Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla

Kim­mo Oksa­nen kir­joit­ti 1.9. HS:n pääkir­joi­tus­sivul­la, kuin­ka epäoikeu­den­mukaises­ti Van­taa kohtelee Sarak­sen tilan omis­tavaa perikun­taa, jon­ka mai­ta on tarkoi­tus lunas­taa asun­to­tuotan­toon 43,4 hehtaaria Van­taal­la. Kyse ei ole perikun­nan halus­ta säi­lyt­tää maati­la maati­lana, vaan rahas­ta. Van­taa on tar­jon­nut maat­alouskäytössä olleesta maas­ta 55 000 euroa hehtaar­il­ta, mut­ta perikun­ta halu­aa 265 000 euroa hehtaarilta.

Kim­mo Oksasen mielestä on epäoikeu­den­mukaista, että Van­taa halu­aa maapo­h­jan arvon­nousun itselleen. Jat­ka lukemista “Sarak­sen tilan maid­en lunas­tus Vantaalla”

Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoomus­ta per­hea­sun­to­jen suosimis­es­ta Helsingis­sä. Hänen mukaansa kokoomuk­sen tavoit­teena muinaises­sa 75 neliön sään­nössä oli han­kkia kaupunki­in kokoomus­ta äänestäviä hyviä veron­mak­sajia vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomus­laiset äläh­tivät ja sanoi­vat Met­solan syytök­sen ole­van käsit­tämätön­tä potaskaa, Met­so­la otti yhteyt­tä min­u­un saadak­seen vahvis­tuk­sen teo­ri­alleen. Min­un oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­siper­hei­den puolustamisesta

Tavoit­teenani ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sajia vaan puo­lus­taa lap­siper­heitä. Sinän­sä olen sitä mieltä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­si­ivista hyvien veron­mak­sajien valikoimista, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei olisi mitenkään moraali­ton­ta, mut­ta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä moti­iveil­la muut puolueet tuon tavoit­teen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomus­laiset lask­i­vat juuri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­teesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaik­ki siltä istu­mal­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja keskipinta-alanormi”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

Esi­tys­lis­tan voi lukea tästä.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite kos­kee valmis­telun aloit­tamista. Siinä on vis­si ero, kos­ka myön­teinen kan­ta valmis­telu­un ei tarkoi­ta, että hyväksy­isi lop­putu­lok­sen, jos se menee jotenkin kum­malliseen suuntaan.

Viras­to vas­tus­taa aja­tus­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, kos­ka se tuo viras­ton mukaan ympäristömin­is­ter­iön osa­puolek­si Helsin­gin kehit­tämiseen. On kyl­lä san­ot­ta­va, että val­tio­val­lan (kesk) panos Helsin­gin kaupunkiku­vaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osat­tu sanoa, kuin­ka vankan veto-oikeu­den kaupunkipuis­to val­ti­olle antaisi. Varot­ta­vana esimerkkinä pidet­ti­in las­ten seikkailupuis­toa Hämeen­lin­nan Ahvenis­tol­la, jos­sa ympäristömin­is­ter­iö ilmoit­ti kan­tanaan, ettei sel­l­ainen toim­inta sovi kaupunkipuis­toon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mie­le­nil­maisun tasolle, kos­ka seikkailupuis­to Hämeen­lin­nas­sa kuitenkin on. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.9.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016

Link­ki lis­taan tässä

Sörkan vanki­lan alueelle asukkaita 

Sörkan vanki­lan alueel­la, muurien ulkop­uolel­la, muute­taan vankein­hoidon käytössä ole­via raken­nuk­sia asuin­raken­nuk­sik­si ja raken­netaan kolme pien­tä raken­nus­ta lisää, yhteen­sä run­sas 100 neliötä. Uut­ta asuinker­rosalaa tulee vajaat 4000 k‑m2 eli sata asukas­ta (elleivät asu nois­sa raken­nuk­sis­sa jo).

Iso kysymys odot­taa yhä ratkaisua: kan­nat­taisiko itse vanki­la siirtää muualle ja ottaa mit­ta­va vanki­la-alue asuntokäyttöön.

Toimis­to- ja liiketilo­jen pysäköintinormi

Helsin­ki säätelee keskus­tas­sa toimis­to­jen pysäköin­tiä mak­simi­normein tor­juak­seen katu­verkon ruuhkau­mista ja keskusten ulkop­uolel­la min­imi­normein tur­vatak­seen sen, että työn­tek­i­jät eivät pysäköi yleisille alueille.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 30.8.2016”

Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hal­li­tus hark­it­see varain­si­ir­toveron pois­tamista tai alen­tamista, jot­ta muut­to työn ääreen helpot­tuisi. Asun­toi­hin kohdis­tu­va varain­si­ir­tovero­han on erään­lainen muuttovero.

Varain­si­ir­toveron huonoi­hin puoli­in kuu­luu, että se luk­it­see ihmisiä asumaan väärin sijait­se­vi­in ja väärän kokoisi­in asun­toi­hin. Vaik­ka vero on omakoti­talois­sa (kiin­teistö) korkeampi kuin asun­to-osakkeis­sa, se syr­jii eri­tyis­es­ti kaupunkien ker­rostaloa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheästi omako­ti­a­sui­in ver­rat­tuna.  Asun­to-osakkeis­sa varain­si­ir­tovero on kak­si pros­ent­tia myyntihinnasta.

Suomes­sa on edullisem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asun­nos­sa, kos­ka vuokra-asum­ista rasit­taa vuokravero, joka on tapauk­ses­ta riip­puen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylit­tää yhtiö­vastik­keen ja muut vuokranan­ta­jan hyväksyt­tävät kulut.  Sil­lä kum­man rahak­si kut­su­taan sitä osaa vuokras­ta, joka tilitetään val­ti­olle, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Muodol­lis­es­ti tämä on vuokranan­ta­jan rahaa, mut­ta mikään ei muut­tuisi, jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta ja vuokralaista verotet­taisi­in vuokran­mak­sus­ta yhtä paljon kuin nyt verote­taan vuokranan­ta­jaa. Tässä laskel­mas­sa tätä vuokraa rasit­tavaa veroa pide­tään vuokran mak­sa­jan menona, kos­ka hänen tililtään sekin raha menee korkeam­pana vuokrana. Jat­ka lukemista “Mitä hait­taa on varainsiirtoverosta?”

Vantaa kirii väestönkasvussa

Väestönkasvu 2010 2016 II

Helsin­gin seudun väestönkasvu on hie­man kiihtynyt alku­vuodes­ta. Van­taa on kirinyt väestönkasvus­sa nopeasti – Kehän­radan lähiöitä raken­netaan vauhdil­la. Muut­to Helsinki­in on vähän hiipunut huip­puryn­täyk­sen ajoista. Tämä on ymmär­ret­tävää, sil­lä västönkasvu ylit­ti mon­e­na vuon­na sen, mitä asun­to­tuotan­to olisi aiheut­tanut – asum­isväljyy­den kasvu oli kään­tynyt negati­ivisek­si, eikä sitä voi pitkään jatkua. Nyt aloitet­tu­ja asuin­raken­nuk­sia on niin paljon, että Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu kiihtynee uud­estaan – samoin var­maankin Espoon metron imussa.

Sekä Helsin­gin että koko seudun toteu­tunut väestönkasvu ylit­tää selvästi ne ennus­teet, joiden poh­jal­ta Helsin­gin yleiskaavaa on tehty. Niis­sä Helsin­gin asukasluku kas­vaisi 38 vuodessa 260 000 asukkaal­la eli Helsin­ki vajaal­la 7000 ja seu­tu vajaal­la 16 000 asukkaal­la vuodessa. Jat­ka lukemista “Van­taa kirii väestönkasvussa”

Ljubljana, Euroopan viherpääkaupunki 2016

Olemme vai­moni kanssa pää­tyneet Inter­rail-matkalla Ljubl­janaan, jos­sa olen ollut kak­si ker­taa aiem­minkin. Muistin vähän kuluneen näköisen eikä niin kauhean attrak­ti­ivisen Ljubl­janan, mut­ta tämä oli muut­tunut valtavasti.

Autoil­ta oli siir­ret­ty merkit­tävästi tilaa jalanku­l­ulle ja pyöräi­lylle, talo­ja kohen­net­tu ja ennen kaikkea joen­var­ren ”suuri baari- ja rav­in­to­la-alue” on todel­la hieno ja tyy­likäs – ja vapaa autoista.

Tästä kaikesta komis­sio on palkin­nut Ljubl­janaa vuo­den 2016 viher­pääkaupun­gin arvol­la. Jat­ka lukemista “Ljubl­jana, Euroopan viher­pääkaupun­ki 2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.6.2016

Meil­lä on vain pöy­dälle pan­tu­ja asioita.

Kulosaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

Nämä ovat lähin­nä suo­jelu­o­hjeet. Ajat­telin esit­tää palau­tus­ta ajatuk­sel­la, että tiivistämiseen voisi suh­tau­tua vähän suopeammin.

Kulosaaaren ostarin ase­makaa­van periaate

On liik­keel­lä aja­tus palaut­taa tämäkin ohjeena, että koko ostarin saa purkaa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.6.2016”

Puheeni valtuustossa AM-ohjelmasta

(Todel­li­nen puhe oli vähän lyhyem­pi neljän min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi)

Tämä asun­topoli­it­ti­nen keskustelu on ollut melko ide­ol­o­gista. Ide­olo­giois­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta asun­tokysymys on myös voimakkaasti talous­te­o­reet­ti­nen. Joskus aat­teel­lis­es­ti oikean­su­un­taisil­ta kuu­losta­vat toimet johta­vat tosi­asi­as­sa aivan eri suuntaan.

Asumisen korkea hin­ta on aikamme suurimpia sosi­aal­isia vääryyk­siä. Tämä osa Paa­vo Arhin­mäen retori­ikkaan pain­ot­tuneessa puheessa oli aivan totta.

Asumisen hin­ta on nous­sut nimeno­maan Helsingis­sä. Jos ver­rataan asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä koko maan keskimääräiseen, hin­nat ovat nousseet Helsingis­sä ja vain Helsingis­sä. Espoos­sa ja Van­taal­la hin­nat ovat nousseet suun­nilleen samaan tahti­in koko maan kanssa, ja kehyskun­nis­sa jopa selvästi koko maa­ta hitaammin.

Olem­meko siis epäon­nis­tuneet? Niin kum­malliselta kuin se kuu­lostaakin, tämä on osoi­tus Helsin­gin onnis­tu­mis­es­ta suh­teessa naa­purei­hin­sa ja suh­teessa koko maa­han.  Olemme tehneet Helsingistä niin hyvän ja houkut­tel­e­van, että aivan liian monia halu­aisi Helsinki­in asumaan. Liian moni suh­teessa asun­to­jen määrään. Asun­to­jen hin­to­ja ei saa alas kuin joko tekemäl­lä Helsingistä huonom­man paikan asua tai rak­en­ta­mal­la asun­to­ja lisää – ja hyvin paljon. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa AM-ohjelmasta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016

Kok­ouk­sen tärkein saia oli yleiskaa­va, jos­ta olen kir­joit­tanut eril­lisen postauksen.

Esi­tys raide­jok­erin tekni­nen asemakaava

Laki vaatii nyky­isin, että ktu­alueen muu­tok­sen merk­itään ase­makaavaan. Näitä muu­tok­sia tulee Jok­erin takia aika paljon. Ennen ei oltu niin tarkko­ja. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä on tehty ilman mitään ase­makaa­van tuot­tamia hidasteita.

Ihan joka paikas­sa ratali­na ei ole var­ma – esimerkik­si Viikissä Lah­den tien jäl­keen on yht­enä mah­dol­lisuute­na kiertää Pris­ma pohjoispuolelta.

Raide­jok­eri on mit­ta­va kaupunki­taloudelli­nen investoin­ti. Ehkä oheinen kuva ker­too, miten kyse on vähän eri asi­as­ta kuin siinä, että yritetään vaan kehit­tää nyky­istä bus­siy­hteyt­tä niin, etteivät bus­sit pariudu.

Karhunkaatajantie
Viilar­in­tien visiontikuva

Viilar­in­ti­etä läheltä metrovarikkoa on visioitu täl­laista maisemaa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016”