Toimeentulotuen leikkaus nuorilta

Kuun­telin radiouuti­sis­sa eduskun­takeskustelua toimeen­tu­lo­tuk­i­lain muu­tok­ses­ta. Ikään kuin kansane­dus­ta­jat oli­si­vat käsitelleet aivan eri esi­tys­tä. Ainakaan edus­ta­ja Karhu­vaara ei ollut läksyjään lukenut.

Joskus noin vuon­na 2003 tuli voimaan työ­markki­natukea koske­va laki, jon­ka mukaan alle 25-vuo­tias nuori ei ole oikeutet­tu työ­markki­natu­keen, jos ei ole ollut koskaan töis­sä eikä ole edes hak­enut toisen asteen koulu­tuk­seen. Tämä jonkin ver­ran VM- ja kokoomusve­toinen laki jäi johtuen sen aja­jien huonos­ta sosi­aal­i­tur­valain­säädän­nön tun­te­muk­ses­ta vähän puoli­tiehen, kos­ka nuoret sai­vat aivan yhtä suuren tuen toimeen­tu­lotuen luukul­ta. Niin­pä laki oli täysin teho­ton. Sank­tio kohdis­tui kun­taan, ei tukien varaan heit­täy­tyneeseen nuoreen. Niin­pä SATA-komitea esit­ti, että johdon­mukaisu­u­den vuok­si on alen­net­ta­va myös toimeentulotukea.

Huo­mat­takoon, että toimeen­tu­lo­tu­ki on alen­net­tunakin korkeampi kuin se opin­tora­ha, jon­ka nuori saisi, jos hakeu­tu­isi jatkok­oulu­tuk­seen. Sen sijaan voidaan kysyä, onko tämä työ­markki­nat­uen laki lainkaan tarkoituk­sen­mukainen. Siihen pitää puut­tua, että nuoret jät­täy­tyvät työ­markki­nat­uen varaan, mut­ta sen voi tehdä toisinkin.

Tämä työ­markki­nat­uen määräys on huono mon­es­takin syystä.

1)      Sitä on nau­ret­ta­van help­po kiertää hakeu­tu­mal­la sel­l­aiseen koulu­tuk­seen, johon vuoren var­masti ei pääse. Tilas­toista näkee, että tämä osataan.

2)      Se pakot­taa otta­maan vas­taa opiskelu­paikan, jol­ta ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta valmis­tua. Niin­pä ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa keskeyt­tämis­pros­en­tit ovat kovin korkei­ta. Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee syksyn yhteishakua, jol­loin tar­jol­la on hyvin kapea-alaista koulu­tus­ta, lähin­nä vain hoitoalal­ta. Oppi­laitok­sille nämä suun­nitel­malliset keskey­tyk­set tule­vat kalli­ik­si, mut­ta oppi­laitok­set eivät vali­ta: ne saa­vat avus­tuk­sen­sa aloi­tu­s­paikko­jen perus­teel­la. Suh­tau­tu­mi­nen var­maankin muut­tuisi, jos mak­set­taisi­in vain valmistuneista.

3)      Monel­la koulupu­dokkaista on niin paho­ja oppimis­vaikeuk­sia, että tutk­in­toon johta­va koul­tus ei ole heille oikea vaihtoehto.

Mitä sit­ten pitäisi tehdä?

Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saavia nuo­ria ei pidä jät­tää tukiken varaan, vaan heille on tar­jot­ta­va palkkat­uel­la tuet­tua työtä ja työvoimapoli­it­tis­tas koulu­tus­ta, siis niitä kursse­ja. Näistä kieltäy­tymi­nen jotaa sank­tioi­hin ilman eril­listä lain­säädän­töä. Muis­sa pohjo­is­mais­sa nuorten syr­jäy­tymistä ei pitkään kat­sel­la, eikä sitä pitäisi kat­sel­la Suomes­sakaan. Näin nyt myös tehdään, mut­ta jos putoaa pois työ­markki­nat­uelta, putoaa pois myös näistä toimen­piteistä. Sik­si tuo työ­markkiat­uen säädös kan­nat­taisi kumota.

Niin kauan kuin työ­markki­nat­uen puolel­la tuo säädös on, sen on olta­va myös toimeen­tu­lotuen puolella.

56 vastausta artikkeliin “Toimeentulotuen leikkaus nuorilta”

  1. “Se pakot­taa otta­maan vas­taa opiskelu­paikan, jol­ta ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta valmis­tua. Niin­pä ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa keskeyt­tämis­pros­en­tit ovat kovin korkeita”

    Opet­ta­ja­har­joit­telus­sa tuli ilmi tämä suuri keskeyt­tämis­pros­ent­ti muil­lakin asteil­la, esim joilakin AMK aloil­la peräti 50 %.
    Tuo­ta keskeyt­tämis­ten määrää pitäisi selvit­tää laa­jem­min, en usko, että se liit­tyy vain näi­hin koulupudokkaisin.
    Koulut peit­tävät tehokkaasti noi­ta keskeyt­tämis­luku­ja ja joka koulus­sa on paljon kuollei­ta sielu­ja esim opet­ta­ja­har­joit­telu­ni ryh­mässä piti olla 9 henkeä, mut­ta luen­noille ja har­joituk­si­in osal­lis­tui vain viisi.
    Yksi syy keskeyt­tämisi­in tuli esi­in oppi­laiden haas­tat­teluis­sa. Työelämään päästään liian myöhään ja vielä 20 vuo­ti­aana työelämän koke­mus on niin rajoit­tunut­ta, että omas­ta alas­ta ei ole mitään käsitystä.
    Min­un ikäpol­veni meni kesätöi­hin jo 14 vuo­ti­aana ja 20 vuo­ti­aana oli koke­mus­ta jo mon­elta alal­ta ja käsi­tys miten työelämä toimii oli jo aika selkeä.

    toine syy on opin­to­jen erikois­tu­mi­nen ja kun 70-luvul­la keski­tyt­ti­in anta­maan vain yleisk­oulu­tus niin nyt samas­ta aiheesta on jo puolenkym­men­tä linjaa.

    Tämä lisää entis­es­tään keskeyt­tämisiä ja alan/linjan vaihtoja

    Suomes­sa alle 18-vuo­ti­aan on erit­täin vaikea päästä töi­hin eikä 18 vuot­ta täyt­tänytkään pääse töi­hin ellei ole ammttikoulutettu.
    Ain­oa keino inte­groi­da nuoret työelämään on tar­jo­ta kesä-lomatöitä jo kaikille 15 vuo­ti­aille halukkaille.
    Pelkkä kep­pi ei joh­da mihinkään.
    Nuo tuk­i­työ­paikatkin ovat vähän kyseenalaisia, kos­ka niis­sä ei nou­date­ta nor­maale­ja työelämän sääntöjä.

    EK vaatii, että työelämässä pitäisi olla 40–45 vuot­ta eli 20 vuo­ti­aana pitäisi olla jo amma­tis­sa ja eläk­keelle voisi jäädä sil­loin 65–70-vuotiaana.
    Työa­jan lyhen­nys kun on Suomes­sa toteutet­tu työt­tömyy­den kaut­ta ja se yhdessä perhevapaiden .
    kanssa lyhen­tää työu­raa 4–5 vuotta.
    Tämä merk­it­see, että yliopis­to-opin­not tehdään työn ohessa.

    Mei­dän perusk­oulun jälkeinen koulu­tusjär­jestelmämme ei ole oikein synkroonis­sa uusien vaa­timusten kanssa

  2. 1) Sitä on nau­ret­ta­van help­po kiertää hakeu­tu­mal­la sel­l­aiseen koulu­tuk­seen, johon vuoren var­masti ei pääse. Tilas­toista näkee, että tämä osataan. 

    Tähän ryh­mään taitaa kuu­lua eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka hake­vat yliopis­toon sel­l­aiselle alalle, mihin on vaikea ensiyrit­tämäl­lä päästä. Jonkin­lainen toimeen­tu­lo pitää varmis­taa sitä varten, että toinenkin kevät menee pääsykokeisi­in lukies­sa ja kyl­lä lah­jakas nuori osaa vali­ta yhteishaus­sa sel­l­aiseen paikkaan, mihin ei var­masti pääse. 

    Nämä nuoret eivät ole syr­jäy­tymis­vaaras­sa, vaan pyrkivät välivuote­na töi­hin (aikaisem­min hakeudut­ti­in esimerkik­si koulu­avus­ta­jik­si keräämään lisäpis­teitä OKL:ään, nykyään niitä pis­teitä ei enää saa ja koulu­avus­ta­jista on pulaa). Hei­dän kohdal­laan täl­lainen pakko­haku on silkkaa kiusantekoa.

  3. Paljon pitää lisätä myös oppisopimusk­oulu­tus­ta ja tuet­tua työhön­val­men­nus­ta, siis työ­pa­ja­toim­intaa. Ei ain­oas­taan riitä, että lisätään paja­toimin­nan rahoi­tus­ta — tai kuten nyt, pidet­ti­in se samana — vaan lisäk­si työ­nan­ta­jat tarvit­se­vat lisää porkkanoi­ta. Tämä tarkoit­taa ihan konkreet­tista työ­nan­ta­jaku­lu­jen sub­ven­toimista. Toinen keino on sat­sa­ta lisää työhön­val­men­ta­jien palkkaamiseen: jos ei ole varaa palkata asial­lisel­la pal­ka­lla riit­tävästi työhön­val­men­ta­jia, sit­ten voisi ajatel­la käytet­tävän hei­dän korvikkeinaan erään­laisia men­tor­e­i­ta, joil­la olisi (pitkähkökin) työkoke­mus ko. alalta.

  4. Ole­mal­la työvoipoli­it­tises­sak­oulu­tuk­ses­sa saa paljon enem­män rahal­lista tukea kuin ole­mal­la opin­totuel­la ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa. Täl­laiseen touhus­tustelu­un sit­ten riit­täisi rahaa val­tion kanssas­ta vaik­ka kuin. Eli järkevin vai­h­toe­hto olisi tar­jo­ta palkkat­uet­tua työtä, mut­ta kun työl­läkin tulisi olla oikea­ta sisältöä ja valmis­taa oikeisi­in ammatteihin.

  5. Osmo:

    Työmarkkinatukea/toimeentulotukea saavia nuo­ria ei pidä jät­tää tukiken varaan, vaan heille on tar­jot­ta­va palkkat­uel­la tuet­tua työtä ja työvoimapoli­it­tis­tas koulu­tus­ta, siis niitä kursseja.

    Mä oon tästä voimakkaasti samaa mieltä.

    Vaikut­taa siltä, että yks nykysys­teemin suurim­mista haitoista on se, että se kan­nus­taa niitä nuo­ria joil­la on lyhyt aikapref­er­enssi (eli niitä jot­ka arvostaa hyv­in­voin­tia nyt suh­teessa enem­män kuin hyv­in­voin­tia joskus myöhem­min), jäämään tukien varaan, kos­ka se on nopein tapa nos­taa väl­itön­tä mate­ri­aal­ista elintasoaan.

    Siks tuen pitäis olla ensin­näkin tarve­hark­in­taista (van­hempi­en tulot, asum­isjär­jeste­lyt, koulu­tus, ter­veys jne.) ja voimakkaasti vastik­keel­lista (jos ei mene koulu­tuk­seen, on ter­ve, ei saa pidet­tyä edes tuet­tua työ­paikkaa-> tuet pois.) Mä oon tässä mielessä kään­täny takkia.

  6. Tuli vielä mieleen sel­l­ainen, että mitenkähän tämä ongel­ma on hoidet­tu Japanis­sa? Siel­lähän työt­tömyysaste huitelee per­in­teis­es­ti jos­sain neljän tietämil­lä ja oman koke­muk­sen perus­teel­la vaikut­taa siltä, että suht heikko­tuot­toiselle työvoimallekin on löy­det­ty käyt­töä. (Tyyli­in tietyö­mail­la on joku tyyp­pi sei­so­mas­sa mon­tun edessä näyt­tämässä liiken­teelle merkkiä, kaupois­sa on paljon myyjiä jne.)

  7. “Siks tuen pitäis olla ensin­näkin tarve­hark­in­taista (van­hempi­en tulot, asum­isjär­jeste­lyt, koulu­tus, ter­veys jne.) ja voimakkaasti vastik­keel­lista (jos ei mene koulu­tuk­seen, on ter­ve, ei saa pidet­tyä edes tuet­tua työ­paikkaa-> tuet pois.) Mä oon tässä mielessä kään­täny takkia.”
    Näin­hän tämä on , ei nuori saa mitään ellei täytä tiet­tyjä ehto­ja, mut­ta noi­ta ehto­ja on help­po kiertää.
    Mut­ta luin aikaisem­min selvi­tys­tä, että joka vuosi n 5000 nuor­ta häviää jär­jestelmistä eli he eivät ole koulu­tuk­ses­sa, töis­sä, mut­ta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näi­hin tuskin tukien lakkaut­ta­mi­nen vaikut­taa, joukko on kuitenk­inn 8–9 % ikälu­okas­ta, joten melkoinen työvoimamäärä joutuu hukkaan.
    Tosin työvoimaa meil­lä on jo nyt yli tarpeen n 400000 , joten eipä näitäkään kukaan kaipaa.

  8. Kun puhutaan näistä tuista ja mitä mil­läkin valin­nan­mah­dol­lisu­udel­la saa (työelämään pyrkimi­nen, opiskelu, tukien varaan jäämi­nen) tör­mätään samal­la taas tähän mon­esti sivut­tuun har­maan talouden vyöhyk­keeseen. Käsi­tyk­seni mukaan edelleen on liian help­poa nuorelle porukalle tuil­la tai ilman aloit­taa tekemään hom­mia ilman verokir­jaa. Siinä tien­aa äkkiseltään niin hyvin, että ei opiskelun aloit­tamiset tai palkkat­ue­tut työt vält­tämät­tä paljon kiin­nos­ta. Jos on vielä pikavippe­jä tai mui­ta hoita­mat­to­mia töp­päyk­siä uloso­to­ssa niin aina vain parem­mak­si hyö­ty­suhde muut­tuu, kun tukia saa kuitenkin min­imiosan ja päälle työ­tu­lot puh­taana käteen. Mitä pidem­mälle tätä vai­het­ta lykkää sitä vaikeam­mal­ta näyt­tää siitä ns. nor­maali­in työ- tai opiskeluelämään siir­tymi­nen kun tiet­tyyn käytet­tävis­sä ole­vaan rahamäärään on jo tottunut.

  9. Riit­ta, käsit­tääk­seni yliopis­tot eivät ole sel­l­ainen hakuko­hde, johon hake­mal­la voisi tuon koulu­tushaku­velvol­lisu­u­den täyt­tää, ainakaan niin, että hakee pelkästään yliopistoon.

  10. “Tuli vielä mieleen sel­l­ainen, että mitenkähän tämä ongel­ma on hoidet­tu Japanis­sa? Siel­lähän työt­tömyysaste huitelee per­in­teis­es­ti jos­sain neljän tietämil­lä j”

    Työt­tömyys nousi Japanis­sakin 5,7 % vuon­na 2008 ja on edelleen yli viisi.Työttömyyden nousun suurin hidas­ta­ja oli työn jakami­nen, työ­tun­nit kyl­lä vähenivät reipaasti, mut­ta työt­tömyys ei nous­sut vas­taavasti, sil­lä työt jaettiin.

    Nuo työt­tömyys­lu­vut eivät tänä päivänä ker­ro juuri mitään, sil­lä työt­tömän määritelmä on ahdas ja ker­too vain akti­ivis­ten työt­tömien määrän.

    Yleen­sä kun las­ke­taan kaik­ki työt­tömät työn­hak­i­jat niin luku on tuplat
    Esim Suomes­sa on viral­lis­es­ti n 200000 työtön­tä, mut­ta työvoima­toimis­toon on rek­isteröi­tynä työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si yli 400000.

  11. Henk­ka, juurikin näin. Koulu­tushaku­velvote ei täy­ty yliopis­toon hakemalla.

    Ymmär­rän tämän siinä mielessä, että äkkiä olisi yliopis­toi­hin hake­mas­sa sakkia, jol­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä yliopis­to-opin­nois­sa men­estyä. Olisiko mah­dol­lista säätää jär­jestelmää siihen suun­taan, että jos pääsykokeis­sa men­estyy kohtu­ullis­es­ti vaikkei sisään pää­sisikään, niin oikeut­ta työ­markki­natu­keen ei menet­täisi? Jos kahdel­la yrit­tämäl­lä eivät yliopis­ton ovet aukenisi, niin sit­ten kol­man­nel­la ker­ral­la sopisi pistää haku­pa­pere­i­ta myös muualle koulu­tuk­seen työ­markki­nat­uen mene­tyk­sen uhalla.

    1. Nuoren, joka ei ole päässyt yliopis­toon, voi olla aika vaikea naut­tia koko vuot­ta työ­markki­natukea. Tulee aika pian töi­hin osoitus.

  12. “Nuoren, joka ei ole päässyt yliopis­toon, voi olla aika vaikea naut­tia koko vuot­ta työ­markki­natukea. Tulee aika pian töi­hin osoitus.”

    Niin­hän se menee. Tämän takia mon­et hake­vatkin johonkin helpom­paan tutk­in­to-ohjel­maan ja sit­ten yrit­tävät seu­raav­ina keväinä uud­estaan. Opiske­li­jana on helpom­paa kuin työt­tömänä. Etenkin lääkik­seen pyrkivien osalta on aika help­po marssia sisään johonkin luon­non­ti­eteel­liseen tai teknil­liseen koulu­tu­so­hjel­maan, opiskel­la syksy peruskursse­ja ja sit­ten lukea kevät pääsykokeisiin.

  13. Osmo, niin tulee eikä se ole ollenkaan huono asia. Tarkoi­tushan nuorel­la on noi­ta pakko­haku­ja tehdessä vain varmis­taa, että on jotain toimeen­tu­loa, jos oma­toimis­es­ti ei töitä välivuodek­si löy­dy. Tut­ta­va viet­ti välivuo­den päiväkodis­sa työl­lis­tet­tynä avus­ta­jana: nykyään hän on las­ten­tarhanopet­ta­ja. Työl­lis­tet­tyjä näkyy edelleen päiväkotiryh­mis­sä avit­ta­mas­sa, jol­loin syle­jä ja käsi­pare­ja on enem­män kuin se lain määräämä minimimäärä.

    Tämä nyt menee sikäli aiheen vier­estä, että nämä yliopis­toon pyrkivät nuoret eivät ole syr­jäy­tymis­vaaras­sa eikä hei­dän taki­aan jär­jestelmää ole kehitet­ty. Hei­dän kohtelun­sa sen mukaan kuin oli­si­vat kuor­mit­taa kyl­lä suot­ta järjestelmää.

  14. Mitenköhän tähän ongel­maan aut­taisi se väläytel­ty vai­h­toe­hto, että yliopis­toista pois­tet­taisi­in pääsyko­keet ja karsin­ta tapah­tu­isi opiskelu­jen eten­e­misen perus­teel­la? Ainakaan ei tarvit­sisi jäädä toimeen­tu­loa vaille, ellei ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä pää­sisikään halu­a­malleen alalle, eikä vas­taavasti sit­ten vietäisi ammat­tik­oulu­tu­s­paikko­ja parem­min motivoituneil­ta opiske­li­joil­ta pakko­haun takia. Valitet­ta­van moni nuori jät­tää AMK-koulu­tuk­sen tai Yo-poh­jaisen ammat­ti­tutkin­non kesken sen vuok­si, että on alun alka­en joutunut val­it­se­maan sen pakon edessä varsi­naisen oman alan opiskelu­paikan yliopis­tossa jää­tyä pääsykokeis­sa saa­mat­ta. Näil­lä nuo­ril­la on usein niin hyvä yo-todis­tus/lukion päästö­todis­tus, että he saa­vat hel­posti opiskelu­paikan yhteishaun kaut­ta, kun taas täl­löin AMK/yo-poh­jaisen ammat­tik­oulu­tuk­sen paikko­ja jäävät vaille ne opiske­li­jat, jot­ka eivät edes ole hake­mas­sa seu­raa­vana vuon­na yliopistoon.

    Ja toki on niitäkin nuo­ria ihmisiä, joil­la ei ole kykyä tai halua koulut­taa itseään korkeak­oulus­sa. Onko oikein, että jos heille ei löy­dy työtä, hei­dät jätetään vaille minkään­laista perus­tur­vaa? Ns. mata­lan tuot­tavu­u­den työt ovat näille nuo­rille nykyään kiv­en alla kun kau­pan kas­satkin ovat suurin osa korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta hake­mas­sa lisä­tien­estiä, jot­ta opin­to­lainal­la ei tarvit­sisi opin­toaiko­jen elämistä rahoit­taa. Pelkil­lä tuk­i­työl­listämis­toimil­la ja työ­pa­joil­la ei näitä nuo­ria tul­la koskaan täysin työl­listämään, vaan myös niitä ihan oikei­ta työ­paikko­ja ns. koulut­ta­mat­tomillekin ihmisille täy­tyy saa­da luo­tua mm. työl­listämisen byrokraat­tisia esteitä purka­mal­la (Suo­mi on pienyri­tys­ten maa, mut­ta pienyrit­täjien työl­listämishalu on käsit­tämät­tömän mata­la). Real­is­mia olisi tun­nus­taa, että jokainen oppivelvol­lisuuten­sa täyt­tänyt ei ole vält­tämät­tä lisäk­oulu­tuk­sen tarpeessa, vaan myös työ­paik­ka voi olla aito vai­h­toe­hto, jos­sa työhön opi­taan tekemällä.

  15. Liian van­ha:

    Mut­ta luin aikaisem­min selvi­tys­tä, että joka vuosi n 5000 nuor­ta häviää jär­jestelmistä eli he eivät ole koulu­tuk­ses­sa, töis­sä, mut­ta eivät saa mitään tukiakaan.
    Näi­hin tuskin tukien lakkaut­ta­mi­nen vaikut­taa, joukko on kuitenk­inn 8–9 % ikälu­okas­ta, joten melkoinen työvoimamäärä joutuu hukkaan.

    Olisko­han tuos­sa ryh­mässä niitä yliopis­toon tähtääviä nuo­ria, jot­ka halu­a­vat keskit­tyä seu­raavi­in pääsykokeisi­in valmis­tau­tu­miseen. Jos (hyvä­tu­loiset) van­hem­mat elät­tävät välivuo­den aikana, ei nuor­ta ehkä puo­likas työ­markki­natu­ki kiin­nos­ta niin paljon, että viit­sisi sen takia ryhtyä kiertämään tuo­ta sään­nöstä. Niitä työhönosoituk­si­akaan ei tarvitse pelätä, kun tukea ei edes hae.

  16. Erk­ki
    ” Käsi­tyk­seni mukaan edelleen on liian help­poa nuorelle porukalle tuil­la tai ilman aloit­taa tekemään hom­mia ilman verokirjaa.”

    Minä väitän että tuo on täysin mar­gin­aal­ista hom­maa. Kyl­lä se pimeä keikkatyö tuos­sa ikälu­okas­sa on varastelua, mur­to­varkauk­sia ja pillerei­den välit­tämistä kavereille.

    Tämän yli­jäämäväestön syn­tymistä pitäisi ehkäistä jos neu­volas­sa asti, eli jo valmi­ik­si epäon­nis­tu­maan tuomit­tu­jen las­ten äite­jä (=juopot, narkkar­it) pitäisi suo­rasanais­es­ti kehot­taa abort­tin. Ja pakkos­ter­il­isaa­tio pitäisi nap­sah­taa aina kun tulee yli kah­den vuo­den ehdo­ton tuomio tai jos lap­si huostaanotetaan. 

    Har­mi vaan, ettei ihmis­ten lisään­tymiseen voi­da koskaan puut­tua, kos­ka se yksi viik­si­val­lu pilasi rodun­jalostuk­sen maineen lopullisesti.

  17. ■Sylt­ty
    “Minä väitän että tuo on täysin mar­gin­aal­ista hom­maa. Kyl­lä se pimeä keikkatyö tuos­sa ikälu­okas­sa on varastelua, mur­to­varkauk­sia ja pillerei­den välit­tämistä kavereille.”

    Ollaan ainakin samaa mieltä siitä, että rahaa liikkuu sel­l­ai­sis­sa muo­dos­sa, että se ei vira­nomaisille näy. Tarvit­taisi­in var­maan joku tutkimusti­eto poh­jalle, että voisi tarkem­min keskustel­la minkä lajin hom­mista se muo­dos­tuu. Onko­han sitäkään yritet­ty todel­la selvit­tää mihin nämä tääl­lä keskustelus­sa maini­tut 5000 nuor­ta tilas­toista “katoa­vat”.

  18. Itse aikanaan vuosikym­meniä sit­ten olin ensim­mäisessä kesä­työ­paikas­sani 16-vuo­ti­aana. Eipä tul­lut mieleenkään, ettei työ­nan­ta­jani olisi mak­sanut min­ulle palkkaa. En olisi koskaan suos­tunut men­emään palkat­tomaan työhön. 

    Lie­nee jo kym­menis­sä tuhan­sis­sa niiden nuorten joukko, jot­ka ovat kadon­neet kaik­ista tilas­toista. He lienevät niitä, joille on ollut tar­jol­la vain palkaton­ta työtä, työ­pa­ja­toim­intaa tai mihinkään johta­mat­to­mia työvoimapoli­it­tisia koulu­tuk­sia. Vai­h­toe­htona edel­lä maini­tu­ille työvoima­toimis­ton suh­teet­to­mia ja kohtu­ut­to­mia ran­gais­tuk­sia. Ei siis ihme, että kym­me­nien tuhan­sien nuorten elämä on näköala­ton­ta, sil­lä ei palkat­toman työn tai jär­jet­tömäk­si koe­tun työvoimapoli­it­tisen koulu­tuk­sen varaan elämää raken­neta eikä moni suos­tu alis­tu­maan myöskään usein mieli­v­al­taisik­si kokemi­in­sa rangaistuksiin. 

    Kaik­ista tilas­toista kateis­sa ole­vista nuorista päät­täjien pitäisi olla huolestunut, siitä mil­lä he itsen­sä elät­tävät. Vaan mitäpä onkaan tekeil­lä? Ollaan alen­ta­mas­sa lisää toimeen­tu­lo­tukea. Ei tuo joh­da muuhun kuin että lisää nuo­ria ajau­tuu mar­gin­aali­in. Vaan sitä saadaan mitä tilataan ja minus­ta päät­täjät ovat tehneet työt­tömien ja köy­hien osalta sel­l­aisia tilauk­sia että hirvit­tää. Laskua jo mak­samme jo nyt ja pahempaa on var­masti tulos­sa tule­vaisu­udessa. Mon­tako kadotet­tua sukupolvea tarvit­semme ennen korjausliikettä?

    Huono-osaisu­us periy­tyy. Mon­esti työt­tömän nuoren taustal­la on köy­hyyt­tä ja mah­dol­lis­es­ti van­hempi­en työt­tömyyt­tä. Nuoren toimeen­tu­lotuen leikkaami­nen kohdis­tuukin pahim­mil­laan koko per­heeseen ja lisää katkeru­ut­ta ja osat­to­muu­den tun­net­ta. Sen varaan on turha laskea, että sosi­aalivi­ra­nomaiset kor­jaisi­vat tilan­net­ta. Kyl­lähän se taitaa olla aika tyly meno myös sosiaalipuolella. 

    Itse olen leikkinyt sil­lä ajatuk­sel­la, että mitäpä jos lopetet­taisi­in kaik­ki palkat­tomat sekä palkkatuk­i­työt ja säästyvil­lä varoil­la palkat­taisi­in yhteiskun­nan jär­jestämi­in töi­hin nor­maali­pal­ka­lla työt­tömiä — vähän kuin 1990-luvun työl­listämistyöt — etusi­jal­la nuoret. Ja luovut­taisi­in täysin palkka­tu­ista sekä palkat­tomista töistä, jot­ka minus­ta ovat yhteiskun­nan syöpä. 

    Sehän on selvä, että kun yhteiskun­ta tar­joaa yksi­ty­isille yri­tyk­sille ja yhteisöille joko kokon­aan tai pääasi­as­sa kus­tan­net­tua työvoimaa, syö tuo nor­maale­ja palkkatyö­suhtei­ta ja toisaal­ta syö myös yhteiskun­nan tulon­muo­dos­tus­ta, kos­ka palkat­tomista töistä ja palkkatuk­itöistä muo­dos­tu­va vero­tu­lo­han on vain rahan kier­rät­tämistä yhteiskunnal­ta ja takaisin. Eikä kyse ole mis­tään nap­pikau­pas­ta. Jos las­ke­taan mukaan sekä suo­raan palkat­tomas­sa työssä ole­vat sekä työvoimapoli­it­tis­ten koulu­tusten kaut­ta ja vielä kuntout­tavakin työ­toim­inta (äärim­mäisin nöyryyt­tämiskeino), niin vuosi­ta­sol­la palkaton työ koske­nee yli kah­tasa­taa työtön­tä ellei jo ole siir­ryt­ty uudelle sataluvulle. 

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16

  19. “Mitenköhän tähän ongel­maan aut­taisi se väläytel­ty vai­h­toe­hto, että yliopis­toista pois­tet­taisi­in pääsyko­keet ja karsin­ta tapah­tu­isi opiskelu­jen eten­e­misen perus­teel­la? Ainakaan ei tarvit­sisi jäädä toimeen­tu­loa vaille, ellei ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä pää­sisikään halu­a­malleen alalle, eikä vas­taavasti sit­ten vietäisi ammat­tik­oulu­tu­s­paikko­ja parem­min motivoituneil­ta opiske­li­joil­ta pakko­haun takia.”

    No kuka­han kaiken tämän mak­saisi, kun nytkin on liikaa opiske­li­joi­ta yliopis­to­jen resurs­sei­hin nähden?

    Avoin yliopis­tokin on ollut jo pitkään ole­mas­sa niitä varten, jot­ka halu­a­vat kokeil­la opiskelua.

  20. Kun mini­toimeen­tu­loa ale­taan kaven­ta­maan, niin voi perustel­lusti kysyä, että säästetäänkö vai luo­daanko uusia kuluja?

    Halu­aisin ajatel­la real­is­tista minim­i­toimeen­tu­loa erään­laise­na yhteiskun­nan vaku­u­tuk­se­na, jos­sa poten­ti­aalis­es­ti jär­jestelmästä täysin vier­aan­tu­va yksilö ei sor­ru pakon edessä rikoksiin.

  21. Leikatkaa vaan niitä toimeen­tu­lo­tukia. Saat­te nähdä, että sil­lä taval­la syr­jäy­tymi­nen aivan var­masti pahenee.
    Kun opiskelus­sa epäon­nis­tu­taan, ei pakkop­ul­lat auta. Kyl­lä tähän pitäisi jokin muu tapa kek­siä kuin rankaisem­i­nen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jot­ka tei­dän mielestänne keinot­tel­e­vat nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä: Hei­dän on pakko! Kaik­ki eivät vain yksinker­tais­es­ti saa töitä ja sit­ten pul­jail­laan työhar­joit­teluil­la ja työkokeiluil­la joiden ain­oa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmaista työvoimaa.

    Olen pahoil­lani, mut­ta en näe tuos­sa tukien leikkaamises­sa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toinen keino, sil­lä täl­lä taval­la lisäät vain nuorten pahoinvointia.

  22. “No kuka­han kaiken tämän mak­saisi, kun nytkin on liikaa opiske­li­joi­ta yliopis­to­jen resurs­sei­hin nähden?
    Avoin yliopis­tokin on ollut jo pitkään ole­mas­sa niitä varten, jot­ka halu­a­vat kokeil­la opiskelua.”

    Me samat veron­mak­sa­jat, jot­ka nyt mak­samme kesken­jääneet AMK- ja ammatil­liset koulu­tuk­set. Avoimen yliopis­ton opiske­lut eivät mah­dol­lista opin­totuen nos­tamista, joten nuorten toimeen­tu­lo-ongel­maan ei tästä ole apua. Nyt Avoimen yo:n opin­to­ja eli appron tekemistä ns. välivuo­den aikana (samal­la seu­raa­van vuo­den pääsykokeisi­in lukies­sa) hyö­dyn­tävät lähin­nä ne nuoret, jot­ka saa­vat toimeen­tu­lon­sa edelleen van­hempi­en­sa kukkaros­ta. Avoimen yo:n opin­not ovat lisäk­si mak­sullisia, ei yo-opiskelun kokeilu­un ole kaikil­la yksinker­tais­es­ti varaa.

    Ja tietenkään täl­lainen vai­h­toe­hto ei ole mah­dolli­nen nykyisel­lä yliopis­torak­en­teel­la eikä sen rahoituk­sel­la, vaan täl­löin kyseessä on kokon­ainen rakennemuutos.

  23. Kyse on ongel­mas­ta, joka kos­kee nuo­ria miehiä selvästi enem­män kuin nuo­ria naisia. 

    Nuorten miesten työt­tömyyshän on trendi­no­mais­es­ti lisään­tynyt nais­ten vas­taavaan ver­rat­tuna viimeiset kym­menisen vuot­ta. Taitaa nykyään olla yli kaksinker­tainen ja huitelee jos­sain kol­man­nek­sen tienoilla. 

    Nuorten miesten työl­lisyys on heiken­tynyt myös, mut­ta ero naisi­in ei ole sen­tään aivan yhtä suuri: nuo­ril­la naisil­la noin 45% ja miehillä hiukan yli 30% viimek­si kun tsekkasin.

    Tämä pitäisi muis­taa, sil­lä toimen­piteitä ei voi suun­nitel­la täysin samal­la taval­la syr­jäy­tymis­riskisille nuo­rille miehille ja naisille. 

    Jos vaik­ka läh­estyy ongel­maa moti­vaa­tiop­uolelta, pojil­la on suuri ris­ki jumit­tua alakult­tuuri­in ja elämän­ta­paan, joka ei kan­nus­ta opiskelu­un tai työn­tekoon. Pojat kieltäy­tyvätkin esimerkik­si aktivoin­ti­toimista tyt­töjä useammin. 

    Myös parisuh­teen puut­tumi­nen lan­nistaa poikia eri taval­la kuin tyt­töjä ja luovut­tanut poi­ka taas ei toden­näköis­es­ti pääse parisuh­teeseen. Kun ei ole per­het­tä, jon­ka etten pon­nis­tel­la, elämä ajau­tuu hel­posti sivu­raiteille. Luet­te­loa eroista voisi jatkaa.

    Yhteiskun­nas­sa on voimakkai­ta tren­de­jä, jot­ka heiken­tävät — san­o­taan nyt vaik­ka yleis­es­ti — huono-osais­ten poikien pär­jäämis­mah­dol­lisuuk­sia. Niistä voi ja kan­nat­taa puhua vaik­ka työelämän, opiskelun, eri­lais­ten tukien tai muiden rak­en­teel­lis­ten seikko­jen näkökul­mas­ta. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että yksilöi­den kohdal­la taustal­la on läh­es aina moti­vaa­tio tai pikem­min sen puute tai “väärä” suunta.

    Tulee mieleen kysyä, onko yhteiskun­ta ja kult­tuuri väistämät­tä menos­sa sel­l­aiseen suun­taan, joka ei tar­joa suurelle osalle pojista syytä pon­nis­tel­la kohti parem­paa. En siis tarkoi­ta pelkästään per­in­teisiä julkisen val­lan keppe­jä ja porkkanoi­ta vaan elämän syvem­pää merkitystä.

    Meni vähän syväk­si. Ehkä kan­nat­ta kuitenkin muis­taa, että his­to­ri­al­lis­es­ti nuorten syr­jäy­tynei­den miesten määrän lisään­tymi­nen on läh­es sään­nön­mukaises­ti tarkoit­tanut yhteiskun­nal­lista kuo­huntaa eikä aina niin kivaa sellaista.

  24. Nois­sa työvoimapoli­it­ti­sis­sa toimen­piteis­sä on paljon laa­jem­pi kir­jo kuin vain palkkatu­ki. Ensim­mäi­nen por­ras on kuntout­ta­va työ­toim­inta (osin kun­nan kus­tan­nuk­sel­la), joka on min­imis­sään työaikaa kolme päivää viikos­sa, neljä tun­tia päivä (ja kor­vaus 9€/pvä/h:lö). Jollekin päi­hde- ja/tai mie­len­ter­veysongel­maiselle nuorelle tämä on hyvä alku. Sit­ten tulee työkokeilu, ‑har­joit­telu ja työelämä­val­men­nus, sit­ten mah­dol­lis­es­ti palkkat­uet­tu työ. 

    Jos näi­hinkään ei sovel­lu ja kieltäy­tyy, on edessä toimeen­tu­lotuen leikkaus. Opiske­li­joista en tiedä, mut­ta itse olen tavan­nut näitä häl­lä väliä nuo­ria. ‘Ei kiin­nos­ta’. Sit­ten vaik­ka varaste­taan tai ‘sopeudu­taan’ (tai pide­tään pää sekaisin eri aineil­la). ‘Viekää vaik­ka kaik­ki tuet’. Tämä ryh­mä pitäisi poimia työ­markki­nat­uen saa­jista, ja miet­tiä heille joitain eri­ty­is­toimia. (He eivät ole ollenkaan työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ‘sil­lä hetkellä’.)

    Alku­peräiseen aiheeseen: myös tätä ryh­mää (joka on kooltaan luokkaa x, ?, kuka selvit­täisi) kos­kee myös yllä­mainit­tu laki ja vas­taa­vat toimen­piteet. Tämä ryh­mä tarvit­see muu­ta tukea kuin toimeen­tu­lo­tukea. Ongel­ma ei ole raha vaan sen käyt­tö eli elämänhallinta.

  25. 12–15vuotiaana tekemäni usein 16-tun­tiset työpäivät oli­si­vat nykyään kai las­ten­suo­je­lu­ta­paus. Työ oli kovaa ja raskas­ta aikuis­ten ruumil­lista työtä.
    Kysymys kuu­luu: “Mitä kor­jaam­a­ton­ta vahinkoa min­ulle on vält­tämät­tä täy­tynyt nykyvi­isauden mukaan koitua näistä kol­men kuukau­den täy­den palkan töistä, joista sil­loin tun­sin vain aitoa ja vil­pitön­tä ylpeyt­tä, ja joi­ta edelleen muis­tan eräinä elämäni hienomp­ina ja antoisimp­ina hetkinä?
    Miltä min­ua siis olisi muka pitänyt suojella?

    Entä 16–23 ‑vuo­ti­aana tekemäni raskaat ruumi­il­liset työt 12-tun­ti­sine päivi­neen? Koulu­tus käsit­ti sen, että joku näyt­ti, miten moot­torisa­ha tai raivaus­sa­ha pan­ti­in käyn­ti­in, miten sitä käytet­ti­in ja huol­let­ti­in, ja miten vesuril­la kan­nat­ti haka­ta. Myöhem­min kun piti selvit­tää, miten venäläiset pil­lar­it käyn­nis­tet­ti­in ja miten niil­lä ajet­ti­in, sen selvitin minä, 17-vuo­tias, kos­ka osasin lukea venäläiset käyt­töo­hjeet. Sit­ten vain puikkoihin.
    Mitä kor­vaam­a­ton­ta vahinkoa olen var­masti joutunut kärsimään?

    Työ­nan­ta­ja olisi tänään var­masti lak­i­tu­vas­sa, mut­ta kum­ma kyl­lä minä vaan muis­tan nämä hohdokkaimp­ina päiv­inäni. Ker­tokaa nyt ihmeessä, mitä hait­taa olen var­masti kärsinyt?

  26. Michael Reko­la kir­joit­ti 3.12.2010 kel­lo 20:25
    #
    Kaik­ki eivät vain yksinker­tais­es­ti saa töitä ja sit­ten pul­jail­laan työharjoitteluilla
    ja työkokeiluil­la joiden ain­oa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmaista työvoimaa.
    #

    Mut­ta jos työhar­joit­telu valmis­taisikin oikeaan esim. kirvesmiehen tai putkimiehen ammattiin,
    niin toki työhar­joit­telus­ta hyö­ty­isi koulutettavakin. 

    Mut­ta tup­paa vaan nyky­isin ole­maan niin, että nuorten (ja van­hempi­enkin) työvoimapoliittiset
    koulu­tuk­set ohjaa­vat koulu­tuk­sil­laan ain­oas­taan hei­jas­ti­men kasauk­seen ja lyhtypylväiden
    var­tioimisen tasoisi­in tehtäviin.

    Osmo kun on nyt halukas ohjaa­maan nuo­ria ja van­hempia “työhön” työvoimapoli­it­tisin keinoin,
    niin eikös Osmon tulisi myös esit­tää mitä koulu­tuk­sis­sa tul­taisi­in opettamaan.

    Se on niin help­po olla rahasäkin siirtäjän roolis­sa ja pitää palop­uhei­ta työt­tömien koulu­tuk­sista, että kysynkin Osmol­ta, mitä taito­ja työt­tömille tulisi koulu­tuk­sis­sa opettaa,
    että työt­tömät pää­si­sivät ihan oikeaan palkkatyöhön koulu­tuk­sien perusteella.

  27. Tässä link­ki Eero Lehden kir­joituk­seen Van­taan Sanomas­sa 1.12.2010.
    HELPOTUSTA TYÖTTÖMIEN JA NUORTEN TYÖHÖNPÄÄSYYN

    Siis ao. link­ki on min­un lähet­tämään kopi­oon Van­taan Sanoman em. artikkeliin :

    http://img841.imageshack.us/img841/9008/eerolehtivantaansanomis.jpg

    Lain­aus :
    #
    Eero Lehti toteaa, että Osmo Soin­in­vaara on ottanut Yhdys­val­loista mail­lia ehdo­tuk­selleen, että perustet­taisi­in jär­jestelmä, jossa
    työn­tek­i­jän todel­li­nen markki­nahyö­ty kom­pen­soitaisi­in sel­l­aisel­la sosi­aal­i­tur­van kaltaisel­la lisä­pal­ka­lla, että myös nämä, joiden
    työ­panos ei riitä työe­htosopimusten mukaiseen tasoon, pää­si­sivät aidosti ja pysyvästi työ­markki­noille. Jne.
    #

    Mitähän nämä hep­ut kir­jelmöivät keskenään, kun sanan­vai­h­toa ovat ilmeis­es­ti jo muu­ta­man vuo­den keskenään lehdis­sä har­ras­ta­neet. Mis­tähän on kysymys hei­dän näke­myk­sien välillään.

  28. Sivul­ta 47 läh­tien on lyhyt kuvaus Tan­skan systeemistä:
    http://www.tem.fi/files/23982/TEM_34_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

    Perusas­teen jälkeinen ammat­tik­oulu­tus on hyvin työ­pain­ot­teista, mikä yksinään takaa hyvän työl­listymisen ilmeis­es­ti juuri niihin fir­moi­hin, jois­sa oppi­laat ovat opiskelleet. Jos jää koulu­tuk­ses­ta pois, ilmestyy nimi heti ns. Youth Guid­ance Cen­terin rek­isteri­in. Opas­tuskeskus on velvolli­nen otta­maan yhteyt­tä pudokkaaseen, mis­tä läh­tee liik­keelle henkilöko­htainen neu­von­ta ja auttaminen. 

    Ei kuul­losta radikaalil­ta, mut­ta nuoriso­työt­tömyy­den määrä on radikaalin pieni, joitain prosentteja.

    Onko joku hyvä syy sille, että suo­ma­laista jär­jestelmää ei ruka­ta tan­skalaisen suun­taan, kun se ker­ran toimii käsit­tämät­tömän paljon parem­min? (Olet­taen, että nuo ilmoite­tut muu­ta­man pros­entin työt­tömyys­lu­vut ovat ver­tailukelpoisia suo­ma­lais­ten nuorten kym­me­nien pros­ent­tien lukuihin.)

  29. “Työ­nan­ta­ja olisi tänään var­masti lak­i­tu­vas­sa, mut­ta kum­ma kyl­lä minä vaan muis­tan nämä hohdokkaimp­ina päiv­inäni. Ker­tokaa nyt ihmeessä, mitä hait­taa olen var­masti kärsinyt?”

    Olet ollut onnekas,näin voi aina asioi­ta esit­tää yksilö­ta­sol­la. Moni selviää koko elämän­sä ilman vahinko­ja vaar­al­lisesskin ympäristössä.
    Työ­suo­jelu­un ja mon­een muuhunkin pätee sama asia eli tilas­tolli­nen osuvuuus.
    Ja onnet­to­muudet pyrkivät kasaan­tu­maan joillekin yksilöille.
    Mut­ta sekään ei merk­itse etteikö huolel­lis­tenkin onnet­to­muus­ris­ki olisi korkeampi tur­vat­tomas­sa ympäristössä

  30. Paa­vo Häikiö, 

    Koneesi ase­tuk­sis­sa lie­nee jotain pielessä. Min­ul­la taus­taväri on aivan vaalea eikä vaikeu­ta lukemista, ei tosin helpotakaan. 

    Väri on kyl­lä tosi ruma — kuin ves­san seinä.

  31. Olisiko kyseessä punav­i­her­sokeus Häik­iön tapauksessa?

    Kun taus­ta on vihertävä, niin tek­sti hukkuu. Ker­tokoon joku, jol­la on tämä omi­naisu­us. Siinä tapauk­ses­sa olisi hyvä vai­h­taa väriä.

  32. “työn­tek­i­jän todel­li­nen markki­nahyö­ty kom­pen­soitaisi­in sel­l­aisel­la sosi­aal­i­tur­van kaltaisel­la lisä­pal­ka­lla, että myös nämä, joiden
    työ­panos ei riitä työe­htosopimusten mukaiseen tasoon, pää­si­sivät aidosti ja pysyvästi työmarkkinoille”
    Hyvä, että Osmon näke­myk­set saa­vat kan­na­tus­ta yli puoluer­a­jo­jen. Se mah­dol­lis­taa sen, että asi­at saat­ta­vat ede­tä tähän suuntaan.

  33. Piti erik­seen etsiä erään toisen ketjun keskeltä, mitä nämä eri­laiset värit ja numerot merk­it­sevät. Vai niin. Ettei vain tulisi rimakauhua kir­joit­ta­jille. No, voihan se olla hyväkin, jos joskus tulee.

    Minä ajat­telin kuitenkin vail­la rimakauhua kir­joit­taa, mitä tup­sahti mieleen, kun luin Nuoret miehet työelämään ‑raport­tia, vaik­ka ei suo­raan edes liity otsikkoon. Toiv­ot­tavasti en pahasti sabotoi konseptia.

    Tan­skas­sa (joka siis on nuorten työl­listämisessä ihan eri pla­nee­tal­la kuin Suo­mi) henkilöko­htainen neu­von­ta on arvos­sa. Neu­von­ta alkaa heti, on erit­täin tavoit­teel­lista ja sitä antaa tutuk­si käyvä ihminen. 

    Tästä tuli tv-dokkari joku aika sit­ten. Var­maan jotain kuut­takymp­piä käyvä enti­nen raken­nustyöläi­nen val­men­si työhön koulukotikas­vat­tia ja nuorisorikol­lista. Haas­teet oli­vat kovat mut­ta niin näkyi ole­van yri­tyskin. En tiedä miten tari­na lop­pui: jäi ohjel­ma kesken, kun oli toinen koe­työ­paik­ka menossa.

    Mik­sei Suomes­sakin laitet­taisi nuoret ja van­hat työt­tömät tai eläkeläiset vuorovaiku­tuk­seen samal­la taval­la? Joku ei liian van­ha työtön tai eläkeläi­nen pää­sisi jaka­maan vuosikym­me­nien koke­muk­sen työelämästä ja siinä sivus­sa elämästä yleen­sä nuorelle. Mikä sen hienom­paa! Ei ainakaan turhau­tu­mi­nen kotona ja tarpeet­to­muu­den tunne. Nuo­rille hyö­ty olisi ilmeinen, jos Tan­skan työt­tömyys­lu­vuista voi päätellä.

    Täy­tyy kuitenkin myön­tää, että tietoni “Tan­skan mallista” ovat pin­nal­lis­es­ti. Pin­nan alla on luul­tavasti ongelmia, joista ei puhuta telkkaris­sa tai vieraille. Sitäkään en tiedä, palkataanko Tan­skas­sa noi­hin hom­min var­ta vas­ten kuusikymp­pisiä entisiä raken­nus­miehiä vai oliko dokkarin äijä poikkeus.

  34. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 4.12.2010 kel­lo 10:01 :
    Mitähän salali­it­to­teo­ri­aa Tavalli­nen teknikko taas kehittelee?

    En ole kehit­telemessä salali­it­to­te­o­ri­oi­ta vaan perään sel­l­aista teiltä poli­ti­ikan ammat­ti­laisil­ta, että asi­at minkä takana seisotte
    ja puhutte, tulee olla myös niin pitkälti ajatel­tu­ja, että ajatuk­set toimi­vat myös käytännössä.

    ==> :

    Ei ole kovinkaan vaikea asia esit­tää julk­isu­udessa, että tuos­ta vaan yks kaks tulee työt­tömiä työl­listää jonkun sanomana ja val­tion rahasäkin siir­ron toimeenpanemana.

    Eli, olet­taisin, että menisit (=Osmo) myös käytän­nön tasolle esit­tämään, että mitä näil­lä lukui­sis­sa työt­tömien työllistämisprosesseissa
    tehtäisi­in siten, että työl­lis­te­tytkin tun­ti­si­vat ole­vansa muus­sa työssä, kuin vain vah­ti­mas­sa pat­sai­ta ja lyhtypylväitä.

    Siis ker­rop­pa nyt sivul­lasi, että mihinkä Eero Lehdenkin mainit­se­mat (Van­taan Sanomat 1.12.2010) yli­jäämä “voit” tulisi sijoit­taa, että sijoite­tutkin (eli työt­tömät) tun­ti­si­vat olevansa
    tuot­tavas­sa työssä, eikä vain jos­sain “kun­han vaan” on ollaan työssä työllistettyinä.

    Siis työl­lisyystyössä jos­sa ei ole mitään muu­ta tehtävää kuin tui­jot­taa pat­sai­ta ja/tai lyhtypylväitä, niin mik­si täl­laiseen täysin tuot­ta­mat­tomaan työhön Osmokin näke­myk­sen­sä mukaan on pitkäaikaistyöt­tömiä työntämässä.

  35. TomiA: asevelvol­lisu­u­den takia lukion tai ammat­tik­oulun, armei­jan ja mah­dol­lisen myöhem­män opiskelun väli­in jää nuo­ril­la miehillä välikau­sia, mikä vaikut­taa hei­dän työt­tömyys­lukui­hin­sa naisi­in verrattuna.

    Korkea nuoriso­työt­tömyys johtuu ennenkaikkea lamas­ta ja työ­paikko­jen puutteesta.

  36. “Itse olen leikkinyt sil­lä ajatuk­sel­la, että mitäpä jos lopetet­taisi­in kaik­ki palkat­tomat sekä palkkatuk­i­työt ja säästyvil­lä varoil­la palkat­taisi­in yhteiskun­nan jär­jestämi­in töi­hin nor­maali­pal­ka­lla työt­tömiä – vähän kuin 1990-luvun”

    Tör­mäsin itse tähän ongel­maan har­joit­telus­sani, opin­toi­hin liit­tyvä pakolli­nen har­joit­telu tehdään nykyään ilmaistyönä.
    Määrä lähen­telee jo 100000 htv:tä eli kun tähän lisätään ali­palkat­tu ulko­mail­ta lähetet­ty ns lähete­tyn työn­tek­i­jän statuk­sel­la ole­vat niin eipä meil­lä näille pudokkaille ole tar­jol­la töitä.
    Eduskun­takin kaa­toi vas­tu­un uud­es­ta laista Osmon piikki­in, mikä esi­tys nou­dat­ti pitkälti EK:n tahtoa.
    On vain hieno savu­ver­ho vedo­ta huonoon tuot­tavu­u­teen, kukaan­han ei ole todel­lisu­udessa tes­tannut henkilön tuot­tavu­ut­ta vaan se on lähin­nä hevosenot­to­lau­takun­nan tapaisen määrit­telemät­tömän organ­isaa­tion tekemä mieli­v­al­tainen päätös, mikä ei ole objek­ti­ivi­nen määritelmä.
    Mikä on se Osmon määri­tys huonos­ti tuot­tavalle työvoimalle ??esim mon­tako % se on täy­destä tuo­tok­ses­ta ? Mikä on 100 % tuotos %
    Vas­taa­pa Osmo näi­hin kysymyksiin.
    Vajaa tuot­tavu­us kuu­lostaa hyvältä noin teo­ri­as­sa , mut­ta mitä se on käytän­nössä ? Kenel­lä on oileus tuomi­ta joku vajaatuot­toisek­si ? Sehän on erit­täin vaka­va yksiön oikeustur­vaa vaaran­ta­va määritelmä !!!Miten siitä päätök­ses­tä voi valittaa ?
    Miten tur­vataan vajaatuot­toisek­si tuomi­tun oikeusturva?
    Onko vajaatuot­toinen kuin enti­nen orja, jota voidaan kohdel­la mieli­v­al­tais­es­ti­vai ‚voiko vajaatuot­toisu­us­tuomios­ta valittaa ??

  37. Tämä henkilön määrit­telem­i­nen ilman perustei­ta ja puoluee­ton­ta arvioin­tia vajaatuot­toisek­si mah­dol­lis­taa syr­jin­nän ja oikeusmurhat.
    Tun­tuu kum­mal­ta, että vihreät suo­si­vat mieli­v­al­taa ja oikeusmurhia yhteiskunnassa ??

  38. Se on selvää, että nuo­ria ei pitäisi jät­tää pitkäk­si aikaa tukien varaan. Lyhy­itä tuk­i­jak­so­ja kuitenkin tulee väk­isinkin toim­into­jen aloi­tus- ja lope­tu­saiko­jen välille.

    Lisäk­si käytän­tö osoit­taa, etteivät työl­listämisen ja koulu­tuk­sen toimen­piteet kovin hel­posti onnis­tu kaikkien kohdal­la. Mielekkäitä ja järke­viä jär­jeste­lyjä on usein vaikea saa­da aikaiseksi.

    Kos­ka teo­reet­tiseen ideaal­i­ti­lanteeseen emme koskaan käytän­nössä pääse, niin en oikein ymmärtänyt Osmon logi­ikkaa. Osmo pitää nyky­istä nuorten työ­markki­nat­uen epäämis­määräys­tä huonona ja samal­la puo­lus­taa uut­ta toimeen­tu­lotuen leikkaussäädöstä sil­lä, että se uud­is­tus tarvi­taan, jos nykyi­nen työ­markki­nat­uen epäävä sään­nös on voimassa.

    Kir­joituk­sen poh­jal­ta en saanut selvää siitä, pitäisikö Osmon mielestä tuki­ra­ha­jak­soil­la mak­saa alle 25-vuo­ti­aille nuo­rille työ­markki­natukea vai leikat­tua toimentulotukea?

    Sata-komite­as­sa Osmo kyl­läkin kan­nat­ti sitä, että syn­tyvil­lä lyhy­il­lä tuk­i­jak­soil­la nuo­rille ei pidä kan­nustin­sy­istä mak­saa muu­ta kuin leikat­tua toimeen­tu­lo­tukea (ellei painavia syitä ole olla leikkaamatta).

    Epäilemät­tä toimeen­tu­lotuen leikkaus voi toimia joidenkin henkilöi­den osalta, mut­ta ei läh­eskään kaikkien. Joskus leikkaus olisi vahin­gol­lista. Hark­in­taval­ta jätet­täisi­in toimeen­tu­loluukul­la työsken­televän sosi­aal­i­työn­tek­i­jän harteille.

    Mut­ta tuskin siel­lä toimeen­tu­loluukul­la kyseinen henkilö ehtii kun­nol­la paneu­tu­maan nuoren ongel­maan eikä siel­lä tiede­tä työl­listymisen mah­dol­lisuuk­sista mitään. 

    Sik­si minä kan­natan sitä, että nuo­rille mak­set­taisi­in työ­markki­natukea ja siihen laitet­taisi­in harkin­nan­varainen leikkuri. Harkin­nas­ta vas­taisi se taho, joka vas­taa myös nuoren nopeas­ta tuk­i­työl­listämis­es­tä tai koulutuspaikasta. 

    Nyt nuo­ria pal­lotel­laan virkami­estyyli­in luukul­ta toiselle, eikä ongel­maa hoide­ta tehokkaasti. Sata-komiteas­ta läht­enyt onneton hal­li­tuk­sen esi­tys tulisikin hylätä ja miet­tiä asi­aa uud­estaan todel­lisen ongel­man näkökulmasta.

  39. Niin siis minä en tuos­sa omas­sa esimerkissä tarkoit­tanut lainkaan niitä enim­mäk­seen imag­inäärisiä työ­ta­p­atur­mien vaaro­ja (vain kak­si pien­tä arpea), vaan sitä, että nykyvi­isauden mukaan min­un olisi kai pitänyt saa­da hirvit­täviä henkisiä vau­ri­oi­ta tms, kun “leik­ki on las­ten työtä” ja min­ul­ta “riis­tet­ti­in lap­su­ut­ta” jne teet­tämäl­lä kel­lonympäryspäiviä raskas­ta työtä. Se _oli_ raskas­ta. Kaik­ki tehti­in käsin. Kal­jako­rit oli­vat puisia, pul­lot pak­sua lasia, eikä mitään takalai­tanos­ture­i­ta. Jos vein neljää koria ker­ral­la, pelkkä neste pain­oi 1/3 x 24 x 4 = 32kg, ja kuoret päälle, eli var­maan yli oman painoni.
    Mil­lä lail­la min­un “lap­suuteni on pilat­tu” muka? Mik­si enää näin ei _saa_ tehdä?
    _Miltä_ tämä curl­ing-yhteiskun­ta oikein muka suojelee?

  40. OJ: “asevelvol­lisu­u­den takia lukion tai ammat­tik­oulun, armei­jan ja mah­dol­lisen myöhem­män opiskelun väli­in jää nuo­ril­la miehillä välikau­sia, mikä vaikut­taa hei­dän työt­tömyys­lukui­hin­sa naisi­in verrattuna.”

    Olisikin jotain noin yksinker­tais­es­ti kor­jat­tavaa: yleinen asevelvol­lisu­us voimaan ja nuo­ril­la miehillä on työ­paikko­ja siinä kuin nuo­ril­la naisilla! 

    Tilas­to­jen, trendin ja vira­nomais­ten mukaan mainit­se­masi eivät ole merkit­täviä selit­täviä tekijöitä. 

    Esimerkik­si: armei­jan käyn­ti ei ole lisään­tynyt sit­ten vuo­den 2000 ja siitä huoli­mat­ta nuorten miesten työl­lisyysaseen ero nais­ten vas­taavaan on kas­vanut läh­es vuosit­tain viimeiset kymme­nen vuot­ta. Mainit­se­mas­sani rapor­tis­sa Nuoret miehet työelämään on tutkit­tua tietoa työt­tömyy­destä ja armei­jaa siel­lä ei ainakaan keskeis­es­ti mainita.

    Sitä pait­si, nuorten miesten keskimääräi­nen huono-osaisu­us näkyy useil­la (kaikil­la?) muil­lakin mittareil­la: jät­täy­tymi­nen koulu­tuk­ses­ta, itse­murhat, päi­htei­den käyt­tö jne.

    “Korkea nuoriso­työt­tömyys johtuu ennenkaikkea lamas­ta ja työ­paikko­jen puutteesta.”

    Vain jos pitää 60 000 nuor­ta työtön­tä vähäisenä määränä. Sen ver­ran heitä oli tuos­sa pari vuot­ta sit­ten erit­täin voimakkaan kasvun aikana.

    Olen itse seu­ran­nut vier­estä, kuin­ka vaikeaa nuo­ril­la on löytää työtä. Eri­tyis­es­ti pojil­la. Tyt­tö­jen per­in­teisiä ammat­te­ja sen­tään tun­tuu riit­tävän, siis sel­l­aisia, joi­hin ei vaa­di­ta kovin kum­moista koulu­tus­ta tai työkoke­mus­ta ja jois­sa työan­ta­ja näyt­täisi suo­si­van nais­puolisia työn­tek­i­jöitä. Täl­laisia ovat eri­tyis­es­ti mon­et asi­akas­palvelu­am­matit, ymmärrettävästi.

    Suomes­sakin voisi tutkia, mis­sä määrin työ­nan­ta­ja­ta suo­si­vat nais­puolisia työn­hak­i­joi­ta. Ulko­mail­la on esimerkik­si huo­mat­tu, että työ­nan­ta­jat kut­su­vat naisia työhaas­tat­telui­hin merkit­tävästi enem­män kuin miehiä (eri­tyis­es­ti, jos työ­nan­ta­ja on nainen). Hoi­va-aloil­la miehi­in suh­taudu­taan selvästi epälu­u­loisem­min ver­rat­tuna naisi­in. Entäs se sit­ten, että yksinäis­ten miesten on vaikea saa­da vuokra-asun­toa vapail­ta markki­noil­ta maineen­sa takia? Yksinäisel­lä naisel­la ei ongel­maa ole. Sama ennakkoasenne var­masti vaikut­taa työ­nan­ta­jaan siinä kuin asun­non vuokraajaan.

    Nuo ovat asioi­ta, joi­hin asen­nekas­va­tus voisi vaikut­ta … tai sit­ten ei. Ehkä palveluy­hteiskun­ta nyt vain sopii keskimäärin huonom­min miehille kuin naisille. Asen­tei­ta on turha kor­ja­ta, jos ei ker­ta kaikki­aan ole työtä, jois­sa nuoret miehet pär­jäi­sivät ja viihty­i­sivät kär­jistäen sanottuna.

    Siinä mielessä siis olet oike­as­sa: nuo­rille miehille on vuosi vuodelta vähem­män työtä, kun taas nuorten nais­ten työ­paikat jatku­vasti lisään­tyvät. Ongel­man ei ratkea kuin osit­tain use­ast­akin syys­tä johtuen, jos nuoret miehet alka­vat koulut­tau­tua nais­ten aloille (joi­hin syi­hin en mene nyt).

    Soin­in­vaar­al­la on hyviä ajatuk­sia siitä, miten tiet­ty­jen nuorten ja muiden vaikeasti työl­listyvien työl­lisyyt­tä voitaisi­in paran­taa. Mik­si Suomes­sa ei esimerkik­si ole nuo­ria park­keer­aa­mas­sa auto­ja parkki­talois­sa? Soin­in­vaaraa ei kuitenkaan voi äänestää, sil­lä hänen imus­saan eduskun­taan voi pää­tyä joku fem­i­nis­tivihreä, joka saat­taa kokea tehtäväk­seen vähätel­lä miehiä koske­via ongelmia ja lait­taa tar­mon­sa parem­pio­saisen sukupuolen etu­jen ajamiseen ihan samaan tapaan kuin tähänkin asti.

  41. EK vaatii, että työelämässä pitäisi olla 40–45 vuot­ta eli 20 vuo­ti­aana pitäisi olla jo amma­tis­sa ja eläk­keelle voisi jäädä sil­loin 65–70-vuotiaana.

    Mikäli ajatuk­selle olisi mah­dol­lista saa­da mitään poli­it­tista tukea, EK var­maan myös vaatisi yri­tysvero­tuk­sen pois­tamista ja kaiken palka­n­mak­sun siirtämistä valtiolle.

  42. Pikkuisen ihmette­len että SATA-kir­jas­sa Osmo vas­tus­taa kovasti tätä kep­pil­in­jaa ja suosit­telee porkkanoi­ta, mut­ta nuorisolle hän tar­joaa vain kep­piä (niin kuin auton­o­mis­ta­jillekin…). Kyl­lä minä luulisin että juuri nuorisolle kan­nat­taa tar­jo­ta enem­mänkin kannustimia!

  43. Jos itsenäis­es­ti asu­va nuori täl­lä het­kel­lä saa toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea ja peruspäivärahaa
    yhteen­sä net­tona n. 800 euroa/kk (kat­taa asumisen n. 400 euroa/kk ja toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi n. 417 e/kk), niin kum­manko hän val­it­see, 40% pros­en­til­la alen­netun toimeen­tu­lotuen kun ei ryhdy pakko-opiske­li­jak­si vai pakko-opiskelun.

    Pakko-opiskelus­sa olisi huonona puole­na, että tulisi ottaa opin­to­lainaa rahoit­taak­seen vapailta
    vuokra­markki­noil­ta vuokratun asun­non. Opin­totuet yhteen­sä opin­to­lainal­la nimit­täin olisivat
    kutakuinkin 800 e/kk net­tona, mikä on juuri sama sum­ma kuin tuil­lakin eläessä.

    Jos taas val­it­see 40% alen­netun toimeen­tu­lotuen, säi­lyt­täisi nykyisen asun­ton­sa mut­ta käyttörahaa
    jäisi käteen 417*0,6=250,2 euroa/kk. Toki jäisi opetuk­sen ulkopuolelle.

    Että otta­vatko pakko-opiskelijat :

    a) opin­to­lainaa rahoit­taak­seen asumisen­sa ei-opiske­li­ja­mai­sis­sa olosuhteissa

    b) eivät ota opin­to­lainaa ja siir­tyvät opiske­li­ja-asun­to­laan asumaan

    c) otta­vat 40% alen­netun toimeen­tu­lotuen mut­ta säi­lyt­tävät nykyisen asumismuotonsa

    d) kuten koh­ta a) mut­ta otta­vat opin­noista hyö­dyn itselleen

    Täy­tyy huo­ma­ta että opiske­li­ja saa asum­is­lisää 80% vuokras­taan mut­ta mak­si­mi on 201,60 e/kk. Kun taas toimeen­tu­lotueal­la saa myös 80% tukea vuokraan, mut­ta mak­si­mi on paljon korkeam­mal­la kuin opiske­li­jan asum­is­lisässä on.

    Entä sit­ten ne pakko-opiske­li­jat, joiden on otet­ta­va opin­to­lainaa sel­l­aisi­in opin­toi­hin (=asum­is­menoi­hin), mitkä ain­oas­taan syövät opin­to­lainan myön­tökuukau­sia, kun eivät vielä ole päässeet sille alalle opiskele­maan, mille haluavat.

    Uskallan väit­tää, että jos opiske­li­jatkin saisi­vat asum­is­lisää samoil­la ehdoil­la kuin toimeen­tu­lotuel­lakin saa, niin eipä tarvit­tasi paljoa pakko-opikelu­lake­ja säätää.

    1. Tavalli­nen Teknikko:
      Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa kohtu­ullis­us­ta asum­is­menoista 100 %. Kohtu­ullisen raja on Helsingis­sä 600 euroa/kk yksinäiseltä.

  44. Kor­jauk­sia edelliseen :

    Täy­tyy huo­ma­ta että opiske­li­ja saa asum­is­lisää 80% vuokras­taan mut­ta mak­si­mi on 201,60 e/kk. Kun taas (toimeen­tu­lotueal­la = ) ASUMISTUELLA saa myös 80% tukea vuokraan …

  45. Osmo :
    #
    Tavalli­nen Teknikko:
    Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa kohtu­ullis­us­ta asum­is­menoista 100 %. Kohtu­ullisen raja on Helsingis­sä 600 euroa/kk yksinäiseltä.
    #

    Taisi­pa Osmolle tul­la ajatusvirhe.

    Ainakin Van­taal­la on anot­ta­va asum­is­tukea ennen kuin myön­netään toimeen­tu­lo­tukea. Eli asum­is­tu­ki kat­taa mak­simis­saan 80% vuokras­ta ja toimeen­tu­lo­tu­ki lop­ut 20% vuokras­ta, jos asun­non kuukau­sivuokra on alle kohtu­ullisen asum­is­menon (eli n. 600 e/kk Vantaallakin). 

    Toki voi Helsin­ki mak­saa 100% vuokras­ta toimeen­tu­lo­tuke­na kohtu­ullisen asum­is­menon­ra­jas­sa, mut­ta ei var­maankaan use­ankaan kohdal­la näin ole.

  46. Mielestäni syr­jäy­tymisen ehkäisyssä, nuorten koulut­tau­tu­mises­sa ja työl­lisyyspoli­ti­ikas­sa tulisi pain­ot­taa psykol­o­gisia seikko­ja kan­nustin­jär­jestelmien suun­nit­telus­sa. Kaik­ki tekem­i­nen, siis opiskelu, työhar­joit­telu ja työn­teko, tulee saa­da tun­tu­maan palk­it­se­val­ta heti.

    Kaik­ista vähiten rahaa ja tukea tulisi saa­da sil­loin, kun ei tee mitään. Tämä työ­markki­natu­ki tai perus­tu­lo voisi myös olla automaat­tis­es­ti ajan mukaan laske­va esim. 10–20€ kuukaudessa kohti min­im­iä, mikäli nuori on toime­ton eli ei tien­aa mitään.

    Opiskelus­ta pitää voi­da tien­ata, jos se halu­taan tehdä motivoivak­si. AMK- ja ammat­tik­oulu­opiskelus­ta pitäisi mak­saa pien­tä tun­tiko­r­vaus­ta oppitun­neista ja opin­to­suorituk­sista palkit­taisi­in myös rahal­lis­es­ti, jot­ta eten­e­m­i­nen tun­tu­isi palkitsevalta.

    Yliopis­to-opiskelus­sa voitaisi­in luop­ua pääsykokeista. Sähköisil­lä ten­teil­lä on mah­dol­lista antaa kenen tahansa opiskel­la omaa tah­ti­aa rasit­ta­mat­ta jär­jestelmää kovinkaa paljoa. Mon­et luen­not, jot­ka ovat tent­ti­in valmis­tau­tu­mista varten, voitaisi­in kor­va­ta inter­neti­in laitet­tavil­la ope­tusvideoil­la, jot­ka oli­si­vat kaikille avoin­na. Opin­topis­teistä eli suorite­tu­ista ten­teistä saisi rahaa. Eniten opin­topis­teitä ja parhaim­man keskiar­von omaa­vat opiske­li­jat pää­si­sivät aineopin­tokurs­seille, jois­sa on lähiope­tus­ta ja keskustelua. Parhaim­mat opiske­li­jat pää­si­sivät tekemään kan­di­daatin- ja maisterintutkintoja.

    Suurin ongel­ma nykyjär­jestelmässä on, ettei se toi­mi kan­nustin­jär­jestelmänä. Tekemäl­lä hyödyl­listä tulee voi­da tienata.

  47. Ongel­ma ei ole työ­markki­nat­uen mit­ta­suhde ver­rat­tuna toi­men­tu­lo­tuki­in. Sen sijaan asum­istuen nau­ret­ta­van pieni ja todel­lisia asum­is­meno­ja poikkea­va sum­ma pakot­taa työt­tömiä täy­den­tämään KELA:n myön­tämiä tukia sosi­aalivi­ras­ton toimentulotukein.

  48. Ote­taan mallia ital­ias­ta jos­sa lapset asu­vat van­hempi­en luona niin pitkään kuin saa­vat töitä ja löytävät puolison.

    Ja jos on työhar­joit­telua niin minus­ta yri­tys­ten pitäisi mak­saa kor­vaus­ta har­joit­teli­jalle sen kelan rahan lisäk­si. Sos­sus­ta vois jakaa vaan lounaskuponke­ja ja mak­saa sieltä suo­raan vuokran jos tarttee…

    Pitäis nol­la­ta tää koko hom­ma ja ruve­ta rak­en­ta­maan viisaam­min uudelleen…

  49. Ihmette­len koko työ­markki­natukea. Sil­lä lie­nee juhla­va tarkoi­tus aut­taa nuoret työ­markki­noille koulut­tau­tu­misen, har­joit­telun ym. manööverei­den kaut­ta. Mut­ta entäs jos nuori oma-aloit­teis­es­ti, ilman että joku ammat­in­val­in­ta­henkilö laatii hänelle suun­nitel­man, menee avoimeen yliopis­toon suorit­ta­maan ns. väyläopin­to­ja, jot­ta saisi korkeak­oulu­paikan ja sen kaut­ta ammatin. Väylä tarkoit­taa yli 5 opin­topis­tet­tä per kk, mikä las­ke­taan kaikil­la laskuopeil­la pää­toimisek­si opiskeluk­si. Tämä ei kuitenkaan ole opin­totuen piiris­sä, kos­ka henkilöl­lä ei ole viral­lista opin­to-oikeut­ta ja opiskelu­paikkaa. Tämä ei myöskään ole työ­markki­nat­uen piiris­sä, kos­ka siihen ei ole aloitet­ta tehnyt työvoimavi­ra­nomainen vaan henkilö itse. Ikävä kyl­lä tätä maa­ta on aina raken­net­tu oma­toimisu­udel­la ja sitä pitäisi myös huomioi­da. Ikävä kyl­lä näyt­tää siltä, että oma­toimisu­u­den edel­ly­tys on varakkaat van­hem­mat, jot­ka mak­sa­vat lystin veroil­la vähen­nety­istä tuloistaan 🙁

  50. Eli ehdo­tus on se, että nuo­ril­ta kaik­ki sosi­aal­ituet pois? Eikö mielessä ole käynyt, että tarve tuille johtuu suurim­mak­si osak­si köy­hyy­destä ja toimeen­tu­lo­tukea ei saa, jos on vähänkään varallisuutta.

    Ei se riip­pu­vu­us sosi­aal­i­tur­vas­ta min­nekään katoa tukia katkaise­mal­la vaan se siir­tyy sen jäl­keen kaduille.

  51. Michael Reko­la:
    Leikatkaa vaan niitä toimeen­tu­lo­tukia. Saat­te nähdä, että sil­lä taval­la syr­jäy­tymi­nen aivan var­masti pahenee.
    Kun opiskelus­sa epäon­nis­tu­taan, ei pakkop­ul­lat auta. Kyl­lä tähän pitäisi jokin muu tapa kek­siä kuin rankaisem­i­nen epäonnistumisesta.
    Ja nämä, jot­ka tei­dän mielestänne keinot­tel­e­vat nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä: Hei­dän on pakko! Kaik­ki eivät vain yksinker­tais­es­ti saa töitä ja sit­ten pul­jail­laan työhar­joit­teluil­la ja työkokeiluil­la joiden ain­oa tulos on se, että työ­nan­ta­jat saa­vat ilmaista työvoimaa.

    Olen pahoil­lani, mut­ta en näe tuos­sa tukien leikkaamises­sa mitään hyvää! Osmo:Keksi jokin toinen keino, sil­lä täl­lä taval­la lisäät vain nuorten pahoinvointia.

    Michael Reko­la oli täysin oike­as­sa. Valitet­tavasti mon­en nuoren tilanne paheni Osmon takin käännöksestä: 

    http://yle.fi/uutiset/toimeentulotuen_leikkaus_ei_kannusta_nuoria_opiskelemaan/6086878

    1. Saa­nen kuitenkin muis­tut­taa, että vas­tustin tuo­ta esi­tys­tä ja ehdotin ris­tiri­idan kor­jat­tavak­si siten, että tuo pakko-opiskelupykälä pois­te­taan myös työ­markki­nat­ues­ta. Ilman opin­sto­ja ole­vat nuoret asetet­taisi­in eri­ty­is­toimien kohteek­si niin, että heille tar­jo­taan tuk­i­työtä, työ­pa­ja-har­joit­telua ja muu­ta sellaista.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.