(Esityslistaan tästä)
Kaivoskallion huvilat Laajasalossa
Pyysin pöydälle, koska oli esitetty väite, että kaava katkaisee viheryhteyden. Jos näin on, kymmenen pientaloa on aika vähän oikeuttamaan sellaista. Selvitetään, miten on.
Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet
Lautakunta lisäili ohjeita yksimielisesti, äänestäen tai esittelijän yhdyttyä muutoksiin:
-Hankkeesta järjestetään arkkitehtikilpailu
‑Reitti Vuosaaren metroasemalta kauppakeskukseen rakennetaan valmiiksi
‑Kiinnitetään huomiota tuulisuuteen ja varjostukseen
‑Varaudutaan lukion tontin osalta tilatarpeen kasvuun
‑Vältetään massiivisia muurimaisia rakenteita.
Ida Aalbergin tien opiskelija-asunnot
Annoimme kaavan mennä, koska kaavassa ei ollut vikaa. Minua ihmetyttää, miksi opiskelijajärjestöt myyvät opiskelija-asuntolan sijoitusasunoiksi samalla, kun ne mankuvat lisää tontteja opiskelija-asunnoille. Tämä ei kuitenkaan ole meidän lautakuntamme asioita, vaan kuuluu kiinteistölautakunnalle.
Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu
Pyysin pöydälle, sillä aina tarkkanäköinen Mikko Särelä oli huomannut, ettei alueen itäosasta ole merkitty yhteystarvetta länsiosaan, vaan pitäisi kiertää Pasilan sillan kautta. Yritetään miettiä pehmeätä suositusta yhteyden suunnittelulle.
Sen “viheryhteyden” katkaisee kyllä joka tapauksessa Koirasaarentie ratikkakiskoineen. Olisi eri asia jos sillä kohdalla olisi kävelykatualue jonka yli voi vapaasti hakeutua yhdeltä viheraiheelta toiselle vaistonsa varassa luontoa seuraten.
Koirasaarentien raiskio on tosiaankin varoittava esimerkki nykyisestä raiderakentamisesta. Miksi nämä väylät vievät moottoritien verran tilaa maisemasta?
Jokainen raitiovaunureittejä Vartiosaareen ja Ramsinniemeen haikaileva voisi käydä Laajasalossa Tahvonlahden pohjukassa katsomassa, miltä karttojen linjaukset tarkoittavat käytännössä.
Vanhaa Koirasaarentietä on kehitetty niin, että maisemassa on nyt valtavan levyinen kallioiseen maastoon louhittu ruhje keskellä vanhaa hienoa metsää ja luontoaluetta.
En tiedä tarkemmin taustoja opiskelija-asuntojen järjestelyille mutta jos asuntopuolella kysyntä on yksiöissä ja tarjonta 60–70 luvulla rakennetuissa soluasunnoissa niin voi hyvin olla järkevää muuttaa solut 3 huonetta + keittiö asunnoiksi ja rakennuttaa uusia yksiöitä ja yhteistiloja sisältäviä rakennuksia noilla myyntituloilla ?
Tätä minäkin veikkaan. Useimmille nykyopiskelijoille ei oikein soluasunnot kelpaa. Vanhana kääkkänä, jonka mielestä oli ylellisyyttä päästä neljäntenä opiskeluvuonna Teekkarikylässä muuttamaan kahden hengen huoneesta omaan huoneeseen kuuden hengen soluun, tätä on joskus vaikea ymmärtää, mutta ajat muuttuvat.
Ilmeisesti opiskelijajärjestö on laskenut, että tulee edullisemmaksi myydä talot ja rakentaa kokonaan uudet asunnot kuin kuin muuttaa remonttikunnossa olevia soluasuntoja yksiöiksi.
Raitiovaunu kuuluu kaupunkiin. Tehdään ensin se kaupunki: kuusi kerrosta tiiviissä umpikorttelissa. Nythän käytännössä ei enää Hesperianpuistikon pohjoispuolella ole riittävää rakennusmassaa. Kannattaa ensin tiivistää kantakaupunki, ennen kuin lähdetään puuhastelemaan Laajasaloon tai Haagaan.
Mitä tulee opiskelija-asumiseen yleisemmin, niin Ida Aalbergin tie on yliopistolta katsoen aivan väärässä paikassa. Kampukset tulee rakentaa tiiviisti. Tämä pitää ymmärtää myös kaupunkirakennetta mietittäessä.
Tarkoitatko Yliopiston Viikin kampusta, Keskustakampusta, Kumpulan kampusta vai kenties Aalto-yliopiston Kampusta Otaniemessä. Vai ehkä Metropolian toimipaikkoja Myyrmäessä tai Leppävaarassa 😉
Yliopistohan ei sijaitse missään yhdessä pisteessä ja jos katsoo liikenneyhteyksiä niin Ida Aalbergin tie on suhteellisen hyvässä solmukohdassa.
Lyhyt matka jokerilinjan reitille josta suora yhteys joko Otaniemeen tai Viikkiin ja suhteellisen lyhyt matka Huopalahteen josta nopea yhteys keskustaan.
Lisäksi kai bulevardivisionäärit viilailevat keskustaan johtavaa pikaraitiotietä ihan siihen naapuriin nykyiselle hämeenlinnanväylän reitille..
Lisäksi realiteetti lienee se että nykypäivän tonttihinnoilla Osakunnilla tuskin on budjettia ostaa tontteja ihan töölönlahdelta keskustakampuksen naapurista..
Nykyään on kieltämättä yleistä räätälöidä oma opintoputkensa monitieteisesti eri oppilaitoksien tarjonnasta. Hoasilla lienee kuitenkin huomattu että kaikkien listaamiesi yksiköiden tarjontaa hyödyntäviä opiskelijoita on sen verran vähän että juuri tuonne ei vaan osu tarpeeksi kysyntää.…
Kampuksia on noiden lisäksi toki myös vaikkapa Hervannassa ja Linnanmaalla mutta kukaan ei toivottavasti ole ehdottamassa opiskelija-asumisen optimaalisimmaksi sijoituspaikaksi Viitasaarta tai Jämsänkoskea joka saattaisi hyvinkin osua ulkopuolisten teoreettisesti laskemana sellaiseksi paikaksi jossa opiskelijoiden kuuluisi tajuta asua.