Lentämisen syntisyys

19.10.2007 · Aihe: _ 

Kun tunnustin käyneeni Roomassa, syntyi tietysti kiivas keskustelu lentoliikenteen syntisyydestä. Yleinen käsitys ympäristöpiireissä on, että lentoliikenne on muihin matkustusmuotoihin verrattuna ylen turmiollista. Se on turmiollista, mutta niin on autoilu ja laivamatkustaminenkin.

Hiilidioksidipäästöjä laivamatka Ruotsiin aiheuttaa enemmän kuin lentomatka. Erityisen turmiollisia ovat Tallinnaan matkaavat pika-alukset.

Helsingin Sanomien kirjoittaja kirjoitti noin vuosi sitten muistaakseni jotakuinkin niin, että Tuusulasta autoillaan Helsinkiin pendelöivä ei pysty vuodessa käyttämään yhtä paljon polttoainetta kuin Thaimaanmatkailija. Väite ei pidä paikkaansa. Tiedossani ei ole tarkkaa polttoaineen kulutusta Thaimaaseen, mutta Kanariansaarille matkaava kuluttaa noin 200 litraa, joten ei liene kovin kaukana väite, että Thaimaan matkalla lorahtaa 300 litraa. Tuusulasta autoileva ajaa 60 km päivässä 250 kertaa vuodessa eli 15 000 kilometriä, mihin menee selvästi yli tuhat litsaa bensaa.

Paljon käytetään lentoliikenteen keskimääräistä polttoaineen kulutusta matkustajakilometriä kohden, mutta siinä on mukana myös lyhyitä kotimaanmatkoja pienillä puolityhjillä koneilla. Sitä kerrointa ei voi käyttää tilausmatkoihin, joissa lennetään täydellä isolla koneella kauas. Tässä suhteessa lomalle matkaavat tavikset ovat luultua vähemmän syntisiä. Kanariansaarten keikka vastaa vajaan 3000 kilometrin ajoa autolla – siis henkeä kohden.

Entä reittilennoilla lentävät? Moni voi pettää itseään väitteellä, että kone olisi lentänyt joka tapauksessa, joten minun matkastani ei paljon päästöjä tullut. Tämä on väärin ajateltu, mutta ei aina kokonaan väärin. Lentoyhtiöt myyvät nykyisin viimeiset istuinpaikat järkyttävän halvalla, koska tyhjien tuolien lennättämisessä ei ole mitään järkeä. Lentolipun varaaminen netissä on todellista uhkapeliä, sillä hinnat vaituvat melkein tunneittain. Taas halpamatkaavat tavikset saavat jonkinasteisen synninpäästön. Kone todella lentäisi ilman heitäkin. He maksavat lipuistaan niin vähän, ettei lentäminen niin matalilla maksuilla olisi kannattaisi mitenkään. Koneet lentävät liikematkustajien ja täyden hinnan muuten vain maksavien typerysten rahoilla, tavikset vain vähän avittavat lentoyhtiötä paikkaamaan kassaansa. Tämä hinnoittelupolitiikka on tehnyt koneista huomattavasti täydempiä, mikä parantaa yksittäisen matkan ekotasetta.

Hyvä nyrkkisääntö on, että tuet lentoliikennettä siinä suhteessa kuin olet lentolipustasi maksanut, halpalentoja kärkkyvät opiskelijat siis aika vähän.

Kun Finnairilla oli monopoli, se otti suuria voittoja esimerkiksi Helsinki-Oulu -väliltä ja tuki näillä voitoilla vähäliikenteisempiä reittejä. Kilpailu on tehnyt tämän ristisubvention mahdottomaksi. Joku voi pitää tätä aluepoliittisesti epäreiluna, mutta ekologisesti se on perusteltua. Nuo vähäliikenteiset reitit vasta todellista ekotörsäystä ovat. Noiden kannattamattomien kenttien sulkemisessa on toinenkin hyvä puoli. Esimerkiksi kun liikenne Lappeenrantaa loppui, saimme kauppakamarillisen elinkeinoelämän vaikuttajia vaatimaan parempia junayhteyksiä.

Lentoliikenne lentää verottomalla polttoaineella, mikä on väärin. Jos kerosiinistä perittäisiin veroa yhtä paljon kuin kevyestä polttoöljystä, kanarain saarten matka kallistuisi12 eurolla, dieselpolttoaineen vero nostaisi hintaa 62 euroa ja bensavero 116 euroa. Mikään näistä ei lopettaisi lentoliikennettä.

Entä miten kävisi halvoille lipuillereittikoneissa? En tunne lentoyhtiöiden hinnoittelualgoritmeja – se on hyvin ovelaa peliä – mutta intuitiivisesti tuntuisi siltä, että yhtä halvalla ne viimeiset paikat menisivät kuin nytkin; nehän eräässä mielessä huutokaupataan eniten tarjoaville. Lennon varsinaiset maksajat, liikematkustajat, sen lisämaksun joutuisivat maksamaan. Lentoja olisi vähemmän, joten ehkä se huutokauppahinta niistä viimeisistä paikoista nousisi myös. En tiedä.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Lentämisen syntisyys”

  1. Pekka Raukko kirjoitti 19.10.2007 kello 20:15

    Kanarialle on matkaa n.5800km. Thaimaahan n. 9700km.
    Päästölaskuri antoin päästöjä 1,29 tonnia ja 2,24 tonnia.

    Näillä arvoilla arviosi Thaimaan lorahduksesta meni hieman alakanttiin, eli se olisi todellisuudessa n.360 litraa.

    Laskelmassasi on lisäksi edelleen se erikoinen oletus, että lentokonen on aina täynnä, ja autossa ei koskaan ole muita kuin kuski. Molemmat oletukset lienevät elämälle vieraita ja lentokoneen täyttöaste on jossain 60% paikkeilla, ja autossa on keskimäärin hieman vajaa 2 henkeä.
    Ja jos lentokonen valitaan oletusarvoisesti uusinta tekniikkaa olevaksi, niin on kai kohtuullista valita autoksikin uusi pikkudiesel, 4,5 l/100km.

    Tasaamalla puntit näillä mielestäni kohtuullisilla oletuksilla ajelee Tuusulasta vuoden 360 litralla ja Thaimaassa käy n.600 litralla.

    Olennaista on kuitenkin huomata, että haitilaisia, joiden päästöt ovat keskimäärin 50 kg/vuosi, elelee vuoden arkisissa ympyröissä yhden Thaimaan matkan päästöillä 44 henkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2007 kello 20:26

    Lomamatkat myydään aina täyteen (99%). Edelleen kulutus ei ole suoraan verrannollinen matkaan, koska vaakalento on eri asia kuin nousu.
    Laskelmassa on käytetty niitä lentokoneita, joilla lomamatkat lennetään, ei parhaita myynnissä olevia koneita. Niitä on oikeutettua verrata niihin autoihin, joita meillä käytetään. Verrattiin pendelöijään,joiden kohdalla – se on myönnettävä, matkassa on kai 1,3 henkeä. En edelleenkään halua puoluestella lentämistä vaan sanoa, ettei pitäisi vähätellä autoilun haittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 19.10.2007 kello 20:45

    Jos Finnairin lentokone on keskimäärin alle 80% täynnä, niin Finnair on keskimäärin konkurssissa. Tai näin olen antanut itselleni kertoa.

    Päivän pähkinä: Luultavasti suomalainen turisti Thaimaassa tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin sama ihminen talvella Suomessa, kuinkahan kauan tarvitsisi viipyä Thaimaassa jotta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aleksi kirjoitti 19.10.2007 kello 21:10

    Huomionarvoinen seikka on myös, että lentoliikenteen päästöt saattavat mahdollisesti olla haitallisempia kuin esimerkiksi autoliikenteen. Asiasta ei nähdäkseni ole vielä täysin yhteisymmärrystä, mutta muistan lukeneeni Saksan ympäristöministeriön laskevan lentoemissiot kertoimella 1.8.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2007 kello 21:15

    “Päivän pähkinä: Luultavasti suomalainen turisti Thaimaassa tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin sama ihminen talvella Suomessa, kuinkahan kauan tarvitsisi viipyä Thaimaassa jotta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?”

    Jos hän asuu kivihiililauhteella (=sähkö) lämmitetyssä omakotitalossa sydäntalvella, päässä laskien kolme viikkoa riittää, mutta silloin pitää kääntää lämpö kokonaan pois päältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2007 kello 21:18

    “Huomionarvoinen seikka on myös, että lentoliikenteen päästöt saattavat mahdollisesti olla haitallisempia kuin esimerkiksi autoliikenteen.”

    Tästä minunkin piti huomauttaa. Minulle tämä argumentti on jäänyt vähän tuntemattomaksi, vaikka olen sen kuullutkin. Vaikka hiilidioksidi olisi haitallisempaa yläilmakehässä, minun fysiikan tietojeni mukaan se kyllä sekoittu aika pian.

    Otsinikehän suhteen voi olla myös eroja, mutta aiemmissa keskusteluissa tämä koski yliäänikoneita, jotka lensivät vielä paljon korkeammalla.

    Jos joku tietää tästä enemmän, voisi vaikka kertoa ja laittaa lähteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Raukko kirjoitti 19.10.2007 kello 22:47

    Polttoaineen kulutus ei ole suoraan verrannollisia matkan pituuteen, mutta se on suoraan verrannollinen päästöjen määrään.
    Käytin päästöjen laskemiseen laskuria, jonka oletan ottavan laskut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Suomalainen laskee käsittääkseni talonsa lämpötilaa keskimäärin vain muutamia asteita lähtiessään lomalle etelään. Osa ei sitäkään. Saatu säästö menee helposti hotellin ilmastointiin lomakohteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. az kirjoitti 20.10.2007 kello 0:41

    (Itse en CO2-hysteriaan tieteellisistä syistä – joita ei ole tässä yhteydessä syytä ruveta toistelemaan – usko, mutta voinen silti kommentoida asiaa hypoteettisesti näkökulmasta, olinhan alarmisti kymmenkunta vuotta.)

    Hyvän karman ostaminen korkeammin veroin ja lentomaksuin on paljolti elitististä itsekusetusta. Oletetaan, että kaikilla ihmisillä olisi varaa näihin veroihin ja maksuihin. Mitä me tekisimme kertyneille varoilla? Ostaisimme uuden maapallon? Antaisimme rahat tiedemiehille ja sormet ristissä odottaisimme teknologiakeskusten ulkopuolella? Istuttaisimme vimmalla puita, ampuisimme nokea yläilmakehään, kasvattaisimme tyynellämerellä leväkasvustoja sitomaan CO2:ta?

    Aktuaalisesti lopputulemana on sulkea toisenluokan kansalaisia lentomatkustamisen ulkopuolelle, ajaa toisenluokan kansalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi.

    Rikkaimmilla tulee olemaan edelleen varaa matkustaa. Vielä kun verrataan perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen käteen jäävää osuutta, niin erot ovat moninkertaisia puhtaaseen palkkavertailuun nähden.

    Ode teki matkan Italiaan (ja jonkun kommentoijan mukaan keväällä myös Kanadaan?). Satu Hassi on television ilmastokeskustelussa myöntänyt matkustavansa viikottain Brysselin ja Suomen väliä, koska hänen täytyy päästä viettämään vapaa-aikaa perheensä kanssa. Tarja Cronberg on lentänyt Helsingin ja Pohjois-Karjalan väliä (oliko tämä “vasta todellista ekotörsäystä on”?), ja käsittääkseni ajaa edelleen bensasyöpöllä katumaasturilla, jonka kulutusta ei vähennä kosmeettinen biopolttoaineeseen vaihtaminen, jonka tase nykyisellään voi olla jopa huonompi. Merikukka Forsius kampanjoi ilmastoteemalla eduskuntaan, ja osti vaalien jälkeen lähes tuplasti yli suositusten kuluttavan katumaasturin, käytyään ensin ruskettumassa Kanarialla.
    Oras Tynkkynen taisi päiväkirjassaan kirjoittaa kesällä tekemästään lomamatkasta Bostoniin, Yhdysvaltoihin. (Vihreällä puolueella on tuuria, että en ole kilpailevan puolueen agitaattori. Kaivaisin meinaan kaiken tällaisen esille 2011 vaalien alla, ja syöttäisin sitä armottomasti mediaan tuttujen lehtimiesten kautta luodakseni mielikuvan, etteivät vihreät ole sen parempia kuin muutkaan, ja että heidän kritiikkinsä on pitkälti tekopyhää.)

    Mitä olisi maailman CO2-tase, jos kaikki lomailisivat samoissa määrin kuin näkyvät vihreät lomailevat?

    Hintojen ja maksujen nostamisen jälkeen näkyvät vihreät voivat edelleen mennä lomamatkoille, se kun on niin mukavaa, virkistävää, mielenkiintoista, avartavaa ja hauskaa. Tavallisella tallaajalla tuskin tulee entiseen tapaan jäämään auton bensalaskun, lämmityskulujen ym. jälkeen varoja Thaimaan-matkaan.

    Sama filosofia on ehdotettujen globaalien CO2-verojen, energia-“avun” ym. takana. Hidastaa köyhimpien energia-intensiivistä kehittymistä. Emme ikinä voi maksaa heille kompensaationa niin monia miljardeja, että se kompensoisi menetykset (mistä syystä on esim. ihan turha haaveilla Intiaa tai Kiinaa mukaan seuraavalle Kioton kierrokselle muuta kuin vesitetyssä kosmeettisessa muodossa).

    Tässä valossa “maailmanparantaminen” on juuri sitä, miksi Pentti Linkola kuvasi sitä yli 20 vuotta sitten, erkaantuessaan vihreästä liikkeestä, jonka esitän nyt omin sanoin. Identiteetillinen trippi, että on hauskaa, että on parhaita bileitä ja punaviiniä, ja voi sanoa olevansa hyvä tyyppi ja ehkä uskoakin siihen, ja voi jopa jaksaa tehdäkin jotain konkreettista, jos viitsii ja on kaunis päivä ja hyvät fiilikset.

    Jokainen on valmis vaatimaan “maailmanpelastamista” kunhan muut rupeavat maksumiehiksi. Ei minun ainutkertaisuudestani, ei minun unelmieni hinnalla.

    Itse haaveilen nuorena ihmisenä maailmankiertämisestä, kunhan saan imettyä kapitalismilta riittävästi tuohta. Unelmani on mm. matkustaa Santiago de Chilesta Pääsiäis-saarille.

    Olisi kiva joskus pystyä avoimesti keskustelemaan maailmanparannuksen psykologiasta ja henkilökohtaisuudesta. Tämä on monella hyvin vaikea aihe keskustella, vihjaus etteivät mainostettu minäkuva ja teot välttämättä kohtaa, etteivät maailmanparantajat kovinkaan usein seuraa omia ihanteitaan, ja löytävät tälle ties minkälaisia oikeutuksia. Mutta ehkä asia ei sittenkään ole näin yksioikoinen. Heitänpä samalla Osmolle haasteen futuuriseen blogikirjoitukseen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2007 kello 3:12

    “Polttoaineen kulutus ei ole suoraan verrannollisia matkan pituuteen, mutta se on suoraan verrannollinen päästöjen määrään.
    Käytin päästöjen laskemiseen laskuria, jonka oletan ottavan laskut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Mikäli Pekka Raukko käytti tätä laskuria kuten minä sitä käytin, hän sälytti liikematkustajien syntejä lomamatkailijoille. Liikematkustajat lentävät puolityhjillä koneilla, jotka usein ovat vielä pieniä ja lomamatkaajat isoilla ja täyteen ahdetuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2007 kello 3:16

    Nimimerkille az haluaisin sanoa energiaveroista, ettei niistä saatuja rahoja ole tarkoitus haudata maahan tai ampua avaruuteen, vaan niiillä alennetaan vastaavasti muuta verotusta tai ne jaetaan kansalle tasan euroa/nenä suhteessa. Näin tehdään paljon energiaa kuluttavat toiminnot kalliiksi ja työvaltaiset halvoisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pekka Raukko kirjoitti 20.10.2007 kello 9:54

    Käytin laskuria suhteuttamaan Kanarian ja Thaimaan matkat toisiinsa. Laskin siis molemmille päästöt samoilla oletuksilla.
    Sen jälkeen tein verrannon, jossa käytin sinun antamaa “Kanarian lorahdusta”, eli 200 litraa.
    Eri täyttöasteiden suhteelliset päästöerot kai säilyvä kohteesta riippumatta.

    Olen tosin tehnyt pienen laskuvirheen ja Thaimaan matkan kulutus on 347 litraa, eikä 360 litraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2007 kello 10:38

    Hyvä, noin laskien se on varmaankin oikein – ja siis selvästi vähemmän kuin menee vuodessa pendelöintiin Tuusulasta Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka Raukko kirjoitti 20.10.2007 kello 11:30

    OK. Tuusulasta töihin Helsinkiin autoileva käyttää enemmän polttoainetta autoiluun, mikäli lentää vain kerran vuodessa. Osa autoilevista tuusulalaista tosin lentää kaksi tai useampia lentoja vuodessa.

    En periaatteellisista syistä lennä, joten en tunne lomalentojen täyttöasteita. Netistäkin löysin vain epämääräisiä “hyvällä täyttöasteella” ilmaisuja. 99% tuntuu kuitenkin keskiarvona epätodellisen korkealta.
    Ja osa lomailijoista on kuulemma nykyisin ns. “omatoimimatkaajia”, jotka käyttävät reittilentoja.

    Tämäkin keskustelu osoittaa hyvin, kuinka on mahdollista vedättää laskelmia haluttuun suuntaan puolin jos toisinkin.
    Reilusti yli 1000 litraa Tuusula Helsinki välillä tarkoittaisi sillä 1,3 täyttöasteella reilusti yli 9 litraa/100km. Se on kai nykyisellä autokannalla yläkanttiin.
    6 litraa/100km tarkoittaisi n. 700 litran lorahdusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Sinivihreä kirjoitti 22.10.2007 kello 14:27

    “…Suomessa, kuinkahan kauan tarvitsisi viipyä Thaimaassa jotta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?””

    Tuota ajattelumallia jatkamalla, päätyy varsin pian toteamaan, että kenenkään ei pitäisi asua Suomessa, mikä lienee kyllä… totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2007 kello 14:54

    Siis talvisin. voivat miljoonat muuttolinnut olla väärässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sinivihreä kirjoitti 22.10.2007 kello 15:24

    Eivät muuttolinnut ole väärässä. Jos Suomen valtio oikeasti haluaisi olla tehokkaasti pelastamassa maapallon ilmastoa tunnustettaisiin, että esi-isämme kääntyivät aikoinaan vikasuuntaan ja hankittaisiin kaikille suomalaisille menolippu lämpimään.

    Tätä odotellessa kohtuullinen kansallinen ilmastoteko olisi se, että Suomen kouluissa alettaisiin opettaa lämpimien maiden kieliä. Näin tulevaisuudessa suomalaisille avautuisi elämässään mahdollisuus pienentää ekologista jalanjälkeään siirtymällä etelään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Aleksi Knuutila kirjoitti 27.10.2007 kello 13:10

    Lentoliikenteen päästöjen erityisen voimakkaat haitat eivät ilmeisesti perustu niinkään hiilidioksidiin, kuin niiden luomiin pilviin, joita ilmeisesti kutsutaan tiivistysjuoviksi. Tärkeimpiä artikkeleita aiheesta on Naturessa julkaistu Stuber et al: The importance of the diurnal and annual cycle of air traffic for contrail radiative forcing.

    http://www.nature.com/nature/journal/v441/n7095/abs/nature04877.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Teme kirjoitti 31.10.2007 kello 22:44

    “kuinkahan kauan tarvitsisi viipyä Thaimaassa jotta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?”

    Joku laski, että noin kuukausi siihen menisi, olettaine kyseessä olisi ns. rantaloma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus