Kaikki sähkö on hiilisähköä

16 vastausta artikkeliin “Kaikki sähkö on hiilisähköä”

1. Tietäiskö joku mon­ellekko taloudelle norp­pasähkö ( ja tuulisähköt yms.) sit­ten riit­tää. Ei kai sitäkään määrään­sä enem­pää voi ostaa? Kun norp­pasähköka­p­a­siteet­ti on talvel­la kokon­aan käytössä lop­pu tuote­taan sit­ten hiilel­la ja ydinvoimalla.

   Vastaa

2. Kyl­lä ja ei. Kyl­lä, lyhyel­lä aikavälil­lä juuri niin kuin Ode kir­joit­taa. Ja joka tapauk­ses­sa on järkevää vai­h­taa tehokkaampi­in lämmitysmuotoihin.

   Mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä ei noin. Jos Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus nousee yksi GWh, eli sen alu­mi­in­isu­lat­ta­mon ver­ran, niin Ekolan­di­aan tulee kysyn­tää tuulivoimalle tai ydin­voimalalle. Jos lisäkysyn­tään vas­tataan näin, niin mar­gin­aalipäästö on nolla.

   Toisaal­ta jos Ekolan­di­aan raken­netaan 300 000 sähköläm­mit­teistä omakoti­taloa, ja tämä nos­taa keskimääräistä kysyn­tää gigaawatin, niin todel­li­nen kysyn­tä nousee talvel­la muu­ta­man gigawatin ja kesäl­lä jokusen sataa megawat­tia. Tähän on vaikea vas­ta­ta gigawatin ydin­voimal­la tai tuulivoimaloil­la, vaik­ka niiden tuotan­to onkin kylmem­mäl­lä keskimäärin suurempi.

   Suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen isoin ongel­ma on se että päästöt­tömistä sähkön­tuotan­to­tavoista se sopii hyvin yhteen vain biopolt­toainei­den kanssa.

   Vastaa

3. “Ydin­voimaloi­ta sul­je­taan vain hyvin har­voin kysyn­nän puut­teen vuok­si, mut­ta tämä tulee yleistymään kesäisin, jos Suomeen todel­la raken­net­taan kolme suur­ta ydinvoimalaa.”

   Vah­vasti speku­lati­ivi­nen väite huomioiden että jos asi­as­ta nyt ale­taan puhua, on real­is­tis­es­ti valmista aikaisin­taan joskus 2030 jol­loin Lovi­isan nykyiset ydin­voimalat ja iso joukko pienem­piä laitok­sia on pois­tet­tu käytöstä. 

   Pohjo­is­maid­en, Ran­skan, Hol­lan­nin ja Bel­gian välille syn­tyy lähivu­osi­na 1500 TWh:n vuo­tu­inen sähkö­markki­na, joka siis johtaa siihen että kesäisin sähkö vir­taa etelään, talvel­la pohjoiseen. Etelä- ja man­ner-Euroopan väliset yhtey­det kehit­tynevät yhtä lailla. 

   Lisäk­si vähin­tään yksi ydin­voimaloista on kesäkuukausi­na jatku­vasti vuosihuollossa.

   Suo­ma­laisia lie­nee 2030 on noin 300000 enem­män kuin nyky­isin. Öljyläm­mi­tyk­ses­tä on toiv­ot­tavasti päästy eroon, joka tarkoit­taa että kesäisin läm­mintä käyt­tövet­tä tuote­taan oleel­lis­es­ti nyky­istä enem­män sähköl­lä. Tämä koros­tuu entis­es­tään jos uusien mata­laen­er­giat­alo­jen kokon­aisen­er­gianku­lu­tus on niin pieni ettei niitä kan­na­ta kytkeä kaukolämpöverkkoon. 

   Edelleen, jos jostain syys­tä sähkön hin­ta uhkaisi tip­pua kesäl­lä hal­lit­se­mat­tomasti, se johtaisi siihen että kesäisin pien­imuo­toinen puupo­h­jainen kaukoläm­pö (joka toiv­ot­tavasti yleistyy) kor­vataan sähkö­vas­tuk­sil­la, ja säästetään puu talveksi.

   Iso kysymys­merk­ki on myös liikenne, jon­ka Vei­jo nos­ti esille jälleen kerran.

   Vastaa

4. Sähkö­markki­noille pitäisi saa­da jokin jär­jestelmä, jol­la kaikel­la tuote­tul­la ja tuo­dul­la sähköl­lä on yksikäsit­teinen kulut­ta­ja. Pitäisi olla julk­ista tietoa kuka on se yksilö/yritys joka käyt­tää ydin­sähköä, hiil­isähköä tai tuon­tisähköä (ja kenen töpseli vede­tään irti samal­la sekun­nil­la kun tuon­tisähköön tulee toim­i­tushäir­iö) Nykyiset vihreän sähkön ser­ti­fikaat­ti­jär­jestelmät ovat pahasti vajai­ta, kun osa ostaa oikeu­den käyt­tää “puh­das­ta” sähköä, mut­ta muut eivät joudu tun­nus­ta­maan käyt­tävän­sä “likaista” sähköä, vaan käyt­tävät sitä taval­lista seinästä tule­vaa sähköä.

   Vastaa

5. tcrown­in aja­tus olisi toteutet­tavis­sa nyky­isil­lä kauko-ohjat­tavil­la sähkömittareil­la: sähköt poik­ki niiltä kulut­ta­jil­ta, joiden val­it­se­ma sähkön­toimit­ta­ja ei pysty toimit­ta­maan sähköä. Vaik­ka aja­tus voi kuu­lostaa utopis­tiselta, eräät maakun­nal­liset sähkölaitok­set har­ras­ti­vat vas­taavaa jo pari vuosikym­men­tä sit­ten — sähköläm­mi­tys­talois­sa läm­mi­tyk­seen käytet­tävä sähkö oli oma­l­la vai­heel­laan, joka pis­tet­ti­in huip­puku­lu­tuk­sen aikaan poik­ki (yleen­sä tal­ven kovim­mil­la pakkasil­la). Sit­tem­min lie­nee tuo käytän­tö jäänyt pois, kun sähköy­htiötä on voin­ut vaihtaa.

   Vastaa

6. Sähkö­markki­noille pitäisi saa­da jokin jär­jestelmä, jol­la kaikel­la tuote­tul­la ja tuo­dul­la sähköl­lä on yksikäsit­teinen kulut­ta­ja.

   Mik­si muka? Se hämärtäisi tilan­net­ta vielä enem­män ja vain lisäisi nykyisen norp­pasähkö-anekau­pan houkut­tele­vu­ut­ta. Asian pitäisi toimia tosi­aan niin, että jos mak­saa “tuulisähköstä”, niin sit­ten töpselit tosi­aan ovat pimeinä tyynel­lä säällä. 

   Lisäk­si sen ongel­ma on, että se tar­joaa eri­laisen kan­nus­ti­men eri kulut­ta­jille. Puhu­mat­takaan sekundääri­markki­nas­ta, jos­sa oikeut­ta ostaa atom­isähköä kau­pat­taisi­in koval­la hin­nal­la. Tässä tilanteesta ihmis­ten pitäisi ostaa päivit­täiset kilo­wat­ti­tuntin­sa pörssistä päivit­täin. Syn­ty­isi vain välikäsi, joka ostaa könt­tänä jotain sähkö“bundlea” ja sit­ten myy sitä kulut­ta­jille, ja lop­ul­ta päästäisi­in nykyti­lanteeseen, sil­lä ero­tuk­sel­la, että välim­iehet ovat tulleet väli­in nos­ta­maan kuluttajahintoja. 

   Tämä toki lask­isi kulu­tus­ta, kun hin­ta nousee, mut­ta kos­ka se toimii täysin kuin vero, niin mik­sei sit­ten suo­raan lisätä sähköveroa ja las­ke­ta niil­läkin rahoil­la vaik­ka tuloveroja.

   Vastaa

7. “Ydin­voimaloi­ta sul­je­taan vain hyvin har­voin kysyn­nän puut­teen vuok­si, mut­ta tämä tulee yleistymään kesäisin, jos Suomeen todel­la raken­net­taan kolme suur­ta ydinvoimalaa.”

   Tai sit­ten sähkönkäyt­tö kehit­tyy niin, että hal­valle sähkölle on aina osta­jia. Mieleen tulee esim. plug-in hybri­di­en yleistymi­nen autoina. Jos niihin yhdis­tet­täisi­in sähkön tun­nit­tainen hin­noit­telu myös kulut­ta­jille ja jonkin­lainen ohjause­lek­tron­i­ik­ka, voisi­vat autonkäyt­täjät ohjel­moi­da auton­sa lataa­maan akku­ja vain jos sähkön hin­ta alit­taa tietyn tason. Muutenkin tun­nit­taisen ener­giahin­noit­telun kulut­ta­japäässä luulisi vaikut­ta­van kulu­tus­ta tasaavasti. 

   Tämä suo­sisi toisaal­ta ydinen­er­giaa, joka tuot­taa jatku­vasti mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan hal­paa sähköä, ja toisaal­ta tuulivoimaa, jon­ka tuotan­to vai­htelee reilusti. 

   Jos fos­si­ilis­ten polt­ta­mi­nen, joka on vesivoiman jäl­keen helpoiten säädet­tävää tuotan­toa, tehtäisi­in hyvin kalli­ik­si ja sitä myötä sähkön saami­nen tulisi kalli­ik­si sil­loin, kun halu­aa, ver­rat­tuna siihen, että suos­tuu jous­ta­maan kulu­tuk­sen ajanko­hdas­ta, olisi tilaa var­masti mitä eri­laisim­mille teknisille ratkaisuille, joil­la kulu­tus­ta voitaisi­in säädel­lä tuotan­non mukaan. Mieleen tulee esim. varaa­vat sähköläm­mit­täjät, jot­ka lataisi­vat läm­pöä sil­loin, kun sähkö on hal­paa ja vapaut­taisi­vat sitä sit­ten tasais­es­ti. Peri­aat­teessa näitä ratkaisu­ja on ollut jo ole­mas­sa pitkään, mut­ta tietotekni­ikan kehi­tyk­sen vuok­si niistä pitäisi olla mah­dol­lista tehdä näkymät­tömiä käyt­täjille. Käyt­täjän ei tarvit­sisi siis kytätä sähkömit­tarin hin­talukua, vaan hänen läm­mi­tysjär­jestelmän­sä ja auton akun lataa­ja tek­isi sen automaat­tis­es­ti ja älykkäästi.

   Vastaa

8. Saarel­ma, tun­ti­hin­noit­telu ei auta kau­si­vai­htelu­un mitään: sen sähköau­ton omis­ta­jan pitäisi lada­ta akku kesäku­us­sa ja käyt­tää lataus mar­rasku­us­sa. Vuorokau­den, viikon sisäi­nen vai­htelu on ylipään­sä pienehkö ongel­ma ver­rat­tuna kau­si­vai­htelu­un. Siihen ei ole oikein vai­h­toe­hto­ja, fos­si­ilis­ten lisäk­si, joko isot sähkönku­lut­ta­jat malli­in Tornion teräste­hdas pistää talvel­la tuotan­non kiin­ni, kulu­tushuip­pu­ja saadan pienen­net­tyä (sähköläm­mi­tys) ja/tai tuo­daan sähköä talvisin ja viedään kesäisin. Ongel­ma tuos­sa ulko­maankau­pas­sa on siir­toka­p­a­siteetin lisäk­si se että lähialueil­la on ihan samat kausivaihtelut.

   Vastaa

9. Tpyy­lu­o­ma: “Saarel­ma, tun­ti­hin­noit­telu ei auta kau­si­vai­htelu­un mitään: sen sähköau­ton omis­ta­jan pitäisi lada­ta akku kesäku­us­sa ja käyt­tää lataus marraskuussa.”

   Vaikut­taa­han se siihenkin. Ei min­ulle ainakaan tule eri­hin­taista sähköä kesäl­lä ja talvel­la, mut­ta jos hin­noit­telu toimisi tun­neit­tain (tai edes viikoit­tain), niin olisi­han se sil­loin selvää, että talvel­la olisi suurem­pi moti­vaa­tio säästää sähköä kuin kesällä.

   Suomes­sa­han on muus­ta maail­mas­ta poikkea­va sähköpi­ik­ki esim. joulu­aat­tona, kun “kaik­ki” tökkäävät kinkut uuni­in ja nap­saut­ta­vat saunan päälle. Jos hin­noit­telu olisi tarkem­paa, niin osa kävisi var­maan saunas­sa jo aaton­aat­tona, jol­loin kalli­in sähkön aikaan läm­mi­tyk­seenkin tarvit­taisi­in vähem­män sähköä. Lisäk­si kinkun voi ostaa valmi­ik­si paistettuna.

   Eikä sekään ole mah­do­ton­ta, että teol­lisu­us ajoit­taisi nyky­istä enem­män mm. huolto­seisokke­ja sähkön hin­to­jen mukaan (jos hin­taero olisi riit­tävän suuri).

   Ei tuo tietenkään ongel­maa poista, mut­ta olisi sil­lä kuitenkin vaiku­tus oikeaan suuntaan.

   Kari

   Vastaa

   1. Kar­ille:
      Teol­lisu­us pitää seisokke­ja sähkön hin­nan ollessa suuri, kos­ka teol­lisu­udelle on ole­mas­sa tun­tuhin­noit­telu. Tai siis vaik­ka ne osta­vat sähkön­sä taval­lisel­la hin­nal­la, ne voivat myy­dä sen takaisin pörssissä.

      Vastaa

10. Nyt en kyl­lä oikein ymmärtänyt Tiedemiehen kirjoitusta.

    “Mik­si muka? Se hämärtäisi tilan­net­ta vielä enem­män ja vain lisäisi nykyisen norp­pasähkö-anekau­pan houkuttelevuutta. ”

    Miten se hämärtäisi? Min­un mielestä kun se vain sel­ven­täisi markki­noi­ta, kun asi­akkaat tietäi­sivät mitä ostaisi­vat. Enkä oikein ymmär­rä jälkim­mäisenkään lauseen point­tia, jos tuo sit­ten lisäisi vihreän sähkön kysyn­tää muun sähkön kus­tan­nuk­sel­la, niin olisiko se sit­ten paha asia?

    “Lisäk­si sen ongel­ma on, että se tar­joaa eri­laisen kan­nus­ti­men eri kuluttajille. ”

    Mik­si se tar­joaa eri­laisen kan­nusi­men eri kulut­ta­jille ja mikä siinä on ongelma?

    “Puhu­mat­takaan sekundääri­markki­nas­ta, jos­sa oikeut­ta ostaa atom­isähköä kau­pat­taisi­in koval­la hinnalla.”

    Mik­si atom­isähkö olisi poikkeuk­sel­lisen kallista? Päin­vas­toin, ydin­voima kun ei ole kovin suosit­tua, niin tuon oikeu­den hin­ta voisi painua jopa negatiiviseksi.

    “Tässä tilanteesta ihmis­ten pitäisi ostaa päivit­täiset kilo­wat­ti­tuntin­sa pörssistä päivit­täin. Syn­ty­isi vain välikäsi, joka ostaa könt­tänä jotain sähkö”bundlea” ja sit­ten myy sitä kulut­ta­jille, ja lop­ul­ta päästäisi­in nykyti­lanteeseen, sil­lä ero­tuk­sel­la, että välim­iehet ovat tulleet väli­in nos­ta­maan kuluttajahintoja.”

    Mik­si nykyiset sähköy­htiöt eivät voisi toimia välim­iehinä, ja mik­si kulut­ta­jahin­nat nousi­si­vat? Kulut­ta­jahin­nat kyl­lä dif­fer­oi­tu­isi­vat, mut­ta min­un on kyl­lä vaikea nähdä, että kulut­ta­jan, joka olisi halukas osta­maan sähköä venäläis­es­tä ydin­voimalas­ta, hin­ta nousisi.

    Vastaa

11. Täy­tyy sanoa, että joil­tain osin en ymmär­rä sen parem­min Soin­in­vaaran kuin Ympäristöministeriönkään
    logi­ikkaa (jos ne toimi­vat kuvat­ul­la tavalla). 

    Olen samaa mieltä siinä, että inte­groidus­sa verkos­sa laskel­mat pitää tehdä tarkastellen kokon­ais­vaiku­tus­ta. Sitä en ymmär­rä, miten kaik­ki lisäku­lu­tus olisi hiililauhdesähköä. Jos niin olisi, sil­loin­han asialle ei tarvit­sisi eikä voisi tehdä mitään. Riit­täisi, että makail­isi kotona ja syl­jeske­lisi kat­toon, yrit­täen väl­tel­lä entropi­an lisääntymistä.

    Minus­ta lisäku­lu­tus on sitä sähköä, jota sen tuot­tamiseen raken­netaan, olet­taen että aikaisempi
    sähkön­tuotan­torakenne säi­lyy entisel­lään. Jos esimerkik­si Helsin­gin kaupun­ki lakkaisi tuot­ta­mas­ta sähkön­sä hiilel­lä ja siir­ty­isi vähem­män ympäristöä kulut­tavaan tuotan­to­ta­paan, sil­lä olisi merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta vain, jos säästyvä hiili jätet­täisi­in käyttämättä.

    Mar­gin­aalis­es­ti ajatellen mar­gin­aal­isähkö on sitä sähköä, jota tarvi­taan, kun ei tuule tai aurinko ei paista, jos vai­h­toe­htona pide­tään näitä uusi­u­tu­vaa ener­giaa hyväk­seen käyt­täviä sähkön­tuotan­to­muo­to­ja. Tai toinen tyyp­illi­nen tilanne, jol­loin sitä tarvi­taan, ovat kulu­tushuiput. Nähdäk­seni mar­gin­aal­isähkön tarve tulee säi­lymään ainakin entisel­lään, tuote­taan­pa lisäsähkö mil­lä menetelmäl­lä tahansa. Miten mar­gin­aal­isähkö pitäisi tuot­taa, siihen jol­lain muul­la on var­maan perustel­tu­ja mielipiteitä.

    Miten yksit­täi­nen kulut­ta­ja voi varmis­tua siitä, että hän käyt­tää kestävästi tuotet­tua sähköä? Val­it­se­mal­la sähkön­toimit­ta­jan, jon­ka tuotan­non tiede­tään kokon­aisu­udessaan ole­van tätä tyyp­piä. Mitä muut tekevät ei sit­ten enää ole yksit­täisen kulut­ta­jan ongel­ma. Tämäkin pätee vain peri­aat­teel­lisel­la tasol­la: käytän­nössä riip­pu­vu­ut­ta muun ihmiskun­nan käyt­täy­tymis­es­tä ei voi elim­i­noi­da täl­läkään taval­la. Asi­at on pystyt­tävä ratkaise­maan yhdessä, muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole. 

    Markki­na­t­aloudessa yksit­täi­nen kulut­ta­ja voi kuitenkin käyt­tää jär­jestelmän mukanaan tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia, kulut­ta­mal­la sitä, mikä edis­tää oikei­ta tuotan­to­tapo­ja (jos on pakko kulut­taa). Maaläm­pö on hyvä ratkaisu, mut­ta se ei poista raitio­vaunu­jen tarvit­se­man sähkön aiheut­ta­maa ongel­maa: sähkön­tuotan­to­ta­van val­it­semisel­la on merkitystä.

    Peri­aat­teessa kaik­ki Euroopan tarvit­se­ma sähkö voitaisi­in tuot­taa Saharaan sijoite­tu­in aurinkopa­neelein, mut­ta asi­as­sa on ainakin pari han­kalu­ut­ta: poli­it­tiset into­hi­mot niin Afrikas­sa kuin Euroopas­sakin ja sähkön­si­ir­to (niin ja öinen tuotan­tokatko, joka sat­tuu samaan aikaan, kun tarve on suurin). Sel­l­aisen kuvan olen ener­giantuotan­non näkymistä saanut, että jos­sain ei niin kovin kaukaises­sa tule­vaisu­udessa ener­giaa tulee ole­maan suh­teel­lisen hel­posti saatavil­la. Miten siihen tilanteeseen päästään, onkin huo­mat­tavasti mutkallisem­pi juttu.

    Ydinen­er­gia näyt­tää ole­van aika hyvä vai­h­toe­hto Suomen tilanteessa ole­valle maalle sitä parem­paa tule­vaisu­ut­ta odotel­lessa: aurinkoa kyl­lä riit­täisi kesäkaudel­la, mut­ta tuuli- sen parem­min kuin aurinkoen­er­giaakaan ei ole riit­tävästi sil­loin, kun sitä eniten tarvit­taisi­in eli talvisen korkea­paineen aikana.

    Vähän min­ua kyl­lä häm­mästyt­tää, minne keskustelu maa­pal­lon väestömäärästä katosi. Kuten totesin,
    ener­giantuotan­non kannal­ta jatku­va väestönkasvu ei vält­tämät­tä ole ongel­ma, jos opi­taan käyttämään
    auringonen­er­giaa niin suo­raan, että se, mitä ote­taan tal­teen, vähen­tää ilmake­hän läm­pen­e­mistä. Kaikista
    muista resurs­seista sen sijaan voi odot­taa tule­van puutet­ta, jos väestönkasvulle ei tehdä mitään ja muillekin halu­taan suurin piirtein sel­l­ainen elin­ta­so, kuin mitä län­si­mais­sa pide­tään itses­tään­selvyytenä. Kun ottaa huomioon, miten epä­var­moista tuotan­totek­i­jöistä maail­man elin­tarvike­tuotan­to esimerkik­si on riip­pu­vainen, ehkä kan­nat­taisi olla hie­man huolestuneempi.

    Mut­ta se taas on hie­man toinen juttu.

    Vastaa

12. Älykkäät sähkön­hin­taa hais­tel­e­vat lait­teet tar­joaisi­vat sähköy­htiölle työkalun estää verkon rom­ah­t­a­mi­nen ylikuor­mi­tustapauk­ses­sa. Verkon ylikuor­mittues­sa nos­te­taan het­kek­si hin­ta pil­vi­in ja osa kuor­mas­ta kytkey­ty­isi automaat­tis­es­ti irti. Tai sit­ten suo­ral­la sähköy­htiön käskykood­il­la, jos asi­akas olisi antanut luvan sel­l­aisen käyttöön.

    Varaa­va sähköläm­mi­tys voisi olla vieläkin jous­tavampi, jos se “luk­isi” netin kaut­ta sääen­nus­teen ja ennakoisi lämmitystarpeen.

    Kän­nykkäpuhelun hin­ta riip­puu puhelun kestos­ta, ajanko­hdas­ta, vas­taan­ot­ta­jan oper­aat­torista ja liit­tymä­tyyp­istä. Ja lasku tulee ker­ran kuukaudessa. Mil­lä lail­la olisi huono asia, jos myös sähkön hin­noit­telu­un saataisi­in enem­män jous­toa ja reagointinopetta.

    Vastaa

13. Tiedemies: Mikäli se vihreän sähkön tuotan­toy­htiösi ei osta sähkö­taseeseen­sa kor­vaavaa tuotan­toa sil­loin kun ei tuule, sähköt ihan oikeasti sam­mu­vat (eivät ehkä tosin kulut­ta­jal­ta vaan yhtiöltä, joka menee sitä rataa nurin sakko­mak­su­jen takia…).

    Voit ajatel­la sitä myös swap­pina: “tuuliy­htiö” ja “vesiy­htiö” sopi­vat tuotan­non vai­h­tamis­es­ta päit­täin riskienhallintamielessä.

    Vastaa

14. Kau­si­vai­htelus­ta. Kat­selin Fin­gridin tilas­to­ja. Niiden mukaan kulu­tuk­sen kau­si­vai­htelu heiluisi jostain 11GW:sta tam­miku­us­sa jon­nekin 8GW:in heinäku­us­sa. Vuorokau­den sisäi­nen vai­htelu taas olisi noin 2GW (siis nyt, talvel­la var­maan jonkin ver­ran enem­män). Eli saman­su­u­ruis­es­ta asi­as­ta minus­ta puhutaan. Ydin­voimaloiden kannal­ta juuri kau­si­vai­htelu ei ole niin suuri ongel­ma, kos­ka ydin­voimala pitää pan­na vuo­si­seisokki­in joka tapauk­ses­sa parista viikos­ta kuukau­teen. Nämä voidaan ajoit­taa kesään. Jos ajateltaisi­in, että Suomes­sa on 6 kpl 1GW:n ydin­voimalaa, joiden revi­sio olisi kuukau­den pitu­inen, niin kol­men kesäkuukau­den alem­mas­ta kysyn­nästä 2GW tulisi katet­tua pelkästään noil­la revi­sioil­la. Lisää voidaan var­maan säätää vesivoimal­la (eli juok­sut­taa talvel­la ja pitää padot kiin­ni kesäl­lä). Ja vielä jos men­nään koko Euroop­paa koske­vaan verkkoon, niin Etelä-Euroopan jäähdy­tys­tarve kesäl­lä tulee kuin nyrk­ki silmään suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden tuotan­nolle, jota ei voi­da myy­dä suo­ma­laisille sähkölämmittäjille. 

    Ja tääl­lä mainit­ti­in sit­ten suurku­lut­ta­jat, jot­ka voisi­vat myös ajoit­taa kulu­tuk­sen­sa kesään. En tosin tiedä, miten real­is­tista tämä on. 

    Ongel­mak­si jää siis edelleen tuo vuorokau­ti­nen vai­htelu, johon ei ydin­voimal­la tai tuulivoimal­la voi tehdä juu­ta eikä jaa­ta. Siinä minus­ta pienku­lut­ta­jien olisi hel­poin­ta tehdä se jous­to, kos­ka iso osa siitä kulu­tuk­ses­ta on nyky­isin sel­l­aista, että sen ajanko­h­ta ei ole eri­tyisen tärkeää kulut­ta­jalle, mut­ta hän ei kiin­nitä siihen mitään huomio­ta, kos­ka hin­ta on hänelle sama riip­pumat­ta ajanko­hdas­ta (Ok, kuumaa vet­tä kai tuote­taan yösähköl­lä nykyisinkin).

    Vastaa

15. Spot­tu. Ennusti; vuon­na 2030 sähköl­lä läm­mitetään yhä enen­pi kesäl­lä vettä. 

    Tekni­nen kehi­ty johtaa toiseen suun­taan. Nyky­isil­lä sähkön hin­noil­la on jo tyhjiöput­ki keräimil­lä kesäve­den läm­mit­tämi­nen edullisempaa,kuin sähköl­lä. Sys­teemin kuu­luu tietenkin varaa­ja, jot­ta päästään sade- ja pil­vi­jak­so­jen yli. Näi­den hin­ta on puolit­tunut paris­sa vuodessa.

    Ottakaa huomioon nois­sa ener­giaen­nusteis­sa että kehi­tys kul­kee säästö­jen suun­taan, sähkö kallis­tuu joka tapauk­ses­sa ja tekniset vim­paimet kehit­tyy ja tulee kan­nat­taviksi. Onhan jo nyt läh­es jokaises­sa suo­rasähkö läm­mit­teisessä talos­sa ilmaläm­pöpump­pu. Ja jol­la ei ole, hark­it­see sen hankkimista.

    Vastaa