Talouskriisin hoidossa siirryttiin setelirahoitukseen, kun EKP alkoi ostaa Espanjan ja Italian valtion lainoja. EKP ei ilmeisesti ole itse paljastanut summia, mutta ulkopuoliset arviot puhuvat 850 miljardista eurosta. Jos tieto pitää paikkansa, toimenpide on massiivinen. Tuollainen määrä rahaa luotiin noin vain tyhjästä. Euromaissa asuu noin 320 miljoonaa ihmistä. Jos EKP olisi painanut tuon määrän seteleitä oikein konkreettisesti ja jakanut sen jäsenmaidensa asukkaille, siitä olisi tullut jokaista asukasta kohden 2600 euroa. Jos se olisi annettu Suomen kunnille, niiden ei olisi tarvinnut kerätä veroja lähes kymmeneen kuukauteen.
Tähän verrattuna Suomen osuus hätäpaketista on aika vaatimaton.
Vaikka osa rahoituksesta kerätään varmaankin toisella kädellä pois, likviditeetin nettolisäyksen on oltava melkoinen.
LISÄYS 10.8.
Kun moni on lukenut kirjoituksen niin, että EKP antaa Italialle ja Espanjalle lainaa ja näiden maiden velka lisääntyy 850 miljardilla, siitä ei ole kyse. EKP ostaa markkinoilta noiden maiden obligaatioita, jotta näiden obligaatioiden hinta ei laske liian alas eli niiden korko nouse liian ylös. Samalla se pelastaa huonon sijoituksen tehneitä sijoittajia. Valtioiden velkamäärä ei tästä lisäännyt, mutta uuden velan otto tietysti helpottuu, koska korko on painunut alemmas.
Samalla kuitenkin liikkeellä olevan rahan määrä lisääntyy, ellei sitä imetä toista kautta pois.
Yhtä paljon EKP tuki pankkeja lainaamalla niille — ja paljon alemmalla korolla — kun kriisi alkoi. Tämän operaation tarkoituksena oli lisätä liikkeellä olevan rahan määrää, koska pankkien luoman rahan määrä oli luottoekspansion tuottamien kuplien puhjettua nopeasti vähentynyt.
Eikö tuo nyt tarkoita, että EKP lainaa minun rahojani 2.600 euroa Espanjalle ja Italialle? Virtuaalisesti jokainen EU-kansalainen omistaa mikropalan EKP:stä!?
Onko 2.600 euron summa vaatimaton, sen päättäköön jokainen itse.
On aika jyty joo. Onneks suurin osa ihmisistä ei tajuu mitä tapahtuu, ni ne ei osaa valittaa. Suht moni vois repii pelihousunsa, jos ne tietäis et tollanen massiivinen rahansiirto toisilta toisille tehään sen kummempia asianosaisilta kyselemättä.
Krugmanin mukaan tämä on juuri se mitä tarvitaankin, ja lisäksi vielä keskuspankin uskottavaa sitoutumista tulevaan inflaatioon. Jenkeissä likviditeetin lisäys on nyt ilmeisesti poliittisista syistä hyvin hankalaa, republikaanien vastustuksen takia.
Kiteellä ei saanut keittää pontikkaa. Nyt EU:ssa Kiteellä voitaisiin painaa rahaa. Hulvatonta meininkiä.
Ei liene sattuma, että Suomesta on ollut kaksi komissaaria ja kumpikin samasta koulusta Savosta…
Jos velkaongelman ratkaiseminen on näin yksinkertaista, eikö nyt sitten samalla EKP voisi painaa lisää rahaa ja kuitata kaikkien euroopan maiden valtionvelat sujuiksi? EHkä vielä kaikkien ihmisten henkilökohtaiset velat ja lainat. Samalla kun nyt ovat käynnistäneet painokoneet…
Paljonhan se 850 miljardia on ja auttoihan se jo maanantaina laskemaan Espanjan ja Italian lainojen korkoja selvästi, mutta pörssikurssit kääntyivät vasta tiistaina, kun Fediltä tuli toinen jytky.
Ei ole silti selvää, että nämä jytkyt riittävät estämään taantumaa. EKP ei laskenut korkoa eikä sitoutunut pitämään sitä pitkään alhaalla. Enkä ole varma, että koko tuon 850 miljardin on tarkoitus olla setelirahoitusta. Eiköpähän syyskuussa ole aikeena päättää niistä eurobondeista, joilla EKP alkaa imuroida markkinoilta pois sitä likviditeettiä, jota se sinne alkoi maanantaina Espanjan ja Italian lainoja ostamalla pumpata.
Eikä Fedkään itse asiassa sitoutunut mihinkään, kunhan vain totesi, että näillä näkymin se ei varmaankaan ala korkoja nostaa eikä tasettaan laihduttaa vielä pariin vuoteen.
Kumpikaan keskuspankki ei ole antanut mitään merkkiä siitä, että ne olisivat valmiita sellaisiin elvytystoimiin, joiden myötä inflaation annettaisiin nousta joksikin aikaa selvästi yli parin prosentin tason. Sellaista kuitenkin ainakin Krugmanin mukaan tarvittaisiin lamasta pääsemiseen. Euroopassa sitä luultavasti tarvittaisiin lisäksi ainakin surkeimpien euromaiden pelastamiseen, sillä ilman inflaatiota Kreikan ja kumppaneiden kilpailukyvyn palauttaminen suhteessa Saksaan taitaa edellyttää reaalipalkkojen alentamisen lisäksi myös nimellispalkkojen alentamista, mikä on kovin kivuliasta puuhaa.
Tunnetusti “progressiivisen” Krugmanin lisäksi inflaation hallittua irtipäästämistä kannattivat ainakin finanssikriisin alussa myös jotkut republikaaneja lähellä olevat taloustieteilijät, kuten Bushin talousneuvonantajana toiminut Mankiw ja Kansainvälisen valuuttarahaston pääekonomistina toiminut Rogoff.
http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/08/09/the-fed-to-the-rescue/
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=newsarchive&sid=auyuQlA1lRV8
Ihan tuommoinen pieni juriidis-moraalinen kysymys, jota joku lehtimies voisi kysyä vaikka Kataiselta, Urpilaiselta ja Liikaselta.
Onko eduskunnan suurella valiokunnalla mitään merkitystä näissä sorbusmaiden tukipaketeissa?
Eikö Erkki Liikanen antaessaan EKP:n johtokunnassa luvan ostaa sorbusmaiden velkakirjoja, tehnyt Suomen puolesta huomattavasti suuremman sitoumuksen kuin Katainen tai Urpilainen epämääräisine lupauksineen?
Eikö Suomen kannattaisi kieltäytyä kaikista tukipaketeista?
Ilmoitetaan vaan, EKP ostakoon sorbusvelkakirjoja!
Talouden ongelmien korjaaminen setelirahoituksella ei tuota pitkäaikaista ratkaisua vaan pitkäaikaisia ongelmia.
1920-luvulta toteamus:
“Austria exports inflation and nothing else”
-Friedrich von Hayek
Periaatteessa EKP on lähtenyt tielle, jossa inflaation vaara on ilmeinen. Käytännössä sillä on kuitenkin yksi erittäin tehokas keino, jolla se voi vähentää liikkeellä olevan rahan määrää: pankkien varaintovelvoitteen säätö. Nyt varaintovelvoite on 2 %. Se voidaan asettaa mihin tahansa arvoon välillä 0–100%. Kiinan keskuspankki säätää rahan määrää juuri tätä konstia käyttämällä.
Tuon vajaan tuhannen miljardin on pakko olla se arvioitu määrä rahaa, jonka EKP:n ehkä pitää käyttää kriisin hoitoon pitkällä aikavälillä.
Uutisten mukaan EKP on tehnyt ostoja vasta kymmenillä miljardeilla. Ne on kaiketi ostettu jälkimarkkinoilta, ei valtioilta itseltään, mikä jostain syystä tuntui talousasiantuntijoista olevan tärkeää. Itse en ymmärrä, miksi.
Helppokäyttöisin mekanismi sinänsä, sillä näitä tukiostoja ei tarvitse hyväksyttää jäsenmailla!
Tuo 850 mrd on arvio ostoista joihin EKP saattaa olla pakotettu kokonaisuudessaan. Esim Italialla velkapapereita markkinoilla yhteensä n. 1100 mrd euron edestä. Nyt päivätasolla puhutaan sadoista miljoonista ja muutamista miljardeista.
EKP siis rosvoaa ihmisiltä, joilla on pankkitalletuksia tai jotka ovat lainanneet muille rahaa pitkällä korolla, ja antaa rahat valtioille, jotka ovat huonoiten asiansa hoitaneet. Sivussa varallisuuden siirron saavat myös ne, joilla on paljon lainaa.
Minua tässä tympii lähinnä se, miten innosta hihkuen vasemmistolaiset ajattelevat, miten pahat ja ahneat säästäjät nyt saavat nenilleen ja kiltit, sorretut laiskurit ja tuhlarit saavat jälleen vähän lisää hyvää.
Tämä touhu ei kyllä mahdu otsaan, ei niinku millään.
Jos nyt pienessä ajassa napattiin tuollainen määrä “lisävelkaa” per nuppi. Ja jos vilkuillaan paljonko keskimäärin eurooppalaisella on ennestään velkaa ja paljonko eurooppalainen keskimäärin tienaa ja paljonko eurooppalainen keskimäärin ottaa valtion kautta lisävelkaa joka vuosi… Eiköhän tämä ole jo mahdoton yhtälö, eikä edes kovin pitkällä aikavälillä vaan jo melko lyhyelläkin aikavälillä.
Euron tuloa perusteltiin sillä, että se olisi riittävän vahva valuutta, jotta spekulantit eivät pystyisi sillä keinottelemaan. Mutta kekseliäät spekulantit keksivätkin uuden keinottelukohteen, julkisen velan. Molempiin näyttää olevan sama lääke, rahan painaminen. Tällä kertaa vaaditaan vain entistä enemmän painokonetta, kun koko euroalue pitäisi pelastaa. Ennen riitti yksittäinen valtio kerrallaan. Ja kansa maksaa inflaatiolla.
Kyllä rahamarkkinoiden palvonta saisi loppua. Hyvä alku olisi alkaa verottaa sitä samalla tavalla kuin reaalitalouttakin. Eikö esim. pankkisektori voitaisi panna maksamaan alvia, jos kerran sitä aletaan periä sanomalehdiltäkin.
Pitää muistaa, että vaikka Kreikkalaisten palkat laskisivat reaalisesti ja kilpailukyvyn elpymisen myöstä Kreikan bkt kääntyisi nousuun, se ei vielä takaa että maan budjetista saataisiin ylijäämäinen.
Velkaongelma ei ratkea, ellei valtion kassavirta tuplaannu tjsp. Ja sitä ei ole kyllä näkyvissä lyhyellä aikataululla.
Entäs sitten nuo vanhat markkinavoimien niskalenkit:
- ERVV, Euroopan rahoitusvakausväline, 440–780 miljardia
— ERVM, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi: 60 miljardia
Ja nuo pitäisi korvata vuonna 2013 käyttöön tulevalla Euroopan vakausmekanismilla, EVM: n. 500 miljardia.
Vesitettiinkö nuo nyt tällä EKP:n 850 miljardin euron taikanapilla? Ja etelän maille annettiin jälleen signaali että ei oikeasti kannata säästää kun EKP:n raha-automaatti kuitenkin lopulta kuittaa velat. Euroalue hajoaa.
Tiedemies on oikeassa. Tätä säästäjien ja velallisten epäoikeudenmukaista kohtelua Brittien keskuspankin Mervyn King pyysi jopa anteeksi.
Harmi vain, että Tiedemies näkee vasemmiston ja oikeiston liian mustavalkoisena eikä kykene ymmärtämään myös monien vasemmistolaisesti ajattelevien ihmisten pitävän tällaista setelirahoitusoperaatiota epäoikeudenmukaisena säästäjiä kohtaan.
Toisaalta monet oikeistolaiset kiljuvat nyt riemusta, kun keskuspankit taas pelastavat heidän vivutettuja sijoituksiaan ettei vain roposet haihdu taivaan tuuliin.
TM:
Ja tämä on huonompi asia kuin vaikkapa kasvava työttömyys, hidastunut talouskasvu, jne.? Miten niiden säästöjen tuottoihin vaikuttaisi jos ei tehtäisi mitään? Jos oletataan NAIRU, niin miksi on reilumpaa ylläpitää korkeampaa työttömyyttä kuin “rosvota” säästäjiltä? Ylipäänsä, minkä takia kaikista mahdollisista taloudellisista haitoista joita näistä sahataanko oikea vai vasen käsi valinnoista seuraa juuri inflaatio on se ykköspaha juttu?
Ja onhan meillä joo hirmuinen inflaatio: http://www.tradingeconomics.com/euro-area/inflation-cpi
Selailin joskus EKP:n taseita läpi, ja siellä näytti olevan pari biljoonaa käteistä. Eli jos siitä haluttaisiin rahaa kohdentaa markkinoille jollain tapaa, niin maat olisivat sekä kooltaan että haasteiltaan juuri oikeat.
En omaa riittävää tahdonvoimaa vilkaista noita taseita uudestaan, mutta on luonnollisesti järkevää että siitä reservistä käytetään markkinoille riittävästi.
Inflaatiota tosin saa odotella. Greenspan puhui 12-kvartaalista, eli kolmesta vuodesta. Ja niinhän se saattaa olla sillä eivät edellisetkään tukitoimet vielä näy, joten tämä toimi nostaa ruuan hintaa ehkä parilla prosentilla vuonna 2014.
Eli tässä setelirahoitus aiheuttaa tulonsiirron Etelä-Eurooppaan ja myös tietyille sijoittajille. Tässäkin on kuitenkin reaalitalouden ongelmat taustalla, maiden kansalaisethan tuon valtioden alunperin ottolainaaman rahan ovat tarvinneet ja käyttäneet. Voidaan tulkita että Keski- ja Pohjois-Eurooppa nyt hyvittävät etelän perinteisesti inflatorisia talouksia siitä, että ne kärsivät liian vahvasta eurosta. Aika vaikea kokonaisuutta kuitenkin on nähdä niin että reaalitaloudessa ei ole mitään ongelmaa ja kaikki on kapitalistien tai spekulanttien syytä.
Huomataan, että Aasiassa valtiontaloudet ja yksityiset ovat melko velattomia ja väestön ikärakenne ym. muut fundamentit antavat kilpailuetua suhteessa länteen. Palkka-arbitraasikin kestää Kiinassa ja Intiassa vielä pitkään.
Minua tympii monien vasemmistolaisen into setelirahoitukseen siksi, että minusta vasemmistolaiset toimivat epärationaalisesti ja omia tavoitteitaan vastaan, poislukien tietysti ne, jotka ihan oikeasti haluavat rangaista säästämisestä ja muusta “ahneudesta”.
Eivät oikeistolaiset ole sen parempia. Ihan niinkuin se, että välissä on osakeyhtiö, jonka toimari voidaan irtisanoa jos firma tekee jotain rikollista tai aiheuttaa vahinkoa, muuttaisi kaikki erilaisin kupruin hankitut omaisuudet jotenkin legitiimeiksi.
Olen sanonut tämän jossain ennenkin, mutta jos konkreettisia poliitsia linjauksia tarkastelee niiden faktisten seurausten perusteella, niin vasemmistolaiset ovat typeriä ja epärationaalisia, oikeistolaiset pelkkiä konnia. Valitse tässä nyt sitten.
Ei tämä ole setelirahoitusta, vaan setelilainaa. Kun EKP ostaa ne velkakirjat, se ei polta niitä. Tarkoitus on myydä ne myöhemmin takaisin markkinoilla tai pitää loppuun saakka ja saada velkarahat takaisin valtiolta. Joka tapauksessa se rahasumma imetään pois markkinoilta jotenkin ja valtion vastuut eivät pienene.
Inflaatiota ei tarvitse pelätä sen enempää kuin aiemminkaan. EKP on edelleen sitoutunut inflaatiotavoitteeseensä, eikä inflaatio-odotukset ole ainakaan vielä nousseet. Jos inflaatio uhkaa, EKP voi hoitaa asian normaalista nostamalla korkoa tai myymällä nämä velkakirjat pois. Tämä ei mitenkään sido EKPn käsiä inflaationvastaisessa taistelussa.
Tässä ei ole järin dramaattista. Kyse on oikeastaan kohtuullisen tavallisesta keskuspankkitoiminnasta. Kuhan EKP siis maksaa markkinahintaa. Jos he ovat ainoa ostaja eli ostavat markkinahintaa kalliimmalla, se on toki lahja myyjälle. Se taisi jossain vaiheessa olla tilanne Kreikan lainojen kohdalla, mutta näiden maiden velkapapereiden markkinat ovat kai edelleen kohtuullisen likvidit.
Jos inflaatio uhkaa, EKP voi hoitaa asian normaalista nostamalla korkoa tai myymällä nämä velkakirjat pois. Tämä ei mitenkään sido EKPn käsiä inflaationvastaisessa taistelussa.
Tietenkin näin, mutta EKP ei saa noista velkakirjoista enää sitä hintaa, minkä se on maksanut, joten rahan määrä on kasvanut pysyvästi. Juuri siksihän EKP niitä osti, että niiden hinta ei romahtaisi (eli ettei korko nousisi).
Taas kerran keskuspankin toiminta pettää sen itse itselleen asettaman tehtävän.
Olisiko jo aika Freebanking-vaihtoehdolle?
Lawrence White, George Selgin ja Vera C Smith ovat kirjoittaneet asiasta ja Selgin tehnyt historiallista tutkimusta 1700-luvun Skotlannista, jossa ei ollut keskuspankkia.
Koska vaurautta ei kuitenkaan voi luoda tyhjästä (ruokaa, energiaa, raaka-aineita ja tavaroita ei synny hallinnollisin päätöksin), ei Euoopan kyky ostaa hyödykkeitä EKP:n päätöksen myötä kasva. Vain rahan määrä kasvaa (EKPhan taisi nimenomaan sanoa ettei näitä ostoja “neutraloida”). Kansa maksaa tämän rahanlisäyksen kalliimpina elintarvikkeiden, energian ja muiden hyödykkeiden hintoina. Erityisesti tämä rankaisee säästämistä (inflaatio syö talletuksia ja saatavia) ja köyhien elintasoa (välttämättömyyshyödykkeet kallistuvat). Lisäksi ulkomaiset velkojat menettävät reaalisesti osan saatavistaan valuutan arvon heikentyessä, ja varmasti harkitsevat tulevaisuudessa tarkemmin kannattaako Eurooppaan sijoittaa. Matalien korkojen ylläpitäminen vaatii jatkossa entistä enemmän rahan painamista koska säästäminen ja rahan lainaaminen kannattaa huonosti (-> rahanpainokierteestä yhä vaikeampi päästä pois).
Minusta EKP:ltä hyvä ratkaisu. Niiden, jotka pelkäävät inflaatiota pitäisi miettiä mitä Italian ja Espanjan konkurssi aiheuttaisi.
Tämä on kuitenkin taloutta elvyttävä ja työllisyyttä tukeva ratkaisu. Viime kädessä kuitenkin aineellinen elintaso syntyy työn teolla.
En tiedä noista vasemmistolaisista ja oikeistolaisista, kun en ole koskaan mokomia tavannut. Sen ymmärrän, että löysä raha ja inflaatio taitaa olla tehokkain keino saada ylivelkaantuneet jaloilleen. Ei se niiden säästäjienkään etu ole, että nuoriso laajassa määrin työn puuttuessa alkaa polttelemaan autoja ja hakkaamaan vähemmistöjä.
1700-luvun Skotlanti on aika huono vertailukohta. Talous oli nopeudeltaan ja kooltaan ihan toinen kuin nykyään. Koko maassa oli ehkä pari miljoonaa asukasta ja kaikki taloudessa aktiiviset henkilöt tunsivat toisensa.
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Yhdysvalloissa ei myöskään ollut keskuspankkia. Lopputuloksena oli jatkuvien pankkikriisien tila. Kenenkään säästöt tai yritystoiminta ei ollut turvassa.
Vertailut 1700-luvun talouteen ovat aika huonoja. Yhtä hyvin voisi edellyttää, että kaikkien pankkien olisi taattava vähintään 30 prosenttia varoistaan maa- tai kaivoskiinnityksin. Sellaiset säännöt olivat myös ihan tavallisia 1700-luvun pankkitoiminnassa (esim. Sveriges Riksbankin perussääntö tai Waihetus‑, Laina- ja Depositionikonttorin säännöstä), mutta tekisivät nykyisestä pankkitoiminnasta tai maailmankaupasta aivan mahdotonta.
Tiedemies,
jos lainan pitää maturiteettiin, se maksetaan kyllä pois. Riski lainan hinnan laskusta on olemassa vain, jos suunnitelmana ei ole pitää lainaa maturiteettiin saakka.
Lainapapereiden pito lankeamispäivään on epätavallista ja kauppatavan vastaista. Se voi aiheuttaa jopa markkinahäiriöitä, jos joku hamstraa itselleen lainapapereita pidettäväksi maturiteettiin saakka. Tällöin papereiden likviditeetti laskee voimakkaasti. (Italian papereilla oli pitkään halvempi korko kuin Suomen valtionlainoilla, sillä niiden likviditeetti on parempi.)
Pitää muistaa, että EKP voi käyttää aika järeitä keinoja teknisellä puolella. Esimerkiksi voidaan määrätä, että euroalueen valtionlainat hyväksytään reserviksi keskuspankkitalletusten tapaan.
Tiedemies, vasemmistolla on tukea selkänoja!
The great economist John Maynard Keynes was
no friend of inflation, as this chapter’s opening
quotation indicates. Here is the more complete
passage from his famous book, The Economic Con-
sequences of the Peace, in which Keynes predicted
(correctly) that the treaty imposed on Germany
after World War I would lead to economic hard-
ship and renewed international tensions:
Lenin is said to have declared that the best way
to destroy the Capitalist System was to debauch
the currency. By a continuing process of inflation,
governments can confiscate, secretly and unob-
served, an important part of the wealth of their
citizens. By this method they not only confiscate,
but they confiscate arbitrarily; and, while the
process impoverishes many, it actually enriches
some. The sight of this arbitrary rearrangement of
riches strikes not only at security, but at confi-
dence in the equity of the existing distribution of
wealth. Those to whom the system brings wind-
falls, beyond their deserts and even beyond their
expectations or desires, become “profiteers,” who
are the object of the hatred of the bourgeoisie,
whom the inflationism has impoverished, not less
than of the proletariat. As the inflation proceeds
and the real value of the currency fluctuates wildly
from month to month, all permanent relations
between debtors and creditors, which form the
ultimate foundation of capitalism, become so
utterly disordered as to be almost meaningless;
and the process of wealth-getting degenerates
into a gamble and a lottery.
Lenin was certainly right. There is no subtler,
no surer means of overturning the existing basis
of society than to debauch the currency. The
process engages all the hidden forces of eco-
nomic law on the side of destruction, and does it
in a manner which not one man in a million is
able to diagnose.10
History has given ample support to this assess-
ment. A recent example occurred in Russia in
1998, where many citizens saw high rates of in-
flation wipe out their ruble-denominated savings.
And, as Lenin would have predicted, this infla-
tion put the country’s burgeoning capitalist sys-
tem in serious jeopardy.
Mankiw, Macroeconomics, 2002, 103
Tiedemies:
Hear hear.
Puoluekenttä pitäisi jakaa uudella tavalla. Epärationaalisille typeryksille ja rationaalisille konnille voisi toki edelleen olla omat puolueensa, mutta minä haluaisin voida äänestää rationaalisten maailmansyleilijöiden puoluetta — sellaisten kuin Osmo ja muutama muu, jotka tällä hetkellä vaikuttavat vähän missä sattuu puolueissa. Kuinka kauan tässä vielä joutuu odottamaan?
Tämäkin on hyvää luettavaa: http://kantooseconomics.com/2011/08/09/the-continued-embarrassment-that-is-european-monetary-policy-economists/
Nopeasti tästäkin saatiin väännettyä oikeisto-vasemmisto ‑akselin ketkuilua, että taas pientä kusetetaan tai laiskuria palkitaan, mahdollisesti jopa yhtä aikaa. 🙂 Voisiko EKP:n toimia yrittää katsoa myös rahapolitiikan kannalta? Keskuspankin tehtävänä kun on hoitaa lähinnä inflaatiota, kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja muuta sellaista.
Tosin aika pessimistisiltä nämä “progressiiviset” ekonomistit nyt kuulostavat.
Tuo EKP:n setelirahoitus muuten tavallaan takaa valtion velkakirjoja, eli “huonojen sijoitusten pelastaminen” on tavallaan myös kannanotto valtion velkakirjojen laadun puolesta. Ja jos korkotasoja katsoo, eivät niitä bondeja millään ylihinnalla olla ostettu — jos siis hintoja vertaa vaikkapa kuukauden tai vuoden takaisiin.
TIetenkin EKP:stä tulee näin myös valtioiden rahoittaja. En oikein ymmärrä loppuun asti mitä tämä tarkoittaa, mutta kai tässä jotenkin vastuuta siirtyy kansalliselta tasolta liittovaltiolle?
Mikalle
Ei tarkoita, että jokainen euromaalainen maksaisi 2600€. Luuletko, että etelä-eurooppalaiset, irlantilaiset tms. maksavat senttiäkään. Kyllä meidän osuus on selvästi suurempi. Kysymys on subventiosta. Tuskin päättäjämme ovat niin typeriä, että suostuvat maksumiehiksi. 🙂
Tietääkö muuten kukaan, antaako joku pankki valuuttatilille korkoa? Nordea ei ainakaan anna.
ilkka
“Tässä ei ole järin dramaattista. Kyse on oikeastaan kohtuullisen tavallisesta keskuspankkitoiminnasta. Kuhan EKP siis maksaa markkinahintaa. Jos he ovat ainoa ostaja eli ostavat markkinahintaa kalliimmalla, se on toki lahja myyjälle. Se taisi jossain vaiheessa olla tilanne Kreikan lainojen kohdalla, mutta näiden maiden velkapapereiden markkinat ovat kai edelleen kohtuullisen likvidit.”
Juuri näin. On liikaa pahoja poikia vastassa, jotta EKP voisi noudattaa kaikkia kilttien poikien periaatteita. Jotta säästäjien säästöistä jäisi edes jotain, EKP tiputti Italian korkoa kestämätöntä lähestyvältä tasolta kestävälle tasolle. Vaikka nimittäin Italian valtio on luvannut taata säästäjien säästöt, se ei pystyisi sitä maksukyvyttömänä tekemään. Toimeenpanovalta ei auta, jos ei ole toimeenpanokykyä.
Tulonsiirtohan tämä on. Se on selvää. Koska tässä ei ole, ainakaan selkeästi, noudatettu “ei verotusta ilman edustusta” ‑periaatetta, ymmärrän myös näkökulman miksi Tiedemies käytti niinkin voimakasta sanaa kuin varastaminen.
Jos pohjoiselta toivotaan tulonsiirtoja, pitäisi esittää millä tavalla ollaan valmiita vahvistamaan pohjoisen edustusta EU:n elimissä. Sitten täällä voitaisiin käydä parlamenteissa keskustelu kompensoiko lisääntynyt valta lisääntyneen maksuosuuden.
Ei ole selvää, että niiden velkakirjojen arvo laskee. Jos olisi, niin niiden markkina-arvo olisi alhaisempi. Käsittääkseni näillä papereilla on vielä likvidit markkinat eli markkinahinta on olemassa.
Joka tapauksessa EKP voi vähentää liikkeessä olevan rahan määrää enemmänkin. Vähentää vain yleisölle tarjottavaa lainanmäärää. Inflaatio hillitsemiseen keskuspankilla riittää liikkumavaraa.
Jos Italia ja Espanja maksavat velkakirjojensa korot ja pääoman takaisin asianmukaisesti, niin EKP saattaa tehdä hyvää businesta ostaessaan panikoituneilta sijoittajilta halpoja papereita pois jälkimarkkinoilla.
Toisaalta tietenkin, jos poliitikot eivät kriisimaissa hoida omaa osuuttaan, Italian tai Espanjan velkasaneerausten kautta EKP:lle voi tulla velkakirjaostoista isoja tappioita.
EKP:n ostoista syntyy lisälikviditeettiä, mutta se kuivuu sitten vuosien kuluttua pois, jos/kun kyseiset maat maksavat velkansa takaisin. Sitä ennen EKP voi tarvittaessa kiristää likviditeettitilannetta muilla keinoin.
Oleellista on nyt laittaa Berlusconi ja kumppanit vihdoin kuriin.
Kreikan, Italian, Portugalin velanmaksukyky on nolla ja ne pärjäävät vain lisää lainaamalla.
Käytännössä ne voivat tasapainottaa budjettinsa, mutta tarvitsevat hamaan ikuisuuteen uutta lainaa vanhojen maksamiseen.
Pelastus tulee EKP;:n kautta eli EKP ostaa velat ja sulataa ne kahdella tavalla:
EKP kirjaa lainat alas tai hiivuttaa ne vähitelle voitoilaan.
Kummassakin tapauksessa maksaja on viime kädessä EU:n veronmaksaja eli käytännössä se tarkoittaa liittovaltioveroa .
Nytkin on epäselvää mitä hintaa EKP on maksanut lainoista ja se ratkaisee loppusumman.
EKP:tä on tullut miljonäärien sossu.Siellä ei kysellä muita tuloja eikä omaisuutta eikä lasketa kaloreja
Se merkitsee myös hiljaista liittovaltion syntymistä ja kaiken päätäntävallan siirtymistä Brysseliin
Eipä taida Osmo uskaltaa julkaista tällaista, muutamat asiat näyttävät saavan Osmon herkkähipiäiseksi.
Toinen on ollut virkapalkkojen jousto verotulojen mukaan senkin Osmo on sensuroinut n kertaa
Oikeisto-vasemmisto-akselin ajatusmaailmasta löytyy hauska esimerkki kirjasta: Pihalla kuin lumiukko?, Kustaa Hulkko
Hulkon teoksen lähteenä on pankkivaltuusmiesten pöytäkirjat.
Äärivasemmiston mandaatilla SP:ssä istuivat ensin Aarne Saarinen, sitten Esko Seppänen. Toinen näistä kannatti devalvaatiota inflaatiokierteinen. Toinen piti devalvaatiota mummojen rahojen ryöstönä.
Saa arvata, kumpi oli Leninin lipunkantaja?
Kiitos oikaisusta, tuota 2.600 euroa ei ole syytä jakaa tasan. Tuskin Kreikalta löytyy tukea toisille sorbusmaille. Arvon 3.500 euroa vastuita jokaiselle suomalaiselle nenälle.
Tatu, setelirahoitushan on inflationaarista, ja sen sekundäärinen tarkoitus on nimenomaan päästä matalista koroista eroon. Primääri tarkoitus on taata valtioiden lainoja. Keskustelua täälläkin hämärtää se että samalla toimenpiteellä on kaksi eri funktiota tai vaikutusta.
Eli “matalien korkojen ylläpitäminen vaatii jatkossa entistä enemmän rahan painamista”? Ei mitenkään, tässähän on kaikki logiikka ihan päälaellaan!
Tietenkin kyseessä on tulonsiirto, ja ne ovat aina poliittisesti ei-neutraaleja. Jotenkin monet tuntuvat takertuvan tulonsiirtoaspektiin. Mutta EKP tekee rahapolitiikkaa, ja kannattaisi miettiä vaihtoehtoisen rahapolitiikan vaikutuksia.
“Kansa maksaa tämän rahanlisäyksen kalliimpina elintarvikkeiden, energian ja muiden hyödykkeiden hintoina.” — joo, mutta velkojen arvo laskee.
“Erityisesti tämä rankaisee säästämistä” — onko varmaa että ekspansiivisen rahapolitiikan vaikutus reaalikorkoihin on yhtään pitemmällä aikavälillä negatiivinen? Jenkeissähän korot ovat melkein nollassa ja reaalikorot negatiivisia. Deflaatiossa säästäminen kannattaa vähän liiankin hyvin, joten sikäli tarkoituskin lienee innostaa sijoittamaan rahat tuottavasti.
“Lisäksi ulkomaiset velkojat menettävät reaalisesti osan saatavistaan valuutan arvon heikentyessä” — hmm, juurihan ostettiin sijoittajilta joukkovelkakirjoja ehkä jopa hieman ylihintaan. 🙂 (Markkinahinta, mutta kysyntä oli EKP:n luomaa.). Ja entä jos Italia jättäisi velkansa maksamatta? Mitä ulkomainen velkoja silloin menettäisi?
Sinkkonen, joo. Saksalaisten inflaatiotraumojen hoito alkaa käydä vähän turhan kalliiksi.
Jotenkin se pitäisi saada jakeluun että nykytilanteessa, niin kuin varsinkin Suomessa kuvitellaan, ei ole mitään kivoja ratkaisuja joilla me jotenkin eristetään itsemme tältä talouskriisiltä.
Esimerkiksi Edward Hugh pyörittelee uusimmassaan Euron pilkkomista kahtia, Euro1 olisi Saksa, Alankomaat, Itävalta, Suomi ehkä Viro ja Ranska. Euro2 taas Italia, Espanja… Konkretisoidakseen Hugh heittää että Euro2 maksaisi noin $1 ja Euro2 noin $1,8. Voi kuvittella mitä tuo tekisi Saksan tai Suomen viennille. Korkeampi inflaatio jonka avulla etelän maat voisi tehdä sisäisen devalvaation ilman nimellishintojen tai ‑palkkojen laskua on pitkälti sama asia. Euroalueen yhteiset velkakirjat olisi vaihtoehto, mutta kun sekään ei käy.
http://www.foreignpolicy.com/articles/2011/08/09/the_euro_and_the_scalpel?page=0,4
Muuten, jos on miljonääri ja tuleva hyperinflaatio pelottaa, nyt on oiva tilaisuus vaihtaa pitkät bondit esim. osakkeisiin. Kun tuo korkokäyräkin on viimepäivinä vain laskenut, bondeista saa hyvän hinnan.
http://www.ecb.eu/stats/money/yc/html/index.en.html
(Vihje, jos ironia ei näy läpi: korkokäyrän pitäisi nousta jos inflaatiota on tulossa. Markkinat eivät siis usko EKP:n toimien ekspansiiviseen vaikutukseen ollenkaan. Ilmeisesti EKP on myöhässä tai liikkeellä liian pienillä summilla.)
Liian vanhalta on todella jäänyt julkaisematta monta kirjoitusta.
Ajatus virkapalkkojen leikkaamisesta on hylätty n kertaa, koska hän on esittänyt sitä n+m kertaa. Jankutus on yksi hylkäykriteeri.
Virheellisen tiedon tai päättelyn esittäminen on toinen. Esimerkiksi valuutan arvon ja palkkojen alentamisen välinen ero o n sellainen.
Tieto, että kirjoittaja ei pidä jostain asiasta perustelematta, johtaa myös hylkäämiseen, kuten ylensäkin tahallisen pahansuovat tulkinnat, jotka kuuluvat enemmän Suomi 24 ‑palstalle.
Olen myös pyytänyt Liian Vanhaa itse rajoittamaan kirjoitustensa päivittäistä määtää.
Euron kohtaloa voi muuten verrata Englannin punnan ja talouden vaihteluihin.
Punta on Euroon nähden devalvoitunut jotain 25% — ja niin kovalla devalvaatiolla on myös ollut kova hinta maan sisällä.
EKP:n rahan painaminen sinänsä devalvoi euroa, mutta suhteessa dollariin se lienee ihan kohtuullista.
Jos Timo Soinin oppien mukaan olisi hoidettu taloutta — siis valtiot maksukyvyttömiksi ja pankit sitten joten kuten takaisin kuville — seuraukset näissä maissa olisivat olleet todella karut. Eivät säästöt siellä nytkään helppoja ole, mutta on tällä ajan ostamisella ollut paljon arvoa.
Sijoittajavastuu on toteutunut aika hyvin ongelmamaisden valtioiden lainjojen arvon alentumisessa roimasti Irlannissa kaikki pankit on jo kansallistettu ja omistajat menttäneet sijoituksensa.
Vielä ei varmaan tiedetä, lisääntyykö liikkeellä olevan rahan määrä pidemmällä aikavälillä ja miten inflaation käy, mutta kannattaisi painottaa tämän tapahtuman ilmeistä ja välitöntä puolta: EKP ostaa aivan tiettyjen valtioiden velkapapereita joko “käteisellä” tai “laittamalla painokoneet päälle”, alentaa niiden korkoja ja tällä tavoin auttaa nimenomaan näitä maita. No, miksei auta muitakin maita, niitä jotka ovat olleet velanotossaan maltillisempia? Ei tästä uutisesta olisi niin suurta haloota syntynyt ilman tätä aspektia.
“Ei ole selvää, että niiden velkakirjojen arvo laskee. Jos olisi, niin niiden markkina-arvo olisi alhaisempi. Käsittääkseni näillä papereilla on vielä likvidit markkinat eli markkinahinta on olemassa.”
Jos EKP ei olisi tehnyt tukiostoja, eikä ois tuettu muita kriisimaita, eikä ois vakausrahastoa tekeillä jne niin nähtäisiin mikä on todellinen arvo. Velkakirjat olisivat jo nyt roskapaperia, jota ne tulevat todennäköisesti joka tapauksessa olemaan. Nämä toimet vain pitkittävät kuolemaa ja siirtävät vastuuta veronmaksajille. Miljonääreillä on hyvät lobbarit.
Minä uskon, että inflaatiota ei ole tullut USA:ssa vielä, koska raha ei ole liikkeellä, vaan makaa “holveissa”, koska ei ole hyviä sijoituskohteita. Puhutaan likviditeettiansasta. Mutta kun padot aukeavat inflaatio tulee, jos rahan määrällä on mitään suhdetta hintoihin.
Erastotenes, lainoihin sisältyy myös erityisesti inflaatioriski.
Mihin perustuu väite, että EKP painaisi rahaa? Aiemminhan pankki on sterilisoinut bondiostot talletushuutokaupoilla. Onko pankki ilmoittanut muutoksesta toimintatavoissaan?
Virkapalkoista. Oikeita virkapalkkoja a‑taulukoineen ei taida olla enää muuta kuin tuomareilla. Jostain syystä tuo ammattiryhmä on jätetty UPJ:n ulkopuolelle. Muilla valtion virastoilla on jo aikapäiviä sitten siirrytty vaativuuden arviointiin ja vaativuustaso+henkilökohtainen osa ‑palkkaan. Uuden järjestelmän toimivuudesta on monenlaista mielipidettä.
Vantaalaisilla on n. 20.000 euroa kunnallista velkaa asukasta kohden + valtion velkaa 15.000 euroa eli JOKAISELLA vantaalaisella on julkista velkaa 35.000 euroa.
Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa on 113 % eli vantaalaisella taloudella on keskimäärin n. 50.000 euroa yksityistä velkaa eli jokaisella vantaalaisella on yksityistä velkaa 17.000 euroa.
Jokaisella vantaalaisella on edm. perusteella velkataakkaa 52.000 euroa oli hän sitten vauva taikka vaari, työssä käyvä taikka työtön.
Irlannin, Kreikan, Portugalin, Espanjan, Italian (Ranskan…) euro-velka on lisännyt vantaalaisten velkaa ainakin Hesarin vuotuisen tilausmaksun + YLE:n TV-maksun verran (tässä tietoni perustuu uutistietoihin).
EKP:n voisi alkaa painamaan euroja näiden velkaloukossa olevien vantaalaisten pelastamiseksi eikä maksattaa heillä muiden velkoja.
The Financial Timesissä EKP:n entinen pääekonomisti Otmar Issing tylyttää aika tiukasti kriisin hoitotapaa: “A stronger case of free riding can hardly be imagined. Lack of fiscal discipline is rewarded, while fiscal solidity is punished. The implied transfer of taxpayers’ money would also take place without the involvement of national parliaments – a clear violation of the fundamental democratic principle of “no taxation without representation”.”
Ikävä tilanne: Kilpailukyvyttömät ja ylivelkaantuneet maat eivät pääse jaloilleen, EU:n moraalinen selkäranka tuhotaan ja palkkiona tästä valtavat verot ja kurjistuva kansantalous.
“Mihin perustuu väite, että EKP painaisi rahaa? Aiemminhan pankki on sterilisoinut bondiostot talletushuutokaupoilla. Onko pankki ilmoittanut muutoksesta toimintatavoissaan?”
Ilmeisesti nyt aiotaan käyttää myös pitempiä talletusaikoja.
Minä: “Erastotenes, lainoihin sisältyy myös erityisesti inflaatioriski.”
Tietysti keskuspankki ajattelee että se deletoi myyntirahat jos ne se saa. Mutta ei se voi niitä bondeja myydä, sillä jo niille olisi ostajia mitään ongelmaa ei olisi.
Nimellisesti maturiteetin jälkeen rahan määrä palautuu ennalleen. Mutta sitä ennen rahan määrä on lisääntynyt. Mutta jos kaikki saadaan täysmääräisenä takaisin, miksi markkinat eivät haalineet näitä velkakirjoja itse?
Tiedemies:
No EKP on rosvonnu ekana lainoja, kun se on antanu NBKT:n laskee alle trendin. Jos se palauttaa vaan rahat niiden oikeille omistajille, niin ei kai se oo pahasta?
Tiedemies:
Ai vahan niinku jenkit ei saanu rahojaan pois pankkien paaomittamisesta? Jos markkinat ennustaa romahdusta ja siks hinnat on pohjissa ja jos keskuspankki ostaa ja samalla pienentaa romahduksen todennakoisyytta, niin se jaa voitolle, ei tappiolle.
Muutenkin jos keskuspankki tekee tappiota, niin se ei tarkoita etteiko silla olis riittavasti varoja imuroida liika raha pois markkinoilta.
Kyllä se toimii. Minä olin ollut valtiolla töissä muutaman vuoden ja lähdin yksityiselle. Ainoa järkevä syy tehdä töitä valtiolle oli, idealismin lisäksi, toivo ikälisistä. Jos jaksaisi olla talossa 20 vuotta, saisi kaikki ikälisät ja palkka olisi yksityisen kanssa ihan kilpailukykyinen. UPJ merkitsi sitä, että palkka nousi teoriassa nimenomaan meillä nuorilla (ei kylläkään käytännössä), mutta henki-osan saaminen tasolle, joka vastaisi kuudetta ikälisää, olisi käytännössä mahdotonta.
Tavoitteena oli, ainakin meille ilmoitettiin, lisätä ihmisten halukkuutta tulla valtiolle töihin ja vähentää halukkuutta jäädä. Tämä toteutui ainakin jälkimmäiseltä osin.
Ensinnäkin, keskuspankin “voitto”, johon yllä viitattiin, on vain rahavarannon pienentymistä. Muu tulkinta johtaa paradoksiin, koska ainahan EKP voisi yksinkertaisesti painaa itselleen rahaa ja julistaa tuottaneensa sen verran voittoa.
Mutta siis, hurskastelu siitä, että EKP osti velkakirjat markkinahintaan, on höpsöilyä. Jos tiedetään, että EKP aikoo ne ostaa, niin “markkinahinta” tulee olemaan paras arvaus siitä, millä hinnalla EKP niitä ostaa, eikä suinkaan paras arvaus siitä, kuinka paljon velallinen kykenee maksamaan. Jos EKP ostaa niitä riittävän paljon, niin markkinoilla aletaan uskoa, että vapailla markkinoilla olevat velkakirjat maksetaa, EKP:n holveihin jäävillä ei niin väliksi.
Siksi EKP ei voi noin vaan dumpata velkakirjoja takaisin markkinoille. Se, kykeneekö velallinen (esim. Espanja) maksamaan lainansa, on asia, joka on melkein riippumaton tästä EKP:n toimenpiteesta. Sanon melkein, koska laina-aikaa voi puljata pidemmäksi, koska EKP:n toimet painavat korkoja alas, eli kyllä sillä voidaan ehkä romahdus välttää.
Minä puolestaan en usko, että näin on, so. luulen (ts. pidän hyvinkin mahdollisena), että EKP joutuu ottamaan luottotappioita niskaansa noista velkakirjoista, ja se tarkoittaa että se painoi rahaa markkinoille, eikä saa niitä sieltä koskaan pois.
Keskuspankki voi imuroida rahaa markkinoilta pois vain jos sillä on jotain myytävää, jota ihmiset ovat valmiita vaihtamaan rahaansa. Se, kuinka paljon se voi imuroida rahaa pois, riippuu tästä. Ei sillä loputtomasti ole niitä velkakirjojakaan, eikä niistä toisaalta saa rahojaan takaisin, jos ne yrittää dumpata markkinoille samantien jos inflaatio-odotukset nousevat.
Se, että inflaatio-odotukset eivät ole nousseet on kieltämättä yllättänyt minut. Tässä voi olla taustalla se, että rahasta riittävän iso osa päätyy Kiinaan, kun RMB:n kurssia taas painetaan alas, tällä kertaa ostamalla Euroja.
Keskuspankin tapauksessa negatiivinen oma pääoma on vain teknisluonteinen juttu, se ei vaikuta sen toimintaan.
Miksi Euroopassa ei kutsuta Zimbabwen keskuspankin johtajaa konsultiksi setelirahoituksen elvyttävästä vaikutuksesta?
USA:n keskuspankki FED omistaa huomattavan määrän USA:n valtion velkapapereita. Siis USA on velkaa itselleen.
Mitä jos nämä USA:n velat itselleen vain yksinkertaisesti mitätöitäisiin? Se olisi todellista rahan painamista. Nythän FED:n pomo Bernanke on kiistänyt rahan painamimisen ja puhunut vain siitä, että FED on ostanut velkakirjoja luomalla reservejä rahajärjestelmään.
Ei kai pelkkä FED:n ilmoitus velkojen mitätöinneistä sysäisi hyperinflaatiota liikkeelle? USA:ssa monet on jo kolme vuotta puhunut hyperinflaation tulosta, mutta ei sitä ole näkynyt.
Ne, jotka puolustavat rahan painamista, vetoavat siihen, että hyperinflaatio ei lähde helpolla laukkaamaan, koska työttömiä on paljon ja globaalia tuotantokapasiteettia riittää.
Samaa logiikkaa noudattaen EKP voisi ostaa jälkimarkkinoilta kaikkien euromaiden velkapapereita BKT-lukujen suhteessa ja sitten velkoja vaan yksinkertaisesti mitätöitäisiin.
Saattaa olla, että keskimäärin 20 prosenttia euromaiden veloista voitaisiin pyyhkäistä näin pois ilman hyperinflaation pelkoa. Toisaalta inflaatiota pelkäävät varmaan olisivat kauhuissaan.
Ehkä velkojen mitätöinti voitaisiin jopa tehdä keskuspankkien kansainvälisenä yhteishankkeena.
“Virkapalkoista. Oikeita virkapalkkoja a‑taulukoineen ei taida olla enää muuta kuin tuomareilla. Jostain syystä tuo ammattiryhmä on jätetty UPJ:n ulkopuolelle. Muilla valtion virastoilla on jo aikapäiviä sitten siirrytty vaativuuden arviointiin ja vaativuustaso+henkilökohtainen osa ‑palkkaan.”
Tuo ei ole kuitenkaan julkisen sektorin tuloihin sidottua palkkausta. Yksityisen sektorin bonusjärjestelmät ovat useimmiten sidottu yrityksen tulokseen/tuloihin
Miksei Osmo kerro asiaa suoraan.
Euromaiden tukipaketit pitää hyväksyttää demokraattisessa järjestyksessä kaikkien maiden taholta. Se vie vähintäin aikaa. lisäksi monet valtiot mm Suomi asettavat hyväksynnälle omat ehtonsa. Hankalaa, vaikeaa ja epävarmaa.
EKP on EU-maiden rahojen varassa toimiva rahalaitos. Mahdollisista tappioista vastaavat omistajat, jotka houtuvat rahoittamaan tappiot. Siellä päätöksen teko on helppoa. Kaikista omistajamaista keskuspankin pääjohtaja osallistuu päätöksen tekoon. Suomesta Liikanan. Päätökset tehdään enemmistöllä, ei edellytetä yksimielisyyttä. Päätöksen teko joustavaa, nopeaa ja tarvitaan vain muutaman pääjohtajan käännyttäminen suunnitelman kannattajaksi.
EKP:n avustaminen otettiin käyttöön, koska
— saatiin päätösen tekoon nopeutta
— voitiin ohittaa omistajavaltioiden erikoisehdot
— asian päättäjien mielipiteet pysyivät salaisina
— ohitettiin asiasta nouseva julkinen EU:n arvostelu.
Joten tällä tavoin ohitettiin Suomen Sossujen ja Kokoomuksen vaatimus vakuuksista ennen lisärahan jakoa. Näin suomalaisia poliitikkoja ja samalla äänensä Sossuille antaneita äänestäjiä taas kerran jymäytettiin.
Austrian kysyy:
Esimerkiksi siksi että 3% inflaation on eri asia kuin 3000% inflaatio.
Seppo S:
Hakusana “helicopter ben” Googleen, ja löytyy paljon juttuja vuodesta 2008 asti siitä kuinka eri tavoilla USA painaa rahaa ja yrittää saada kulutusta pyörimään.(Hyper)inflaatio kuitenkin vaatisi myös palkkojen nousua ja kansan ostovoiman kasvua.
Palkkoja on kuitenkin vaikea nostaa länsimaissa, kun yksityiset työpaikat karkaavat halpamaihin ja julkinen puoli elää velaksi. Tässä tilanteessa länsimaissa “rahaa painamalla” saadaan aikaan lähinnä stagflaatio, kun ulkomaiset tuotteet kallistuvat mutta yleinen palkkataso ei nouse.
Kun maailman väkiluku vielä nousee reippaasti köyhissä maissa, ei pulaa nälkäpalkalla työskentelevistä tule olemaan. Ja globalisaatio pitää huolen ettei pulskissa länsimaissa lihota yhtään enempää. Saamme kilpailla entistä rajummin koko maailman kanssa. Eivätkä kriisit todellakaan tästä vähene maailmaa halaamalla ja pahoja asioita kieltämällä.
Tiedemies,
Ei se velkakirjojen ostaminen mitään rahan painamista ollut. Jos/kun ne mainitut velkakirjat happanevat, niin sitten se tarkoittaa sitä, että EKP menee “konkurssiin”, eli siis taseet menevät miinukselle — tosin näin tapahtunee ilman noita ostojakin, koska EKP on ottanut vakuudeksi mm. Kreikan velkakirjoja, joiden arvo on pienempi kuin mitä EKP:n taseissa lukee.
Siinä vaiheessa kun EKP:n taseet menevät negatiiviseksi, voidaan teoriassa “painaa” rahaa. Tämä tietenkään ei ole keskuspankin sääntöjen mukaista (mutta eipä sitä taida olla tämä velkakirjojen ostokaan…) Nähdäkseni luultavampaa on, että tässä vaiheessa jäsenvaltiot pääomittavat EKP:tä omilla velkakirjoillaan. Ne rahat “imuroidaan” markkinoilta sitten siinä vaiheessa kun ko. jäsenvaltiot maksavat velkansa. Jos siis maksavat.
Mielestäni tätä siirtoa, joka kylläkin on hölmö, on vähän ylidramatisoitu, koska se ei ole ensimmäinen kerta, eikä se olennaisesti eroa siitä, että käytännössä maksukyvyttömien maiden velkakirjoja EKP on ylihintaan ottanut vastaan jo pidemmän aikaa. Inflaatio-odotukset eivät tietenkään ole paljoa muuttuneet, koska EKP:n politiikkakaan ei ole juuri muuttunut.
Kirjoitin jokin aika sitten oman näkemykseni asiasta tänne:
http://mises.fi/post/51/alkoholistien-yhteiset-viinat–eli-eurojrjestelm-ja-yhteismaan-ongelma
Olen edelleen samaa mieltä.
Kari
Liian vanha,
tuo sinun vero-virkapalkka ehdotus on tosiaan niin typerä ettei siitä kannata edes keskustella. Tulospalkkaus pitäisi sitoa johonkin jota omistajat haluavat enemmän ja johon palkolliselle on edes teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa. Sinun ehdotuksessasi kumpikaan ei toteudu. Yrityksissä kaikkien tehtävä on vähintään välillisesti auttaa voiton maksimoinnissa. Julkisella sektorilla verotulojen maksimointi on hyvin harvan tehtävä. Yrityksen omistajat haluavat maksimoida voiton, kun taas julkisen sektorin omistajat haluavat ennemmin minimoida verot. Eli verotuloihin pohjautuva tulospalkkausjärjestelmä kannustaisi virkamiehiä väärin, mutta toisaalta onneksi tehottomasti.
Se toisi täysin tarpeetonta epävarmuutta virkamiesten elämään. Julkisen sektorin menoja se ei vähentäisi ollenkaan. Pikemminkin päinvastoin, koska työntekijät tietysti vaativat tietysti ylimääräistä riskipreemiota jos palkka on epävarma.
Kaiken kaikkeaan täysin typerä ajatus. Kannatan vastaavista asioista jankuttamisen moderointia vastaisuudessakin. Itse asiassa tämänkin viestin voisi moderoida pois asiallista keskustelua häiritsemästä, mutta en keksi mitään tapaa lähettää tätä yksityisviestinäkään.
Talouden toiminnasta on vähän paha sanoa, mikä on järkevää ja mikä ei. En pidä ajatuksesta, että säästöni sulavat, mutta useat varteenotettavat taloustieteilijät ovat korostaneet, että viime vuosina inflaatio on saattanut olla liian matala hyvän työllisyystilanteen ylläpitämiseen (esim. George A. Akerlof ja Robert J. Shiller). Eli nyt on valittava, kumpi on parempi, inflaatio vai stagnaatio.
Toisaalta ei ole oikein, että inflatorisella kehityksellä suositaan vain asiansa huonosti hoitaneita eteläisen Euroopan maita. Noissa maissa oli vielä jokin aika sitten tapana leuhkia, että “pohjoisessa ei ymmärretä, miten pitää elää, raadetaan liikaa”. Olen itse ollut 2002 nuorisotapaamisessa, jossa lukioikäiset nuoret puhuivat näin. Asenne on opittu kotoa ja koulusta.
Ja toinen vaikea kysymys on, miten taataan, että inflaatio ei kohoa hallitsemattomalle tasolle. Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie usein koko käden.
“Se toisi täysin tarpeetonta epävarmuutta virkamiesten elämään. Julkisen sektorin menoja se ei vähentäisi ollenkaan. ”
Kun lainakatto on tullut vastaan niin jäljellä ovat leikkaukset ja /tai veronkorotukset.
Verokilpailu estää tehokkaasti verojen korottamisen ja jäljelle jäävät vain leikkaukset.
Mm Jorma Eloranta esitti palkkojen leikkausta tämän päivän Hesarissa ja etelä-Euroopassa sitä sovelletaan jo laajasti. On vai ajan kysymys koska samaa tehdään Suomessa
Ellei palkkoja voida leikata julkisella sektorilla niin sitten seuraksena on palvelujen alasajo ja irtisanomiset.
Olisiko tämä parempi vaihtoehto ?? Veikkaisinpa että valtion pitkä ja kapea leipä taitaa olla sittenkin parempi kuin epävarmat työsuhteet ??
Liian vanha
Ellei palkkoja voida leikata julkisella sektorilla niin sitten seuraksena on palvelujen alasajo ja irtisanomiset.
Ei Suomessa voi leikata palkkoja, joten seurauksena todellakin on irtisanomisia
Sitäpaitsi nykyinen työttömyys kertoo karua kieltään siitä, että meillä joustaa nimenomaan työvoiman määrä, ei hinta. Se on täysin valitun politiikan tulosta.
mikä siinä on niin vaikeaa pääomittaa pankkeja ja tulla samalla pankkien omistajiksi?
eli ostaa pankkien osakkeita.
tämä touhu on sulaa hulluutta antaa rahaa velkoihin ilman mitään takuita.
Laitetaan tänne vähän faktaa peliin, ettei jää ihmisille väärä kuva mittaluokasta markkinahuhujen perusteella.
EKP osti viime viikolla valtioiden velkakirjoja
22 mrd:lla eurolla. EKP julkaisee edellisen viikon taseensa aina seuraavana tiistain, joka löytyy myös suomeksi.
http://www.ecb.int/press/pr/wfs/2011/html/fs110816.fi.html