Toimeentulotuen leikkaus nuorilta

3.12.2010 · Aihe: _ 

Kuuntelin radiouutisissa eduskuntakeskustelua toimeentulotukilain muutoksesta. Ikään kuin kansanedustajat olisivat käsitelleet aivan eri esitystä. Ainakaan edustaja Karhuvaara ei ollut läksyjään lukenut.

Joskus noin vuonna 2003 tuli voimaan työmarkkinatukea koskeva laki, jonka mukaan alle 25-vuotias nuori ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen, jos ei ole ollut koskaan töissä eikä ole edes hakenut toisen asteen koulutukseen. Tämä jonkin verran VM- ja kokoomusvetoinen laki jäi johtuen sen ajajien huonosta sosiaaliturvalainsäädännön tuntemuksesta vähän puolitiehen, koska nuoret saivat aivan yhtä suuren tuen toimeentulotuen luukulta. Niinpä laki oli täysin tehoton. Sanktio kohdistui kuntaan, ei tukien varaan heittäytyneeseen nuoreen. Niinpä SATA-komitea esitti, että johdonmukaisuuden vuoksi on alennettava myös toimeentulotukea.

Huomattakoon, että toimeentulotuki on alennettunakin korkeampi kuin se opintoraha, jonka nuori saisi, jos hakeutuisi jatkokoulutukseen. Sen sijaan voidaan kysyä, onko tämä työmarkkinatuen laki lainkaan tarkoituksenmukainen. Siihen pitää puuttua, että nuoret jättäytyvät työmarkkinatuen varaan, mutta sen voi tehdä toisinkin.

Tämä työmarkkinatuen määräys on huono monestakin syystä.

1)      Sitä on naurettavan helppo kiertää hakeutumalla sellaiseen koulutukseen, johon vuoren varmasti ei pääse. Tilastoista näkee, että tämä osataan.

2)      Se pakottaa ottamaan vastaa opiskelupaikan, jolta ei ole pienintäkään aikomusta valmistua. Niinpä ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentit ovat kovin korkeita. Erityisesti tämä koskee syksyn yhteishakua, jolloin tarjolla on hyvin kapea-alaista koulutusta, lähinnä vain hoitoalalta. Oppilaitoksille nämä suunnitelmalliset keskeytykset tulevat kalliiksi, mutta oppilaitokset eivät valita: ne saavat avustuksensa aloituspaikkojen perusteella. Suhtautuminen varmaankin muuttuisi, jos maksettaisiin vain valmistuneista.

3)      Monella koulupudokkaista on niin pahoja oppimisvaikeuksia, että tutkintoon johtava koultus ei ole heille oikea vaihtoehto.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saavia nuoria ei pidä jättää tukiken varaan, vaan heille on tarjottava palkkatuella tuettua työtä ja työvoimapoliittistas koulutusta, siis niitä kursseja. Näistä kieltäytyminen jotaa sanktioihin ilman erillistä lainsäädäntöä. Muissa pohjoismaissa nuorten syrjäytymistä ei pitkään katsella, eikä sitä pitäisi katsella Suomessakaan. Näin nyt myös tehdään, mutta jos putoaa pois työmarkkinatuelta, putoaa pois myös näistä toimenpiteistä. Siksi tuo työmarkkiatuen säädös kannattaisi kumota.

Niin kauan kuin työmarkkinatuen puolella tuo säädös on, sen on oltava myös toimeentulotuen puolella.

Kommentit

56 Vastausta artikkeliin “Toimeentulotuen leikkaus nuorilta”

  1. Liian vanha kirjoitti 3.12.2010 kello 9:41

    “Se pakottaa ottamaan vastaa opiskelupaikan, jolta ei ole pienintäkään aikomusta valmistua. Niinpä ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentit ovat kovin korkeita”

    Opettajaharjoittelussa tuli ilmi tämä suuri keskeyttämisprosentti muillakin asteilla, esim joilakin AMK aloilla peräti 50 %.
    Tuota keskeyttämisten määrää pitäisi selvittää laajemmin, en usko, että se liittyy vain näihin koulupudokkaisin.
    Koulut peittävät tehokkaasti noita keskeyttämislukuja ja joka koulussa on paljon kuolleita sieluja esim opettajaharjoitteluni ryhmässä piti olla 9 henkeä, mutta luennoille ja harjoituksiin osallistui vain viisi.
    Yksi syy keskeyttämisiin tuli esiin oppilaiden haastatteluissa. Työelämään päästään liian myöhään ja vielä 20 vuotiaana työelämän kokemus on niin rajoittunutta, että omasta alasta ei ole mitään käsitystä.
    Minun ikäpolveni meni kesätöihin jo 14 vuotiaana ja 20 vuotiaana oli kokemusta jo monelta alalta ja käsitys miten työelämä toimii oli jo aika selkeä.

    toine syy on opintojen erikoistuminen ja kun 70-luvulla keskityttiin antamaan vain yleiskoulutus niin nyt samasta aiheesta on jo puolenkymmentä linjaa.

    Tämä lisää entisestään keskeyttämisiä ja alan/linjan vaihtoja

    Suomessa alle 18-vuotiaan on erittäin vaikea päästä töihin eikä 18 vuotta täyttänytkään pääse töihin ellei ole ammttikoulutettu.
    Ainoa keino integroida nuoret työelämään on tarjota kesä-lomatöitä jo kaikille 15 vuotiaille halukkaille.
    Pelkkä keppi ei johda mihinkään.
    Nuo tukityöpaikatkin ovat vähän kyseenalaisia, koska niissä ei noudateta normaaleja työelämän sääntöjä.

    EK vaatii, että työelämässä pitäisi olla 40-45 vuotta eli 20 vuotiaana pitäisi olla jo ammatissa ja eläkkeelle voisi jäädä silloin 65-70-vuotiaana.
    Työajan lyhennys kun on Suomessa toteutettu työttömyyden kautta ja se yhdessä perhevapaiden .
    kanssa lyhentää työuraa 4-5 vuotta.
    Tämä merkitsee, että yliopisto-opinnot tehdään työn ohessa.

    Meidän peruskoulun jälkeinen koulutusjärjestelmämme ei ole oikein synkroonissa uusien vaatimusten kanssa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Riitta kirjoitti 3.12.2010 kello 9:51

    1) Sitä on naurettavan helppo kiertää hakeutumalla sellaiseen koulutukseen, johon vuoren varmasti ei pääse. Tilastoista näkee, että tämä osataan.

    Tähän ryhmään taitaa kuulua erityisesti niitä, jotka hakevat yliopistoon sellaiselle alalle, mihin on vaikea ensiyrittämällä päästä. Jonkinlainen toimeentulo pitää varmistaa sitä varten, että toinenkin kevät menee pääsykokeisiin lukiessa ja kyllä lahjakas nuori osaa valita yhteishaussa sellaiseen paikkaan, mihin ei varmasti pääse.

    Nämä nuoret eivät ole syrjäytymisvaarassa, vaan pyrkivät välivuotena töihin (aikaisemmin hakeuduttiin esimerkiksi kouluavustajiksi keräämään lisäpisteitä OKL:ään, nykyään niitä pisteitä ei enää saa ja kouluavustajista on pulaa). Heidän kohdallaan tällainen pakkohaku on silkkaa kiusantekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Michael Perukangas kirjoitti 3.12.2010 kello 9:52

    Paljon pitää lisätä myös oppisopimuskoulutusta ja tuettua työhönvalmennusta, siis työpajatoimintaa. Ei ainoastaan riitä, että lisätään pajatoiminnan rahoitusta – tai kuten nyt, pidettiin se samana – vaan lisäksi työnantajat tarvitsevat lisää porkkanoita. Tämä tarkoittaa ihan konkreettista työnantajakulujen subventoimista. Toinen keino on satsata lisää työhönvalmentajien palkkaamiseen: jos ei ole varaa palkata asiallisella palkalla riittävästi työhönvalmentajia, sitten voisi ajatella käytettävän heidän korvikkeinaan eräänlaisia mentoreita, joilla olisi (pitkähkökin) työkokemus ko. alalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.12.2010 kello 10:12

    Olemalla työvoipoliittisessakoulutuksessa saa paljon enemmän rahallista tukea kuin olemalla opintotuella ammatillisessa koulutuksessa. Tällaiseen touhustusteluun sitten riittäisi rahaa valtion kanssasta vaikka kuin. Eli järkevin vaihtoehto olisi tarjota palkkatuettua työtä, mutta kun työlläkin tulisi olla oikeata sisältöä ja valmistaa oikeisiin ammatteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi B kirjoitti 3.12.2010 kello 10:17

    Osmo:

    Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saavia nuoria ei pidä jättää tukiken varaan, vaan heille on tarjottava palkkatuella tuettua työtä ja työvoimapoliittistas koulutusta, siis niitä kursseja.

    Mä oon tästä voimakkaasti samaa mieltä.

    Vaikuttaa siltä, että yks nykysysteemin suurimmista haitoista on se, että se kannustaa niitä nuoria joilla on lyhyt aikapreferenssi (eli niitä jotka arvostaa hyvinvointia nyt suhteessa enemmän kuin hyvinvointia joskus myöhemmin), jäämään tukien varaan, koska se on nopein tapa nostaa välitöntä materiaalista elintasoaan.

    Siks tuen pitäis olla ensinnäkin tarveharkintaista (vanhempien tulot, asumisjärjestelyt, koulutus, terveys jne.) ja voimakkaasti vastikkeellista (jos ei mene koulutukseen, on terve, ei saa pidettyä edes tuettua työpaikkaa-> tuet pois.) Mä oon tässä mielessä kääntäny takkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Artturi B kirjoitti 3.12.2010 kello 10:22

    Tuli vielä mieleen sellainen, että mitenkähän tämä ongelma on hoidettu Japanissa? Siellähän työttömyysaste huitelee perinteisesti jossain neljän tietämillä ja oman kokemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että suht heikkotuottoiselle työvoimallekin on löydetty käyttöä. (Tyyliin tietyömailla on joku tyyppi seisomassa montun edessä näyttämässä liikenteelle merkkiä, kaupoissa on paljon myyjiä jne.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 3.12.2010 kello 10:28

    “Siks tuen pitäis olla ensinnäkin tarveharkintaista (vanhempien tulot, asumisjärjestelyt, koulutus, terveys jne.) ja voimakkaasti vastikkeellista (jos ei mene koulutukseen, on terve, ei saa pidettyä edes tuettua työpaikkaa-> tuet pois.) Mä oon tässä mielessä kääntäny takkia.”
    Näinhän tämä on , ei nuori saa mitään ellei täytä tiettyjä ehtoja, mutta noita ehtoja on helppo kiertää.
    Mutta luin aikaisemmin selvitystä, että joka vuosi n 5000 nuorta häviää järjestelmistä eli he eivät ole koulutuksessa, töissä, mutta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näihin tuskin tukien lakkauttaminen vaikuttaa, joukko on kuitenkinn 8-9 % ikäluokasta, joten melkoinen työvoimamäärä joutuu hukkaan.
    Tosin työvoimaa meillä on jo nyt yli tarpeen n 400000 , joten eipä näitäkään kukaan kaipaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Erkki kirjoitti 3.12.2010 kello 11:29

    Kun puhutaan näistä tuista ja mitä milläkin valinnanmahdollisuudella saa (työelämään pyrkiminen, opiskelu, tukien varaan jääminen) törmätään samalla taas tähän monesti sivuttuun harmaan talouden vyöhykkeeseen. Käsitykseni mukaan edelleen on liian helppoa nuorelle porukalle tuilla tai ilman aloittaa tekemään hommia ilman verokirjaa. Siinä tienaa äkkiseltään niin hyvin, että ei opiskelun aloittamiset tai palkkatuetut työt välttämättä paljon kiinnosta. Jos on vielä pikavippejä tai muita hoitamattomia töppäyksiä ulosotossa niin aina vain paremmaksi hyötysuhde muuttuu, kun tukia saa kuitenkin minimiosan ja päälle työtulot puhtaana käteen. Mitä pidemmälle tätä vaihetta lykkää sitä vaikeammalta näyttää siitä ns. normaaliin työ- tai opiskeluelämään siirtyminen kun tiettyyn käytettävissä olevaan rahamäärään on jo tottunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Henkka kirjoitti 3.12.2010 kello 11:44

    Riitta, käsittääkseni yliopistot eivät ole sellainen hakukohde, johon hakemalla voisi tuon koulutushakuvelvollisuuden täyttää, ainakaan niin, että hakee pelkästään yliopistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 3.12.2010 kello 11:49

    “Tuli vielä mieleen sellainen, että mitenkähän tämä ongelma on hoidettu Japanissa? Siellähän työttömyysaste huitelee perinteisesti jossain neljän tietämillä j”

    Työttömyys nousi Japanissakin 5,7 % vuonna 2008 ja on edelleen yli viisi.Työttömyyden nousun suurin hidastaja oli työn jakaminen, työtunnit kyllä vähenivät reipaasti, mutta työttömyys ei noussut vastaavasti, sillä työt jaettiin.

    Nuo työttömyysluvut eivät tänä päivänä kerro juuri mitään, sillä työttömän määritelmä on ahdas ja kertoo vain aktiivisten työttömien määrän.

    Yleensä kun lasketaan kaikki työttömät työnhakijat niin luku on tuplat
    Esim Suomessa on virallisesti n 200000 työtöntä, mutta työvoimatoimistoon on rekisteröitynä työttömäksi työnhakijaksi yli 400000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Riitta kirjoitti 3.12.2010 kello 12:28

    Henkka, juurikin näin. Koulutushakuvelvote ei täyty yliopistoon hakemalla.

    Ymmärrän tämän siinä mielessä, että äkkiä olisi yliopistoihin hakemassa sakkia, jolla ei ole mitään edellytyksiä yliopisto-opinnoissa menestyä. Olisiko mahdollista säätää järjestelmää siihen suuntaan, että jos pääsykokeissa menestyy kohtuullisesti vaikkei sisään pääsisikään, niin oikeutta työmarkkinatukeen ei menettäisi? Jos kahdella yrittämällä eivät yliopiston ovet aukenisi, niin sitten kolmannella kerralla sopisi pistää hakupapereita myös muualle koulutukseen työmarkkinatuen menetyksen uhalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.12.2010 kello 12:35

    Nuoren, joka ei ole päässyt yliopistoon, voi olla aika vaikea nauttia koko vuotta työmarkkinatukea. Tulee aika pian töihin osoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. conrad kirjoitti 3.12.2010 kello 12:47

    “Nuoren, joka ei ole päässyt yliopistoon, voi olla aika vaikea nauttia koko vuotta työmarkkinatukea. Tulee aika pian töihin osoitus.”

    Niinhän se menee. Tämän takia monet hakevatkin johonkin helpompaan tutkinto-ohjelmaan ja sitten yrittävät seuraavina keväinä uudestaan. Opiskelijana on helpompaa kuin työttömänä. Etenkin lääkikseen pyrkivien osalta on aika helppo marssia sisään johonkin luonnontieteelliseen tai teknilliseen koulutusohjelmaan, opiskella syksy peruskursseja ja sitten lukea kevät pääsykokeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riitta kirjoitti 3.12.2010 kello 12:49

    Osmo, niin tulee eikä se ole ollenkaan huono asia. Tarkoitushan nuorella on noita pakkohakuja tehdessä vain varmistaa, että on jotain toimeentuloa, jos omatoimisesti ei töitä välivuodeksi löydy. Tuttava vietti välivuoden päiväkodissa työllistettynä avustajana: nykyään hän on lastentarhanopettaja. Työllistettyjä näkyy edelleen päiväkotiryhmissä avittamassa, jolloin sylejä ja käsipareja on enemmän kuin se lain määräämä minimimäärä.

    Tämä nyt menee sikäli aiheen vierestä, että nämä yliopistoon pyrkivät nuoret eivät ole syrjäytymisvaarassa eikä heidän takiaan järjestelmää ole kehitetty. Heidän kohtelunsa sen mukaan kuin olisivat kuormittaa kyllä suotta järjestelmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Leena kirjoitti 3.12.2010 kello 13:07

    Mitenköhän tähän ongelmaan auttaisi se väläytelty vaihtoehto, että yliopistoista poistettaisiin pääsykokeet ja karsinta tapahtuisi opiskelujen etenemisen perusteella? Ainakaan ei tarvitsisi jäädä toimeentuloa vaille, ellei ensimmäisellä yrittämällä pääsisikään haluamalleen alalle, eikä vastaavasti sitten vietäisi ammattikoulutuspaikkoja paremmin motivoituneilta opiskelijoilta pakkohaun takia. Valitettavan moni nuori jättää AMK-koulutuksen tai Yo-pohjaisen ammattitutkinnon kesken sen vuoksi, että on alun alkaen joutunut valitsemaan sen pakon edessä varsinaisen oman alan opiskelupaikan yliopistossa jäätyä pääsykokeissa saamatta. Näillä nuorilla on usein niin hyvä yo-todistus/lukion päästötodistus, että he saavat helposti opiskelupaikan yhteishaun kautta, kun taas tällöin AMK/yo-pohjaisen ammattikoulutuksen paikkoja jäävät vaille ne opiskelijat, jotka eivät edes ole hakemassa seuraavana vuonna yliopistoon.

    Ja toki on niitäkin nuoria ihmisiä, joilla ei ole kykyä tai halua kouluttaa itseään korkeakoulussa. Onko oikein, että jos heille ei löydy työtä, heidät jätetään vaille minkäänlaista perusturvaa? Ns. matalan tuottavuuden työt ovat näille nuorille nykyään kiven alla kun kaupan kassatkin ovat suurin osa korkeakouluopiskelijoita hakemassa lisätienestiä, jotta opintolainalla ei tarvitsisi opintoaikojen elämistä rahoittaa. Pelkillä tukityöllistämistoimilla ja työpajoilla ei näitä nuoria tulla koskaan täysin työllistämään, vaan myös niitä ihan oikeita työpaikkoja ns. kouluttamattomillekin ihmisille täytyy saada luotua mm. työllistämisen byrokraattisia esteitä purkamalla (Suomi on pienyritysten maa, mutta pienyrittäjien työllistämishalu on käsittämättömän matala). Realismia olisi tunnustaa, että jokainen oppivelvollisuutensa täyttänyt ei ole välttämättä lisäkoulutuksen tarpeessa, vaan myös työpaikka voi olla aito vaihtoehto, jossa työhön opitaan tekemällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. MariaK kirjoitti 3.12.2010 kello 13:28

    Liian vanha:

    Mutta luin aikaisemmin selvitystä, että joka vuosi n 5000 nuorta häviää järjestelmistä eli he eivät ole koulutuksessa, töissä, mutta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näihin tuskin tukien lakkauttaminen vaikuttaa, joukko on kuitenkinn 8-9 % ikäluokasta, joten melkoinen työvoimamäärä joutuu hukkaan.

    Oliskohan tuossa ryhmässä niitä yliopistoon tähtääviä nuoria, jotka haluavat keskittyä seuraaviin pääsykokeisiin valmistautumiseen. Jos (hyvätuloiset) vanhemmat elättävät välivuoden aikana, ei nuorta ehkä puolikas työmarkkinatuki kiinnosta niin paljon, että viitsisi sen takia ryhtyä kiertämään tuota säännöstä. Niitä työhönosoituksiakaan ei tarvitse pelätä, kun tukea ei edes hae.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Syltty kirjoitti 3.12.2010 kello 13:45

    Erkki
    ” Käsitykseni mukaan edelleen on liian helppoa nuorelle porukalle tuilla tai ilman aloittaa tekemään hommia ilman verokirjaa.”

    Minä väitän että tuo on täysin marginaalista hommaa. Kyllä se pimeä keikkatyö tuossa ikäluokassa on varastelua, murtovarkauksia ja pillereiden välittämistä kavereille.

    Tämän ylijäämäväestön syntymistä pitäisi ehkäistä jos neuvolassa asti, eli jo valmiiksi epäonnistumaan tuomittujen lasten äitejä (=juopot, narkkarit) pitäisi suorasanaisesti kehottaa aborttin. Ja pakkosterilisaatio pitäisi napsahtaa aina kun tulee yli kahden vuoden ehdoton tuomio tai jos lapsi huostaanotetaan.

    Harmi vaan, ettei ihmisten lisääntymiseen voida koskaan puuttua, koska se yksi viiksivallu pilasi rodunjalostuksen maineen lopullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Erkki kirjoitti 3.12.2010 kello 15:24

    ■Syltty
    “Minä väitän että tuo on täysin marginaalista hommaa. Kyllä se pimeä keikkatyö tuossa ikäluokassa on varastelua, murtovarkauksia ja pillereiden välittämistä kavereille.”

    Ollaan ainakin samaa mieltä siitä, että rahaa liikkuu sellaisissa muodossa, että se ei viranomaisille näy. Tarvittaisiin varmaan joku tutkimustieto pohjalle, että voisi tarkemmin keskustella minkä lajin hommista se muodostuu. Onkohan sitäkään yritetty todella selvittää mihin nämä täällä keskustelussa mainitut 5000 nuorta tilastoista “katoavat”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ksantippa kirjoitti 3.12.2010 kello 17:06

    Itse aikanaan vuosikymmeniä sitten olin ensimmäisessä kesätyöpaikassani 16-vuotiaana. Eipä tullut mieleenkään, ettei työnantajani olisi maksanut minulle palkkaa. En olisi koskaan suostunut menemään palkattomaan työhön.

    Lienee jo kymmenissä tuhansissa niiden nuorten joukko, jotka ovat kadonneet kaikista tilastoista. He lienevät niitä, joille on ollut tarjolla vain palkatonta työtä, työpajatoimintaa tai mihinkään johtamattomia työvoimapoliittisia koulutuksia. Vaihtoehtona edellä mainituille työvoimatoimiston suhteettomia ja kohtuuttomia rangaistuksia. Ei siis ihme, että kymmenien tuhansien nuorten elämä on näköalatonta, sillä ei palkattoman työn tai järjettömäksi koetun työvoimapoliittisen koulutuksen varaan elämää rakenneta eikä moni suostu alistumaan myöskään usein mielivaltaisiksi kokemiinsa rangaistuksiin.

    Kaikista tilastoista kateissa olevista nuorista päättäjien pitäisi olla huolestunut, siitä millä he itsensä elättävät. Vaan mitäpä onkaan tekeillä? Ollaan alentamassa lisää toimeentulotukea. Ei tuo johda muuhun kuin että lisää nuoria ajautuu marginaaliin. Vaan sitä saadaan mitä tilataan ja minusta päättäjät ovat tehneet työttömien ja köyhien osalta sellaisia tilauksia että hirvittää. Laskua jo maksamme jo nyt ja pahempaa on varmasti tulossa tulevaisuudessa. Montako kadotettua sukupolvea tarvitsemme ennen korjausliikettä?

    Huono-osaisuus periytyy. Monesti työttömän nuoren taustalla on köyhyyttä ja mahdollisesti vanhempien työttömyyttä. Nuoren toimeentulotuen leikkaaminen kohdistuukin pahimmillaan koko perheeseen ja lisää katkeruutta ja osattomuuden tunnetta. Sen varaan on turha laskea, että sosiaaliviranomaiset korjaisivat tilannetta. Kyllähän se taitaa olla aika tyly meno myös sosiaalipuolella.

    Itse olen leikkinyt sillä ajatuksella, että mitäpä jos lopetettaisiin kaikki palkattomat sekä palkkatukityöt ja säästyvillä varoilla palkattaisiin yhteiskunnan järjestämiin töihin normaalipalkalla työttömiä – vähän kuin 1990-luvun työllistämistyöt – etusijalla nuoret. Ja luovuttaisiin täysin palkkatuista sekä palkattomista töistä, jotka minusta ovat yhteiskunnan syöpä.

    Sehän on selvä, että kun yhteiskunta tarjoaa yksityisille yrityksille ja yhteisöille joko kokonaan tai pääasiassa kustannettua työvoimaa, syö tuo normaaleja palkkatyösuhteita ja toisaalta syö myös yhteiskunnan tulonmuodostusta, koska palkattomista töistä ja palkkatukitöistä muodostuva verotulohan on vain rahan kierrättämistä yhteiskunnalta ja takaisin. Eikä kyse ole mistään nappikaupasta. Jos lasketaan mukaan sekä suoraan palkattomassa työssä olevat sekä työvoimapoliittisten koulutusten kautta ja vielä kuntouttavakin työtoiminta (äärimmäisin nöyryyttämiskeino), niin vuositasolla palkaton työ koskenee yli kahtasataa työtöntä ellei jo ole siirrytty uudelle sataluvulle.

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. AM kirjoitti 3.12.2010 kello 17:56

    “Mitenköhän tähän ongelmaan auttaisi se väläytelty vaihtoehto, että yliopistoista poistettaisiin pääsykokeet ja karsinta tapahtuisi opiskelujen etenemisen perusteella? Ainakaan ei tarvitsisi jäädä toimeentuloa vaille, ellei ensimmäisellä yrittämällä pääsisikään haluamalleen alalle, eikä vastaavasti sitten vietäisi ammattikoulutuspaikkoja paremmin motivoituneilta opiskelijoilta pakkohaun takia.”

    No kukahan kaiken tämän maksaisi, kun nytkin on liikaa opiskelijoita yliopistojen resursseihin nähden?

    Avoin yliopistokin on ollut jo pitkään olemassa niitä varten, jotka haluavat kokeilla opiskelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paavo Häikiö kirjoitti 3.12.2010 kello 18:56

    Hei, nuo taustavärit on kauheita, hirmuisen vaikea lukea kommentteja.

    (eikä tätä tarvitse julkaista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kimmo kirjoitti 3.12.2010 kello 20:01

    Kun minitoimeentuloa aletaan kaventamaan, niin voi perustellusti kysyä, että säästetäänkö vai luodaanko uusia kuluja?

    Haluaisin ajatella realistista minimitoimeentuloa eräänlaisena yhteiskunnan vakuutuksena, jossa potentiaalisesti järjestelmästä täysin vieraantuva yksilö ei sorru pakon edessä rikoksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Michael Rekola kirjoitti 3.12.2010 kello 20:25

    Leikatkaa vaan niitä toimeentulotukia. Saatte nähdä, että sillä tavalla syrjäytyminen aivan varmasti pahenee.
    Kun opiskelussa epäonnistutaan, ei pakkopullat auta. Kyllä tähän pitäisi jokin muu tapa keksiä kuin rankaiseminen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jotka teidän mielestänne keinottelevat nykyisellä järjestelmällä: Heidän on pakko! Kaikki eivät vain yksinkertaisesti saa töitä ja sitten puljaillaan työharjoitteluilla ja työkokeiluilla joiden ainoa tulos on se, että työnantajat saavat ilmaista työvoimaa.

    Olen pahoillani, mutta en näe tuossa tukien leikkaamisessa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toinen keino, sillä tällä tavalla lisäät vain nuorten pahoinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Leena kirjoitti 3.12.2010 kello 20:48

    “No kukahan kaiken tämän maksaisi, kun nytkin on liikaa opiskelijoita yliopistojen resursseihin nähden?
    Avoin yliopistokin on ollut jo pitkään olemassa niitä varten, jotka haluavat kokeilla opiskelua.”

    Me samat veronmaksajat, jotka nyt maksamme keskenjääneet AMK- ja ammatilliset koulutukset. Avoimen yliopiston opiskelut eivät mahdollista opintotuen nostamista, joten nuorten toimeentulo-ongelmaan ei tästä ole apua. Nyt Avoimen yo:n opintoja eli appron tekemistä ns. välivuoden aikana (samalla seuraavan vuoden pääsykokeisiin lukiessa) hyödyntävät lähinnä ne nuoret, jotka saavat toimeentulonsa edelleen vanhempiensa kukkarosta. Avoimen yo:n opinnot ovat lisäksi maksullisia, ei yo-opiskelun kokeiluun ole kaikilla yksinkertaisesti varaa.

    Ja tietenkään tällainen vaihtoehto ei ole mahdollinen nykyisellä yliopistorakenteella eikä sen rahoituksella, vaan tällöin kyseessä on kokonainen rakennemuutos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TomiA kirjoitti 3.12.2010 kello 20:55

    Kyse on ongelmasta, joka koskee nuoria miehiä selvästi enemmän kuin nuoria naisia.

    Nuorten miesten työttömyyshän on trendinomaisesti lisääntynyt naisten vastaavaan verrattuna viimeiset kymmenisen vuotta. Taitaa nykyään olla yli kaksinkertainen ja huitelee jossain kolmanneksen tienoilla.

    Nuorten miesten työllisyys on heikentynyt myös, mutta ero naisiin ei ole sentään aivan yhtä suuri: nuorilla naisilla noin 45% ja miehillä hiukan yli 30% viimeksi kun tsekkasin.

    Tämä pitäisi muistaa, sillä toimenpiteitä ei voi suunnitella täysin samalla tavalla syrjäytymisriskisille nuorille miehille ja naisille.

    Jos vaikka lähestyy ongelmaa motivaatiopuolelta, pojilla on suuri riski jumittua alakulttuuriin ja elämäntapaan, joka ei kannusta opiskeluun tai työntekoon. Pojat kieltäytyvätkin esimerkiksi aktivointitoimista tyttöjä useammin.

    Myös parisuhteen puuttuminen lannistaa poikia eri tavalla kuin tyttöjä ja luovuttanut poika taas ei todennäköisesti pääse parisuhteeseen. Kun ei ole perhettä, jonka etten ponnistella, elämä ajautuu helposti sivuraiteille. Luetteloa eroista voisi jatkaa.

    Yhteiskunnassa on voimakkaita trendejä, jotka heikentävät — sanotaan nyt vaikka yleisesti — huono-osaisten poikien pärjäämismahdollisuuksia. Niistä voi ja kannattaa puhua vaikka työelämän, opiskelun, erilaisten tukien tai muiden rakenteellisten seikkojen näkökulmasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksilöiden kohdalla taustalla on lähes aina motivaatio tai pikemmin sen puute tai “väärä” suunta.

    Tulee mieleen kysyä, onko yhteiskunta ja kulttuuri väistämättä menossa sellaiseen suuntaan, joka ei tarjoa suurelle osalle pojista syytä ponnistella kohti parempaa. En siis tarkoita pelkästään perinteisiä julkisen vallan keppejä ja porkkanoita vaan elämän syvempää merkitystä.

    Meni vähän syväksi. Ehkä kannatta kuitenkin muistaa, että historiallisesti nuorten syrjäytyneiden miesten määrän lisääntyminen on lähes säännönmukaisesti tarkoittanut yhteiskunnallista kuohuntaa eikä aina niin kivaa sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riccado kirjoitti 3.12.2010 kello 21:09

    Noissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on paljon laajempi kirjo kuin vain palkkatuki. Ensimmäinen porras on kuntouttava työtoiminta (osin kunnan kustannuksella), joka on minimissään työaikaa kolme päivää viikossa, neljä tuntia päivä (ja korvaus 9€/pvä/h:lö). Jollekin päihde- ja/tai mielenterveysongelmaiselle nuorelle tämä on hyvä alku. Sitten tulee työkokeilu, -harjoittelu ja työelämävalmennus, sitten mahdollisesti palkkatuettu työ.

    Jos näihinkään ei sovellu ja kieltäytyy, on edessä toimeentulotuen leikkaus. Opiskelijoista en tiedä, mutta itse olen tavannut näitä hällä väliä nuoria. ‘Ei kiinnosta’. Sitten vaikka varastetaan tai ‘sopeudutaan’ (tai pidetään pää sekaisin eri aineilla). ‘Viekää vaikka kaikki tuet’. Tämä ryhmä pitäisi poimia työmarkkinatuen saajista, ja miettiä heille joitain erityistoimia. (He eivät ole ollenkaan työmarkkinoiden käytettävissä ‘sillä hetkellä’.)

    Alkuperäiseen aiheeseen: myös tätä ryhmää (joka on kooltaan luokkaa x, ?, kuka selvittäisi) koskee myös yllämainittu laki ja vastaavat toimenpiteet. Tämä ryhmä tarvitsee muuta tukea kuin toimeentulotukea. Ongelma ei ole raha vaan sen käyttö eli elämänhallinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Catilina kirjoitti 3.12.2010 kello 21:34

    12-15vuotiaana tekemäni usein 16-tuntiset työpäivät olisivat nykyään kai lastensuojelutapaus. Työ oli kovaa ja raskasta aikuisten ruumillista työtä.
    Kysymys kuuluu: “Mitä korjaamatonta vahinkoa minulle on välttämättä täytynyt nykyviisauden mukaan koitua näistä kolmen kuukauden täyden palkan töistä, joista silloin tunsin vain aitoa ja vilpitöntä ylpeyttä, ja joita edelleen muistan eräinä elämäni hienompina ja antoisimpina hetkinä?
    Miltä minua siis olisi muka pitänyt suojella?

    Entä 16-23 -vuotiaana tekemäni raskaat ruumiilliset työt 12-tuntisine päivineen? Koulutus käsitti sen, että joku näytti, miten moottorisaha tai raivaussaha pantiin käyntiin, miten sitä käytettiin ja huollettiin, ja miten vesurilla kannatti hakata. Myöhemmin kun piti selvittää, miten venäläiset pillarit käynnistettiin ja miten niillä ajettiin, sen selvitin minä, 17-vuotias, koska osasin lukea venäläiset käyttöohjeet. Sitten vain puikkoihin.
    Mitä korvaamatonta vahinkoa olen varmasti joutunut kärsimään?

    Työnantaja olisi tänään varmasti lakituvassa, mutta kumma kyllä minä vaan muistan nämä hohdokkaimpina päivinäni. Kertokaa nyt ihmeessä, mitä haittaa olen varmasti kärsinyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.12.2010 kello 22:00

    Michael Rekola kirjoitti 3.12.2010 kello 20:25
    #
    Kaikki eivät vain yksinkertaisesti saa töitä ja sitten puljaillaan työharjoitteluilla
    ja työkokeiluilla joiden ainoa tulos on se, että työnantajat saavat ilmaista työvoimaa.
    #

    Mutta jos työharjoittelu valmistaisikin oikeaan esim. kirvesmiehen tai putkimiehen ammattiin,
    niin toki työharjoittelusta hyötyisi koulutettavakin.

    Mutta tuppaa vaan nykyisin olemaan niin, että nuorten (ja vanhempienkin) työvoimapoliittiset
    koulutukset ohjaavat koulutuksillaan ainoastaan heijastimen kasaukseen ja lyhtypylväiden
    vartioimisen tasoisiin tehtäviin.

    Osmo kun on nyt halukas ohjaamaan nuoria ja vanhempia “työhön” työvoimapoliittisin keinoin,
    niin eikös Osmon tulisi myös esittää mitä koulutuksissa tultaisiin opettamaan.

    Se on niin helppo olla rahasäkin siirtäjän roolissa ja pitää palopuheita työttömien koulutuksista, että kysynkin Osmolta, mitä taitoja työttömille tulisi koulutuksissa opettaa,
    että työttömät pääsisivät ihan oikeaan palkkatyöhön koulutuksien perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.12.2010 kello 22:51

    Tässä linkki Eero Lehden kirjoitukseen Vantaan Sanomassa 1.12.2010.
    HELPOTUSTA TYÖTTÖMIEN JA NUORTEN TYÖHÖNPÄÄSYYN

    Siis ao. linkki on minun lähettämään kopioon Vantaan Sanoman em. artikkeliin :

    http://img841.imageshack.us/img841/9008/eerolehtivantaansanomis.jpg

    Lainaus :
    #
    Eero Lehti toteaa, että Osmo Soininvaara on ottanut Yhdysvalloista maillia ehdotukselleen, että perustettaisiin järjestelmä, jossa
    työntekijän todellinen markkinahyöty kompensoitaisiin sellaisella sosiaaliturvan kaltaisella lisäpalkalla, että myös nämä, joiden
    työpanos ei riitä työehtosopimusten mukaiseen tasoon, pääsisivät aidosti ja pysyvästi työmarkkinoille. Jne.
    #

    Mitähän nämä heput kirjelmöivät keskenään, kun sananvaihtoa ovat ilmeisesti jo muutaman vuoden keskenään lehdissä harrastaneet. Mistähän on kysymys heidän näkemyksien välillään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. TomiA kirjoitti 3.12.2010 kello 23:03

    Sivulta 47 lähtien on lyhyt kuvaus Tanskan systeemistä:
    http://www.tem.fi/files/23982/TEM_34_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

    Perusasteen jälkeinen ammattikoulutus on hyvin työpainotteista, mikä yksinään takaa hyvän työllistymisen ilmeisesti juuri niihin firmoihin, joissa oppilaat ovat opiskelleet. Jos jää koulutuksesta pois, ilmestyy nimi heti ns. Youth Guidance Centerin rekisteriin. Opastuskeskus on velvollinen ottamaan yhteyttä pudokkaaseen, mistä lähtee liikkeelle henkilökohtainen neuvonta ja auttaminen.

    Ei kuullosta radikaalilta, mutta nuorisotyöttömyyden määrä on radikaalin pieni, joitain prosentteja.

    Onko joku hyvä syy sille, että suomalaista järjestelmää ei rukata tanskalaisen suuntaan, kun se kerran toimii käsittämättömän paljon paremmin? (Olettaen, että nuo ilmoitetut muutaman prosentin työttömyysluvut ovat vertailukelpoisia suomalaisten nuorten kymmenien prosenttien lukuihin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 4.12.2010 kello 0:22

    “Työnantaja olisi tänään varmasti lakituvassa, mutta kumma kyllä minä vaan muistan nämä hohdokkaimpina päivinäni. Kertokaa nyt ihmeessä, mitä haittaa olen varmasti kärsinyt?”

    Olet ollut onnekas,näin voi aina asioita esittää yksilötasolla. Moni selviää koko elämänsä ilman vahinkoja vaarallisesskin ympäristössä.
    Työsuojeluun ja moneen muuhunkin pätee sama asia eli tilastollinen osuvuuus.
    Ja onnettomuudet pyrkivät kasaantumaan joillekin yksilöille.
    Mutta sekään ei merkitse etteikö huolellistenkin onnettomuusriski olisi korkeampi turvattomassa ympäristössä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elina kirjoitti 4.12.2010 kello 7:01

    Paavo Häikiö,

    Koneesi asetuksissa lienee jotain pielessä. Minulla taustaväri on aivan vaalea eikä vaikeuta lukemista, ei tosin helpotakaan.

    Väri on kyllä tosi ruma — kuin vessan seinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 4.12.2010 kello 7:29

    Olisiko kyseessä punavihersokeus Häikiön tapauksessa?

    Kun tausta on vihertävä, niin teksti hukkuu. Kertokoon joku, jolla on tämä ominaisuus. Siinä tapauksessa olisi hyvä vaihtaa väriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2010 kello 10:01

    Mitähän salaliittoteoriaa Tavallinen teknikko taas kehittelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jype kirjoitti 4.12.2010 kello 11:22

    “työntekijän todellinen markkinahyöty kompensoitaisiin sellaisella sosiaaliturvan kaltaisella lisäpalkalla, että myös nämä, joiden
    työpanos ei riitä työehtosopimusten mukaiseen tasoon, pääsisivät aidosti ja pysyvästi työmarkkinoille”
    Hyvä, että Osmon näkemykset saavat kannatusta yli puoluerajojen. Se mahdollistaa sen, että asiat saattavat edetä tähän suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. TomiA kirjoitti 4.12.2010 kello 15:11

    Piti erikseen etsiä erään toisen ketjun keskeltä, mitä nämä erilaiset värit ja numerot merkitsevät. Vai niin. Ettei vain tulisi rimakauhua kirjoittajille. No, voihan se olla hyväkin, jos joskus tulee.

    Minä ajattelin kuitenkin vailla rimakauhua kirjoittaa, mitä tupsahti mieleen, kun luin Nuoret miehet työelämään -raporttia, vaikka ei suoraan edes liity otsikkoon. Toivottavasti en pahasti sabotoi konseptia.

    Tanskassa (joka siis on nuorten työllistämisessä ihan eri planeetalla kuin Suomi) henkilökohtainen neuvonta on arvossa. Neuvonta alkaa heti, on erittäin tavoitteellista ja sitä antaa tutuksi käyvä ihminen.

    Tästä tuli tv-dokkari joku aika sitten. Varmaan jotain kuuttakymppiä käyvä entinen rakennustyöläinen valmensi työhön koulukotikasvattia ja nuorisorikollista. Haasteet olivat kovat mutta niin näkyi olevan yrityskin. En tiedä miten tarina loppui: jäi ohjelma kesken, kun oli toinen koetyöpaikka menossa.

    Miksei Suomessakin laitettaisi nuoret ja vanhat työttömät tai eläkeläiset vuorovaikutukseen samalla tavalla? Joku ei liian vanha työtön tai eläkeläinen pääsisi jakamaan vuosikymmenien kokemuksen työelämästä ja siinä sivussa elämästä yleensä nuorelle. Mikä sen hienompaa! Ei ainakaan turhautuminen kotona ja tarpeettomuuden tunne. Nuorille hyöty olisi ilmeinen, jos Tanskan työttömyysluvuista voi päätellä.

    Täytyy kuitenkin myöntää, että tietoni “Tanskan mallista” ovat pinnallisesti. Pinnan alla on luultavasti ongelmia, joista ei puhuta telkkarissa tai vieraille. Sitäkään en tiedä, palkataanko Tanskassa noihin hommin varta vasten kuusikymppisiä entisiä rakennusmiehiä vai oliko dokkarin äijä poikkeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tavallinen Teknikko kirjoitti 4.12.2010 kello 21:57

    Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2010 kello 10:01 :
    Mitähän salaliittoteoriaa Tavallinen teknikko taas kehittelee?

    En ole kehittelemessä salaliittoteorioita vaan perään sellaista teiltä politiikan ammattilaisilta, että asiat minkä takana seisotte
    ja puhutte, tulee olla myös niin pitkälti ajateltuja, että ajatukset toimivat myös käytännössä.

    ==> :

    Ei ole kovinkaan vaikea asia esittää julkisuudessa, että tuosta vaan yks kaks tulee työttömiä työllistää jonkun sanomana ja valtion rahasäkin siirron toimeenpanemana.

    Eli, olettaisin, että menisit (=Osmo) myös käytännön tasolle esittämään, että mitä näillä lukuisissa työttömien työllistämisprosesseissa
    tehtäisiin siten, että työllistetytkin tuntisivat olevansa muussa työssä, kuin vain vahtimassa patsaita ja lyhtypylväitä.

    Siis kerroppa nyt sivullasi, että mihinkä Eero Lehdenkin mainitsemat (Vantaan Sanomat 1.12.2010) ylijäämä “voit” tulisi sijoittaa, että sijoitetutkin (eli työttömät) tuntisivat olevansa
    tuottavassa työssä, eikä vain jossain “kunhan vaan” on ollaan työssä työllistettyinä.

    Siis työllisyystyössä jossa ei ole mitään muuta tehtävää kuin tuijottaa patsaita ja/tai lyhtypylväitä, niin miksi tällaiseen täysin tuottamattomaan työhön Osmokin näkemyksensä mukaan on pitkäaikaistyöttömiä työntämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. OJ kirjoitti 4.12.2010 kello 22:34

    TomiA: asevelvollisuuden takia lukion tai ammattikoulun, armeijan ja mahdollisen myöhemmän opiskelun väliin jää nuorilla miehillä välikausia, mikä vaikuttaa heidän työttömyyslukuihinsa naisiin verrattuna.

    Korkea nuorisotyöttömyys johtuu ennenkaikkea lamasta ja työpaikkojen puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 5.12.2010 kello 2:16

    “Itse olen leikkinyt sillä ajatuksella, että mitäpä jos lopetettaisiin kaikki palkattomat sekä palkkatukityöt ja säästyvillä varoilla palkattaisiin yhteiskunnan järjestämiin töihin normaalipalkalla työttömiä – vähän kuin 1990-luvun”

    Törmäsin itse tähän ongelmaan harjoittelussani, opintoihin liittyvä pakollinen harjoittelu tehdään nykyään ilmaistyönä.
    Määrä lähentelee jo 100000 htv:tä eli kun tähän lisätään alipalkattu ulkomailta lähetetty ns lähetetyn työntekijän statuksella olevat niin eipä meillä näille pudokkaille ole tarjolla töitä.
    Eduskuntakin kaatoi vastuun uudesta laista Osmon piikkiin, mikä esitys noudatti pitkälti EK:n tahtoa.
    On vain hieno savuverho vedota huonoon tuottavuuteen, kukaanhan ei ole todellisuudessa testannut henkilön tuottavuutta vaan se on lähinnä hevosenottolautakunnan tapaisen määrittelemättömän organisaation tekemä mielivaltainen päätös, mikä ei ole objektiivinen määritelmä.
    Mikä on se Osmon määritys huonosti tuottavalle työvoimalle ??esim montako % se on täydestä tuotoksesta ? Mikä on 100 % tuotos %
    Vastaapa Osmo näihin kysymyksiin.
    Vajaa tuottavuus kuulostaa hyvältä noin teoriassa , mutta mitä se on käytännössä ? Kenellä on oileus tuomita joku vajaatuottoiseksi ? Sehän on erittäin vakava yksiön oikeusturvaa vaarantava määritelmä !!!Miten siitä päätöksestä voi valittaa ?
    Miten turvataan vajaatuottoiseksi tuomitun oikeusturva?
    Onko vajaatuottoinen kuin entinen orja, jota voidaan kohdella mielivaltaisestivai ,voiko vajaatuottoisuustuomiosta valittaa ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 5.12.2010 kello 2:22

    Tämä henkilön määritteleminen ilman perusteita ja puolueetonta arviointia vajaatuottoiseksi mahdollistaa syrjinnän ja oikeusmurhat.
    Tuntuu kummalta, että vihreät suosivat mielivaltaa ja oikeusmurhia yhteiskunnassa ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Seppo S kirjoitti 5.12.2010 kello 3:23

    Se on selvää, että nuoria ei pitäisi jättää pitkäksi aikaa tukien varaan. Lyhyitä tukijaksoja kuitenkin tulee väkisinkin toimintojen aloitus- ja lopetusaikojen välille.

    Lisäksi käytäntö osoittaa, etteivät työllistämisen ja koulutuksen toimenpiteet kovin helposti onnistu kaikkien kohdalla. Mielekkäitä ja järkeviä järjestelyjä on usein vaikea saada aikaiseksi.

    Koska teoreettiseen ideaalitilanteeseen emme koskaan käytännössä pääse, niin en oikein ymmärtänyt Osmon logiikkaa. Osmo pitää nykyistä nuorten työmarkkinatuen epäämismääräystä huonona ja samalla puolustaa uutta toimeentulotuen leikkaussäädöstä sillä, että se uudistus tarvitaan, jos nykyinen työmarkkinatuen epäävä säännös on voimassa.

    Kirjoituksen pohjalta en saanut selvää siitä, pitäisikö Osmon mielestä tukirahajaksoilla maksaa alle 25-vuotiaille nuorille työmarkkinatukea vai leikattua toimentulotukea?

    Sata-komiteassa Osmo kylläkin kannatti sitä, että syntyvillä lyhyillä tukijaksoilla nuorille ei pidä kannustinsyistä maksaa muuta kuin leikattua toimeentulotukea (ellei painavia syitä ole olla leikkaamatta).

    Epäilemättä toimeentulotuen leikkaus voi toimia joidenkin henkilöiden osalta, mutta ei läheskään kaikkien. Joskus leikkaus olisi vahingollista. Harkintavalta jätettäisiin toimeentuloluukulla työskentelevän sosiaalityöntekijän harteille.

    Mutta tuskin siellä toimeentuloluukulla kyseinen henkilö ehtii kunnolla paneutumaan nuoren ongelmaan eikä siellä tiedetä työllistymisen mahdollisuuksista mitään.

    Siksi minä kannatan sitä, että nuorille maksettaisiin työmarkkinatukea ja siihen laitettaisiin harkinnanvarainen leikkuri. Harkinnasta vastaisi se taho, joka vastaa myös nuoren nopeasta tukityöllistämisestä tai koulutuspaikasta.

    Nyt nuoria pallotellaan virkamiestyyliin luukulta toiselle, eikä ongelmaa hoideta tehokkaasti. Sata-komiteasta lähtenyt onneton hallituksen esitys tulisikin hylätä ja miettiä asiaa uudestaan todellisen ongelman näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Catilina kirjoitti 5.12.2010 kello 5:13

    Niin siis minä en tuossa omassa esimerkissä tarkoittanut lainkaan niitä enimmäkseen imaginäärisiä työtapaturmien vaaroja (vain kaksi pientä arpea), vaan sitä, että nykyviisauden mukaan minun olisi kai pitänyt saada hirvittäviä henkisiä vaurioita tms, kun “leikki on lasten työtä” ja minulta “riistettiin lapsuutta” jne teettämällä kellonympäryspäiviä raskasta työtä. Se _oli_ raskasta. Kaikki tehtiin käsin. Kaljakorit olivat puisia, pullot paksua lasia, eikä mitään takalaitanostureita. Jos vein neljää koria kerralla, pelkkä neste painoi 1/3 x 24 x 4 = 32kg, ja kuoret päälle, eli varmaan yli oman painoni.
    Millä lailla minun “lapsuuteni on pilattu” muka? Miksi enää näin ei _saa_ tehdä?
    _Miltä_ tämä curling-yhteiskunta oikein muka suojelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. TomiA kirjoitti 5.12.2010 kello 12:02

    OJ: “asevelvollisuuden takia lukion tai ammattikoulun, armeijan ja mahdollisen myöhemmän opiskelun väliin jää nuorilla miehillä välikausia, mikä vaikuttaa heidän työttömyyslukuihinsa naisiin verrattuna.”

    Olisikin jotain noin yksinkertaisesti korjattavaa: yleinen asevelvollisuus voimaan ja nuorilla miehillä on työpaikkoja siinä kuin nuorilla naisilla!

    Tilastojen, trendin ja viranomaisten mukaan mainitsemasi eivät ole merkittäviä selittäviä tekijöitä.

    Esimerkiksi: armeijan käynti ei ole lisääntynyt sitten vuoden 2000 ja siitä huolimatta nuorten miesten työllisyysaseen ero naisten vastaavaan on kasvanut lähes vuosittain viimeiset kymmenen vuotta. Mainitsemassani raportissa Nuoret miehet työelämään on tutkittua tietoa työttömyydestä ja armeijaa siellä ei ainakaan keskeisesti mainita.

    Sitä paitsi, nuorten miesten keskimääräinen huono-osaisuus näkyy useilla (kaikilla?) muillakin mittareilla: jättäytyminen koulutuksesta, itsemurhat, päihteiden käyttö jne.

    “Korkea nuorisotyöttömyys johtuu ennenkaikkea lamasta ja työpaikkojen puutteesta.”

    Vain jos pitää 60 000 nuorta työtöntä vähäisenä määränä. Sen verran heitä oli tuossa pari vuotta sitten erittäin voimakkaan kasvun aikana.

    Olen itse seurannut vierestä, kuinka vaikeaa nuorilla on löytää työtä. Erityisesti pojilla. Tyttöjen perinteisiä ammatteja sentään tuntuu riittävän, siis sellaisia, joihin ei vaadita kovin kummoista koulutusta tai työkokemusta ja joissa työantaja näyttäisi suosivan naispuolisia työntekijöitä. Tällaisia ovat erityisesti monet asiakaspalveluammatit, ymmärrettävästi.

    Suomessakin voisi tutkia, missä määrin työnantajata suosivat naispuolisia työnhakijoita. Ulkomailla on esimerkiksi huomattu, että työnantajat kutsuvat naisia työhaastatteluihin merkittävästi enemmän kuin miehiä (erityisesti, jos työnantaja on nainen). Hoiva-aloilla miehiin suhtaudutaan selvästi epäluuloisemmin verrattuna naisiin. Entäs se sitten, että yksinäisten miesten on vaikea saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta maineensa takia? Yksinäisellä naisella ei ongelmaa ole. Sama ennakkoasenne varmasti vaikuttaa työnantajaan siinä kuin asunnon vuokraajaan.

    Nuo ovat asioita, joihin asennekasvatus voisi vaikutta … tai sitten ei. Ehkä palveluyhteiskunta nyt vain sopii keskimäärin huonommin miehille kuin naisille. Asenteita on turha korjata, jos ei kerta kaikkiaan ole työtä, joissa nuoret miehet pärjäisivät ja viihtyisivät kärjistäen sanottuna.

    Siinä mielessä siis olet oikeassa: nuorille miehille on vuosi vuodelta vähemmän työtä, kun taas nuorten naisten työpaikat jatkuvasti lisääntyvät. Ongelman ei ratkea kuin osittain useastakin syystä johtuen, jos nuoret miehet alkavat kouluttautua naisten aloille (joihin syihin en mene nyt).

    Soininvaaralla on hyviä ajatuksia siitä, miten tiettyjen nuorten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä voitaisiin parantaa. Miksi Suomessa ei esimerkiksi ole nuoria parkkeeraamassa autoja parkkitaloissa? Soininvaaraa ei kuitenkaan voi äänestää, sillä hänen imussaan eduskuntaan voi päätyä joku feministivihreä, joka saattaa kokea tehtäväkseen vähätellä miehiä koskevia ongelmia ja laittaa tarmonsa parempiosaisen sukupuolen etujen ajamiseen ihan samaan tapaan kuin tähänkin asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. anonyymi kirjoitti 5.12.2010 kello 13:58

    EK vaatii, että työelämässä pitäisi olla 40-45 vuotta eli 20 vuotiaana pitäisi olla jo ammatissa ja eläkkeelle voisi jäädä silloin 65-70-vuotiaana.

    Mikäli ajatukselle olisi mahdollista saada mitään poliittista tukea, EK varmaan myös vaatisi yritysverotuksen poistamista ja kaiken palkanmaksun siirtämistä valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. JPR kirjoitti 6.12.2010 kello 16:54

    Pikkuisen ihmettelen että SATA-kirjassa Osmo vastustaa kovasti tätä keppilinjaa ja suosittelee porkkanoita, mutta nuorisolle hän tarjoaa vain keppiä (niin kuin autonomistajillekin…). Kyllä minä luulisin että juuri nuorisolle kannattaa tarjota enemmänkin kannustimia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tavalinen Teknikko kirjoitti 8.12.2010 kello 17:38

    Jos itsenäisesti asuva nuori tällä hetkellä saa toimeentulotukea, asumistukea ja peruspäivärahaa
    yhteensä nettona n. 800 euroa/kk (kattaa asumisen n. 400 euroa/kk ja toimeentulotukinormi n. 417 e/kk), niin kummanko hän valitsee, 40% prosentilla alennetun toimeentulotuen kun ei ryhdy pakko-opiskelijaksi vai pakko-opiskelun.

    Pakko-opiskelussa olisi huonona puolena, että tulisi ottaa opintolainaa rahoittaakseen vapailta
    vuokramarkkinoilta vuokratun asunnon. Opintotuet yhteensä opintolainalla nimittäin olisivat
    kutakuinkin 800 e/kk nettona, mikä on juuri sama summa kuin tuillakin eläessä.

    Jos taas valitsee 40% alennetun toimeentulotuen, säilyttäisi nykyisen asuntonsa mutta käyttörahaa
    jäisi käteen 417*0,6=250,2 euroa/kk. Toki jäisi opetuksen ulkopuolelle.

    Että ottavatko pakko-opiskelijat :

    a) opintolainaa rahoittaakseen asumisensa ei-opiskelijamaisissa olosuhteissa

    b) eivät ota opintolainaa ja siirtyvät opiskelija-asuntolaan asumaan

    c) ottavat 40% alennetun toimeentulotuen mutta säilyttävät nykyisen asumismuotonsa

    d) kuten kohta a) mutta ottavat opinnoista hyödyn itselleen

    Täytyy huomata että opiskelija saa asumislisää 80% vuokrastaan mutta maksimi on 201,60 e/kk. Kun taas toimeentulotuealla saa myös 80% tukea vuokraan, mutta maksimi on paljon korkeammalla kuin opiskelijan asumislisässä on.

    Entä sitten ne pakko-opiskelijat, joiden on otettava opintolainaa sellaisiin opintoihin (=asumismenoihin), mitkä ainoastaan syövät opintolainan myöntökuukausia, kun eivät vielä ole päässeet sille alalle opiskelemaan, mille haluavat.

    Uskallan väittää, että jos opiskelijatkin saisivat asumislisää samoilla ehdoilla kuin toimeentulotuellakin saa, niin eipä tarvittasi paljoa pakko-opikelulakeja säätää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2010 kello 18:04

    Tavallinen Teknikko:
    Toimeentulotuki korvaa kohtuullisusta asumismenoista 100 %. Kohtuullisen raja on Helsingissä 600 euroa/kk yksinäiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tavalinen Teknikko kirjoitti 8.12.2010 kello 17:48

    Korjauksia edelliseen :

    Täytyy huomata että opiskelija saa asumislisää 80% vuokrastaan mutta maksimi on 201,60 e/kk. Kun taas (toimeentulotuealla = ) ASUMISTUELLA saa myös 80% tukea vuokraan …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Tavalinen Teknikko kirjoitti 8.12.2010 kello 19:22

    Osmo :
    #
    Tavallinen Teknikko:
    Toimeentulotuki korvaa kohtuullisusta asumismenoista 100 %. Kohtuullisen raja on Helsingissä 600 euroa/kk yksinäiseltä.
    #

    Taisipa Osmolle tulla ajatusvirhe.

    Ainakin Vantaalla on anottava asumistukea ennen kuin myönnetään toimeentulotukea. Eli asumistuki kattaa maksimissaan 80% vuokrasta ja toimeentulotuki loput 20% vuokrasta, jos asunnon kuukausivuokra on alle kohtuullisen asumismenon (eli n. 600 e/kk Vantaallakin).

    Toki voi Helsinki maksaa 100% vuokrasta toimeentulotukena kohtuullisen asumismenonrajassa, mutta ei varmaankaan useankaan kohdalla näin ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pekka Lampelto kirjoitti 18.12.2010 kello 15:23

    Mielestäni syrjäytymisen ehkäisyssä, nuorten kouluttautumisessa ja työllisyyspolitiikassa tulisi painottaa psykologisia seikkoja kannustinjärjestelmien suunnittelussa. Kaikki tekeminen, siis opiskelu, työharjoittelu ja työnteko, tulee saada tuntumaan palkitsevalta heti.

    Kaikista vähiten rahaa ja tukea tulisi saada silloin, kun ei tee mitään. Tämä työmarkkinatuki tai perustulo voisi myös olla automaattisesti ajan mukaan laskeva esim. 10-20€ kuukaudessa kohti minimiä, mikäli nuori on toimeton eli ei tienaa mitään.

    Opiskelusta pitää voida tienata, jos se halutaan tehdä motivoivaksi. AMK- ja ammattikouluopiskelusta pitäisi maksaa pientä tuntikorvausta oppitunneista ja opintosuorituksista palkittaisiin myös rahallisesti, jotta eteneminen tuntuisi palkitsevalta.

    Yliopisto-opiskelussa voitaisiin luopua pääsykokeista. Sähköisillä tenteillä on mahdollista antaa kenen tahansa opiskella omaa tahtiaa rasittamatta järjestelmää kovinkaa paljoa. Monet luennot, jotka ovat tenttiin valmistautumista varten, voitaisiin korvata internetiin laitettavilla opetusvideoilla, jotka olisivat kaikille avoinna. Opintopisteistä eli suoritetuista tenteistä saisi rahaa. Eniten opintopisteitä ja parhaimman keskiarvon omaavat opiskelijat pääsisivät aineopintokursseille, joissa on lähiopetusta ja keskustelua. Parhaimmat opiskelijat pääsisivät tekemään kandidaatin- ja maisterintutkintoja.

    Suurin ongelma nykyjärjestelmässä on, ettei se toimi kannustinjärjestelmänä. Tekemällä hyödyllistä tulee voida tienata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Martin-Éric kirjoitti 19.12.2010 kello 12:14

    Ongelma ei ole työmarkkinatuen mittasuhde verrattuna toimentulotukiin. Sen sijaan asumistuen naurettavan pieni ja todellisia asumismenoja poikkeava summa pakottaa työttömiä täydentämään KELA:n myöntämiä tukia sosiaaliviraston toimentulotukein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. jeppels kirjoitti 22.12.2010 kello 21:27

    Otetaan mallia italiasta jossa lapset asuvat vanhempien luona niin pitkään kuin saavat töitä ja löytävät puolison.

    Ja jos on työharjoittelua niin minusta yritysten pitäisi maksaa korvausta harjoittelijalle sen kelan rahan lisäksi. Sossusta vois jakaa vaan lounaskuponkeja ja maksaa sieltä suoraan vuokran jos tarttee…

    Pitäis nollata tää koko homma ja ruveta rakentamaan viisaammin uudelleen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Omaehtoisopiskelijan äiti kirjoitti 17.1.2011 kello 21:24

    Ihmettelen koko työmarkkinatukea. Sillä lienee juhlava tarkoitus auttaa nuoret työmarkkinoille kouluttautumisen, harjoittelun ym. manöövereiden kautta. Mutta entäs jos nuori oma-aloitteisesti, ilman että joku ammatinvalintahenkilö laatii hänelle suunnitelman, menee avoimeen yliopistoon suorittamaan ns. väyläopintoja, jotta saisi korkeakoulupaikan ja sen kautta ammatin. Väylä tarkoittaa yli 5 opintopistettä per kk, mikä lasketaan kaikilla laskuopeilla päätoimiseksi opiskeluksi. Tämä ei kuitenkaan ole opintotuen piirissä, koska henkilöllä ei ole virallista opinto-oikeutta ja opiskelupaikkaa. Tämä ei myöskään ole työmarkkinatuen piirissä, koska siihen ei ole aloitetta tehnyt työvoimaviranomainen vaan henkilö itse. Ikävä kyllä tätä maata on aina rakennettu omatoimisuudella ja sitä pitäisi myös huomioida. Ikävä kyllä näyttää siltä, että omatoimisuuden edellytys on varakkaat vanhemmat, jotka maksavat lystin veroilla vähennetyistä tuloistaan 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. hmmm... kirjoitti 12.9.2011 kello 13:09

    Eli ehdotus on se, että nuorilta kaikki sosiaalituet pois? Eikö mielessä ole käynyt, että tarve tuille johtuu suurimmaksi osaksi köyhyydestä ja toimeentulotukea ei saa, jos on vähänkään varallisuutta.

    Ei se riippuvuus sosiaaliturvasta minnekään katoa tukia katkaisemalla vaan se siirtyy sen jälkeen kaduille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Huolestunut kirjoitti 10.5.2012 kello 10:25

    Michael Rekola:
    Leikatkaa vaan niitä toimeentulotukia. Saatte nähdä, että sillä tavalla syrjäytyminen aivan varmasti pahenee.
    Kun opiskelussa epäonnistutaan, ei pakkopullat auta. Kyllä tähän pitäisi jokin muu tapa keksiä kuin rankaiseminen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jotka teidän mielestänne keinottelevat nykyisellä järjestelmällä: Heidän on pakko! Kaikki eivät vain yksinkertaisesti saa töitä ja sitten puljaillaan työharjoitteluilla ja työkokeiluilla joiden ainoa tulos on se, että työnantajat saavat ilmaista työvoimaa.

    Olen pahoillani, mutta en näe tuossa tukien leikkaamisessa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toinen keino, sillä tällä tavalla lisäät vain nuorten pahoinvointia.

    Michael Rekola oli täysin oikeassa. Valitettavasti monen nuoren tilanne paheni Osmon takin käännöksestä:

    http://yle.fi/uutiset/toimeentulotuen_leikkaus_ei_kannusta_nuoria_opiskelemaan/6086878

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2012 kello 10:54

    Saanen kuitenkin muistuttaa, että vastustin tuota esitystä ja ehdotin ristiriidan korjattavaksi siten, että tuo pakko-opiskelupykälä poistetaan myös työmarkkinatuesta. Ilman opinstoja olevat nuoret asetettaisiin erityistoimien kohteeksi niin, että heille tarjotaan tukityötä, työpaja-harjoittelua ja muuta sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus