Toimeentulotuen leikkaus nuorilta

Kuun­te­lin radio­uu­ti­sis­sa edus­kun­ta­kes­kus­te­lua toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain muu­tok­ses­ta. Ikään kuin kan­san­edus­ta­jat oli­si­vat käsi­tel­leet aivan eri esi­tys­tä. Aina­kaan edus­ta­ja Kar­hu­vaa­ra ei ollut läk­sy­jään lukenut.

Jos­kus noin vuon­na 2003 tuli voi­maan työ­mark­ki­na­tu­kea kos­ke­va laki, jon­ka mukaan alle 25-vuo­tias nuo­ri ei ole oikeu­tet­tu työ­mark­ki­na­tu­keen, jos ei ole ollut kos­kaan töis­sä eikä ole edes hake­nut toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen. Tämä jon­kin ver­ran VM- ja kokoo­mus­ve­toi­nen laki jäi joh­tuen sen aja­jien huo­nos­ta sosi­aa­li­tur­va­lain­sää­dän­nön tun­te­muk­ses­ta vähän puo­li­tie­hen, kos­ka nuo­ret sai­vat aivan yhtä suu­ren tuen toi­meen­tu­lo­tuen luu­kul­ta. Niin­pä laki oli täy­sin teho­ton. Sank­tio koh­dis­tui kun­taan, ei tukien varaan heit­täy­ty­nee­seen nuo­reen. Niin­pä SATA-komi­tea esit­ti, että joh­don­mu­kai­suu­den vuok­si on alen­net­ta­va myös toimeentulotukea.

Huo­mat­ta­koon, että toi­meen­tu­lo­tu­ki on alen­net­tu­na­kin kor­keam­pi kuin se opin­to­ra­ha, jon­ka nuo­ri sai­si, jos hakeu­tui­si jat­ko­kou­lu­tuk­seen. Sen sijaan voi­daan kysyä, onko tämä työ­mark­ki­na­tuen laki lain­kaan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen. Sii­hen pitää puut­tua, että nuo­ret jät­täy­ty­vät työ­mark­ki­na­tuen varaan, mut­ta sen voi teh­dä toisinkin.

Tämä työ­mark­ki­na­tuen mää­räys on huo­no mones­ta­kin syystä.

1)      Sitä on nau­ret­ta­van help­po kier­tää hakeu­tu­mal­la sel­lai­seen kou­lu­tuk­seen, johon vuo­ren var­mas­ti ei pää­se. Tilas­tois­ta näkee, että tämä osataan.

2)      Se pakot­taa otta­maan vas­taa opis­ke­lu­pai­kan, jol­ta ei ole pie­nin­tä­kään aiko­mus­ta val­mis­tua. Niin­pä amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa kes­keyt­tä­mis­pro­sen­tit ovat kovin kor­kei­ta. Eri­tyi­ses­ti tämä kos­kee syk­syn yhteis­ha­kua, jol­loin tar­jol­la on hyvin kapea-alais­ta kou­lu­tus­ta, lähin­nä vain hoi­toa­lal­ta. Oppi­lai­tok­sil­le nämä suun­ni­tel­mal­li­set kes­key­tyk­set tule­vat kal­liik­si, mut­ta oppi­lai­tok­set eivät vali­ta: ne saa­vat avus­tuk­sen­sa aloi­tus­paik­ko­jen perus­teel­la. Suh­tau­tu­mi­nen var­maan­kin muut­tui­si, jos mak­set­tai­siin vain valmistuneista.

3)      Monel­la kou­lu­pu­dok­kais­ta on niin paho­ja oppi­mis­vai­keuk­sia, että tut­kin­toon joh­ta­va koul­tus ei ole heil­le oikea vaihtoehto.

Mitä sit­ten pitäi­si tehdä?

Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saa­via nuo­ria ei pidä jät­tää tuki­ken varaan, vaan heil­le on tar­jot­ta­va palk­ka­tuel­la tuet­tua työ­tä ja työ­voi­ma­po­liit­tis­tas kou­lu­tus­ta, siis nii­tä kurs­se­ja. Näis­tä kiel­täy­ty­mi­nen jotaa sank­tioi­hin ilman eril­lis­tä lain­sää­dän­töä. Muis­sa poh­jois­mais­sa nuor­ten syr­jäy­ty­mis­tä ei pit­kään kat­sel­la, eikä sitä pitäi­si kat­sel­la Suo­mes­sa­kaan. Näin nyt myös teh­dään, mut­ta jos puto­aa pois työ­mark­ki­na­tuel­ta, puto­aa pois myös näis­tä toi­men­pi­teis­tä. Sik­si tuo työ­mark­kia­tuen sää­dös kan­nat­tai­si kumota.

Niin kau­an kuin työ­mark­ki­na­tuen puo­lel­la tuo sää­dös on, sen on olta­va myös toi­meen­tu­lo­tuen puolella.

56 vastausta artikkeliin “Toimeentulotuen leikkaus nuorilta”

  1. Se pakot­taa otta­maan vas­taa opis­ke­lu­pai­kan, jol­ta ei ole pie­nin­tä­kään aiko­mus­ta val­mis­tua. Niin­pä amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa kes­keyt­tä­mis­pro­sen­tit ovat kovin korkeita”

    Opet­ta­ja­har­joit­te­lus­sa tuli ilmi tämä suu­ri kes­keyt­tä­mis­pro­sent­ti muil­la­kin asteil­la, esim joi­la­kin AMK aloil­la perä­ti 50 %.
    Tuo­ta kes­keyt­tä­mis­ten mää­rää pitäi­si sel­vit­tää laa­jem­min, en usko, että se liit­tyy vain näi­hin koulupudokkaisin.
    Kou­lut peit­tä­vät tehok­kaas­ti noi­ta kes­keyt­tä­mis­lu­ku­ja ja joka kou­lus­sa on pal­jon kuol­lei­ta sie­lu­ja esim opet­ta­ja­har­joit­te­lu­ni ryh­mäs­sä piti olla 9 hen­keä, mut­ta luen­noil­le ja har­joi­tuk­siin osal­lis­tui vain viisi.
    Yksi syy kes­keyt­tä­mi­siin tuli esiin oppi­lai­den haas­tat­te­luis­sa. Työ­elä­mään pääs­tään lii­an myö­hään ja vie­lä 20 vuo­ti­aa­na työ­elä­män koke­mus on niin rajoit­tu­nut­ta, että omas­ta alas­ta ei ole mitään käsitystä.
    Minun ikä­pol­ve­ni meni kesä­töi­hin jo 14 vuo­ti­aa­na ja 20 vuo­ti­aa­na oli koke­mus­ta jo monel­ta alal­ta ja käsi­tys miten työ­elä­mä toi­mii oli jo aika selkeä.

    toi­ne syy on opin­to­jen eri­kois­tu­mi­nen ja kun 70-luvul­la kes­ki­tyt­tiin anta­maan vain yleis­kou­lu­tus niin nyt samas­ta aihees­ta on jo puo­len­kym­men­tä linjaa.

    Tämä lisää enti­ses­tään kes­keyt­tä­mi­siä ja alan/linjan vaihtoja

    Suo­mes­sa alle 18-vuo­ti­aan on erit­täin vai­kea pääs­tä töi­hin eikä 18 vuot­ta täyt­tä­nyt­kään pää­se töi­hin ellei ole ammttikoulutettu.
    Ainoa kei­no integroi­da nuo­ret työ­elä­mään on tar­jo­ta kesä-loma­töi­tä jo kai­kil­le 15 vuo­tiail­le halukkaille.
    Pelk­kä kep­pi ei joh­da mihinkään.
    Nuo tuki­työ­pai­kat­kin ovat vähän kysee­na­lai­sia, kos­ka niis­sä ei nou­da­te­ta nor­maa­le­ja työ­elä­män sääntöjä.

    EK vaa­tii, että työ­elä­mäs­sä pitäi­si olla 40–45 vuot­ta eli 20 vuo­ti­aa­na pitäi­si olla jo amma­tis­sa ja eläk­keel­le voi­si jää­dä sil­loin 65–70-vuotiaana.
    Työ­ajan lyhen­nys kun on Suo­mes­sa toteu­tet­tu työt­tö­myy­den kaut­ta ja se yhdes­sä perhevapaiden .
    kans­sa lyhen­tää työ­uraa 4–5 vuotta.
    Tämä mer­kit­see, että yli­opis­to-opin­not teh­dään työn ohessa.

    Mei­dän perus­kou­lun jäl­kei­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me ei ole oikein synk­roo­nis­sa uusien vaa­ti­mus­ten kanssa

  2. 1) Sitä on nau­ret­ta­van help­po kier­tää hakeu­tu­mal­la sel­lai­seen kou­lu­tuk­seen, johon vuo­ren var­mas­ti ei pää­se. Tilas­tois­ta näkee, että tämä osataan. 

    Tähän ryh­mään tai­taa kuu­lua eri­tyi­ses­ti nii­tä, jot­ka hake­vat yli­opis­toon sel­lai­sel­le alal­le, mihin on vai­kea ensiy­rit­tä­mäl­lä pääs­tä. Jon­kin­lai­nen toi­meen­tu­lo pitää var­mis­taa sitä var­ten, että toi­nen­kin kevät menee pää­sy­ko­kei­siin lukies­sa ja kyl­lä lah­ja­kas nuo­ri osaa vali­ta yhteis­haus­sa sel­lai­seen paik­kaan, mihin ei var­mas­ti pääse. 

    Nämä nuo­ret eivät ole syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa, vaan pyr­ki­vät väli­vuo­te­na töi­hin (aikai­sem­min hakeu­dut­tiin esi­mer­kik­si kou­lua­vus­ta­jik­si kerää­mään lisä­pis­tei­tä OKL:ään, nyky­ään nii­tä pis­tei­tä ei enää saa ja kou­lua­vus­ta­jis­ta on pulaa). Hei­dän koh­dal­laan täl­lai­nen pak­ko­ha­ku on silk­kaa kiusantekoa.

  3. Pal­jon pitää lisä­tä myös oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta ja tuet­tua työ­hön­val­men­nus­ta, siis työ­pa­ja­toi­min­taa. Ei ainoas­taan rii­tä, että lisä­tään paja­toi­min­nan rahoi­tus­ta — tai kuten nyt, pidet­tiin se sama­na — vaan lisäk­si työ­nan­ta­jat tar­vit­se­vat lisää pork­ka­noi­ta. Tämä tar­koit­taa ihan kon­kreet­tis­ta työ­nan­ta­ja­ku­lu­jen sub­ven­toi­mis­ta. Toi­nen kei­no on sat­sa­ta lisää työ­hön­val­men­ta­jien palk­kaa­mi­seen: jos ei ole varaa pal­ka­ta asial­li­sel­la pal­kal­la riit­tä­väs­ti työ­hön­val­men­ta­jia, sit­ten voi­si aja­tel­la käy­tet­tä­vän hei­dän kor­vik­kei­naan erään­lai­sia men­to­rei­ta, joil­la oli­si (pit­käh­kö­kin) työ­ko­ke­mus ko. alalta.

  4. Ole­mal­la työ­voi­po­liit­ti­ses­sa­kou­lu­tuk­ses­sa saa pal­jon enem­män rahal­lis­ta tukea kuin ole­mal­la opin­to­tuel­la amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa. Täl­lai­seen tou­hus­tus­te­luun sit­ten riit­täi­si rahaa val­tion kans­sas­ta vaik­ka kuin. Eli jär­ke­vin vaih­toeh­to oli­si tar­jo­ta palk­ka­tuet­tua työ­tä, mut­ta kun työl­lä­kin tuli­si olla oikea­ta sisäl­töä ja val­mis­taa oikei­siin ammatteihin.

  5. Osmo:

    Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saa­via nuo­ria ei pidä jät­tää tuki­ken varaan, vaan heil­le on tar­jot­ta­va palk­ka­tuel­la tuet­tua työ­tä ja työ­voi­ma­po­liit­tis­tas kou­lu­tus­ta, siis nii­tä kursseja.

    Mä oon täs­tä voi­mak­kaas­ti samaa mieltä.

    Vai­kut­taa sil­tä, että yks nyky­sys­tee­min suu­rim­mis­ta hai­tois­ta on se, että se kan­nus­taa nii­tä nuo­ria joil­la on lyhyt aikapre­fe­rens­si (eli nii­tä jot­ka arvos­taa hyvin­voin­tia nyt suh­tees­sa enem­män kuin hyvin­voin­tia jos­kus myö­hem­min), jää­mään tukien varaan, kos­ka se on nopein tapa nos­taa väli­tön­tä mate­ri­aa­lis­ta elintasoaan.

    Siks tuen pitäis olla ensin­nä­kin tar­ve­har­kin­tais­ta (van­hem­pien tulot, asu­mis­jär­jes­te­lyt, kou­lu­tus, ter­veys jne.) ja voi­mak­kaas­ti vas­tik­keel­lis­ta (jos ei mene kou­lu­tuk­seen, on ter­ve, ei saa pidet­tyä edes tuet­tua työ­paik­kaa-> tuet pois.) Mä oon täs­sä mie­les­sä kään­tä­ny takkia.

  6. Tuli vie­lä mie­leen sel­lai­nen, että miten­kä­hän tämä ongel­ma on hoi­det­tu Japa­nis­sa? Siel­lä­hän työt­tö­myy­sas­te hui­te­lee perin­tei­ses­ti jos­sain nel­jän tie­tä­mil­lä ja oman koke­muk­sen perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, että suht heik­ko­tuot­toi­sel­le työ­voi­mal­le­kin on löy­det­ty käyt­töä. (Tyy­liin tie­työ­mail­la on joku tyyp­pi sei­so­mas­sa mon­tun edes­sä näyt­tä­mäs­sä lii­ken­teel­le merk­kiä, kau­pois­sa on pal­jon myy­jiä jne.)

  7. Siks tuen pitäis olla ensin­nä­kin tar­ve­har­kin­tais­ta (van­hem­pien tulot, asu­mis­jär­jes­te­lyt, kou­lu­tus, ter­veys jne.) ja voi­mak­kaas­ti vas­tik­keel­lis­ta (jos ei mene kou­lu­tuk­seen, on ter­ve, ei saa pidet­tyä edes tuet­tua työ­paik­kaa-> tuet pois.) Mä oon täs­sä mie­les­sä kään­tä­ny takkia.”
    Näin­hän tämä on , ei nuo­ri saa mitään ellei täy­tä tiet­ty­jä ehto­ja, mut­ta noi­ta ehto­ja on help­po kiertää.
    Mut­ta luin aikai­sem­min sel­vi­tys­tä, että joka vuo­si n 5000 nuor­ta hävi­ää jär­jes­tel­mis­tä eli he eivät ole kou­lu­tuk­ses­sa, töis­sä, mut­ta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näi­hin tus­kin tukien lak­kaut­ta­mi­nen vai­kut­taa, jouk­ko on kui­ten­kinn 8–9 % ikä­luo­kas­ta, joten mel­koi­nen työ­voi­ma­mää­rä jou­tuu hukkaan.
    Tosin työ­voi­maa meil­lä on jo nyt yli tar­peen n 400000 , joten eipä näi­tä­kään kukaan kaipaa.

  8. Kun puhu­taan näis­tä tuis­ta ja mitä mil­lä­kin valin­nan­mah­dol­li­suu­del­la saa (työ­elä­mään pyr­ki­mi­nen, opis­ke­lu, tukien varaan jää­mi­nen) tör­mä­tään samal­la taas tähän mones­ti sivut­tuun har­maan talou­den vyö­hyk­kee­seen. Käsi­tyk­se­ni mukaan edel­leen on lii­an help­poa nuo­rel­le poru­kal­le tuil­la tai ilman aloit­taa teke­mään hom­mia ilman vero­kir­jaa. Sii­nä tie­naa äkki­sel­tään niin hyvin, että ei opis­ke­lun aloit­ta­mi­set tai palk­ka­tue­tut työt vält­tä­mät­tä pal­jon kiin­nos­ta. Jos on vie­lä pika­vip­pe­jä tai mui­ta hoi­ta­mat­to­mia töp­päyk­siä ulos­o­tos­sa niin aina vain parem­mak­si hyö­ty­suh­de muut­tuu, kun tukia saa kui­ten­kin mini­mio­san ja pääl­le työ­tu­lot puh­taa­na käteen. Mitä pidem­mäl­le tätä vai­het­ta lyk­kää sitä vai­keam­mal­ta näyt­tää sii­tä ns. nor­maa­liin työ- tai opis­ke­lue­lä­mään siir­ty­mi­nen kun tiet­tyyn käy­tet­tä­vis­sä ole­vaan raha­mää­rään on jo tottunut.

  9. Riit­ta, käsit­tääk­se­ni yli­opis­tot eivät ole sel­lai­nen haku­koh­de, johon hake­mal­la voi­si tuon kou­lu­tus­ha­ku­vel­vol­li­suu­den täyt­tää, aina­kaan niin, että hakee pel­käs­tään yliopistoon.

  10. Tuli vie­lä mie­leen sel­lai­nen, että miten­kä­hän tämä ongel­ma on hoi­det­tu Japa­nis­sa? Siel­lä­hän työt­tö­myy­sas­te hui­te­lee perin­tei­ses­ti jos­sain nel­jän tie­tä­mil­lä j”

    Työt­tö­myys nousi Japa­nis­sa­kin 5,7 % vuon­na 2008 ja on edel­leen yli viisi.Työttömyyden nousun suu­rin hidas­ta­ja oli työn jaka­mi­nen, työ­tun­nit kyl­lä vähe­ni­vät rei­paas­ti, mut­ta työt­tö­myys ei nous­sut vas­taa­vas­ti, sil­lä työt jaettiin.

    Nuo työt­tö­myys­lu­vut eivät tänä päi­vä­nä ker­ro juu­ri mitään, sil­lä työt­tö­män mää­ri­tel­mä on ahdas ja ker­too vain aktii­vis­ten työt­tö­mien määrän.

    Yleen­sä kun las­ke­taan kaik­ki työt­tö­mät työn­ha­ki­jat niin luku on tuplat
    Esim Suo­mes­sa on viral­li­ses­ti n 200000 työ­tön­tä, mut­ta työ­voi­ma­toi­mis­toon on rekis­te­röi­ty­nä työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si yli 400000.

  11. Henk­ka, juu­ri­kin näin. Kou­lu­tus­ha­ku­vel­vo­te ei täy­ty yli­opis­toon hakemalla.

    Ymmär­rän tämän sii­nä mie­les­sä, että äkkiä oli­si yli­opis­toi­hin hake­mas­sa sak­kia, jol­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä yli­opis­to-opin­nois­sa menes­tyä. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta sää­tää jär­jes­tel­mää sii­hen suun­taan, että jos pää­sy­ko­keis­sa menes­tyy koh­tuul­li­ses­ti vaik­kei sisään pää­si­si­kään, niin oikeut­ta työ­mark­ki­na­tu­keen ei menet­täi­si? Jos kah­del­la yrit­tä­mäl­lä eivät yli­opis­ton ovet auke­ni­si, niin sit­ten kol­man­nel­la ker­ral­la sopi­si pis­tää haku­pa­pe­rei­ta myös muu­al­le kou­lu­tuk­seen työ­mark­ki­na­tuen mene­tyk­sen uhalla.

    1. Nuo­ren, joka ei ole pääs­syt yli­opis­toon, voi olla aika vai­kea naut­tia koko vuot­ta työ­mark­ki­na­tu­kea. Tulee aika pian töi­hin osoitus.

  12. Nuo­ren, joka ei ole pääs­syt yli­opis­toon, voi olla aika vai­kea naut­tia koko vuot­ta työ­mark­ki­na­tu­kea. Tulee aika pian töi­hin osoitus.”

    Niin­hän se menee. Tämän takia monet hake­vat­kin johon­kin hel­pom­paan tut­kin­to-ohjel­maan ja sit­ten yrit­tä­vät seu­raa­vi­na keväi­nä uudes­taan. Opis­ke­li­ja­na on hel­pom­paa kuin työt­tö­mä­nä. Eten­kin lää­kik­seen pyr­ki­vien osal­ta on aika help­po mars­sia sisään johon­kin luon­non­tie­teel­li­seen tai tek­nil­li­seen kou­lu­tus­oh­jel­maan, opis­kel­la syk­sy perus­kurs­se­ja ja sit­ten lukea kevät pääsykokeisiin.

  13. Osmo, niin tulee eikä se ole ollen­kaan huo­no asia. Tar­koi­tus­han nuo­rel­la on noi­ta pak­ko­ha­ku­ja teh­des­sä vain var­mis­taa, että on jotain toi­meen­tu­loa, jos oma­toi­mi­ses­ti ei töi­tä väli­vuo­dek­si löy­dy. Tut­ta­va viet­ti väli­vuo­den päi­vä­ko­dis­sa työl­lis­tet­ty­nä avus­ta­ja­na: nyky­ään hän on las­ten­tar­han­opet­ta­ja. Työl­lis­tet­ty­jä näkyy edel­leen päi­vä­ko­ti­ryh­mis­sä avit­ta­mas­sa, jol­loin syle­jä ja käsi­pa­re­ja on enem­män kuin se lain mää­rää­mä minimimäärä.

    Tämä nyt menee sikä­li aiheen vie­res­tä, että nämä yli­opis­toon pyr­ki­vät nuo­ret eivät ole syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa eikä hei­dän taki­aan jär­jes­tel­mää ole kehi­tet­ty. Hei­dän koh­te­lun­sa sen mukaan kuin oli­si­vat kuor­mit­taa kyl­lä suot­ta järjestelmää.

  14. Miten­kö­hän tähän ongel­maan aut­tai­si se väläy­tel­ty vaih­toeh­to, että yli­opis­tois­ta pois­tet­tai­siin pää­sy­ko­keet ja kar­sin­ta tapah­tui­si opis­ke­lu­jen ete­ne­mi­sen perus­teel­la? Aina­kaan ei tar­vit­si­si jää­dä toi­meen­tu­loa vail­le, ellei ensim­mäi­sel­lä yrit­tä­mäl­lä pää­si­si­kään halua­mal­leen alal­le, eikä vas­taa­vas­ti sit­ten vie­täi­si ammat­ti­kou­lu­tus­paik­ko­ja parem­min moti­voi­tu­neil­ta opis­ke­li­joil­ta pak­ko­haun takia. Vali­tet­ta­van moni nuo­ri jät­tää AMK-kou­lu­tuk­sen tai Yo-poh­jai­sen ammat­ti­tut­kin­non kes­ken sen vuok­si, että on alun alkaen jou­tu­nut valit­se­maan sen pakon edes­sä var­si­nai­sen oman alan opis­ke­lu­pai­kan yli­opis­tos­sa jää­tyä pää­sy­ko­keis­sa saa­mat­ta. Näil­lä nuo­ril­la on usein niin hyvä yo-todis­tus/­lu­kion pääs­tö­to­dis­tus, että he saa­vat hel­pos­ti opis­ke­lu­pai­kan yhteis­haun kaut­ta, kun taas täl­löin AMK/yo-poh­jai­sen ammat­ti­kou­lu­tuk­sen paik­ko­ja jää­vät vail­le ne opis­ke­li­jat, jot­ka eivät edes ole hake­mas­sa seu­raa­va­na vuon­na yliopistoon.

    Ja toki on nii­tä­kin nuo­ria ihmi­siä, joil­la ei ole kykyä tai halua kou­lut­taa itse­ään kor­kea­kou­lus­sa. Onko oikein, että jos heil­le ei löy­dy työ­tä, hei­dät jäte­tään vail­le min­kään­lais­ta perus­tur­vaa? Ns. mata­lan tuot­ta­vuu­den työt ovat näil­le nuo­ril­le nyky­ään kiven alla kun kau­pan kas­sat­kin ovat suu­rin osa kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta hake­mas­sa lisä­tie­nes­tiä, jot­ta opin­to­lai­nal­la ei tar­vit­si­si opin­toai­ko­jen elä­mis­tä rahoit­taa. Pel­kil­lä tuki­työl­lis­tä­mis­toi­mil­la ja työ­pa­joil­la ei näi­tä nuo­ria tul­la kos­kaan täy­sin työl­lis­tä­mään, vaan myös nii­tä ihan oikei­ta työ­paik­ko­ja ns. kou­lut­ta­mat­to­mil­le­kin ihmi­sil­le täy­tyy saa­da luo­tua mm. työl­lis­tä­mi­sen byro­kraat­ti­sia estei­tä pur­ka­mal­la (Suo­mi on pie­ny­ri­tys­ten maa, mut­ta pie­ny­rit­tä­jien työl­lis­tä­mis­ha­lu on käsit­tä­mät­tö­män mata­la). Rea­lis­mia oli­si tun­nus­taa, että jokai­nen oppi­vel­vol­li­suu­ten­sa täyt­tä­nyt ei ole vält­tä­mät­tä lisä­kou­lu­tuk­sen tar­pees­sa, vaan myös työ­paik­ka voi olla aito vaih­toeh­to, jos­sa työ­hön opi­taan tekemällä.

  15. Lii­an vanha: 

    Mut­ta luin aikai­sem­min sel­vi­tys­tä, että joka vuo­si n 5000 nuor­ta hävi­ää jär­jes­tel­mis­tä eli he eivät ole kou­lu­tuk­ses­sa, töis­sä, mut­ta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näi­hin tus­kin tukien lak­kaut­ta­mi­nen vai­kut­taa, jouk­ko on kui­ten­kinn 8–9 % ikä­luo­kas­ta, joten mel­koi­nen työ­voi­ma­mää­rä jou­tuu hukkaan.

    Olis­ko­han tuos­sa ryh­mäs­sä nii­tä yli­opis­toon täh­tää­viä nuo­ria, jot­ka halua­vat kes­kit­tyä seu­raa­viin pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­mi­seen. Jos (hyvä­tu­loi­set) van­hem­mat elät­tä­vät väli­vuo­den aika­na, ei nuor­ta ehkä puo­li­kas työ­mark­ki­na­tu­ki kiin­nos­ta niin pal­jon, että viit­si­si sen takia ryh­tyä kier­tä­mään tuo­ta sään­nös­tä. Nii­tä työ­hö­no­soi­tuk­sia­kaan ei tar­vit­se pelä­tä, kun tukea ei edes hae.

  16. Erk­ki
    ” Käsi­tyk­se­ni mukaan edel­leen on lii­an help­poa nuo­rel­le poru­kal­le tuil­la tai ilman aloit­taa teke­mään hom­mia ilman verokirjaa.”

    Minä väi­tän että tuo on täy­sin mar­gi­naa­lis­ta hom­maa. Kyl­lä se pimeä keik­ka­työ tuos­sa ikä­luo­kas­sa on varas­te­lua, mur­to­var­kauk­sia ja pil­le­rei­den välit­tä­mis­tä kavereille.

    Tämän yli­jää­mä­väes­tön syn­ty­mis­tä pitäi­si ehkäis­tä jos neu­vo­las­sa asti, eli jo val­miik­si epä­on­nis­tu­maan tuo­mit­tu­jen las­ten äite­jä (=juo­pot, nark­ka­rit) pitäi­si suo­ra­sa­nai­ses­ti kehot­taa abort­tin. Ja pak­kos­te­ri­li­saa­tio pitäi­si nap­sah­taa aina kun tulee yli kah­den vuo­den ehdo­ton tuo­mio tai jos lap­si huostaanotetaan. 

    Har­mi vaan, ettei ihmis­ten lisään­ty­mi­seen voi­da kos­kaan puut­tua, kos­ka se yksi viik­si­val­lu pila­si rodun­ja­los­tuk­sen mai­neen lopullisesti.

  17. ■Sylt­ty
    “Minä väi­tän että tuo on täy­sin mar­gi­naa­lis­ta hom­maa. Kyl­lä se pimeä keik­ka­työ tuos­sa ikä­luo­kas­sa on varas­te­lua, mur­to­var­kauk­sia ja pil­le­rei­den välit­tä­mis­tä kavereille.”

    Ollaan aina­kin samaa miel­tä sii­tä, että rahaa liik­kuu sel­lai­sis­sa muo­dos­sa, että se ei viran­omai­sil­le näy. Tar­vit­tai­siin var­maan joku tut­ki­mus­tie­to poh­jal­le, että voi­si tar­kem­min kes­kus­tel­la min­kä lajin hom­mis­ta se muo­dos­tuu. Onko­han sitä­kään yri­tet­ty todel­la sel­vit­tää mihin nämä tääl­lä kes­kus­te­lus­sa mai­ni­tut 5000 nuor­ta tilas­tois­ta “katoa­vat”.

  18. Itse aika­naan vuo­si­kym­me­niä sit­ten olin ensim­mäi­ses­sä kesä­työ­pai­kas­sa­ni 16-vuo­ti­aa­na. Eipä tul­lut mie­leen­kään, ettei työ­nan­ta­ja­ni oli­si mak­sa­nut minul­le palk­kaa. En oli­si kos­kaan suos­tu­nut mene­mään pal­kat­to­maan työhön. 

    Lie­nee jo kym­me­nis­sä tuhan­sis­sa nii­den nuor­ten jouk­ko, jot­ka ovat kadon­neet kai­kis­ta tilas­tois­ta. He lie­ne­vät nii­tä, joil­le on ollut tar­jol­la vain pal­ka­ton­ta työ­tä, työ­pa­ja­toi­min­taa tai mihin­kään joh­ta­mat­to­mia työ­voi­ma­po­liit­ti­sia kou­lu­tuk­sia. Vaih­toeh­to­na edel­lä mai­ni­tuil­le työ­voi­ma­toi­mis­ton suh­teet­to­mia ja koh­tuut­to­mia ran­gais­tuk­sia. Ei siis ihme, että kym­me­nien tuhan­sien nuor­ten elä­mä on näkö­ala­ton­ta, sil­lä ei pal­kat­to­man työn tai jär­jet­tö­mäk­si koe­tun työ­voi­ma­po­liit­ti­sen kou­lu­tuk­sen varaan elä­mää raken­ne­ta eikä moni suos­tu alis­tu­maan myös­kään usein mie­li­val­tai­sik­si koke­miin­sa rangaistuksiin. 

    Kai­kis­ta tilas­tois­ta kateis­sa ole­vis­ta nuo­ris­ta päät­tä­jien pitäi­si olla huo­les­tu­nut, sii­tä mil­lä he itsen­sä elät­tä­vät. Vaan mitä­pä onkaan tekeil­lä? Ollaan alen­ta­mas­sa lisää toi­meen­tu­lo­tu­kea. Ei tuo joh­da muu­hun kuin että lisää nuo­ria ajau­tuu mar­gi­naa­liin. Vaan sitä saa­daan mitä tila­taan ja minus­ta päät­tä­jät ovat teh­neet työt­tö­mien ja köy­hien osal­ta sel­lai­sia tilauk­sia että hir­vit­tää. Las­kua jo mak­sam­me jo nyt ja pahem­paa on var­mas­ti tulos­sa tule­vai­suu­des­sa. Mon­ta­ko kado­tet­tua suku­pol­vea tar­vit­sem­me ennen korjausliikettä?

    Huo­no-osai­suus periy­tyy. Mones­ti työt­tö­män nuo­ren taus­tal­la on köy­hyyt­tä ja mah­dol­li­ses­ti van­hem­pien työt­tö­myyt­tä. Nuo­ren toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaa­mi­nen koh­dis­tuu­kin pahim­mil­laan koko per­hee­seen ja lisää kat­ke­ruut­ta ja osat­to­muu­den tun­net­ta. Sen varaan on tur­ha las­kea, että sosi­aa­li­vi­ran­omai­set kor­jai­si­vat tilan­net­ta. Kyl­lä­hän se tai­taa olla aika tyly meno myös sosiaalipuolella. 

    Itse olen leik­ki­nyt sil­lä aja­tuk­sel­la, että mitä­pä jos lope­tet­tai­siin kaik­ki pal­kat­to­mat sekä palk­ka­tu­ki­työt ja sääs­ty­vil­lä varoil­la pal­kat­tai­siin yhteis­kun­nan jär­jes­tä­miin töi­hin nor­maa­li­pal­kal­la työt­tö­miä — vähän kuin 1990-luvun työl­lis­tä­mis­työt — etusi­jal­la nuo­ret. Ja luo­vut­tai­siin täy­sin palk­ka­tuis­ta sekä pal­kat­to­mis­ta töis­tä, jot­ka minus­ta ovat yhteis­kun­nan syöpä. 

    Sehän on sel­vä, että kun yhteis­kun­ta tar­jo­aa yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le ja yhtei­söil­le joko koko­naan tai pää­asias­sa kus­tan­net­tua työ­voi­maa, syö tuo nor­maa­le­ja palk­ka­työ­suh­tei­ta ja toi­saal­ta syö myös yhteis­kun­nan tulon­muo­dos­tus­ta, kos­ka pal­kat­to­mis­ta töis­tä ja palk­ka­tu­ki­töis­tä muo­dos­tu­va vero­tu­lo­han on vain rahan kier­rät­tä­mis­tä yhteis­kun­nal­ta ja takai­sin. Eikä kyse ole mis­tään nap­pi­kau­pas­ta. Jos las­ke­taan mukaan sekä suo­raan pal­kat­to­mas­sa työs­sä ole­vat sekä työ­voi­ma­po­liit­tis­ten kou­lu­tus­ten kaut­ta ja vie­lä kun­tout­ta­va­kin työ­toi­min­ta (äärim­mäi­sin nöy­ryyt­tä­mis­kei­no), niin vuo­si­ta­sol­la pal­ka­ton työ kos­ke­nee yli kah­ta­sa­taa työ­tön­tä ellei jo ole siir­ryt­ty uudel­le sataluvulle. 

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16

  19. Miten­kö­hän tähän ongel­maan aut­tai­si se väläy­tel­ty vaih­toeh­to, että yli­opis­tois­ta pois­tet­tai­siin pää­sy­ko­keet ja kar­sin­ta tapah­tui­si opis­ke­lu­jen ete­ne­mi­sen perus­teel­la? Aina­kaan ei tar­vit­si­si jää­dä toi­meen­tu­loa vail­le, ellei ensim­mäi­sel­lä yrit­tä­mäl­lä pää­si­si­kään halua­mal­leen alal­le, eikä vas­taa­vas­ti sit­ten vie­täi­si ammat­ti­kou­lu­tus­paik­ko­ja parem­min moti­voi­tu­neil­ta opis­ke­li­joil­ta pak­ko­haun takia.”

    No kuka­han kai­ken tämän mak­sai­si, kun nyt­kin on lii­kaa opis­ke­li­joi­ta yli­opis­to­jen resurs­sei­hin nähden?

    Avoin yli­opis­to­kin on ollut jo pit­kään ole­mas­sa nii­tä var­ten, jot­ka halua­vat kokeil­la opiskelua.

  20. Kun mini­toi­meen­tu­loa ale­taan kaven­ta­maan, niin voi perus­tel­lus­ti kysyä, että sääs­te­tään­kö vai luo­daan­ko uusia kuluja?

    Haluai­sin aja­tel­la rea­lis­tis­ta mini­mi­toi­meen­tu­loa erään­lai­se­na yhteis­kun­nan vakuu­tuk­se­na, jos­sa poten­ti­aa­li­ses­ti jär­jes­tel­mäs­tä täy­sin vie­raan­tu­va yksi­lö ei sor­ru pakon edes­sä rikoksiin.

  21. Lei­kat­kaa vaan nii­tä toi­meen­tu­lo­tu­kia. Saat­te näh­dä, että sil­lä taval­la syr­jäy­ty­mi­nen aivan var­mas­ti pahenee.
    Kun opis­ke­lus­sa epä­on­nis­tu­taan, ei pak­ko­pul­lat auta. Kyl­lä tähän pitäi­si jokin muu tapa kek­siä kuin ran­kai­se­mi­nen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jot­ka tei­dän mie­les­tän­ne kei­not­te­le­vat nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä: Hei­dän on pak­ko! Kaik­ki eivät vain yksin­ker­tai­ses­ti saa töi­tä ja sit­ten pul­jail­laan työ­har­joit­te­luil­la ja työ­ko­kei­luil­la joi­den ainoa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmais­ta työvoimaa.

    Olen pahoil­la­ni, mut­ta en näe tuos­sa tukien leik­kaa­mi­ses­sa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toi­nen kei­no, sil­lä täl­lä taval­la lisäät vain nuor­ten pahoinvointia.

  22. No kuka­han kai­ken tämän mak­sai­si, kun nyt­kin on lii­kaa opis­ke­li­joi­ta yli­opis­to­jen resurs­sei­hin nähden?
    Avoin yli­opis­to­kin on ollut jo pit­kään ole­mas­sa nii­tä var­ten, jot­ka halua­vat kokeil­la opiskelua.”

    Me samat veron­mak­sa­jat, jot­ka nyt mak­sam­me kes­ken­jää­neet AMK- ja amma­til­li­set kou­lu­tuk­set. Avoi­men yli­opis­ton opis­ke­lut eivät mah­dol­lis­ta opin­to­tuen nos­ta­mis­ta, joten nuor­ten toi­meen­tu­lo-ongel­maan ei täs­tä ole apua. Nyt Avoi­men yo:n opin­to­ja eli appron teke­mis­tä ns. väli­vuo­den aika­na (samal­la seu­raa­van vuo­den pää­sy­ko­kei­siin lukies­sa) hyö­dyn­tä­vät lähin­nä ne nuo­ret, jot­ka saa­vat toi­meen­tu­lon­sa edel­leen van­hem­pien­sa kuk­ka­ros­ta. Avoi­men yo:n opin­not ovat lisäk­si mak­sul­li­sia, ei yo-opis­ke­lun kokei­luun ole kai­kil­la yksin­ker­tai­ses­ti varaa.

    Ja tie­ten­kään täl­lai­nen vaih­toeh­to ei ole mah­dol­li­nen nykyi­sel­lä yli­opis­to­ra­ken­teel­la eikä sen rahoi­tuk­sel­la, vaan täl­löin kysees­sä on koko­nai­nen rakennemuutos.

  23. Kyse on ongel­mas­ta, joka kos­kee nuo­ria mie­hiä sel­väs­ti enem­män kuin nuo­ria naisia. 

    Nuor­ten mies­ten työt­tö­myys­hän on tren­din­omai­ses­ti lisään­ty­nyt nais­ten vas­taa­vaan ver­rat­tu­na vii­mei­set kym­me­ni­sen vuot­ta. Tai­taa nyky­ään olla yli kak­sin­ker­tai­nen ja hui­te­lee jos­sain kol­man­nek­sen tienoilla. 

    Nuor­ten mies­ten työl­li­syys on hei­ken­ty­nyt myös, mut­ta ero nai­siin ei ole sen­tään aivan yhtä suu­ri: nuo­ril­la nai­sil­la noin 45% ja mie­hil­lä hiu­kan yli 30% vii­mek­si kun tsekkasin.

    Tämä pitäi­si muis­taa, sil­lä toi­men­pi­tei­tä ei voi suun­ni­tel­la täy­sin samal­la taval­la syr­jäy­ty­mis­ris­ki­sil­le nuo­ril­le mie­hil­le ja naisille. 

    Jos vaik­ka lähes­tyy ongel­maa moti­vaa­tio­puo­lel­ta, pojil­la on suu­ri ris­ki jumit­tua ala­kult­tuu­riin ja elä­män­ta­paan, joka ei kan­nus­ta opis­ke­luun tai työn­te­koon. Pojat kiel­täy­ty­vät­kin esi­mer­kik­si akti­voin­ti­toi­mis­ta tyt­tö­jä useammin. 

    Myös pari­suh­teen puut­tu­mi­nen lan­nis­taa poi­kia eri taval­la kuin tyt­tö­jä ja luo­vut­ta­nut poi­ka taas ei toden­nä­köi­ses­ti pää­se pari­suh­tee­seen. Kun ei ole per­het­tä, jon­ka etten pon­nis­tel­la, elä­mä ajau­tuu hel­pos­ti sivu­rai­teil­le. Luet­te­loa erois­ta voi­si jatkaa.

    Yhteis­kun­nas­sa on voi­mak­kai­ta tren­de­jä, jot­ka hei­ken­tä­vät — sano­taan nyt vaik­ka ylei­ses­ti — huo­no-osais­ten poi­kien pär­jää­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Niis­tä voi ja kan­nat­taa puhua vaik­ka työ­elä­män, opis­ke­lun, eri­lais­ten tukien tai mui­den raken­teel­lis­ten seik­ko­jen näkö­kul­mas­ta. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että yksi­löi­den koh­dal­la taus­tal­la on lähes aina moti­vaa­tio tai pikem­min sen puu­te tai “vää­rä” suunta.

    Tulee mie­leen kysyä, onko yhteis­kun­ta ja kult­tuu­ri väis­tä­mät­tä menos­sa sel­lai­seen suun­taan, joka ei tar­joa suu­rel­le osal­le pojis­ta syy­tä pon­nis­tel­la koh­ti parem­paa. En siis tar­koi­ta pel­käs­tään perin­tei­siä jul­ki­sen val­lan kep­pe­jä ja pork­ka­noi­ta vaan elä­män syvem­pää merkitystä.

    Meni vähän syväk­si. Ehkä kan­nat­ta kui­ten­kin muis­taa, että his­to­rial­li­ses­ti nuor­ten syr­jäy­ty­nei­den mies­ten mää­rän lisään­ty­mi­nen on lähes sään­nön­mu­kai­ses­ti tar­koit­ta­nut yhteis­kun­nal­lis­ta kuo­hun­taa eikä aina niin kivaa sellaista.

  24. Nois­sa työ­voi­ma­po­liit­ti­sis­sa toi­men­pi­teis­sä on pal­jon laa­jem­pi kir­jo kuin vain palk­ka­tu­ki. Ensim­mäi­nen por­ras on kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta (osin kun­nan kus­tan­nuk­sel­la), joka on mini­mis­sään työ­ai­kaa kol­me päi­vää vii­kos­sa, nel­jä tun­tia päi­vä (ja kor­vaus 9€/pvä/h:lö). Jol­le­kin päih­de- ja/tai mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sel­le nuo­rel­le tämä on hyvä alku. Sit­ten tulee työ­ko­kei­lu, ‑har­joit­te­lu ja työ­elä­mä­val­men­nus, sit­ten mah­dol­li­ses­ti palk­ka­tuet­tu työ. 

    Jos näi­hin­kään ei sovel­lu ja kiel­täy­tyy, on edes­sä toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaus. Opis­ke­li­jois­ta en tie­dä, mut­ta itse olen tavan­nut näi­tä häl­lä väliä nuo­ria. ‘Ei kiin­nos­ta’. Sit­ten vaik­ka varas­te­taan tai ‘sopeu­du­taan’ (tai pide­tään pää sekai­sin eri aineil­la). ‘Vie­kää vaik­ka kaik­ki tuet’. Tämä ryh­mä pitäi­si poi­mia työ­mark­ki­na­tuen saa­jis­ta, ja miet­tiä heil­le joi­tain eri­tyis­toi­mia. (He eivät ole ollen­kaan työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ‘sil­lä hetkellä’.)

    Alku­pe­räi­seen aihee­seen: myös tätä ryh­mää (joka on kool­taan luok­kaa x, ?, kuka sel­vit­täi­si) kos­kee myös yllä­mai­nit­tu laki ja vas­taa­vat toi­men­pi­teet. Tämä ryh­mä tar­vit­see muu­ta tukea kuin toi­meen­tu­lo­tu­kea. Ongel­ma ei ole raha vaan sen käyt­tö eli elämänhallinta.

  25. 12–15vuotiaana teke­mä­ni usein 16-tun­ti­set työ­päi­vät oli­si­vat nyky­ään kai las­ten­suo­je­lu­ta­paus. Työ oli kovaa ja ras­kas­ta aikuis­ten ruu­mil­lis­ta työtä.
    Kysy­mys kuu­luu: “Mitä kor­jaa­ma­ton­ta vahin­koa minul­le on vält­tä­mät­tä täy­ty­nyt nyky­vii­sau­den mukaan koi­tua näis­tä kol­men kuu­kau­den täy­den pal­kan töis­tä, jois­ta sil­loin tun­sin vain aitoa ja vil­pi­tön­tä ylpeyt­tä, ja joi­ta edel­leen muis­tan eräi­nä elä­mä­ni hie­nom­pi­na ja antoi­sim­pi­na hetkinä?
    Mil­tä minua siis oli­si muka pitä­nyt suojella?

    Entä 16–23 ‑vuo­ti­aa­na teke­mä­ni ras­kaat ruu­miil­li­set työt 12-tun­ti­si­ne päi­vi­neen? Kou­lu­tus käsit­ti sen, että joku näyt­ti, miten moot­to­ri­sa­ha tai rai­vaus­sa­ha pan­tiin käyn­tiin, miten sitä käy­tet­tiin ja huol­let­tiin, ja miten vesu­ril­la kan­nat­ti haka­ta. Myö­hem­min kun piti sel­vit­tää, miten venä­läi­set pil­la­rit käyn­nis­tet­tiin ja miten niil­lä ajet­tiin, sen sel­vi­tin minä, 17-vuo­tias, kos­ka osa­sin lukea venä­läi­set käyt­tö­oh­jeet. Sit­ten vain puikkoihin.
    Mitä kor­vaa­ma­ton­ta vahin­koa olen var­mas­ti jou­tu­nut kärsimään?

    Työ­nan­ta­ja oli­si tänään var­mas­ti laki­tu­vas­sa, mut­ta kum­ma kyl­lä minä vaan muis­tan nämä hoh­dok­kaim­pi­na päi­vi­nä­ni. Ker­to­kaa nyt ihmees­sä, mitä hait­taa olen var­mas­ti kärsinyt?

  26. Mic­hael Reko­la kir­joit­ti 3.12.2010 kel­lo 20:25
    #
    Kaik­ki eivät vain yksin­ker­tai­ses­ti saa töi­tä ja sit­ten pul­jail­laan työharjoitteluilla
    ja työ­ko­kei­luil­la joi­den ainoa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmais­ta työvoimaa.
    #

    Mut­ta jos työ­har­joit­te­lu val­mis­tai­si­kin oike­aan esim. kir­ves­mie­hen tai put­ki­mie­hen ammattiin,
    niin toki työ­har­joit­te­lus­ta hyö­tyi­si koulutettavakin. 

    Mut­ta tup­paa vaan nykyi­sin ole­maan niin, että nuor­ten (ja van­hem­pien­kin) työvoimapoliittiset
    kou­lu­tuk­set ohjaa­vat kou­lu­tuk­sil­laan ainoas­taan hei­jas­ti­men kasauk­seen ja lyhtypylväiden
    var­tioi­mi­sen tasoi­siin tehtäviin.

    Osmo kun on nyt halu­kas ohjaa­maan nuo­ria ja van­hem­pia “työ­hön” työ­voi­ma­po­liit­ti­sin keinoin,
    niin eikös Osmon tuli­si myös esit­tää mitä kou­lu­tuk­sis­sa tul­tai­siin opettamaan.

    Se on niin help­po olla raha­sä­kin siir­tä­jän roo­lis­sa ja pitää palo­pu­hei­ta työt­tö­mien kou­lu­tuk­sis­ta, että kysyn­kin Osmol­ta, mitä tai­to­ja työt­tö­mil­le tuli­si kou­lu­tuk­sis­sa opettaa,
    että työt­tö­mät pää­si­si­vät ihan oike­aan palk­ka­työ­hön kou­lu­tuk­sien perusteella.

  27. Täs­sä link­ki Eero Leh­den kir­joi­tuk­seen Van­taan Sano­mas­sa 1.12.2010.
    HELPOTUSTA TYÖTTÖMIEN JA NUORTEN TYÖHÖNPÄÄSYYN

    Siis ao. link­ki on minun lähet­tä­mään kopioon Van­taan Sano­man em. artikkeliin :

    http://img841.imageshack.us/img841/9008/eerolehtivantaansanomis.jpg

    Lai­naus :
    #
    Eero Leh­ti tote­aa, että Osmo Soi­nin­vaa­ra on otta­nut Yhdys­val­lois­ta mail­lia ehdo­tuk­sel­leen, että perus­tet­tai­siin jär­jes­tel­mä, jossa
    työn­te­ki­jän todel­li­nen mark­ki­na­hyö­ty kom­pen­soi­tai­siin sel­lai­sel­la sosi­aa­li­tur­van kal­tai­sel­la lisä­pal­kal­la, että myös nämä, joiden
    työ­pa­nos ei rii­tä työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­seen tasoon, pää­si­si­vät aidos­ti ja pysy­väs­ti työ­mark­ki­noil­le. Jne.
    #

    Mitä­hän nämä heput kir­jel­möi­vät kes­ke­nään, kun sanan­vaih­toa ovat ilmei­ses­ti jo muu­ta­man vuo­den kes­ke­nään leh­dis­sä har­ras­ta­neet. Mis­tä­hän on kysy­mys hei­dän näke­myk­sien välillään.

  28. Sivul­ta 47 läh­tien on lyhyt kuvaus Tans­kan systeemistä:
    http://www.tem.fi/files/23982/TEM_34_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

    Perus­as­teen jäl­kei­nen ammat­ti­kou­lu­tus on hyvin työ­pai­not­teis­ta, mikä yksi­nään takaa hyvän työl­lis­ty­mi­sen ilmei­ses­ti juu­ri nii­hin fir­moi­hin, jois­sa oppi­laat ovat opis­kel­leet. Jos jää kou­lu­tuk­ses­ta pois, ilmes­tyy nimi heti ns. Youth Gui­dance Cen­te­rin rekis­te­riin. Opas­tus­kes­kus on vel­vol­li­nen otta­maan yhteyt­tä pudok­kaa­seen, mis­tä läh­tee liik­keel­le hen­ki­lö­koh­tai­nen neu­von­ta ja auttaminen. 

    Ei kuul­los­ta radi­kaa­lil­ta, mut­ta nuo­ri­so­työt­tö­myy­den mää­rä on radi­kaa­lin pie­ni, joi­tain prosentteja.

    Onko joku hyvä syy sil­le, että suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää ei ruka­ta tans­ka­lai­sen suun­taan, kun se ker­ran toi­mii käsit­tä­mät­tö­män pal­jon parem­min? (Olet­taen, että nuo ilmoi­te­tut muu­ta­man pro­sen­tin työt­tö­myys­lu­vut ovat ver­tai­lu­kel­poi­sia suo­ma­lais­ten nuor­ten kym­me­nien pro­sent­tien lukuihin.)

  29. Työ­nan­ta­ja oli­si tänään var­mas­ti laki­tu­vas­sa, mut­ta kum­ma kyl­lä minä vaan muis­tan nämä hoh­dok­kaim­pi­na päi­vi­nä­ni. Ker­to­kaa nyt ihmees­sä, mitä hait­taa olen var­mas­ti kärsinyt?”

    Olet ollut onnekas,näin voi aina asioi­ta esit­tää yksi­lö­ta­sol­la. Moni sel­vi­ää koko elä­män­sä ilman vahin­ko­ja vaa­ral­li­sess­kin ympäristössä.
    Työ­suo­je­luun ja moneen muu­hun­kin pätee sama asia eli tilas­tol­li­nen osuvuuus.
    Ja onnet­to­muu­det pyr­ki­vät kasaan­tu­maan joil­le­kin yksilöille.
    Mut­ta sekään ei mer­kit­se ettei­kö huo­lel­lis­ten­kin onnet­to­muus­ris­ki oli­si kor­keam­pi tur­vat­to­mas­sa ympäristössä

  30. Paa­vo Häikiö, 

    Konee­si ase­tuk­sis­sa lie­nee jotain pie­les­sä. Minul­la taus­ta­vä­ri on aivan vaa­lea eikä vai­keu­ta luke­mis­ta, ei tosin helpotakaan. 

    Väri on kyl­lä tosi ruma — kuin ves­san seinä.

  31. Oli­si­ko kysees­sä puna­vi­her­so­keus Häi­kiön tapauksessa?

    Kun taus­ta on viher­tä­vä, niin teks­ti huk­kuu. Ker­to­koon joku, jol­la on tämä omi­nai­suus. Sii­nä tapauk­ses­sa oli­si hyvä vaih­taa väriä.

  32. työn­te­ki­jän todel­li­nen mark­ki­na­hyö­ty kom­pen­soi­tai­siin sel­lai­sel­la sosi­aa­li­tur­van kal­tai­sel­la lisä­pal­kal­la, että myös nämä, joiden
    työ­pa­nos ei rii­tä työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­seen tasoon, pää­si­si­vät aidos­ti ja pysy­väs­ti työmarkkinoille”
    Hyvä, että Osmon näke­myk­set saa­vat kan­na­tus­ta yli puo­lue­ra­jo­jen. Se mah­dol­lis­taa sen, että asiat saat­ta­vat ede­tä tähän suuntaan.

  33. Piti erik­seen etsiä erään toi­sen ket­jun kes­kel­tä, mitä nämä eri­lai­set värit ja nume­rot mer­kit­se­vät. Vai niin. Ettei vain tuli­si rima­kau­hua kir­joit­ta­jil­le. No, voi­han se olla hyvä­kin, jos jos­kus tulee.

    Minä ajat­te­lin kui­ten­kin vail­la rima­kau­hua kir­joit­taa, mitä tup­sah­ti mie­leen, kun luin Nuo­ret mie­het työ­elä­mään ‑raport­tia, vaik­ka ei suo­raan edes lii­ty otsik­koon. Toi­vot­ta­vas­ti en pahas­ti sabo­toi konseptia.

    Tans­kas­sa (joka siis on nuor­ten työl­lis­tä­mi­ses­sä ihan eri pla­nee­tal­la kuin Suo­mi) hen­ki­lö­koh­tai­nen neu­von­ta on arvos­sa. Neu­von­ta alkaa heti, on erit­täin tavoit­teel­lis­ta ja sitä antaa tutuk­si käy­vä ihminen. 

    Täs­tä tuli tv-dok­ka­ri joku aika sit­ten. Var­maan jotain kuut­ta­kymp­piä käy­vä enti­nen raken­nus­työ­läi­nen val­men­si työ­hön kou­lu­ko­ti­kas­vat­tia ja nuo­ri­so­ri­kol­lis­ta. Haas­teet oli­vat kovat mut­ta niin näkyi ole­van yri­tys­kin. En tie­dä miten tari­na lop­pui: jäi ohjel­ma kes­ken, kun oli toi­nen koe­työ­paik­ka menossa.

    Mik­sei Suo­mes­sa­kin lai­tet­tai­si nuo­ret ja van­hat työt­tö­mät tai elä­ke­läi­set vuo­ro­vai­ku­tuk­seen samal­la taval­la? Joku ei lii­an van­ha työ­tön tai elä­ke­läi­nen pää­si­si jaka­maan vuo­si­kym­me­nien koke­muk­sen työ­elä­mäs­tä ja sii­nä sivus­sa elä­mäs­tä yleen­sä nuo­rel­le. Mikä sen hie­nom­paa! Ei aina­kaan tur­hau­tu­mi­nen koto­na ja tar­peet­to­muu­den tun­ne. Nuo­ril­le hyö­ty oli­si ilmei­nen, jos Tans­kan työt­tö­myys­lu­vuis­ta voi päätellä.

    Täy­tyy kui­ten­kin myön­tää, että tie­to­ni “Tans­kan mal­lis­ta” ovat pin­nal­li­ses­ti. Pin­nan alla on luul­ta­vas­ti ongel­mia, jois­ta ei puhu­ta telk­ka­ris­sa tai vie­rail­le. Sitä­kään en tie­dä, pal­ka­taan­ko Tans­kas­sa noi­hin hom­min var­ta vas­ten kuusi­kymp­pi­siä enti­siä raken­nus­mie­hiä vai oli­ko dok­ka­rin äijä poikkeus.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 4.12.2010 kel­lo 10:01 :
    Mitä­hän sala­liit­to­teo­ri­aa Taval­li­nen tek­nik­ko taas kehittelee?

    En ole kehit­te­le­mes­sä sala­liit­to­teo­rioi­ta vaan perään sel­lais­ta teil­tä poli­tii­kan ammat­ti­lai­sil­ta, että asiat min­kä taka­na seisotte
    ja puhut­te, tulee olla myös niin pit­käl­ti aja­tel­tu­ja, että aja­tuk­set toi­mi­vat myös käytännössä.

    ==> :

    Ei ole kovin­kaan vai­kea asia esit­tää jul­ki­suu­des­sa, että tuos­ta vaan yks kaks tulee työt­tö­miä työl­lis­tää jon­kun sano­ma­na ja val­tion raha­sä­kin siir­ron toimeenpanemana.

    Eli, olet­tai­sin, että meni­sit (=Osmo) myös käy­tän­nön tasol­le esit­tä­mään, että mitä näil­lä lukui­sis­sa työt­tö­mien työllistämisprosesseissa
    teh­täi­siin siten, että työl­lis­te­tyt­kin tun­ti­si­vat ole­van­sa muus­sa työs­sä, kuin vain vah­ti­mas­sa pat­sai­ta ja lyhtypylväitä.

    Siis ker­rop­pa nyt sivul­la­si, että mihin­kä Eero Leh­den­kin mai­nit­se­mat (Van­taan Sano­mat 1.12.2010) yli­jää­mä “voit” tuli­si sijoit­taa, että sijoi­te­tut­kin (eli työt­tö­mät) tun­ti­si­vat olevansa
    tuot­ta­vas­sa työs­sä, eikä vain jos­sain “kun­han vaan” on ollaan työs­sä työllistettyinä.

    Siis työl­li­syys­työs­sä jos­sa ei ole mitään muu­ta teh­tä­vää kuin tui­jot­taa pat­sai­ta ja/tai lyh­ty­pyl­väi­tä, niin mik­si täl­lai­seen täy­sin tuot­ta­mat­to­maan työ­hön Osmo­kin näke­myk­sen­sä mukaan on pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä työntämässä.

  35. TomiA: ase­vel­vol­li­suu­den takia lukion tai ammat­ti­kou­lun, armei­jan ja mah­dol­li­sen myö­hem­män opis­ke­lun väliin jää nuo­ril­la mie­hil­lä väli­kausia, mikä vai­kut­taa hei­dän työt­tö­myys­lu­kui­hin­sa nai­siin verrattuna.

    Kor­kea nuo­ri­so­työt­tö­myys joh­tuu ennen­kaik­kea lamas­ta ja työ­paik­ko­jen puutteesta.

  36. Itse olen leik­ki­nyt sil­lä aja­tuk­sel­la, että mitä­pä jos lope­tet­tai­siin kaik­ki pal­kat­to­mat sekä palk­ka­tu­ki­työt ja sääs­ty­vil­lä varoil­la pal­kat­tai­siin yhteis­kun­nan jär­jes­tä­miin töi­hin nor­maa­li­pal­kal­la työt­tö­miä – vähän kuin 1990-luvun”

    Tör­mä­sin itse tähän ongel­maan har­joit­te­lus­sa­ni, opin­toi­hin liit­ty­vä pakol­li­nen har­joit­te­lu teh­dään nyky­ään ilmaistyönä.
    Mää­rä lähen­te­lee jo 100000 htv:tä eli kun tähän lisä­tään ali­pal­kat­tu ulko­mail­ta lähe­tet­ty ns lähe­te­tyn työn­te­ki­jän sta­tuk­sel­la ole­vat niin eipä meil­lä näil­le pudok­kail­le ole tar­jol­la töitä.
    Edus­kun­ta­kin kaa­toi vas­tuun uudes­ta lais­ta Osmon piik­kiin, mikä esi­tys nou­dat­ti pit­käl­ti EK:n tahtoa.
    On vain hie­no savu­ver­ho vedo­ta huo­noon tuot­ta­vuu­teen, kukaan­han ei ole todel­li­suu­des­sa tes­tan­nut hen­ki­lön tuot­ta­vuut­ta vaan se on lähin­nä hevo­sen­ot­to­lau­ta­kun­nan tapai­sen mää­rit­te­le­mät­tö­män orga­ni­saa­tion teke­mä mie­li­val­tai­nen pää­tös, mikä ei ole objek­tii­vi­nen määritelmä.
    Mikä on se Osmon mää­ri­tys huo­nos­ti tuot­ta­val­le työ­voi­mal­le ??esim mon­ta­ko % se on täy­des­tä tuo­tok­ses­ta ? Mikä on 100 % tuotos %
    Vas­taa­pa Osmo näi­hin kysymyksiin.
    Vajaa tuot­ta­vuus kuu­los­taa hyväl­tä noin teo­rias­sa , mut­ta mitä se on käy­tän­nös­sä ? Kenel­lä on oileus tuo­mi­ta joku vajaa­tuot­toi­sek­si ? Sehän on erit­täin vaka­va yksiön oikeus­tur­vaa vaa­ran­ta­va mää­ri­tel­mä !!!Miten sii­tä pää­tök­ses­tä voi valittaa ?
    Miten tur­va­taan vajaa­tuot­toi­sek­si tuo­mi­tun oikeusturva?
    Onko vajaa­tuot­toi­nen kuin enti­nen orja, jota voi­daan koh­del­la mie­li­val­tai­ses­ti­vai ‚voi­ko vajaa­tuot­toi­suus­tuo­mios­ta valittaa ??

  37. Tämä hen­ki­lön mää­rit­te­le­mi­nen ilman perus­tei­ta ja puo­lu­ee­ton­ta arvioin­tia vajaa­tuot­toi­sek­si mah­dol­lis­taa syr­jin­nän ja oikeusmurhat.
    Tun­tuu kum­mal­ta, että vih­reät suo­si­vat mie­li­val­taa ja oikeus­mur­hia yhteiskunnassa ??

  38. Se on sel­vää, että nuo­ria ei pitäi­si jät­tää pit­käk­si aikaa tukien varaan. Lyhyi­tä tuki­jak­so­ja kui­ten­kin tulee väki­sin­kin toi­min­to­jen aloi­tus- ja lope­tusai­ko­jen välille.

    Lisäk­si käy­tän­tö osoit­taa, ettei­vät työl­lis­tä­mi­sen ja kou­lu­tuk­sen toi­men­pi­teet kovin hel­pos­ti onnis­tu kaik­kien koh­dal­la. Mie­lek­käi­tä ja jär­ke­viä jär­jes­te­ly­jä on usein vai­kea saa­da aikaiseksi.

    Kos­ka teo­reet­ti­seen ide­aa­li­ti­lan­tee­seen emme kos­kaan käy­tän­nös­sä pää­se, niin en oikein ymmär­tä­nyt Osmon logiik­kaa. Osmo pitää nykyis­tä nuor­ten työ­mark­ki­na­tuen epää­mis­mää­räys­tä huo­no­na ja samal­la puo­lus­taa uut­ta toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaus­sää­dös­tä sil­lä, että se uudis­tus tar­vi­taan, jos nykyi­nen työ­mark­ki­na­tuen epää­vä sään­nös on voimassa.

    Kir­joi­tuk­sen poh­jal­ta en saa­nut sel­vää sii­tä, pitäi­si­kö Osmon mie­les­tä tuki­ra­ha­jak­soil­la mak­saa alle 25-vuo­tiail­le nuo­ril­le työ­mark­ki­na­tu­kea vai lei­kat­tua toimentulotukea?

    Sata-komi­teas­sa Osmo kyl­lä­kin kan­nat­ti sitä, että syn­ty­vil­lä lyhyil­lä tuki­jak­soil­la nuo­ril­le ei pidä kan­nus­tin­syis­tä mak­saa muu­ta kuin lei­kat­tua toi­meen­tu­lo­tu­kea (ellei pai­na­via syi­tä ole olla leikkaamatta).

    Epäi­le­mät­tä toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaus voi toi­mia joi­den­kin hen­ki­löi­den osal­ta, mut­ta ei lähes­kään kaik­kien. Jos­kus leik­kaus oli­si vahin­gol­lis­ta. Har­kin­ta­val­ta jätet­täi­siin toi­meen­tu­lo­luu­kul­la työs­ken­te­le­vän sosi­aa­li­työn­te­ki­jän harteille.

    Mut­ta tus­kin siel­lä toi­meen­tu­lo­luu­kul­la kysei­nen hen­ki­lö ehtii kun­nol­la paneu­tu­maan nuo­ren ongel­maan eikä siel­lä tie­de­tä työl­lis­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta mitään. 

    Sik­si minä kan­na­tan sitä, että nuo­ril­le mak­set­tai­siin työ­mark­ki­na­tu­kea ja sii­hen lai­tet­tai­siin har­kin­nan­va­rai­nen leik­ku­ri. Har­kin­nas­ta vas­tai­si se taho, joka vas­taa myös nuo­ren nopeas­ta tuki­työl­lis­tä­mi­ses­tä tai koulutuspaikasta. 

    Nyt nuo­ria pal­lo­tel­laan vir­ka­mies­tyy­liin luu­kul­ta toi­sel­le, eikä ongel­maa hoi­de­ta tehok­kaas­ti. Sata-komi­teas­ta läh­te­nyt onne­ton hal­li­tuk­sen esi­tys tuli­si­kin hylä­tä ja miet­tiä asi­aa uudes­taan todel­li­sen ongel­man näkökulmasta.

  39. Niin siis minä en tuos­sa omas­sa esi­mer­kis­sä tar­koit­ta­nut lain­kaan nii­tä enim­mäk­seen ima­gi­nää­ri­siä työ­ta­pa­tur­mien vaa­ro­ja (vain kak­si pien­tä arpea), vaan sitä, että nyky­vii­sau­den mukaan minun oli­si kai pitä­nyt saa­da hir­vit­tä­viä hen­ki­siä vau­rioi­ta tms, kun “leik­ki on las­ten työ­tä” ja minul­ta “riis­tet­tiin lap­suut­ta” jne teet­tä­mäl­lä kel­lo­nym­pä­rys­päi­viä ras­kas­ta työ­tä. Se _oli_ ras­kas­ta. Kaik­ki teh­tiin käsin. Kal­ja­ko­rit oli­vat pui­sia, pul­lot pak­sua lasia, eikä mitään taka­lai­ta­nos­tu­rei­ta. Jos vein nel­jää koria ker­ral­la, pelk­kä nes­te pai­noi 1/3 x 24 x 4 = 32kg, ja kuo­ret pääl­le, eli var­maan yli oman painoni.
    Mil­lä lail­la minun “lap­suu­te­ni on pilat­tu” muka? Mik­si enää näin ei _saa_ tehdä?
    _Miltä_ tämä cur­ling-yhteis­kun­ta oikein muka suojelee?

  40. OJ: “ase­vel­vol­li­suu­den takia lukion tai ammat­ti­kou­lun, armei­jan ja mah­dol­li­sen myö­hem­män opis­ke­lun väliin jää nuo­ril­la mie­hil­lä väli­kausia, mikä vai­kut­taa hei­dän työt­tö­myys­lu­kui­hin­sa nai­siin verrattuna.”

    Oli­si­kin jotain noin yksin­ker­tai­ses­ti kor­jat­ta­vaa: ylei­nen ase­vel­vol­li­suus voi­maan ja nuo­ril­la mie­hil­lä on työ­paik­ko­ja sii­nä kuin nuo­ril­la naisilla! 

    Tilas­to­jen, tren­din ja viran­omais­ten mukaan mai­nit­se­ma­si eivät ole mer­kit­tä­viä selit­tä­viä tekijöitä. 

    Esi­mer­kik­si: armei­jan käyn­ti ei ole lisään­ty­nyt sit­ten vuo­den 2000 ja sii­tä huo­li­mat­ta nuor­ten mies­ten työl­li­syys­a­seen ero nais­ten vas­taa­vaan on kas­va­nut lähes vuo­sit­tain vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Mai­nit­se­mas­sa­ni rapor­tis­sa Nuo­ret mie­het työ­elä­mään on tut­kit­tua tie­toa työt­tö­myy­des­tä ja armei­jaa siel­lä ei aina­kaan kes­kei­ses­ti mainita.

    Sitä pait­si, nuor­ten mies­ten kes­ki­mää­räi­nen huo­no-osai­suus näkyy useil­la (kai­kil­la?) muil­la­kin mit­ta­reil­la: jät­täy­ty­mi­nen kou­lu­tuk­ses­ta, itse­mur­hat, päih­tei­den käyt­tö jne.

    Kor­kea nuo­ri­so­työt­tö­myys joh­tuu ennen­kaik­kea lamas­ta ja työ­paik­ko­jen puutteesta.”

    Vain jos pitää 60 000 nuor­ta työ­tön­tä vähäi­se­nä mää­rä­nä. Sen ver­ran hei­tä oli tuos­sa pari vuot­ta sit­ten erit­täin voi­mak­kaan kas­vun aikana.

    Olen itse seu­ran­nut vie­res­tä, kuin­ka vai­ke­aa nuo­ril­la on löy­tää työ­tä. Eri­tyi­ses­ti pojil­la. Tyt­tö­jen perin­tei­siä ammat­te­ja sen­tään tun­tuu riit­tä­vän, siis sel­lai­sia, joi­hin ei vaa­di­ta kovin kum­mois­ta kou­lu­tus­ta tai työ­ko­ke­mus­ta ja jois­sa työ­an­ta­ja näyt­täi­si suo­si­van nais­puo­li­sia työn­te­ki­jöi­tä. Täl­lai­sia ovat eri­tyi­ses­ti monet asia­kas­pal­ve­luam­ma­tit, ymmärrettävästi.

    Suo­mes­sa­kin voi­si tut­kia, mis­sä mää­rin työ­nan­ta­ja­ta suo­si­vat nais­puo­li­sia työn­ha­ki­joi­ta. Ulko­mail­la on esi­mer­kik­si huo­mat­tu, että työ­nan­ta­jat kut­su­vat nai­sia työ­haas­tat­te­lui­hin mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin mie­hiä (eri­tyi­ses­ti, jos työ­nan­ta­ja on nai­nen). Hoi­va-aloil­la mie­hiin suh­tau­du­taan sel­väs­ti epä­luu­loi­sem­min ver­rat­tu­na nai­siin. Entäs se sit­ten, että yksi­näis­ten mies­ten on vai­kea saa­da vuo­kra-asun­toa vapail­ta mark­ki­noil­ta mai­neen­sa takia? Yksi­näi­sel­lä nai­sel­la ei ongel­maa ole. Sama ennak­koa­sen­ne var­mas­ti vai­kut­taa työ­nan­ta­jaan sii­nä kuin asun­non vuokraajaan.

    Nuo ovat asioi­ta, joi­hin asen­ne­kas­va­tus voi­si vai­kut­ta … tai sit­ten ei. Ehkä pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta nyt vain sopii kes­ki­mää­rin huo­nom­min mie­hil­le kuin nai­sil­le. Asen­tei­ta on tur­ha kor­ja­ta, jos ei ker­ta kaik­ki­aan ole työ­tä, jois­sa nuo­ret mie­het pär­jäi­si­vät ja viih­tyi­si­vät kär­jis­täen sanottuna.

    Sii­nä mie­les­sä siis olet oikeas­sa: nuo­ril­le mie­hil­le on vuo­si vuo­del­ta vähem­män työ­tä, kun taas nuor­ten nais­ten työ­pai­kat jat­ku­vas­ti lisään­ty­vät. Ongel­man ei rat­kea kuin osit­tain useas­ta­kin syys­tä joh­tuen, jos nuo­ret mie­het alka­vat kou­lut­tau­tua nais­ten aloil­le (joi­hin syi­hin en mene nyt).

    Soi­nin­vaa­ral­la on hyviä aja­tuk­sia sii­tä, miten tiet­ty­jen nuor­ten ja mui­den vai­keas­ti työl­lis­ty­vien työl­li­syyt­tä voi­tai­siin paran­taa. Mik­si Suo­mes­sa ei esi­mer­kik­si ole nuo­ria park­kee­raa­mas­sa auto­ja park­ki­ta­lois­sa? Soi­nin­vaa­raa ei kui­ten­kaan voi äänes­tää, sil­lä hänen imus­saan edus­kun­taan voi pää­tyä joku femi­nis­ti­vih­reä, joka saat­taa kokea teh­tä­väk­seen vähä­tel­lä mie­hiä kos­ke­via ongel­mia ja lait­taa tar­mon­sa parem­pio­sai­sen suku­puo­len etu­jen aja­mi­seen ihan samaan tapaan kuin tähän­kin asti.

  41. EK vaa­tii, että työ­elä­mäs­sä pitäi­si olla 40–45 vuot­ta eli 20 vuo­ti­aa­na pitäi­si olla jo amma­tis­sa ja eläk­keel­le voi­si jää­dä sil­loin 65–70-vuotiaana.

    Mikä­li aja­tuk­sel­le oli­si mah­dol­lis­ta saa­da mitään poliit­tis­ta tukea, EK var­maan myös vaa­ti­si yri­tys­ve­ro­tuk­sen pois­ta­mis­ta ja kai­ken pal­kan­mak­sun siir­tä­mis­tä valtiolle.

  42. Pik­kui­sen ihmet­te­len että SATA-kir­jas­sa Osmo vas­tus­taa kovas­ti tätä kep­pi­lin­jaa ja suo­sit­te­lee pork­ka­noi­ta, mut­ta nuo­ri­sol­le hän tar­jo­aa vain kep­piä (niin kuin auto­no­mis­ta­jil­le­kin…). Kyl­lä minä luu­li­sin että juu­ri nuo­ri­sol­le kan­nat­taa tar­jo­ta enem­män­kin kannustimia!

  43. Jos itse­näi­ses­ti asu­va nuo­ri täl­lä het­kel­lä saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, asu­mis­tu­kea ja peruspäivärahaa
    yhteen­sä net­to­na n. 800 euroa/kk (kat­taa asu­mi­sen n. 400 euroa/kk ja toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi n. 417 e/kk), niin kum­man­ko hän valit­see, 40% pro­sen­til­la alen­ne­tun toi­meen­tu­lo­tuen kun ei ryh­dy pak­ko-opis­ke­li­jak­si vai pakko-opiskelun.

    Pak­ko-opis­ke­lus­sa oli­si huo­no­na puo­le­na, että tuli­si ottaa opin­to­lai­naa rahoit­taak­seen vapailta
    vuo­kra­mark­ki­noil­ta vuo­kra­tun asun­non. Opin­to­tuet yhteen­sä opin­to­lai­nal­la nimit­täin olisivat
    kuta­kuin­kin 800 e/kk net­to­na, mikä on juu­ri sama sum­ma kuin tuil­la­kin eläessä.

    Jos taas valit­see 40% alen­ne­tun toi­meen­tu­lo­tuen, säi­lyt­täi­si nykyi­sen asun­ton­sa mut­ta käyttörahaa
    jäi­si käteen 417*0,6=250,2 euroa/kk. Toki jäi­si ope­tuk­sen ulkopuolelle.

    Että otta­vat­ko pakko-opiskelijat :

    a) opin­to­lai­naa rahoit­taak­seen asu­mi­sen­sa ei-opis­ke­li­ja­mai­sis­sa olosuhteissa

    b) eivät ota opin­to­lai­naa ja siir­ty­vät opis­ke­li­ja-asun­to­laan asumaan

    c) otta­vat 40% alen­ne­tun toi­meen­tu­lo­tuen mut­ta säi­lyt­tä­vät nykyi­sen asumismuotonsa

    d) kuten koh­ta a) mut­ta otta­vat opin­nois­ta hyö­dyn itselleen

    Täy­tyy huo­ma­ta että opis­ke­li­ja saa asu­mis­li­sää 80% vuo­kras­taan mut­ta mak­si­mi on 201,60 e/kk. Kun taas toi­meen­tu­lo­tue­al­la saa myös 80% tukea vuo­kraan, mut­ta mak­si­mi on pal­jon kor­keam­mal­la kuin opis­ke­li­jan asu­mis­li­säs­sä on.

    Entä sit­ten ne pak­ko-opis­ke­li­jat, joi­den on otet­ta­va opin­to­lai­naa sel­lai­siin opin­toi­hin (=asu­mis­me­noi­hin), mit­kä ainoas­taan syö­vät opin­to­lai­nan myön­tö­kuu­kausia, kun eivät vie­lä ole pääs­seet sil­le alal­le opis­ke­le­maan, mil­le haluavat.

    Uskal­lan väit­tää, että jos opis­ke­li­jat­kin sai­si­vat asu­mis­li­sää samoil­la ehdoil­la kuin toi­meen­tu­lo­tuel­la­kin saa, niin eipä tar­vit­ta­si pal­joa pak­ko-opi­ke­lu­la­ke­ja säätää.

    1. Taval­li­nen Teknikko:
      Toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa koh­tuul­li­sus­ta asu­mis­me­nois­ta 100 %. Koh­tuul­li­sen raja on Hel­sin­gis­sä 600 euroa/kk yksinäiseltä.

  44. Kor­jauk­sia edelliseen :

    Täy­tyy huo­ma­ta että opis­ke­li­ja saa asu­mis­li­sää 80% vuo­kras­taan mut­ta mak­si­mi on 201,60 e/kk. Kun taas (toi­meen­tu­lo­tue­al­la = ) ASUMISTUELLA saa myös 80% tukea vuokraan …

  45. Osmo :
    #
    Taval­li­nen Teknikko:
    Toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa koh­tuul­li­sus­ta asu­mis­me­nois­ta 100 %. Koh­tuul­li­sen raja on Hel­sin­gis­sä 600 euroa/kk yksinäiseltä.
    #

    Tai­si­pa Osmol­le tul­la ajatusvirhe.

    Aina­kin Van­taal­la on anot­ta­va asu­mis­tu­kea ennen kuin myön­ne­tään toi­meen­tu­lo­tu­kea. Eli asu­mis­tu­ki kat­taa mak­si­mis­saan 80% vuo­kras­ta ja toi­meen­tu­lo­tu­ki loput 20% vuo­kras­ta, jos asun­non kuu­kausi­vuo­kra on alle koh­tuul­li­sen asu­mis­me­non (eli n. 600 e/kk Vantaallakin). 

    Toki voi Hel­sin­ki mak­saa 100% vuo­kras­ta toi­meen­tu­lo­tu­ke­na koh­tuul­li­sen asu­mis­me­non­ra­jas­sa, mut­ta ei var­maan­kaan usean­kaan koh­dal­la näin ole.

  46. Mie­les­tä­ni syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­sys­sä, nuor­ten kou­lut­tau­tu­mi­ses­sa ja työl­li­syys­po­li­tii­kas­sa tuli­si pai­not­taa psy­ko­lo­gi­sia seik­ko­ja kan­nus­tin­jär­jes­tel­mien suun­nit­te­lus­sa. Kaik­ki teke­mi­nen, siis opis­ke­lu, työ­har­joit­te­lu ja työn­te­ko, tulee saa­da tun­tu­maan pal­kit­se­val­ta heti.

    Kai­kis­ta vähi­ten rahaa ja tukea tuli­si saa­da sil­loin, kun ei tee mitään. Tämä työ­mark­ki­na­tu­ki tai perus­tu­lo voi­si myös olla auto­maat­ti­ses­ti ajan mukaan las­ke­va esim. 10–20€ kuu­kau­des­sa koh­ti mini­miä, mikä­li nuo­ri on toi­me­ton eli ei tie­naa mitään.

    Opis­ke­lus­ta pitää voi­da tie­na­ta, jos se halu­taan teh­dä moti­voi­vak­si. AMK- ja ammat­ti­kou­luo­pis­ke­lus­ta pitäi­si mak­saa pien­tä tun­ti­kor­vaus­ta oppi­tun­neis­ta ja opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta pal­kit­tai­siin myös rahal­li­ses­ti, jot­ta ete­ne­mi­nen tun­tui­si palkitsevalta.

    Yli­opis­to-opis­ke­lus­sa voi­tai­siin luo­pua pää­sy­ko­keis­ta. Säh­köi­sil­lä ten­teil­lä on mah­dol­lis­ta antaa kenen tahan­sa opis­kel­la omaa tah­ti­aa rasit­ta­mat­ta jär­jes­tel­mää kovin­kaa pal­joa. Monet luen­not, jot­ka ovat tent­tiin val­mis­tau­tu­mis­ta var­ten, voi­tai­siin kor­va­ta inter­ne­tiin lai­tet­ta­vil­la ope­tus­vi­deoil­la, jot­ka oli­si­vat kai­kil­le avoin­na. Opin­to­pis­teis­tä eli suo­ri­te­tuis­ta ten­teis­tä sai­si rahaa. Eni­ten opin­to­pis­tei­tä ja par­haim­man kes­kiar­von omaa­vat opis­ke­li­jat pää­si­si­vät aineo­pin­to­kurs­seil­le, jois­sa on lähio­pe­tus­ta ja kes­kus­te­lua. Par­haim­mat opis­ke­li­jat pää­si­si­vät teke­mään kan­di­daa­tin- ja maisterintutkintoja.

    Suu­rin ongel­ma nyky­jär­jes­tel­mäs­sä on, ettei se toi­mi kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä­nä. Teke­mäl­lä hyö­dyl­lis­tä tulee voi­da tienata.

  47. Ongel­ma ei ole työ­mark­ki­na­tuen mit­ta­suh­de ver­rat­tu­na toi­men­tu­lo­tu­kiin. Sen sijaan asu­mis­tuen nau­ret­ta­van pie­ni ja todel­li­sia asu­mis­me­no­ja poik­kea­va sum­ma pakot­taa työt­tö­miä täy­den­tä­mään KELA:n myön­tä­miä tukia sosi­aa­li­vi­ras­ton toimentulotukein.

  48. Ote­taan mal­lia ita­lias­ta jos­sa lap­set asu­vat van­hem­pien luo­na niin pit­kään kuin saa­vat töi­tä ja löy­tä­vät puolison.

    Ja jos on työ­har­joit­te­lua niin minus­ta yri­tys­ten pitäi­si mak­saa kor­vaus­ta har­joit­te­li­jal­le sen kelan rahan lisäk­si. Sos­sus­ta vois jakaa vaan lou­nas­ku­pon­ke­ja ja mak­saa siel­tä suo­raan vuo­kran jos tarttee…

    Pitäis nol­la­ta tää koko hom­ma ja ruve­ta raken­ta­maan vii­saam­min uudelleen…

  49. Ihmet­te­len koko työ­mark­ki­na­tu­kea. Sil­lä lie­nee juh­la­va tar­koi­tus aut­taa nuo­ret työ­mark­ki­noil­le kou­lut­tau­tu­mi­sen, har­joit­te­lun ym. manöö­ve­rei­den kaut­ta. Mut­ta entäs jos nuo­ri oma-aloit­tei­ses­ti, ilman että joku amma­tin­va­lin­ta­hen­ki­lö laa­tii hänel­le suun­ni­tel­man, menee avoi­meen yli­opis­toon suo­rit­ta­maan ns. väy­lä­opin­to­ja, jot­ta sai­si kor­kea­kou­lu­pai­kan ja sen kaut­ta amma­tin. Väy­lä tar­koit­taa yli 5 opin­to­pis­tet­tä per kk, mikä las­ke­taan kai­kil­la las­kuo­peil­la pää­toi­mi­sek­si opis­ke­luk­si. Tämä ei kui­ten­kaan ole opin­to­tuen pii­ris­sä, kos­ka hen­ki­löl­lä ei ole viral­lis­ta opin­to-oikeut­ta ja opis­ke­lu­paik­kaa. Tämä ei myös­kään ole työ­mark­ki­na­tuen pii­ris­sä, kos­ka sii­hen ei ole aloi­tet­ta teh­nyt työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen vaan hen­ki­lö itse. Ikä­vä kyl­lä tätä maa­ta on aina raken­net­tu oma­toi­mi­suu­del­la ja sitä pitäi­si myös huo­mioi­da. Ikä­vä kyl­lä näyt­tää sil­tä, että oma­toi­mi­suu­den edel­ly­tys on varak­kaat van­hem­mat, jot­ka mak­sa­vat lys­tin veroil­la vähen­ne­tyis­tä tuloistaan 🙁

  50. Eli ehdo­tus on se, että nuo­ril­ta kaik­ki sosi­aa­li­tuet pois? Eikö mie­les­sä ole käy­nyt, että tar­ve tuil­le joh­tuu suu­rim­mak­si osak­si köy­hyy­des­tä ja toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa, jos on vähän­kään varallisuutta.

    Ei se riip­pu­vuus sosi­aa­li­tur­vas­ta min­ne­kään katoa tukia kat­kai­se­mal­la vaan se siir­tyy sen jäl­keen kaduille.

  51. Mic­hael Reko­la:
    Lei­kat­kaa vaan nii­tä toi­meen­tu­lo­tu­kia. Saat­te näh­dä, että sil­lä taval­la syr­jäy­ty­mi­nen aivan var­mas­ti pahenee.
    Kun opis­ke­lus­sa epä­on­nis­tu­taan, ei pak­ko­pul­lat auta. Kyl­lä tähän pitäi­si jokin muu tapa kek­siä kuin ran­kai­se­mi­nen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jot­ka tei­dän mie­les­tän­ne kei­not­te­le­vat nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä: Hei­dän on pak­ko! Kaik­ki eivät vain yksin­ker­tai­ses­ti saa töi­tä ja sit­ten pul­jail­laan työ­har­joit­te­luil­la ja työ­ko­kei­luil­la joi­den ainoa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmais­ta työvoimaa.

    Olen pahoil­la­ni, mut­ta en näe tuos­sa tukien leik­kaa­mi­ses­sa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toi­nen kei­no, sil­lä täl­lä taval­la lisäät vain nuor­ten pahoinvointia.

    Mic­hael Reko­la oli täy­sin oikeas­sa. Vali­tet­ta­vas­ti monen nuo­ren tilan­ne pahe­ni Osmon takin käännöksestä: 

    http://yle.fi/uutiset/toimeentulotuen_leikkaus_ei_kannusta_nuoria_opiskelemaan/6086878

    1. Saa­nen kui­ten­kin muis­tut­taa, että vas­tus­tin tuo­ta esi­tys­tä ja ehdo­tin ris­ti­rii­dan kor­jat­ta­vak­si siten, että tuo pak­ko-opis­ke­lu­py­kä­lä pois­te­taan myös työ­mark­ki­na­tues­ta. Ilman opins­to­ja ole­vat nuo­ret ase­tet­tai­siin eri­tyis­toi­mien koh­teek­si niin, että heil­le tar­jo­taan tuki­työ­tä, työ­pa­ja-har­joit­te­lua ja muu­ta sellaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.