_

Voisiko perustulo korvata palkkasopimukset?

Kapitalismin alkuaikoina ammattiyhdistystoiminta ja lakko-oikeus olivat välttämättömiä, koska muutoin kansantalouden kakusta aivan liian suuri osa olisi mennyt pääomatuloihin ja proletariaatti olisi jäänyt sinnittelemään eksistenssiminimille. Periaatteessa palkkojen säätely yleissitovin sopimuksin lisää työttömyyttä, mutta tämä on katsottu hyväksyttäväksi hinnaksi siitä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasaisesta tulonjaosta, jonka se tuottaa. Vai tuottaako?

_

Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero

Miten perustulon kaltaiset ratkaisut voisivat auttaa Euroopan sosiaalipolitiikan uudistamisessa. Aloitetaan tuloverosta. Suhteellinen vero T = tY, missä T = vero t = veroprosentti Y = verotettavat tulot olisi hyvin epäedullinen pienituloisille. Sen sijaan lineaarinen veroasteikko, T = t(Y – Yo), missä Yo on verotettavan tulon alkaraja, olisi pienipalkkaisille huomattavasti nykyistä edullisempi.

_

Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka

Eurooppalainen hyvinvointivaltio lähestyy ainakin vaikeuksia ellei suorastaan umpikujaa. Se johtuu tehdasteollisuuden alasajosta ja hyväpalkkaisten duunariammattien katoamisesta. Sosiaalipolitiikka on aiemmin keskittynyt lähinnä auttamaan työelämän ulkopuolelle joutuneita. Nyt sen pitäisi keskittyä palkkaerojen seurausten tasoittamiseen. Sellaiset superhyvät työnantajat kuin paperitehtaat, autotehtaat, kansalliset monopoliasemassa olevat lentoyhtiöt ja muu vastaava alkaa olla mennyttä. kulutustavaroiden valmistus alkaa olla työllistäjänä mennyttä. Krääsän tuottaminen on niin helppo automatisoida,…

Jatka lukemista

_

EKP:lta melkoinen jyty

Talouskriisin hoidossa siirryttiin setelirahoitukseen, kun EKP alkoi ostaa Espanjan ja Italian valtion lainoja. EKP ei ilmeisesti ole itse paljastanut summia, mutta ulkopuoliset arviot puhuvat 850 miljardista eurosta. Jos tieto pitää paikkansa, toimenpide on massiivinen. Tuollainen määrä rahaa luotiin noin vain tyhjästä. Euromaissa asuu noin 320 miljoonaa ihmistä. Jos EKP olisi painanut tuon määrän seteleitä oikein konkreettisesti ja jakanut sen jäsenmaidensa…

Jatka lukemista

_

Miksi rahamarkkinoista on tullut epävakaita

En tunne rahoitusmaailman kaikkia kiemuroita riittävän hyvin, mutta uskaltaudun silti kirjoittamaan siitä. Varmaankin väärät käsitykseni oikaistaan ja opin taas lisää. Rahamarkkinoissa perusongelma on, että spekulatiivista sinne tänne ryntäilevää rahaa on liian paljon. Edellisessä ketjussa Seppo Korppoo arvioi sen määräksi 10 kertaa maapallon BKT. En pysty tätä tarkistamaan, mutta olennaista on, että sitä on liikaa. Jos ei olisi, valtiot, yritykset ja…

Jatka lukemista

_

Raha ja finanssipolitiikka ajavat kurimukseen

Vaikka reaalitalous on Euroopassa kunnossa, raha- ja finanssisektorit eivät ole. Olen aiemminkin kirjoittanut, että pankkien pyrkimystä luoda rahaa luottoekspansion kautta pitäisi rajoittaa. Kehittyneet ja innovatiiviset rahoitusinstrumentit pitäisi kieltää. Ne on kehitetty vain kiertämään luottoekspansiota säätelevää lainsäädäntöä.

_

Miten käy Euroopan?

Euroopan ja myös Yhdysvaltain taloustilanne näyttää lievästi sanottuna huolestuttavalta. Kysymys on pohjimmaltaan, miten Euroopan käy maailmantalouden myllerryksessä, kun talouden painopiste näyttää palaavan muutaman sadan vuoden välivaiheen jälkeen Aasiaan. Miten meidän käy, kun Eurooppa häviää kilpailukyvyssä Aasialle ja joillekin muillekin nouseville teollisuusmaille?

_

Tiedonvälityksen pirstoutuminen johtaa arvojen eriytymiseen

Olen jotenkin joutunut Yhdysvaltain Teekutsuliikkeen postituslistalle. Viestit tuntuivat parodialta eikä niille voinut kuin nauraa. Hymy kuitenkin hyytyi, kun näki, mitä tämä lähinnä kiihkomielisten typerysten touhulta vaikuttanut liikehdintä on saanut aikaan Yhdysvaltain kongressissa. Heidän ideologisen hurmoksen värittämä halunsa supistaa julkista kulutusta suhdannekehityksen kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan saattaa suistaa läntisen maailman itse aiheutettuun lamaan. Mitä amerikkalaisille on tapahtumassa? Minulta kysyttiin, mihin suuntaan…

Jatka lukemista

_

Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa

Hallitusohjelmassa on kaksi merkittävää kannanottoa ulkomaalaispolitiikasta. Toisen mukaan perheenyhdistämiskäytäntöjä tiukennetaan niin, että sillä, joka haluaa perheensä Suomeen, on oltava edellytykset elättää perheensä ilman yhteiskunnan tukia, ilmeisesti asumistuki mukaan luettuna. Toinen kannanotto on demarien vaatimuksesta mukaan otettu lause, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto estetään lukuun ottamatta tapauksia, joissa kotimaista työvoimaa ei ole saatavissa. Humanitaarisin perustein maahan tulleet sentään saavat tehdä työtä, sitä…

Jatka lukemista