkipirkko on jo antanut sen sakon, silloin syyttäjä on myöhässä ja juttu kaatuu siihen. Näin on nykyinen tilanne verorikosten osalta juuri tällä hetkellä.

    Ne bis in idem tulee luonnollisesti sovellettavaksi, kun kyse on samasta tosiseikastosta. Pysäköinninvalvojan määräämä pysäköintivirhemaksu ei perustu samaan seikastoon kuin myöhemmin rikosprosessissa määrättävä rangaistus henkirikoksesta.

    Mika: Luin tuota EIT:n linjanvetoa, ja siinä (luin Virolaisen selkokielisen selityksen) kai lähdetään siitä että mikä tahansa viranomainen määrää “rangaistuksen”, jolloin veronkorotus onkin jo rangaistus.

    Se, milloin sanktio katsotaan ne bis in idem -periaatteen kannalta rangaistukseksi, perustuu ns. Engel-kriteereihin (ks. EIT:n tapaus Engel and Others v. the Netherlands). Seuraamusta pitää tarkastella suhteessa tekoon, josta seuraamus määrätään. Seuraamus voidaan katsoa ‘rangaistukseksi’ vedoten teon oikeudelliseen luonnehdintaan kansallisessa oikeudessa, teon todelliseen luonteeseen tai määrättävissä olevan seuraamuksen ankaruuteen.

    Siis yksistään teosta määrättävän seuraamuksen ankaruus voi tehdä teosta ‘rikosoikeudellisen’ ja siten siitä määrättävästä sanktiosta ‘rikosoikeudellisen rangaistuksen’. Rikosoikeudelliseksi luonnehdittavia tekoja koskee kahdesti rankaisemisen kielto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. TimoT kirjoitti 26.9.2013 kello 15:15

    Kyllä veronkorotuksen korkoineen voi verottaja määrätä verotarkastuksessa 5 vuotta taaksepäin. Se on paljon ankarampi sanktio, kuin se pieni sakko, jonka oikeus voisi määrätä.Koko verohyöty menee korkojen kera. Eikä tässä ole kyse yhden miehen tuomioistuimesta ja valitusoikeus on KHO:een asti.
    Tähän asti törkeät verorikokset on lisäksi viety oikeuteen, jossa on tullut tuo pieni sakko lisäsanktiota. Nyt on sitten tämä toiseen kertaan käsittely jätetty pois. Minusta tämä on pelkästään hyvä asia: ei kahta tuomiota samasta asiasta, verottajan tuomio riittää.
    On näitä kahden tuomion rikoksia muuallakin. Jos esim. joku poimii rauhoitetun kasvin luonnosta, siitä rangaistaan oikeudessa. Mutta jos tuon rikoksen tekijä sattuu olemaan maanviljelijä, niin häneltä leikataan tuon oikeuden määräämän tuomion lisäksi maataloustukia monikymmenkertaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Pekka Taipale kirjoitti 26.9.2013 kello 17:29

    Juho Laatu: “verotuksen pysäköintivirhemaksun määräämisoikeus”?

    Juuri näinhän järjestelmä toimii jo nyt, tai siis pitäisi toimia – jos ei toimi, se on hallinnon huonoa toteutusta.

    Ode sitten haluaisi, että ensin annetaan pysäköintivirhemaksu ja sitten sen lisäksi toisessa prosessissa vankilaa.

    Minusta asia on järjestettävissä niin, että verottaja voi päätyä kolmeen vaihtoehtoon:
    1) todeta, että verotettava menetteli oikein, tai asia on merkityksettömän pieni, joten ei kannata periä lisäveroja
    2) todeta, että verotettava menetteli väärin, mutta asia on siinä määrin selvä eikä törkeä, joten peritään vero kuten se kuuluikin periä sekä “pysäköintivirhemaksu”
    3) todetaan että tämä oli iso rötös ja menee rikosprosessiin, jossa sitten määrätään rangaistus ja rikoshyödyn menetys.

    Joko 1), 2) tai 3). Ei useampia yhtaikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2013 kello 21:40

    Pekka Taipale, juuri noin pitäisi menetellä, mutta korkeimman oikeuden kanta on toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Mika kirjoitti 26.9.2013 kello 19:00

    Se, milloin sanktio katsotaan ne bis in idem -periaatteen kannalta rangaistukseksi, perustuu ns. Engel-kriteereihin (ks. EIT:n tapaus Engel and Others v. the Netherlands). Seuraamusta pitää tarkastella suhteessa tekoon, josta seuraamus määrätään. Seuraamus voidaan katsoa ‘rangaistukseksi’ vedoten teon oikeudelliseen luonnehdintaan kansallisessa oikeudessa, teon todelliseen luonteeseen tai määrättävissä olevan seuraamuksen ankaruuteen.

    Siis yksistään teosta määrättävän seuraamuksen ankaruus voi tehdä teosta ‘rikosoikeudellisen’ ja siten siitä määrättävästä sanktiosta ‘rikosoikeudellisen rangaistuksen’. Rikosoikeudelliseksi luonnehdittavia tekoja koskee kahdesti rankaisemisen kielto.

    Jos kupru on niin iso että siitä tulee rikosrekisterimerkintä tai merkintä supotukseen esim. lievästä petoksesta tai veropetoksesta – ei voida katsoa että veroviranomaisen rangaistuksenomainen maksun olevan ankaruudeltaan läheskään samaa luokkaa kuin rikostuomion.

    Petustelut ontuvat pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Jussi Airaksinen kirjoitti 26.9.2013 kello 19:16

    Väite siitä, että viisi tuomaria äänesti vastaan ei pidä paikkaansa. Ainoastaan kaksi tuomaria äänesti vastaan. Enemmistö (6 tuomaria) oli sitä mieltä, että syytettä ei voi tutkia veronkorotuksen määräämisen jälkeen. Kolme tuomareista oli sitä mieltä, että syytettä ei voi nostaa enää siinä vaiheessa kun veronkorotus on tullut lainvoimaiseksi (eli valitusaika on loppunut tai veronkorotus on ratkaistu lopullisesti). Tässä tapauksessa veronkorotus oli lainvoimainen, eli nimenomaisen tapauksen osalta tuomareiden äänet meni 9-2.

    En oikein ymmärrä sitä, mikä tarve poliitikoilla on valittaa siitä, miten lainsäädäntöä tulkitaan kun poliitikoilla on kaikki valta muuttaa lainsäädäntöä. Tuomarit kun yleensä tulkitsee lakia lähinnä niin kuin se on tarkoitettu. Tässä tapauksessa sovellettiin Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka on katsottu menevän kansallisen tulkintalinjan ohi, eikä sovellettavan lain valinta ole mitään saivartelua. Jos tässä asiassa on ongelma, niin ei Euroopan ihmisoikeussopimukseen ole mikään pakko kuulua tai siihen voi jättää varaumat, mitä artikloja ei haluta noudattaa. Tämä on ihan kansanedustajien vapaasti päätettävissä ja itsekin voit tehdä tästä vaikka lakialoitteen.

    Samalla tavalla ne bis in idem-kielto rajoittaa muutakin lainkäyttöä. Esimerkiksi näissä hallintoseuraamuksen jälkeisissä rikosseuraamusasioissa ei voida määrätä virheellisestä pysäköinnistä tuomiota liikenteen vaarantamisesta sen jälkeen jos on jo annettu parkkisakko. Tai pummilla junassa matkustavaa ei voi enää syyttää petoksesta sen jälkeen kun valvontamaksu on määrätty. Vaikka varmasti näiden molempien seuraamuksien määräämisellä voitaisiin tehokkaammin ehkäistä väärinpysäköintiä ja pummilla matkustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  70. Viherinssi kirjoitti 27.9.2013 kello 10:20

    Pekka Taipale: Juuri näinhän järjestelmä toimii jo nyt, tai siis pitäisi toimia – jos ei toimi, se on hallinnon huonoa toteutusta.

    Minusta asia on järjestettävissä niin, että verottaja voi päätyä kolmeen vaihtoehtoon:
    1) todeta, että verotettava menetteli oikein, tai asia on merkityksettömän pieni, joten ei kannata periä lisäveroja

    2) todeta, että verotettava menetteli väärin, mutta asia on siinä määrin selvä eikä törkeä, joten peritään vero kuten se kuuluikin periä sekä “pysäköintivirhemaksu”
    3) todetaan että tämä oli iso rötös ja menee rikosprosessiin, jossa sitten määrätään rangaistus ja rikoshyödyn menetys.

    Joko 1), 2) tai 3). Ei useampia yhtaikaa.

    Osmo Soininvaara:
    Pekka Taipale, juuri noin pitäisi menetellä, mutta korkeimman oikeuden kanta on toinen.

    Eikö KKO:n kanta nimenomaan ollut se, että vain yhden noista kolmesta saa tehdä? Ja kun kohta 2 oli tehty, kohtaan 3 ei ole menemistä.

    Tässä suhteessa siis KKO:n kanta on hyvin looginen. KKO:lla tosin oli vähän erimielisyyttä siitä, onko kohta 2 hoidettu siinä vaiheessa, kun lisämaksu määrätään, vai siinä vaiheessa, kun siitä tulee lainvoimainen. Tämä on vähän kimurantti kysymys, koska kumpikin kanta on puolustettavissa.

    Ongelma on kohdassa 2. Nyt määrättiin veronkorotus tapauksessa, jossa on aineksia törkeään veropetokseen, ja se on kyllä joko huonoa lainsäädäntöä tai huonoa hallintoa.

    Kokonaisuutta katsottaessa näyttää nimenomaan siltä, että määrätessään veronkorotuksen verottaja ylitti sen roolin, mikä sillä olisi pitänyt olla. Isommissa tapauksissa sekin on jo vähän ongelmallista, että vahingon kärsijä saa mitata rangaistuksen.

    Hässäkän taustalla voi vielä olla sekin, että jälkimmäisessä menettelyssä rangaistukseksi tulee sakkoa tai vankeutta, mutta taloudellinen sanktio jää viivästyskorkojen suuruiseksi. Rikosrekisterimerkintä riittää kyllä pelottamaan osaa veronkiertäjistä (“melkein rehelliset” rikkaat), mutta taloudellista hyötyä tavoittelevia se ei pelota.

    Tästä taas päästään siihen, että tuomioistuimen pitäisi voida määrätä veropetoksissa rangaistusluonteinen sakko, joka on suhteessa petoshyötyyn.

    Nykyjärjestelmä on perustunut kahteen erilliseen päällekkäiseen prosessiin, joiden järjestys on jokseenkin satunnainen (esimerkiksi polttoainetapauksissa ensin tulee sakko, sitten veronkorotus). Verohallinnon tulkinnan mukaan päällekkäisyys on sallittua, jos prosessit ovat käynnistyneet niin, ettei ensimmäisestä ole lopullista päätöstä ennen toisen käynnistämistä. Tämä on jo kansalaisenkin kannalta sekavaa.

    Systeemi toimisi ihan hyvin, jos siinä selvästi todettaisiin ne bis in idemin vaatimukset ja toimittaisiin sen mukaan. Isot jutut pitäisi aina käsitellä tuomioistuimissa kaikkine sanktioineen.

    Ei tämän niin vaikeaa pitäisi olla, liikennejuttuihin on rakennettu ihan onnistuneesti neljä porrasta: hallinnollinen maksu pysäköintivirheistä, rikesakko, poliisin määräämä sakko, tuomioistuimen mittaama rangaistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 10:26

    Kirjoittaja ei ymmärtänyt, että KKO päätti, että syytettä ei myöskään saa nostaa, jos verottaja on “päättänyt”, ettei veronkorotusta määrätä. Asiasta taas on pakko päättää samassa yhteydessä, kun verotuksesta päätetään ja verotuksesta on taas pakko päättää määräajassa. Näin tehtiin kokonaisuus, jossa veropetoksesta ei tosiasiassa voi syyttää missään oloissa. Asia on tarkoitus korjata niin, että veronkorotuksesta voi päättää myöhemmin, jolloin verorikokset tulevat uudestaan kriminalisoiduiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 11:19

    Tietoni siitä, että Suomessa ei laittomasti saatuja todisteita saisi missään olosuhteissä käyttää oli virheellinen. Se johtui siitä, että Lichtensteinin tileistä kiinni jääneet ovat kaikki valittaneet verotuspäätöksestä sillä perusteella, että oli aivan epistä, että he jäivät kiinni, kun joku myi pankkitietoja laittomasti Saksan verottajalle. Se onkin vain yritys kaataa verotuspäätös, mutta asia on vireillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. TimoT kirjoitti 27.9.2013 kello 11:42

    Osmo Soininvaara:
    MF

    Verojaoston saaman tiedon mukaan nimimerkin tieto ei pidä paikkaansa. KKO:n valitsema linja tässä asiassa johtaa siihen, ettei verorikoksista voi tuloveron osalta nostaa syytteitä lainkaan.

    Minkälaisia “asiantuntijoita” eduskunnalla on oikein käytettävissään? Jouduin aikoinaan avustamaan isääni erässä veroasiassa. Siinä asiassa oli kyllä määrätty veronkorotukset ja sakkokorot 5 vuotta taaksepäin. Eikä todellakaan ollut miljoona-asiat kyseessä. Tekiköhän verottaja virheen ja isän olisi kuulunut selvitä ilman sanktioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Raimo K kirjoitti 27.9.2013 kello 13:45

    Osmo Soininvaara:
    Kirjoittaja ei ymmärtänyt, että KKO päätti, että syytettä ei myöskään saa nostaa, jos verottaja on “päättänyt”, ettei veronkorotusta määrätä. Asiasta taas on pakko päättää samassa yhteydessä, kun verotuksesta päätetään ja verotuksesta on taas pakko päättää määräajassa. Näin tehtiin kokonaisuus, jossa veropetoksesta ei tosiasiassa voi syyttää missään oloissa. Asia on tarkoitus korjata niin, että veronkorotuksesta voi päättää myöhemmin, jolloin verorikokset tulevat uudestaan kriminalisoiduiksi.

    Ja voisi luulla myös, että verohallinnolla on käytettävissään juristeja, jotka voivat arvioida, onko kyseessä rikos ja antaa asian poliisin tutkittavaksi ja syyttäjän syytettäväksi vai määrätäänkö veronkorotus.
    Ja epäilemättä tämä KKOn päätös aiheuttaa ajattelua myös verohallinnossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 15:24

    Vielä kerran. KKO:n mielestä syytettä ei voi nostaa, jos verovirkailija on päättänyt, ette määrää veronkorotusta ja päätös tästä on tehtävä määräajassa. Muutamme lakia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. anonyymi kirjoitti 27.9.2013 kello 14:05

    Pekka Taipale: Joko 1), 2) tai 3). Ei useampia yhtaikaa.

    Niinpä. Mutta minusta olisi toisaalta myös perusteltua, jos päivänvaloon tullessa uusia tosiseikkoja, rangaistuksen perustuessa vain osaan tosiseikoista, tms. voisi jo rangaistuista pikkurikkeistäkin vielä hakea suurempaa rangaistusta oikeudessa kunhan vain jo kärsitty rangaistus vähennetään uudesta.

    Siinä mielessä olen Mikan linjoilla.

    Viherinssi: Ongelma on kohdassa 2. Nyt määrättiin veronkorotus tapauksessa, jossa on aineksia törkeään veropetokseen, ja se on kyllä joko huonoa lainsäädäntöä tai huonoa hallintoa.

    Tässä taas tavallinen pulliainen miettii, oliko rötöstelijöillä suhteita virkamiehistön suuntaan.

    Viherinssi: Tästä taas päästään siihen, että tuomioistuimen pitäisi voida määrätä veropetoksissa rangaistusluonteinen sakko, joka on suhteessa petoshyötyyn.

    Lisäksi tietysti rikoshyödyn täysimittainen menettäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2013 kello 15:34

    Pekka Taipale: Joko 1), 2) tai 3). Ei useampia yhtaikaa.

    Aivan, tämä olisi järkevää. Joissain tapauksissa voisi olla myös järkevä jatkaan kohdan 2 soveltamisen jälkeen vielä oikeudenkin käsittelyyn (kohta 3). Pitää vain tarkaaan säätää, milloin tuo on mahdollista (uusia todisteita, valitusprosessi tms.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Raimo K kirjoitti 27.9.2013 kello 15:43

    Osmo Soininvaara:
    Vielä kerran. KKO:n mielestä syytettä ei voi nostaa, jos verovirkailija on päättänyt, ette määrää veronkorotusta ja päätös tästä on tehtävä määräajassa. Muutamme lakia.

    Paino sanalla ‘päättänyt’ – ts. pitää olla valituskelpoinen päätös.
    Epäilemättä lakimuutos selventää tilannetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 21:54

    KKO:n mielestä päätös on se, ettei tee mitään etkä todellakaan voi valittaa siitä, ettei sinulle ole määrätty veronkorotusta. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Raimo K kirjoitti 27.9.2013 kello 16:09

    Lainaus KKO:n perustelusta: “ei voidakaan pitää perusteltuna sellaista tulkintavaihtoehtoa, että jo veronkorotukseen mahdollisesti johtavan verotusmenettelyn vireilläolo estäisi rikossyytteen vireillepanon. Verotusmenettely voidaan kuitenkin katsoa ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaksi rikosasiaksi viimeistään silloin, kun veronkorotus määrätään tai tehdään päätös siitä, ettei veronkorotukseen ole perusteita.”

    Siis määrätään tai tehdään päätös, pelkkä vireilläolo ei estä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Viherinssi kirjoitti 27.9.2013 kello 16:39

    anonyymi: Lisäksi tietysti rikoshyödyn täysimittainen menettäminen.

    Toki, mutta tässä se on sama kuin vahingonkorvaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Jorma Nordlin kirjoitti 27.9.2013 kello 17:00

    ” KKO päätti, että syytettä ei myöskään saa nostaa, jos verottaja on “päättänyt”, ettei veronkorotusta määrätä. Asiasta taas on pakko päättää samassa yhteydessä, kun verotuksesta päätetään ja verotuksesta on taas pakko päättää määräajassa.”

    Eikös voisi päättää sitten niin, että päätetään jäädä odottamaan kunnes syyteasia on ratkaistu. Silloin päätös on annettu määräajassa. Voihan päätös olla muutakin kuin “kyllä” tai “ei”. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 22:00

    Eikös voisi päättää sitten niin, että päätetään jäädä odottamaan kunnes syyteasia on ratkaistu. Silloin päätös on annettu määräajassa. Voihan päätös olla muutakin kuin “kyllä” tai “ei”. 😉

    Yrität näköjään soveltaa tervettä järkeä alueella, joka kuuluu kuitenkin juridiikan piiriin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Kalle kirjoitti 27.9.2013 kello 17:55

    Osmo Soininvaara:
    …Miksi luulet Saksan verottajan ostaneen talletustietoja Lichtensteinista?

    Koska Lochtensstein on liittynyt EU:iin? Toki nuokin talletukset kuuleman mukaan pystyy tekemään nykyään laillisesti, pienellä ketjutuksella.

    Oleellista on, että pääoman voi oikeasti nykyään verotuttaa juuri siin EU-maassa, missä sen haluaa tehdä. Pääomaa tosin täytyy olla vähän enemmän, kuin meillä matti meikäläisillä on.

    Tässäkin ketjussa on jo tullut esile, ettei edes KKO tahdo oikein uskoa, että valtiosopimukset sitovat Suomeakin. Suomen lainsäädäntö ei läheskään kaikilta osin kestä päivänvaloa. Mm. verolainsäädännössä on kupruja, joita korjaillaan vasta EYT:n päätösten jälkeen.

    Joskus asioista muodostuu farsseja, kuten autoverotuksesta. Kaikki tietävät, ettei lainsäädäntö ole laillista, mutta jostain käsittämättömästä syystä halutaan toimia suljetun talouden malleilla – ja kansalaiset maksavat.

    Ikävä puoli tässä on, ettei kukaan täysjärkinen pidä isoja ylimääräisiä pääomiaan Suomessa. Se vaikuttaa niin verotuloihin kuin työpaikkoihinkin. Veropolitiikan perusteeksi pitää vihdoin keksiä jotain muutakin kuin suunnaton kateus. Kilpailukykyisellä verotuksella veropohja laajenee, eikä yhteiskunnan menojen maksajana ole pelkästään me keskiluokkaan kuuluvat, kuten nyt on käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2013 kello 22:03

    Laillisesti ei veroja voi kiertää. SAKSA osti verotustiedot Lichtensteinista, koska saksalaistenkin pitää maksaa omaisuustuloistaan veroa Saksaan. Lichtenstaein on ETAn jäsen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. jgalt kirjoitti 27.9.2013 kello 18:46

    Minusta tässä on kyse myös siitä, että hallinnollisen menettelyssä oikeusturva ei ole yhtä korkea kuin rikosprosessissa. Näin ankarat rangaistukset pitäisi mielestäni ehdottomasti määrätä rikosoikeudellisessa menettelyssä. Samalla voidaan sitten määrätä rangaistus myös veropetoksesta.

    Esimerkki:
    Verotusmenettelylain (1558/1995) 30 §:n mukaan omaisuuden lisäys, josta verovelvollinen ei kykene antamaan luotettavaa selvitystä, katsotaan verovelvollisen verotettavaksi tuloksi. Veronkorotusta ei kuitenkaan voida määrätä.

    Olisiko oikein, jos rikosoikeudelliseen sakkorangaistukseen ankaruudeltaan verrattavissa oleva veronkorotus voitaisiin määrätä perustuen “selvittämättömään omaisuuden lisäykseen”, mitä koskevaa säännöstä sovelletaan lähtökohtaisesti verovelvollisen vahingoksi?

    Veropetosta koskevassa rikostutkinnassa olisi sitä vastoin noudatettava syyttömyysolettaman ja itsekriminointisuojan periaatteita.

    (Toinen juttu on se, että rikosprosessissakin saatetaan kiertää mainittuja periaatteita naamioimalla kysymys “todistusoikedelliseksi”.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. Atte Saari kirjoitti 27.9.2013 kello 19:13

    Juho Laatu:
    KKO vain tulkitsee eduskunnan säätämiä lakeja. Jos huonosti suunnitellut lait johtavat tuollaisiin tulkintoihin, eduskunnan tuleekin korjata virheensä mahdollisimman pian.

    Minusta kaikki veronkorotusasiat voisi myös hyvin nähdä erillisinä valtion ja veronmaksaien välisenä rahaliikenteen järjestelyinä, joita ei tarvitse pitää rangaistuksina, jotka estäisivät myöhemmät mahdolliset oikeuslaitoksen rangaistukset (jos asiaan liittyy rikollista toimintaa). Ei kai veronkorotus ole rangaistus siinäkään mielessä, että kyse voi usein olla täysin neutraalisti ja kenenkään mihinkään syyllistymättä vain uudesta arvioista sen suhteen, paljonko jonkun tulisi maksaa veroja. Kaikki veronkorotuksen saaneet eivät ole rikollisia. Jonkun veroja korotetaan ja jonkun veroja alennetaan, eikä verojen alennuskaan takoita sitä, että valtio olisi ollut rikollinen. Ehkä eduskunta voisi lähestyä asiaa tästä näkökulmasta. Veromäärän muuttamista ei tarvitse tulkita rangaistukseksi rikoksesta.

    Nyt et ymmärrä sitä, mikä veronkorotus on. Kyseessä on rangaistuksenluonteinen sanktio, jolla korotetaan lain perusteella muutoin määrättävää veroa. Se ei siis tarkoita, että veroa nostettaisiin lain perusteella laskettavaan oikeaan määrään.

    Osmo puolestaan vetää yllä melko kovasti mutkia suoraksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2013 kello 22:28

    Atte Saari: Nyt et ymmärrä sitä, mikä veronkorotus on. Kyseessä on rangaistuksenluonteinen sanktio …

    Ehdotin että verojen määräämistä ja niiden korottamista ei tulkittaisi rangaistukseksi (vrt. tarkastusmaksu, viivästyskorko, palvelumaksu, arvioverotus), ja näin päästäisiin eroon tuosta kaksinkertaisen rangaistuksen ongelmasta.

    (Ehdotin myös vaihtoehtoa, jossa määrätyt lisäverot tulkitaan “alimman oikeusasteen päätökseksi”, josta voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Raimo K kirjoitti 27.9.2013 kello 22:34

    Osmo Soininvaara:
    KKO:n mielestä päätös on se, ettei tee mitään etkä todellakaan voi valittaa siitä, ettei sinulle ole määrätty veronkorotusta.

    Luepa KKO:n päätös uudestaan tarkemmin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Kalle kirjoitti 27.9.2013 kello 23:05

    Verotusta kannattaa suunnitella, mikä on täysin laillista. Korkea verotus on merkki tehottomasta tavasta hoitaa asioita. Verokilpailu on vain hyväksi, mutta olemme häviämässä sen.

    Ai tämä ei ole virallisen liturgian mukaista? Kannattaa vaihtaa liturgiaa, ennen kuin rahat on loppu. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. Liian vanha kirjoitti 28.9.2013 kello 5:58

    Osmo Soininvaara:
    MF

    Verojaoston saaman tiedon mukaan nimimerkin tieto ei pidä paikkaansa. KKO:n valitsema linja tässä asiassa johtaa siihen, ettei verorikoksista voi tuloveron osalta nostaa syytteitä lainkaan.

    Puretaanko kaikki aikaisemmat päätökset ? Olisi väärin jos tällä vapautetaan vain nuo 20 kiinni jäänyttä suurkiertäjää ?

    Olen ollut kolme kuukautta matkoilla ja minulle on jäänyt epäselväksi, mistä KKO intoutui tutkimaan asiaa ?

    Ja kaiken lisäksi keskellä lomakautta ? Asialla on ollut kummallisen kiire, sillä ei KKO normaalisti lomia peru/katkaise tällaisten asioiden vuoksi.

    Liike-elämä on toistuvasti määrännyt millaista lainsäädäntöä Suomeen tehdään esim Ollila/Lex Nokia ym. Puuttuvatko he nyt jo oikeuslaitoksen toimintaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 28.9.2013 kello 9:58

    Kommentti Liian vanhalle 28.9.2013 kello 5:58: oheistan sitaatin ratkaisusta, joka koskee hovioikeuden tuomiota 31.10.2011:
    “Ottaen huomioon asian tähänastinen kesto ja viivästymisestä aiheutuva haitta asianosaisille hovioikeus otti viivytyksen välttämiseksi asian välittömästi ratkaistavakseen.”
    http://www.kko.fi/62629.htm

    Tuostakin on siis vielä jokunen tovi mennyt, että KKO on hoitanut oman osuutensa.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  93. Kalle kirjoitti 28.9.2013 kello 10:42

    Liian vanha: …Olisi väärin …

    Nyt on pahasti sekaisin, mikä on todellinen ongelma. Jos Suomen verotus olisi jotenkin tolkullista, ei kenelläkään olisi minkäänlaista tarvetta yrittää verotuttaa itseään muualla kuin Suomessa. Veropolitiikan perustaksi on pakko löytää jotain muuta, kuin pelkkä suunnaton kateus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Raimo K kirjoitti 28.9.2013 kello 11:43

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Olen ollut kolme kuukautta matkoilla ja minulle on jäänyt epäselväksi, mistä KKO intoutui tutkimaan asiaa ?
    ‘snip’

    Korkein oikeus ei intoutunut, vaan veropetoksesta tuomittu pyysi valituslupaa ja se myönnettiin (sinänsä melko vähäpätöisessä asiassa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. Raimo K kirjoitti 28.9.2013 kello 12:00

    Osmo Soininvaara:
    KKO:n mielestä päätös on se, ettei tee mitään etkä todellakaan voi valittaa siitä, ettei sinulle ole määrätty veronkorotusta.

    Aiemmin siteerasin suoraan KKO:n päätöstä ja sen mukaan on jossain määrin epäselvää, milloin eri prosessien katsotaan tulleen vireille siinä määrin, että ne estävät toisiaan, mutta “viimeistään silloin, kun veronkorotus määrätään tai tehdään päätös siitä, ettei veronkorotukseen ole perusteita” – eli kyllä se päätös on olennainen asia.

    On totta, että henkilö, joka saa päätöksen, että veronkorotusta ei määrätä, ei siitä varmaankaan valita, mutta veronsaajilla (valtio, kunta, seurakunta) saattaa olla intressi valittaa ja tämä muutoksenhaku täytyy olla mahdollinen – ts. valituskelpoinen päätös täytyy olla, muuten ei ole mitään päätöstä.

    Ja veronkorotus ei ole normaalia rutiiniverotusta, en ainakaan minä ole koskaan saanut veropäätöstä, jossa lukisi, että veronkorotusta ei (tällä kertaa) määrätä.

    Täytyy vielä todeta, että KKO:n päätös koski nimenomaan yhtä tapausta, jossa veronkorotus oli määrätty, joten siitä ei välttämättä voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä tapauksista, joissa veronkorotusta ei ole määrätty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2013 kello 15:02

    Meille kyllä kerrottiin KKO:n kannan merkitsevän, että “päätös” veronkorotuksen perimättä jättämisestä on tehty, jos määräaika päätökselle on mennyt umpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Ville kirjoitti 28.9.2013 kello 15:15

    Ehkä olisi selkeintä, ettei mitään veronkorotuksia määrättäisi. Viivästyskorko perittäisiin tietenkin myöhästyneistä maksuista ja jos on kyse rikoksesta, se käsitellään oikeudessa, joka voi määrätä rangaistukset.
    Jos nähdään tarpeelliseksi, viivästyneille veromaksuille voidaan määrätä tavanomaista suurempi viivästyskorko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 28.9.2013 kello 15:51

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 28.9.2013 kello 15:02: kuka kertoi näin?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Evert The NeverRest kirjoitti 28.9.2013 kello 16:11

    Henkilö ajaa ilman korttia pimeällä ilman valoja juovuspäissään ylinopeutta ja törmää toiseen autoon, jonka kuljettaja kuolee.

    Poliisi tulee paikalle. Kuljettaja myöntää ajaneensa ylinopeutta. Poliisi kirjoittaa ylinopeussakot ja vielä puhalluttaa kuljettajan. Veressä on promilleja.

    Sakkorangaistuksen jälkeen asiaa onko siis turha viedä enää käräjille, jotta kuljettaja tuomittaisiin ajo-oikeudetta ajamisesta, rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Kuljettajaa ei voi myöstkään tuomita ajokieltoon.

    Vakuutusyhtiö joutuuko korvaamaan vahingot, jottei rikkoisi ihmisoikeussopimuksia.

    Verottajan on määrättävä veronkorotus, jos verovelvollinen on 1) tahallaan antanut väärän ilmoituksen tai 2) ei ole lainkaan antanut ilmoitusta tahi 3) tahallaan ilmoittanut tulon vääränä tulolajina.

    Verottaja jos ensin katsoo asian tahattomaksi, eikä määrää veronkorotusta, ja sitten ilmeneekin, että teko on tahallinen, niin eikö tässäkään tapauksessa voi määrätä veronkorotusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. MF kirjoitti 28.9.2013 kello 16:20

    Tuo tilanne “verobnkorotus on päätetty jättää määräämättä” tarkoittaa vain tilannetta, jossa henkilöä tai yritystä on epäilty verovilpistä. Asiaa on tutkittu esim. verotarkastuksessa ja asiasta on ehkä pyydetty vastineita. Verotarkastaja on saattanut tehdä esityksen veronkorotuksen määräämisestä. Jos tällöin tehdään päätös, ettei veronkortusta määrätä on kyseessä “syytteen hylkääminen” siinä mielessä, että kaksi peräkkäistä rangaistukseen mahdollissti johtavaa prosessia on kielletty. Siis ei vain kahdesti rankaiseminen vaan myös kahdesti syyttäminen ovat kiellettyjä. Jos ensiprosessi pääty syytteen hylkäämiseen ei toista syytettä voida samassa asiassa nostaa. Asia ilmeni ennakkotapauksessa KKO 2012:106.

    On siis eri asia jos säännönmukaisessa verotusmenettelyssä ei määrätä veronkorotusta ja se, että jälkiverotusratkaisun yhteydessä päätetään olla määräämättä veronkorotus. Jälkimmäinen tilanne ilmenee tyypillisesti kun esim. verotarkastuksessa on tutkittu vaikkapa kolmen vuoden kirjanpitoa ja verotusta. Jos veronkorotus tämän tutkinnan jälkeen määrätään vain vuodelta 1 ja 2 on myös vuosi 3 Ne bis in idem -suojan piirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  101. Raimo K kirjoitti 28.9.2013 kello 19:54

    Osmo Soininvaara:
    Meille kyllä kerrottiin KKO:n kannan merkitsevän, että “päätös” veronkorotuksen perimättä jättämisestä on tehty, jos määräaika päätökselle on mennyt umpeen.

    Epäilen suuresti että asia olisi näin! Se ei olisi hyvää hallintoa.
    Tarvittaisiin ilmeisesti KKO:n ennakkopäätös myös tällaisesta tapauksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Raimo K kirjoitti 28.9.2013 kello 19:56

    PS: tietenkin jos määräaika veronkorotukselle on mennyt umpeen, veronkorotusta ei voi enää määrätä, mutta se ei estä rikosprosessia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. Timo H kirjoitti 28.9.2013 kello 22:33

    Liian vanha:
    Suomen viranomaiset saivat tiedot veronkiertäjistä jo 2008.

    Aikaa on siis ollut muuttaa lakia.

    KKO teki pätöksensä heinäkuussa, jolloin Suomi on lomalla ja asia saattoi jäädä huomaamattakin julkisuudessa.

    Näyttää siltä, että poliitikot keskittyvät vain euron verran kiertäviin, eliitti halutaan vapauttaa kaikista seuraamuksista,

    Hyvä esimerkki on valmisteilla oleva laki hallintaoikeusrekisterin sallimisesta Suomessa asuville sijoittajille.

    Tällä kertaa Liian Vanha osui napakymppiin. Juuri näin suhmurointi Suomessa toimii ja näkyy. Verenpaine nousee aina kun kuulen harmaan talouden välistävetäjä-mainoksia radiosta, ja samaan aikaan ko. mainosten rahoittajat (Hallitus) valmistelee puskissa hallintarekisterilakia, joka laillistaisi veronkierron. Rikkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  104. Timo H kirjoitti 28.9.2013 kello 22:46

    Kalle: Nyt on pahasti sekaisin, mikä on todellinen ongelma. Jos Suomen verotus olisi jotenkin tolkullista, ei kenelläkään olisi minkäänlaista tarvetta yrittää verotuttaa itseään muualla kuin Suomessa. Veropolitiikan perustaksi on pakko löytää jotain muuta, kuin pelkkä suunnaton kateus.

    Veronkiertoon on myös semmoinen ratkaisu että kielletään veronkierto, ja sanktioidaan siitä niin että se oikeasti loppuu. Jos se on jonkun eu pykälän vastaista, nauretaan sille pykälälle niinkuin omanarvontuntoiset EU-maat jatkuvasti tekevät mitä moninaisimmille pykälille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  105. Raimo K kirjoitti 29.9.2013 kello 10:44

    Evert The NeverRest:
    Henkilö ajaa ilman korttia pimeällä ilman valoja juovuspäissään ylinopeutta ja törmää toiseen autoon, jonka kuljettaja kuolee.

    Poliisi tulee paikalle. Kuljettaja myöntää ajaneensa ylinopeutta. Poliisi kirjoittaa ylinopeussakot ja vielä puhalluttaa kuljettajan. Veressä on promilleja.

    Sakkorangaistuksen jälkeen asiaa onko siis turha viedä enää käräjille, jotta kuljettaja tuomittaisiin ajo-oikeudetta ajamisesta, rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Kuljettajaa ei voi myöskään tuomita ajokieltoon.
    ‘snip’

    Mistähän satukirjasta moinen skenario on peräisin?

    Itse olen ajanut vain hirvikolarin ja ensimmäinen mitä poliisi teki, oli puhallutus. Ylinopeudesta ei edes kysytty.
    Jos vainaja olisi ollut ihminen eikä hirvi, tuskin kovin kevyesti olisi asiaan suhtauduttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Viherinssi kirjoitti 29.9.2013 kello 11:47

    Timo H: Veronkiertoon on myös semmoinen ratkaisu että kielletään veronkierto, ja sanktioidaan siitä niin että se oikeasti loppuu.

    Kielletäänkö samalla myös muut rikokset?

    Veronkierto on jo nyt laitonta. Verosuunnittelua (on lain puitteissa tapahtuvaa verojen minimointia) saa tehdä, ja haitallisen verosuunnittelun estäminen on lainsäätäjien homma.

    Koko keskustelussa aiheena on (tai pitäisi olla) se, kuka määrää rangaistukset veronkierrosta. Nyt verottaja voi määrätä veronkorotuksen rangaistukseksi veronkierrosta, ja ne bis in idem -periaate estää sen jälkeen oikeusistuimessa annettavan rangaistuksen.

    Joko tähän pitää tyytyä tai sitten isompien rangaistusten määrääminen pitää siirtää oikeuslaitokselle. Siinä ei liene mitään lainsäädännöllistä ongelmaa. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että isoista veropetoksista tuomioistuimella pitää olla mahdollisuus antaa riittävän kovat rahalliset sanktiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Raimo K kirjoitti 29.9.2013 kello 11:49

    Timo H: Veronkiertoon on myös semmoinen ratkaisu että kielletään veronkierto, ja sanktioidaan siitä niin että se oikeasti loppuu. Jos se on jonkun eu pykälän vastaista, nauretaan sille pykälälle niinkuin omanarvontuntoiset EU-maat jatkuvasti tekevät mitä moninaisimmille pykälille.

    Tässä on ajatusta!
    Samalla voitaisiin kieltää kaikki muutkin rikokset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  108. tcrown kirjoitti 29.9.2013 kello 14:21

    jgalt: Minusta tässä on kyse myös siitä, että hallinnollisen menettelyssä oikeusturva ei ole yhtä korkea kuin rikosprosessissa.

    Olen aikaisemminkin huomannut, että moraalikäsitykseni ovat sen verran epästandardeja, että en odotakaan kovin monen olevan tässä asiassa samaa mieltä kanssani, mutta minun nähdäkseni valtio on se, joka yhteiskuntamallissamme takaa loppukädessä omistusoikeuden. Jos meillä nyt on omaisuuserä, jonka “omistaja” ei tuota ole asiallisesti tälle omistusoikeuksien takaajalle eli valtiolle eli verottajalle ilmoittanut, ei tällä “omistajalla” kyllä ole minun mielestäni minkäänlaista moraalista oikeutta vaatia omaisuudelleen valtion takaamaa omistusoikeuden suojaa tai muutakaan oikeusturvaa. Eli minun puolestani ko. omaisuuden saa takavarikoida valtiolle kokonaisuudessaan tuottoineen päivineen hallinnollisella päätöksellä, oikeusistuin voi sitten tuomita tuohon päälle sopivaksi katsomansa rangaistuksen pelisääntöjen rikkomisesta. (Tämä siis teoriassa, käytäntö lienee monimutkaisempi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 29.9.2013 kello 17:31

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 28.9.2013 kello 15:02: miksi et vastaa selkeään kysymykseen (kenen mielestä “päätös” veronkorotuksen perimättä jättämisestä on tehty, jos määräaika päätökselle on mennyt umpeen?)?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2013 kello 17:45

    Asia on näin esitelty eduskunnan verojaostolle ja siksi määräaikaan verokorotuksen määräämiselle nyt venytetään niin, että syyttäjälle jää aikaa syyttää. Verovuotta seuraava marraskuu ei tietenkään koske tapausta, jossa verottaja ei ole vielä saanut tietoa pimitetyistä tuloista, mutta kun tieto ylimääräisistä tuloista on verottajalle tullut, päätös verotuksesta on tehtävä määräajassa. Tässä Lichtensteinin tapauksessa verottajan tietoon tulot olivat tulleet, niistä oli tehtävä määräajassa verotuspäätös ja siihen liittyvä päätös suuntaan tai toiseen veronkorotuksesta samalla kun syyttäjä vasta selvitti, onko näyttöä rikoksesta ja kestäisivätkö ne oikeudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 29.9.2013 kello 18:53

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 29.9.2013 kello 17:45: kuka on asian näin esitellyt?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2013 kello 20:59

    Kalevi Kämäräinen
    Sorry, asxia on julkinen, kun mietintö on valmis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Raimo K kirjoitti 29.9.2013 kello 20:15

    Tämä ennakkopäätöksenä oleva ‘ne bis in idem’ tapaus KKO 5.7.2013 ei koske mitään Liechtensteinin juttua vaan suhteellisen vähäpätöistä asiaa verovuosilta 2001, 2002 ja 2003 – hovioikeus tuomitsi ao:n törkeästä veropetoksesta (tekoaika 31.10.2003 – 31.10.2004) sekä toisesta rikoksesta yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen – nämä KKO siis kumosi.

    Olenko siis ainoa, joka on lukenut tämän ‘ne bis in idem’ ratkaisun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  114. Shakeem kirjoitti 29.9.2013 kello 21:47

    Viherinssi: Joko tähän pitää tyytyä tai sitten isompien rangaistusten määrääminen pitää siirtää oikeuslaitokselle. Siinä ei liene mitään lainsäädännöllistä ongelmaa. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että isoista veropetoksista tuomioistuimella pitää olla mahdollisuus antaa riittävän kovat rahalliset sanktiot.

    Jep,

    Nähdäkseni tämän tyyppinen järjestely on toteutettava, jos verottajan huijaaminen halutaan yhä pitää kriminalisoituna. Mitään työmatkakuluasioita ei kannata viedä edes kirjalliseen oikeusprosessiin, mutta noin 500-1000 eurossa verovelkaa voisi kulkea tutkintapyynnön raja. Rajan ylittävät tapaukset esitetään suoraan poliisille, jolloin ne käsitellään aina ensisijaisesti rikosasioina.

    Vastustan lisäsanktiovallan siirtämistä verottajalle siitä syystä, että heidän ratkaisutoimintansa, kuten viranomaisten ratkaisutoiminta yleensä, ei ole samalta planeetalta yleisten tuomioistuimien kanssa. Monet viranomaisten hallintopäätökset ovat aivan ala-arvoisia, perustelemattomia, eikä niihin saada laatua vaikka eduskunnanoikeusasiamies on vuosikausia yrittänyt piipittää, että päätökset pitää perustella. Ongelmana on toki myös se, ettei Suomen ylivarovainen oikeusasiamies käytä niitä natsoja, jotka hänellä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  115. Evert The NeverRest kirjoitti 29.9.2013 kello 23:42

    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirja määrittää ne bis in idem -periaatteen seuraavasti:

    4. artikla.
    KOHTA 1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

    MUTTA SITTEN TULEE KOHTA 2.

    2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.
    _____

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  116. Shakeem kirjoitti 30.9.2013 kello 16:57

    http://yle.fi/uutiset/apulaisoikeusasiamies_tutkii_verohallinnon_toimet_liechtensteinin_veronkiertojutussa/6856961

    Hyvä! Verottaja ei missään nimessä ole kohdellut suomalaisia yhdenvertaisesti.

    Valitettavasti me kuitenkin tiedämme jo EOA:n ratkaisun. EOA lausuu luultavasti käsityksensä verottajalle, jonka mukaan verottajalla on mennyt hommat niin sanotusti puihin. Asiassa ei kuitenkaan ryhdytä toteuttamaan virkavastuuta, koska se ja se toinenkin verohallinnon päällikkö on EOA:n hyvä kaveri linnanjuhlista. Tyydytään sormen heristämiseen, ettei kenellekään tule paha mieli, ja luotetaan siihen, että tekijät ottavat opikseen. Näin ei tietenkään tapahdu, ja virkamiehet pitävät eduskunnan oikeusasiamiestä pilkkanaan jatkossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Raimo K kirjoitti 30.9.2013 kello 23:02

    Shakeem:
    ‘snip’
    Hyvä! Verottaja ei missään nimessä ole kohdellut suomalaisia yhdenvertaisesti.
    ‘snip’

    Totta! Verottaja teki yhden rikosilmoituksen. Mitä pahaa tämä yksi on tehnyt? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  118. Kimi kirjoitti 2.10.2013 kello 15:51

    Valitettavasti on aiheita, jossa periatteet ovat ehdottomia. Raiskata tai murhata ei saa vähääkään, eikä ihmistä voi tuomita kahdesti.
    Onko ajatus, että riittävän hyvän syyn takia voidaan laki unohtaa ja ottaa kyläkäräjät käyttöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  119. Timo Myllys kirjoitti 3.10.2013 kello 10:49

    Tulli toimi samalla tavalla Ville Niinistön autovero tapauksessa eikä rikostutkintaa aloitettu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  120. anonyymi kirjoitti 3.10.2013 kello 13:12

    Shakeem: Monet viranomaisten hallintopäätökset ovat aivan ala-arvoisia, perustelemattomia, eikä niihin saada laatua vaikka eduskunnanoikeusasiamies on vuosikausia yrittänyt piipittää, että päätökset pitää perustella. Ongelmana on toki myös se, ettei Suomen ylivarovainen oikeusasiamies käytä niitä natsoja, jotka hänellä on.

    Tämä kyllä pätee pitkälti myös suomalaisiin oikeusistuimiin korkeinta oikeutta myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  121. Dr.Blind kirjoitti 4.10.2013 kello 21:43

    Jaakko Hirvonen:
    Käsittääkseni tässä Ne bis in idem -ratkaisussa ei ole kyse KKO:n ikiomasta tulkinnasta, vaan siitä että kyseinen oikeusistuin, pitkin hampain, suostui viimein taipumaan asiassa, jossa EIT:n suunnalta on tullut Suomelle sanomista.

    Tismalleen, Soininvaaralta ja tämän päivän (4.10) Talouselämältä oli jäänyt tämä olennainen tausta täysin sivuun, juuri tästä juristipiireissä on puhuttu jo monta kuukautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Tuomas Ojanen & Juha Lavapuro: “Konnaoikeuden” perusteet – Perustuslakiblogi kirjoitti 7.10.2013 kello 11:57

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus