Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka

Euroop­pa­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio lähes­tyy aina­kin vai­keuk­sia ellei suo­ras­taan umpi­ku­jaa. Se joh­tuu teh­das­teol­li­suu­den alas­ajos­ta ja hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien katoa­mi­ses­ta. Sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on aiem­min kes­kit­ty­nyt lähin­nä aut­ta­maan työ­elä­män ulko­puo­lel­le jou­tu­nei­ta. Nyt sen pitäi­si kes­kit­tyä palk­kae­ro­jen seu­raus­ten tasoittamiseen.

Sel­lai­set super­hy­vät työ­nan­ta­jat kuin pape­ri­teh­taat, auto­teh­taat, kan­sal­li­set mono­po­lia­se­mas­sa ole­vat len­to­yh­tiöt ja muu vas­taa­va alkaa olla men­nyt­tä. kulu­tus­ta­va­roi­den val­mis­tus alkaa olla työl­lis­tä­jä­nä men­nyt­tä. Krää­sän tuot­ta­mi­nen on niin help­po auto­ma­ti­soi­da, ettei nii­den val­mis­ta­mi­nen koh­ta työl­lis­tä kuin mar­gi­naa­li­ses­ti. Samal­la val­mis­ta­va teol­li­suus palaa Euroop­paan, kos­ka logis­tii­kan osuus kas­vaa suh­tees­sa val­mis­tus­kus­tan­nuk­siin. Toi­nen suh­tees­sa kas­va­va erä ovat raa­ka-aine- ja ener­gia­kus­tan­nuk­set.

Teol­li­suu­den työ­pai­kat ovat siir­ty­mäs­sä tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Sii­nä ihmis­ten väli­set tuot­ta­vuuse­rot ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin teh­das­sa­leis­sa tai vil­ja­pel­loil­la. Osaa­mi­nen voi­daan hin­noi­tel­la kor­keal­le — tois­tai­sek­si. Kii­na tuot­taa mil­joo­na insi­nöö­riä vuo­des­sa. Jou­kos­sa on tosi hyviä ja paljon.

Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kan­san­ta­lou­des­sa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­ta­vuu­den mukaan jonoon, vii­mei­sis­tä tun­neis­ta kulut­ta­ja ei suos­tu pal­jon­kaan mak­sa­maan. Joko vii­mei­siä tun­te­ja ei teh­dä, jol­loin seu­rauk­se­na on kas­va­va raken­teel­li­nen työt­tö­myys, tai vii­mei­sis­tä tun­neis­ta mak­se­taan kovin vähän, jol­loin seu­rauk­se­na ovat kas­va­vat palkkaerot. 

Kun hyvin­voin­ti­val­tios­sa kes­ki­ty­tään vain suo­jaa­maan työ­elä­män ulko­puo­lel­le jou­tu­nei­ta ja jäte­tään pie­ni­palk­kai­set kamp­pai­le­maan ase­mas­taan työ­mark­ki­noil­la, pää­dym­me kor­kean työt­tö­myy­den ja syr­jäy­ty­mi­sen yhteis­kun­taan. Se on huo­no valinta.

Uudet teol­li­suus­maat ovat voi­neet raken­taa sosi­aa­li­po­li­tiik­kan­sa puh­taal­ta pöy­däl­tä. Monel­la pöy­tä on yhä puh­das, mut­ta on myös kehi­tet­ty kiin­nos­ta­val­ta tun­tu­via inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja. Olen­nais­ta on ihmis­ten omaa kor­keam­pi vas­tuu ja samal­la vapaus. Täl­lai­nen on vaik­ka­pa Sin­ga­po­ren ter­vey­den­huol­to­ti­li. Jokai­sel­la on vel­vol­li­suus kar­tut­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta ter­veys­ti­liä tie­tyl­lä osuu­del­la tulois­taan. Kar­tut­ta­mi­sen voi lopet­taa, kun rahaa on tar­peek­si. Jos tiliä jou­du­taan käyt­tä­mään, mak­sa­mi­nen alkaa uudes­taan. Jos tilil­lä ole­vat rahat eivät rii­tä, yhteis­kun­ta mak­saa loput. kan­nus­ti­met ovat pal­jon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin meil­lä. Kes­ki-luok­ka mak­saa pie­net ter­veys­me­non­sa tosia­sias­sa itse, mut­ta kukaan ei jää varat­to­muut­taan vail­le hoitoa. 

Euroo­pan ansa on mak­saa laa­je­ne­val­le kel­kas­ta putoa­vien jou­kol­le koh­ta­lai­set kur­jia tulon­siir­to­ja taval­la, joka ei tar­joa mitään tie­tä ulos köy­hyy­des­tä. Mut­ta täs­tä­hän kir­joi­tin koko­nai­sen kir­jan, SATA-komi­tea.

Euroo­pas­sa, myös Suo­mes­sa, on käyn­nis­tet­tä­vä, hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan refor­mi suun­taan, jos­sa lisä­tään ihmis­ten omaa vas­tuu­ta kui­ten­kin sosi­aa­li­nen tur­val­li­suus säi­lyt­täen. Mei­dän on väl­tet­tä­vä tilan­ne, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä elää ansio­työs­tä syr­jäy­ty­nee­nä. Perus­tu­lo on tar­koi­tet­tu täl­lai­sek­si rat­kai­suk­si. Se kan­nus­taa, ellei jopa vähän pako­ta, kaik­kia nii­tä, joil­la on sii­hen edel­ly­tyk­set, hank­ki­maan omia ansio­tu­lo­ja, mut­ta tasaa lop­pu­tu­los­ta niin, että huo­nom­min työ­mark­ki­noil­la pär­jää­vä vält­tää kui­ten­kin köy­hyy­den. Nyt pie­nim­mät ansio­tu­lot eivät tur­vaa köy­hyy­del­tä eivät­kä paran­na talou­del­lis­ta ase­maa toi­met­to­muu­teen nähden. 

Perus­tu­loa vas­tus­te­taan, kos­ka pelä­tään sen joh­ta­van tar­koi­tuk­sel­li­seen lor­vi­mi­seen yhteis­kun­nan varoin. Has­sua kyl­lä, perus­tu­lon kan­nat­ta­jat syyt­tä­vät täs­tä samas­ta nyky­jär­jes­tel­mää. Oli miten oli, perus­tu­lo on toteu­tet­ta­vis­sa myös niin, että sii­hen sisäl­ty­vät kaik­ki samat vaa­ti­muk­set olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä kuin on nykyi­ses­sä syy­pe­räi­ses­sä sosi­aa­li­tur­vas­sa. Olen­nais­ta on, että köy­hyy­des­tä on olta­va omaan aktii­vi­suu­teen perus­tu­va tie ulos.

Täl­lä tiel­lä edes­sä on laa­je­ne­va ja köyh­ty­vä ryy­sy­köy­hä­lis­tö ja kas­va­vat yhteis­kun­nal­li­set vastakkainasettelut.
.

107 vastausta artikkeliin “Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka”

  1. Perus­tu­lo oli­si ihan kau­nis aja­tus, mut­ta vai­kea uskoa että byro­kraa­tit luo­pui­si­vat leipäpuustaan.

    Suo­ra­vii­vai­nen ja läpi­nä­ky­vä kai­kil­le jaet­ta­va riit­tä­vä perus­tu­lo-mal­li oli­si yhteis­kun­nal­le kan­nat­ta­va ainoas­taan jos samal­la puret­tai­siin nykyi­nen har­kin­nan­va­rai­sen tuki­sys­tee­min byro­kra­tia­vii­dak­ko, mut­ta lie­nee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.

    Pahim­mil­laan perus­tu­lo toteu­te­taan tor­so­na, eli rahaa jae­taan mut­ta siten että sitä edel­leen jat­ke­taan moni­mut­kai­sil­la har­kin­nan­va­rai­sil­la lisillä.

  2. Onko tuloer­kes­kus­te­lus­sa ongel­ma­na 1%:n väes­tös­tä saa­mat tulot (Wahl­roos, Her­li­nit, Olil­la jne) vai onko ongel­ma­na nykyi­sen perus­tu­lon (n 800 eur/kk sis asu­mi­nen) taso?

    Kes­ki­tu­loi­set toki mak­sa­vat aina viu­lut, kos­ka rik­kai­ta on vähän ja köy­hil­lä ei ole mis­tä maksaa.

    Rik­kais­ta on toki help­po pääs­tä eroon, menes­ty­neet kil­paur­heil­jat ovat täs­tä esimerkki.
    Vai­keam­paa on saa­da lisää rik­kai­ta ja lisää keskituloisia.

    Tulo­ta­so perus­tuu aina työn tuot­ta­vuu­teen, Pal­ve­lua­loil­la työn tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen on lähes mah­do­ton­ta, jol­loin reaa­li­palk­ka­ta­soa ei voi juu­ri­kaan nostaa.

    Jos halu­taan eroon köy­hyy­des­tä, Suo­mes­sa on hyväk­syt­tä­vä, että maas­sa voi olla mata­la­palk­kais­ta pal­ve­lu­työ­tä. Esi­mer­kik­si vaik­ka sie­nien ja mar­jo­jen poiminta.

    Tämän jäl­keen on sit­ten itse kun­kin asia poh­tia omal­la koh­dal­laan onko mata­la­palk­ka­työ itsel­le hyvä vaih­toeh­to ja mitä oli­si itse teh­tä­vä, jot­ta oli­si tuot­ta­vam­paa työ­voi­maa ja samal­la parem­min pal­ka­tuis­sa hommissa.

    Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä köy­hyt­tää vähen­tää työs­sä ole­vien sur­rem­pien tuloe­ro­jen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Tämä toki on kova paik­ka soli­daa­ri­suut­ta van­no­val­le perin­tei­sel­le ay-liikkeelle.

    Glo­baa­lis­ti on myös ole­mas­sa väes­tön­kas­vun syn­ny­tä­mä työ­voi­man tar­jon­ta. Esi­mer­kik­si Filip­pii­neil­le eli­neh­to on saa­da omaa kou­lu­tet­tua työ­voi­maa töi­hin muu­al­le maa­il­mas­sa ja lähet­tä­mään rahaa koti­maa­han. Sama ilmiö kuin Ruot­siin läh­te­neil­lä Suo­ma­lai­sil­la — muu­ta­mas­sa vuo­des­sa saa tie­nat­tua sen ver­ran, että koti­maas­sa on eläm­sien edel­ly­tyk­siä aiem­paa enemmän.

  3. Alas­ajoon voi joh­taa myös vih­rei­den­kin pii­ris­sä ylei­nen aja­tus­suun­ta, jon­ka mukaan kuka tahan­sa voi halu­tes­saan muut­taa halua­maan­sa maa­han ja pääs­tä osal­li­sek­si kysei­sen maan sosi­aa­li­tur­vas­ta. Tätä perus­tel­laan usein hyvin kau­niis­ti ihmis­ten tasa-arvol­la ja huma­nis­ti­sel­la ylei­sin­hi­mil­li­syy­del­lä. Asi­aan liit­ty­vät talou­del­li­set kysy­myk­set on aja­tus­suun­nan edus­ta­jien mie­les­tä help­po rat­kais­ta vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä, eri­tyi­ses­ti yri­tys­ten kohdalla.

  4. Pal­ve­lua­lo­jen tuot­ta­vuut­ta voi nos­taa lisää­mäl­lä asia­kas­mää­riä per työn­te­ki­jä, mikä taas yleen­sä edel­lyt­tää kor­keam­paa väes­tö­ti­heyt­tä. Man­ner­hei­min­tien McDo­nalds esi­mer­kik­si lie­nee kan­nat­ta­vam­pi kuin Vih­din­tien McDonalds.

    Tätä taus­taa vas­ten voi miet­tiä mikä suo­ma­lai­ses­sa pal­ve­lua­las­sa mättää.

  5. Pahim­mil­laan perus­tu­lo toteu­te­taan tor­so­na, eli rahaa jae­taan mut­ta siten että sitä edel­leen jat­ke­taan moni­mut­kai­sil­la har­kin­nan­va­rai­sil­la lisillä.”

    Olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä, että yksin­ker­tai­suus oli­si kau­nein­ta, mut­ta sum­man mitoit­ta­mi­nen menee vai­keak­si esim. asuin­kus­tan­nus­ten alu­eel­lis­ten ero­jen vuok­si. Sama tulo voi olla yltä­kyl­läi­nen jos­sain muut­to­tap­pio­kun­nas­sa, mut­ta täy­sin riit­tä­mä­tön vaik­ka­pa pk-seu­dul­la. Toki­han voi­daan aja­tel­la että tämä on oikein — mark­ki­nat allo­koi työ­pai­kat ja työt­tö­myy­den, sekä halu­tut eli kal­liit ja ei-halu­tut eli hal­vat asun­not tehok­kaas­ti — mut­ta kyl­lä tuo aina­kin hie­man ampuu yhtä perim­mäis­tä tar­koi­tus­ta (ihmis­ten saa­mis­ta töi­hin) jalkaan.

    Vähin­tään joku väliai­kai­nen asu­mis­li­sä oli­si suo­ta­va, muu­ten kau­pun­ki­lai­sen parin kuu­kau­den kit­ka­työt­tö­myys muut­tuu tur­han hel­pos­ti pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­dek­si syr­jä­ky­läs­sä kun rahat loppuu.

  6. Osmo,
    mitä teh­dään yleissitovuudelle? 

    Perus­tu­lo ei auta, kun pitäi­si työl­lis­tää kes­ki­mää­räi­sen työn­te­ki­jän tuntipalkalla.

  7. jee­jee:

    lie­nee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.

    Tar­kal­leen ottaen mik­si ei? Nämä­hän teke­vät tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä pal­kal­la, joka on takuul­la työt­tö­myys­kor­vaus­ta suu­rem­pi. Yhteis­kun­ta voit­tai­si talou­del­li­ses­ti, vaik­ka koko poruk­ka jäi­si työt­tö­mik­si, ja toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kin osa työl­lis­tyi­si tuot­ta­viin hom­miin, jol­loin voit­to oli­si sitä suurempi.

    Kun huo­mioi­daan vie­lä työt­tö­mien teke­mä tuot­ta­ma­ton työ (hake­mus­ten laa­ti­mi­nen, vali­tus­ten teke­mi­nen ja muu viras­tois­sa asioin­ti), perus­tu­lo­mal­lis­sa vapau­tui­si ihan jär­kyt­tä­vä mää­rä aikaa ja ener­gi­aa käy­tet­tä­väk­si jär­ke­väm­min. Jo saman ajan käyt­tä­mi­nen vir­kis­täy­ty­mi­seen oli­si yhteis­kun­nal­lem­me voit­to ter­vey­den­huol­to­ku­lu­jen vähe­ne­mi­se­nä. Muu­ta­ma oikeas­ti uut­ta luo­va yri­tys­kin voi­si syn­tyä, kun yhteis­kun­nas­sa val­lit­si­si perus­tu­lon tuo­ma vapau­den ilma­pii­ri (vapau­den tun­ne­han on yksi olen­nai­sim­mis­ta luo­van pro­ses­sin mah­dol­lis­ta­vis­ta teki­jöis­tä). Sil­loin oli­sim­me taas sen ver­ran edel­lä kiinalaisia.

    Ihmet­te­len, kenel­lä nyky­ti­lan­tees­sa enää on pok­kaa vas­tus­taa perus­tu­loa. Lope­te­taan nyt ihmees­sä hyvän sään aika­na omien kan­sa­lais­tem­me tuot­ta­ma­ton kiusaa­mi­nen ja kyykytys.

  8. Mie­les­tä­ni on huo­les­tut­ta­vaa, että ihmi­set usein unoh­ta­vat kvart­taa­li­ka­pi­ta­lis­min aika­na kan­sam­me his­to­rial­li­sen kehi­tyk­sen. Käsit­te­len aihet­ta seu­raa­vas­sa kirjoituksessani:

    http://hermiitti.blogspot.com/2011/08/kansalaiset-unohtavat-usein.html

    Köy­hyys­ryh­mien pitäi­si kai sel­vit­tää puo­les­taan mikä on se raha­mää­rä tai mini­toi­meen­tu­lo, jon­ka voi arvo­po­liit­ti­sin pää­tök­sin köy­him­mäl­le tulo­kvart­taa­lil­le Suo­mes­sa antaa.

  9. Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kan­san­ta­lou­des­sa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­ta­vuu­den mukaan jonoon, vii­mei­sis­tä tun­neis­ta kulut­ta­ja ei suos­tu pal­jon­kaan maksamaan.”

    Kan­sa­lai­set syö­vät joka tapauk­ses­sa yhtei­ses­tä kat­ti­las­ta, joten niin kau­an kuin vapaa­ta työ­voi­maa on, yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si teet­tää kaik­ki yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ. Jos­kus kan­nat­tai­si ehkä teet­tää mie­len­ter­veys­syis­tä hie­man jopa nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuu­den töi­tä. (Ole­tin täs­sä, että työt­tö­myyt­tä ei halu­ta käyt­tää kan­sa­lai­siin­koh­dis­tu­va­na tar­koi­tuk­sel­li­se­na uhka­na ja kannustimena.)

    Joka tapauk­ses­sa, yhteis­kun­nan tulon­ja­ko­yh­tä­lö kan­nat­tai­si kir­joit­taa uusik­si. Nykyi­nen mal­li ei tosi­aan toi­mi uudes­sa glo­ba­li­soi­tu­nees­sa tilan­tees­sa enää riit­tä­vän hyvin.

  10. Tämän­hän voi lyhyes­ti sanoa, että emme tule­vai­suu­des­sa enää kuu­lu rik­kai­den jouk­koon, eikä meil­lä tule enää ole­maan varaa nykyi­seen jul­ki­seen sektoriin.

    Ras­kas teol­li­suus on suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa otet­tu saa­vu­tet­tu­na etu­na ja lyp­sy­leh­mä­nä (joka se toki onkin), mut­ta nyky­ään idea­lis­tit myös iske­vät piik­ke­jä teol­li­suu­den kyl­keen lisää­mäl­lä vero­ja ja mak­su­ja ener­gial­le, jät­teil­le, kul­je­tuk­sil­le jne. Onko itä­me­ren rik­ki­di­rek­tii­vi se isku, joka rat­kai­se­vas­ti hei­ken­tää pape­ri­teol­li­suu­den elin­voi­maa suomessa??

    Veik­kaan, että tule­vai­suu­des­sa venä­jän kas­vu tulee ole­maan suo­mel­le­kin rat­kai­se­va teki­jä. Välit­tö­mäs­ti siis pak­ko­ve­nä­jä kou­lui­hin, että edes muu­ta­ma kie­li­tai­toi­nen myyn­ti­mies saa­daan jalkeille.

  11. @Syltty:

    Nyky­ään­kin jokai­sel­le pitää mak­saa työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­sia palk­ko­ja, mut­ta tämän aiheut­ta­maa työt­tö­myy­son­gel­maa myös kier­re­tään monin tavoin. On har­joit­te­li­joi­ta, oppi­so­pi­mus­ta ja on palkkatukea.

    Har­joit­te­li­joi­ta käy­te­tään jon­kin ver­ran hyväk­si, oppi­so­pi­mus on käsit­tääk­se­ni aika toi­mi­va jär­jes­tel­mä, mut­ta palk­ka­tu­ki on suun­ni­tel­tu joten­kin aivan väärin.

    Palk­ka­tu­kea voi saa­da vain mää­rä­ajan sel­lai­nen­kin hen­ki­lö, jol­la on eli­ni­käi­nen työ­ky­kyä alen­ta­va sai­raus tai vam­ma. Näil­lä ihmi­sil­lä on toki usein mah­dol­li­suus men­nä sai­rause­läk­keel­le, mut­ta se ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää, kos­ka sil­loin hei­dän työ­ky­ky­ään jää käyt­tä­mät­tä. Lisäk­si tila­päi­sis­tä­kin ongel­mis­ta kär­si­vät saa­vat palk­ka­tu­kea lii­an lyhyen aikaa.

  12. Kom­ment­ti Saa­ral­le 11.8.2011 kel­lo 17:24

    Se työt­tö­mien teke­mä tuot­ta­ma­ton työ aiheut­taa myös hen­kis­tä kär­si­mys­tä ja tyl­sis­ty­mis­tä. Juju onkin sii­nä, että täl­lais­ta kyy­kyt­tä­mi­sen aiheut­ta­maa huo­noa oloa ei min­kään lain nojal­la korvata. 

    Todel­la­kin oli­si hyvän sään aika­na syy­tä muut­taa näi­tä jär­jes­tel­miä. Pil­viä­hän on jo näh­ty muu­al­la Euroopassa.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  13. lie­nee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.

    > Tar­kal­leen ottaen mik­si ei?

    [snip] syi­tä.

    Samaa miel­tä. Lisäi­sin vie­lä, että eivät Kelan ja mui­den ins­tans­sien työn­te­ki­jät usein työ­tään kovin ihan­teel­li­se­na pidä (juu­ri­kaan asia­kas­pal­ve­lua). Sat­tuu ole­maan (ollut) tut­tu­ja siel­lä työs­sä. Monet huo­kai­si­si­vat oikeas­ti helpotuksesta.

    > Ihmet­te­len, kenel­lä nyky­ti­lan­tees­sa enää on pok­kaa vas­tus­taa perus­tu­loa. Lope­te­taan nyt ihmees­sä hyvän sään aika­na omien kan­sa­lais­tem­me tuot­ta­ma­ton kiusaa­mi­nen ja kyykytys.

    Samaa miel­tä, mut­ta tän­ne­kin kir­joi­tet­tu­jen kom­ment­tien mukaan se kiusaa­mi­nen vaan on niin muka­vaa, kun­han se koh­dis­tuu nii­hin mui­hin (lor­vi­joi­hin, loi­siin, alko­ho­lia työ­mark­ki­na­tuel­la osta­viin yms.).

  14. Saa­ra, mis­tä ihmees­tä voit muka tie­tää, että KELAn työn­te­ki­jät teke­vät tuot­ta­ma­ton­ta työtä? 

    Monet teke­vät var­mas­ti huo­nos­ti tuot­ta­vaa työ­tä ja jot­kut ehkä jopa ihan tuot­ta­ma­ton­ta var­sin­kin, kun ote­taan vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set huomioon. 

    Mut­ta kyl­lä siel­lä var­mas­ti ihan tuot­ta­vaa­kin työ­tä teh­dään sii­nä juu­ri­kin oleel­li­ses­sa mie­les­sä, että jos KELA ei noi­ta töi­tä teki­si vero­ra­hoil­la, vas­taa­vaa työt teki­si joku muu yksi­tyi­sel­lä rahal­la esim. vakuu­tus­yh­tiös­sä samal­la tai suu­rem­mal­la palkalla.

    En tie­dä mik­si, mut­ta tulee mie­leen eräs­kin kor­ke­aan elin­kei­noe­lä­män vir­kaan valit­tu pää­toi­mit­ta­ja, joka jakoi lausun­to­ja sii­tä, miten yksi­tyi­nen puo­li rahoit­taa jul­ki­sen puo­len työn, joka ei mitään tuo­ta. Pöh!

  15. Täy­sin tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä sen sijaan teh­dään pal­jon maa­seu­dul­la, jos­sa maan­vil­je­li­jät naut­ti­vat erään­lais­ta tur­ve­si­don­nais­ta kansalaispalkkaa.

  16. Vai­keam­paa on saa­da lisää rik­kai­ta ja lisää keskituloisia.

    Jo suo­raan mate­ma­tii­kas­ta seu­raa, että kes­ki­tu­loi­sia on itse asias­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähen­tää­kään. “Kes­ki­tu­loi­nen” tar­koit­taa ihmis­tä, jon­ka tulot ovat enin­tään niin ja niin kau­ka­na tulo­ja­kau­man kes­ki­koh­das­ta, ja tulo­ja­kau­man kes­ki­koh­ta on aina jos­sa­kin, jakau­tui­vat­pa tulot sit­ten aivan miten tahansa.

    Mah­dol­li­ses­ti ilmai­sul­la “saa­da lisää kes­ki­tu­loi­sia” tar­koi­tet­tiin täs­sä kes­ki­tu­lois­ten tulo­jen saa­mis­ta nouse­maan?

  17. Sano­kaas nyt tyh­mäl­le ket­kä kaik­ki perus­tu­loa sai­si. Maas­sa syn­ty­neet, maas­ta muut­ta­neet, maa­han muut­ta­neet, maas­sa jos­kus käyneet…?

  18. Oli­pa näi­den “kel­kas­ta putoa­vien” tai muu­ten vaan syr­jäy­ty­vien tuki­muo­to perus­tu­lo tai mikä iki­nä, niin tär­kein­tä on huo­leh­tia, ettei tuo­ta tukea perus­te­ta vel­ka­ra­han varaan. Euroop­paa myl­ler­tä­vä krii­si kun on seu­raus­ta sii­tä, että eri­lai­sia jul­ki­sia tuki­muo­to­ja sun mui­ta meno­ja on niin pal­jon, ettei nii­den rahoi­tus­keen rii­tä val­tioi­den norm­maa­li tulorahoitus.

    Osmo on kehu­nut rans­kan lep­pois­ta­mis­mal­lia, jos­sa työ­ai­ko­ja on lyhen­net­ty ja val­tiol­li­sia työ­apik­ko­ja säi­ly­tet­ty vaik­ka työ itses­sään on kadon­nut. No, nyt Rans­kan­kin kykyä mak­saa vel­kan­sa on alet­tu epäil­lä ja maan hal­li­tus istuu hätäkokouksissa. 

    Enem­män kuin perus­tu­loa pitäi­si miet­tiä miten tulot ja menot saa­daan tasat­tua niin, ettei koko aikaa tar­vit­se lai­na­ta lisää, vaan esim. vuo­si­kym­me­nen perio­dios­sa tulot kat­taa menot ja lai­no­ja tar­vi­taan vain paik­kaa­maan tila­päi­siä suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta joh­tu­via tulo­jen alenemisia.

  19. Tämän jäl­keen on sit­ten itse kun­kin asia poh­tia omal­la koh­dal­laan onko mata­la­palk­ka­työ itsel­le hyvä vaih­toeh­to ja mitä oli­si itse teh­tä­vä, jot­ta oli­si tuot­ta­vam­paa työ­voi­maa ja samal­la parem­min pal­ka­tuis­sa hommissa.”

    Saas näh­dä, kuin­ka näil­le parem­min pal­ka­tuil­le hom­mil­le käy. Nii­den mää­rä näyt­tää koko ajan vähe­ne­vän. Ja mitä ankeam­mik­si käy­vät ajat, sitä enem­män monen­mois­ta tut­ki­jaa ja muu­ta pape­rin­pyö­rit­tä­jää pot­ki­taan ulos. Oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta tekee vain pie­ni osa.

    Vali­tuis­sa duu­na­riam­ma­teis­sa voi vie­lä hank­kia koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta tus­kin niis­sä­kään enää kau­an. Sen ver­ran vilk­kaas­ti kur­jis­tu­va työ­voi­ma liik­kuu maas­ta toiseen.

  20. Voin ker­toa mik­si perus­tu­loa vas­tus­te­taan reak­tion­omai­ses­ti. Kysy­mys on tosi­aan sii­tä ettei työn­te­koa arvos­te­ta, mut­ta ongel­ma ei ole se ettei­kö joku lais­ko­jen ihmis­ten ala­ryh­mä arvos­ta työn­te­koa, kysy­mys on sii­tä ettei _kukaan_ arvos­ta työn­te­koa, eikä maa­il­man­his­to­rian aika­na ole kos­kaan arvos­ta­nut­kaan. Anta­kaa kun selitän.

    Ole­te­taan että pää­mi­nis­te­ri Katai­nen on anta­nut aja­tus­ten­sa Tona­van vir­ra­ta sen ver­ran, että ilmoil­le on pääs­syt mie­te­lausel­ma: “Työn­teon arvos­tus­ta suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa pitää lisä­tä”. Jos hänel­tä heti sen jäl­keen kysyt­täi­siin: “Haluai­sit­ko että tyt­tä­re­si meni­si nai­mi­siin sii­voo­jan kans­sa?”, hän ehkä nopea­na kave­ri­na ymmär­täi­si asioi­den yhtey­den ja sai­si änky­tet­tyä, että toki, jos rakas­taa, ym. höpöä, mut­ta kaik­ki­han me tie­däm­me että hän valeh­te­li­si kor­vat hei­luen, eikä tosia­sias­sa haluai­si tyt­tä­ren­sä nai­van siivoojaa.

    Mik­si ei? Kos­ka emme tosia­sias­sa arvos­ta työn­te­koa sinän­sä, täs­tä näkö­kul­mas­ta­han sii­voo­ja ja lää­kä­ri ovat sama­nar­voi­sia, molem­mat teke­vät työ­tä. Tosia­sias­sa arvos­tam­me vain ja ainoas­taan amma­tin itsen­sä, sii­hen pää­se­mi­sen vai­keu­den ja sil­lä saa­tu­jen tulo­jen ilmen­tä­mää sosi­aa­lis­ta statusta.

    Asiat ovat olleet täs­mäl­leen samal­la taval­la läpi maa­il­man his­to­rian. Kii­nan kon­fut­se­lai­sop­pi­nei­den vir­ka­mies­luok­ka hal­vek­si työn tekoa; kuten myös aate­li­set yleen­sä tuhan­nen vuo­den ajan Euroo­pas­sa; samu­rait lait­toi­vat vai­mon­sa hoi­ta­maan raha-asioi­ta kos­ka nii­den­kään hoi­ta­mi­nen ei ollut hei­dän arvon­sa mukais­ta; Intian kas­ti­jär­jes­tel­mä ja Japa­nin bura­ku­min luok­ka oli­vat efek­tii­vi­ses­ti sosi­aa­li­sia pak­ko­kei­no­ja alem­piar­vois­ten töi­den saa­mi­sek­si teh­dyk­si; antii­kin Krei­kas­sa ja Roo­mas­sa vapaan, kor­kear­voi­sen mie­hen ei todel­la­kaan sopi­nut lia­ta käsi­ään työnteossa.

    Nyky­ään län­si­mais­sa olem­me ainoas­taan kor­van­neet syn­nyn­näi­sen sosi­aa­li­sen ase­man arvos­ta­mi­sen amma­til­li­sen ase­man arvos­ta­mi­sel­la. Tämä ei muu­ta sitä tosia­si­aa, että työn teke­mis­tä itses­sään, sinän­sä, ei arvos­te­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ti, vaik­ka saa­tam­me sitä sisä­syn­tyi­sis­tä syis­tä arvostaakin.

    Työn­teon arvos­tuk­sen puu­te voi­daan selit­tää sil­lä yksin­ker­tai­sel­la tosia­sial­la, että evo­luu­tion näkökulmasta
    kat­soen työ on ener­gian kulut­ta­mis­ta, ja näin ollen aina vält­tet­tä­vää, pait­si vält­tä­mät­tö­myy­den pakosta.

    Ihmi­set ymmär­tä­vät tämän kai­ken intui­tii­vi­ses­ti, ja ovat sen takia vakuu­tu­nei­ta, että ihmi­set eivät tee sosi­aa­li­sel­ta sta­tuk­sel­taan mata­la-arvoi­sia töi­tä, pait­si pako­tet­tu­na. Näin ollen perus­tu­loa vastustetaan.

    Mik­si pää­mi­nis­te­rin vaa­ti­mus työn­teon arvos­tuk­sen lisää­mis­tä sit­ten kuu­los­taa “jämä­käl­tä ja uskot­ta­val­ta”. Sik­si, että kysees­sä on toi­seen sosi­aa­lis­ten eläin­ten kes­kei­seen piir­tee­seen, eli petok­sen tun­nis­ta­mi­seen liit­ty­vä impli­siit­ti­nen syy­tös. Sosi­aa­li­set eläi­met ovat vas­ta­vuo­roi­suu­den vaa­ti­muk­sis­saan hyvin ehdot­to­mia, kos­ka muu­ten yhteis­toi­min­nan hyö­dyt meni­si­vät kaik­ki toi­sia hyväk­si käyt­tä­vien eläi­mien ja hei­dän jäl­ke­läis­ten­sä eduk­si. Pää­mi­nis­te­ri yrit­tää saa­da lat­tiat sii­vo­tuk­si lisää­mäl­lä työt­tö­mien koke­maa sosi­aa­lis­ta pai­net­ta, nos­ta­mat­ta kui­ten­kaan mata­lan sta­tuk­sen töi­den sosi­aa­lis­ta arvos­tus­ta, kos­ka se edyl­lyt­täi­si kor­keam­man pal­kan mak­sa­mis­ta niil­le. Ja tekee tämän kai­ken _vaatimalla_ niil­le lisää arvos­tus­ta. Näppärää.

    Kat­so­kaa itse evo­luu­tio­bio­lo­gi­aa käsit­te­le­vis­tä kir­jois­ta, jos ette usko. Sosi­aa­li­nen sta­tus ja vas­ta­vuo­roi­suus ovat nii­tä peli­merk­ke­jä, joil­la näi­tä pele­jä pela­taan, työn tekeminen…not so much.

  21. Tom­mi Uscha­nov: “Jo suo­raan mate­ma­tii­kas­ta seu­raa, että kes­ki­tu­loi­sia on itse asias­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähentääkään.”

    Ei seu­raa mate­ma­tii­kas­ta vaan käsit­teen­mää­rit­te­lys­tä. Jos­tain kum­man syys­tä tulo­kes­ki­luo­kal­la tun­nu­taan tar­koit­ta­van tulo­ja­kau­man kes­kel­le sijoit­tu­via ihmi­siä, joi­ta siis ei voi saa­da lisää tai vähentää.

    Tulo­köy­hä taas mää­ri­tel­lään köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­le jää­mi­se­nä, ja köy­hyys­ra­ja taas on jokin pro­sent­tio­suus mediaanitulosta.

    Vakiin­tu­nees­sa ter­mi­no­lo­gias­sa tulo­köy­hyys siis voi vähen­tyä kun köy­hä muut­tuu kes­ki­tu­loi­sek­si mut­ta saman­ai­kai­ses­ti tulo­kes­ki­luok­ka ei kasva. 

    Toi­nen kum­mal­li­suus on että kes­ki­tu­loi­sen muut­tues­sa suu­ri­tu­loi­sek­si tulo­köy­hien mää­rä voi kasvaa.

    Yllä­ole­vas­ta voi pää­tel­lä että sub­jek­tii­vi­nen köy­hyys (mutu­köy­hyys) voi­si sit­ten­kin olla parem­pi köy­hyy­den mit­ta­ri, eri­tyi­ses­ti kun sii­tä sii­vou­tui­si­vat pois köyhäilijät.

    Vai olen­ko ymmär­tä­nyt jotain aivan väärin ?

  22. Perus­tu­lo on rat­kai­su pysy­väs­ti hei­kos­ti tuot­ta­vien ihmis­ten sää­dyl­li­sen toi­meen­tu­lon ja työ­hön kan­nus­ta­vuu­den yhdis­tä­mi­sen ongel­maan. Se on poh­jim­mil­taan robin hood ‑vero, tulon­siir­to hyvä­osai­sil­ta huono-osaisille.

    Suu­ri osa sosi­aa­li­tur­vas­ta kui­ten­kin on taval­lis­ten ihmis­ten elin­kaa­ren sisäl­lä tapah­tu­via tulon­siir­to­ja. Välil­lä menee parem­min, välil­lä huo­nom­min. Sin­ga­po­ren mal­lia pitäi­si kokeil­la pal­jon laa­jem­min kaik­kiin täl­lai­siin tulon­siir­toi­hin, eli oikeas­taan tulon­siir­to­jen sijaan ihmi­sil­le pitäi­si antaa sosi­aa­li­sia lai­no­ja. Jos elää pit­kään tulon­siir­roil­la, jou­tuu mak­sa­maan hie­man kor­keam­paa veroa kun sit­ten pää­see takai­sin töi­hin, ja lopul­ta saa hie­man vähem­män elä­ket­tä, jos ei pää­se omil­leen. Näin etuuk­sien taso voi­daan pitää riit­tä­vän kor­kea­na nii­nä het­ki­nä, kun ihmi­nen on avun tar­pees­sa, mut­ta ihmi­sen ei kan­na­ta elää tulon­siir­roil­la yhtään enem­pää kuin on välttämätöntä.

  23. Perus­tu­lo on ehdot­to­man hyvä idea, ja vie­lä kun se saa­daan toteu­tet­tua sel­lai­ses­sa muo­dos­sa johon kaik­ki puo­lu­eet dema­rei­ta lukuu­not­ta­mat­ta voi­vat tyy­tyä niin vie­lä parem­pi. Itse en ole­ta SDP:n mil­loin­kaan kan­nat­ta­van perus­tu­loa kos­ka se teki­si koko puo­lu­een tarpeettomaksi.

    Yksi help­po tapa vähen­tää köy­hyyt­tä oli­si tar­peet­to­mien mas­sa­tuot­tei­den mini­moin­ti. Tämä pois­taa yli­tar­jon­nan joka on var­maan­kin suu­rin syy palk­ko­jen putoamiseen.

  24. Ras­kas teol­li­suus on suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa otet­tu saa­vu­tet­tu­na etu­na ja lyp­sy­leh­mä­nä (joka se toki onkin), mut­ta nyky­ään idea­lis­tit myös iske­vät piik­ke­jä teol­li­suu­den kyl­keen lisää­mäl­lä vero­ja ja mak­su­ja ener­gial­le, jät­teil­le, kul­je­tuk­sil­le jne. Onko itä­me­ren rik­ki­di­rek­tii­vi se isku, joka rat­kai­se­vas­ti hei­ken­tää pape­ri­teol­li­suu­den elin­voi­maa suomessa??

    Täy­ty­nee taas vaih­teek­si muis­tut­taa Otso Kivek­kään suo­raan kan­san­ta­lou­den tilin­pi­toai­neis­tos­ta teke­mis­tä las­kel­mis­ta, joi­den mukaan Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta syn­tyy ras­kaas­sa teol­li­suu­des­sa noin yksi kah­dek­sas­osa ja se työl­lis­tää työs­sä­käy­vis­tä suo­ma­lai­sis­ta alle kym­me­nes­osan.

    Ja kuten Kive­käs huo­maut­taa tuon pos­tauk­sen­sa kom­ment­ti­ket­jus­sa, “niis­tä­kin alle puo­let on var­si­nai­sis­sa oikeis­sa töis­sä, eli pape­ri­teol­li­suu­des­sa. Aja­tel­la, että tuo pie­ni jouk­ko elät­tää mei­dät kaikki!”

  25. Kyl­lä minul­le­kin on jää­nyt sel­lai­nen tun­tu pääl­lim­mäi­sek­si, että polii­ti­kot (Osmo­kin mukaan lukien) luo­vat kur­juut­ta tahal­laan siten, että eivät väli­tä tai uskal­la teh­dä konee­seen tar­vit­ta­via muutoksia. 

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä on tulo­lou­kut. Kun koneis­to kas­voi, nii­den pois­ta­mis­ta­mis­ta ajet­tiin aina puheis­sa vuo­si vuo­del­ta kii­vaam­min ennen vaaleja. 

    Tänä päi­vä­nä tulo­louk­kui­hin on tur­rut­tu. Niis­tä ei juu­ri­kaan kes­kus­tel­la, edes vaa­lien alla, vaik­ka ne yhä elä­vät ja voi­vat hyvin. 

    Tie­ten­kin yksi syy tähän on, että näin saa­daan tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä viras­toi­hin. Ei kai tätä kukaan rehel­li­nen enää kiellä?

  26. Tuot­ta­vuuse­ro­jen ja sik­si myös mark­ki­na­ta­lou­den syn­nyt­tä­mien tuloe­ro­jen kas­vu on pit­kään ollut fak­ta ja Ode ansait­see kii­tos­ta sii­tä, että hän miet­ti tämän seu­rauk­sia ja fik­su­ja vas­tauk­sia jo sil­loin, kun useim­mat muut eivät koko ilmiö­tä olleet huomanneetkaan.

    Mut­ta onko tuot­ta­vuuse­ro­jen kas­vu fak­ta vie­lä nyt? Entä lähitulevaisuudessa.

    En oli­si täs­tä var­ma. Toki uskon, että Ode on oikeas­sa sanoes­saan, että tuot­ta­vuse­rot tuo­te­ke­hit­te­lys­sä ovat suu­rem­pia kuin tuo­tan­nos­sa ja että teol­li­suu­des­sa tuo­te­ke­hit­te­li­jöi­den osuus nup­pi­lu­vus­ta kas­vaa. Mut­ta teol­li­suu­den osuus koko työ­voi­mas­ta jat­kaa var­mas­ti las­ku­aan kaik­kial­la muu­al­la pait­si siel­lä, mis­sä teol­lis­tu­mi­nen on vas­ta tulos­sa. Tule­vai­suu­des­sa val­tao­sa työ­väes­tä on työs­sä pal­ve­luis­sa ja niis­sä tuot­ta­vuuse­rot ovat usein var­sin pieniä.

    Auto­maa­tio ja Kii­na-ilmiö on uhan­nut tähän asti enim­mäk­seen mel­ko pie­ni­palk­kais­ta suo­rit­ta­van työn duu­ne­ja. Nyt val­tao­sa pie­ni­palk­kai­sis­ta on pal­ve­lu­hom­mis­sa, jois­ta isoa osaa ei voi hel­pos­ti auto­ma­ti­soi­da tai siir­tää hal­van työ­voi­man mai­hin. Sen sijaan monet hyvä­palk­kai­set työt ovat sel­lais­ta tie­to­työ­tä, jon­ka koh­ta tekee tie­to­ko­ne tai kou­lu­tet­tu kiinalainen.

    Sai­raa­la-apu­lais­ten ja nokia­nin­si­nöö­rien palk­kae­ro ei var­maan katoa, mut­ta voi­si­ko se alkaa vähän kaventua?

    Voi­si­ko käy­dä niin, että ne mark­ki­na­voi­mat, jot­ka vii­me vuo­si­kym­me­net ovat lisän­neet tuloe­ro­ja, alkai­si­vat­kin nyt nii­tä vähi­tel­len supis­taa? Meis­tä kai­kis­ta ei voi tul­la hyviä tuo­te­ke­hit­te­li­jöi­tä, mut­ta entä jos huo­mi­sen talou­des­sa oli­si­kin niin pal­jon tar­vet­ta muus­ta, että tuo­te­ke­hit­te­lyä teki­si­vät­kin vain sinä todel­la hyvät ja muut teki­si­vät muuta.

  27. @Bio i esti:

    > Ja mitä ankeam­mik­si käy­vät ajat, sitä enem­män monen­mois­ta tut­ki­jaa ja muu­ta pape­rin­pyö­rit­tä­jää pot­ki­taan ulos. Oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta tekee vain pie­ni osa.

    Ja tämän asian mer­ki­tys Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa on mikä? Rahal­li­ses­ti ja muuten?

    Sit­ten mikä on se oikeas­ti tuot­ta­va työ? (arve­len jotain hii­li­kai­vok­sis­sa työskentelyä)

    Mikä osa tut­ki­jois­ta oli­si oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä teke­viä? Min­kä alo­jen tut­ki­jat? Sinul­la näyt­tää sitä tie­toa ole­van. Kakis­ta ulos vaan!

    Läh­tei­tä ja tut­ki­muk­sia kai­va­taan näis­tä asioista.

  28. Täy­tyy kyl­lä arvos­taa nimi­mer­kin jlbl otet­ta asi­aan! Kuin moder­nil­la evo­luu­tio­bio­lo­gial­la päi­vi­tet­tyä Thors­tein Veble­niä. Tun­net var­maan­kin myös Jonat­han Haid­tin moraa­li­luo­kit­te­lut? Huo­mioon kan­nat­taa ottaa muu­ten myös työn arvos­tuk­sen reto­rii­kan his­to­ria, joka joh­taa juu­ren­sa työ­väen­liik­kee­seen. Sii­nä mie­les­sä tosi­aan aika “näp­pä­rää” Kataiselta.

    Kom­ment­ti myös koros­taa hyvin yhtä puol­ta sii­tä, mik­si Osmon ehdot­ta­mien muu­tos­ten aja­mi­nen on poliit­ti­ses­ti niin han­ka­laa. Itse asias­sa täs­tä oli­si hie­noa lukea Osmol­ta lisää, vaik­ka täl­lai­nen poliit­ti­sen vai­kut­ta­mi­sen “teo­ria” vai­kut­tai­si­kin hänes­tä lii­an epä­mää­räi­sel­tä (eikä sopi­si tiet­tyyn asiao­saa­ja­ha­bi­tuk­seen, joka Osmol­la on).

    Fak­ta­han tai­taa olla se, että Sata-komi­tean kal­tai­ses­sa etu­jär­jes­tö­vään­nös­sä koh­dat­tiin kyp­sem­mäs­sä, ins­ti­tu­tio­na­li­soi­tu­nees­sa ja jämäh­tä­nees­sä muo­dos­saan samat voi­mat, jot­ka aikoi­naan yli­pään­sä mah­dol­lis­ti­vat ja raken­si­vat nykyi­sen sosi­aa­li­tur­vam­me. Min­kä­lai­nen voi­ma voi­si ajaa perus­tur­vaa nyt? 

    En joten­kin usko, että sii­hen pääs­tään ehdot­ta­mal­la “par­haim­pia mah­dol­li­sia rat­kai­su­ja”, joil­la jär­jes­tel­mää sit­ten yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä sää­det­täi­siin tai vii­lat­tai­siin. Ihmi­set pitä­vät sel­lais­ta lii­an tek­no­kraat­ti­se­na, ja eten­kin ihmi­syh­tei­sö­jä perin­tei­ses­ti yhdes­sä­pi­tä­neet moraa­li-impuls­sit han­kaa­vat vas­taan, kuten jlbl huo­maut­ti­kin. Työ­väen­liik­keel­le, dema­reil­le tai ammat­ti­lii­toil­le­kaan ei löy­dy hel­pos­ti kor­vaa­jaa poliit­ti­ses­sa pai­nos­tuk­ses­sa, sil­lä soli­daa­ri­suut­ta on vai­kea vaa­tia, mitä enem­män yksi­löi­den tuot­ta­vuus vaihtelee.

    Mitä teh­dä?

  29. @Juho Laa­tu:

    > Kan­sa­lai­set syö­vät joka tapauk­ses­sa yhtei­ses­tä kat­ti­las­ta, joten niin kau­an kuin vapaa­ta työ­voi­maa on, yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si teet­tää kaik­ki yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ. Jos­kus kan­nat­tai­si ehkä teet­tää mie­len­ter­veys­syis­tä hie­man jopa nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuu­den töitä.

    Onko täs­sä tilaa kes­kus­te­lul­le käsit­tees­tä yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ?

    Jos yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ on esi­mer­kik­si sii­voa­mis­ta, niin se uhkaa sii­vouk­ses­ta elä­viä, aina­kin jos­sain vai­hees­sa. Jos jos­sain sii­vo­taan nyt 2 ker­taa vii­kos­sa, sit­ten anne­taan vapaan työ­voi­man hoi­taa + 3 ker­taa vii­kos­sa sii­voa­mi­sen, niin jos­sain vai­hees­sa se 2 ker­taa vii­kos­sa mak­set­tu sii­vous voi jää­dä pois. Sitä pait­si sitä ilmai­sek­si tar­jot­tua sii­vous­ta voi­daan kans­sa ihme­tel­lä. Sii­vouk­sen käsi­tet­tä täs­sä voi laa­jen­taa esim. kun­nan puu­tar­ha­töi­hin (rehe­vöi­ty­neet pals­tat ja tien­vie­rus­tat). Miten pal­jon näi­den töi­den teet­tä­mi­nen vapaal­la työ­voi­mal­la on sitä yhteis­kun­nal­le vähän­kään lisä­ar­voa tuot­ta­vaa työ­tä? Ilmei­ses­ti monel­le tämä kel­pai­si (ehkä ei niin pal­jon näi­tä töi­tä jo rahaa vas­taan teke­vil­le…), jot­ta ne lor­vi­jat saa­tai­siin töi­hin… Ehkä vapaa työ­voi­ma lai­tet­tai­siin tal­vel­la kul­ku­tei­tä hie­koit­ta­maan ja suo­laa­maan. Sat­tuu­han sitä niin pal­jon liu­kas­tu­mi­sia, jot­ka jopa joh­ta­vat kuo­le­miin jos­kus. Talo­yh­tiöt voi­si työt­tö­myy­den aika­na vapaut­taa nii­tä kiusaa­vas­ta vel­vol­li­suu­des­ta pitää kul­ku­tiet avoi­mi­na. Ja muu­ten jos liu­kas­tu­mi­sia sat­tui­si, niin sit­ten tie­tys­ti se lor­vai­li­ja­työ­tön oli­si ilmi­sel­vä syyl­li­nen, ja sai­si mak­saa viu­lut. Sit­ten seu­raa­va keskustelu:

    - Juu, me lähe­te­tään sut nyt täl­la­seen ja täl­la­seen työt­tö­myys­työ­hön näin mielenterveyssyistä.

    - Ei mul­la mitään…

    - Juu, me tie­de­tään tämä asia sua parem­min. Ala laput­taa siitä!

    Raha ja palk­ka ei mones­ta syys­tä ole oikein kun­non mit­ta­ri, kuten jokai­nen asioi­ta ana­lyyt­ti­ses­ti ajat­te­le­va tie­tää, mut­ta on niil­lä puo­len­sa. Jos ei ole halua mak­saa kun­non palk­kaa, niin se työ­kään ei var­mas­ti ole niin teke­mi­sen arvois­ta (jlbl asian sanoi pai­na­vas­ti tääl­lä). Työt­tö­mien armei­jan käyt­tä­mi­nen voi hyvin­kin joh­taa huo­noi­hin tulok­siin ensin­nä­kin työt­tö­mien itsen­sä kan­nal­ta (mikä asia pitäi­si ottaa ensi sijas­sa huo­mioon, vaik­ka tääl­lä monet kom­men­tit ovat usein­kin tämän asian sivuut­ta­neet epä­re­le­vant­ti­na), samaa työ­tä jo teke­vien kan­nal­ta, yhteis­kun­nan kan­nal­ta koko­nai­suu­te­na (esim. vero­tu­lo­jen vähe­ne­mi­nen, kun ennen sai vero­ja työ­tä­te­ke­väl­tä, niin nyt se enti­nen työ­tä­te­ke­vä voi itse olla työtön).

  30. Ihmet­te­len, kenel­lä nyky­ti­lan­tees­sa enää on pok­kaa vas­tus­taa perus­tu­loa.’ (Saa­ra)
    Wiki­pe­dian mukaan:
    Kelan vuo­den 2006 bud­jet­ti (mak­se­tut avus­tuk­set) oli yhteen­sä 10 472 mil­joo­naa euroa, jakaan­tuen pää­osin seu­raa­vaan avustuksiin:

    3 214 mil­joo­naa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 784 mil­joo­naa euroa eläke-etuuksia
    1 825 mil­joo­naa euroa äitiy­sa­vus­tus­ta, lap­si­li­sää ja pien­ten las­ten hoi­don tukea
    1 014 mil­joo­naa euroa työttömyysturvaa
    737 mil­joo­naa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisäl­täen myös opis­ke­li­joi­den asumislisän)
    439 mil­joo­naa euroa yleis­tä asumistukea
    289 mil­joo­naa euroa kuntoutusta
    108 mil­joo­naa euroa vammaisetuuksia
    61 mil­joo­naa euroa mui­ta etuuksia

    Ei rii­tä, että luo­daan perus­tu­lo, pitää lak­kaut­taa kaik­ki nuo.
    IIRC Osmon minis­te­ri­muis­tel­mis­sa oli ker­to­mus sii­tä, miten kävi, kun hän ehdot­ti yhden tar­peet­to­man etuu­den pois­toa. Edus­kun­nas­ta tuli vies­ti, ettei onnis­tu, kos­ka etuu­den saa­jat nos­ta­vat kau­hean älä­kän ja kukaan muu ei välitä.

  31. Onko OS sitä miel­tä, että työ­paik­ko­ja palaa teol­li­suu­teen, vai sitä miel­tä, että ne vähe­ne­vät ennes­tään. Ter­veys­ti­li on kau­nis aja­tus, mut­ta onko todel­la niin, että ihmi­set lopet­ta­vat juo­mas­ta, kun jou­tu­vat ker­ryt­tä­mään ter­veys­ti­li­ään. Ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set koi­tu­vat niin pie­nes­tä poru­kas­ta ker­ral­laan, että käy­tän­nös­sä kukaan ei kyke­ne sääs­tä­mään omia hoi­to­me­no­jaan, jos epä­on­ni iskee. Mik­si juu­ri ter­vey­den­huol­toon tuli­si teh­dä oma kor­va­mer­kit­ty vero?

  32. Tom­mi U
    Jo suo­raan mate­ma­tii­kas­ta seu­raa, että kes­ki­tu­loi­sia on itse asias­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähentääkään.

    Ei pidä paik­kaan­sa tai tar­kem­min, riip­puu tie­ten­kin kes­ki­tu­loi­sen mää­ri­tel­mäs­tä. Esi­mer­kik­si medi­aa­ni­tu­loil­la mitat­tu­na kes­ki­tu­loi­sen mää­rä voi hyvin lisään­tyä tai vähen­tyä riip­puen sii­tä mitä tapah­tuu tulo­jen jakaumalle.

  33. Oli­si­ko niin, että tuot­ta­vuu­den käsi­te toi­mii lähin­nä vain teol­li­sen työn arvioin­nis­sa — tuot­ta­vuut­ta on val­mis­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon roi­naa mah­dol­li­sim­man pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Tie­to­työn tulos on usein laa­dul­lis­ta ja sik­si tuot­ta­vuus­las­kel­mien luo­tet­ta­vuus riip­puu lii­ak­si sii­tä, mil­lai­nen mit­ta­ri kun­kin työn tuo­tol­le kek­si­tään. Min­kä maan elo­ku­va­teol­li­suus on tuot­ta­vin­ta: USA:n, Intian vai Tans­kan? Laa­tua ja sisäl­töä ei kai koko­naan vai ohit­taa, eihän?

  34. Perus­tu­lon voi­si nime­tä yrit­tä­jyys­a­pu­ra­hak­si. Voi­si men­nä parem­min läpi ja tämä nimi aut­tai­si ymmär­tä­mään kaik­ki tämän sys­tee­min mah­dol­li­suu­det. Ter­vei­sin kokoomuslainen.

  35. Pal­ve­lua­lo­jen tuot­ta­vuut­ta voi nos­taa lisää­mäl­lä asia­kas­mää­riä per työn­te­ki­jä, mikä taas yleen­sä edel­lyt­tää kor­keam­paa väes­tö­ti­heyt­tä. Man­ner­hei­min­tien McDo­nalds esi­mer­kik­si lie­nee kan­nat­ta­vam­pi kuin Vih­din­tien McDonalds.”

    Pal­ve­lut voi­daan myös automatisoida.Jos soi­ta esi puhe­li­no­pe­raat­to­rin uhe­lin­pal­ve­luun nin pää­set kes­kus­te­le­maan auto­maa­tin kanssa.
    Tai hoi­dat pank­kia­sia­si itse.

    Eivät nuo pie­ni­palk­kai­set pal­ve­lu­työt­kään ole suo­jas­sa auto­maa­tiol­ta, ne häviä­vät aivan samal­la taval­la kuin teollisuustyöpaikatkin

  36. Kan­sa­lais­palk­ka on aja­tuk­se­na kau­nis, mut­ta tus­kin toi­mi­va, kos­ka sil­loin syn­tyi­si uusi kur­jal­lis­to ihan sii­tä syys­tä, että kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta ansai­ta lisä­tie­nes­tä­jä paskaduuneista.

    Kan­sa­lais­palk­ka on mie­les­tä­ni tyh­mä ja epä­oi­keu­den­mu­kais­ta rahan­kier­rät­tä­mis­tä val­tion ja kan­sa­lais­ten välil­lä. Kan­sa­lais­pal­kan kes­kei­nen aja­tus lie­nee juu­ri se, että mikä työ tahan­sa on kan­nat­ta­va ottaa mil­lä tahan­sa työ­eh­doil­la vas­taan. Viher­por­va­ris­to ja toi­ve­rik­kaat ikio­pis­ke­li­jat kan­nat­ta­vat kan­sa­lais­palk­kaa pal­jol­ti omis­ta toi­vea­jat­te­luis­ta ja mah­dol­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta hyö­ty­mi­ses­tä johtuen.

  37. mut­ta lie­nee sel­vää että mikään poliit­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sa­noa 75% Kelan ja mui­den vas­taa­vien ins­tans­sien työntekijöistä.”

    Kelan hen­ki­lös­tö­mää­rä on n 5300 ja Kela mak­saa n 22 % sosi­aa­li­me­nois­ta. KUn jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on töis­sä n 700000 hen­keä niin val­ta­vaa jul­kis­ten meno­jen sääs­töä ei syn­ny, mut­ta oli­si­han tuo n 160 mil­joo­naa­kin sääs­töä vaik­ka se ei mitään rahoi­tus­krii­siä ratkaisekaan.

    Mitä tulee perus­tu­loon niin pie­ni perus­tu­lo ei pois­ta juu­ri mitään em tuis­ta eikä ketään köy­hyy­del­tä pelasta

  38. Tom­mi Uscha­nov & muut: vaik­ka esi­mer­kik­si ras­kaas­sa ja muus­sa teol­li­suu­des­sa ei suo­raan syn­ny­kään kuin pie­ni osa Suo­men BKT:stä, mah­taa­ko­han olla tut­kit­tu, mikä näi­den alo­jen vai­ku­tus esi­mer­kik­si kai­vat­tuun pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­taan, eri­tyi­ses­ti tuo­te­ke­hi­tyk­seen on?

    Enti­se­nä tuo­te­ke­hi­tys­yri­tyk­sen osak­kaa­na (nykyi­se­nä pape­ria pyö­rit­tä­vä­nä tut­ki­ja­na) oma ja kiel­tä­mät­tä anek­do­taa­li­nen koke­muk­se­ni on, ettei Suo­mes­sa oli­si juu­ri­kaan mm. teol­lis­ta muo­toi­lua tai tuo­te­ke­hi­tys­tä, ellei tääl­lä oli­si val­mis­tus­ta. Esi­mer­kik­si mei­dän johon­kin “Muut palvelut”-sarakkeen alle tuot­ta­mis­ta eurois­tam­me suu­rin osa oli seu­raus­ta mel­ko perin­tei­sen val­mis­ta­van teol­li­suu­den tuotekehitystilauksista.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos aihees­ta löy­tyi­si tut­ki­mus­ta. Jos­kus tut­kin pin­ta­puo­li­ses­ti asi­aa diplo­mi­työs­sä­ni, ja tote­sin, että val­mis­tuk­sen kadot­tua kuluu alas­ta ja tek­ni­sen kehi­tyk­sen ripey­des­tä riip­puen vuo­des­ta kym­me­neen vuot­ta, ennen kuin tuo­te­ke­hi­tys­kin siir­tyy sin­ne mis­sä teh­taat ovat. 

    Syy­nä on hie­man yksin­ker­tais­taen se, ettei huip­pu­tek­no­lo­gi­sis­sa tuot­teis­sa oikeas­taan mikään voi vie­lä­kään kor­va­ta syväl­lis­tä ja ajan­ta­sais­ta ymmär­rys­tä val­mis­tus­pro­ses­seis­ta ja uusim­man tek­nii­kan nik­seis­tä. Jos tuo­te­ke­hit­tä­jil­lä ei ole help­poa yhteyt­tä tuo­tan­toon, tuo­te­ke­hi­tyk­sen laa­tu kär­sii, ja ennen pit­kää tuo­te­ke­hi­tyk­sen kil­pai­lu­ky­ky kato­aa. Tuo­te­ke­hit­tä­jät, joil­la uusim­man tek­nii­kan nik­sit eivät ole tie­dos­sa, jou­tu­vat kehit­tä­mään tuot­tei­ta ylei­ses­ti tie­dos­sa ole­viin, kyp­siin ja siten tar­kas­ti “spek­sat­tui­hin” tek­no­lo­gioi­hin luot­taen. Täl­läi­ses­sä “modu­laa­ri­siin” tek­no­lo­gioi­hin tukeu­tu­vas­sa tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä ei ole pal­jon­kaan kil­pai­lue­tua, sil­lä intia­lai­set­kin osaa­vat teh­dä spek­sin mukais­ta suun­nit­te­lua mut­ta mur­to-osal­la hinnasta. 

    Jos tuo­te­ke­hi­tyk­sel­tä katoa­vat koti­mark­ki­nat, toi­nen todel­li­nen huo­le­nai­he on se, kuin­ka uusia tuo­te­ke­hi­tys­tä teke­viä yri­tyk­siä syn­tyy. Maa­il­man­mark­ki­noil­la tämän­kal­tai­sel­la pal­ve­lu­vien­nil­lä pär­jää­mi­nen edel­lyt­tää koke­mus­tem­me mukaan vah­vaa näyt­töä aikai­sem­mas­ta osaa­mi­ses­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sia kon­tak­te­ja. Minun on hyvin vai­kea näh­dä, miten näi­tä raken­net­tai­siin, jos aloit­ta­va tuo­te­ke­hi­tys- tai muo­toi­lu­fir­ma jou­tui­si heti kät­te­lys­sä kil­pai­le­maan niis­tä kriit­ti­sen tär­keis­tä ensim­mäi­sis­tä refe­rens­sia­siak­kais­ta vaik­ka­pa Lontoossa. 

    Ongel­ma on huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­pi esim. sof­ta­ke­hi­tyk­ses­sä (uusim­mat työ­ka­lut ja nik­sit ovat pal­jon laa­jem­min saa­ta­vis­sa) ja perin­tei­ses­sä tai­de­teol­li­ses­sa muo­toi­lus­sa (val­mis­tus onnis­tuu pien­pa­jois­sa, ja suur­sar­jo­jen tek­niik­ka on spek­sat­tu tar­kas­ti). Mut­ta integroi­dus­sa tuo­te­suun­nit­te­lus­sa hyvä kon­tak­ti tuo­tan­toon on ihan ensiar­voi­sen tärkeää.

    PS. kai­no toi­ve — voi­tai­siin­ko puhua tuo­te­KE­HI­TYK­SES­TÄ eikä tuo­te­ke­hit­te­lys­tä? Eihän puhu­ta kir­jan kir­joit­te­lus­ta tai leh­den toimittelustakaan… 😉

  39. Osmo: “Euroo­pas­sa, myös Suo­mes­sa, on käyn­nis­tet­tä­vä, hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan refor­mi suun­taan, jos­sa lisä­tään ihmis­ten omaa vas­tuu­ta kui­ten­kin sosi­aa­li­nen tur­val­li­suus säilyttäen.”

    Näin on. Ja käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa Suo­mes­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­huol­lon asia­kas­mak­su­jen korot­ta­mis­ta — vaik­ka ne ovat­kin kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa kor­keat. Tämä kos­kee myös vanhustenhuoltoa.
    Toi­mi­van sosi­aa­li­tur­van on sit­ten pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että kukaan ei jää pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le — tämä on yhtä tär­keä kuin edel­li­nen koh­ta eikä toi­mi nykyäänkään.
    Perus­tu­loon en ota kantaa.

  40. Vih­reät ovat ainoa puo­lue, joka kan­nat­taa perus­tu­loa. Miksi?

    Jär­ki­syyt puol­ta­vat perus­tu­loa. Se on ongel­mal­lis­ta muil­le puo­lueil­le, jot­ka eivät tätä mal­lia halua ottaa käyt­töön ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Kyse on kai­ken lisäk­si suu­rel­ta osin vää­rin­kä­si­tyk­ses­tä, sil­lä perus­tu­lo ei ole palk­ka­tu­lon kor­vi­ke! Sen sijaan se kor­vaa perus­e­tuu­det sosi­aa­li­tur­vas­ta, opin­to­tuen ja van­hem­pain­päi­vä­ra­hat ja sen sellaiset. 

    500 euron perus­tu­lo on kus­tan­nus­neut­raa­li rat­kai­su moneen ongel­maan. Perus­tu­lo teki­si työn teos­ta aina kan­nat­ta­vaa. Aina. 

    Kan­nus­tin­lou­kot häviäi­si­vät tyys­tin. Aja­tel­kaa sitä. Kaik­ki muut­tui­si, mut­ta jos­tain syys­tä tuo­ta muu­tos­ta pelä­tään kuin rut­toa. Miksi?

  41. Asiat ovat olleet täs­mäl­leen samal­la taval­la läpi maa­il­man his­to­rian. Kii­nan kon­fut­se­lai­sop­pi­nei­den vir­ka­mies­luok­ka hal­vek­si työn tekoa; kuten myös aate­li­set yleen­sä tuhan­nen vuo­den ajan Euroo­pas­sa; samu­rait lait­toi­vat vai­mon­sa hoi­ta­maan raha-asioi­ta kos­ka nii­den­kään hoi­ta­mi­nen ei ollut hei­dän arvon­sa mukais­ta; Intian kas­ti­jär­jes­tel­mä ja Japa­nin bura­ku­min luok­ka oli­vat efek­tii­vi­ses­ti sosi­aa­li­sia pak­ko­kei­no­ja alem­piar­vois­ten töi­den saa­mi­sek­si teh­dyk­si; antii­kin Krei­kas­sa ja Roo­mas­sa vapaan, kor­kear­voi­sen mie­hen ei todel­la­kaan sopi­nut lia­ta käsi­ään työnteossa.

    Mik­si­kö­hän evo­luu­tio on sil­ti hylän­nyt nämä “ikiai­kai­set” luok­ka­jär­jes­tel­mät ja kehi­tys on kehit­ty­nyt nykyi­seen työn­teon mal­liin? Oli­si­ko täs­tä jotain opit­ta­vaa. Kun van­han mal­lin mukai­nen toi­min­ta alkaa tök­kiä, mihin päin kehit­ty­viä yhteis­kun­tia evo­luu­tio suosii?

  42. >Kelan vuo­den 2006 bud­jet­ti (mak­se­tut avus­tuk­set) >oli yhteen­sä 10 472 mil­joo­naa euroa, jakaantuen

    Tuo­han tekee asu­kas­ta kohti
    10472/5,1 = 2053,33e vuo­des­sa, eli 171,11e kuussa.

    Täs­tä on vie­lä mat­kaa 800e/kk tasolle.

    Mis­tä tuo otetaan?

  43. Mitä­kö tapah­tuu Euroo­pal­le? Ehkä jotain sel­lais­ta kuin USA:n rust ja sun belteille.

    Bri­tan­nias­sa kek­si­luok­ka kuu­lem­ma muut­taa maas­ta kiih­ty­vää vauh­tia. Suo­sit­tu suun­ta on Väli­me­ri. Siel­lä sit­ten ele­tään joko pää­oma­tu­loil­la, eläk­keil­lä, etä­työl­lä tai jopa työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la tai muil­la tulon­siir­roil­la. Jot­kut toi­set sit­ten muut­ta­vat peräs­sä tar­joa­maan pal­ve­lu­ja. Var­maan sin­ne on jo syn­ty­nyt muu­ta­kin “englan­ti­lais­ta” liiketoimintaa.

    TV:stä tai­taa tul­la pari­kin ohjel­maa, jot­ka mai­nos­ta­vat tätä samaa mah­dol­li­suut­ta suomalaiselle. 

    No, eihän tämä voi olla rat­kai­su EU:n (“Euroo­pan”) kas­va­viin tuloe­roi­hin ja sen aiheut­ta­miin haas­tei­siin sosi­aa­li­po­li­tii­kal­le. Mut­ta eipä voi olla mikään muu­kaan. EU:n maat ovat niin erilaisia. 

    Osas­sa on pit­käl­le kehi­tet­ty hyvin­voin­ti­val­tio, kun taas toi­sis­sa sel­lais­ta ei edes yri­te­tä pys­tyt­tää. Osa on maa­il­man rik­kaim­pia, osa köy­hem­piä kuin monet afrik­ka­lai­set maat. Osa raken­taa tule­vai­suut­taan teol­li­suu­den varaan, osa turis­min tai mui­den palvelujen. 

    Lisäk­si kan­sat ovat liik­keel­lä Sik­si mai­den väli­set erot tasaan­tu­vat jos­sain ja kär­jis­ty­vät taas toi­saal­la. Osaan vir­taa viral­li­sia ja virat­to­mia ihmi­siä EU:n ulko­puo­lel­ta, osa taas saa olla tai jou­tuu ole­maan suh­teel­li­sen rau­has­sa. Osa hou­kut­te­lee vaik­ka­pa ilmas­tol­laan, kult­tuu­ril­laan tai hal­voil­la hin­noil­laan tois­ten EU-mai­den kes­ki­luok­kaa ja osaa­jia, toi­siin pal­jon kukaan ei muu­ta vaik­ka miten houkuteltaisiin.

    Tämä kai­ken kes­kel­lä kukaan ei voi tie­tää, mitä pitäi­si teh­dä EU:n sosi­aa­li­po­li­tii­kal­le. Sen sijaan hel­pom­pi on vas­ta­ta sii­hen, mitä voi teh­dä. Ei mitään. Ja hyvä niin. En usko, että on mon­ta­kaan kysy­mys­tä, joka kan­nat­taa täs­sä asias­sa rat­kais­ta “fede­raa­tion tasol­la”. Perus­tu­lo ei aina­kaan kuu­lu niihin.

  44. Kiin­nos­ta­va tau­luk­ko lurkilta;

    3 214 mil­joo­naa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 784 mil­joo­naa euroa eläke-etuuksia
    1 825 mil­joo­naa euroa äitiy­sa­vus­tus­ta, lap­si­li­sää ja pien­ten las­ten hoi­don tukea
    1 014 mil­joo­naa euroa työttömyysturvaa
    737 mil­joo­naa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisäl­täen myös opis­ke­li­joi­den asumislisän)
    439 mil­joo­naa euroa yleis­tä asumistukea
    289 mil­joo­naa euroa kuntoutusta
    108 mil­joo­naa euroa vammaisetuuksia
    61 mil­joo­naa euroa mui­ta etuuksia

    Lei­jo­nan­osa KELAn mak­sa­mis­ta mak­suis­ta on siis sai­ras­va­kuu­tus­mak­su­ja, elä­ke-etuuk­sia ja äityi­sa­vaus­tuk­sia. Näi­den leik­kaa­mi­ses­ta ei juu­ri iki­nä keskustella. 

    Kan­san­ter­vey­den kohen­ta­mi­nen ja elä­keiän nos­ta leik­kai­si pal­jon KELAn meno­ja. Työt­tö­mät ja opis­ke­li­jat saa­vat koh­tuut­to­mas­ti jul­ki­suut­ta vero­ra­ho­jen syöjänä.

  45. Eräs seu­raus tapah­tu­neis­ta muu­tok­sis­ta on myös, ettei finans­siel­vy­tys toi­mi kuten ennen. 

    Teol­li­ses­sa ajas­sa oli help­poa elvyt­tää key­ne­si­läi­sit­täin, val­tio ottaa lai­naa ja raken­taa kilo­met­rin moot­to­ri­tie­tä tai tilaa uuden jään­mur­ta­jan. Osa rahas­ta jäi työn­te­ki­jöil­le, osa meni valmeteille.

    Nyky­ään moot­to­ri­tieu­ra­kan tule­vat teke­mään viro­lai­set tai puo­la­lai­set ja koneet on val­mis­tet­tu Koreas­sa. Jään­mur­ta­ja­han­kin­ta on osi­tet­tu niin, että 90 % “trickle-dow­nis­ta” vari­see kan­san­ta­lou­den ulkopuolelle.

    Miten finans­siel­vyt­tää jäl­ki­teol­li­ses­sa pal­ve­lu­ta­lou­des­sa? Lisää rahaa Teke­sil­le? Tulok­set valu­vat ulko­mail­le. Ehkä se ravin­to­la­ruo­an alvin las­ku oli sit­ten­kin paras elvytystemppu.

  46. Minus­ta Suo­mes­sa kes­ki­tu­loi­sia ovat suu­rin­piir­teen kaik­ki joil­la on koko­päi­vä­työ, desii­lit 2–9. Köy­hin desii­li ei ole töis­sä ja rik­kain saa pää­oma­tu­lo­ja. Jos ulko­maa­lai­sel­le pitää briif­fa­ta suo­ma­lai­nen tulon­ja­ko ja sosi­aa­li­nen ker­ros­tu­nei­suus teks­ti­vies­tin mitas­sa, se oli­si tässä.

  47. Lisä­tään nyt vie­lä että se teol­li­suus suh­tees­sa mel­kein mihin­kä tahan­sa muu­hun alaan mak­saa myös vähän vero­ja. Mikä joh­tuu työn ver­rat­taen kor­keas­ta verotuksesta.

    Ei minul­la mitään sitä vas­taan ole että tuot­ta­vuut­ta kas­va­te­taan kor­vaa­mal­la työ­voi­maa pää­omal­la, mut­ta mik­si ihmees­sä tuo­ta pitää käy­tän­nös­sä subventoida?

  48. Tom­mi U.
    Täy­ty­nee taas vaih­teek­si muis­tut­taa Otso Kivek­kään suo­raan kan­san­ta­lou­den tilin­pi­toai­neis­tos­ta teke­mis­tä las­kel­mis­ta, joi­den mukaan Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta syn­tyy ras­kaas­sa teol­li­suu­des­sa noin yksi kah­dek­sas­osa ja se työl­lis­tää työs­sä­käy­vis­tä suo­ma­lai­sis­ta alle kymmenesosan.

    Toki rajaa­mal­la mah­dol­li­sim­man pal­jon, saa­daan mah­dol­li­sim­man pie­ni sii­vu aikaiseksi. 

    Sitä­pait­si tuo ei edes ker­ro koko totuut­ta, kos­ka insi­nöö­ri­toi­mis­tot, logis­tiik­ka­pal­ve­lut yms. vas­taa­vat mene­vät pal­ve­lua­lo­jen alla. 

    Pal­ve­lu­vien­nis­tä­kään ei jäi­si kyl­lä mitään jäl­jel­le ilman teol­li­suu­den tuot­tei­ta, joil­le nii­tä pal­ve­lui­ta voi myy­dä. Vai kuvit­te­lee­ko joku että Koneen pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­ta oli­si sil­lä tasol­la kuin se nyt on, ellei Kone sat­tui­si kehit­tä­mään ja val­mis­ta­maan his­se­jä, joi­hin se voi sit­ten myy­dä sitä huoltopalvelua?

    Joka­ta­pauk­ses­sa teol­li­suu­den vähät­te­ly, vähä­tel­tiin­pa sit­ten raskasta‑, kevyttä‑, ener­gia- tai high-tech-teol­li­suut­ta, on tuhon tie.

    Jos teol­li­suus läh­ti­si, niin 2/3 vien­nis­tä eli saman­tien 2/3 tuon­nis­ta lop­pui­si sii­hen. JOkai­nen voi kat­sel­la ympä­ril­leen ja miet­tiä, mis­tä kai­kes­ta ulko­mail­la tuo­te­tus­ta voi­si luo­pua kun ilman teol­li­suut­ta toi­mi­vas­sa Suo­mes­sa 2/3 ulko­mail­la tuo­te­tuis­tä hyö­dyk­keis­tä pitäi­si jät­tää hankkimatta.

  49. ato­mi:

    Saa­ra, mis­tä ihmees­tä voit muka tie­tää, että KELAn työn­te­ki­jät teke­vät tuot­ta­ma­ton­ta työtä?

    Viit­ta­sin sii­hen osaan, joka jäi­si työt­tö­mäk­si perus­tu­lo­jär­jes­tel­män tul­tua voimaan.

    Ihmis­ten kyy­kyt­tä­mi­nen, akti­voin­ti­kurs­seil­le lähet­tä­mi­nen, hake­mus­ten teke­mi­ses­sä ohjaa­mi­nen, nii­den käsit­te­ly ja pos­tit­ta­mi­nen jne. jne. on kaik­ki sel­lais­ta tur­haa työ­tä, joka ei tuo­ta yhtään mitään. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa täl­lai­sen työn tuot­ta­vuus on nega­tii­vis­ta, kuten Kale­vi Kämä­räi­nen­kin mainitsi.

    Joku voi­si las­kea, kuin­ka pal­jon täl­lai­sen työn teki­jöi­den palk­ka­me­not ovat yhteen­sä, ja arvioi­da kuin­ka pal­jon he tie­nai­si­vat yri­tyk­sis­sä työs­ken­nel­les­sään (= sum­ma, jon­ka nyt kan­san­ta­lou­te­na mene­täm­me kun varaam­me tämän poru­kan teke­mään tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä). Sit­ten voi­sim­me miet­tiä, onko työt­tö­mien kiusaa­mi­nen todel­la­kin hin­tan­sa arvois­ta ja onko meil­lä sii­hen täs­sä tilan­tees­sa varaa.

  50. Lurk­ki,

    Tus­kin jen­gi jak­saa nos­taa äläk­kää tilan­tees­sa, jos­sa kui­ten­kin saa­vat (suun­nil­leen) saman rahan toi­sel­la nimel­lä, suo­raan tilil­le, ilman mitään hake­muk­sia tai mui­ta kommervenkkejä.

  51. Mitään sosi­aa­li­tur­van osa-aluet­ta perus­tu­lo ei kor­vaa. Joku 400 euron perus­tu­lo ei kor­vaa ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, aktii­vi­ko­ro­tuk­sil­la täy­den­net­tyä perus­päi­vä­ra­haa, van­hem­pain­päi­vä­ra­haa, työ­elä­ket­tä, osit­tais­ta hoi­to­ra­haa, asu­mis­tu­kea, toi­meen­tu­lo­tu­kea, lap­si­li­sää, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä, ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus­ta, opin­to­tu­kea, omais­hoi­ta­jan tukea, ym.… Ei tie­ten­kään kor­vaa. Pie­ni sum­ma ei kor­vaa suur­ta sum­maa, eikä suur­ta sum­maa voi­da mak­saa muu­ta kuin syy­pe­rus­tei­ses­ti. Meil­lä on yhteis­kun­ta­na int­res­si kan­nus­taa opis­ke­luun, las­ten tekoon, las­ten hoi­toon, aktii­vi­seen työn­ha­kuun, ym. Kulut­ta­ji­na me haluam­me kat­ta­van tur­va­ver­kon. Sen takia me oste­taan yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta nii­tä vakuu­tuk­sia joi­ta me ei val­tiol­ta saa­da. Jos me ei saa­tai­si val­tiol­ta kun­non sosi­aa­li­va­kuu­tus­ta, me ostet­tai­siin se sit­ten yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta. Siel­lä sen tuot­ta­mi­nen ei muut­tui­si maa­gi­ses­ti hal­vem­mak­si, vaan edel­leen tar­vit­tai­siin pal­kat­tu­ja byro­kraat­te­ja syy­naa­maan vakuu­tet­tu­jen elämää.

    Perus­tu­lo ei kor­vaa KELAa. Ei miten­kään. Eikä asi­aan pereh­ty­neet (esim. Ode) niin kai kuvit­te­le­kaan. Aina­kin SATA-komi­tea kir­jas­sa visioi­tiin eri­lai­sia har­kin­nan­va­rai­sia lisä­tu­kia työt­tö­mil­le yms. perus­tu­lon rin­nal­le, jol­loin KELAn työ­mää­rä ei juu­ri vähenisi.

    Perus­tu­lo oli­si ylei­nen mata­la­palk­ka­tu­ki. Sel­lai­se­na sii­tä pitäi­si kes­kus­tel­la. Se siis kan­nus­taa teke­mään ja teet­tä­mään mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä. Kan­nus­tin vai­kut­taa nii­hin jot­ka oli­si­vat muu­ten työt­tö­mi­nä ja nii­hin, jot­ka oli­si­vat muu­ten jos­sain ikä­väs­sä kor­kean tuot­ta­vuu­den työs­sä. Jär­jes­tel­män kan­nat­ta­vuus riip­puu sii­tä, kum­paan poruk­kaan se vai­kut­taa enem­män. Ei ole kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta nis­ka­li­mas­sa työ­tä teke­vät insi­nöö­rit “uskal­ta­vat hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä” ja alka­vat pyö­rit­tää jotain kivaa kuk­ka­kaup­paa tai kah­vi­laa. Ei ole myös­kään sosi­aa­li­tur­van poliit­ti­sen kan­na­tuk­sen kan­nal­ta hyvä jos täl­lai­sia esi­merk­ke­jä näh­dään. Kukaan ei halua mak­saa vero­ja jot­ta hyvä­osai­set voi­vat har­ras­taa työk­seen. Toi­saal­ta jos nämä insi­nöö­rit uskal­ta­vat perus­taa uusia Rovioi­ta tai Nokioi­ta, niin tilan­ne on toi­nen. Toki on myös mah­dol­lis­ta, että perus­tu­lo kan­nus­taa lähin­nä työt­tö­miä otta­maan vas­taan jotain pien­tä duu­nia. Toi­saal­ta se voi myös kan­nus­taa mata­lan tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­tä leppoistamaan.

    Ei ole yksi­se­lit­teis­tä mikä perus­tu­lon vai­ku­tus työn tar­jon­taan oli­si. Niin kau­an kuin perus­tu­lon kan­nat­ta­jat yrit­tä­vät väit­tää tois­ta, hei­tä on hyvin vai­kea ottaa tosis­saan. Joka tapauk­ses­sa on sel­vää, että perus­tu­lon kal­tai­nen mata­la­palk­ka­tu­ki ei voi kor­va­ta syy­pe­rus­teis­ta sosi­aa­li­tur­vaa. Ei edes perus­tur­van osal­ta, ansio­si­don­nai­ses­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa ei voi läh­teä sii­tä, että äitiys­va­paal­la ole­vat täy­den­tä­vät toi­meen­tu­lo­aan teke­mäl­lä jotain pien­tä ansio­työ­tä sii­nä sivussa.

  52. ant­ti:

    Sano­kaas nyt tyh­mäl­le ket­kä kaik­ki perus­tu­loa sai­si. Maas­sa syn­ty­neet, maas­ta muut­ta­neet, maa­han muut­ta­neet, maas­sa jos­kus käyneet…?

    Onko muu­ten Osmo vih­reil­lä tämä joten­kin mää­ri­tel­ty­nä ohjel­mas­saan (olen lii­an lais­ka tar­kis­ta­maan ja lii­an valis­tu­ma­ton, jot­ta oli­sin val­miik­si pereh­ty­nyt asiaan)?

  53. Kulu­tus­ta­va­roi­den val­mis­tus alkaa olla työl­lis­tä­jä­nä men­nyt­tä. …Teol­li­suu­den työ­pai­kat ovat siir­ty­mäs­sä tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Sii­nä ihmis­ten väli­set tuot­ta­vuuse­rot ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin teh­das­sa­leis­sa tai vil­ja­pel­loil­la. Osaa­mi­nen voi­daan hin­noi­tel­la kor­keal­le – tois­tai­sek­si. Kii­na tuot­taa mil­joo­na insi­nöö­riä vuo­des­sa. Jou­kos­sa on tosi hyviä ja paljon.
    Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kan­san­ta­lou­des­sa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­ta­vuu­den mukaan jonoon, vii­mei­sis­tä tun­neis­ta kulut­ta­ja ei suos­tu pal­jon­kaan mak­sa­maan. Joko vii­mei­siä tun­te­ja ei teh­dä, jol­loin seu­rauk­se­na on kas­va­va raken­teel­li­nen työt­tö­myys, tai vii­mei­sis­tä tun­neis­ta mak­se­taan kovin vähän, jol­loin seu­rauk­se­na ovat kas­va­vat palkkaerot. 

    Osmon ana­lyy­si on hyvä, mut­ta syn­tee­sin teko pahas­ti kes­ken. Nyky­ta­lou­den kes­kei­nen ongel­ma on todel­la­kin se, että ihmis­ten perus­tar­pei­ta suo­raan pal­ve­le­van teh­das- ym. työn arvo las­kee ver­rat­tu­na tuo­te­ke­hi­tyk­sen, sisäl­lön­tuot­ta­mi­sen, asioi­de­na­ja­mi­sen ja rahoi­tuk­sen arvoon ver­rat­tu­na. Tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen kas­vun aiheut­ta­ma ongel­ma on maa­il­man­laa­jui­nen eikä sii­hen ole kan­sal­li­sia ratkaisuja. 

    On huo­mat­ta­va, ettei kysei­nen ongel­ma joh­du sii­tä, että maa­il­man­ta­lou­des­sa val­lit­si­si vapaa mark­ki­na­ta­lous. Se joh­tuu sii­tä, ettei näin ole, vaan että jäl­leen ker­ran – aivan niin kuin jlbl edel­lä kir­joit­ti – val­las­sa ja varak­kuu­des­sa joh­ta­vat pyr­ki­vät tur­vaa­maan ase­man­sa. Se tapah­tuu, niin kuin aina, pitä­mäl­lä yllä mie­li­ku­vaa sen jär­jes­tel­män vält­tä­mät­tö­myy­des­tä, jos­sa hei­dän työn­sä on eri­koi­sen arvo­kas­ta. Kas­ti­jär­jes­tel­män, sää­ty­jär­jes­tel­män, sosia­lis­ti­nen jär­jes­tel­män jne. val­ta perus­tuu sii­hen mie­li­ku­vaan, että koko yhteis­kun­ta­jär­jes­tys romah­taa, ellei ylem­mil­lä ole val­taa hal­li­ta ja ohja­ta alem­pia. Sik­si tar­vi­taan etuoi­keu­tet­tu­jen teh­tä­vien muo­dos­ta­mia luok­kia, bra­mii­nei­ta, aate­li­sia, kes­kus­ko­mi­te­lai­sia jne. 

    Nykyi­sen talous­jär­jes­tel­män aate­li­sia ovat tie­don tuot­ta­jien kär­jet, tuo­te­ke­hit­te­li­jät, sisäl­lön­tuot­ta­jat ja rahan­lai­naa­jat, joi­den ase­maa ja työ­tä suo­jaa­vat tie­tyt etuoi­keu­det, paten­tit, teki­jä­noi­keu­det ja rahan liik­kei­tä kos­ke­vat lii­ke­sa­lai­suu­det. Ne eivät kuu­lu aitoon mark­ki­na­ta­lou­teen vaan ne ovat yhteis­kun­nal­lis­ta, laeil­la vah­vis­tet­tua ohjaus­ta, joi­den suo­mien oikeuk­sien ja rik­kauk­sien tur­vin pie­ni jouk­ko parem­pio­sai­sia voi pai­nos­taa muut sii­voa­maan jälkensä. 

    Tämä käy hel­pos­ti. Kun kaik­ki totuu­te­na tois­ta­vat, että kukaan ei viit­si kek­siä mitään, ellei sii­hen saa yksi­noi­keut­ta; kukaan ei viit­si kir­joit­taa, sävel­tää tai teh­dä elo­ku­via, jos työn­sä pal­ki­taan vain ker­ta­suo­ri­tuk­sel­la vaik­ka kuin­ka suu­rel­la; kukaan ei lai­naa rahaa kenel­le­kään, jos pank­ki­sa­lai­suu­des­ta luo­vu­taan, niin mikään ei muu­tu kuin suu­ren romah­duk­sen myötä.

    Tämä on har­mil­lis­ta kah­des­sa­kin mie­les­sä. Ensin­nä­kin kysei­nen väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Niin kuin lap­sil­la on luon­tai­nen kyky ja tar­ve leik­kiä, niin aikui­sil­la on kyky ja tar­ve kek­siä uusia asioi­ta, tai­det­ta, tie­det­tä ja tek­niik­kaa. Ei tulos­ten saa­mi­sek­si tar­vi­ta yksi­noi­keuk­sia vaan mah­dol­li­suuk­sia. Toi­sek­si, vaik­ka nyky­aa­te­lis­ten etuoi­keuk­sis­ta luo­pu­mi­sel­la saa­tai­siin vähem­män tai­det­ta, tie­det­tä ja lai­na­ra­ho­ja, niin entä sit­ten? Onko meil­lä todel­la­kin puu­tet­ta kir­jois­ta, musiik­kie­si­tyk­sis­tä, kän­nyk­kä­pe­leis­tä ja raha­vuo­ris­ta? Vai nii­den laa­dus­ta? Eikö pahin puu­te kui­ten­kin kos­ke tasa­pai­noi­sem­paa talout­ta ja luo­kat­to­mam­paa yhteis­kun­taa, jokai­sen yhtä­läi­sen ihmi­sar­von tunnustamista?

  54. Mis­tä rahat sosi­aa­li­po­li­tiik­kaan? Vero­tus­han kiel­le­tään, aina­kin rik­kai­den osalta.

  55. jlbl, “Kat­so­kaa itse evo­luu­tio­bio­lo­gi­aa käsit­te­le­vis­tä kir­jois­ta, jos ette usko. Sosi­aa­li­nen sta­tus ja vas­ta­vuo­roi­suus ovat nii­tä peli­merk­ke­jä, joil­la näi­tä pele­jä pela­taan, työn tekeminen…not so much.”

    Lai­na­sin vain lopun. jlbl:n aja­tuk­set ovat vain aja­tuk­sia aja­tus­ten val­ta­me­res­sä. Peuk­ku­ja tuli kui­ten­kin puo­li­sa­taa. Ihan aiheesta.

    On tot­ta, kun mam­mut­ti saa­tiin nurin, sitä syö­tiin niin kau­an kun sitä oli, viik­ko kausia lor­vail­tiin. Saa­lis­ta ei voi­nut säi­löä. Oli pak­ko syö­dä heti. Afri­kas­sa lisäk­si on ollut läm­min­tä eikä ener­gi­aa ole kulu­nut läm­mön yllä­pi­tä­mi­seen. Jou­te­no­lo on ollut nor­maa­lia, kuten edelleenkin.

    Meil­lä on edel­leen mam­mut­tia­jan aivot, mut­ta uskon­to, kult­tuu­ri ja ahneu­teen perus­tu­va bis­nes on sot­ke­nut elä­män. Me haluam­me lor­vail­la, mut­ta ympä­ris­tö pahek­suu sitä, ja mark­kii­nat tar­joa­vat saa­liik­si vie­lä suu­rem­pia mam­mut­te­ja. Saa­lis­tus­viet­ti tuho­aa kai­ken saa­vu­te­tun; Pyy­det­tä­viä mam­mut­te­ja on lii­kaa ja ne on lii­an help­po säilöä.

  56. Euroop­pa­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio lähes­tyy aina­kin vai­keuk­sia ellei suo­ras­taan umpikujaa.”

    No eikö­hän aina­kin suu­rin osa kreik­ka­lai­sis­ta pär­jää ja ole pär­jän­nyt turis­min paris­sa niin, että tur­ha siel­tä on vero­ra­ho­ja tule­vai­suu­des­sa­kaan EU:n raha­ko­mis­saa­rien havi­tel­la. Ellei sit­ten kyni­mäl­lä kreik­ka­lai­sia ruo­kai­lu­paik­ko­ja kuten Suo­mes­sa baa­re­ja verot­ta­mal­la olut­ta taivaaseen.

    Siis sehän täs­sä nau­rat­taa, että kreik­ka­lai­sil­le tuli­si muka luo­da vero­tus koli­koil­le ja pik­ku sete­leil­le, mitä muut EU:n kan­sa­lai­set loma­mat­koil­laan pimeän rahan läh­tei­nä kreik­ka­lai­sil­le tavar­nois­saan syöttävät.

  57. Onko joku kir­joit­ta­nut mah­dol­li­ses­ta käy­tän­nön pro­jek­tis­ta perus­tu­loon siirtymisessä?

  58. Osmo, et kai tosis­sa­si voi väit­tää, että nykyi­sen kal­tai­sel­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­la on tule­vai­suut­ta? Onhan se jo pit­kään näh­ty, ettei meil­lä ole varaa tähän. 

    Pur­ka­mal­la sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­sek­to­ria hal­li­tus­ti voi­daan pelas­taa jotain. Se on mie­les­tä­ni jär­ke­väm­pää, kuin ajaa koko jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä alas ja lopet­taa sosi­aa­li­tur­va kertaheitolla.

    Jos Euroo­pas­sa ter­veh­dy­te­tään jul­ki­nen sek­to­ri kon­kurs­sin kaut­ta, ovat suo­ma­lai­set ehkä aavis­tuk­sen mui­ta parem­mas­sa ase­mas­sa. Meil­lä­hän eläk­keet eivät ole­kuin osal­ta val­tion bis­nes­tä, joten jotain saat­taa jää­dä tas­kun pohjalle.

  59. Mie­tin onko työ­elä­mä muut­tu­nut oikeas­taan niin radi­kaa­lis­ti, mitä jos­kus sano­taan. Sitä var­si­nais­ta “teol­li­suus­työ­tä­hän” on aina teh­nyt sel­vä vähem­mis­tö palkansaajista. 

    Ja ihmis­ten tuot­ta­vuu­den ver­tai­lua on toi­saal­ta help­poa ja toi­saal­ta vai­ke­aa. Sii­voo­jien välis­tä tuot­ta­vuut­ta on help­poa ver­ra­ta. Sama kos­kee jopa koo­daa­jien välis­tä ver­tai­lua. Sen sijaan sii­vo­jan ja koo­da­rin väli­nen tuot­ta­vuus­ver­tai­lu on jo vähän kink­ki­sem­pää. Jos­sain pai­kois­sa sii­voo­jan (tai put­kia­sen­ta­jan) “tuot­ta­vuus” on mata­la ja jois­sain kor­keam­pi, eikä se joh­du ahke­ruu­den tai lah­jak­kuu­den erois­ta vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan laista.

  60. Täy­ty­nee taas vaih­teek­si muis­tut­taa Otso Kivek­kään suo­raan kan­san­ta­lou­den tilin­pi­toai­neis­tos­ta teke­mis­tä las­kel­mis­ta, joi­den mukaan Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta syn­tyy ras­kaas­sa teol­li­suu­des­sa noin yksi kah­dek­sas­osa ja se työl­lis­tää työs­sä­käy­vis­tä suo­ma­lai­sis­ta alle kymmenesosan.”

    Semant­ti­nen ero. Minä luen ras­kaa­seen teol­li­suu­teen suu­rim­man osan teol­li­suu­des­ta. Ja kuten Kive­käs huo­maut­taa, (ras­kaan) teol­li­suu­den mer­ki­tys vien­nis­tä on erit­täin mer­kit­tä­vä. Jos tämä alue ei suo­mes­sa kukois­ta, köy­hyys odot­taa vien­nin sur­kas­tues­sa ja hyvin­voin­ti­val­tios­ta tulee muis­to vain.

    VIe­lä ker­ran (ras­kas) teol­li­suus ei ole saa­vu­tet­tu etu. Sii­tä kan­nat­taa ´pitää kiin­ni. Suo­ma­lai­set ovat menes­ty­neet aika hei­kos­ti kau­pan ja pal­ve­lu­jen vien­nis­sä (tähän asti).

  61. Ilk­ka:

    Ei ole kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta nis­ka­li­mas­sa työ­tä teke­vät insi­nöö­rit “uskal­ta­vat hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä” ja alka­vat pyö­rit­tää jotain kivaa kuk­ka­kaup­paa tai kahvilaa.

    Hyvä­tu­loi­sen asian­tun­ti­jan net­to­palk­ka on jotain 3 000 — 5 000 kuus­sa. Jol­lain 400 — 500 eurol­la kuus­sa ei juu­ri hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä ilman mas­si­vis­ta net­to­tu­lo­jen tiputusta.

  62. Ei ole kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta nis­ka­li­mas­sa työ­tä teke­vät insi­nöö­rit “uskal­ta­vat hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä” ja alka­vat pyö­rit­tää jotain kivaa kuk­ka­kaup­paa tai kahvilaa.

    Varak­kai­den lep­pois­ta­mis­ta sub­ven­toi­daan jo nyt progres­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la ja pal­jon, eikä tämä tuki jyrk­ke­ni­si perus­tu­lon ansios­ta lainkaan.

  63. Varak­kai­den lep­pois­ta­mis­ta sub­ven­toi­daan jo nyt progres­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la ja paljon”

    Huoh, onnek­si tuon­kin joku jo uskal­taa sanoa.

    Euroop­paan palatakseni:
    ihmi­set ovat kaik­kial­la maa­il­mas­sa yhtä fiksuja.
    Kun ensik­si siir­tyy tuo­tan­to, aivan var­mas­ti peräs­sä mat­kus­ta­vat myös tuo­tan­non kehit­tä­mi­nen ja sen jäl­keen jon­kin­lai­nen osa tyuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä. Nopeas­ti eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun asiak­kaat ovat lähel­lä tuotantoa.

    Suo­mes­ta on teol­li­suut­ta läh­te­nyt pois 1800-luvul­ta saak­ka, kuten sitä on myös tän­ne siir­ty­nyt. Sekään ei ole mikään uusi odot­ta­ma­ton ilmiö — pikem­min­kin hyvä ja toivottu.

    Jos eteen­kin ay-liik­keen toi­vei­den mukaan, Suo­mes­sa oli­si var­mas­ti edel­leen vation tuke­ma­na maa­il­man tehok­kain ter­van tuo­tan­to­teol­li­suus työl­lis­tä­mäs­sä kym­me­niä tuhan­sia hen­kiä. Suo­mes­sa on ollut ris­te­li­jä­asu­ten teke­mi­sen osaa­mis­ta, mut­ta nyt nii­den mark­ki­nat ovat hii­pu­neet ja teke­mi­nen siir­ty­nyt jon­ne­kin muu­al­le. Ei kan­na­ta jää­dä sitä itkemään.

    Poliit­ti­ses­ti ihan oikea ongel­ma on, että puheet, että “Suo­mi voi pär­jä­tä maa­il­mas­sa uudel­la, ympä­ris­töys­tä­väl­li­sel­lä tek­no­lo­gial­la, clean­tec­hil­la, sekä uusil­la inno­vaa­tioil­la ja nii­den tuot­teis­ta­mi­sel­la” — ovat vähän kau­ka­na teois­ta ja eivät tule uskottavasti.

    Suo­mi voi pär­jä­tä monio­saa­val­la ja jous­ta­val­la kou­lu­te­tul­la työ­voi­mal­la, joka tekee jotain muu­ta kuin lop­puun­sak­ka hiot­tua mas­sa­tuo­tan­toa massamarkkinoille. 

    Pak­ko on inno­vaa­tion paras läh­de — sodas­sa ne aseet­kin kehit­ty­vät nopeas­ti. Veden­käyt­tö­tek­niik­kaa kehi­te­tään siel­lä mis­sä­ve­des­tä on eni­ten pulaa kii­vaas­ti. Ympä­ris­tö­tek­niik­kaa kehi­te­tään siel­lä mis­sä nor­mit ovat kaik­kein tiu­kim­mat. Pape­ri­ko­nei­ta kehi­te­tään siel­lä mis­sä juu­ri muu­ta raa­ka-ainet­ta ei ole tarjola.

    Ei sil­loin 1990 sitä Nokian nousua tie­det­ty — muta joi­tain asioi­ta sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si sen­tään oli alet­tu teke­mään yli­opis­tois­sa ja VTT:llä. Työt­tö­mis­tä ark­ki­teh­deis­ta saa­tiin www-sivu­jen teki­jöi­tä pikakoulutuksella.

    Mut­ta nyt joten­kin Suo­mes­sa ollaan hal­vaan­nut­tu “ennen oli parem­min” jupi­naan. Enem­män vain pitäi­si alkaa teh­dä edes jotain — ja saa­da ihmi­siä tän­ne yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le, vaik­ka palk­ka tuli­si sit­ten kii­nan keisarilta.

  64. Perus­tu­lo on sel­väs­ti oma aihepiirinsä.

    Mut­ta lyhyes­ti: har­kin­nan varai­sen sosi­aa­li­tur­van hyvä puo­li on sil­ti se, että sii­nä edes teo­rias­sa voi­daan löy­tää ihmi­siä, jotak tar­vit­se­vat elä­mään­sä joko life coac­hia tai muu­ta ohjausta.

    Ode, miten eprus­tu­lo­mal­lis­sa omaa elä­mään­sä koti­kas­va­tuk­sen suun­taan lepois­ta­vat nuo­ret voi­si­vat hoka­ta, että elä­mä ihan arki­ses­sa työs­sä voi­si olal antoi­sa­ma­paa kuin koto­na pää sekai­sin nuokkuessa?

    Aika iso osa syr­jäy­ty­neis­tä alkaa olla ammat­ti­mai­sia sosi­aa­lie­tuuk­sien huip­puo­saa­jia, jot­ka osaa­vat vuol­la itsel­leen kai­ken mah­dol­li­sen yhteis­kun­nan jakovarasn. 

    Koet­tuun sub­jek­tii­vi­seen köy­hyy­teen toki kuu­luu vii­nan ja huu­mei­den halut­tu kul­tus­ta­so ja hinta.

    Vali­tet­ta­vas­ti ongel­ma eivät ole maa­han­muut­ta­jat vaan ihan nämä mei­dän koto­pe­räi­set kan­sal­li­set sanoi­sin­ko ammattipummit. 

    Suo­mes­sa on myös oikei­ta, omas­ta tah­dos­taan ja valin­nois­taan riip­pu­mat­ta köy­hyy­teen suis­tu­nei­ta. Heil­le perus­tu­lo oli­si oikeu­den­mu­kai­nen rat­kai­su ja mah­dol­li­suus pääs­tä pois turvaverkosta.

  65. Saa­ra kysyi kuka vie­lä vas­tus­taa perus­tu­loa, ja vas­ta­si lur­kil­le että “Tus­kin jen­gi jak­saa nos­taa äläk­kää tilan­tees­sa, jos­sa kui­ten­kin saa­vat (suun­nil­leen) saman rahan toi­sel­la nimel­lä”. Jak­saa­pa hyvin­kin, kos­ka ei kyse ole sii­tä että itse saa saman rahan, vaan sii­tä että joku toi­nen saa sen. Ja olen sitä miel­tä että “kateut­ta” syy­te­tään näis­sä tilan­teis­sa aivan lii­an usein: kyse on epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­tees­ta, ei kateu­des­ta. Nis­ka limas­sa työ­tä teke­vän sekä ideo­lo­gi­ses­ti por­va­rin — ja var­maan monen työn­te­koon usko­van perus­suo­ma­lai­sen­kin — mie­les­tä on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin, että rahaa saa ilmaiseksi.
    Osmo var­maan osaa kor­ja­ta, mut­ta en usko että kokoo­muk­ses­sa, dema­reis­sa ja kes­kus­tas­sa on kos­kaan oikeas­ti otet­tu mer­kit­tä­vis­sä pii­reis­sä perus­tu­lo­las­kel­mat pöy­däl­le ja las­ket­tu että ei tähän ole varaa. On vain sel­käy­din­reak­tio että eihän tähän voi olla varaa, ja sitä­pait­si se on vää­rin! (Ja lisäk­si tulee eten­kin dema­reil­la ja kes­kus­tal­la pel­ko saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­les­ta — oli se kuvit­teel­lis­ta tai ei.)

  66. Mata­la­palk­ka-alo­jen kan­nus­tin­louk­ku on suu­ri ongel­ma, johon pineh­kö kan­sa­lais­palk­ka tep­si­si tehok­kaas­ti — annet­tai­siin lupa töihin. 

    Voi­si myös miet­tiä uusik­si tuot­ta­vuu­den käsi­tet­tä. Useat mata­la­palk­kai­set työt ovat täy­sin vält­tä­mät­tö­miä. Vaik­ka eivät “tuo­ta” juu­ri mitään. Mikä on mie­le­käs mit­ta­ri sii­vouk­sen tuo­tol­le? Jokin mit­ta­ri vamas­ti on käy­tös­sä, mut­ta onko se toimiva?

    Kor­kea­kou­luis­sa­kin lie­nee mit­ta­rei­ta tuot­ta­vuu­del­le, jo olen ymmär­tä­nyt, että jois­sa­kin koh­din, kii­tos mit­ta­rei­den, todel­li­nen tuot­ta­vuus on heikentynyt.

  67. Suo­mes­sa kil­pai­lu­ky­kyä yhä ene­ne­vis­sä mää­rin syö­vä teki­jä on suku­puol­ten kou­lu­tuk­sel­li­nen epä­ta­sa-arvo. Suo­men kor­kea­kou­luis­sa kou­lu­te­taan lii­kaa ihmi­siä, joi­den kog­ni­tii­vi­set kyvyt eivät rii­tä tie­teel­lis­ta­soi­seen ajat­te­luun. Toi­saal­ta kor­kea­kou­lu­jen ulko­puo­lel­le jää pal­jon mies­puo­lis­ta älyl­lis­tä kapa­si­teet­tiä. Se on usko­mat­to­man vaka­va asia, jos­ta ei saa puhua. Yli­pää­tään ei ole järkevää/kustannustehokasta kou­lut­taa koko kan­saa yli­opis­tos­sa, jos tut­ki­mus­ten mukaan vain mur­to-osa kyke­nee oikeas­ti sovel­ta­vaan ts. tuot­ta­vaan ajatteluun. 

    Ehkä joku syr­jäy­ty­nyt mies­kin sai­si perus­tu­los­ta kom­pen­saa­tio­ta tai aina­kin syyn yrittää.

    Ps. Nais­ten ja mies­ten älyk­kyys­ja­kau­ma on aika lail­la ident­ti­nen aivan ääri­päi­tä lukuu­not­ta­mat­ta. Mie­het tuplas­ti ylie­dus­tet­tui­na kum­mas­sa­kin päässä…

  68. Mat­ti H:

    Mik­si­kö­hän evo­luu­tio on sil­ti hylän­nyt nämä “ikiai­kai­set” luok­ka­jär­jes­tel­mät ja kehi­tys on kehit­ty­nyt nykyi­seen työn­teon mal­liin? Oli­si­ko täs­tä jotain opit­ta­vaa. Kun van­han mal­lin mukai­nen toi­min­ta alkaa tök­kiä, mihin päin kehit­ty­viä yhteis­kun­tia evo­luu­tio suosii? 

    Jos van­han mal­lin mukai­nen toi­min­ta alkaa tök­kiä, niin ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­sen bio­lo­gi­nen poh­ja suun­taa kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta suun­taan, jos­sa ihmi­nen voi parem­min toteut­taa bio­lo­gi­sia impe­ra­tii­ve­jaan (syö­mi­nen, sek­si, yhtei­sön arvos­tus, vas­ta­vuo­roi­suus, yhteis­toi­min­naan tuot­ta­ma hyö­ty eloon­jää­mi­ses­sä jne.).

    Näin siis peri­aat­tees­sa. Ymmär­tääk­se­ni kon­sen­sus­nä­ke­mys on, että kulttuuri/teknologia evo­luu­tio on ollut niin räjäh­dys­mäi­sen nope­aa, ettei bio­lo­gi­nen evo­luu­tio ole mil­lään taval­la ehti­nyt mukaan, ja toi­mim­me nykyi­ses­sä ympä­ris­tös­säm­me käy­tän­nös­sä aivan samal­la geneet­tis-psy­ko­lo­gi­sel­la varus­tuk­sel­la kuin kivi­kau­ti­set met­säs­tä­jä-keräi­li­jät omas­saan, kuten esim. jou­ni lund­berg esit­ti ylempänä. 

    Täs­tä seu­raa, että esi­mer­kik­si ras­vai­sen ruu­an ja lihan hel­pon saa­ta­vuu­den takia bio­lo­gi­set viet­tim­me joh­ta­vat omien etu­jem­me vas­tai­seen ylen­syön­tiin. Samaa voi­daan kai odot­taa tapah­tu­van kun teem­me kult­tuu­ri­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia rat­kai­su­ja, eli on täy­sin mah­dol­lis­ta että perus­tu­lo­jär­jes­tel­mä on ratio­naa­li­ses­ti etu­jem­me mukai­nen, vaik­ka petok­sen tun­nis­ta­mi­seen liit­ty­vät vais­tom­me herää­vät sitä vastustamaan.

    Tääl­lä sit­ten käy­dään (onnek­si) ratio­naa­lis­ta kes­kus­te­lua sii­tä, onko perus­tu­lo hyvä vai huo­no idea, eikä meil­lä tämän aloi­tuk­sen ja kom­ment­ti­ket­jun debat­tia terä­väm­piä väli­nei­tä asian sel­vit­tä­mi­sek­si ole. 

    Asia mis­tä kai monet ovat samaa miel­tä on se, että nime­no­maan Suo­men kal­tai­sis­sa mais­sa tek­no­lo­gian kehi­tys on joh­ta­nut tilan­tee­seen, mis­sä suu­ri osa ihmi­siä ei voi toteut­taa bio­lo­gis­ta impe­ra­tii­vi­aan olla hyväk­syt­ty yhtei­sön jäsen, kos­ka kult­tuu­ri­ses­ti mää­ri­tel­tyä roo­lia kokoai­kai­se­na palk­ka­työn­te­ki­jä­nä ei löy­dy kaikille.

    Jos tilan­ne tosi­aan on pysy­väs­ti tämä, eikä muu­tu esim. huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen takia, niin seu­rauk­se­na on mie­les­tä­ni joko kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta tai sit­ten itkua ja kulttuurievoluutiota. 

    Kult­tuu­ri­set ideat vali­tet­ta­vas­ti ovat aikam­me tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen nopeu­teen ver­rat­tu­na erit­täin hitaas­ti muut­tu­via. Ne muut­tu­vat pää­asis­sa vain yhdet hau­ta­jai­set ker­ral­laan, joten näky­vis­sä ole­va kult­tuu­ri­nen kehi­tys tulee ole­maan uskoak­se­ni reak­tio­ta edes­säm­me ole­vien val­ta­vien haas­tei­den aihaut­ta­miin kriiseihin.

    Var­si­nai­seen kysy­myk­seen perus­tu­lon toi­vot­ta­vuu­des­ta en muu­ten vie­lä­kään osaa sanoa juu­ta enkä jaata. 

    Kos­ka kuu­lun pie­neen vähem­mis­töön, jon­ka mie­les­tä Maon kult­tuu­ri­val­lan­ku­mous oli lois­ta­va menes­tys, sil­lä sen tuh­kis­ta löy­tyi sel­keä suun­ta Kii­nan moder­ni­soi­tu­mis­ke­hi­tyk­sel­le nime­no­maan sen kai­ken­kat­ta­van rik­ki­re­pi­vyy­den takia, niin saat­tai­sin olla val­mis heit­tä­mään perus­tu­lon kal­tai­sen jakoa­vai­man vakiin­tu­nei­den toi­min­ta­mal­liem­me rat­tai­siin pel­käs­tään näh­däk­se­ni mitä sii­tä sit­ten seu­raa. Ris­ki­hän oli­si lop­pu­jen lopuk­si aika pie­ni, me voi­tai­siin aina pys­tyt­tää tuki­vii­dak­ko uudes­taan, mut­ta pääs­täi­siin aina­kin aloit­ta­maan puh­taal­ta pöy­däl­tä. Toden­nä­köi­ses­ti me kui­ten­kin vain sää­te­lem­me indek­si­si­don­nai­suus­pro­sent­te­ja kan­si­tuo­leil­lam­me aina­kin seu­raa­vat 20 vuotta;)

  69. Ode
    Varak­kai­den lep­pois­ta­mis­ta sub­ven­toi­daan jo nyt progres­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la ja paljon

    Minus­ta tuo on mel­ko eri­koi­nen näke­mys subventiosta.

    Jos esi­mer­kik­si tur­ku­lai­set juris­tit rutii­nin­omai­ses­ti kid­nap­pai­si­vat mil­jo­nää­re­jä lun­nai­den toi­vos­sa, niin tämä­kin oli­si var­maan sel­keä sub­ven­tio kes­ki­tu­loi­se­na pysymiselle…?

  70. BTW Kun kuun­te­lee rei­lus­ti vasem­mal­la ole­vien hen­ki­löi­den teol­li­suu­den vähät­te­lyä, niin ei tar­vit­se enää ihme­tel­lä mik­si SAK-lai­set lii­tot ovat koh­ta täy­sin perus­suo­ma­lais­ten hallussa.

  71. kom­men­taat­to­ri kirjoitti:

    > Onko täs­sä tilaa kes­kus­te­lul­le käsit­tees­tä yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ?

    Yksin­ke­ra­ti­nen tapa voi­si olla suo­rien kulu­jen ver­taa­mi­nen suo­riin hyö­tyi­hin. Jos tei­den var­sien sii­vous tuot­taa mai­se­mal­lis­ta hyö­tyä enem­män kuin sii­vo­jan mat­kus­tus- ja työ­vaa­te­ku­lut ovat, työ tuot­taa lisä­ar­voa. Mui­ta­kin para­met­re­ja voi olla, mut­ta tätä noin kar­keas­ti tavoittelin.

    > Jos yhteis­kun­nal­le vähän­kin lisä­ar­voa tuot­ta­va työ on esi­mer­kik­si sii­voa­mis­ta, niin se uhkaa sii­vouk­ses­ta elä­viä, aina­kin jos­sain vaiheessa.

    Jos kan­sa­lai­sil­le mak­se­taan perus­tu­loa vaik­ka­pa kol­man­nes mini­mi­pal­kas­ta, tulee sii­voo­jan palk­kaus noin kol­man­nes­ta hal­vem­mak­si kuin aiem­min. Näin sii­vous­työn kysyn­tä kas­vaa. Nykyi­set sii­voo­jat ja uudet sii­voo­jat ovat samas­sa ase­mas­sa. Van­haa sii­voo­jaa ei pot­ki­ta pois, vaan koke­nei­suu­ten­sa vuok­si hän on ehkä uut­ta hie­man parem­mas­sa ase­mass­sa. Jos he ovat töis­sä mini­mi­pal­kal­la, val­tio mak­saa taval­laan kol­man­nek­sen molem­pien palkasta.

    Yhtä­lös­tä jää pois uudel­le sii­voo­jal­le aiem­min mak­set­tu työt­tö­myys­kor­vaus. Sil­lä voi­daan ehkä kui­ta­ta nuo mak­se­tut kan­sa­lais­pal­kat. Tar­koi­tus on, että liik­keel­le läh­de­tään niin, että val­tion kulut eivät kas­va. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ylei­sen toi­me­liai­suu­den lisään­ty­mi­sen (työt­tö­mä­nä ja tuot­ta­mat­to­ma­na olei­lun sijaan) pitäi­si hyö­dyt­tää talout­ta kokonaisuudessaan.

    > Sii­vouk­sen käsi­tet­tä täs­sä voi laa­jen­taa esim. kun­nan puu­tar­ha­töi­hin (rehe­vöi­ty­neet pals­tat ja tienvierustat).

    Aivan. Toi­vot­ta­vas­ti jär­jes­tel­mä hou­kut­te­lee myös “nor­maa­lia” elin­kei­noe­lä­mää palk­kaa­maan lisää työn­te­ki­jöi­tä. Uusien pal­kat­ta­vien ei siis tar­vit­se teh­dä vält­tä­mät­tä vapaa­ta yri­tys­to­min­taa hait­taa­mat­to­mia “kuk­kais­tu­tus­töi­tä”, vaan tar­koi­tus on piris­tää kaik­kia alo­ja, ja työl­lis­tää kaik­ki työ­ky­kyi­set ja ‑haluk­kaat, useam­min yksi­tyi­sel­le kuin jul­ki­sel­le puolelle.

    > Miten pal­jon näi­den töi­den teet­tä­mi­nen vapaal­la työ­voi­mal­la on sitä yhteis­kun­nal­le vähän­kään lisä­ar­voa tuot­ta­vaa työtä?

    Mie­les­tä­ni kau­niit kuk­kais­tu­tuk­set­kin tuo­vat riit­tä­vän pal­jon lisäi­loa riit­tä­vän monil­le kan­sa­lai­sil­le. Samoin moni muu huo­len­pi­to ympä­ris­tös­täm­me (hie­ko­tus jne.).

    > jot­ta ne lor­vi­jat saa­tai­siin töihin…

    Tuo on ehkä eril­li­nen kysy­mys. Tar­jo­taan ensin töi­tä haluk­kail­le, ja pois­te­taan halu jää­dä työt­tö­mäk­si negai­tii­vis­ten kan­nus­ti­mien vuok­si. SIt­ten voi­daan har­ki­ta kuin­ka “kan­nus­ta­va” jär­jes­tel­män pitäi­si olla “lor­vi­joi­ta” koh­taan. On sel­vää, että tar­vi­taan myös oikea tuki­ta­so niil­le, jot­ka eivät halua teh­dä töi­tä, vaik­ka nii­tä oli­si tajoil­la­kin ja kykyä peri­aat­tees­sa oli­si. Kir­joi­tin jos­kus blo­gis­sa­ni kak­si­ta­soi­ses­ta perus­tu­lo­mal­lis­ta (link­ki blo­giin yllä nime­ni kohdalla).

    > — Juu, me lähe­te­tään sut nyt täl­la­seen ja täl­la­seen työt­tö­myys­työ­hön näin mielenterveyssyistä.

    Useim­mat eivät var­maan­kaan haluai­si teh­dä työ­tä, joka luo­ki­tel­laan nega­tii­vi­sen tuot­ta­vuu­den työk­si, ja jota tee­te­tään vain sik­si, että oli­si jotain teke­mis­tä. Ehkä joku osaa ottaa työn tera­pia­na­kin. Toi­saal­ta jo nyt monel­la työ­pai­kal­la väki tie­tää ole­van­sa tuot­ta­mat­to­mia lyhyi­tä aiko­ja sil­loin, kun tilauk­sia ei oikein ole. Rajan­ve­to on han­ka­laa, eikä lei­maa­mi­nen ole toi­vot­ta­vaa­kaan. Ehkä lähes­tyn asi­aa työn­teon oikeu­den näkö­kul­mas­ta. Yhteis­kun­ta voi­si jär­jes­tää kai­kil­le haluk­kail­le töi­tä. Esi­mer­kik­si minus­ta kai­kil­la työ­ha­luk­kail­la kehi­tys­vam­mai­sil­la voi­si olla oikeus työ­hön. On saman­te­ke­vää vetä­vät­kö vaik­ka­pa työ­pai­kan val­vo­jien kus­tan­nuk­set työn tuot­ta­vuu­den pak­ka­sen puo­lel­le. Täs­sä tapauk­ses­sa val­vo­jia tar­vit­tai­siin joka tapauk­ses­sa. Yhteis­kun­nan koko­nai­se­tu on plus­sal­la. Myös tuos­sa viit­taa­mas­sa­ni kak­si­ta­soi­ses­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa työ oli­si kan­sa­lai­sen perus­oi­keus, ja se taat­tai­siin kai­kil­le halukkaille.

    > Työt­tö­mien armei­jan käyt­tä­mi­nen voi hyvin­kin joh­taa huo­noi­hin tulok­siin ensin­nä­kin työt­tö­mien itsen­sä kan­nal­ta (mikä asia pitäi­si ottaa ensi sijas­sa huo­mioon, vaik­ka tääl­lä monet kom­men­tit ovat usein­kin tämän asian sivuut­ta­neet epä­re­le­vant­ti­na), samaa työ­tä jo teke­vien kan­nal­ta, yhteis­kun­nan kan­nal­ta koko­nai­suu­te­na (esim. vero­tu­lo­jen vähe­ne­mi­nen, kun ennen sai vero­ja työ­tä­te­ke­väl­tä, niin nyt se enti­nen työ­tä­te­ke­vä voi itse olla työtön).

    Pyrin raken­ta­maan mal­lin niin, että nyt työs­sä­ole­vat eivät kär­si­si, vaan tulok­se­na oli­si vain sen tasoi­nen tuki (ja kan­nus­tin­louk­ku­jen pois­to), että työ­tä kan­nat­tai­si teet­tää nykyis­tä enem­män. Ver­tu­lot pie­ne­ni­si­vät hie­man alim­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa, mut­ta toi­saal­ta sosi­aa­li­ku­luis­sa oli­si tar­koi­tus sääs­tää saman ver­ran, ja yhteis­kun­nan lisään­ty­neen toi­me­liai­suu­den kaut­ta oli­si lopul­ta tar­koi­tus saa­da lisää verotuloja.

  72. Osmo: “…Varak­kai­den lep­pois­ta­mis­ta sub­ven­toi­daan jo nyt progres­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la ja paljon…”

    Ei kai meil­lä kovin kau­aa ole enää progres­sii­vis­ta tulo­ve­roa? Tasa­ve­ron hyvät puo­let sekä alim­mis­sa että ylim­mis­sä tulo­luo­kis­sa ovat niin yksi­se­lit­tei­sest, eikä sil­lä toi­saal­ta ole mer­ki­tys­tä keskituloisille.

  73. Tus­kin kes­ki­tu­loi­set perus­tu­lon takia jät­täi­si­vät päi­vä­työn­sä ja alkai­si­vat vil­jel­lä bio­dy­naa­mis­ta ruo­kaa pie­nis­sä yhteisöissä… 🙂

    Var­sin­kin jos kes­ki­luok­ka kulut­taa rik­kaim­pien tavoin ja pyr­kii hei­dän kulutustottumuksiinsa.

    Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen tut­ki­jan Heik­ki Tai­mion mie­les­tä kes­ki­luok­ka pyr­kii samal­le kulu­tus­ta­sol­le kuin ylem­pi luok­ka ja on alka­nut vas­tus­taa kes­ki­tu­lois­ten koh­taa­maa mel­ko kor­ke­aa vero­tus­ta ja tulon­siir­to­ja köy­hem­mil­le kos­ka se jät­tää heil­le itsel­leen vähem­män varo­ja omaan kulutukseen.

    Siis kes­ki­luok­ka on huo­man­nut että kol­lek­tii­vi­ses­ta kulu­tuk­ses­ta ei ole niin pal­joa iloa kuin sel­lai­sis­ta varois­ta, joi­den käyt­tö on hei­dän omas­sa päätösvallassaan.

    Olen huo­man­nut saman omis­sa kulu­tus­tot­tu­muk­sis­sa­ni: on hie­noa mat­kus­tel­la muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa ja tun­tea itsen­sä rik­kaak­si kun voi juo­da sham­pan­jaa Parii­sin Ritzis­sä 300–500 eurol­la illas­sa vaik­ka se vei­si­kin kym­me­nes­osan kuu­kau­den nettopalkasta. 

    Oli­si­ko val­tiol­la muka minun mie­les­tä­ni näil­le rahoil­le hyö­dyl­li­sem­pää käyttöä? 🙂

  74. Onko joku kir­joit­ta­nut mah­dol­li­ses­ta käy­tän­nön pro­jek­tis­ta perus­tu­loon siirtymisessä?

    Itse itseä­ni jat­kaen, eli kuin­ka perus­tu­loon siir­ryt­täi­siin käy­tän­nös­sä: Mil­lai­sel­la aika­tau­lul­la, mil­lai­sin resurs­sein (ket­kä pää­tök­sen­te­ki­jät jne), mil­lai­ses­sa laajuudessa?

    Vai tar­vit­see­ko Euroop­pa ket­te­räm­män pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sin. Muu­tos-puo­lu­een esit­tees­sä Sveit­sis­sä “Jos kan­sa­lais­aloi­te saa riit­tä­vän laa­jan kan­na­tuk­sen, sii­tä on jär­jes­tet­tä­vä kan­sa­nää­nes­tys, jon­ka tulos on päät­tä­jiä sito­va.” [http://www.muutos2011.fi/sd-dia05.html]

    Btw, tuo Muu­tos-puo­lue on nos­ta­nut aiem­min esil­le perus­tu­loa mm. ehdo­kas Aki Greus :n haas­tat­te­lus­sa löyh­kää­väl­lä Hom­ma­fo­ru­mil­la http://hommaforum.org/index.php/topic,29206.0.html ja mm. täällä
    http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?99-Tukiviidakosta-perustuloon

  75. No miä olen lep­pois­ta­nut siten, että aamu­virk­ku­na tulen seit­se­män jäl­keen ja teen pape­ri­hom­mat sil­loin. Päi­vä­oh­jel­mas­ta olen kar­si­nut kaik­ki tur­hat tauot ja paus­sit siir­tä­mäl­lä ne päi­vän lop­puun. Näin on saa­tu se jos­kus loput­to­man tun­tui­nen not­ku­mi­nen pois. Kun hom­mat on teh­ty, läh­den kotiin, esim. “tut­ki­maan ammat­ti­kir­jal­li­suut­ta” tms, joil­le myös on omat tilan­sa päiväohjelmissa.
    Mie­len­kiin­tois­ta on se, että täl­lä lep­pois­ta­mi­sel­la abso­luut­ti­nen teh­ty työ­mää­rä on jopa hie­man lisään­ty­nyt. Kaik­ki ovat tyytyväisiä.

  76. Ei ole kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta nis­ka­li­mas­sa työ­tä teke­vät insi­nöö­rit “uskal­ta­vat hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä” ja alka­vat pyö­rit­tää jotain kivaa kuk­ka­kaup­paa tai kahvilaa.

    No jos se kuk­ka­kaup­pa tai kah­vi­la on oikeas­ti kiva niin ehkä se voi­kin olla? 

    Vaka­vas­ti puhuen yrit­tä­jyy­des­tä ja perus­tu­los­ta. Yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­sen kyn­nys on Suo­mes­sa mel­koi­sen kor­kea, sekä kult­tuu­ril­li­ses­ti että ihan tulo­ta­sol­li­ses­ti. Jos perus­tu­lo lain­kaan lisäi­si esi­mer­kik­si iso­jen tek­no­lo­gia­fir­mo­jen työn­te­ki­jöi­den halu­ja hypä­tä pois ja ryh­tyä vaik­ka saman alan yrit­tä­jik­si niin miten se voi­si olla kan­san­ta­lou­del­la mitään muu­ta kuin HYVÄ asia? Isot fir­mat kehit­te­lee pal­jon mie­len­kiin­toi­sia jut­tu­ja, jot­ka sit­tem­min hylä­tään kun ei sovi “ydin­osaa­mi­seen”. Jos nämä hylä­tyt ideat kui­ten­kin voi­si­vat juu­ri uusien yri­tys­ten kaut­ta pääs­tä mark­ki­noil­le niin hyvä­hän tämä oli­si kansantaloudelle? 

    Eli Nokian insi­nöö­ri ei vält­tä­mät­tä läh­ti­si perus­tu­lon takia pitä­mään kuk­ka­kaup­paa vaan raken­ta­maan sitä seu­raa­vaa Angry Bird­siä, ennemminkin. 

    Unoh­ta­mat­ta sitä että jos yrit­tä­jyy­des­tä tuli­si var­tee­no­tet­ta­vam­pi ura­vaih­toeh­to niin yri­tyk­set jou­tui­si­vat panos­ta­maan työn­te­ki­jöi­den­sä viih­ty­vyy­teen ja palk­kauk­seen enemmän.

  77. Sylt­ty,
    Osmo var­maan­kin tar­koit­ti sanoa, että parem­pi­tu­lois­ten työn­te­koa ran­kais­taan jo nyt kor­keal­la progres­siol­la. Ehkä ei pitäi­si valit­taa, toi­ses­sa pääs­sä jakau­maa ne mar­gi­naa­li­ve­rot ovat vie­lä kovempia.

    Kari

  78. Olen luke­nut läpi tämän pals­tan teks­tit, joka suu­rim­mal­ta osin on mie­les­tä­ni hyvin­kin fik­sua dialogia.

    Yksi asia kui­ten­kin häm­mäs­tyt­tää. Tee­ma­na on se, että miten käy Euroo­pan / Suo­men sosi­aa­li­po­li­tii­kan. Huo­nos­ti näyt­tää käyvän…

    Yksi puo­li täs­sä on se, että miten ne rahat par­hai­ten tör­sä­tään. Siis käy­dään tätä klas­sis­ta rahan­ja­ko-kes­kus­te­lua, mikä tie­ten­kin sinän­sä on hyvä asia.

    Toi­nen, puo­li on kui­ten­kin se, että mis­tä ne rii­va­tun rahat sit­ten oikein saa­daan kasaan. 

    Sii­tä ei käy­dä mitään jär­keen­käy­vää keskustelua.

    Täs­sä tulee sel­lai­nen tun­nel­ma, että aja­tel­laan eufo­ri­ses­ti raho­jen tip­pu­van ikään­kuin tai­vaas­ta, ilma hikeä ja kyyneleitä.

    Kuu­lem­ma hal­li­tus poh­tii nyt hädis­sään jon­kin­lais­ta tupoa!

    Yri­te­tään siis kään­tää kel­lo takai­sin Brezh­ne­vin aikaan! 

    Koe­te­taan pala­ta nii­hin aikoi­hin kun vii­nan voi­mal­la ja tupa­kan­sa­vui­ses­sa kabi­ne­tis­sa ja sau­nas­sa, kym­me­nen vuo­ri­neu­vos­ta ja ase­ve­li­so­sia­lis­tia rat­koi suk­ke­las­ti täl­lai­set ongelmat.

    Kaik­kien pitäi­si kui­ten­kin jo tun­nus­taa, että maa­il­ma on rajus­ti muut­tu­nut nois­ta ajoista. 

    Täl­lai­nen tupo-han­ke lopul­li­ses­ti pal­jas­taa poliit­ti­sen eliit­tim­me ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen umpi­ku­jan ja konkurssitilan.

    Pääl­le päät­tek­si Suo­mes­sa val­lit­see nyt vaka­va inves­toin­ti­la­ma ja käy­tän­nön myyn­ti­työ­tä teke­vät tie­tä­vät, että ennus­mer­kit ovat nyt poik­keuk­sel­li­sen surkeat.

    Esi­mer­kik­si pien­ta­lo­sek­to­ril­la ensi vuo­den tilauk­set ovat vähen­ty­neet yli puolella…

    Tak­si­kus­kit ker­to­vat, että ajot ovat vähen­ty­neet niin pal­jon, että uusien tak­si­mies­ten kurs­sit on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la peruttu…

    Suur­teol­li­suus on jo hylän­nyt Suo­men ja ainoa todel­li­nen tule­vai­suu­den toi­vom­me on dynaa­mi­nen ja menes­ty­vä PK-sek­to­ri. Vain se voi antaa mer­kit­tä­vää talous­kas­vua ja työllisyyttä.

    Rat­kai­su on siis se, että teh­dään raju­ja toi­mia sen eteen, että Suo­mes­sa kan­nat­taa yrit­tää ja investloida.

    Paras­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa on nimit­täin antaa hyvä työpaikka!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka edes yrit­tää, ja täl­lä ker­taa venäjäksi.

  79. Täs­sä on use­aan ottee­seen kysel­ty että kuka oli­si oikeu­tet­tu perus­tu­loon. Itse näki­sin ainoa­na jär­ke­vä­nä myön­tö­pe­rus­tee­na Suo­men vakuu­tuk­seen kuu­lu­mis­ta (asu­mi­sen tai työs­ken­te­lyn perusteella).

    Suu­rin osa Kelan etuuk­sis­ta pyö­ri­si ihan samal­la taval­la vaik­ka meil­lä oli­si perus­tu­lo. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä kaik­ki ansio­si­don­nai­set etuu­det (van­hem­pain­päi­vä­ra­hat, sai­raus­päi­vä­ra­hat ja toi­von mukaan työt­tö­myys­päi­vä­ra­hat, jot­ka voi­si siir­tää koko­naan Kelalle).

    Myös­kään kun­tou­tus, lää­ke­kor­vauk­set, sai­raan­hoi­don­kor­vauk­set, per­he-eläk­keet, vakuut­ta­mi­set, vam­mais­tuet tai esim. lap­si­li­sät pysyi­si­vät ennal­laan, ja tar­vit­si­vat vie­lä ratkaisutyötä.

    Sit­ten on vie­lä asu­mis­tu­ki, joka tus­kin pois­tui­si tar­peet­to­ma­na, mut­ta toi­voi­sin että sii­tä voi­si teh­dä vero­tuk­ses­sa tar­kis­tet­ta­van etuu­den (ver­taa opis­ke­li­jan asu­mis­li­sä), jol­loin sen­kään byro­kra­tia ei hait­tai­si työn vastaanottamista.

    Itse näki­sin että perus­tu­lol­la on kak­si suur­ta etua:

    1) Jos siir­ryt etuu­del­ta toi­sel­le, niin et voi jää­dä nol­la­tu­loil­le käsit­te­ly­ai­koi­jen vuoksi.

    2) Ver­ra­taan jär­jes­tel­mää jos­sa vas­tas­sa on 400 euron perus­tu­lo ja 200 euron “työn­ha­ku­li­sä” sekä 600 euron nor­maa­li työttömyyspäiväraha. 

    Jos 1e palk­ka­tu­loa vähen­tää sekä työn­ha­ku­li­sää että työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa 50c, niin ensim­mäi­ses­tä sys­tee­mis­tä on omil­laan, jos pys­tyy ansait­se­maan 400 e/kk palk­ka (ja vapaa vie­lä aikai­sem­min jos esim. halu­aa elää 400 euron perus­tu­lol­la ja 200 euron pal­kal­la, eikä käyt­tää ener­gi­aa lap­pu­jen lähet­tä­mi­seen, kos­ka koh­dal­le sat­tui parin kuu­kau­den huo­nom­pi jakso).

    Jos saan palk­ka 100 euroa, niin minul­la on käy­tet­tä­vis­sä 400e + 100e (brut­to­na), ja etuus­pää­tös­tä odot­taa 150e. 

    Toi­ses­sa sys­tee­mis­sä pitää palaut­taa lap­pu­ja ja odo­tel­la pai­vä­ra­ha­pää­tök­siä vie­lä sii­nä vai­hees­sa kun palk­ka on vajaa 1200 e/kk (tie­ten­kin täs­sä pätee sama, että 1000e saa­va voi ski­pa­ta byrokratian).

    Jos saan palk­ka täs­sä sys­tee­mis­sä 100 euroa, niin minul­la on käy­tet­tä­vis­sä 100e (brut­to­na), ja etuus­pää­tös­tä odot­taa 550e. 

    Mis­sä jär­jes­tel­mäs­sä sinä ottai­sit mie­lum­min vas­taan jon­kun tila­päi­sen työn? Huo­maa että molem­mis­sa tapauk­sis­sa pal­kas­ta jää käteen vain 50e.

    Tätä mal­lia­han voi sit­ten muo­ka­ta miten halu­aa, mut­ta perus­idea tulee var­maan selväksi.

    Perus­tu­lo­mal­lis­sa tie­ten­kin vero­tus on kireäm­pi, kos­ka tar­koi­tuk­se­na ei ole saa­da ihmi­sil­le perus­tu­lon ver­ran lisää rahaa kuu­kau­des­sa. Tämä on kui­ten­kin jo oma asian­sa, ja muis­taak­se­ni Osmo on käsi­tel­lyt tätä kirjassaan.

  80. Austrian:

    Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen tut­ki­jan Heik­ki Tai­mion mie­les­tä kes­ki­luok­ka pyr­kii samal­le kulu­tus­ta­sol­le kuin ylem­pi luokka… 

    Tämä on näi­tä his­to­rial­li­sia vakoi­ta, ylä­luo­kan kulu­tus­tot­tu­muk­sia on aina pyrit­ty emuloimaan.

    …ja on alka­nut vas­tus­taa kes­ki­tu­lois­ten koh­taa­maa mel­ko kor­ke­aa vero­tus­ta ja tulon­siir­to­ja köy­hem­mil­le kos­ka se jät­tää heil­le itsel­leen vähem­män varo­ja omaan kulutukseen. 

    Kun­nes ne huo­maa­vat las­kea pal­jon­ko mak­saa saa­da lap­set kou­lu­tet­tua ja pidet­tyä yllä ter­vays­va­kuu­tus­ta ame­rii­kan malliin.

    Siis kes­ki­luok­ka on huo­man­nut että kol­lek­tii­vi­ses­ta kulu­tuk­ses­ta ei ole niin pal­joa iloa kuin sel­lai­sis­ta varois­ta, joi­den käyt­tö on hei­dän omas­sa päätösvallassaan. 

    Mikä me todet­tiin ääni­hyö­ky­nä liber­taa­ni ehdok­kail­le ja puo­lueil­le vii­me vaaleissa…siis eihän näin käy­nyt. Itse asias­sa kes­ki­luok­ka­han vai­kut­taa pikem­min­kin ole­van enem­män huo­lis­saan sii­tä, että kol­lek­tii­vi­seen kulu­tuk­seen ei enää oli­si tule­vai­suu­des­sa varaa, var­sin­kin jos arvioi sil­tä kan­nal­ta että kokoo­mus perus­te­lee polii­tiik­kaan­saa usein hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­sel­la, ts. kol­lek­tii­vi­sen kulu­tuk­sen tason ylläpitämisellä.

  81. Otta­kaa joku asia sel­vit­tääk­sen­ne, perus­ta­kaa pro­jek­til­le seu­ran­ta­si­vu mah­dol­li­suuk­sin “dona­toi­da” (minä aina­kin kan­tai­sin kor­te­ni kekoon). Hal­la-aho­lai­nen nöy­ris­te­le­mä­tön asen­ne puri­si var­mas­ti. Vaik­ka hal­li­tuk­sen hyvä­ve­li­so­si­aa­li­po­li­tiik­ka ei täl­lai­seen oikein kannustane.

  82. jlbl:

    Jos van­han mal­lin mukai­nen toi­min­ta alkaa tök­kiä, niin ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­sen bio­lo­gi­nen poh­ja suun­taa kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta suun­taan, jos­sa ihmi­nen voi parem­min toteut­taa bio­lo­gi­sia impe­ra­tii­ve­jaan (syö­mi­nen, sek­si, yhtei­sön arvos­tus, vas­ta­vuo­roi­suus, yhteis­toi­min­nan tuot­ta­ma hyö­ty eloon­jää­mi­ses­sä jne.). 

    Näin siis peri­aat­tees­sa. Yhteis­kun­nal­li­sen evo­luu­tion kan­nal­ta olen­nai­nen kysy­mys on kui­ten­kin se, miten kysei­set impe­ra­tii­vit yhtei­sös­sä toteu­tu­vat ja miten nii­den jakau­ma ajan mit­taa kehit­tyy. Teo­reet­ti­si­na vas­ta­pa­rei­na ovat kes­kus­joh­toi­nen, hie­rark­ki­nen jär­jes­tel­mä ja kan­san­val­tai­nen, tasa-arvoi­nen jär­jes­tel­mä. Edel­li­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä hui­pul­la ole­vat pys­ty­vät toteut­ta­maan halu­jaan ylen­palt­ti­ses­ti, mut­ta alem­mil­la tasoil­la ole­vat eivät. Jäl­kim­mäi­ses­sä kaik­ki pys­ty­vät toteut­ta­maan halu­jaan suun­nil­leen samal­la tasol­la, kukaan ei ylen­palt­ti­ses­ti, mut­tei kukaan jää mis­tään osattomaksikaan.

    Käy­tän­nön kehi­tys näyt­täi­si kul­ke­van vuo­ro­tel­len kum­paa­kin suun­taan poi­ke­ten, mut­ta kui­ten­kin niin, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yhtei­sen arvo­maa­il­man muo­dos­ta­vat yhtei­söt ovat laa­jen­tu­neet ja voi­ton ovat vie­neet tasa-arvoi­sem­min raken­tu­neet. Täl­le on ilmei­nen seli­tys. Kehi­tys on tie­don kehit­ty­mis­tä ja yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys on yhteis­kun­nal­li­sen tie­don, siis yhtei­sen, kaik­kien samal­la taval­la ymmär­tä­män tie­don kehit­ty­mis­tä. Tähän näh­den seu­raa­va kom­ment­ti­si on ymmär­ret­tä­vä mut­ta outo.

    Kos­ka kuu­lun pie­neen vähem­mis­töön, jon­ka mie­les­tä Maon kult­tuu­ri­val­lan­ku­mous oli lois­ta­va menes­tys, sil­lä sen tuh­kis­ta löy­tyi sel­keä suun­ta Kii­nan moder­ni­soi­tu­mis­ke­hi­tyk­sel­le nime­no­maan sen kai­ken­kat­ta­van rik­ki­re­pi­vyy­den takia 

    Täl­lä logii­kal­la­han voi­tai­siin usei­ta suu­ria onnet­to­muuk­sia, vaik­ka­pa tois­ta maa­il­man­so­taa ja neu­vos­to­so­sia­lis­mia kut­sua menes­tyk­sik­si, kos­ka nii­den tuh­kas­ta on nous­sut entis­tä tasa-arvoi­sem­pi Eurooppa. 

    Ymmär­rän kehi­tyk­sen sil­lä taval­la, että täl­lai­sis­ta onnet­to­muuk­sis­ta ote­taan oppia ja nii­tä yri­te­tään vält­tää. On pyrit­tä­vä ilman suu­ria onnet­to­muuk­sia sii­hen yhteis­kun­nal­li­seen tilan­tee­seen, mikä nii­den tuh­kas­ta nousisi. 

    Monet mer­kit viit­taa­vat sii­hen, että olem­me jäl­leen ker­ran suu­ren onnet­to­muu­den uhkaa­mia. Talou­det romah­te­le­vat siel­lä tääl­lä ja domi­no­vai­ku­tus saat­taa kaa­taa koko sys­tee­min. Olen­nai­nen kysy­mys kuu­luu: jos maa­il­man­ta­lous romah­tai­si suu­ria tuho­ja aiheut­taen, mil­lai­nen talous sii­tä nousi­si, mikä ei enää romah­tai­si samal­la taval­la? Sii­hen oli­si pyrittävä.

    Jos näke­myk­se­ni on oikea, se tar­koit­taa että mei­dän oli­si jo nyt pyrit­tä­vä entis­tä tasa-arvoi­sem­paan maa­il­man­ta­lou­teen. Talou­den (mah­dol­li­suuk­sien) tasa-arvoi­suus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta ylhääl­tä ohjat­tua, sosia­lis­tis­ta tasa-arvoa vaan kulut­ta­jien eli osta­jien kes­ki­näis­tä tasa-arvoa, jon­ka omi­nais­piir­teis­tä olen täs­sä­kin blo­gis­sa useas­ti kir­joit­ta­nut; koos­te omas­sa blogissani. 

    Mitä tulee kan­sa­lais­palk­kaan, niin se on sel­väs­ti lin­jas­sa talou­den tasa-arvos­tu­mis­ke­hi­tyk­sen kans­sa. Se ei kui­ten­kaan pois­ta tar­vet­ta eri­tyi­sen suu­riin ja tär­kei­siin sosi­aa­li­siin tukiin.

  83. Vie­lä pie­ni lisäys. Talou­den tasa-arvoi­suus ei siis tar­koi­ta ylhääl­tä ohjat­tua, sosia­lis­tis­ta tasa-arvoa mut­ta ei myös­kään tuot­ta­jien kes­ki­näis­tä tasa-arvoa, mikä on kapi­ta­lis­min ihan­ne, vaan kulut­ta­jien eli osta­jien kes­ki­näis­tä tasa-arvoa.

  84. Sep­po Korp­poo, jos antai­sit jotain viit­tei­tä väit­teil­le­si pel­kän pelot­te­lun sijaan?

    Ja kovas­ti­han tääl­lä käy­dään kes­kus­te­lua sii­tä mis­tä ne rahat revi­tään: et kai kuvit­te­le että huvik­sem­me oli­sim­me jaka­mas­sa perus­tu­loa kai­kil­le? Yrit­te­liäi­syyt­tä ja kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­kua­han sii­nä aje­taan, eli juu­ri sitä rahan hankkimis‑, ei tuhlaamispuolta.

    Voi­sit myös ker­toa, mitä pahaa sii­nä tupos­sa (mil­lai­se­na sitä nyt sit­ten yri­te­tään­kään uusia) var­si­nai­ses­ti on? Pelk­kä “van­huus” ei ole syy mihin­kään — tar­kal­leen mil­lä taval­la tämä van­huus hait­taa sen toimintaa?

  85. kun­pa oli­sit otta­nut kan­taa tähän len­non­joh­ta­jien lakkoon.

    muis­taak­se­ni sanoit että jos junan­suo­rit­ta­jat mene­vät lak­koon niin hei­dät on help­po korvata.

    mut­ta asiaan:hullunkurista että Suo­mes­sa nos­tet­tiin perus­tur­vaa 100e/kk kun muu­al­la las­ke­taan palk­ko­ja ja mui­ta etuuksia.

    eläm­me lin­tu­ko­dos­sa joi­ta ei lama koske.

    ja lopuk­si kaik­kein huo­les­tut­ta­vin tieto:vaihtotase on ali­jää­mäi­nen koko vuo­den osalta.

  86. Austrian. “…Oli­si­ko val­tiol­la muka minun mie­les­tä­ni näil­le rahoil­le hyö­dyl­li­sem­pää käyttöä?”

    Todel­li­suu­des­sa­han sinä tuos­sa juu­ri pelas­tat Euroop­paa. Käy­tät pal­ve­lui­ta, joi­ta ei voi sanoa miten­kään riis­to­hin­noi­tel­luik­si. Tar­joi­li­jal­le mak­se­taan kun­nol­la ja toden­nä­köi­ses­ti pokel­le, kokil­le, ovi­mie­hel­le, sii­voo­jal­le ja pyyk­kä­ril­lek­kin, joka pesee pöy­tä­lii­nan jäl­kee­si, kun kui­ten­kin läi­ky­tät vähän liinalle. 😉 

    Olet luo­mas­sa työ­tä EU:ssa. Kun kaik­ki ymmär­tä­vät tuon, niin meil­lä menee parem­min. (Perus­tuo­tan­toa, joka luo vau­rau­den tar­vi­taan tie­tys­ti pohjalla.)

    Val­tio ei ole kovin teho­kas tapa käyt­tää rahaa. Val­tion tulee kes­kit­tyä vain edel­ly­tys­ten luo­mi­seen. Kes­kei­siä edel­ly­tyk­siä ovat infra ja tur­val­li­suus. Nyky­ään osin myös kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to kat­so­taan tämän­kal­tai­sek­si kes­kei­sek­si menestystekijäksi.

  87. En löy­tä­nyt yhtään pos­taus­ta, mis­sä oli­si tar­kas­tel­tu asia euroa­lu­een kan­nal­ta. Eikö vakaus­ra­has­tot tar­koi­ta ja edel­ly­tä sosi­aa­li­po­li­tii­kan harmonisointia. 

    Esi­mer­kik­si Ruot­si on perus­tel­lut jää­mis­tään pois euroa­lu­ees­ta ja vakau­tus­me­ka­nis­meis­ta nime­no­maan halul­la säi­lyt­tää oma sosi­aa­li­po­li­tiik­ka ja pää­tök­sen­te­ko mm. eläk­keis­tä ja eläkeiästä.

    Voi­ko Suo­mel­la olla vakaus­me­ka­nis­mien käyt­töön­o­ton jäl­keen mis­sä mää­rin omaa sosiaalipolitiikkaa?

  88. Käy­tän­nön kehi­tys näyt­täi­si kul­ke­van vuo­ro­tel­len kum­paa­kin suun­taan poi­ke­ten, mut­ta kui­ten­kin niin, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yhtei­sen arvo­maa­il­man muo­dos­ta­vat yhtei­söt ovat laa­jen­tu­neet ja voi­ton ovat vie­neet tasa-arvoi­sem­min raken­tu­neet. Täl­le on ilmei­nen seli­tys. Kehi­tys on tie­don kehit­ty­mis­tä ja yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys on yhteis­kun­nal­li­sen tie­don, siis yhtei­sen, kaik­kien samal­la taval­la ymmär­tä­män tie­don kehittymistä. 

    Olen samaa miel­tä, mie­les­tä­ni his­to­rian laa­jat lin­jat tule­vat väi­tet­tä. Ehdo­tus kysei­sen ten­dens­sin syyk­si on esi­tet­ty esim. kir­jas­sa http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkottunut_ihmiskunta, jos­sa noin lyhyes­ti sano­taan jotain että: avoin, tasa-arvoi­nen yhteis­kun­ta -> teho­kas infor­maa­tion ja inno­vaa­tio­den leviä­mi­nen -> kult­tuu­ri­nen menestys.

    (liit­tyen kultytuurivallankumoukseen)
    Täl­lä logii­kal­la­han voi­tai­siin usei­ta suu­ria onnet­to­muuk­sia, vaik­ka­pa tois­ta maa­il­man­so­taa ja neu­vos­to­so­sia­lis­mia kut­sua menes­tyk­sik­si, kos­ka nii­den tuh­kas­ta on nous­sut entis­tä tasa-arvoi­sem­pi Eurooppa. 

    Ja näin­hän on moni teh­nyt­kin aina Heraklei­tok­ses­ta läh­tien, joka oli sitä miel­tä että sota ja koflik­ti ovat his­to­rias­sa luo­va voi­ma, jon­ka kaut­ta kaik­ki uudet asiat tule­vat olemaan.

    Täs­sä kui­ten­kin käsi­tel­tiin sitä eri­kois­ta­paus­ta, jos­sa yrit­tiin poliit­ti­ses­ti tie­toi­ses­ti löy­tää uusi kult­tuu­ri­nen syn­tee­si, seu­rauk­se­na oli kata­stro­fi, mut­ta alku­pe­räi­nen tavoi­te uuden kult­tuu­ri­sen suun­nan löy­tä­mi­ses­tä toteu­tui (tosin eri suun­taan kuin pyrittiin).

    Perus­tu­lo­jär­jes­tel­män toteu­tus saat­tai­si olla pari kol­me mag­ni­tuu­dia lie­vem­pi ver­sio kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­ses­ta, kos­ka se todel­la­kin tie­toi­ses­ti hei­lut­tai­si kult­tuu­ri­sia odo­tuk­sia, ja saat­tai­si olla vai­ku­tuk­sil­taan negatiivinen.

  89. J kysyy ja minä vas­taan, pelottelematta.

    Jo Paa­si­ki­vi sanoi, että tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku. Minus­ta se on hyvä periaate.

    Täs­sä resep­ti­ni, joka perus­tuu 30+ vuo­den etu­rin­ta­ma­tais­te­luun vien­ti­rin­ta­mal­la, kaup­po­jen saa­mi­sek­si Suomeen:

    1) Suo­mi voi säi­lyt­tää hyvin­voin­tin­sa vain mer­kit­tä­vää vien­ti­toi­min­taa harrastamalla. 

    2) Suo­ma­lai­sia vien­ti­tuot­tei­tä ei esim. tääl­lä Venä­jäl­lä, niin­kuin ei muu­al­la­kaan oste­ta sii­tä syys­tä, että meil­lä ovat sini­set sil­mät tai punai­set posket.
    Nii­tä oste­taan sik­si, että tar­joam­me huip­pu­tuot­tei­ta, koh­tuu­hin­taan ja asia­kas luot­taa meihin.
    Tääl­lä, niin­kuin muu­al­la­kin, on armo­ton kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu pääl­lä, ja jokai­sen kau­pan eteen tulee tais­tel­la 24/7. Täs­sä ei voi hyväk­syä mitään leppoistamista.

    3) Nyt pitää ottaa mak­si­maa­li­seen käyt­töön suo­ma­lai­set koe­tut kil­pai­lu­val­tit: Uusien ideoi­den teho­kas hyväk­si­käyt­tö, maa­il­man paras tii­mi­työs­ken­te­ly / mana­ge­ment — tai­to, suo­ma­lai­nen sisu / rehel­li­syys ja erin­omai­nen koulutus.

    4) Suo­ma­lai­sel­le PK-yrit­tä­jäl­le pitää antaa oikeu­den­mu­kai­nen mah­dol­li­suus vau­ras­tua yrit­tä­jä­ris­kin otta­mi­ses­ta ja mah­dol­li­ses­ta menes­ty­mi­ses­tä. Yrit­tä­jä­ve­ro­tuk­sen pitää olla kil­pai­lu­ky­kyi­nen (ei tupla­ve­ro­tus­ta niin­kuin nyt) ver­rat­tu­na pää­kil­pai­li­joi­hin, jot­ka usein tule­vat jos­tain Aasiasta.

    5) Suo­mes­ta pitää kehit­tää yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa vähä­osai­sis­ta huo­leh­di­taan ja yhteis­kun­nan vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut toi­mi­vat tehokkaasti.

    Niin­kut­sut­tu “poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta” ‑mal­li pitää remon­toi­da pois­ta­mal­la sii­tä Hegel — marxi­lai­set, kal­man­ha­jui­set ele­men­tit, ja jät­tä­mäl­lä sii­nä ole­vat kehi­tys­kel­poi­set osat jäljelle.

    Sep­po Korppoo
    Joka tyk­kää teh­dä töi­tä suo­ma­lai­ses­sa huipputiimissä

  90. Sau­li kirjoitti:
    “Vih­reät ovat ainoa puo­lue, joka kan­nat­taa perustuloa.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Myös Vasem­mis­to­liit­to kan­nat­taa perus­tu­loa, ja edus­kun­nan ulko­puo­li­sis­ta pien­puo­lueis­ta aina­kin Muutos2011 ja Piraat­ti­puo­lue vai­kut­tai­si­vat kannattavan.

  91. Evert The NeveRest:

    Eikö vakaus­ra­has­tot tar­koi­ta ja edel­ly­tä sosi­aa­li­po­li­tii­kan harmonisointia. 

    Kyl­lä. Minul­le on ollut vuo­sia sel­vää että glo­ba­li­saa­tio ja EU tuhoa­vat Suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tu­ki-lin­tu­ko­don. Tai siis en ole näh­nyt mitään kei­noa säi­lyt­tää kor­ke­aa vero­tus­ta ja työ­paik­ko­ja Suo­mes­sa. Toi­vot­ta­vas­ti joku polii­tik­ko ker­too kon­kreet­ti­ses­ti mil­lä eväin Suo­men talous läh­tee nousuun. 

    http://euroetana.blogspot.com/2011/08/hullun-evaat-ensin-syodaan.html

    Euro­bon­dit ja EU:n liit­to­val­tio­ke­hi­tys vain nopeut­tai­si­vat Suo­men “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan” alasajoa.

  92. Sep­po Korppoolle:

    Ollen­kaan vähek­sy­mät­tä pon­nis­te­lu­ja­si vien­ti­toi­min­nan paris­sa haluai­sin muis­tut­taa, että kaik­ki suo­ma­lai­set eivät kui­ten­kaan voi olla siel­lä etu­lin­jas­sa tais­te­le­mas­sa 24/7 kaup­po­jen saa­mi­sek­si kotiin. Ihmi­siä ja yri­tyk­siä on moneen lähtöön. 

    Esi­mer­kik­si oma pie­ny­ri­tyk­se­ni toi­mii koti­mark­ki­noil­la kil­pail­len mui­den saman alan koti­mais­ten yri­tys­ten kans­sa. Tämä on pit­käl­ti nol­la­sum­ma­pe­liä (yri­tys­ten mark­ki­noin­ti- ym. bud­je­tit ovat rajal­li­set.) Jos ryh­tyi­sin tais­te­le­maan itsel­le­ni lisää asiak­kai­ta, oli­si­vat nämä saa­ma­ni uudet toi­mek­sian­not pois jol­tain muul­ta koti­mai­sel­ta yri­tyk­sel­tä. Tie­nai­sin enem­män, mut­ta ei oli­si aikaa naut­tia työn hedel­mis­tä. Niin­pä jätän suo­siol­la töi­tä muil­le­kin (mikä lie­nee hyvä alan työl­li­syy­den kan­nal­ta) ja pidän jo val­miik­si lep­poi­sah­kon työ­tah­din ja tyy­dyn “vain” koh­tuul­li­seen tulo­ta­soon. Win-win jne.

    Toi­sin sanoen: voi olla että kaik­kien ei ole syy­tä lep­pois­taa, jot­kut eivät voi tai edes halua lep­pois­taa, mut­ta toi­saal­ta joil­la­kin on sel­lai­nen tilan­ne, että lep­pois­ta­mi­ses­ta oli­si hyö­tyä sekä lep­pois­ta­jal­le itsel­leen että muul­le yhteis­kun­nal­le. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

  93. Sep­po Korp­poon mie­les­tä tupo on peru­ja YYA-Suo­men tunk­kai­sis­ta kabineteista. 

    Var­mas­ti näin, mut­ta onko sil­lä väliä jos kes­ki­tet­ty rat­kai­su toi­mii? ETLAn pomo jo vii­saas­ti muis­tut­ti, että pitää varoa jon­kin asian dog­maat­tis­ta vastustamista.

    Deng Xiao­pin­giä lai­na­ten ei ole väliä onko kis­sa mus­ta vai val­koi­nen, kun­han se pyy­dys­tää hiiriä.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen val­ta on lii­an suu­ri, mut­ta nii­tä ei pys­ty­tä sivuut­ta­maan ilman suun­nat­to­mia ongel­mia työ­mark­ki­noil­la. Varoit­ta­vaa esi­merk­kiä voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Helsinki-Vantaalla.

  94. Heh, OP, eikös tuos­sa ole jo vähän kar­tel­lin makua, kun kil­pai­li­jat eivät enää kil­pai­le keskenään.

    Vaik­ka näin­hän van­haan hyvään aikaan lep­pois­tet­tiin: sovi­taan kil­pai­li­joi­den kes­ken mark­ki­nois­ta ja ote­taan rennosti.

  95. Juha: “Heh, OP, eikös tuos­sa ole jo vähän kar­tel­lin makua, kun kil­pai­li­jat eivät enää kil­pai­le keskenään.”

    Heh, kil­pail­laan toki, mut­ta ei veris­sä päin!

  96. Pitäi­si ottaa koko val­tion bud­jet­ti kriit­ti­seen tar­kas­te­luun ja kat­soa mihin mei­dän raham­me oikein häviä­vät (enkä nyt tar­koi­ta yksi­no­maan mitään maa­han­muut­to­ku­lu­ja). Täs­sä eri minis­te­riöt, lai­tok­set ja viras­tot tie­tys­ti pis­tä­vät hana­kas­ti vas­taan kos­ka kuka nyt halu­aa bud­jet­tio­suuk­si­aan lei­kat­ta­van tai perä­ti koko ole­mas­so­lo­aan arvioitavan?

    Miten on mah­dol­lis­ta, että maam­me on rik­kaam­pi kuin kos­kaan, mut­ta kui­ten­kin niin hir­veän pal­jon köy­hem­pi kuin 30v sit­ten? Joten­kin tun­tuu, että val­tio on tur­haa ja tyh­jää täyn­nä. Jät­ti­läis­mäi­nen byro­kraat­ti­nen raha­rei­kä joka on ole­mas­sa vain itse­ään, eikä tätä vai­vais­ta run­saan vii­den mil­joo­nan poruk­kaa varten.

  97. J kysyi mut­ta Sep­po Korp­poo ei vas­tan­nut, aina­kaan minun kysy­myk­sii­ni. En halun­nut lisää anek­doot­tei­hin ja elä­män­ko­ke­muk­seen poh­jau­tu­via näke­myk­siä, vaan fak­to­ja jot­ka perus­tu­vat johon­kin mitat­ta­vaan. Ja vas­tauk­sen sii­hen, mitä vikaa tupos­sa on. Kuten a_l kysyi mitä väliä on sil­lä mis­tä tupo on peräi­sin jos se toi­mi? Ja jos se ei toi­mi­nut niin miten se ei toi­mi­nut, mikä sii­nä oli vikana?

  98. Perus­tu­los­ta puhu­mi­nen on poliit­ti­nen itse­mur­ha. Rahan ilmais­ta jaka­mis­ta ei hyväk­sy­tä. (Minul­le ei tar­vit­se ker­toa, että nyky­ään­kin jae­taan rahaa ilmai­sek­si, mut­ta niil­le n. 5 mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le tuon asian selit­tä­mi­nen ei ole helppoa)

    Perus­tu­lon sijaan kes­kus­te­lu- ja vaa­li­tee­mak­si pitää ottaa se, että kai­kis­ta ansai­tuis­ta eurois­ta kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa pitää jää­dä käteen vähin­tään vaik­ka­pa 55 sent­tiä. Käy­tän­nön toteu­tus pitää jät­tää jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sivuo­saan (se kun muis­tut­taa väki­sin aivan lii­kaa perus­tu­loa), mut­ta näin kehys­tet­ty­nä kenen tahan­sa on vai­kea vas­tus­taa ajatusta.

  99. a_l
    Var­mas­ti näin, mut­ta onko sil­lä väliä jos kes­ki­tet­ty rat­kai­su toimii? 

    Toi­mii­ko se? Ei minun mie­les­tä­ni voi toi­mia siten, että kai­kil­la aloil­la mak­se­taan pal­kan­ko­ro­tuk­set kes­ki­mää­räi­sen tuot­ta­vuu­den mukaan ja sit­ten sii­hen pääl­le vie­lä pari hyvä­osais­ten lak­ko­herk­kaa liit­toa TUPO:sta lak­koil­lak­seen tuplakorotukset.

  100. Osmo on (paria mitä­tön­tä epä­tark­kuut­ta pois­lu­kien) mie­les­tä­ni var­sin oikeas­sa kirjoituksessaan. 

    Osmon argu­men­tis­ta pais­taa kirk­kaa­na kui­ten­kin eräs piir­re, joka lei­maa tämän tyy­lis­tä ajat­te­lua yleen­sä. Vaik­ka tule­vai­suu­den laa­ja­ne­van köy­hä­lis­tön ahdin­ko tun­nus­te­taan joh­tu­vak­si ensi­si­jai­ses­ti tuo­tan­nol­lis­ta, maa­il­man­kaup­paan ja ener­gia­läh­tei­siin liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta, niin ahdin­koa halu­taan kui­ten­kin lää­ki­tä “jaka­mal­la rahaa” tavoil­la A ja B. Mate­ri­aa­li­seen ongel­maan tar­jo­taan siis vir­tu­aa­lis­ta ratkaisua. 

    Osmon kir­joi­tus on toki otsi­kol­la rajat­tu sosi­aa­li­po­li­tii­kak­si, mut­ta onko enää mie­le­käs­tä tar­kas­tel­la sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa eril­lään Euroo­pan tai glo­baa­lis­ta yleis­ti­lan­tees­ta? Ongel­ma­na eivät ole ne nykyi­set nel­jän­nes­mil­joo­na työ­elä­mäs­tä jo lopul­li­ses­ti pudon­nut­ta työi­käis­tä, vaan lähi­vuo­sien ehkä sadat­tu­han­net uudet pudok­kaat, joi­ta talous­jär­jes­tel­mäm­me ei enää kannattele.

    Jon­kin­lai­nen kan­sa­lais­palk­ka voi hyvin­kin olla toi­mi­va osa­rat­kai­su (kuten ham­mas­lää­kä­rin pai­kal­lis­puu­du­tus­piik­ki), mut­ta var­si­nai­seen ongel­maan (leu­ka­luu­hun eden­nee­seen ham­mas­mä­tään) — Euroo­pan kan­san­ta­louk­sien sivu­lui­suun — sil­lä ei ole vaikutusta. 

    Nykyis­tä pal­jon laa­jem­pi, vas­tik­kee­ton tulon­ja­ko ei pal­jon eroa rahan pai­na­mi­ses­ta ja jaka­mi­ses­ta kadul­la: se joh­taa lopul­ta inflaa­tioon sil­loin, kun raha ei enää toi­mi mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin sekä pal­ve­lus­ten arvon mit­ta­na ja sitä kaut­ta tuo­tan­to­re­surs­sien allo­kaat­to­ri­na. Eikö voi­da näh­dä niin, että Neu­vos­to­liit­to oli olen­nai­ses­ti kan­sa­lais­palk­kaan perus­tu­va yhteiskunta? 

    Osmo rajaa kir­joi­tuk­ses­saan rahan roo­lin lähes yksi­no­maan alim­pien tulo­luok­kien pelas­ta­mis- tai moti­voin­ti­vä­li­nee­nä hei­dän oman tilan­sa kor­jaa­mi­sek­si. Tämän väes­tön­osan elä­mäs­sä sosi­aa­lie­dut aiheut­ta­vat ainoas­taan yhden kan­nus­tin­lou­kun monis­ta: rahas­ta täy­sin riip­pu­mat­to­mat kan­nus­tin­lou­kut, jopa silk­ka kyvyt­tö­myys tai sai­raal­loi­suus estä­vät Jep­peä “yrit­tä­mäs­tä yrit­tä­mis­tä” edes tuhan­nen taa­lan sete­lin voi­min. Toki raha aut­taa, mut­ta niin aut­tai­si kär­jis­täen myös kos­su­ha­na Alkon sei­näs­sä. Ei ole lain­kaan sel­vää, mikä sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on eet­ti­ses­ti yli­ver­tai­nen, ihmi­syyt­tä vähi­ten alen­ta­va, ja yhteis­kun­nan peli­sään­töi­hin par­hai­ten integroiva.

    Inhi­mil­li­ses­ti ottaen perus­tu­loa­ja­tuk­ses­sa on puo­len­sa, mut­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti on vai­kea näh­dä rahan­ja­ko­ta­val­la ole­van suur­ta vai­ku­tus­ta. Kan­nus­tin­lou­kun kor­jaa­mi­nen on enem­män moraa­li­nen kuin talou­del­li­nen kysy­mys. Ehkä sai­sim­me kau­niim­mat pen­saat ja vähem­män ros­kia tien­var­sil­lem­me, jos pah­nan­poh­jim­mai­set saa­tai­siin “työ­elä­mään”. Ehkä sai­sim­me moraa­lis­ta tyy­dy­tys­tä sii­tä, että kaik­ki edes yrit­tä­vät kan­taa kor­ten­sa kekoon.

    Ver­rat­to­mas­ti tär­keäm­pää kuin tulon­ja­ko­kes­kus­te­lu on huo­leh­tia sii­tä, että meil­lä on edes jat­kos­sa riit­tä­vät edel­ly­tyk­set mate­ri­aa­li­sel­le tuo­tan­nol­le ja edes koh­tuul­li­sel­le talous­kas­vul­le. Tämä edel­lyt­tää aggres­sii­vis­ta kan­sal­lis­ta ener­gia­po­li­tiik­kaa öljy­ve­tois­ten taan­tu­mien muo­dos­tues­sa maa­il­man­ta­lou­den toden­nä­köi­ses­ti pysy­väk­si olo­ti­lak­si. Tämä edel­lyt­tää nii­ni­kään omaa etua aja­vaa ulko- ja kaup­pa­po­li­tiik­kaa, jul­ki­sen sek­to­rin kar­sin­taa, sekä tolal­taan ajau­tu­neen kou­lu­tus­po­li­tii­kan radi­kaa­lia oikaisuliikettä. 

    Vii­mek­si mai­nits­ma­ni ovat megaon­gel­mia, ja tulon­siir­to­kes­kus­te­lu oli­si paras­ta käy­dä näi­den haas­tei­den marginaalissa.

  101. Aja­tus sii­tä, että jokai­sel­le pitäi­si jää­dä ansai­tus­ta euros­ta vähin­tään 55 sent­tiä käteen on kau­nis, mut­ta todel­li­suu­des­sa mah­do­ton toteuttaa.

    Esi­mer­kik­si työ­tön kah­den lap­sen yksin­huol­ta­ja saa nyky­ään käteen vähän vajaat 1900 euroa kuus­sa net­to­na (työ­mark­ki­na­tu­ki, lap­si­ko­ro­tus, asu­mis­tu­ki, elatustuki–jos koti­hoi­don­tuel­la, niin sit­ten myös toi­meen­tu­lo­tu­ki). Ja sil­ti itke­tään yksin­huol­ta­jien köy­hyyt­tä. Tämä sum­ma nousee­kin nyt, kun perus­tur­vaa paran­ne­taan. Bud­je­tis­sa koh­dis­te­taan toi­meen­tu­lo­tuen koro­tuk­sia nime­no­maan yksinhuoltajille.

    Jos pidet­täi­siin kiin­ni tuos­ta 45 % efek­tii­vi­ses­tä mar­gi­naa­li­ve­ros­ta, se tar­koit­tai­si sitä, että tämän yksin­huol­ta­jan aloit­taes­sa työt 3000 € pal­kal­la net­to­tu­lot nousi­si­vat yli 3500 euroon. Aika­moi­nen koro­tus nyky­ti­laan ver­rat­tu­na. Nyky­ään tämä yksin­huol­ta­ja sai­si 3000 € kuu­kausi­pal­kas­ta käteen 2443 €. Onko meil­lä tosi­aan yhteis­kun­ta­na varaa noin suu­riin veron­alen­nuk­siin? Tuskinpa.

    Toki hom­ma toi­mi­si, jos 1900 € sijas­ta tuol­le työt­tö­mäl­le tai lap­si­aan hoi­ta­val­le yksin­huol­ta­jal­le mak­set­tai­siin vain 400 euron perus­tu­loa. Sil­loin line­aa­ri­nen veroas­te voi­si olla pie­nem­pi­kin. Mut­ta sil­loin se työ­tön yksin­huol­ta­ja elää abso­luut­ti­ses­sa köy­hyy­des­sä, lap­sil­la ei ole varaa har­ras­tuk­siin ja per­he asuu jos­sain pahvilaatikossa.

    Ikä­vä totuus nyt vain on se, että pitää vali­ta joko kur­ja sosi­aa­li­tur­va tai kor­keat efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­rot. Jos halu­taan että työt­tö­mien tulo­ta­so on edes joten­ku­ten lähel­lä työs­sä­käy­vien tulo­ta­soa, työt­tö­mien efek­tii­vi­sen veroas­teen on pak­ko olla todel­la korkea.

  102. ilk­ka, esi­mer­kis­sä­si yksin­huol­ta­ja mak­saa yhteis­kun­nal­la 1 500 vähem­män kuus­sa jos nyt oikein tul­kit­sin. Otta­mat­ta muu­ten kan­taa kor­kei­den tukien ja työ­tu­lo­jen yhteensovittamiseen,joka ei todel­la­kaan kos­ke kaik­kia, niin argu­ment­ti­na tuo­ta vas­taan ettei yhteis­kun­nal­le ole moi­seen varaa on vähän hassu.

  103. Siis häh? Tot­ta kai yhteis­kun­ta sääs­tää, jos vaih­de­taan 1900 € tuki 400 € tukeen. Se vaan ei sovi, kos­ka me ei halu­ta köy­hien lap­sia kadul­le kerjäämään.

    Jos tar­koi­tat, että tuli­si yhteis­kun­nal­le 1500 euroa hal­vem­mak­si jos yksin­huol­ta­ja oli­si töis­sä 3000 € töis­sä jois­ta jää käteen 3500 € sen sijaan että hoi­tai­si lap­sia koto­na 1900 € tuel­la, niin olet tie­tys­ti oikeas­sa. Unoh­dat vaan sen, että iso osa yksin­huol­ta­jis­ta on jo nyt töis­sä. Jos jokai­nen työs­sä­käy­vä yksin­huol­ta­ja sai­si rei­lun ton­nin veron­alen­nuk­sen, niin yhteis­kun­nan net­to­sääs­töt muut­tu­vat hyvin nopeas­ti negatiivisiksi.

    Saman­lai­sia tilan­tei­ta tulee tie­tys­ti myös mui­den koh­dal­la, vaik­ka­pa ansio­si­don­nais­ta saa­val­le työt­tö­mäl­le tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä olevalle.

    Muu­tok­set eivät vai­ku­ta vain nykyi­siin työt­tö­miin, vaan myös työs­sä­käy­viin. Kan­nus­ta­mi­nen muut­tuu kal­liik­si kun antaa kal­liit kan­nus­ti­met niil­le jot­ka ovat jo val­miik­si aktiivisia.

  104. Suo­ma­lai­sia vien­ti­tuot­tei­tä ei esim. tääl­lä Venä­jäl­lä, niin­kuin ei muu­al­la­kaan oste­ta sii­tä syys­tä, että meil­lä ovat sini­set sil­mät tai punai­set posket.”

    Venä­jäl­lä voit­ta kil­pai­lun se, joka mak­saa eni­ten osta­jan päät­tä­jil­le. Hin­nal­la ja laa­dul­la ei aina ole väliä.Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.