Tekijä: Osmo Soininvaara

Sauri ja Haatainen, sopikaa tämä!

Kata­janokan kär­jessä on pieni jalka­pal­lo­kent­tä, jota ei voi käyt­tää varsi­nais­tebn ottelu­iden pelaamiseen, mut­ta joka voisi olla eri­no­mainen har­rus­tus­muo­toiseen pal­lot­telu­un ja eri­lais­ten kikko­jen har­joit­telu­un. Se on jonkin vuosia sit­ten olleen tapah­tu­man jäljiltä aivan kelvot­tomas­sa kun­nos­sa. Kent­tää kut­su­taankin perunapelloksi.

Ken­tän hoita­mat­to­muus johtuu siitä, että se on puis­to-osas­ton (tai mikä sen nimi nyt onkaan) hallinnas­sa, eikä “urheilun edis­tämi­nen” kuu­lu puis­to-osas­tolle. Liikun­tavi­ras­to taas ei raho­jaan puis­to-osas­ton mai­hin haaskaa. Tässä taas ker­ran osoi­tus lohk­outuneen hallinnon haitoista.

Kai siel­lä kaupung­in­talol­la joskus juo­daan kahvia? Voisi­vatko Pekka Sauri ja Tuu­la Haatainen soipa tästä mitenkään?

Liikenteen hinnoittelusta

Olen kir­joit­tanut liiken­teen hin­noit­telus­ta tääl­lä aiem­minkin, mut­ta tois­tonkin uhal­la palaan asi­aan, kos­ka edelli­nen viestiketju innos­tui siitä puhumaan.

Jos Stock­man­nin ovelta jaet­taisi­in ihmisille ilmaisia tavaroi­ta, paikalle tulisi var­maankin jono. Jos jonon lyhen­tämisek­si tavaraa päätet­täisi­in jakaa seu­raaval­la ker­ral­la enem­män, jono ei siitä lyhenisi vaan pitenisi. Vähän samas­ta ilmiöstä on kyse siinä, mitä tapah­tuu, jos ruuhki­in pyritään vas­taa­maan teitä lev­en­tämäl­lä. Suju­vat tiet houkut­tel­e­vat lisää liiken­net­tä, kunnes ruuhkat ovat palan­neet. Stock­man­nil­la jonoista selvitään sil­lä, että tavaroil­la on hin­tansa. Samaa ratkaisua pitäisi soveltaa myös ruuhki­in. Jat­ka lukemista “Liiken­teen hinnoittelusta”

Kuorma-autoilijat nopeuttivat juhannusliikennettä

Pitkin iltaa eilen ihme­telti­in radios­sa, mihin juhan­nus­ru­uhkat kato­si­vat. Ammat­ti­au­toil­i­joiden tek­stivi­estikam­pan­ja ne poisti. Kun riit­tävän moni (muu­ta­ma pros­ent­ti riit­tää) autoil­i­joista sen pelästyt­tämänä muut­ti suun­nitelmi­aan, ruuhk­il­ta väl­tyt­ti­in. Mitä tästä opimme?

Nor­maal­i­ti­lanteessa vas­taavis­sa tapauk­sis­sa yksilöl­liset päätök­set johta­vat liiken­nemääri­in, jot­ka ovat lievästi yli tien väl­i­tyskyvyn sal­li­man mak­simin, minkä seu­rauk­se­na väl­i­tyskyky las­kee ja mat­ka hidas­tuu. Kaik­ki sujuu parem­min, kun pieni määrä liiken­teestä ymmärtää jäädä pois.

Tarvit­sisimme kuor­ma-autoil­i­joiden hidastelu­pelot­teen joka arki­aa­muk­si Helsin­gin sisään­tu­loteille. Kun tämä ei ole mah­dol­lista, tarvit­semme ruuhkamaksut.

Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Lehti­ti­eto­jen mukaan raken­nus­li­ik­keet hidas­ta­vat uusien asun­to­jen rak­en­tamista kuin yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta. Täl­lä halu­taan tukea asun­to­jen hin­tata­soa. Tämä tun­tuu vähän kohtu­ut­toma­l­ta, kos­ka uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta ylit­tää rak­en­tamiskus­tan­nuk­set roimasti. Täy­del­lis­es­ti toimi­vas­sa kil­pailus­sa näin ei voisi käydä.

Jos kil­pailu ei toi­mi, Helsin­gin kaupun­gin on puu­tut­ta­va markki­noi­hin samal­la taval­la kuin se puut­tuu bus­sili­iken­teen kil­palu­un oma­l­la yhtiöl­lä. Kaupun­gin tulee siis ryhtyä raken­nut­ta­maan — tai raken­nu­tut­ta­maan — myös omis­tusasun­to­ja sil­loin, kun rak­en­t­a­mi­nen ei yksi­tyis­sek­to­ria huvita. 

Syöpää kännykästä?

Helsin­gin Sanomat kir­joitt­taa tänään näyt­tävästi kan­sain­välis­es­töä tutk­i­jaryh­mästä, joka varoit­taa matka­puhe­lin­ten aiheut­ta­mas­ta syöpäriskistä.

Kän­nyköi­den käyt­töönot­to on ollut aikamoista uhkapeliä, kos­ka säteilyn vaiku­tuk­sista ei ole ollut kun­nol­lista tietoa. Jos kän­nykkä olisi lääke, sen hait­tavaiku­tuk­sia selvitet­täisi­in yhä kokeis­sa, eikä tuote olisi saanut myyntilupaa.
Kuitenkin kun ne ovat nyt olleet laa­jamit­tais­es­ti käytössä viitisen­toista vuot­ta,  aivosyöpi­en olisi pitänyt väestö­ta­sol­la lisään­tyä merkit­tävästi,  jos puhe­limet oli­si­vat niin vaar­al­lisia kuin tutk­i­jat anta­vat ymmärtää. Toki syövän kehit­tymi­nen voi viedä aikaa yli 15 vuot­ta, mut­ta kyl­lä syövän ilmaan­tu­vu­u­den olisi pitänyt kään­tyä jo jyrkkään nousuun.

Kateus vie kalatkin vedestä

Kaukoläm­pökeskustelus­sa on use­an henkilön voimin käynyt ilmi, että liit­tymi­nen ton­tin vier­estä kulke­vaan kaukoläm­pöön on niin kallista, että halvem­mak­si tulee läm­mit­tää sähköl­lä tai öljyllä.

Ymmärtääk­seni tässä on kyse “tas­a­puolisu­ud­es­ta”. Aikanaan kaukoläm­mön käyt­täjät ovat rahoit­ta­neet verkos­ton. Jos siihen pää­sisi nyt mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la (mak­saisi vain matkan putkesta taloon) saisi etua van­hoi­hin asi­akkaisi­in näh­den. Niin­pä sit­ten käy kuten Turus­sa: kiin­teistöjä ei liitetä kaukoläm­pöön, vaik­ka put­ki kul­kee ton­tin vier­estä. Tähän on pakko saa­da muutos!

Pesukoneet ja kaukolämpö

Kun nyt aloin kehua kaukoläm­pöä, jatkan.

Mik­si pesukoneet — siis astian­pe­sukoneet ja pyyk­in­pe­sukoneet — käyt­tävät kylmää vet­tä ja läm­mit­tävät sen sähköl­lä? Voisiko se johtua siitä, että maail­mal­la kaukoläm­pöä on niin vähän. Maailmzas­sa kaik­ki erimerkkiset pesukoneet tehdään samoissa tehtais­sa, eikä kukaan ole viitsinyt suun­nitel­la omia malle­jaan kaukoläm­pökaupunke­ja varten?

Maalämpö vai kaukolämpö

Pyy­dän anteek­si insinööreiltä ja muil­ta osaa­jil­ta. Yritän val­ti­oti­eteil­i­jän lukio-opin­to­jen tiedoil­la laskea maaläm­mön ja kaukoläm­mön keskinäistä tehokku­ut­ta. Lähtöko­htanani on, että sähkö tehdään kivi­hi­ililauh­teel­la, jon­ka hyö­ty­suhde on 42% ja kaukoläm­pö voimalas­sa, jos­sa kivi­hi­ilen ener­gias­ta muut­tuu  sähkök­si 34 % ja läm­mök­si 56 %. Maaläm­pö muut­taa sähköä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:3. Paljonko menee kivi­hi­iltä siihen, että tuote­taan 1000 kWh läm­pöä. Jat­ka lukemista “Maaläm­pö vai kaukolämpö”

Uusiutuvat energianlähteet ja synninpäästö

Jostakin osui silmi­i­ni taas Mat­ti Van­hasen kir­joi­tus, jos­sa hän puo­lus­telee yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamista. Hänen mukaansa omakoti­lo ja kak­si autoa pihas­sa ‑mallista saadaan ekol­o­gis­es­ti kestävä, kun ryhdytään käyt­tämään uusi­u­tu­via ener­gialähteitä läm­mit­tämiseen ja autoilu­un. Aja­tus, että ener­giaa voi rauhas­sa haaska­ta, kun­han se on uusi­u­tu­vaa, on loogis­es­ti väärin niin kauan, kun uusi­u­tu­via ei riitä kaik­keen ener­giankäyt­töön. Se on loogis­es­ti väärin, vaik­ka kuvit­telisimme, että ”uusi­u­tu­va” ener­gia olisi sitä oikeasti, mikä ei pel­toen­er­gian osalta edes pidä paikkaansa. Jat­ka lukemista “Uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet ja synninpäästö”

Perusturva on häpeällisen matala

Äskeisessä viestiketjus­sa vaa­dit­ti­in liian anteliaan sosi­aal­i­tur­van alen­tamista, jot­ta pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Suo­ma­lainen perus­tur­va ei ole mitenkään ylim­i­toitet­tu. Se on mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna varsin vaa­ti­ma­ton. Perus­tur­val­la tarkoi­tan niitä tulon­si­ir­to­ja, joi­ta saa, vaik­ka poh­jal­la ei ole mitään ansio­tu­lo­ja. Perus­tur­van rin­nal­la – tai yläpuolel­la – on ansio­tur­va, jos­sa henkilön aiem­mat ansio­tu­lot on vaku­utet­tu työt­tömyy­den, sairau­den, äitiy­den tai van­hu­u­den var­al­ta. Nyt puhutaan perus­tur­vas­ta, jota saa­vat Jat­ka lukemista “Perus­tur­va on häpeäl­lisen matala”