Vaalit ohi – mörkö kaappiin.

Sopimus Suomen suurim­mas­ta  ter­vey­den­huol­lon ulkois­tamis­es­t­ta tehti­in viikko sit­ten, kun Mänt­tä- Vilp­pu­lan kun­tay­htymän hal­li­tus sopi Pih­la­jalin­nan Oy:n kanssa koko ter­vey­den­huolton­sa ulkois­tamis­es­ta Pih­la­jalin­na Oy:n ja Mänt­tä-Vilp­pu­lan yhdessä perustet­tavalle yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Joudut­ta­jana tässä oli kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen kuu­den­nek­sel­la. Päätös oli yksimieli­nen. Mukana yksimielisyy­dessä siis myös demar­it. Val­tu­us­to päät­tää asi­as­ta lop­ullis­es­ti maanan­taina 26.11.

40 vastausta artikkeliin “Vaalit ohi – mörkö kaappiin.”

  1. Pelas­ta­ja saa­pui taikasanal­la yhteiskun­nalli­nen yri­tys. Tekes panee asi­aan miljoo­nan. Voisiko samal­la kaaval­la ratkaista ilmas­ton läm­pen­e­misen, eurokri­isin ja maail­man köy­hyysongel­man? Onko se näin helppoa?

  2. Todel­la hyvä uuti­nen! Vih­doinkin löy­tyy kunta/kaupunki, jol­la visionääristä otet­ta ratkaista sote-ongelmia eettisesti. 

    Halvin tar­jous ja markki­naoikeusmörkö vievät veron­mak­sajien raho­ja jopa 20% sopimusten hin­noista veroparati­i­sei­hin ja sijoit­ta­jien taskui­hin. Yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen liike­toim­inta­mallis­sa se ei ole mahdollista.

    Mänt­tä-Vilp­pu­la toimii eet­ti­sis­es­ti myös henkilöstön suh­teen pitämäl­lä van­hat työe­hdot. Liian moni kun­ta ulkois­taes­saan hyväksyy henkilökun­nan irtisanomisen.

  3. No eikös Kar­jaa tehnyt tämän jo ajat sit­ten — ja ajau­tui konkurssin partaalle.

  4. mörköön sopii myös se että Des­tia myydään–siis nyt pidet­ty­jen vaalien jälkeen–siis todennäköisesti.

    siis toden­näköis­es­ti yksi nimeltä mainit­se­ma­ton puolue­jo­hta­ja tulee koke­maan 6:n peräkkäisen vaalitappion.

    ai niin ‚se olikin voit­to tai ainakin torjuntavoitto..

  5. uusi kas­vo tääl­lä: Suosit­tele: Thumb up

    Mietiske­len tässä, että nimeltä mainit­sem­ma­ton puolue­jo­hta­jan etu­ni­mi tulee sanas­ta Judith. Voidana kään­tää ilmaisul­la “nainen Juudeas­ta”. Voidaan myös tulki­ta femi­in­imuodok­si nimestä Juudas.

    Juu­dak­sen tun­nemme kri­t­il­li­sistä kir­joista, ja hän on myös taiteessa tun­net­tu hah­mo. Tarkoi­tan tietenkin Juu­das Makkabealaista.

    “Lip­puansa seu­rat­en, demari-ihmi­nen tor­jun­tavoitos­ta tor­jun­tavoit­to­hon astu­va on.”

  6. Sairaat myy­dään huu­tokau­pal­la, kuten van­huk­set ja kodit­tomat lapset.

  7. uusi kas­vo tääl­lä: mörköön sopii myös se että Des­tia myydään–siis nyt pidet­ty­jen vaalien jälkeen–siis todennäköisesti.

    Jos näin käy, kuten aikaisem­min nähtyyn kaavaan sopii se myy­dään jär­jet­tömään ali­hin­taan jollekin kaver­ille. Lop­putuote huononee, mut­ta yri­tyk­sen arvo nousee viisin- tai kym­menker­taisek­si myyn­ti­hin­taan nähden.
    Näin se on muidenkin osalta mennyt.

  8. Mis­tä säästöt syn­tyvät? Irti­san­o­taanko henkilökun­taa vai alen­netaanko palkkoja?

    Jääkö kun­nalle määräävä ase­ma yhtiössä? Jos jää, niin mikä on yhtiöit­tämisen etu? Jos ei, niin miten kus­tan­nuk­set pide­tään kuris­sa? Yhden toimit­ta­jan loukku toimii vain, jos toimit­ta­ja on omas­sa hallinnassa.

  9. Mis­täköhän juuri luin, että tar­jouskil­pailut voi tehdä päinvastoinkin.

    Kun­ta oli kil­pailut­tanut van­hus­ten­hoidon niin päin, että kun­ta ilmoit­ti, kuin­ka paljon se mak­saa ja tar­joa­jien tehtäväk­si jäi ker­toa, mitä he sil­lä könt­tä­sum­mal­la tar­joa­vat. Täl­löin hin­ta ei siis ratkaise, kos­ka se on määrät­ty jo ennal­ta. Sen sijaan ratkaisee se, vai­hde­taanko vaipat ker­ran viikos­sa vai päivässä ja pääseekö ulos yhtä usein kuin EU-lehmä vai harvemmin.

  10. Tässä oli taustal­la Pirkan­maan sairaan­hoitopi­irin jär­jestämis­vas­tu­un lakkaami­nen ensi vuodenvaihteessa.
    Kor­vaavak­si jär­jeste­lyk­si Mänt­tä-Vilp­pu­la (11000as)on vuo­den neu­votel­lut liit­tymis­es­tä Jämsän(22000as) ja Kuh­moist­en (2500as) Sote alueeseen maakun­tara­jan yli. Kaik­ki kuu­lu­vat kuitenkin Pirkan­maan sairaan­hoitopi­iri­in. Yhteistyön hyväksyi Män­tän hal­li­tus, mut­ta val­tu­us­to kaa­toi. Hal­li­tuk­sen pj suiv­aan­tui, erosi ja muut­ti Tampereelle.

    Viikko eteen­päin ja sim­sal­abim, Pih­la­jalin­nan ja Män­tän sopimus oli valmis. Sama ter­veysfir­ma, joka pyörit­tää myös Jäm­sä-Kuh­moist­en palveluja.

    Paljon siis tarvi­taan psykol­o­gista osaamista, jot­ta kun­tay­hteistyötä saadaan edis­tet­tyä. Naa­purikun­nil­la on iso-veli pikku-veli asen­tei­ta. Voima­suh­teet ovat muut­tuneet vuo­sisadan aikana, mut­ta epälu­u­lot elävät. Sopimus­ta neu­votelti­in vuosi, ja lopuk­si moitit­ti­in tiedon puutet­ta sekä kiiret­tä. Nyt tehti­in viikos­sa parem­pi? Kaade­tun sopimuk­sen puuhamiehet haukkui­v­at ter­veysfir­maa veroparati­isiy­htiök­si, mut­ta tilalle saadaan sama fir­ma ilman naa­purikun­taa “isän­näk­si”. Tun­tei­ta nos­tat­ti Män­tän alue­sairaalan toimin­nan rippeet ja yöpäivystys. Kun­nan ammat­ti­taidol­la niitä ei saa­da pysymään hengis­sä. Pih­la­jalin­na löytää tarvit­ta­van henkilökun­nan, jos Mänt­tä tilaa ja mak­saa. Val­tu­us­to jo ehti nos­taa vero­pros­entin Suomen korkeim­mak­si. Pih­la­jalin­na on ottanut vas­tu­un Jäm­sän alue­sairaalan toimin­nas­ta ja paikalliset Demar­itkin ylistävät sitä.

    Ei men­nyt hom­ma Paras-lain mukaan eikä täytä val­tion tule­via asukas­määrä­vaa­timuk­sia. Kil­pailu­tuk­si­akaan ei “ehdit­ty” tehdä.

    Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja. Päte­vien psykolo­gien vas­taan­otolle on pitkät jonot. Ehtivätkö he vielä kun­tali­itok­si­akin selvittämään?

  11. Pih­la­jalin­na ottaa Mänt­tä-Vilp­pu­lan sote-henkilöstön nyky­isil­lä työe­hdoil­la töi­hin, mut­ta 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jaa ei tule kuten olisi tul­lut jos Pih­la­jalin­na olisi tul­lut mukaan osana liit­tymistä Naa­purikun­tien Sote-alueeseen. 

    Vuo­sisäästök­si on esitet­ty 3 milj e, ver­rat­tuna kun­nan “omaan” työhön. Lääkäri­va­jaus­ta täl­lä het­kel­lä paljon.

  12. “Joudut­ta­jana tässä oli kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen kuudenneksella. ”

    Jos ketään ei irti­san­o­ta eikä palkko­ja ja etuuk­sia leika­ta niin kysessä on mcgyver-ilmiö.

    Toise­ki ost­a­mi­nenkin makssa, joten todel­lisu­udessä tuo yksi­tyisen pitää olla 25 % halvempi.

    Jeesus on palan­nut tekemään ihmetekoja

  13. Itse asi­as­sa Mänt­tä-Vilp­pu­lan ter­vey­den­hoito on ollut ulkois­tet­tu täl­laiselle yhteiskun­nal­liselle toim­i­jalle kuin Ylä-Pirkan­maan terveydenhuoltoalue.

    Melkoinen hallintohimmeli,joten kulu­ja voi todel­la säästyäkin .
    Kun ain­oa mikä muut­tuu on kus­tan­nusten jako hallinto Ylä-Pirkan­maan ter­vey­den­huoltoalueen osakkait­en kesken niin nuo Mänt­tä-Vilp­pu­lan säästöt jäävät kuluina tuo­hon hallintohimmeliin

    Se merk­it­see että muiden kulut vas­taavasti lisään­tyvät ellei jäl­jelle jäänyt­tä osaa saneer­a­ta voimakkaasti,mikä oli­is pitänyt tehdä jo nyt.

    Yhteiskun­nan kannal­ta siis nol­la­summapeliä, ei todel­lis­es­ta säästöstä.

    Eikä tuo uusi toim­i­jakaan täy­delli­nen ja aito ulkois­tus ole,sillä kun­ta tulee osakkaak­si uuteen yhtiö­muo­toiseen toimijaan.Omistussuhteita en löytänyt.

    Lisäk­si Tekes tukee han­ket­ta miljoon­al­la, se selit­tää osan säästöstä

  14. Yhteiskun­nalli­nen yri­tys, taitaa useim­miten olla osoi­tus siitä että on liikaa verora­haa käytet­tävis­sä ja liikaa virkamiehiä johtavas­sa ase­mas­sa. He ryhtyvät aikansa kuluk­si tekemään asioi­ta jot­ka eivät heille eikä yhteiskun­nalle kuulu.

    Yhteiskun­nan ter­vey­den­huol­lon pitäisi vis­si­in tuot­taa ilmaisia ter­vey­den­huoltopalvelui­ta köy­hille, tie- ja vesi­laitok­sen kait pitäisi tila­ta teitä ja losse­ja ja ylläpitää niitä auraa­mal­la suo­laa­mal­la… eikä käyt­tää ylim­i­toitet­tu­ja resursse­ja suo­jat­tu­jen ja sub­ven­toitu­jen leikki­fir­mo­jen perus­tamiseen, jot­ka lisäk­si kil­pail­e­vat veron­mak­sajien omis­tamien yri­tys­ten kanssa.

  15. Ensim­mäi­nen mieleen nou­se­va kysymys: Miten kil­pailute­taan yhteisyri­tyk­sen osakas?

  16. Jos tehdään halvem­mal­la, tehdään joko vähem­män tai tehokkaam­min. Ter­vey­den­huol­los­sa on usein vaikea sanoa kum­mas­ta on kyse. Sinän­sä tehostamiselle on tuol­laises­sa paikas­sa val­tavasti mah­dol­lisuuk­sia. Tärkein­tä on erikois­sairaan­hoidon lähet­tei­den vähen­tämi­nen käyt­tämäl­lä kokenei­ta lääkäre­itä. Myös hoita­javas­taan­otot ja vaki­in­tuneet hoit­o­ma­llit ja ‑lin­jat säästävät rahaa. 

    Nois­sa ulkois­tus­fir­moissa toim­i­taan yleen­sä päin­vas­toin. Rekry­toidaan nuo­ria ja koke­mat­to­mia tai ihan ketä vaan kenel­lä lääkärin oikeudet on. Rekry­toin­ti voi tapah­tua sähkö­postin väl­i­tyk­sel­lä ilman, että työ­nan­ta­ja edes näkee lääkäriä koskaan tai puhuu tämän kanssa. Sel­l­ainen asia kuin erikois­lääkärin tutk­in­to ei voisi vähempää kiin­nos­taa fir­maa, jos ei sitä erik­seen ole mainit­tu ulkoistussopimuksessa.

    “Säästöä” tulee toki siitä jos se kan­di­daat­ti laite­taan “kat­so­maan” viisi poti­las­ta tun­nis­sa. Poti­laat tule­vat toki viikon päästä uudelleen mut­ta sehän vaan lisää tehokku­ut­ta kun tulee lisää potilaskäyntejä.

    Todel­lisia säästöjä tulee muual­ta, esim pikkukaupun­ki säästi miljoo­nan kun sat­sasi osaamiseen.

    http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kaarina+puolitti+psykiatriset+osastohoitopaivat/a855307

  17. Jari V:
    Ensim­mäi­nen mieleen nou­se­va kysymys: Miten kil­pailute­taan yhteisyri­tyk­sen osakas?

    Ei mitenkään. Tässä tapauk­ses­sa kun­ta meni mukaan yhtiöön, siis ei ostanut mitään palvelua.
    Ja sit­ten oste­taan palve­lut ‘oma­l­ta’ yritykseltä…

  18. Mauno:
    Yhteiskun­nalli­nen yri­tys, taitaa useim­miten olla osoi­tus siitä että on liikaa verora­haa käytet­tävis­sä ja liikaa virkamiehiä johtavas­sa ase­mas­sa. He ryhtyvät aikansa kuluk­si tekemään asioi­ta jot­ka eivät heille eikä yhteiskun­nalle kuulu.
    ‘snip’

    Tässä tapauk­ses­sa on syytä palaut­taa mieli­in, että alun­perin tutkit­ti­in Jäm­sässä Sitran rahoituk­sel­la mah­dol­lisia uusia ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­mall­e­ja — kunnes Sitra päät­ti lyödä rahoik­si ja myy­dä koko roskan pääo­masi­joit­ta­jalle (tosin kotimaiselle).

    Kun nyt Mänt­tä-Vilp­pu­lan kun­nal­liset yhteistyöku­viot kar­i­u­tu­i­v­at, on päädyt­ty yhteisyri­tyk­seen, joka ei ole ihan puh­das­ta bisnestä. Tiedot­teen mukaan “Yhtiön koti­paik­ka on Mänt­tä-Vilp­pu­la. Yhteiskun­nalli­nen yri­tys sitoutuu rajoitet­tuun voiton­jakoon ja rajoitet­tuun tulokseen.”

    Täl­laisia pykäliä voidaan ottaa yhtiöjärjestyk­seen, mut­ta ei niitä Atten­don, Esperin tai Mehiläisen yhtiöjärjestyk­sis­sä ole.

  19. Mänt­tä-Vilp­pu­lan lääkäri­palve­lut kil­pailutet­ti­in kun neu­votelti­in Mä-Vi osal­lis­tu­mis­es­ta Jäm­sän ja Kuh­moist­en Sote-alueeseen. Pih­la­jalin­na voitti.

    Sote-alue ei laa­jen­tunut, mut­ta Pih­la­jalin­na hyp­päsi Män­tän kelkkaan. Yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen kump­panin kil­pailu­tuk­ses­ta en tiedä, mut­ta toiset ter­veysfir­mat ovat var­maan jotain mieltä pitääkö yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen kil­pailut­taa sen kuka tuot­taa esim lääkäripalvelut.

    Näistä ter­veysfi­moista kyl­lä var­masti löy­tyy sel­l­aisia neropat­te­ja, joiden jär­jestämänä kil­pailu­tuk­sia ei voita kilpailijat.

  20. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Mänt­tä-Vilp­pu­lan lääkäri­palve­lut kil­pailutet­ti­in kun neu­votelti­in Mä-Vi osal­lis­tu­mis­es­ta Jäm­sän ja Kuh­moist­en Sote-alueeseen. Pih­la­jalin­na voitti.

    Sote-alue ei laa­jen­tunut, mut­ta Pih­la­jalin­na hyp­päsi Män­tän kelkkaan. Yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen kump­panin kil­pailu­tuk­ses­ta en tiedä, mut­ta toiset ter­veysfir­mat ovat var­maan jotain mieltä pitääkö yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen kil­pailut­taa sen kuka tuot­taa esim lääkäripalvelut.
    ‘snip’

    Yri­tyk­sen ei tarvitse kil­pailut­taa mitään. Kil­pailu­tus kos­kee julk­isia han­k­in­to­ja eikä osakey­htiö ole julkinen.

  21. Tämäpä avaa fan­tastisia mah­dol­lisuuk­sia kun­ta­palvelu­iden jär­jestämiseen ohi kilpailutuksen?

    Kun­ta perus­taa yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen halu­a­mansa fir­man kanssa. Tämän jäl­keen perustet­tu yhteiskun­nalli­nen yri­tys voi jär­jestää kun­nan palve­lut ilman kilpailutusta.

  22. Val­tio voisi rak­en­taa tule­vaisu­udessa Sote-palve­lut näi­den Yhteiskun­nal­lis­ten yri­tys­ten avul­la. Kun­tien ei tarvitse vaivau­tua kom­mu­nikoimaan luot­ta­muk­sel­lis­es­ti keskenään kun Yhteiskun­nalli­nen yri­tys, jos­sa kun­nat ovat osakkaina, hoitaa kokon­aisu­u­den hallinnan Sote-alueella.

    Val­tio määrit­tää Sote-aluei­den rajat ja huu­tokaup­paa alueet terveysfirmoille.

  23. Ter­vey­den­huol­lon ulkois­tamises­sa hyvin toimi­va malli on:

    1. Julki­nen taho omis­taa asi­akkaat, seinät ja kiin­teän kaluston
    2. Joku muu operoi

    Tämä malli pitää palvelun­tuot­ta­jan varpail­laan kos­ka kil­pailun esteitä ei muo­dos­tu. Se toimii kos­ka julki­nen hallinto ei pääse toim­intaa “henkilöstöjo­hta­maan”. Paper­il­la tuo on tietysti kovin kallista jos seinät keskitetään johonkin tilakeskuk­seen, mut­ta se on taas oma kustannusharhansa.

    Näis­sä yhteisyri­tyk­sis­sä tah­too olla se ongel­ma että strate­gi­nen omaisu­us eli hyvät liike­paikat ja yhtey­det kun­tapäät­täji­in val­u­vat vähitellen yhdelle monop­o­li­toimit­ta­jalle, ja yhtiön purkami­nen käy käytän­nössä mahdottomaksi.

  24. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Tämäpä avaa fan­tastisia mah­dol­lisuuk­sia kun­ta­palvelu­iden jär­jestämiseen ohi kilpailutuksen?

    Kun­ta perus­taa yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen halu­a­mansa fir­man kanssa. Tämän jäl­keen perustet­tu yhteiskun­nalli­nen yri­tys voi jär­jestää kun­nan palve­lut ilman kilpailutusta.

    Eihän tässä mitään uut­ta ole: kun­ta voi jär­jestää palve­lut omana työnä tai yhteistyössä tois­t­en kun­tien kanssa kos­ka tahansa ja miten tahansa, sil­lä omaa työtä ei tietenkään tarvitse kilpailuttaa.

    Ja aja­tus yhteisyri­tyk­ses­tä on mielestäni kokeilemisen arvoinen.

  25. Raimo K: Ja aja­tus yhteisyri­tyk­ses­tä on mielestäni kokeilemisen arvoinen.

    Kokeil­tu IT-alal­la muu­ta­man vuosikymme­nen ajan, tulok­se­na dys­funk­tion­aa­li­nen julkis-IT, oli­gop­o­li, ja absur­dit kus­tan­nuk­set. Varsi­nainen rak­en­teel­lisen kor­rup­tion kukkanen.

  26. spot­tu: Kokeil­tu IT-alal­la muu­ta­man vuosikymme­nen ajan, tulok­se­na dys­funk­tion­aa­li­nen julkis-IT, oli­gop­o­li, ja absur­dit kus­tan­nuk­set. Varsi­nainen rak­en­teel­lisen kor­rup­tion kukkanen.

    Ja mikähän yhteisyri­tys on kyseessä? Ja paljonko on voit­to­ja rajoitettu?
    Eipä tule min­ulle mieleen yhteisyri­tys­tä IT-alalla.

  27. Raimo K: Ja mikähän yhteisyri­tys on kyseessä? Ja paljonko on voit­to­ja rajoitettu?

    Tietokarhu, Tietolei­jona, TietoIl­mari­nen, Tieto Broad­cast­ing IT, Tieto Esy.

    Voit­to­jen rajoit­ta­mi­nen on merk­i­tyk­setön­tä, kos­ka kon­serni­rak­en­teessa voit­to siir­tyy siir­to­hin­noit­telua säätämäl­lä suju­vasti minne halutaan.

  28. Avainase­mas­sa yhteisyri­tyk­sessä on omistusosuudet

    Jos kun­ta on enem­mistöomis­ta­ja niin yksi­tyi­nen osakas on pääosin osaamisen tuo­ja ja saa voitos­ta sovi­tun siivun kor­vauk­se­na tietotaidosta

    Jos taas yksi­tyi­nen osakas on enem­mistönä niin kyseessä on ilpailu­tuk­sen kiertämistä ja päätök­sen­teon läpinäkyvyy­den poistamista

    Kun­nan har­joit­ta­ma yri­tys­toim­inta on kaikkein kor­rup­ti­ivisin toimintamuoto.

    Sil­lä katkaistaan hallinnon läpinäkyvyys ja kun yhtiö on har­voin pörssiy­htiö niin kaik­ki toim­inta on yri­tys­salaisu­u­den piirissä.

    Eli yhtiö­muodon avul­la voidaan suh­muroi­da mitä vain kansalaisil­ta piilossa .

    Ei ol eihme jos kansalaiset koke­vat etteivät voi vaikut­taa eivätk’älu­o­ta poliitikkoihin.

    Eihän kansalaisille edes yritetä tar­jo­ta tietoa vaan kaik­ki tieto pyritään hau­taa­maan pienen hyvä-veli-jär­jestelmän sisään.

    Kansalaisia halvek­si­taan asiantun­tem­at­tom­i­na hölmöinä.Mutta ensin asi­at on piilotet­tu ja sit­ten poli­it­ti­nen eli­it­ti katsoo,etteivät kansalaiset osaa päät­tää eivätkä ymmär­rä asioista

  29. Liian van­ha: Avainase­mas­sa yhteisyri­tyk­sessä on omistusosuudet

    Kun olisikin noin suo­ravi­ivaista. Saman pöy­dän ääressä ratkai­se­vat pitkälti henkilöko­htaiset omi­naisu­udet. Ylipäätään sen havait­semiseen mil­loin pohjuste­taan kil­pailun rajoit­tamista tarvi­taan toimi­alaosaamista. Oli omis­tu­so­su­us mikä tahansa, yhteisyri­tys antaa yksi­tyiselle toim­i­jalle epäreilun kil­pailue­dun mihin ei mil­lään kil­pailu­lain­säädän­nöl­lä päästä puuttumaan.

    Samaa kil­pailun rajoit­tamista ovat muuten luot­ta­muk­sel­liset tar­jouk­set, sopimuk­set ja hyväksymis­pöytäkir­jat julk­i­sista han­k­in­noista joka tekee kil­pail­i­jalle mah­dot­tomak­si jälkikä­teen selvit­tää mitä julk­isas­i­akkaalle on toimitet­tu, joka isois­sa pro­jek­teis­sa on har­voin sama asia kuin mitä on tilattu.

    Ter­vey­den­hoitoalal­la vietäessä tar­jouskil­pailut toimen­pidekood­i­ta­solle (ainakin sairaan­hoitopi­irien käyt­tämä tapa) päästään aidom­paan kil­pailu­un ja ver­tailukelpoisu­u­teen, ja veron­mak­sa­jan kannal­ta epäedulliset tar­jouskil­pailu­asetel­mat (kuten työvoima- ja pääo­main­ten­si­ivis­ten toimen­pitei­den yhdis­tämi­nen samaan tar­jouk­seen) on help­po jälkikä­teen selvit­tää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mis­tä isot toim­i­jat halu­a­vat eroon aja­mal­la kokon­ais­palvelumallia kuntasektorille.

  30. spot­tu:
    ‘snip’
    Voit­to­jen rajoit­ta­mi­nen on merk­i­tyk­setön­tä, kos­ka kon­serni­rak­en­teessa voit­to siir­tyy siir­to­hin­noit­telua säätämäl­lä suju­vasti minne halutaan.

    Ei se ole, jos peri­aate on merkit­ty yhtiöjärjestyk­seen, sil­lä osakkail­la on oikeus saa­da kaik­ki tieto — ja tietysti myös sovit­tu määrä hallituspaikkoja.

    Epäilemät­tä val­tion ja Tieto Oyj:n suhteis­sa olisi paljon selvitet­tävää, mut­ta tuskin Mänt­tä-Vilp­pu­la on niin hal­paan mennyt.

  31. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kun­nan har­joit­ta­ma yri­tys­toim­inta on kaikkein kor­rup­ti­ivisin toimintamuoto.

    Sil­lä katkaistaan hallinnon läpinäkyvyys ja kun yhtiö on har­voin pörssiy­htiö niin kaik­ki toim­inta on yri­tys­salaisu­u­den piirissä.

    Eli yhtiö­muodon avul­la voidaan suh­muroi­da mitä vain kansalaisil­ta piilossa .
    ‘snip’

    Jos kun­ta on ain­oa omis­ta­ja, sil­lä on oikeus saa­da kaik­ki halu­a­mansa tieto ja vai­h­taa kos­ka tahansa sel­l­ainen yhtiön hal­li­tus, joka muu­ta väittää.

    Ikävä kyl­lä monikaan kun­ta ei ymmär­rä tätä oikeut­ta käyt­tää — kos­ka ei ole per­il­lä liike-elämän kovas­ta pelistä.

    Kun­nan yhtiö ei tietenkään voi olla pörssiy­htiö eikä pörssin sään­nöil­lä ole mitään relevanssia.

  32. Raimo K: Ter­vey­den­hoitoalal­la vietäessä tar­jouskil­pailut toimen­pidekood­i­ta­solle (ainakin sairaan­hoitopi­irien käyt­tämä tapa) päästään aidom­paan kil­pailu­un ja ver­tailukelpoisu­u­teen, ja veron­mak­sa­jan kannal­ta epäedulliset tar­jouskil­pailu­asetel­mat (kuten työvoima- ja pääo­main­ten­si­ivis­ten toimen­pitei­den yhdis­tämi­nen samaan tar­jouk­seen) on help­po jälkikä­teen selvit­tää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mis­tä isot toim­i­jat halu­a­vat eroon aja­mal­la kokon­ais­palvelumallia kuntasektorille.

    Eipä tietenkään ole halua vai­h­taa johtoa,jos johto maa­sut­taa hal­li­tus­ta kosteil­la lounailla,matkoilla, hyvil­lä kon­sult­ti­palkkioil­la naisilla,miehillä etc 

    Ne jäävät yri­tys­salaisu­u­den piiri­in ja tule­vat esi­in vain sattumalta

  33. “Ter­vey­den­hoitoalal­la vietäessä tar­jouskil­pailut toimen­pidekood­i­ta­solle (ainakin sairaan­hoitopi­irien käyt­tämä tapa) päästään aidom­paan kil­pailu­un ja ver­tailukelpoisu­u­teen, ja veron­mak­sa­jan kannal­ta epäedulliset tar­jouskil­pailu­asetel­mat (kuten työvoima- ja pääo­main­ten­si­ivis­ten toimen­pitei­den yhdis­tämi­nen samaan tar­jouk­seen) on help­po jälkikä­teen selvit­tää. Tämä läpinäkyvyys on juuri sitä mis­tä isot toim­i­jat halu­a­vat eroon aja­mal­la kokon­ais­palvelumallia kuntasektori”

    Tätäkin voidaan manip­u­loi­da ‚sil­lä hin­taver­tailu tehdään arvioidun yksikköko­rin mukaan .Sil­loin esim joku/jotkut suh­teel­lisen yleinen/yleiset toimenpide/toimenpiteet arvioidaan harv­inaisek­si ja se jolle työ on tarkoitet­tu antaa siitä/niistä korkean hin­nan ja muut halvemmalla,jolloin korista tulee halvin.
    Kol­men vuo­den kulut­tua kil­pail­i­jat enää kaivele raa­dos­ki muut­tunut­ta kil­pailua, har­va analysoi menyytä aikaa ja rikoskin on jo vanhentunut

  34. Liian van­ha: Tätäkin voidaan manip­u­loi­da ‚sil­lä hin­taver­tailu tehdään arvioidun yksikköko­rin mukaan.

    Tot­ta kai, mut­ta toimen­pitei­den suh­teel­liset osu­udet ovat yleen­sä niin hyvin tiedos­sa että asiantun­ti­ja huo­maa tuol­laisen vedä­tyk­sen heti. Tärkeää olisi saa­da kaik­ki han­k­in­taan liit­tyvät asi­akir­jat julk­isik­si jol­loin kiin­ni­jäämisen ris­ki kasvaa.

    Eri­tyisen oleel­lista julk­isu­us on toteu­tunei­den han­k­in­to­jen osalta jot­ta jäl­keen­päin voidaan arvioi­da kuin­ka hyvin tarjous/sopimus on osunut kohdalleen.

  35. Eipä tuo “yhteiskun­nalli­nen yri­tys” paljoa takaa. Sopimus on määräaikainen 2 vuodek­si, mitähän sen jäl­keen tehdään? Siinä ajas­sa tuskin edes pääsee voitol­liseen tulokseen.
    Yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen leiman saa hel­posti, esim. Dia­cor Ter­veyspalve­lut Oy on yhteiskun­nalli­nen kos­ka ” Dia­cor on panos­tanut oman henkilöstön­sä työhyv­in­voin­nin kehit­tämiseen ja osal­lis­tunut Suomen parhaat työ­paikat ‑tutkimuk­seen ja kil­pailu­un. Yri­tys myös ker­too toimin­nas­taan avoimesti. Dia­cor Ter­veyspalve­lut Oy:n omis­taa Helsin­gin Diakonissalaitok­sen Säätiö. Yri­tys jakaa voit­ton­sa osinkoina omis­ta­jalleen Helsin­gin Diakonissalaitok­sen Säätiölle, joka käyt­tää ne tarkoituk­sen­sa mukaises­ti palvelu­iden tuot­tamiseen syr­jäy­tyneille tai syr­jäy­tymis­vaaras­sa oleville ryh­mille.” Avoimuus katoaa säätiön taakse.

  36. Sosi­aal­i­työn­tek­i­jäin ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia kum­mek­suu Mänt­tään syn­tyvää tilan­net­ta. Sosi­aalipuolel­la tehdään vira­nomais­päätök­siä mm las­ten­suo­jelu­un liit­tyen, joi­ta ei ole sovelias­ta ulkois­taa yritykselle.

  37. Liian van­ha: Eipä tietenkään ole halua vai­h­taa johtoa,jos johto maa­sut­taa hal­li­tus­ta kosteil­la lounailla,matkoilla, hyvil­lä kon­sult­ti­palkkioil­la naisilla,miehillä etc 

    Ne jäävät yri­tys­salaisu­u­den piiri­in ja tule­vat esi­in vain sattumalta

    Niin että teil­läpäin hän­tä heilut­taa koiraa — asia voi toki olla myös toisin.

  38. Kari N:
    Eipä tuo “yhteiskun­nalli­nen yri­tys” paljoa takaa. Sopimus on määräaikainen 2 vuodek­si, mitähän sen jäl­keen tehdään? Siinä ajas­sa tuskin edes pääsee voitol­liseen tulokseen.
    Yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen leiman saa hel­posti, esim. Dia­cor Ter­veyspalve­lut Oy on yhteiskun­nalli­nen kos­ka ” Dia­cor on panos­tanut oman henkilöstön­sä työhyv­in­voin­nin kehit­tämiseen ja osal­lis­tunut Suomen parhaat työ­paikat ‑tutkimuk­seen ja kil­pailu­un. Yri­tys myös ker­too toimin­nas­taan avoimesti. Dia­cor Ter­veyspalve­lut Oy:n omis­taa Helsin­gin Diakonissalaitok­sen Säätiö.Yritys jakaa voit­ton­sa osinkoina omis­ta­jalleen Helsin­gin Diakonissalaitok­sen Säätiölle, joka käyt­tää ne tarkoituk­sen­sa mukaises­ti palvelu­iden tuot­tamiseen syr­jäy­tyneille tai syr­jäy­tymis­vaaras­sa oleville ryh­mille.” Avoimuus katoaa säätiön taakse.

    Niin­pä, mut­ta Diakonissalaitok­sen Säätiö ei ole yhteisyritys.

  39. Män­tän val­tu­us­to hyväksyi sote-toim­into­jen yksi­ty­istämisen yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Seu­raavak­si odote­taan val­tion reaktiota.

    Mitäs sit­ten, jos kun­ta on erit­täin tyy­tyväi­nen ja hal­li­tuk­sen vas­ta-argu­ment­ti on tyyliä:“ratkaisu ei ole hal­li­tu­so­hjel­man mukainen”?

    Kiertääkö aurinko edelleen hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti maa­ta, vaik­ka empi­iriset havain­not eivät tue sitä?

    Oikeas­t­aan empi­irisil­lä havain­noil­la ei ole merk­i­tys­tä, vaan se mil­lä näke­myk­sel­lä on demokra­ti­as­sa enem­mistö. Wahlroosin mukaan enem­mistön tyrannia.

  40. kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Män­tän val­tu­us­to hyväksyi sote-toim­into­jen yksi­ty­istämisen yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Seu­raavak­si odote­taan val­tion reaktiota.
    ‘snip’

    Rääkkylä yksi­ty­isti sote-palvelun­sa puh­taasti kau­pal­liselle yri­tyk­selle jo joitakin vuosia sit­ten. Vira­nomaiset pahek­sui­v­at syvästi — siinä kaikki!
    Ennus­tan, että yhtiö­muo­toista yhteistyötä ei sul­je­ta pois kuntauudistuksessakaan.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.