Vaalit ohi – mörkö kaappiin.

22.11.2012 · Aihe: Vaalilupausten kommentointia, _ 

Sopimus Suomen suurimmasta  terveydenhuollon ulkoistamisestta tehtiin viikko sitten, kun Mänttä- Vilppulan kuntayhtymän hallitus sopi Pihlajalinnan Oy:n kanssa koko terveydenhuoltonsa ulkoistamisesta Pihlajalinna Oy:n ja Mänttä-Vilppulan yhdessä perustettavalle yhteiskunnalliselle yritykselle. Jouduttajana tässä oli kustannusten aleneminen kuudenneksella. Päätös oli yksimielinen. Mukana yksimielisyydessä siis myös demarit. Valtuusto päättää asiasta lopullisesti maanantaina 26.11.

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Vaalit ohi – mörkö kaappiin.”

  1. Pekka Sairanen kirjoitti 22.11.2012 kello 16:51

    Pelastaja saapui taikasanalla yhteiskunnallinen yritys. Tekes panee asiaan miljoonan. Voisiko samalla kaavalla ratkaista ilmaston lämpenemisen, eurokriisin ja maailman köyhyysongelman? Onko se näin helppoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Anne Bland kirjoitti 22.11.2012 kello 17:06

    Todella hyvä uutinen! Vihdoinkin löytyy kunta/kaupunki, jolla visionääristä otetta ratkaista sote-ongelmia eettisesti.

    Halvin tarjous ja markkinaoikeusmörkö vievät veronmaksajien rahoja jopa 20% sopimusten hinnoista veroparatiiseihin ja sijoittajien taskuihin. Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallissa se ei ole mahdollista.

    Mänttä-Vilppula toimii eettisisesti myös henkilöstön suhteen pitämällä vanhat työehdot. Liian moni kunta ulkoistaessaan hyväksyy henkilökunnan irtisanomisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raimo K kirjoitti 22.11.2012 kello 17:11

    No eikös Karjaa tehnyt tämän jo ajat sitten – ja ajautui konkurssin partaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. uusi kasvo täällä kirjoitti 22.11.2012 kello 17:46

    mörköön sopii myös se että Destia myydään–siis nyt pidettyjen vaalien jälkeen–siis todennäköisesti.

    siis todennäköisesti yksi nimeltä mainitsematon puoluejohtaja tulee kokemaan 6:n peräkkäisen vaalitappion.

    ai niin ,se olikin voitto tai ainakin torjuntavoitto..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 22.11.2012 kello 19:12

    uusi kasvo täällä: Suosittele: Thumb up

    Mietiskelen tässä, että nimeltä mainitsemmaton puoluejohtajan etunimi tulee sanasta Judith. Voidana kääntää ilmaisulla “nainen Juudeasta”. Voidaan myös tulkita femiinimuodoksi nimestä Juudas.

    Juudaksen tunnemme kritillisistä kirjoista, ja hän on myös taiteessa tunnettu hahmo. Tarkoitan tietenkin Juudas Makkabealaista.

    “Lippuansa seuraten, demari-ihminen torjuntavoitosta torjuntavoittohon astuva on.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mauno kirjoitti 22.11.2012 kello 19:42

    Sairaat myydään huutokaupalla, kuten vanhukset ja kodittomat lapset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. anonyymi kirjoitti 22.11.2012 kello 20:53

    uusi kasvo täällä: mörköön sopii myös se että Destia myydään–siis nyt pidettyjen vaalien jälkeen–siis todennäköisesti.

    Jos näin käy, kuten aikaisemmin nähtyyn kaavaan sopii se myydään järjettömään alihintaan jollekin kaverille. Lopputuote huononee, mutta yrityksen arvo nousee viisin- tai kymmenkertaiseksi myyntihintaan nähden.
    Näin se on muidenkin osalta mennyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Reino Ruusu kirjoitti 22.11.2012 kello 22:40

    Mistä säästöt syntyvät? Irtisanotaanko henkilökuntaa vai alennetaanko palkkoja?

    Jääkö kunnalle määräävä asema yhtiössä? Jos jää, niin mikä on yhtiöittämisen etu? Jos ei, niin miten kustannukset pidetään kurissa? Yhden toimittajan loukku toimii vain, jos toimittaja on omassa hallinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Daniel Federley kirjoitti 22.11.2012 kello 23:46

    Mistäköhän juuri luin, että tarjouskilpailut voi tehdä päinvastoinkin.

    Kunta oli kilpailuttanut vanhustenhoidon niin päin, että kunta ilmoitti, kuinka paljon se maksaa ja tarjoajien tehtäväksi jäi kertoa, mitä he sillä könttäsummalla tarjoavat. Tällöin hinta ei siis ratkaise, koska se on määrätty jo ennalta. Sen sijaan ratkaisee se, vaihdetaanko vaipat kerran viikossa vai päivässä ja pääseekö ulos yhtä usein kuin EU-lehmä vai harvemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.11.2012 kello 23:46

    Tässä oli taustalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuun lakkaaminen ensi vuodenvaihteessa.
    Korvaavaksi järjestelyksi Mänttä-Vilppula (11000as)on vuoden neuvotellut liittymisestä Jämsän(22000as) ja Kuhmoisten (2500as) Sote alueeseen maakuntarajan yli. Kaikki kuuluvat kuitenkin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Yhteistyön hyväksyi Mäntän hallitus, mutta valtuusto kaatoi. Hallituksen pj suivaantui, erosi ja muutti Tampereelle.

    Viikko eteenpäin ja simsalabim, Pihlajalinnan ja Mäntän sopimus oli valmis. Sama terveysfirma, joka pyörittää myös Jämsä-Kuhmoisten palveluja.

    Paljon siis tarvitaan psykologista osaamista, jotta kuntayhteistyötä saadaan edistettyä. Naapurikunnilla on iso-veli pikku-veli asenteita. Voimasuhteet ovat muuttuneet vuosisadan aikana, mutta epäluulot elävät. Sopimusta neuvoteltiin vuosi, ja lopuksi moitittiin tiedon puutetta sekä kiirettä. Nyt tehtiin viikossa parempi? Kaadetun sopimuksen puuhamiehet haukkuivat terveysfirmaa veroparatiisiyhtiöksi, mutta tilalle saadaan sama firma ilman naapurikuntaa “isännäksi”. Tunteita nostatti Mäntän aluesairaalan toiminnan rippeet ja yöpäivystys. Kunnan ammattitaidolla niitä ei saada pysymään hengissä. Pihlajalinna löytää tarvittavan henkilökunnan, jos Mänttä tilaa ja maksaa. Valtuusto jo ehti nostaa veroprosentin Suomen korkeimmaksi. Pihlajalinna on ottanut vastuun Jämsän aluesairaalan toiminnasta ja paikalliset Demaritkin ylistävät sitä.

    Ei mennyt homma Paras-lain mukaan eikä täytä valtion tulevia asukasmäärävaatimuksia. Kilpailutuksiakaan ei “ehditty” tehdä.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja. Pätevien psykologien vastaanotolle on pitkät jonot. Ehtivätkö he vielä kuntaliitoksiakin selvittämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.11.2012 kello 23:56

    Pihlajalinna ottaa Mänttä-Vilppulan sote-henkilöstön nykyisillä työehdoilla töihin, mutta 5 vuoden irtisanomissuojaa ei tule kuten olisi tullut jos Pihlajalinna olisi tullut mukaan osana liittymistä Naapurikuntien Sote-alueeseen.

    Vuosisäästöksi on esitetty 3 milj e, verrattuna kunnan “omaan” työhön. Lääkärivajausta tällä hetkellä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 23.11.2012 kello 0:39

    “Jouduttajana tässä oli kustannusten aleneminen kuudenneksella. ”

    Jos ketään ei irtisanota eikä palkkoja ja etuuksia leikata niin kysessä on mcgyver-ilmiö.

    Toiseki ostaminenkin makssa, joten todellisuudessä tuo yksityisen pitää olla 25 % halvempi.

    Jeesus on palannut tekemään ihmetekoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Liian vanha kirjoitti 23.11.2012 kello 1:11

    Itse asiassa Mänttä-Vilppulan terveydenhoito on ollut ulkoistettu tällaiselle yhteiskunnalliselle toimijalle kuin Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue.

    Melkoinen hallintohimmeli,joten kuluja voi todella säästyäkin .
    Kun ainoa mikä muuttuu on kustannusten jako hallinto Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen osakkaiten kesken niin nuo Mänttä-Vilppulan säästöt jäävät kuluina tuohon hallintohimmeliin

    Se merkitsee että muiden kulut vastaavasti lisääntyvät ellei jäljelle jäänyttä osaa saneerata voimakkaasti,mikä oliis pitänyt tehdä jo nyt.

    Yhteiskunnan kannalta siis nollasummapeliä, ei todellisesta säästöstä.

    Eikä tuo uusi toimijakaan täydellinen ja aito ulkoistus ole,sillä kunta tulee osakkaaksi uuteen yhtiömuotoiseen toimijaan.Omistussuhteita en löytänyt.

    Lisäksi Tekes tukee hanketta miljoonalla, se selittää osan säästöstä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mauno kirjoitti 23.11.2012 kello 8:18

    Yhteiskunnallinen yritys, taitaa useimmiten olla osoitus siitä että on liikaa verorahaa käytettävissä ja liikaa virkamiehiä johtavassa asemassa. He ryhtyvät aikansa kuluksi tekemään asioita jotka eivät heille eikä yhteiskunnalle kuulu.

    Yhteiskunnan terveydenhuollon pitäisi vissiin tuottaa ilmaisia terveydenhuoltopalveluita köyhille, tie- ja vesilaitoksen kait pitäisi tilata teitä ja losseja ja ylläpitää niitä auraamalla suolaamalla… eikä käyttää ylimitoitettuja resursseja suojattujen ja subventoitujen leikkifirmojen perustamiseen, jotka lisäksi kilpailevat veronmaksajien omistamien yritysten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jari V kirjoitti 23.11.2012 kello 9:20

    Ensimmäinen mieleen nouseva kysymys: Miten kilpailutetaan yhteisyrityksen osakas?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. eggo kirjoitti 23.11.2012 kello 10:19

    Jos tehdään halvemmalla, tehdään joko vähemmän tai tehokkaammin. Terveydenhuollossa on usein vaikea sanoa kummasta on kyse. Sinänsä tehostamiselle on tuollaisessa paikassa valtavasti mahdollisuuksia. Tärkeintä on erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentäminen käyttämällä kokeneita lääkäreitä. Myös hoitajavastaanotot ja vakiintuneet hoitomallit ja -linjat säästävät rahaa.

    Noissa ulkoistusfirmoissa toimitaan yleensä päinvastoin. Rekrytoidaan nuoria ja kokemattomia tai ihan ketä vaan kenellä lääkärin oikeudet on. Rekrytointi voi tapahtua sähköpostin välityksellä ilman, että työnantaja edes näkee lääkäriä koskaan tai puhuu tämän kanssa. Sellainen asia kuin erikoislääkärin tutkinto ei voisi vähempää kiinnostaa firmaa, jos ei sitä erikseen ole mainittu ulkoistussopimuksessa.

    “Säästöä” tulee toki siitä jos se kandidaatti laitetaan “katsomaan” viisi potilasta tunnissa. Potilaat tulevat toki viikon päästä uudelleen mutta sehän vaan lisää tehokkuutta kun tulee lisää potilaskäyntejä.

    Todellisia säästöjä tulee muualta, esim pikkukaupunki säästi miljoonan kun satsasi osaamiseen.

    http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kaarina+puolitti+psykiatriset+osastohoitopaivat/a855307

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Raimo K kirjoitti 23.11.2012 kello 10:25

    Jari V:
    Ensimmäinen mieleen nouseva kysymys: Miten kilpailutetaan yhteisyrityksen osakas?

    Ei mitenkään. Tässä tapauksessa kunta meni mukaan yhtiöön, siis ei ostanut mitään palvelua.
    Ja sitten ostetaan palvelut ‘omalta’ yritykseltä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 23.11.2012 kello 10:54

    Mauno:
    Yhteiskunnallinen yritys, taitaa useimmiten olla osoitus siitä että on liikaa verorahaa käytettävissä ja liikaa virkamiehiä johtavassa asemassa. He ryhtyvät aikansa kuluksi tekemään asioita jotka eivät heille eikä yhteiskunnalle kuulu.
    ‘snip’

    Tässä tapauksessa on syytä palauttaa mieliin, että alunperin tutkittiin Jämsässä Sitran rahoituksella mahdollisia uusia terveydenhuollon järjestämismalleja – kunnes Sitra päätti lyödä rahoiksi ja myydä koko roskan pääomasijoittajalle (tosin kotimaiselle).

    Kun nyt Mänttä-Vilppulan kunnalliset yhteistyökuviot kariutuivat, on päädytty yhteisyritykseen, joka ei ole ihan puhdasta bisnestä. Tiedotteen mukaan “Yhtiön kotipaikka on Mänttä-Vilppula. Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu rajoitettuun voitonjakoon ja rajoitettuun tulokseen.”

    Tällaisia pykäliä voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen, mutta ei niitä Attendon, Esperin tai Mehiläisen yhtiöjärjestyksissä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.11.2012 kello 10:58

    Mänttä-Vilppulan lääkäripalvelut kilpailutettiin kun neuvoteltiin Mä-Vi osallistumisesta Jämsän ja Kuhmoisten Sote-alueeseen. Pihlajalinna voitti.

    Sote-alue ei laajentunut, mutta Pihlajalinna hyppäsi Mäntän kelkkaan. Yhteiskunnallisen yrityksen kumppanin kilpailutuksesta en tiedä, mutta toiset terveysfirmat ovat varmaan jotain mieltä pitääkö yhteiskunnallisen yrityksen kilpailuttaa sen kuka tuottaa esim lääkäripalvelut.

    Näistä terveysfimoista kyllä varmasti löytyy sellaisia neropatteja, joiden järjestämänä kilpailutuksia ei voita kilpailijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Raimo K kirjoitti 23.11.2012 kello 12:25

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Mänttä-Vilppulan lääkäripalvelut kilpailutettiin kun neuvoteltiin Mä-Vi osallistumisesta Jämsän ja Kuhmoisten Sote-alueeseen. Pihlajalinna voitti.

    Sote-alue ei laajentunut, mutta Pihlajalinna hyppäsi Mäntän kelkkaan. Yhteiskunnallisen yrityksen kumppanin kilpailutuksesta en tiedä, mutta toiset terveysfirmat ovat varmaan jotain mieltä pitääkö yhteiskunnallisen yrityksen kilpailuttaa sen kuka tuottaa esim lääkäripalvelut.
    ‘snip’

    Yrityksen ei tarvitse kilpailuttaa mitään. Kilpailutus koskee julkisia hankintoja eikä osakeyhtiö ole julkinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.11.2012 kello 13:47

    Tämäpä avaa fantastisia mahdollisuuksia kuntapalveluiden järjestämiseen ohi kilpailutuksen?

    Kunta perustaa yhteiskunnallisen yrityksen haluamansa firman kanssa. Tämän jälkeen perustettu yhteiskunnallinen yritys voi järjestää kunnan palvelut ilman kilpailutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.11.2012 kello 15:03

    Valtio voisi rakentaa tulevaisuudessa Sote-palvelut näiden Yhteiskunnallisten yritysten avulla. Kuntien ei tarvitse vaivautua kommunikoimaan luottamuksellisesti keskenään kun Yhteiskunnallinen yritys, jossa kunnat ovat osakkaina, hoitaa kokonaisuuden hallinnan Sote-alueella.

    Valtio määrittää Sote-alueiden rajat ja huutokauppaa alueet terveysfirmoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. spottu kirjoitti 23.11.2012 kello 16:37

    Terveydenhuollon ulkoistamisessa hyvin toimiva malli on:

    1. Julkinen taho omistaa asiakkaat, seinät ja kiinteän kaluston
    2. Joku muu operoi

    Tämä malli pitää palveluntuottajan varpaillaan koska kilpailun esteitä ei muodostu. Se toimii koska julkinen hallinto ei pääse toimintaa “henkilöstöjohtamaan”. Paperilla tuo on tietysti kovin kallista jos seinät keskitetään johonkin tilakeskukseen, mutta se on taas oma kustannusharhansa.

    Näissä yhteisyrityksissä tahtoo olla se ongelma että strateginen omaisuus eli hyvät liikepaikat ja yhteydet kuntapäättäjiin valuvat vähitellen yhdelle monopolitoimittajalle, ja yhtiön purkaminen käy käytännössä mahdottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Raimo K kirjoitti 23.11.2012 kello 17:04

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Tämäpä avaa fantastisia mahdollisuuksia kuntapalveluiden järjestämiseen ohi kilpailutuksen?

    Kunta perustaa yhteiskunnallisen yrityksen haluamansa firman kanssa. Tämän jälkeen perustettu yhteiskunnallinen yritys voi järjestää kunnan palvelut ilman kilpailutusta.

    Eihän tässä mitään uutta ole: kunta voi järjestää palvelut omana työnä tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa koska tahansa ja miten tahansa, sillä omaa työtä ei tietenkään tarvitse kilpailuttaa.

    Ja ajatus yhteisyrityksestä on mielestäni kokeilemisen arvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. spottu kirjoitti 23.11.2012 kello 18:29

    Raimo K: Ja ajatus yhteisyrityksestä on mielestäni kokeilemisen arvoinen.

    Kokeiltu IT-alalla muutaman vuosikymmenen ajan, tuloksena dysfunktionaalinen julkis-IT, oligopoli, ja absurdit kustannukset. Varsinainen rakenteellisen korruption kukkanen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Raimo K kirjoitti 23.11.2012 kello 23:28

    spottu: Kokeiltu IT-alalla muutaman vuosikymmenen ajan, tuloksena dysfunktionaalinen julkis-IT, oligopoli, ja absurdit kustannukset. Varsinainen rakenteellisen korruption kukkanen.

    Ja mikähän yhteisyritys on kyseessä? Ja paljonko on voittoja rajoitettu?
    Eipä tule minulle mieleen yhteisyritystä IT-alalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 24.11.2012 kello 12:29

    Raimo K: Ja mikähän yhteisyritys on kyseessä? Ja paljonko on voittoja rajoitettu?

    Tietokarhu, Tietoleijona, TietoIlmarinen, Tieto Broadcasting IT, Tieto Esy.

    Voittojen rajoittaminen on merkityksetöntä, koska konsernirakenteessa voitto siirtyy siirtohinnoittelua säätämällä sujuvasti minne halutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 24.11.2012 kello 12:55

    Avainasemassa yhteisyrityksessä on omistusosuudet

    Jos kunta on enemmistöomistaja niin yksityinen osakas on pääosin osaamisen tuoja ja saa voitosta sovitun siivun korvauksena tietotaidosta

    Jos taas yksityinen osakas on enemmistönä niin kyseessä on ilpailutuksen kiertämistä ja päätöksenteon läpinäkyvyyden poistamista

    Kunnan harjoittama yritystoiminta on kaikkein korruptiivisin toimintamuoto.

    Sillä katkaistaan hallinnon läpinäkyvyys ja kun yhtiö on harvoin pörssiyhtiö niin kaikki toiminta on yrityssalaisuuden piirissä.

    Eli yhtiömuodon avulla voidaan suhmuroida mitä vain kansalaisilta piilossa .

    Ei ol eihme jos kansalaiset kokevat etteivät voi vaikuttaa eivätk’äluota poliitikkoihin.

    Eihän kansalaisille edes yritetä tarjota tietoa vaan kaikki tieto pyritään hautaamaan pienen hyvä-veli-järjestelmän sisään.

    Kansalaisia halveksitaan asiantuntemattomina hölmöinä.Mutta ensin asiat on piilotettu ja sitten poliittinen eliitti katsoo,etteivät kansalaiset osaa päättää eivätkä ymmärrä asioista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. spottu kirjoitti 24.11.2012 kello 14:46

    Liian vanha: Avainasemassa yhteisyrityksessä on omistusosuudet

    Kun olisikin noin suoraviivaista. Saman pöydän ääressä ratkaisevat pitkälti henkilökohtaiset ominaisuudet. Ylipäätään sen havaitsemiseen milloin pohjustetaan kilpailun rajoittamista tarvitaan toimialaosaamista. Oli omistusosuus mikä tahansa, yhteisyritys antaa yksityiselle toimijalle epäreilun kilpailuedun mihin ei millään kilpailulainsäädännöllä päästä puuttumaan.

    Samaa kilpailun rajoittamista ovat muuten luottamukselliset tarjoukset, sopimukset ja hyväksymispöytäkirjat julkisista hankinnoista joka tekee kilpailijalle mahdottomaksi jälkikäteen selvittää mitä julkisasiakkaalle on toimitettu, joka isoissa projekteissa on harvoin sama asia kuin mitä on tilattu.

    Terveydenhoitoalalla vietäessä tarjouskilpailut toimenpidekooditasolle (ainakin sairaanhoitopiirien käyttämä tapa) päästään aidompaan kilpailuun ja vertailukelpoisuuteen, ja veronmaksajan kannalta epäedulliset tarjouskilpailuasetelmat (kuten työvoima- ja pääomaintensiivisten toimenpiteiden yhdistäminen samaan tarjoukseen) on helppo jälkikäteen selvittää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mistä isot toimijat haluavat eroon ajamalla kokonaispalvelumallia kuntasektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Raimo K kirjoitti 24.11.2012 kello 21:20

    spottu:
    ‘snip’
    Voittojen rajoittaminen on merkityksetöntä, koska konsernirakenteessa voitto siirtyy siirtohinnoittelua säätämällä sujuvasti minne halutaan.

    Ei se ole, jos periaate on merkitty yhtiöjärjestykseen, sillä osakkailla on oikeus saada kaikki tieto – ja tietysti myös sovittu määrä hallituspaikkoja.

    Epäilemättä valtion ja Tieto Oyj:n suhteissa olisi paljon selvitettävää, mutta tuskin Mänttä-Vilppula on niin halpaan mennyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Raimo K kirjoitti 24.11.2012 kello 21:28

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Kunnan harjoittama yritystoiminta on kaikkein korruptiivisin toimintamuoto.

    Sillä katkaistaan hallinnon läpinäkyvyys ja kun yhtiö on harvoin pörssiyhtiö niin kaikki toiminta on yrityssalaisuuden piirissä.

    Eli yhtiömuodon avulla voidaan suhmuroida mitä vain kansalaisilta piilossa .
    ‘snip’

    Jos kunta on ainoa omistaja, sillä on oikeus saada kaikki haluamansa tieto ja vaihtaa koska tahansa sellainen yhtiön hallitus, joka muuta väittää.

    Ikävä kyllä monikaan kunta ei ymmärrä tätä oikeutta käyttää – koska ei ole perillä liike-elämän kovasta pelistä.

    Kunnan yhtiö ei tietenkään voi olla pörssiyhtiö eikä pörssin säännöillä ole mitään relevanssia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 25.11.2012 kello 1:41

    Raimo K: Terveydenhoitoalalla vietäessä tarjouskilpailut toimenpidekooditasolle (ainakin sairaanhoitopiirien käyttämä tapa) päästään aidompaan kilpailuun ja vertailukelpoisuuteen, ja veronmaksajan kannalta epäedulliset tarjouskilpailuasetelmat (kuten työvoima- ja pääomaintensiivisten toimenpiteiden yhdistäminen samaan tarjoukseen) on helppo jälkikäteen selvittää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mistä isot toimijat haluavat eroon ajamalla kokonaispalvelumallia kuntasektorille.

    Eipä tietenkään ole halua vaihtaa johtoa,jos johto maasuttaa hallitusta kosteilla lounailla,matkoilla, hyvillä konsulttipalkkioilla naisilla,miehillä etc

    Ne jäävät yrityssalaisuuden piiriin ja tulevat esiin vain sattumalta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 25.11.2012 kello 1:47

    “Terveydenhoitoalalla vietäessä tarjouskilpailut toimenpidekooditasolle (ainakin sairaanhoitopiirien käyttämä tapa) päästään aidompaan kilpailuun ja vertailukelpoisuuteen, ja veronmaksajan kannalta epäedulliset tarjouskilpailuasetelmat (kuten työvoima- ja pääomaintensiivisten toimenpiteiden yhdistäminen samaan tarjoukseen) on helppo jälkikäteen selvittää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mistä isot toimijat haluavat eroon ajamalla kokonaispalvelumallia kuntasektori”

    Tätäkin voidaan manipuloida ,sillä hintavertailu tehdään arvioidun yksikkökorin mukaan .Silloin esim joku/jotkut suhteellisen yleinen/yleiset toimenpide/toimenpiteet arvioidaan harvinaiseksi ja se jolle työ on tarkoitettu antaa siitä/niistä korkean hinnan ja muut halvemmalla,jolloin korista tulee halvin.
    Kolmen vuoden kuluttua kilpailijat enää kaivele raadoski muuttunutta kilpailua, harva analysoi menyytä aikaa ja rikoskin on jo vanhentunut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. spottu kirjoitti 25.11.2012 kello 13:27

    Liian vanha: Tätäkin voidaan manipuloida ,sillä hintavertailu tehdään arvioidun yksikkökorin mukaan.

    Totta kai, mutta toimenpiteiden suhteelliset osuudet ovat yleensä niin hyvin tiedossa että asiantuntija huomaa tuollaisen vedätyksen heti. Tärkeää olisi saada kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat julkisiksi jolloin kiinnijäämisen riski kasvaa.

    Erityisen oleellista julkisuus on toteutuneiden hankintojen osalta jotta jälkeenpäin voidaan arvioida kuinka hyvin tarjous/sopimus on osunut kohdalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kari N kirjoitti 25.11.2012 kello 23:39

    Eipä tuo “yhteiskunnallinen yritys” paljoa takaa. Sopimus on määräaikainen 2 vuodeksi, mitähän sen jälkeen tehdään? Siinä ajassa tuskin edes pääsee voitolliseen tulokseen.
    Yhteiskunnallisen yrityksen leiman saa helposti, esim. Diacor Terveyspalvelut Oy on yhteiskunnallinen koska ” Diacor on panostanut oman henkilöstönsä työhyvinvoinnin kehittämiseen ja osallistunut Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen ja kilpailuun. Yritys myös kertoo toiminnastaan avoimesti. Diacor Terveyspalvelut Oy:n omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö. Yritys jakaa voittonsa osinkoina omistajalleen Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiölle, joka käyttää ne tarkoituksensa mukaisesti palveluiden tuottamiseen syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille.” Avoimuus katoaa säätiön taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 26.11.2012 kello 10:56

    Sosiaalityöntekijäin ammattijärjestö Talentia kummeksuu Mänttään syntyvää tilannetta. Sosiaalipuolella tehdään viranomaispäätöksiä mm lastensuojeluun liittyen, joita ei ole soveliasta ulkoistaa yritykselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 26.11.2012 kello 11:27

    Liian vanha: Eipä tietenkään ole halua vaihtaa johtoa,jos johto maasuttaa hallitusta kosteilla lounailla,matkoilla, hyvillä konsulttipalkkioilla naisilla,miehillä etc

    Ne jäävät yrityssalaisuuden piiriin ja tulevat esiin vain sattumalta

    Niin että teilläpäin häntä heiluttaa koiraa – asia voi toki olla myös toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 26.11.2012 kello 11:29

    Kari N:
    Eipä tuo “yhteiskunnallinen yritys” paljoa takaa. Sopimus on määräaikainen 2 vuodeksi, mitähän sen jälkeen tehdään? Siinä ajassa tuskin edes pääsee voitolliseen tulokseen.
    Yhteiskunnallisen yrityksen leiman saa helposti, esim. Diacor Terveyspalvelut Oy on yhteiskunnallinen koska ” Diacor on panostanut oman henkilöstönsä työhyvinvoinnin kehittämiseen ja osallistunut Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen ja kilpailuun. Yritys myös kertoo toiminnastaan avoimesti. Diacor Terveyspalvelut Oy:n omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö.Yritys jakaa voittonsa osinkoina omistajalleen Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiölle, joka käyttää ne tarkoituksensa mukaisesti palveluiden tuottamiseen syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille.” Avoimuus katoaa säätiön taakse.

    Niinpä, mutta Diakonissalaitoksen Säätiö ei ole yhteisyritys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 27.11.2012 kello 10:55

    Mäntän valtuusto hyväksyi sote-toimintojen yksityistämisen yhteiskunnalliselle yritykselle. Seuraavaksi odotetaan valtion reaktiota.

    Mitäs sitten, jos kunta on erittäin tyytyväinen ja hallituksen vasta-argumentti on tyyliä:”ratkaisu ei ole hallitusohjelman mukainen”?

    Kiertääkö aurinko edelleen hallitusohjelman mukaisesti maata, vaikka empiiriset havainnot eivät tue sitä?

    Oikeastaan empiirisillä havainnoilla ei ole merkitystä, vaan se millä näkemyksellä on demokratiassa enemmistö. Wahlroosin mukaan enemmistön tyrannia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Raimo K kirjoitti 27.11.2012 kello 23:40

    kuntaliitoskuntalainen:
    Mäntän valtuusto hyväksyi sote-toimintojen yksityistämisen yhteiskunnalliselle yritykselle. Seuraavaksi odotetaan valtion reaktiota.
    ‘snip’

    Rääkkylä yksityisti sote-palvelunsa puhtaasti kaupalliselle yritykselle jo joitakin vuosia sitten. Viranomaiset paheksuivat syvästi – siinä kaikki!
    Ennustan, että yhtiömuotoista yhteistyötä ei suljeta pois kuntauudistuksessakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus