Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.12.2010

Tämä oli ase­ma­kaa­va­pääl­lik­kö Anne­li Lah­den vii­mei­nen kokous ennen tämän­päi­väis­tä eläk­keel­le siir­ty­mis­tä. Osas­ton hen­ki­lö­kun­ta oli muo­dos­ta­nut kokous­sa­lin aulaan hänel­le vai­kut­ta­van näköi­sen ruusu­ku­jan.  Vähän oli hai­kea tunnelma.

Mut­ta sit­ten töihin.

Töö­lön­ka­dun pysäköintiluola

Pää­dyin kan­nat­ta­maan pie­nem­pää pysä­köin­ti­luo­laa, kos­ka edel­ly­tyk­siä muut­taa pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa muil­ta osin ei meil­lä ollut. Kir­joi­tan aihees­ta oman pos­tauk­sen. Luu­lin rat­kai­se­va­ni asian ja niin luu­li seit­se­män muu­ta­kin lau­ta­kun­nan jäsen­tä, mut­ta dema­rien Heli Puu­ra meni­kin kokoo­muk­sen ja RKP:n puo­lel­le ja kaa­va palau­tui siten, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja tulee 600:n sijas­ta 800.

Pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa kan­ta­kau­pun­gis­sa pitäi­si miet­tiä kun­nol­la. Kokoo­muk­sen Las­se Män­nis­tö oli lisäk­se­ni myös sil­lä kan­nal­la, että asu­kas­py­sä­köin­nin hin­taa voi­si nos­taa, ja kor­va­mer­ki­tä lisä­tu­lo maa­na­lais­ten pysä­köin­ti­lai­tos­ten rakentamiseen.

Mau­nu­lan ete­lä­osan kaava

Tämä väl­jäs­ti raken­net­tu ”met­sä­kau­pun­gin” pro­to­tyyp­pi käy­tän­nös­sä suo­jel­laan. Yksi van­hus­ten­ta­lo sin­ne tulee tyh­jil­le ton­til­le. Asuk­kaat vas­tus­ta­vat sitä rai­voi­sas­ti. Lau­ta­kun­nas­sa todet­tiin, että ker­ran­kin joku on rehel­li­ses­ti nim­by eikä edes yri­tä peit­tää omaa etu­aan johon­kin muka yle­vään peri­aat­tee­seen. Hyväk­syt­tiin kiitoksin.

Haa­kon­lah­ti 1:n kaava

Pel­käs­tään tämän kaa­van alu­eel­le tulee 2300 asu­kas­ta, eli se oli­si suu­rem­pi kuin yli puo­let Suo­men kun­nis­ta. Tehok­kuus on kuusin­ker­tai­nen tuo­hon Mau­nu­lan kaa­vaan ver­rat­tu­na. Kaa­va näyt­tää hyväl­tä, mut­ta täs­sä luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa. Lop­pu­tu­los riip­puu tavat­to­mas­ti talo­suun­nit­te­lus­ta. Kaa­val­la ei voi mää­rä­tä yksi­tyis­koh­dis­ta – tai siis voi, mut­ta niin ei pidä teh­dä. Opti­maa­lis­ta oli­si, että raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa kat­sot­tai­siin vähän laa­dun perään, mut­ta tähän lain­sää­dän­tö ei anna mah­dol­li­suut­ta. Lupa on myön­net­tä­vä, jos rötis­kö on kaa­van mukainen.

Pysä­köin­ti on osas­sa alu­ees­ta lai­tet­tu vii­si­ker­rok­si­seen pyö­re­ään lai­tok­seen. Rat­kai­su on talou­del­li­ses­ti var­sin edul­li­nen, noin 20 000 euroa paik­kaa koh­den. Muu­al­la se on kan­nen alla, hin­nal­taan 35 000 – 40 000 euroa. On koh­tuu­ton­ta pan­na autot­to­mat naa­pu­rit osal­lis­tu­maan täl­lai­siin kus­tan­nuk­siin. Jos joku tar­vit­see autoa niin pal­jon, että näin kal­lis pysä­köin­ti on kan­nat­ta­vaa, mik­si hän ei mak­sa sitä itse?

Tont­ti­ka­dut on lin­jat­tu sen ver­ran mut­kik­kaik­si, että kol­men­kym­pin nopeus­ra­joi­tus tun­tuu var­maan autoi­li­jas­ta­kin perus­tel­lul­ta. Näin se pitää tehdä.

Alu­eel­la on jon­kin ver­ran jal­ka­käy­tä­vien vie­reen lai­tet­tu­ja pyö­rä­tei­tä, mis­tä lau­ta­kun­ta vähän nuri­si. Pyö­rä­kais­ta on kui­ten­kin mah­do­ton siel­lä, mis­sä on kadunvarsipysäköintiä.

Täl­tä alu­eel­ta pää­see fil­la­ril­la pal­jon nopeam­min sil­taa pit­kin kes­kus­taan kuin autol­la Hert­to­nie­men kaut­ta kier­täen. Tämä voi tuo­da ruuh­kan Poh­jois­ran­nan pyörätielle.

Borg­strö­min­mäen kaava

Alu­eel­la on har­joi­tet­tu kil­pai­lun poh­jal­ta mie­len­kiin­tois­ta kump­pa­nuus­kaa­voi­tus­ta toteut­ta­jien kans­sa. Kovan­ra­han­ta­lo­jen toteut­ta­jat halusi­vat mie­luum­min pysä­köin­ti­pai­kat ton­til­le kan­nen alle (40 000 €/kpl) kuin pysä­köin­ti­ta­loon (20 000 €/kpl).

Kort­te­lei­ta jou­dut­tiin vähän siir­tä­mään huo­nom­piin paik­koi­hin, kos­ka alu­eel­ta löy­tyi tam­mi­met­sik­kö, mikä on ehdo­ton suo­je­lu­pe­rus­te. Lau­ta­kun­ta vähän ihmet­te­li tämän mää­räyk­sen ehdot­to­muut­ta. Alan ymmär­tää, että Ahve­nan­maa halu­aa säi­lyt­tää auto­no­mian­sa. Eihän siel­lä sai­si raken­taa min­ne­kään. Myös vaah­te­ra kuu­luu näi­hin jalo­pui­hin. Nim­byi­li­jöi­den on kui­ten­kin tur­ha ostaa vaah­te­ran­tai­mia. Vain isot puut lasketaan.

Hopea­laak­son ja kai­ta­lah­den kaa­vas­ta anne­tut lausunnot

Kaa­vas­ta ei ole tul­lut yhtään muis­tu­tus­ta(!) Tämä on käsi­tel­ty meil­lä aiem­min­kin, eikä sii­nä nyt mitään mul­lis­ta­vaa enää tapahtunut.

Aluk­si ihmet­te­lin, mik­si alue tuo­daan pil­kot­tu­na use­aan kaa­vaan. Idea tai­taa olla sii­nä, että ne on aidos­ti suun­ni­tel­tu vähän eri peri­aat­teil­la, jol­loin lop­pu­tu­lok­ses­ta ei tule niin mon­o­to­nis­ta. Aika eri­lai­sia nämä nyt­kin käsi­tel­lyt kol­me aluet­ta ovat.

Nuot­ta­nie­men ase­ma­kaa­van muutosesitys

Täs­sä nou­da­tet­tiin lau­ta­kun­nan tah­toa. Lau­ta­kun­ta oli palaut­ta­nut asian niin, että ran­nat jäte­tään yhtei­seen käyt­töön eivät­kä huvi­loi­den vuo­kra­lai­set voi nii­tä omia.

Lausun­to HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmasta

Lausun­nos­sa  koros­tet­tiin Itä­met­roa ja rai­de-Joke­ria, joka pitäi­si käyn­nis­tää vuon­na 2018. Lisäk­si rahaa pitää syy­tää edel­leen Kehä I:een. Mis­tä­hän sai­si hal­tuun­sa Kehä I:n koko­nais­bud­je­tin? Nyt sitä rahoi­te­taan sata­met­riä kerrallaan.

Täs­sä on aito ongel­ma. Suun­ni­tel­man mukaan rahaa pitäi­si löy­tyä 370 Meu­roa vuo­des­sa. Kos­kaan ei ole pääs­ty lähel­le­kään. Val­tion talous­ti­lan­ne näyt­tää sil­tä, että sadas­sa mil­joo­nas­sa­kin on teke­mis­tä. Kui­ten­kin uudewl­le­maal­le pitäi­si ahtaa 400 000 asu­kas­ta seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na. Lii­ken­neyh­tey­det ovat välttämättömiä.

En näe tähän muu­ta vaih­toeh­toa kuin että lii­ken­ne­hank­keet rahoi­te­taan nii­den raken­nus­hank­kei­den maan arvos­ta, jot­ka lisää lii­ken­net­tä aiheut­ta­vat. Jos maan arvos­sa ei ole mak­su­va­raa, han­ket­ta (His­ta) ei kan­na­ta toteuttaa.

Mut­ta ennen kuin ryn­nä­tään vaa­ti­maan lisää lii­ken­neyh­teyk­siä, pitäi­si van­hat ottaa käyt­töön. Espool­la on käsit­tä­mät­tö­män tyh­jiä ase­man­seu­tu­ja pää­ra­dan var­rel­la. Nii­hin ensin 50 000 asu­kas­ta. Puhu­taan sii­tä His­tas­ta vaik­ka sen jäl­keen. Ris­ti­ky­tö Jär­ven­pään ja Kera­van välil­lä on saa­ta­va käyn­tiin vaik­ka kun­nan­osa­lii­tok­sin, jos tuusu­la­lai­set ovat sitä miel­tä, että eivät halua kun­taan­sa niin sää­lit­tä­viä ihmi­siä, että nämä jou­tu­vat käyt­tä­mään junaa työ­mat­koil­laan (autent­ti­nen lausun­to tuusu­la­lai­sel­ta nim­by­lis­tan edus­ta­jal­ta). Mänt­sä­lään pitäi­si raken­taa 30 000 asuk­kaan kau­pun­ki. Haa­ra­joel­le saman­lai­nen tai vaih­toeh­toi­ses­ti 5000 auton liityntäpysäköintiasema.

Lausun­nos­sa esi­tet­tiin myös, että ruuh­ka­mak­su­ja käy­tet­täi­siin lii­ken­teen mää­rän hil­lin­tään ja inves­ton­tien rahoittamiseen.

Lausun­to hyväk­syt­tiin yksimielisesti.

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.12.2010”

  1. rai­de-Joke­ria, joka pitäi­si käyn­nis­tää vuon­na 2018.”

    Siis Joke­ri rul­laa kis­koil­la 2018, vai sym­bo­li­nen suun­nit­te­lun aloi­tus 2018?

  2. Mau­nu­lan nim­byis­tä: Mikä oma etu sii­nä on, että vas­tus­te­taan van­hus­ten­ta­loa. Las­kee­ko se todel­la oman kiin­teis­tön arvoa, että naa­pu­ris­sa on vanhustentalo?

    Näis­sä jutuis­sa pitäi­si joten­kin olla parem­pi käy­mään dia­lo­gia pai­kal­lis­ten nim­by­jen kans­sa. Meil­lä­päin perus­tet­tiin koh­ta kak­si vuot­ta sit­ten ex-nar­ko­maa­ni­nen kun­tou­tusa­sun­to­la. Vas­tus­tus oli kuten arva­ta saat­taa rai­voi­saa. Asias­ta jär­jes­tet­tiin ylei­sö­ti­lai­suus, jon­ne suu­rin osa pai­kal­li­sis­ta tuli­vat vihai­si­na, mut­ta lopuk­si oltiin jok­seen­kin yhtä miel­tä sii­tä, että näin­hän tämän pitää men­nä. Pai­kal­le oli onnek­si vai­vau­tu­nut myös muu­ta­ma joka oli pereh­ty­nyt asi­aan ja pys­tyi kään­tä­mään mie­li­pi­det­tä ja lisäk­si vir­ka­mie­het oli­vat erit­täin kärsivällisiä.

    Jos­kus tun­tuu, että jos sen nim­by-rai­von sai­si kään­net­tyä jok­si­kin hyö­dyl­li­sek­si oli­si sii­tä oikeas­ti hyö­tyä omal­le alueelle.

  3. Haa­kon­lah­ti 1:n kaa­vaa kom­men­toi­des­sa­si mai­nit­sit, että “Pyö­rä­kais­ta on kui­ten­kin mah­do­ton siel­lä, mis­sä on kadunvarsipysäköintiä.”

    En näki­si asi­aa aivan näin mus­ta­val­koi­ses­ti. Esim. Tuk­hol­mas­sa kadun­var­si­py­sä­köin­ti ei ole estee­nä suju­val­le pyö­räi­lyl­le pyö­rä­kais­tal­la: http://picasaweb.google.com/lh/photo/q–cTT31Wzz5kkdhKkLmcg?feat=embedwebsite (lin­kin kuva on poi­mit­tu Kau­pun­ki­fil­la­ri-blo­gin Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma-ver­tai­lu­pos­tauk­ses­ta http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2010/11/11/tukholma-vs-helsinki-osa‑4/).

    Lin­kiin kuvas­sa pyö­rä­kais­ta on siis sijoi­tet­tu auto­kais­tan ja kadun­var­ren pysä­köin­ti­paik­ko­jen väliin. Pysä­köin­ti­pai­kal­le tule­va tai siel­tä läh­te­vä auto väis­tää luon­nol­li­ses­ti auto- ja pyö­rä­kais­tal­la kul­ke­vaa liikennettä.

  4. Mis­tä­hän sai­si hal­tuun­sa Kehä I:n koko­nais­bud­je­tin? Nyt sitä rahoi­te­taan sata­met­riä kerrallaan.

    Siel­lä­hän ne HLJ:ssä on, http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/Documents/HLJ_luonnos_261010_pienennetty.pdf

    Men­nään län­nes­tä itään:

    Län­si­väy­lä — Turun­väy­lä 275 megaeu­roa, tar­koit­taa osit­tain kat­ta­mis­ta. (sivu 32 ‑33)

    Kehä I pul­lon­kau­lo­jen pois­ta­mi­nen”, 1. vai­he, sivu 35. “Kivi­kon­tien eri­ta­so­liit­ty­mä, Kehä I välil­lä Espoon raja–Vihdintie, Hämeen­lin­nan­väy­län eri­ta­so­liit­ty­män 1. vai­he ja Itä­väy­län eri­ta­so­liit­ty­mä.” 150 mil­joo­naa, ja ei tasan var­mas­ti rii­tä. Pelk­kä Itik­sen sil­ta on 100 mil­joo­naa ja ruma kun mikä, tun­ne­li on 200. Sano­taan 300. Tämän­kin perus­te­lut on tren­din mukai­ses­ti “paran­ne­taan jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­tae­del­ly­tyk­siä, lii­ken­teen suju­vuut­ta ja kevyen lii­ken­teen olo­suh­tei­ta”, kos­ka kuten tun­net­tu eri­ta­so­liit­ty­mä on mitä kus­tan­nus­te­hok­kain joukkoliikenneinvestointi. 🙂

    Toi­nen vai­he: “Kehä I:n pul­lon­kau­lo­jen pois­ta­mi­sen toi­seen vai­hee­seen kuu­lu­vat Hel­sin­gin puo­lel­la Kon­tu­lan, Myl­ly­pu­ron, Vih­din­tien ja Hämeen­lin­nan­väy­län eri­ta­so­liit­ty­mät. Myl­ly­pu­ron koh­dan kus­tan­nusar­vio on 16 M€ ja Kontulan
    koh­dan 10 M€.” Arva­taan 30 mil­joo­naa kpl Hämeen­lin­nan väy­lä ja Vih­din­tie kun ne ovat isom­pia liit­ty­miä, ja voi olla ala­kant­tin, eli sano­taan nyt 85 yhteensä.

    Kehä I välil­lä Turunväylä􀃭Kalevalantie Espoos­sa kuu­luu pul­lon­kau­lo­jen pois­ta­mi­sen toiseen
    vai­hee­seen, ellei se toteu­du aikais­tu­nee­na maan­käyt­tö­hyö­dyil­lä rahoi­tet­tu­na. Espoon hank­keen kus­tan­nusar­vio on 165 mil­joo­naa euroa sisäl­täen Haga­lun­din tun­ne­lin. Ilman tun­ne­lia välin Turun­väy­lä — Kale­va­lan­tie kustannusarvio
    on 66 M€.” 65 — 165.

    Lisäk­si on raken­teil­la aina­kin Val­li­kal­lion tun­ne­li, muis­taak­se­ni 150 miljoonaa.

    Eli yhteen­sä 275 + 300 + 85 + 150 + 65- 165 = 875 — 975. Sano­taan pyö­reäs­ti mil­jar­di. Espoon puo­lel­le tosin tulee kyl­lä tont­ti­maa­ta­kin, oli­si­ko arvo yhteen­sä jotain pari­sa­taa miljoonaa.

    Öster­sun­do­min tie­suun­ni­tel­ma tulee HLJ:n mukaan mar­ras­kuus­sa ulos, mut­ta ilmei­ses­ti taas niis­sä salai­sis­sa kan­siois­sa. Oli­si­ko­han puo­li­sen mil­jar­dia? Siis sen lähem­mäs mil­jar­din met­ron pääl­le. Tuo­ta kun rupee rahoit­ta­maan maa­nar­von nousul­la niin voi olla ettei koko maa­nar­vo riitä.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Täs­sä on aito ongel­ma. Suun­ni­tel­man mukaan rahaa pitäi­si löy­tyä 370 Meu­roa vuo­des­sa. Kos­kaan ei ole pääs­ty lähel­le­kään. Val­tion talous­ti­lan­ne näyt­tää sil­tä, että sadas­sa mil­joo­nas­sa­kin on teke­mis­tä. Kui­ten­kin uudewl­le­maal­le pitäi­si ahtaa 400 000 asu­kas­ta seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na. Lii­ken­neyh­tey­det ovat välttämättömiä. 

    Lausun­nos­sa esi­tet­tiin myös, että ruuh­ka­mak­su­ja käy­tet­täi­siin lii­ken­teen mää­rän hil­lin­tään ja inves­ton­tien rahoittamiseen. 

    Minä vetäi­sin nämä asiat tiu­kem­min yhteen. Jos ker­ran lii­ken­teen kysyn­tä (uudet asuk­kaat) kas­vaa voi­mak­kaas­ti, mut­ta inves­toin­tei­hin ei ole rahaa, niin sil­loin mei­dän tulee kye­tä lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tehok­kaam­paan käyt­töön. Ruuh­ka­mak­sun avul­la tämä on mah­dol­lis­ta toteuttaa.

    Ruuh­ka­mak­su­han, oikein toteu­tet­tu­na, nimit­täin nos­taa väy­lien väli­tys­ky­kyä (ei ruuh­kau­tu­mis­ta) ja siir­tää nii­den käyt­töä “ongel­mat­to­miin” ajan­koh­tiin. Toi­saal­ta se myös lisää kevyen lii­ken­teen ja jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuuk­sia, ja nii­den jär­jes­tä­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­paa kuin auto­tei­den rakentaminen.

    En muu­ten­kaan kovin mie­lel­lä­ni koros­tai­si tuo­ta rahan­ke­räys­puol­ta, kos­ka se saa hel­pos­ti “auto­puo­lu­een” myl­lyyn lisää vet­tä, ja lisäk­si on vähän kysee­na­lais­ta, että pal­jon­ko sil­lä rahaa on (aina­kaan alku­vai­hees­sa) mah­dol­lis­ta kerä­tä. Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri kun nyt on kui­ten­kin kun­nos­tau­tu­nut näis­sä “onnis­tu­neis­sa” IT-hank­keis­sa; parin vuo­den vii­väs­ty­mi­nen ja bud­je­tin nelin­ker­tais­tu­mi­nen tus­kin tuot­tai­si täs­sä­kään hank­kees­sa kenel­le­kään mitään kovin häm­mäs­ty­nei­tä ilmeitä.

    Sen sijaan oli­si minus­ta tär­ke­ää koros­taa sitä, että jär­jes­tel­mä paran­tai­si lii­ken­teen toi­mi­vuut­ta ja vähen­täi­si (kal­lii­den) lii­ken­nein­ves­toin­tien tarvetta.

    Kari

  6. Ruuh­ka­mak­sua kan­na­tan itse­kin, mut­ta kai­pai­sin yhä syväl­li­sem­pää poh­din­taa toteu­tus­ta­vas­ta (tek­ni­sel­lä tasol­la) ja sen vai­ku­tuk­sis­ta. Miten­kään kan­san­ta­lou­del­li­sia ym. mal­le­ja vähek­sy­mät­tä, toteu­tus­ta­val­la­kin on merkitystä.

    Oli­si­ko lau­ta­kun­nal­la tai jol­la­kin muul­la tahol­la mah­dol­lis­ta pis­tää toteu­tus­ta­vois­ta sel­vi­tys, jos­ta jona­kin päi­vä­nä saa­tai­siin pää­tös­pe­rus­teik­si kel­paa­vaa materiaalia?

    Eri­tyi­son­gel­mia ovat mm.

    1) Kehä III:n ase­ma val­ta­kun­nal­li­sen tason väy­lä­nä Hel­sin­gin ohi ei mah­dol­lis­ta­ne pai­kal­li­sen mak­su­jär­jes­tel­män käyttöönottoa.

    2) Ulko­maa­lai­set autot, joi­ta Hel­sin­gis­sä piisaa.

    3) Jo pysä­köin­ti­vir­he­mak­sut­kin mak­sa­mat­ta jät­tä­vät — sai­si­ko­han ren­gas­luk­ko näi­hin vii­mein rotia. Tämä oli­si tär­ke­ää, ettei ruuh­ka­mak­sua koet­tai­si pel­käs­tään kes­ki­luo­kan lypsämiseksi.

    4) Tek­ni­set valin­nat: RFID, GPS ja port­ti­jär­jes­tel­mät. Taas­kin, mitä vaa­di­taan esi­mer­kik­si Kuo­pio­lai­sel­ta tai viro­lai­sel­ta Hel­sin­gis­sä käy­väl­tä autol­ta? GPS taas tuo monen (kuten minun­kin) mie­les­tä aivan lii­kaa mah­dol­li­suuk­sia val­von­tayh­teis­kun­nan laajentamiseen.

  7. Lausun­nos­sa esi­tet­tiin myös, että ruuh­ka­mak­su­ja käy­tet­täi­siin lii­ken­teen mää­rän hil­lin­tään ja inves­ton­tien rahoittamiseen.

    Toi­voi­sin näh­tä­väk­si jotain rea­lis­miin perus­tu­via las­kel­mia tie­tul­li­jär­jes­tel­män koko­nais­ku­luis­ta (sisäl­täen kaik­kien osa­puo­lien inves­toin­nit, vuo­sit­tai­set yllä­pi­dot) ja tuotto-odotuksista. 

    Tuk­hol­mas­sa tie­tul­li­jär­jes­tel­mä on tuot­ta­nut tähän saak­ka pelk­kää punais­ta vii­van alle, joten siel­lä ei aina­kaan olla ensim­mäis­tä­kään han­ket­ta rahoi­tet­tu niil­lä tuotoilla.

  8. Pyö­rä­kais­ta on kui­ten­kin mah­do­ton siel­lä, mis­sä on kadunvarsipysäköintiä.”

    Köö­pen­ha­mi­nas­sa ei ole mahdotonta:

    http://maps.google.dk/?ie=UTF8&ll=55.697254,12.552086&spn=0.000825,0.002245&z=19&layer=c&cbll=55.697329,12.552173&panoid=uQhFxNtEV8c2mwxUVhNq7A&cbp=13,39.59„0,0.22

    Kadun­var­si­py­sä­köin­nin ja pyö­rä­kais­tan lisäk­si nuo per­ke­leen juu­tit ovat vie­lä lait­ta­neet pui­ta­kin tien­sä vart­ta koris­ta­maan. Näyt­tä­vät pit­kää nenää helsinkiläisille.

  9. Osmo: “…Tämä väl­jäs­ti raken­net­tu ”met­sä­kau­pun­gin” pro­to­tyyp­pi käy­tän­nös­sä suojellaan…”

    Elä­väs­sä kau­pun­gis­sa ei teh­dä noin. Elä­vä kau­pun­ki kas­vaa ja muuttuu. 🙁

  10. Mil­lais­ta aluet­ta aja­tel­laan kun puhu­taan ruuh­ka­mak­suis­ta? Oli­si­ko ruuh­ka­mak­sua­lue vain kan­ta­kau­pun­ki (jotain Mei­lah­ti — Pasi­la — Her­man­ni akse­lil­la), vai yltäi­si­kö se vähin­tään Kehä I:lle asti?

    Lon­toon ruuh­ka­mak­sua­lue näyt­tää ole­van noin 10km levyä ja 4km kor­kea, ja Tuk­hol­mas­sa sekä 10km leveä että 10km korkea.

  11. Toi­voi­sin näh­tä­väk­si jotain rea­lis­miin perus­tu­via las­kel­mia tie­tul­li­jär­jes­tel­män koko­nais­ku­luis­ta (sisäl­täen kaik­kien osa­puo­lien inves­toin­nit, vuo­sit­tai­set yllä­pi­dot) ja tuotto-odotuksista.

    Tuk­hol­mas­sa tie­tul­li­jär­jes­tel­mä on tuot­ta­nut tähän saak­ka pelk­kää punais­ta vii­van alle, joten siel­lä ei aina­kaan olla ensim­mäis­tä­kään han­ket­ta rahoi­tet­tu niil­lä tuotoilla. 

    Toi­voi­sin näh­tä­väk­si näi­tä las­kel­mia sii­tä, että Tuk­hol­mas­sa sys­tee­mi ei muka nykyi­sin tuot­tai­si “voit­toa”. Anna palaa, Kimmo!

    Ruot­sis­sa­han koko hom­ma teh­tiin nol­las­ta, ja sik­si­kin kal­liis­ti. Esi­mer­kik­si mak­susys­tee­mi oli tuot­toi­sa lähin­nä pan­keil­le. Sit­ten lisäk­si jär­jes­tet­tiin kak­sin­ker­tai­nen jär­jes­tel­mä (rekis­te­ri­kil­vet + radio­sys­tee­mi) pää­osin sen vuok­si, että Lidin­gön ihmi­set halut­tiin jät­tää mak­su­jen “ulko­puo­lel­le” (kat­so kart­taa, niin ymmärtänet).

    Mut­ta tämä ei ole olen­nais­ta. Olen­nais­ta on se, että jos tuol­lai­sel­la sys­tee­mil­lä saa­daan — kuten saa­daan — mil­jar­di­luok­kaa ole­via hank­kei­ta väl­te­tyä, niin kyl­lä­hän se sil­loin kan­nat­taa. Ja kun nämä inves­toin­nit eivät ole edes kel­tään pois: ne ovat todel­lis­ta hyötyä.

    Kari

    1. Kan­nat­taa kat­soa vaik­ka­pa Oslon tie­tul­lien talout­ta. Ymmär­tääk­se­ni ne ovat tuot­ta­neet huo­mat­ta­via sum­mia. Myös autoi­li­jat ovat nii­hin tyy­ty­väi­siä, kos­ka aiem­mas­ta poi­ke­ten autol­la pys­tyy myös liikkumaan.

  12. Kaa­val­la ei voi mää­rä­tä yksi­tyis­koh­dis­ta – tai siis voi, mut­ta niin ei pidä teh­dä. Opti­maa­lis­ta oli­si, että raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa kat­sot­tai­siin vähän laa­dun perään, mut­ta tähän lain­sää­dän­tö ei anna mah­dol­li­suut­ta. Lupa on myön­net­tä­vä, jos rötis­kö on kaa­van mukainen.”

    Hoh­hoij­jaa. Mik­si sit­ten siel­lä istut­te päät­tä­mäs­sä jol­let­te pää­tä mistään?

  13. Sam­po Smolander:

    Mil­lais­ta aluet­ta aja­tel­laan kun puhu­taan ruuh­ka­mak­suis­ta? Oli­si­ko ruuh­ka­mak­sua­lue vain kan­ta­kau­pun­ki (jotain Mei­lah­ti – Pasi­la – Her­man­ni akse­lil­la), vai yltäi­si­kö se vähin­tään Kehä I:lle asti? 

    Käy­tän­nös­sä se ulot­tui­si jon­nek­kin luok­kaa Kehä III:lle. Syy on se, että meil­lä (toi­sin kuin mm. Tuk­hol­mas­sa) kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­ne ei sinäl­lään ole suu­ren suu­ri ongel­ma, ja jos oli­si­kin, niin se oli­si kus­tan­nus­te­hok­kaam­min hans­kat­ta­vis­sa esi­mer­kik­si pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la. Sen sijaan meil­lä ne lii­ken­neon­gel­mat muo­dos­tu­vat sisään­tu­lo­väy­lil­le ja kehä­teil­le. Pel­käs­tään kan­ta­kau­pun­kiin rajoit­tu­va ruuh­ka­mak­susys­tee­mi saat­tai­si jopa pahen­taa tilan­net­ta kokonaisuutena.

    Täs­tä on ihan hyvää tie­toa­kin ole­mas­sa Internjetissä:
    http://ruuhkamaksu.fi/

    Kari

  14. Ja vie­lä lisäyk­se­nä edel­li­seen. Tuk­hol­man tilan­ne on Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na sii­nä mie­les­sä eri­lai­nen, että meil­lä on ver­rat­tain vähän kau­pun­gin läpi suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä, joh­tuen mm. sii­tä, että se Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­ma [1] jätet­tiin sil­tä osin toteut­ta­mat­ta, eli val­ta­väy­liä ei vedet­ty kes­kus­tan läpi. Syy kai oli lähn­nä rahan puu­te, vaik­ka Osmo mie­lel­lään puhuu kau­niis­ti kau­pun­ki­ku­vas­ta ja vas­taa­vas­ta. Tai no, onhan se Kes­kus­ta­tun­ne­li vie­lä­kin tapetilla.

    Tuk­hol­mas­sa “Smith-Pol­vi­nen” aika­naan toteu­tet­tiin. Toi­saal­ta siel­lä ei sit­ten ole­kaan mei­dän kehä­tei­täm­me vas­taa­via jär­jes­te­ly­jä, joh­tuen osit­tain maas­ton aiheut­ta­mis­ta rajot­teis­ta — eli rahas­ta. Tuk­hol­ma­han on aika­naan perus­tet­tu nykyi­seen paik­kaan­sa juu­ri­kin sii­tä syys­tä, että ete­läs­tä poh­joi­seen ei hel­pos­ti muu­ta kaut­ta pääs­tä liikkumaan 🙂

    Lon­toon sys­tee­mi on minus­ta vähän ihmeel­li­nen, mut­ta siel­lä nyt on muu­ten­kin vähän eri­lai­set ongel­mat kuin tääl­lä käpy­ky­lis­sä. Esi­mer­kik­si se, että met­ros­ta lop­puu kapa­si­teet­ti, min­kä vuok­si tar­vi­taan tilaa bus­seil­le. Minul­le on jää­nyt mys­tee­rik­si, mik­si ongel­maa ei oli­si voi­nut hoi­taa pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la (puh­das veik­kaus, joka voi olla päin prink­ka­laa: täl­lä on jotain teke­mis­tä pysä­köin­ti­paik­ko­jen omis­tuk­sen kanssa).

    Kari

    [1] http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html

  15. Kari Kos­ki­nen: “Ruuh­ka­mak­su­han, oikein toteu­tet­tu­na, nimit­täin nos­taa väy­lien väli­tys­ky­kyä (ei ruuh­kau­tu­mis­ta) ja siir­tää nii­den käyt­töä “ongel­mat­to­miin” ajankohtiin.”

    Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa että liik­ku­mi­sen ajan­koh­dan siir­tä­mi­nen on hait­ta, läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­si tar­jo­ta koh­tuul­lis­ta mah­dol­li­suut­ta liik­kua sil­loin kun huvit­taa, jot­ta kaik­ki ovat samaan aikaan samas­sa pai­kas­sa tuot­ta­mas­sa pal­ve­lu­ja toisilleen.

    Ruuh­ka­mak­su­jen tuo­tot pitäi­si koh­dis­taa saman muka­vuus­ta­son liik­ku­mi­sen toteut­ta­mi­seen jouk­ko­lii­ken­teel­lä jot­tei pal­ve­lu­ta­so las­ke. Muka­vuus­ta­son paran­ta­mi­nen nyky­ti­lan­tees­sa ei pitäi­si olla vaikeaa.

    Mitä IT-hank­kei­den onnis­tu­mi­seen tulee, arvai­sin että var­min tapa epä­on­nis­tua on yrit­tää 100% kat­ta­vuut­ta, eli han­ka­lim­man 10% (läpia­jot, ulko­maa­lai­set, likai­set rekis­te­ri­kil­vet, vika­ti­lan­teet jne) kat­ta­mi­nen voi hyvin­kin vie­dä 90% koko­nai­sef­for­tis­ta, ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa teh­dä jär­jes­tel­män ope­roin­nis­ta tur­han kal­lis­ta ja byrokraattista.

    Jän­nit­tä­vin vään­tö tulee val­tion tei­den tuot­to­jen jakau­tu­mi­ses­ta val­tion ja kun­tien kes­ken. Jos nii­den omis­tus ja yllä­pi­to­vas­tuu siir­tyy kau­pun­geil­le, on tur­ha toi­voa että tätä kom­pen­soi­tai­siin val­tio­no­suuk­sia nos­ta­mal­la, eli koko­nais­sal­do voi hyvin­kin olla Hel­sin­gin kan­nal­ta nega­tii­vi­nen nykyi­sen inves­toin­ti­ta­son huo­mioi­den, ellei sitä taas kom­pen­soi­da raken­nusoi­keu­del­la muut­ta­mal­la väy­liä nor­maa­li­ka­duik­si. Tuos­sa oli­si muu­ta­man excel-har­joi­tuk­sen paikka.

  16. En vie­lä­kään ymmär­rä Osmon pysä­köin­ti­paik­ka­las­kel­mien perus­tei­ta. Sen ymmärr­rän, että paik­ko­jen katen on koh­dal­laan gryn­de­ril­le, kos­ka kaa­vois­sa on paik­ko­ja lii­an vähän. 😉

  17. Pyö­rä­kais­ta on kui­ten­kin mah­do­ton siel­lä, mis­sä on kadunvarsipysäköintiä.”

    Ei tar­vit­se etsiä esi­merk­ke­jä Tuk­hol­mas­ta tai Köö­pen­ha­mi­nas­ta, teh­tiin­hän tuol­lai­nen juu­ri vas­ti­kään Kamp­piin Runeberginkadulle:

    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&layer=c&cbll=60.168694,24.928652&panoid=BnyR_a9LiuWUx9hS0rPb2w&cbp=12,329.55„0,1.55&ll=60.168694,24.928652&spn=0.000456,0.001813&z=19

    Jos sai­sin päät­tää, pyö­rä­tien lii­ken­ne kul­ki­si kui­ten­kin eri suun­taan kuin auto­tiel­lä, jol­loin pysä­köi­vät tai pysä­köin­ti­pai­kal­ta läh­te­vät autoi­li­jat näki­si­vät pyö­räi­li­jät parem­min. Var­maan on joku hyvä syy, mitä en vain ymmär­rä, mik­si näin ei voi tehdä.

  18. Tuk­hol­man tie­tul­li jär­jes­tel­mä ei nii­den lakel­mien mukaan, jot­ka olen näh­nyt, tuo­ta voit­toa. Ilmei­ses­ti ei tule kos­kaan tuot­ta­maan­kaan? Sen arvot ovat ihan muualla.

    Se rajoit­taa tehok­kaas­ti köy­hien vir­taa kau­pun­kiin, joten mak­sa­vil­le asiak­kail­le jää enem­män tilaa. Vas­tus­tin jär­jes­tel­mää aikai­sem­min, kun­nes kuu­lin pro­fes­so­ri Var­tiai­sen (KTH) haas­tat­te­lun radios­sa. Tuk­hol­man kes­kus­taan ei enää ajel­la Rinkebystä.

    Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa, ettei­vät Itä-Hel­sin­gin asuk­kaat tur­haan tule kes­kus­taan, joten kan­ta­kau­pun­gin asuk­kail­le ja espoo­lai­sil­le on parem­min tilaa.

    Samal­la tie­tul­lit ovat piris­tys­ruis­ke Kehä I:n var­res­sa ole­vil­le ostos­kes­kuk­sil­le, kos­ka yhä har­vem­pi ajaa nii­den ohi. Se muut­taa kes­kus­tan pal­ve­lu­ja niin, että kes­kus­taan jää­vät vain arvo­ta­va­roi­ta myy­vät eri­kois­liik­keet liikkeet.

  19. Ruuh­ka­mak­suil­le löy­tyy help­po ja ilmai­nen jen­ke­ris­sä­kin käy­tös­sä ole­va vaih­toeh­to, jos­sa tie­tyt kais­tat on pois ylei­ses­tä käy­tös­tä tiet­tyyn kell­lon­ai­kaan. Ko kais­to­ja voi ajel­la esim vain vähin­tään kak­si kyydissä.

    Samaa voi­tai­siin kokeil­la esim Turun mota­ril­la: kuris­te­taan sisään tule­va lii­ken­ne yhdell­le kais­tal­le 7–9 väli­se­nä aika­na kehä iii ja Loh­jan liit­ty­män välil­lä. Tois­ta kais­taa saa ajaa vain bus­sit. Auto­ja tuli­si kehä­teil­le tasai­sem­min ja hän­tiä ei ehkä muodostuisi.

    1. Paa­vo esit­ti saman aja­tuk­sen kuin mitä minä­kin olen aja­tel­lut. Pie­nen totut­te­lun jäl­keen tuo ilmei­ses­ti lisäi­si väy­län kapa­si­teet­ti (las­ket­tu­na ihmi­si­nä) huo­mat­ta­vas­ti. Sitä voi­si täy­den­tää sil­lä, että tuol­la bus­si­kais­tal­le pää­si­si vaik­ka­pa 300 euron kuu­kausi­mak­sul­la, jos löy­tyy hyvä kei­no val­voa tätä. Mak­su perit­täi­siin myös jokai­sel­ta, joka ajaa bus­si­kais­tal­la ilman että on sii­tä maksanut.

  20. spot­tu:

    Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa että liik­ku­mi­sen ajan­koh­dan siir­tä­mi­nen on hait­ta, läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­si tar­jo­ta koh­tuul­lis­ta mah­dol­li­suut­ta liik­kua sil­loin kun huvit­taa, jot­ta kaik­ki ovat samaan aikaan samas­sa pai­kas­sa tuot­ta­mas­sa pal­ve­lu­ja toisilleen. 

    No tie­ten­kin se on hait­ta. Eihän koko mak­su muu­ten toi­mi­si! Tai siis, kuka hul­lu sil­loin mois­ta mak­sua mak­sai­si­kaan. Minus­ta se asian pih­vi, joka vali­tet­ta­van usein unoh­de­taan, on sii­nä, että ne ruuh­ka-aikoi­hin liik­ku­vat saa­vat myös vas­ti­net­ta sil­le käyt­tä­mäl­leen rahal­le: nopeam­man liik­ku­mi­sen. Yhteis­kun­ta­ta­loudl­li­ses­ti­han siel­tä ruuh­kas­ta pois­tu­vat nime­no­maan ne, joil­le sii­tä “huo­nom­mas­ta” ajan­koh­das­ta on vähi­ten haittaa. 

    Mitä IT-hank­kei­den onnis­tu­mi­seen tulee, arvai­sin että var­min tapa epä­on­nis­tua on yrit­tää 100% kat­ta­vuut­ta, eli han­ka­lim­man 10% (läpia­jot, ulko­maa­lai­set, likai­set rekis­te­ri­kil­vet, vika­ti­lan­teet jne) kat­ta­mi­nen voi hyvin­kin vie­dä 90% koko­nai­sef­for­tis­ta, ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa teh­dä jär­jes­tel­män ope­roin­nis­ta tur­han kal­lis­ta ja byrokraattista. 

    Tämä on erit­täin hyvä näkö­koh­ta. Minus­ta hyvä läh­tö­koh­ta oli­si se, että autoi­li­jal­la on vel­vol­li­suus mak­saa ja jär­jes­tel­mä sit­ten “naraut­taa” esi­mer­kik­si rekis­te­ri­kil­pi­tun­nis­tuk­sen avul­la nii­tä, jot­ka eivät mak­sa. Täl­löin esi­mer­kik­si 90 % tun­nis­tus, tai jopa alem­pi, on jo täy­sin riit­tä­vä. Ulko­maa­lai­set kil­vet­kin saa­daan kyl­lä tar­vit­taes­sa tun­nis­tet­tua (las­ku­te­taan vaik­ka maas­ta pois­tut­taes­sa), jos halu­taan ja mihin­kään täy­del­li­syy­teen ei ole tar­peen pyrkiä. 

    Jos taas johon­kin GPS-sys­tee­miin men­nään, niin eihän sii­nä muu­ta kuin lai­te kyy­tiin kai­kil­le maa­han tulijoille.

    Itsea­sias­sa tämä on yksi syy sii­hen, mik­si Tuk­hol­man jär­jes­tel­mäs­tä tuli niin kal­lis. Viit­ta­sin aiem­min Lidin­gö­hön, joka on saa­ri Tuk­hol­man kes­kus­tan koil­lis­puo­lel­la. Kysei­sel­tä saa­rel­ta ei pää­se yhtään min­ne­kään kul­ke­mat­ta tul­lia­lu­een sisä­kaut­ta. Saa­rel­ta kes­kus­tan ulko­puo­lel­le mat­kus­ta­van oli­si täl­löin pitä­nyt men­nen tul­len mak­saa kah­den tul­laus­pis­teen yli­tyk­ses­tä, mitä pidet­tiin koh­tuut­to­ma­na. Lidin­gö­läi­sil­le teh­tiin jär­jes­te­ly, jos­sa mak­sua ei tar­vit­se mak­saa, mikä­li 30 minuu­tin aika­na pois­tuu kes­kus­tan alu­eel­ta (eli ajaa läpi), mut­ta kos­ka vir­he­ha­vain­not oli­si­vat aiheut­ta­neet ilmei­siä ongel­mia, toteu­tet­tiin rekis­te­ri­kil­pi­tun­nis­tuk­sen lisäk­si radio­tun­nis­tuk­seen perus­tu­va jär­jes­tel­mä (autoi­hin asen­net­ta­vat lähet­ti­met). Myö­hem­min täs­tä on luo­vut­tu, mut­ta tuo aiheut­ta­nee edel­leen suu­rem­pia vaa­ti­muk­sia kame­roi­den tark­kuu­del­le kuin mitä oli­si muu­ten tarpeen.

    Näh­däk­se­ni jär­jes­tel­mä on toteu­tet­ta­vis­sa kus­tan­nus­te­hok­kaam­min kuin Tukholmassa.

    Jän­nit­tä­vin vään­tö tulee val­tion tei­den tuot­to­jen jakau­tu­mi­ses­ta val­tion ja kun­tien kes­ken. Jos nii­den omis­tus ja yllä­pi­to­vas­tuu siir­tyy kau­pun­geil­le, on tur­ha toi­voa että tätä kom­pen­soi­tai­siin val­tio­no­suuk­sia nos­ta­mal­la, eli koko­nais­sal­do voi hyvin­kin olla Hel­sin­gin kan­nal­ta nega­tii­vi­nen nykyi­sen inves­toin­ti­ta­son huo­mioi­den, ellei sitä taas kom­pen­soi­da raken­nusoi­keu­del­la muut­ta­mal­la väy­liä nor­maa­li­ka­duik­si. Tuos­sa oli­si muu­ta­man excel-har­joi­tuk­sen paikka. 

    Tämä tosi­aan saat­taa muo­dos­tua mie­len­kiin­toi­sek­si­kin vään­nök­si. Minus­ta jär­ke­vin­tä oli­si, että kau­pun­git (tai HSL) vas­taa yllä­pi­dos­ta ja kerää myös kaik­ki tuo­tot. Val­tio kyl­lä saa oman­sa pois muil­la­kin veroil­la ja maksuilla.

    Kari

  21. Pala­taan nyt ajan kans­sa tähän, varoi­tuk­sen että täs­tä tulee väki­sin­kin pit­kä kommentti:

    Täs­sä on aito ongel­ma. Suun­ni­tel­man mukaan rahaa pitäi­si löy­tyä 370 Meu­roa vuo­des­sa. Kos­kaan ei ole pääs­ty lähel­le­kään. Val­tion talous­ti­lan­ne näyt­tää sil­tä, että sadas­sa mil­joo­nas­sa­kin on teke­mis­tä. Kui­ten­kin uudewl­le­maal­le pitäi­si ahtaa 400 000 asu­kas­ta seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na. Lii­ken­neyh­tey­det ovat välttämättömiä.

    Ensin­nä­kin niin sano­tut kär­ki­hank­keet joi­hin kär­te­tään val­tiol­ta rahaa on 320 vuo­des­sa eli 3,2 mil­jar­dia, kau­pun­kien sisäi­siä hank­kei­ta kuten Hert­to­nie­men tun­ne­li tai Kala­sa­ta­man ratik­ka ei ole tuos­sa luvus­sa muka­na ja nii­hin menee pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä jotain sata mil­joo­naa vuo­des­sa vaik­ka ne isoim­mat auto­tun­ne­lit kar­sit­tai­siin­kin. Luvus­sa ei ole myös­kään muka­na Kehä­ra­taa eikä Län­si­met­roa joi­den­ka val­mis­tu­mi­nen menee ohjel­ma­kau­den puoliväliin.

    Toi­sek­si, ei tämä nyt kyl­lä sil­tä näy­tä että oli­si vali­koi­tu hank­kei­ta maan­käy­töl­li­sin perus­tein. Käy­dään nämä nyt esi­te­tys­sä prio­ri­teet­ti­jär­jes­tyk­ses­sä läpi.

    1. Nimik­keel­lä “Pie­net kus­tan­nus­te­hok­kaat hank­keet” 400 mil­joo­naa kau­del­le 2010 — 2020. Tämä on sel­lai­nen kori ettei täs­tä voi sanoa oikein mitään, kaik­kea pyö­rä­ties­tä eritasoliittymään.

    2. Joke­ri II jär­jes­te­lyt, 50 mil­joo­naa. Raken­ta­mis­puo­lel­la liit­tyy lähin­nä Kunin­kaan­tam­meen, 5000 asu­kas­ta, anne­taan nyt suh­de­lu­vuk­si vaik­ka 10 000 per asukas.

    3. Kehä I pul­lon­kau­lu­jen pois­ta­mi­nen, 150 (oikeas­ti 250). En minä ihan heti kek­siä miten tämä suo­ra­nai­ses­ti liit­tyy mihin­kään uuteen asuinalueeseen.

    4. Län­si­met­ron ja Kehä­ra­dan lii­tyn­tä­lii­ken­ne, 80M€. Aut­taa tie­ten­kin sii­hen että Taka-Tuusu­lan oma­ko­ti­ta­los­ta pää­see käte­väs­ti lii­tyn­tä­park­kiin, mut­ta tämä tus­kin on sitä mitä hae­taan. Rus­kea­suon ase­mal­la ei ole käsit­tääk­se­ni suun­nit­teil­la mitään lisä­ra­ken­ta­mis­ta, osit­tain sik­si että se on kes­kel­lä motaria.

    5. Kehä III paran­ta­mi­nen, 250M€. Ehkä tätä voi vaka­val­la naa­mal­la selit­tää osak­si Kehä­ra­dan alu­een raken­ta­mis­ta, var­si­nai­nen perus­te­luu tosin minus­ta tava­ra­lii­ken­teen suju­vuus. Joka muu­ten edel­lyt­täi­si sit­ten omia bussi/rekka kais­to­ja, mut­ta ehkä ne täs­sä tulee. Mut­ta sano­taan nyt 10 000 asu­kas­ta, eli 25 000 per asukas.

    6. Pasi­la-Rii­hi­mä­ki ‑ratao­suu­den
    väli­tys­ky­vyn nos­ta­mi­nen, 1. vai­he, 160 M€. Tämä on olen­nai­nen, jot­ta sin­ne Pää­ra­dan var­teen voi raken­taa niin pitää saa­da lisä­ka­pa­si­teet­tia. Las­ke­taan vaik­ka 30 000 uut­ta asu­kas­ta Kera­van ja Jär­ven­pään väliin, 5 000 per asukas.

    7. Kau­pun­ki­ra­ta Lep­pä­vaa­ra-Espoo, 190 M€. Tämä on ennak­koe­del­ly­tys His­tan radal­le, mut­ta kun se ei taas ole lis­toil­la. Ollaan­ko tuon­ne nyt oikeas­ti kaa­voit­ta­mas­sa lisää? Arva­taan 10 000 asu­kas­ta, 19 000 per asukas.

    8. Klauk­ka­lan ohi­kul­ku­tie, 45 M€
    9. Hyry­län itäi­nen ohi­kul­ku­tie, 40 M€
    En ymmär­rä mitä vai­ku­tus raken­ta­mi­seen näil­lä olisi

    10. Pisa­ra 500 M€. Ei mitään suo­ra­nai­sia asun­to­vai­ku­tuk­sia, kapa­si­tee­tin kan­nal­ta vaih­toeh­to­jen puut­tees­sa tosin välttämätön.

    11. Met­ro Matin­ky­lä-Kiven­lah­ti, 400 M€. Uusia asui­na­luei­ta kai lähin­nä Suo­me­no­ja. Noin 10 000 asu­kas­ta eli 40 000 per asukas.

    12. Met­ro Mel­lun­mä­ki-Maj­vik, 700 M€
    40 000 asu­kas­ta, 18 000 euroa per asukas.

    13. Rai­de-Joke­ri, 230 M€
    Kai tähän voi Ber­gan­sin asui­na­lu­een ja Haa­gan tii­vis­tys­tä las­kea, oli­si­ko noin 10 000 asu­kas­ta, Eli 23 000 per asu­kas. Tämä­kin tosin kapa­si­tee­tin kan­nal­ta välttämätön.

    Asuk­kai­ta lisää yhteen­sä siis 115 000 hin­taan 3,2 mil­jar­dia, noin 30 000 euroa per asu­kas. Nos­taa­ko tuo lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt oikeas­ti asun­non arvoa kes­ki­mää­rin 60 000 eurolla?

    Lähe­tään nyt sitä Pisa­ra, Kehä III paran­nus ja Rai­de-Joke­ri on vält­tä­mät­tö­miä ihan kapa­si­tee­tin takia. Noi­hin menee yhteen­sä noin mil­jar­di euroa. Sovi­taan myös että ne 400 mil­joo­nan pik­ku­pa­ran­nuk­set 🙂 teh­dään. 1,4 G€.

    Lisä­tään pari han­ket­ta joi­ta ei ole listoilla. 

    Kera­va-Nik­ki­lä rata, HLJ:n mukaan noin 30 mil­joo­naa euroa. Muis­taak­se­ni puhut­tu noin 6 000 asuk­kaas­ta, 5 000 per asukas.

    Ratik­ka Öster­sun­do­miin. 120M€ ja 40 000 asu­kas­ta, 3 000 per asukas.

    Esp­poo — His­ta rata 160M€. 20 000 asu­kas­ta, 8 000 per asukas.

    Ja sit­ten lai­te­taan tuo jär­jes­tys uusik­si asuk­kai­den perus­teel­la, ensin tosin nuo vält­tä­mät­tö­myyk­sik­si oletut.

    1. Pie­net paran­nuk­set, 400M€,
    2. Pisa­ra, 500M€, kumu­la­tii­vi­ses­ti 900M
    3. Kehä III, 250M€, 10 000 asu­kas­ta, 1 150 M€
    4. Rai­de-Joke­ri, 240M€, 10 000 asu­kas­ta, 1 390 M€
    5. Ratik­ka Öster­sun­do­miin, 120M€, 40 000 asu­kas­ta, 1 510 M€
    6. Joke­ri 2, 50M€, 5 000 asu­kas­ta, 1 560 M€.
    7. Kera­va — Nik­ki­lä rata, 30M€, 6 000 asu­kas­ta, 1 590 M€.
    8. Pasi­la-Rii­hi­mä­ki ‑ratao­suu­den, 160 M€, 30 000 asu­kas­ta, 1 750 M€
    9. Espoon kau­pun­ki­ra­ta ja His­tan rata, 350M€, 20 000 asu­kas­ta, 2 100 M€

    Asuk­kai­ta yhteen­sä 121 000, noin 17 500 per asu­kas. Näi­hin on minus­ta rahaa, loput sit­ten sen mukaan miten rahaa on vaik­ka ehdo­te­tus­sa jär­jes­teyk­ses­sä, pait­si että Län­si­met­ron jat­ko jol­la on asu­tus­vai­ku­tuk­sia ensin:
    10. Met­ro Matin­ky­lä-Kiven­lah­ti, 400 M€.
    11. Kehä I pul­lon­kau­lu­jen pois­ta­mi­nen, 150
    12. Län­si­met­ron ja Kehä­ra­dan lii­tyn­tä­lii­ken­ne, 80M€.
    13. Klauk­ka­lan ohi­kul­ku­tie, 45 M€
    14. Hyry­län itäi­nen ohi­kul­ku­tie, 40 M€
    15. Met­ro Mel­lun­mä­ki-Maj­vik, 700 M€ (kun tehään se ratik­ka niin tuon voi vetää suo­ra­na, jol­loin hin­ta tip­puu lähes puo­leen ja nopeus kas­vaa, toi­mii myös Söder­kul­laan­kin saak­ka sen jäl­keen joten kuten.)

    Siis näin jos tar­koi­tus on mak­si­moi­da asunnot.

    Ehdot­ta­man tär­ke­ää mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la on tosin teh­dä Hel­sin­gin ratik­ka­ver­kon laa­jen­nus ja Laa­ja­sa­lon ratik­ka, kum­mat­kin noin 200 mil­joo­naa. Kala­sa­ta­ma + Jät­kä­saa­ri + Her­ne­saa­ri on noin 50 000 asu­kas­ta eli 4000 per asu­kas, ja Laa­ja­sa­lo noin 10 000 eli erin­omai­sen sijan­nin huo­mioo­not­taen hyvä 20 000 per asukas.

  22. Lisä­tään nyt vie­lä se että jos halut­tai­siin ava­ta iso uusi rata­käy­tä­vä niin minä kyl­lä miet­ti­sin Hyvin­kää — Han­ko rataa. Näin:

    1. Teh­dään Klauk­ka­lan rata, 140 M€.
    2. Säh­köis­te­tään ja perus­kor­ja­taan Hyvin­kää — Röy­lä aluk­si ihan yksi­rai­tei­se­na, oli­si­ko jotain 50 mil­joo­naa. Sekä jat­ke­taan se Klaukkalaan.

    Saa­daan Hyvin­kää — Klauk­ka­la — Van­taan­kos­ki rata ja jotain 50 kilo­met­riä radan­vart­ta mitä gryn­da­ta. Ode sanoo tähän että huo­no jut­tu kun ei ole tie­tä saman suun­tai­ses­ti, mut­ta tämä on hyvä jut­tu sik­si että juu­ri sen takia juna on erit­täin houkutteleva.

    Jat­ko­ke­hi­tyk­se­nä sit­ten tuon kak­si­rai­teis­ta­mi­nen jah­ka asu­tus lisään­tyy, Vih­din rata, jne. jol­loin on yksi poi­kit­tais­käy­tä­vä Han­ko — Hyvin­kää joka yhtyy säteit­täi­seen rata­verk­koon nel­jäs­sä kohdassa.

  23. Kal­le:

    Tuk­hol­man tie­tul­li jär­jes­tel­mä ei nii­den lakel­mien mukaan, jot­ka olen näh­nyt, tuo­ta voit­toa. Ilmei­ses­ti ei tule kos­kaan tuot­ta­maan­kaan? Sen arvot ovat ihan muualla. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että sen arvot ovat ihan muu­al­la. Oli­sin kui­ten­kin edel­leen kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään, mihin las­kel­miin täs­sä kan­nat­ta­mat­to­muu­des­sa vii­ta­taan. Minä viit­taan, kuten olen teh­nyt jo aiem­min, esi­mer­kik­si tähän Elias­so­nin esitykseen:
    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Tuol­la kyl­lä (sivu 24) kirk­kain sil­min väi­te­tään, että sys­tee­min takai­sin­mak­suai­ka oli­si noin nel­jä vuot­ta. Luku on van­ha, ja minua­kin kiin­nos­tai­si tie­tää, mikä nyky­ti­lan­ne on. Oma käsi­tyk­se­ni on, että tilan­ne on muut­tu­nut parem­paan suun­taan, kos­ka sys­tee­miä on parannettu.

    Se rajoit­taa tehok­kaas­ti köy­hien vir­taa kau­pun­kiin, joten mak­sa­vil­le asiak­kail­le jää enem­män tilaa. Vas­tus­tin jär­jes­tel­mää aikai­sem­min, kun­nes kuu­lin pro­fes­so­ri Var­tiai­sen (KTH) haas­tat­te­lun radios­sa. Tuk­hol­man kes­kus­taan ei enää ajel­la Rinkebystä. 

    Jaa, että niil­lä köy­hil­lä ei ole varaa mak­saa kah­ta euroa (20 kruu­nua) kes­kus­tas­sa käy­mi­ses­tä, mut­ta kui­ten­kin Tun­nel­ba­nal­la lii­ku­taan vas­taa­vin hinnoin?

    No, toi­vot­ta­vas­ti en saa sinua nyt taas ruuh­ka­mak­su­jen vas­tus­ta­jak­si, mut­ta suu­rim­pi­na mak­sa­ji­na ovat olleet hyvä­tu­loi­set. Toi­saal­ta kes­ki­tu­lois­ten liik­ku­mi­nen vähe­ni eni­ten ja pie­ni­tu­lois­ten liik­ku­mi­nen vähe­ni vähi­ten (ym. kal­vot, sivu 32 ja 33)

    En tun­ne Var­tiais­ta ja hänen sano­mi­si­aan, mut­ta vah­vas­ti epäi­len, ettei hän oli­si mitään noin dor­gaa men­nyt suus­taan päästämään.

    Samal­la tie­tul­lit ovat piris­tys­ruis­ke Kehä I:n var­res­sa ole­vil­le ostos­kes­kuk­sil­le, kos­ka yhä har­vem­pi ajaa nii­den ohi. Se muut­taa kes­kus­tan pal­ve­lu­ja niin, että kes­kus­taan jää­vät vain arvo­ta­va­roi­ta myy­vät eri­kois­liik­keet liikkeet. 

    Lie­nee tur­ha kysyä, että oli­si­ko sinul­la oikein jotain perus­te­lu­ja­kin tälle.

    Minä olen sitä miel­tä, että jos ruuh­ka­mak­sut vähen­tä­vät inves­toin­te­ja auto­lii­ken­ne­väy­liin (ja mik­si­pä eivät vähen­täi­si), niin sil­loin se ede­saut­taa kes­kus­tan elin­voi­mai­suut­ta. Tämä on tie­ten­kin vain arvai­lua, ei nii­tä pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­sia olla oikein tut­kit­tu, kos­ka nii­tä ruuh­ka­mak­su­ja ei olla kovin pit­kään mis­sään käytettykään.

    Kari

  24. Paa­vo Häikiö:

    Ruuh­ka­mak­suil­le löy­tyy help­po ja ilmai­nen jen­ke­ris­sä­kin käy­tös­sä ole­va vaih­toeh­to, jos­sa tie­tyt kais­tat on pois ylei­ses­tä käy­tös­tä tiet­tyyn kell­lon­ai­kaan. Ko kais­to­ja voi ajel­la esim vain vähin­tään kak­si kyydissä. 

    Minä olen sat­tu­moi­sin jutel­lut jenk­ki­läis­ten lii­ken­ne­prof­fien kans­sa täs­tä aihees­ta, ja sanoi­sin, että suh­tau­tu­mi­nen on vähin­tään­kin nihkeää.

    Syy on lähin­nä se, että noi­ta jär­jes­te­ly­jä on pää­sään­töi­ses­ti toteu­tet­tu lähin­nä sii­hen tapaan, että bus­si­kais­to­ja on efek­tii­vi­ses­ti muu­tet­tu auto­kais­toik­si, ja samal­la on tuhot­tu jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­tae­del­ly­tyk­set ja auto­lii­ken­ne sen­kuin kas­vaa, moni­ne haittavaikutuksineen.

    Minä en var­si­nai­ses­ti tuol­lais­ta vas­tus­ta­kaan, mut­ta näen sen tur­ha­na kik­kai­lu­na ja mik­ro­ma­na­ge­roin­ti­na. Jos, ja kun, ote­taan käyt­töön asial­li­set väy­lä­mak­sut (tai jos niin haluat­te: ruuh­ka­mak­sut), mark­ki­nat hoi­ta­vat tuon asian “itses­tään”, eli ihmi­set voi­vat itse päät­tää, kuin­ka pal­jon tyyp­pe­jä sin­ne autoon on jär­ke­vää ottaa.

    Kari

  25. Muu­ta­ma aja­tus ruuh­ka­mak­su­jen kerää­mi­ses­tä. Koko­naan uuden rahas­tusin­fran raken­ta­mi­nen­han tulee ymmär­tääk­se­ni kalliiksi.

    Kan­nat­tai­si­ko har­ki­ta ruuh­ka­mak­su­jen yhdis­tä­mis­tä HSL mat­ka­kort­tiin siten että jokai­seen kort­tiin sai­si lii­tet­tyä yhden tai useam­pia rekisterikilpiä.

    Rahas­tus tapah­tui­si kun rekis­te­ri­nu­me­ro lue­taan tul­laus pis­tees­sä. Jos kor­til­le sai­si ladat­tua aikaa, voi­si ajaa vapaas­ti ruuhka-aikaan. 

    Jos vie­lä hin­nat oli­si samat kuin jul­ki­sen­lii­ken­teen vas­taa­vat, ei autoi­li­jal­la oli­si talou­del­lis­ta syy­tä jät­tää jul­ki­sia käyttämättä. 

    Pön­det ja ulko­maa­lai­set voi­si­vat käyt­tää teks­ti­vies­ti­lip­pua tai mak­saa kil­ven­pe­rus­teel­la lähe­tet­tyyn las­kuun, polii­sil­la­han on sii­hen val­mis järjestelmä.

  26. Kuto­ja: “Kan­nat­tai­si­ko har­ki­ta ruuh­ka­mak­su­jen yhdis­tä­mis­tä HSL mat­ka­kort­tiin siten että jokai­seen kort­tiin sai­si lii­tet­tyä yhden tai useam­pia rekisterikilpiä.”

    Täs­sä oli­si aja­tus­ta. Suur­ten lip­pu­mää­rien ja mak­su­käyt­täy­ty­mi­sel­tään hete­ro­gee­ni­sen asia­kas­kun­nan hal­lin­ta on han­ka­laa ja kal­lis­ta, HSL hal­lit­see sen erin­omai­ses­ti. Vähen­täi­si epä­on­nis­tu­mi­sen ris­kiä kun ei yri­te­tä lii­kaa uut­ta ker­ral­la, ja samal­la saa­tai­siin työn­net­tyä autoi­li­joil­le mat­ka­kort­ti tas­kuun ihan markkinointimielessä.

    Rekis­te­ri­nu­me­ron opti­nen luke­mi­nen edes­tä­päin tai­taa jää­dä Suo­mes­sa teke­mät­tä ison osan vuo­des­ta, mut­ta tätä­kään pyö­rää ei tar­vit­se kek­siä uudes­taan. Val­von­ta on optis­ta, tietty.

  27. Kari, minun esi­tyk­se­ni ei oil­lut tuo juenk­ki­mal­li, vaan sisään­tu­le­van lii­ken­teen kuris­ta­mi­nen ruuh­ka-ajak­si niin että keh iii:n ujl­ko­puo­lel­ta tule­va lii­ken­ne ei aiheu­ta ruuh­ka­piik­kiä kehien sisäpuollla.

    Jos Loh­jal­ta asti tul­laan­kin yhtä kais­taa 80 km/h eikä 120 km/h kah­ta kais­taa niin oli­si kai ilmi­sel­vää että tämän aiheut­ta­ma ruuh­kau­tu­mi­nen vähe­ni­si. Eikä mak­sa kenel­le­kään mitään.

  28. 2. Pisa­ra, 500M€, kumu­la­tii­vi­ses­ti 900M€”

    Voi­tai­siin­ko sel­vit­tää, min­kä ver­ran enem­män rahaa meni­si isom­paan pisa­raan, jos­sa voi­si­vat kul­kea myös kau­ko­ju­nat? Täs­tä tuli­si joi­tain sato­ja mil­joo­nia takai­sin tont­tei­na Töö­lön­lah­del­la ja Pasi­las­sa, mut­ta isom­pi mer­ki­tys oli­si kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti, kun Töö­lön­lah­ti ja Pasi­la saa­tai­siin osak­si yhte­näis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta eikä sel­lai­sik­si pus­sin­pe­rik­si, jot­ka ne ovat tai niis­tä on tulos­sa. Kevyen lii­ken­teen kan­nal­ta kau­pun­gin kes­kus­ta pie­ne­ni­si ajal­li­ses­ti ja ajo­neu­vo­lii­ken­teen tar­ve pie­ne­ni­si kes­kus­tas­sa, mis­sä juu­ri lii­ken­teen kas­vu pitäi­si saa­da pysy­mään aisoissa.

  29. @Paavo Häi­kiö

    Kari, minun esi­tyk­se­ni ei oil­lut tuo juenk­ki­mal­li, vaan sisään­tu­le­van lii­ken­teen kuris­ta­mi­nen ruuh­ka-ajak­si niin että keh iii:n ujl­ko­puo­lel­ta tule­va lii­ken­ne ei aiheu­ta ruuh­ka­piik­kiä kehien sisäpuollla.

    Jos Loh­jal­ta asti tul­laan­kin yhtä kais­taa 80 km/h eikä 120 km/h kah­ta kais­taa niin oli­si kai ilmi­sel­vää että tämän aiheut­ta­ma ruuh­kau­tu­mi­nen vähe­ni­si. Eikä mak­sa kenel­le­kään mitään.

    Kehä-III sisä­puo­lel­la nykyi­nen rajoi­tus on 80–100km/h ja Kehä‑I sisä­puo­lel­la 60–80km/h.

    Mitä moot­to­ri­tie Loh­jal­la liit­tyy kehien sisä­puo­li­seen lii­ken­tee­seen? Oli­ko aja­tus myös puu­rot­taa koko Ete­lä-Suo­men hyötyliikenne?

  30. Kim­mo. Höh.

    Esim Turun mota­rin ongel­ma on se, että ruuh­ka-aikaan siel­tä tul­laan lii­an kval­la inten­si­tee­til­lä kehä­tei­den lii­ken­tee­seen ja se aiheut­taa ris­teys­ten tuk­keu­tu­mi­sen ja se aiheut­taa hän­nät mota­ril­le ja se aiheut­taa vaa­ra­ti­lan­teet ja ruuhkat.

    Hyö­ty­lii­ken­te­seen on tosi vähän vai­ku­tus­ta jos klo 7–9 ari­sin saa­kin ajel­la hen­ki­lä­au­toil­la vain yhtä kais­taa ennen kehä iii:sta

  31. Vil­le, U‑rata eli Huo­pa­lah­des­ta Töö­löön jne. mak­sai­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män, eikä se nyt maa­ta sääs­tä kun Pisa­ra­kin kul­kee maan alla. Sinän­sä se oli­si parem­pi, mut­ta kun se Pisa­ra­kin saat­taa kaa­tua kus­tan­nuk­siin niin minus­ta ei ole vii­sas­ta ruve­ta suu­rit­te­le­maan vie­lä isom­paa Pisa­raa. Todet­ta­koon nyt kui­ten­kin että pika­ra­tik­ka­ra­ta Joke­ri — Huo­pa­lah­den­tie — Paciuk­sen­ka­tu ja tun­ne­lis­sa Töö­lön ali Pisa­ran ase­mal­le ja sit­ten vaik­ka Kam­pin alem­mal­la met­roa­se­mal­le ei oli­si ehkä ihan mah­do­ton ajatus.

  32. Seu­dun tuo­re lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­ma on lausun­to­kier­rok­sel­la ja sii­tä täs­sä käy­dään hyvää vil­kas­ta keskustelua.Muutama huo­mio kes­kus­te­lus­sa vilah­ta­neis­ta asioista:

    1 Pisa­ra ei lisää lähi­ju­na­lii­ken­teen väli­tys­ky­kyä. Se ei tuo yhtään junaa lisää kriit­ti­siin koh­tiin rata­ver­kos­sa. Hank­keen hin­ta on uusim­pien arvioi­den mukaan noin 700 – 10000 M€ eikä 500 mil­joo­naa. Kau­ko­lii­ken­ne ja taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­ne saa­vat jon­kin ver­ran apua pää­rau­ta­tie­a­se­man lai­tu­ri­ti­lo­jen väl­jen­nyt­tyä. Rahoi­tus on täy­sin auki. Val­tio halu­aa Hel­sin­gin mak­sa­van kol­me, nel­jä tai vii­si pit­kää hyvin syväl­lä sijait­se­vaa tunneliasemaa.

    2 Lähi­ju­na­lii­ken­teen lisäyk­sil­le saa­ti laa­jen­nuk­sil­le ( His­tan rata, Klauk­ka­lan rata jne ) ei ole riit­tä­viä perus­tei­ta ilman väli­tys­ky­kyä paran­ta­via inves­toin­te­ja. Oleel­li­sen tär­keä­tä rau­ta­tie­lii­ken­teen väli­tys­ky­ky­on­gel­man rat­kai­se­mi­sek­si oli­si saa­da toteu­tet­tua uusi kulun­val­von­ta­tek­niik­ka seu­dun rata­verk­koon. Junien mini­mi­vuo­ro­vä­li on saa­ta­va lyhen­net­tyä nykyi­ses­tä 5 minuu­tis­ta 3 minuut­tiin. Täs­tä kes­kei­sim­mäs­tä inves­toin­ti­hank­kees­ta ei ole suun­ni­tel­maa eikä kustannusarviota.

    3 Rai­de­jo­ke­ri oli­si hyvä han­ke, jos se suun­ni­tel­tai­siin nykyis­tä nopeam­mak­si. Väli­tys­ky­ky­on­gel­ma on mah­dol­lis­ta rat­kais­ta bussitekniikallakin.

    4 Hel­sin­gin seu­dun ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­mää ei raken­ne­ta Lon­toon ja Tuk­hol­man tek­nii­kal­la. Ruuh­kat ovat pahim­mat kehä­suun­nas­sa ja pahe­ne­vat, jos mak­su­jär­jes­tel­mää ei teh­dä. Ruuh­ka­mak­sut ovat sel­väs­ti tehok­kain tapa paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­tae­del­ly­tyk­siä ja kul­ku­muo­to-osuut­ta. Samal­la se paran­taa kaik­kien kul­ku­muo­to­jen, siis hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen ja jake­lu­lii­ken­teen toi­mi­vuut­ta. Se on vält­tä­mä­tön myös rai­de­jär­jes­tel­män inves­toin­ti­ra­hoi­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si. Jär­jes­tel­mä tulee toden­nä­köi­sim­min perus­tu­maan satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen ja mak­sa­mi­nen koh­dis­tuu kaik­kiin ruuh­kau­tu­van tai ruuh­kau­tu­mi­sen uhkaa­man tie- ja katu­ver­kon osiin.

  33. Puhuin muu­ten aivan puu­ta hei­nää vas­tauk­ses­sa Vil­lel­le, joka siis tar­kem­min luet­tu­na tar­koit­ti neli­rai­teis­ta Pisa­raa. Joku vii­sam­paa kor­jan­nee, mut­ta kuvi­tel­li­sin että nos­tai­si kus­tan­nuk­sia ehkä 50%. Mie­len­kiin­toi­nen ajatus.

    1 Pisa­ra ei lisää lähi­ju­na­lii­ken­teen väli­tys­ky­kyä. Se ei tuo yhtään junaa lisää kriit­ti­siin koh­tiin rata­ver­kos­sa. Hank­keen hin­ta on uusim­pien arvioi­den mukaan noin 700 – 10000 M€ eikä 500 mil­joo­naa. Kau­ko­lii­ken­ne ja taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­ne saa­vat jon­kin ver­ran apua pää­rau­ta­tie­a­se­man lai­tu­ri­ti­lo­jen väl­jen­nyt­tyä. Rahoi­tus on täy­sin auki. Val­tio halu­aa Hel­sin­gin mak­sa­van kol­me, nel­jä tai vii­si pit­kää hyvin syväl­lä sijait­se­vaa tunneliasemaa.

    Var­maan nyt kui­ten­kin 700 — 1 000 M€. 🙂 Puhut nyt sii­tä pidem­mäs­tä Pisa­ras­ta jos­sa on eril­li­nen tun­ne­lia­se­ma Pasi­las­sa ja Alp­pi­lan ase­ma, HLJ:ssä tar­koit­ta­neen kol­men ase­man rat­kai­sua. Ongel­ma jota rat­ko­taan on lai­tu­ri­ti­lan puu­te ja toi­saal­ta parem­pi jake­lu keskustassa.

    2 Lähi­ju­na­lii­ken­teen lisäyk­sil­le saa­ti laa­jen­nuk­sil­le ( His­tan rata, Klauk­ka­lan rata jne ) ei ole riit­tä­viä perus­tei­ta ilman väli­tys­ky­kyä paran­ta­via inves­toin­te­ja. Oleel­li­sen tär­keä­tä rau­ta­tie­lii­ken­teen väli­tys­ky­ky­on­gel­man rat­kai­se­mi­sek­si oli­si saa­da toteu­tet­tua uusi kulun­val­von­ta­tek­niik­ka seu­dun rata­verk­koon. Junien mini­mi­vuo­ro­vä­li on saa­ta­va lyhen­net­tyä nykyi­ses­tä 5 minuu­tis­ta 3 minuut­tiin. Täs­tä kes­kei­sim­mäs­tä inves­toin­ti­hank­kees­ta ei ole suun­ni­tel­maa eikä kustannusarviota.

    His­tan rata ei sinän­sä edel­ly­tä yhtään uut­ta juna­vuo­ro­ja, nykyi­set vaan ajet­tai­siin pidem­mäl­le. Pasi­la-Rii­hi­mä­ki on nime­no­maan kapa­si­tee­tin nos­to. Nykyi­sel­lä­kin kulun­val­von­nal­la voi ja on ajet­tu 3 min vuo­ro­vä­lil­lä, lii­ken­ne vain puu­rou­tui mikä taas liit­tyy sii­hen rata­pi­haan. Sinän­sä parem­pi kulun­val­von­ta toki auttaisi.

    3 Rai­de­jo­ke­ri oli­si hyvä han­ke, jos se suun­ni­tel­tai­siin nykyis­tä nopeam­mak­si. Väli­tys­ky­ky­on­gel­ma on mah­dol­lis­ta rat­kais­ta bussitekniikallakin.

    Anek­doot­ti­na, seu­dun lii­ken­teen koko kuva oli kun istuin Oulun­ky­län ase­mal­le jämäh­tä­nees­sä junas­sa ja ikku­nas­ta näkyi kun pysä­kil­le tuli ensin kol­me Joke­ri-bus­sia bus­sia jonos­sa ja sit­ten minuu­tin pääs­tä nel­jäs. On joo mah­dol­lis­ta rat­koa kapa­si­teet­ti bus­seil­la, oste­taan tupla­ni­vel­bus­se­ja joi­den­ka pää­oma­ku­lut on ihan samat kuin rati­koil­la, aje­taan nii­tä puo­len­tois­ta minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ja piden­ne­tään pysä­kit sata­met­ri­sik­si jot­ta nii­tä mah­tuu pysä­kil­le nel­jä kerrallaan. 🙂

    Sii­tä bus­sis­ta­kin saa täs­mäl­li­sen niin että lai­te­taan aika­tau­lui­hin riit­tä­väs­ti löy­sää (sano­taan nyt +10–15 min aika­tau­lun mukai­seen ajoai­kaan), mut­ta sit­ten se hidas­tuu, ja kään­täen rati­kas­ta saa pape­ril­la nopean niin että ne ottaa pois. Todel­li­suu­des­sa täs­mäl­li­syy­den kus­tan­nuk­sel­la nopeut­ta­mi­nen hidas­taa ruuh­kau­tu­mi­ses­ta johtuen.

    Rai­de-Joke­ria voi­si vähän raken­teel­li­ses­ti nopeut­taa, tulee mie­leen esi­mer­kik­si Vii­kin­tien yli­tys eri tasos­sa. Jos halut­tai­siin pika­lin­ja nin sit­ten se oli­si eri han­ke, yksi sel­lai­nen juna välil­lä Tapio­la-Itä­kes­kus on jo raken­teil­la. Kes­ki­mat­ka Joke­ril­la on kui­ten­kin muis­taak­se­ni jotain kol­mi­sen kilo­met­ria (nel­jä pysä­kin­vä­liä), se että menee­kö tähän 7 minuut­tia (25 km/h), 6 min (30km/h) vai 5 min (35km/h) ei nyt ole niin olennaista.

    Ruuh­ka­mak­suis­ta muu­ten samaa miel­tä Vep­sä­läi­sen kans­sa, epäi­len vaan ettei tuo­tot vält­tä­mät­tä oli­si niin kak­si­set ja toi­saal­ta sitä että ne käy­tet­täi­siin nime­no­maan Hel­sin­gin seu­dun rai­de­lii­ken­tee­seen. Otta­jia on.

  34. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Oleel­li­sen tär­keä­tä rau­ta­tie­lii­ken­teen väli­tys­ky­ky­on­gel­man ratkaisemiseksi..”

    Mikä väli­tys­ky­ky­on­gel­ma ? Kulun­val­von­taa saa kulun­val­von­ta­kau­pas­ta kun­han kysyn­tä eli mak­su­ha­luk­kuus on ensin luotu.

    Kes­kus­te­lu muis­tut­taa IT-pro­jek­te­ja, jois­sa yleen­sä osa jou­kos­ta lei­riy­tyy sivu­rai­teel­le nimel­tä “skaa­lau­tu­vuus” jos­sa kaik­ki on eksak­tia ja kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti hal­lit­ta­vis­sa, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä täy­sin toi­sar­vois­ta kva­li­ta­tii­vi­siin suu­rei­siin kuten sub­jek­tii­vi­seen käyt­tä­jä­ko­ke­muk­seen ja koet­tuun hyö­tyyn ver­rat­tu­na. Ei-niin-yllät­täen skaa­lau­tu­vuu­den tar­ve ei useim­mi­ten aktua­li­soi­du kun ongel­ma­ken­tän sume­aa luon­net­ta ei halu­ta tai uskal­le­ta hyväksyä.

    Tie­lii­ken­tees­sä on väli­tys­ky­ky­on­gel­ma kos­ka yksi­tyi­sau­toi­lun kysyn­tä­puo­li on kun­nos­sa ja pal­ve­lun laa­tu kehit­tyy jatkuvasti. 

    Pisa­ra on pro­jek­ti joka osal­taan kor­jaa jul­ki­sen lii­ken­teen kysyn­tä­puol­ta ja toi­vot­ta­vas­ti aiheut­taa väli­tys­ky­ky­on­gel­man, sen ei ole tar­koi­tus­kaan rat­kais­ta sitä.

  35. Spot­tu:
    “Mikä väli­tys­ky­ky­on­gel­ma ? Kulun­val­von­taa saa kulun­val­von­ta­kau­pas­ta kun­han kysyn­tä eli mak­su­ha­luk­kuus on ensin luotu.”

    Kaik­kea saa kau­pas­ta. Nyt kun kun­nat ja val­tio teke­vät aie­so­pi­mus­ta hank­kei­den mää­räs­tä ja ajoi­tuk­ses­ta kan­nat­tai­si etsiä hin­ta­lap­pu täl­le asialle. 

    Käy­tän­nös­sä han­kin­ta ei ole var­maan aivan yksin­ker­tai­nen, tai jos se on, mik­si sitä ei ole jo teh­ty. Kuka mak­saa tuon inves­toin­nin ? Pisa­ran arvioin­ti ja käsit­te­ly hank­kee­na oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa, jos tie­det­täi­siin, miten pal­jon se paran­taa lähi­ju­na­lii­ken­teen vuo­ro­vä­le­jä ja väli­tys­ky­kyä oikeasti.

  36. Sitä voi­si täy­den­tää sil­lä, että tuol­la bus­si­kais­tal­le pää­si­si vaik­ka­pa 300 euron kuu­kausi­mak­sul­la, jos löy­tyy hyvä kei­no val­voa tätä. Mak­su perit­täi­siin myös jokai­sel­ta, joka ajaa bus­si­kais­tal­la ilman että on sii­tä maksanut.”

    Jep jep ja 500 euron kk-mak­sul­la sai­si sit­ten auton­sa katol­le sini­sen vilk­ku­va­lon, jol­la sai­si ajaa kai­ken muun lii­ken­teen ohi. 

    Täl­lai­nen jär­jes­te­ly on itse asias­sa käy­tös­sä jo itä­naa­pu­ris­sa ja hyvin pyyh­kii. Köy­hil­lä ei ole kiire.

  37. Osmo!

    Mau­nu­lan ase­ma­kaa­van suh­teen olet vää­räs­sä ja kir­joi­tus­ta­pa osoit­taa että et ole edes luke­nut kaa­vaeh­do­tus­ta. Van­hus­ten­ta­lo ei tule tyh­jäl­le ton­til­le vaan ton­til­le jos­sa jo ker­ran van­ha raken­nusoi­keus on yli­tet­ty. Lisäk­si voi­sin lue­tel­la liu­tan sopi­muk­sia ja ohjel­mia, joi­den kans­sa ehdo­tus on ris­ti­rii­das­sa. Toi­vot­ta­vas­ti per­he­dyt parem­min ensi ker­ral­la etkä luo­ta pel­käs­tään kuulopuheisiin.

    Ter­vei­sin,
    Nicke

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.