Jutta Urpilainen on ehdottanut ruuan arvonlisäven alennuksen perumista ja saman rahan käyttämistä pienituloisille suunnattuun veronalennukseen. Pääministeri leimasi esityksen typeräksi. Ilmoittaudun typerykseksi, sillä minusta Urpilaisen esitys on pitkästä aikaa ensimmäinen järkevä.
Pienituloisille suunnatut veronalennukset suuntautuvat pienituloisille, ruuan arvonlisävero ei suuntaudu oikein minnekään. Satakomitean työkin olisi paljon helpompaa, jos olisi käytettävissä rahaa pienituloisten veronalennuksiin.
Työttömät ja eläkeläiset eivät ruuan alv-alennuksesta hyödy juuri lainkaan, koska se leikataan heiltä pois indeksin kautta. Poru siitä nousee, kun tämä valkenee eläkeläisjärjestöille.
Kun keskustalaiset tätä ruuan alv-alea eniten ajavat, he varmaankin kuvittelevat sen lisäävän kotimaisten elintarvikkeiden menekkiä. Tuskin kuitenkaan on tarkoitus, että ylipainoiset suomalaiset alkavat syödä enemmän. Tarkoitus on siis, että he syövät kallimpaa. Alv-ale kannustaa:
— vaihtamaan kasvikset lihaan
— suosimaan eineksiä peruselintarvikkeiden sijasta
— suosimaan ruokaa, jota on kuljetettu paljon — siis tuontiruokaa kotimaisten kustannuksella — koska alennus kohdistuu myös kuljetuskustannuksiin
— suosimaan eksoottisia ulkomaanherkkuja, koska kallis ruoka on tämän jälkeen vähemmän kallista.
— suosimaan kotona syömistä ravintolaruuan kustannuksella ja sitä, että ravintolassa valmistettu ruoka syödään kotona tai puistonpenkillä, koska myös näin saa alv-alennuksen. Ravintolaruokahan jää 22 prosentin veron piiriin.
Pienituloisille suunnattu veroale parantaisi pienituloisten asemaa suoraan ja kohentaisi työllisyyttä.
Herää siis kysymys, että istuvatko ne typerykset itse asiassa hallituksessa…
_o/ yksi typerys lisää ilmoittautuu
Piti vielä lisätä, että Katainen ja Vanhanen kyllä vaikuttavat suht’ ylimielisiltä (=typeriltä) ainakin Hesarin mukaan, kun ovat oikein “luennoineet” Urpilaiselle kansantaloustieteestä, kun on mennyt noin typeriä ehdottelemaan. Harmillisesti Urpilainen ei ilmeisesti ole lyönyt luuta huonojen professoriensa kurkkuun.
Mistä lähtien kotimainen vaihtoehto on ollut halvempi kuin ulkomainen — ainakaan kaupan hyllyllä? Kalliimpaa ulkomaista ei useimmiten edes vaivauduta tuomaan maahan. ALV-ale siis suosii kotimaista.
Pienituloisten veroale pitäisi suunnata työtuloihin, jotta se kohentaisi työllisyyttä, eli työttömät ja eläkeläiset jäisivät edelleen nuolemaan näppejään.
“suosimaan ruokaa, jota on kuljetettu paljon — siis tuontiruokaa kotimaisten kustannuksella — koska alennus kohdistuu myös kuljetuskustannuksiin”
Eikös se halvin ruoka ole perunoita lukuunottamatta usein ulkomaista? Joten jos oletetaan, että veroale suosisi kalliimpaa ruokaa, niin se suosisi silloin kotimaista. Ei taida kuljetuskustannukset olla useinkaan niin kovin merkittävässä osassa.
Aiotaanhan verotusta alentaa 1,1 miljardilla vähintään muutenkin. Tosin riittäkö tuo näissä oloissa muuta kuin inflaatiotarkistukseen. Mutta ruuan alv:n laskuhan hiillitsee inflaatiota jonkun verran. Kuitenkin tuon 1,1 miljardiahan voisi kohdistaa pienituloisiin, jos kokoomus suostuu (tuskin). SDP taas poistaisi palvelumaksut, se jos mikä on typerää.
Täältä tulee yksi typerys lisää.
Ruoan alv:n alentaminen on käsittääkseni aika epäsolidaarinen. Vaikka se laskisi köyhimpien kuluja muutamalla eurolla kuukaudessa, saisivat parempituloiset jopa kymmenien eurojen edun. Eli lnja on sama kuin kaikissa aikaisemmissakin “kaikille” suunnatuissa veroaleissa.
Verojen poistaminen alimmilta tuloilta on hyvin vanha idea. Monet köyhyysasiantuntijat ovat esittäneet sitä muistaakseni koko laman jälkeisen ajan. On nimittäin aika järjetöntä, että veroja maksaneet ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea.
Kyllä kaikki pienituloiset (raja vaikkapa siinä, että on oikeutettu toimeentulotukeen) ansaitsevat tuloveron piston riippumatta siitä saavatko he esimerkiksi palkkaa vai sairaspäivärahaa.
Myös suurempi käteen jäänyt sairaspäiväraha parantaa työllisyyttä, koska lisäraha käytetään tuotteiden ja palveluitten hankkiseen. Niitä puolestaan jonkun pitää työnään tuottaa.
Kaikkein lihavimpia ovat pienituloisimmat. Siispä en yhtään tajua logiikkaa, jonka mukaan kasvikset vaihtuisivat eineksiin ja lihajalosteisiin alvin alentuessa. Asiasta on tutkimusta ja eniten pitkälle jalostettuja epäterveellisiä tuotteita käyttävät alemman sosiaaliluokan ihmiset: sipsejä, eineksiä, makkaroita jne. Miksi he yhtäkkiä löytäisivät munakoisot ja kesäkurpitsat halventuneen nakkipaketin tilalle. Kyse on valistumattomuudesta, ei niinkään hinnasta.Mitä korkeampi sosioekonominen status, sitä enemmän lautasella kasviksia, kalaa ja ym.
Eli Osmon teesit eivät päde. Alvin alennnus on minusta ok, mutta minusta se pitäisi toteuttaa valikoiden ja suunnaten alennukset terveellisille elintarvikkeille. Tuotteille pitäisi laskea jonkinlainen terveellisyysindeksi. Roskan hinta saa nousta puolestani vaikka vaikka kolminkertaiseksi. Millä tässä muuten maksetaan hoito, kun joka toinen sairastaa kakkostyypin diabetesta tätä menoa tulevaisuudessa.
ALV-keskustelu osoittaa meidän lainsäädäntövalmistelun tason, meidän poliittisen järjestelmän tason, meidän lehdistön tason ja meidän yhteiskuntatieteiden tason. Koko yhteiskunta on eriskummallisessa intressiseitissä, joka ei ole pelkästään sattuman tulosta. Helvetin kusetusta koko ajan, olipa ala mikä tahansa. Ei hyvältä näytä tulevaisuus.
Kuinka realistista on olettaa, että alv-ale siirtyy edes suurelta osin ruuan hintaan eikä vain kauppiaiden taskuihin?
Joo, eli täällä on näköjään varsinainen idioottien keskustelukerho. Toisaalta ruoan ALV on niin huono idea, että sillä paremman korvaavan veroalennuksen ehdottaminen ei vaadi suuri kykyjä. Voi vaikka kierrättää:
Täysistunnon pöytäkirja PTK 132/2001 vp
132. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2001 kello 16.30
N:o 182) Kunnallisverotuksen perusvähennys
Antti Kalliomäki /sd: Puhemies! Viikonvaihteen Pohjalainen-lehdestä huomasin keskustan varapuheenjohtajan Jäätteenmäen mietteet koskien sitä, miten köyhien asiaa pitäisi ajaa. Hän esittää kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostamista 30 000 markkaan nykyisestä 8 000 markasta.
No, me tiedämme, että kuntien talous, rahoituskyky ja palvelut ovat aivan ratkaisevia pienituloisten toimeentulon kannalta. Tämä Jäätteenmäen esitys tarkoittaisi kuntien verotuloihin yli 6 miljardin markan tappiota, siis noin 10 prosenttia verotuloista, ja paljon muutakin. Nyt heittäisin kysymyksen ministeri Niinistölle:
Mistä hänen mielestään on kotoisin tämä keskustan esitys? (Naurua)
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö: Arvoisa puhemies! Ei ainakaan sieltä ed. Jäätteenmäen naapurikunnasta Laihialta.
Niin kuin totesitte, silloin kun mennään kunnallisverotuksen alarajaan, puhutaan nopeasti varsin suurista summista. Minua on vähän hämmästyttänyt tämä keskustelu siinä suhteessa, että ei aivan huomata, että sehän menee kaikkien tulonsaajien, veronmaksajien, eduksi, jolloinka se hyötyprosentti, jonka sitten köyhin väestö saisi verrattuna rahamäärään, jäisi aika pieneksi.
Haluaisin muistuttaa, että jonkin verran tätä on hallituksen toimesta harrastettu siinä muodossa, että tulonhankkimisesta aiheutuneiden menojen automaattivähennykseen on tullut lisäyksiä, ei tosin nyt tässä budjettiesityksessä.
Antti Kalliomäki /sd: Puhemies! Ed. Jäätteenmäen esitys ei sisällä vielä eläkeläisten osuutta. Minä en tiedä, paljonko se tekisi, mutta ministeri varmaan voi kertoa, kuinka paljon lisää se markoissa merkitsisi.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö: Arvoisa puhemies! Se esitys on nyt sitten siinä määrin mielikuvituksellinen, että tätä ei ole koskaan edes laskettu valmiiksi, mutta kyllä siihen useita miljardeja saman tien voi lisätä.
Meillähän on puututtu kunnallisverotukseen jatkuvasti kunnallisverotuksen tulonhankkimisvähennyksen kautta, joka sekin on lieventänyt aika paljon nimenomaan kunnallisverotuksen alapäätä.
Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Täällä on näköjään käynnissä tällaiset yleiset naisen hakkajaiset, kun asianomainen ei ole itse paikan päällä. Edustajat hallituksen eri puolilta hakkaavat nyt henkilöä, (Ed. Jaakonsaari: Ei, vaan keskustellaan veropolitiikasta!) joka ei ole paikalla, mutta se kuuluu retoriikkaan.
Ensinnäkin, asiahan ei, ministeri Niinistö, ole niin kuin te sanotte, että ansiotulon vähennys menisi kaikille saman suuntaisena. Hyötyhän asteittain häviää pois, eli tämän pyydän ensinnäkin saada korjata siihen, mikä tässä oli keskustelussa esillä.
Mitä sitten tulee muutoin siihen, voidaanko verotuksen kautta toimia asiassa, niin minustakin, jos on perusvähennyksestä kysymys, se on vähän toinen asia. Ansiotulovähennys on se tapa, jolla voidaan, jos halutaan ojentaa kättä pienituloisille, ja pitäisi totisesti ojentaa. Nyt te annatte kaikista suurimmat veronkevennykset markkamäärissä nimenomaan kaikista suurituloisimmille. Se on meidän mielestämme väärin. Jos poliittista tahtoa on, tekniikka löytyy siihen, että voidaan veronkevennysvaraa kohdentaa pieni- ja keskituloisille, (Puhemies koputtaa) ja sitä varapuheenjohtaja Jäätteenmäki on pohjimmiltaan aivan varmasti tarkoittanut.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö: Arvoisa puhemies! Me olemme tainneet tässä käydä keskustelua varapuheenjohtaja Jäätteenmäen ajatuksista, ja on hyvin tasa-arvoista, että niihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti täällä ja niitäkin voidaan ottaa keskustelun kohteeksi.
Te viittasitte siihen, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ikään kuin liukuu pois. Hyvä, se liukuu pois niiltä, jotka ansaitsevat enemmän, mutta kun me puhummekin köyhimmistä, heillehän se nimenomaan suuntautuu täysimääräisenä. Eikö se olekaan oikein? (Ed. Pekkarinen: Se on oikein!) — No, miksi arvostelitte sitä.
Hannes Manninen /kesk: Arvoisa puhemies! Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa sanotaan, että ansiotulovähennyksestä aiheutuva kuntien veromenetys korvataan valtion varoista. Jos hallitus noudattaa ohjelmaa — jota se ei tähän mennessä ole noudattanut tältä osin — eivät kunnat joudu tästä kärsimään. Toivon, että tämä otetaan huomioon, koska on erilaisia tapoja ja tämä on ainoa tapa antaa pienituloisimmille veronhuojennuksia siinä mitassa kuin he tarvitsevat. Nythän hallitus on vyöryttänyt progressiivisesta verosta, kun se on verotusta alentanut, jakoveron puolelle elikkä pienituloisten maksettavaksi kunnallisveron muodossa.
Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö on nokkela: ilman muuta näin. Mutta ei nyt kannattaisi kääntää lehteä ihan nurin päin ja yrittää lukea sitten sieltä. Kerroin nimenomaan teille, että toisin kuin te väititte, ansiotulovähennyksen anti todellakin, mitä suurituloisempiin mennään, kuihtuu pois, ja se on aivan oikein. Se on sosiaalisin tapa antaa, nimenomaan ojentaa kättä kaikista pienituloisimmille. Me olemme keskustassa vaatineet, että pitäisi nimenomaan toimia tavalla, joka antaa veronkevennysvarasta enemmän pienituloisille ihmisille ja vähemmän suurituloisille. Nyt te vasemmistoliiton mukana ollessa annatte kaikista suurituloisimmille kaikista eniten. Se ei meidän mielestämme ole ihan oikein.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö: Arvoisa puhemies! Poliittista retoriikkaa on Suomessa kerran onnistuneesti, viime kunnallisvaalien alla, käyty sillä tavalla, että yritetään jotenkin jakaa suomalainen ihminen, että valtio on vihollinen ja kunta on ystäväsi. Julkinen sektori on täysin yhtä. Jos ajatellaan, niin kuin ed. Manninen sanoi, että valtion pitää sitten kompensoida, helppohan on kunnallisveroja alentaa, kyllä vaan. Mutta tällä hetkellä valtio joutuisi kompensoimaan menetykset kunnille ottamalla velaksi rahaa itse. (Ed. Zyskowicz: Ei se kepun huoli ole!) Luulen, että niin lyhytnäköinen ei voi olla, etteikö ymmärrä sitä kuntien taholta katsottuna, että jos se kumppani samassa veneessä on korviaan myöten veloissa eli valtio, niin eivät kunnatkaan pidemmän päälle hyvin voi. (Ed. Pekkarinen: Mutta te annoitte kaikkein suurituloisimmille kevennykset!) Ette te voi mitenkään tulla suomalaisille selittämään, että te olette vain kuntalainen mutta ette Suomen kansalainen samalla. Me olemme valitettavasti molempia.
Toinen varapuhemies: Kysymys on loppuun käsitelty
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_132_2001_182_p.shtml
Tässä taitaa olla kysymys siitä, että ruoan ALV-ale on osa hallitusohjelman tasapainoa eikä siitä että tämä yksittäinen päätös olisi erityisen järkevä. Kun muut ovat myöntyneet ruoan ALV-aleen, ruoan ALV-alen kannattajat ovat myöntyneet muiden toivomuksiin. Jos tämä päätös purettaisiin, pitäisi monet muutkin asiat repiä auki. Jotta näin ei tarvitsisi tehdä, Katainen ja Vanhanen nimittivät Urpilaista typerykseksi. Toisella lailla rakennetussa hallitusohjelman kokonaisuudessa Urpilaisen ehdotukset varmaan kelpaisivat Kataiselle ja Vanhasellekin.
Lähes kaikki ymmärtävät nykyään, että kannustinloukut kannattaa purkaa. Sitä ei kuitenkaan niin laajalti ymmärretä, että vaikka kannustinloukkojen purkaminen pidemmän päälle säästää resursseja, niin lyhyellä tähtäimellä se edellyttää resurssien kohdentamista pienituloisten efektiivisen rajaveron alentamiseksi.
Jutta Urpilaisen ehdotus ruoan ALV:in laskemisesta on tarkoitukseltaan hyvä, mutta hänen ehdottamansa kunnallisveron perusvähennysrajan nostaminen ei ole tehokkain keino pienituloisten aseman parantamiseen.
Jos halutaan tukea pienituloisia ja työllisyyttä niin eikö olisi yksinkertaisempaa vain laskea vähän tienaavien tuloveroa. Kaikkein pienituloisimmathan eivät nykyisinkään maksa kunnallisveroa (Kuntaveron perusvähennys nyt 1480€).
Laajemmin verotuksessa pitäisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä työn verotuksesta kuluttamisen verottamiseen ja tämä ruoan ALV:in alentaminen on askel aivan vastakkaiseen suuntaan.
Urpilaisen ehdotus oli ihan fiksua keskustapolitiikkaa, mutta mutta.
En ilmoittaudu typerykseksi. Kannatan laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa kaikille. Jos joku vaatii veronalennuksia heikoilla perusteilla, minun on voitava vastustaa niitä esittämättä samaan hengenvetoon toista samansuuruista veronalennusta.
“- suosimaan kotona syömistä ravintolaruuan kustannuksella ja sitä, että ravintolassa valmistettu ruoka syödään kotona tai puistonpenkillä, koska myös näin saa alv-alennuksen. Ravintolaruokahan jää 22 prosentin veron piiriin.”
Ja kun kaupan aukiolo vapautuu yhä, onkin tilanne se, että kaupunkikeskustojen ravintolat tyhjenevät, kun väki kaahaa jumboihin. Ravintolaan ei mennä, vaikka sunnuntaina laiskottaisi, sillä kaupat rakentavat nyt kiivaa lämpötiskejä, josta saakin 10 % ‑yksikköä edullisemmin sapuskat mukaansa.
Aukiolosta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13233&ext=rss
Hyvä Urpilainen ja Soininvaara! Minä myös.
Ei kun: Hyvä Urpilainen, Soininvaara ja minä!
Olen ruuan alv:n laskemisesta samaa mieltä kuin keskusta (ja nyttemmin kokoomus), mutta en niinkään köyhiä auttaakseni vaan siksi että verotulot pitäisi kerätä siten, että kansalaisia ohjattaisiin terveisiin elämäntapoihin ja rankaistaisiin huonoista.
Alkoholin ja tupakan verotusta voitaisiin nostaa vielä huomattavasti ylöspäin. Olen siis asiasta samaa mieltä kuin Elina: Karkkivero ja muu vastaava pitäisi keksiä ja pian.
En ole mikään erityisen markkinauskovainen, mutta luulisi, että jos Kesko myy entiseen hintaan tuotteensa ja S‑ryhmä laskee hintojaan verojen laskun takia niin asiakkaat asioisivat enemmän S‑ryhmän kaupoissa, jolloin Keskon olisi pakko laskea hintojaan. Toki muillakin tavoilla voi asiakkaista tapella kuin hinnat kuten esimerkiksi palvelutaso, tuotteiden esillepano, mutta tällä ei liene Suomen kahden ketjun välillä mitään väliä, koska kaupat ovat niin samanlaisia, että ei niitä meinaa millään erottaa toisistaan.
Ruoan arvonlisäveroa ei tietenkään tulisi laskea tässä tilanteessa vaan pikemminkin päinvastoin koska lihavuushan se on suurin kansanterveydellinen ongelma alkoholismin jälkeen Suomessa. Onhan se jotenkin huvittavaa että MUOVIpulloihin pakattu moitteeton elintarvikelaatua oleva RUOKAöljy maksaa saman kuin nafta..
Alvinkin tasosta ylipäätään voitaisiin keskustella maassa jonka veroaste on 5. korkein maailmassa mutta se edellyttäisikin arvokeskustelua johon poliitikkomme eivät pysty; on paljon helpompaa VAATIA asioita ilman minkäänlaista aikomusta niiden toteuttamiseen ja luottaa sitten kiitollisuuden velassa olevan pöhöhallinnon elättien tukeen vaaleissa.
Kaikki mahdolliset veronalennukset tulisi suunnata pienituloisten ansioiden verotuksen alentamiseen ja sitten muiden ansiotulojen alentamiseen. Harkinnanvaraiset sosiaalihuollon avustukset olisi lakkautettava ja suurimmat avustukset tutkittava. Olisi myös hyvä että ns. kehitysavun kanssa tekemisissä olevien poliitikkojen ja virkamiesten sekä heidän lähipiiriensä yllättävät vaurastumiset tutkittaisiin kunnolla..
Veli-Matti Partanen Says:
“Laajemmin verotuksessa pitäisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä työn verotuksesta kuluttamisen verottamiseen”
Laajemmin verotuksessa pitäisi siirtyä pääomatulojen verotukseen. Ja työtä ei pitäisi verottaa kuten pääomatuloa.
Ravintoon ja terveysasioihin jollain tavalla perehtyneenä olen kyllä sitä mieltä, että Osmo (ja mm. Elina) ovat tässä pahasti hakoteillä. Ruoan ALV:n laskemista tarvitaan kolmesta syystä:
(1) Helpottamaan pienituloisimpien taloudellista asemaa.
(2) Ohjaamaan koko kansan kulutuskäyttäytymistä siihen suuntaan, että terveellisempiä ruokia on varaa ostaa.
(3) Hillitsemään inflaatiota.
Ruuan ALV:n laskeminen (itse asiassa kannatan sen poistamista kokonaan) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, koska kaikkein köyhimmät, joiden tilannetta ruoan hinnannousu on koskettanut kaikkein pahimmin, eivät maksa tuloveroa.
Eräs sosioekonomisia terveyseroja selittävät tekijä on se, että kaikkein köyhimmillä ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa terveellistä ruokaa. Hyvin pienet tulot (esimerkiksi kansaneläkkeellä tai toimeentulotuella eläminen) pakottaa käytännössä ostamaan sellaista ruokaa, jonka energiatiheys on suuri ja ravintoainetiheys pieni. Toisin sanoen köyhillä on varaa epäterveelliseen makaroniin ja sokeriin, mutta ei terveellisiin salaatteihin ja marjoihin.
Elina katsoi köyhien paino-ongelmien johtuvan pelkästä valistumattomuudesta, mutta ei se ihan niin ole. On useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että köyhillä ei yksinkertaisesti ole varaa terveelliseen ruokaan. Raffinoitujen ruokien runsaamman syömisen on säännönmukaisesti osoitettu olevan yhteydessä paino-ongelmiin.
Mutta ruoan ALV:n alentaminen ohjaisi myös koko kansan ruokatottumuksia suurempaan vihannesten ja hedelmien käyttöön. Toisin kuin Osmo väittää, kaikki peruselintarvikkeet eivät ole halpoja!
Lisäksi ruoan ALV.n alentaminen olisi tällä hetkellä erittäin hyvä keino torjua kasvavaa inflaatiota.
Kunnallisveron alentaminen vähentää kuntien tuloja ja saman tien heikentää lasten sairaiden ja vanhusten asemaa. Elinan heittämä ajatus terveellisen ruuan veronalennuksesta on hyvä juttu, mutta ei taida oikein helposti onnistua. Tekisi mieli kääntää tämä niin päin, että lihalle ja liharasvoille haittavero. Kansa pysyisi laihempana ja ruokaa riittäisi enemmän kaikille.
Turkkalo: kannatatko muuten laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa muille ainoastaan omilla rahoillasi vai myös toisten rahoilla?
Minullakaan ei nimittäin ole mitään laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa vastaan. En kuitenkaan kannata sitä, että toisia ihmisä pakotetaan maksamaan toisille laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa. Vapaaehtoisesti se on tietysti mitä jaloin tapa käyttää varallisuuttaan.
“Minullakaan ei nimittäin ole mitään laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa vastaan. En kuitenkaan kannata sitä, että toisia ihmisä pakotetaan maksamaan toisille laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa.”
Ongelma tällaiselle puheelle on, että sellaista järjestelmää ei olekaan, jossa tällaista pakottamista ei tapahtuisi. Jos esimerkiksi Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä purettaisiinkin, niin esimerkiksi työnantajien yksityisesti järjestämä työterveyshuolto jäisi ennalleen — nykyhetkeen verrattuna vain moninkertaisesti kuormittuneena. Ja työterveyshuollon kustannukset luonnollisestikin normaalin kansantaloustieteen kohtaanto-opin mukaisesti siirtyvät näiden työnantajien tuottamien tavaroiden ja palveluiden hintoihin.
Lisäksi, kuten USA:n esimerkistä näemme, yksityiselle sektorille painottuvaa terveydenhuoltojärjestelmää luonnehtivat kartellit ja tehottomuus, joka saa aikaan Suomea huonomman kansanterveyden noin kaksinkertaisella terveydenhoitomenojen BKT-osuudella. USA:ssa kymmenet miljoonat pienituloiset joutuvat joka päivä kaupassa käydessään maksamaan välillisesti rikkaiden terveydenhuollosta, mutta eivät saa itse mitään vastineeksi. Eikö se ole pakottamista jos mikä?
Samalla ilmoittaudun yhdeksi typerykseksi muiden joukkoon ja kiinnitän myös huomiota siihen, kuinka Matti Vanhanen tuntuu tätä nykyä oikein ponnistelevan, jotta olisi Osmon kanssa mahdollisimman usein eri mieltä. HS:n mukaan Vanhanen on nyt nimittäin vaatinut suomalaisten työajan lisäämistä nykyisestäkin, kun taas Osmo on tunnetusti kirjoittanut kokonaisen kirjan, jossa perustelee, miksi sitä kannattaisi radikaalisti lyhentää…
Mennään hieman perse edellä puuhun, jos laitetaan halvalle lihalle haittaveroa. Eikö ennemmin kannattaisi vähentää sen tuotantotukea?
Toisin sanoen köyhillä on varaa epäterveelliseen makaroniin ja sokeriin, mutta ei terveellisiin salaatteihin ja marjoihin.
Ha ha, tässäpä kiteytyi koko uusavuttomien uusvasemmistolaisten (ns. vihr) ajattelu. Voi voi kun sossun avustukset eivät riitä aina stockan herkkuun; sieltä kun ostaisi vähän niilinahventa ja siitä kun vielä tekisi sushia niin jopa olisi suvaitsevanvihreä ja kevyt olo.. Mutta toki Juhana ja vieraskirjan muutkin Virheet de Röda — puolueen äänestäjät tietäävät kyllä; uusi raikas sos.dem puheenjohtaja on luvannut jo poistaa verot, maksut ja korottaa vielä sossun avustuksia joten nyt Osmoseni tarkkana..
Itse muistan lähinnä näin alumiinilusikka suussa syntyneenä henkilönä mainiosti sen että meillä näitä mainittuja ’halpis’hyödykkeitä ei syöty kovinkaan usein, koska ne olivat niin KALLIITA! Marjoja kylläkin syötiin läpi vuoden, aivan kuten oma perheeni syö nykyäänkin, eikä niitäkään ole rahalla ostettu.. Itse asiassa lähdemmekin juuri nyt ’hankkimaan’ mustikoita ja kanttarelleja. Ilmaiseksi.
Juhana Harju,
Olin siis sitä mieltä, että ruuan alvia pitää toisaalla nostaa ja toisaalla laskea. Näin verotuoton ei tarvitse pudota senttiäkään, vaan kertymä voisi olla reilusti isompikin.
Konkreettisten kansanterveydellisten ja ‑taloudellisten hyötyjen lisäksi on yksinkertaisesti reilua, että terveytensä epäterveellisillä elintarvikkeilla tuhoavat joutuvat maksumiehiksi samoin kuin alkoholin väärinkäyttäjät ja tupakoitsijat.
Kyllä ylipaino johtuu muusta kuin, että syö pääasiassa tiheäenergistä ruokaa. Miksi ihmeessä sitä tiheäenergistä pitäisi syödä yli tarpeen? En jaksa uskoa, että kukaan on lihottanut itseään makaronilla. Keitetyssä makaronissa on 95 kcal/100 g. Eli sitä pitäisi pistellä napaansa päivässä noin kolme litraa saadaakseen keskikokoisen miehen tarvitseman energiamäärän ja huom! siis TARVITSEMAN, lihomiseen vaaditaan vielä ylimääräinen kupponen päivittäin tätä herkkua.…
Jokainen voi tehdä päivittäisellä ruokakauppareissullaan valaisevaa kenttätutkimusta. Tutkailkaapa kassajonossa edessä olevan Tukevaisten perheen ostoskärryä. Siellä on litratolkulla limuja, erilaisia maustettuja jugurtteja, vanukkaita, pusseittain snacks-tuotteita, tuplakeksipaketteja, puolen kilon karkkipusseja jne. Takana olevalla Läskilän pariskunnalla puolestaan pari mäyräkoiraa, pakasteranskiksia, grillitassuja ja eineslihapullia.
Jos todella on niin köyhä, että kärvistelee 20 sentin makaronipussin kanssa, niin todennäköisesti siinä kohtaa on jo kohtalaisen matala rasvaprosenttikin.
Nyt ihmettelemme, koska vihdoin joku valtamedioista huomaa, mistä on kysymys. Otsikkoehdotukseni sinulle, Hesarin toimittaja:
“Keskustan vaatima ruuan veroalennus hyödyttää yllättäen ruuan tuottajia”
“Ruuan veroale ei kohtele kaikkia tasaveroisesti”
“Verokarhun raatelemia — tutkimuksen mukaan ihmiset maksavatkin kaikki verot”
“Suomalaisten verojen ulkoistaminen onnistunut huonosti — sveitsiläisillä selvästi alhaisempi veroprosentti”
Onko tuntemukseni muuten oikea; Hesarin toimittajat hakevat jutunaiheita erityisen usein Soininvaaran blogista?
En muuten tajua tätä ainaista kouhkaamista salaateista joka jumalan tuutista. Kurkussa ja salaatinlehdissä ei ole juuri mitään ravintoarvoa. Kolme ämpärillistä saa kauhoa jotain rucolaa ennenkuin päivittäinen c‑vitamiiinin tarve on täyttynyt.
Meidän perheessä salaatit ovat pääosin kesäruokaa ja talvella suositaan ihan muita kasviksia. Lapsillekin kannattaa pienestä pitäen upottaa kasvikset ruokaan. Erilaisiin laatikoihin, patoihin, gratiineihin, munakkaisiin, keittoihin, kastikkeisiin jne. aina iso osa kasviksia. On myytti, että kasvisten ravintoarvo heikkenisi kypsennettäessä varsinkin jos keitinvesi käytetään johonkin ruuan osaan. Ainoastaan c‑vitamiinia haihtuu, mutta sitä nyt normaaliruokavaliolla tulee hedelmistä ja tuoremehuista täysin riittävästi.
Tuorekaksviksia voi sitten laittaa vähän lautasen reunalle näön vuoksi, koska tekeväthän ne annoksen kauniiksi ja houkuttelevaksi. Muutama pirteän näköinen paprika- ja kurkkusiivu. Yleensähän perheissä vingutaan, etteivät lapset syö kasviksia. Lautasella on sitten nakkeja ja muusia ja vieressä kylmä lanttupala tms. Eipä maittaisi minullekaan.
Ja mitä tulee hintaan, niin pakasteesta saa parin sadan gramman pusseja erilaisia vihannessekoituksia 30–50 sentin yksikköhintaan, joten enpä sanoisi kalliiksi. Ei kai nyt jotain jäävuorisalaattia (lue vettä) kannata sydäntalvella ostaa veret seisauttavaan kilohintaan.
Tätä siis tarkoitan valistumattomuudella: Ei vain osata rakentaa järkevää ruokavaliota vähällä rahalla, ei tunneta ravintoarvoja ja energiapitoisuuksia.
“HS:n mukaan Vanhanen on nyt nimittäin vaatinut suomalaisten työajan lisäämistä nykyisestäkin, ”
Onkin erikoista tämä, että suomalaisen pitäisi jatkaa työpäiväänsä voidakseen elää yhä enemmän ALI omien varojensa. Kauppatasehan on ylijäämäinen ja silloin rahoitamme muiden rellestämistä, emmekä saa täällä itsellemme kohtuullista elinasoa, johon kuuluu myös kohtuullinen työaika.
Onkin aivan käsittämätöntä, että pääomat on viety ja omaisuus myyty niin tasan tarkkaan, että tarvitaan ulkomaisia kaivosyhtiöitä, mukaan lukien Yara, aukaisemaan vaikkapa Soklin kaivos, joka tuottaa maailman puhtainta lannoitefosfaattia viedäkseen sen jonnekin muualle.
Suomesta on nähtävästi haluttu tehdä uusi siirtomaa, josta saa raaka-aineita ja työtä edullisin ehdoin. Lisäksi Suomesta halutaan tehdä kunnon ydinvoimapuisto.
Pääomatulojen suhteen Suomi lienee jo melkoinen veroparatiisi ja on tahallaan jättänyt verottamatta ulkomaille maksettavia osinkoja edullisin verosopimuksin ja vain jättämällä noudattamatta omia lakejaan. Verotappio on ollut miljardin vuodessa pelkistä suomalaisviranomaisten lainrikkomuksista ilman verosopimusten vaikutusta. (Esimerkiksi englantilainen ei sovitusti maksa veroa suomalaisosakkeen osingosta kuin 6%!)
Mittakaavaa voi hahmotella siitä, että pörssistämme yli puolet on ulkomaalaisten käsissä.
Laitetaan nyt vielä loppuhuipennukseksi se, että samaan aikaan meillä katsotaan viisaaksi maksaa luokaa 6–7% budjetista maataloustukeen. Ei muuten mutta täällä ei mikään kasva kunnolla vaikka lannoittaisi millä. Valo- ja lämpösumma ovat pienet, samoin tilakoko, 34 ha peltoa ja 47 ha metsää/tila. (Yksin luokkaa 150 ha metsää riittää antamaan leivän.)
Onkin oikeastaan hävettävää, että ärhentelemme täällä muutamista köyhien pennosista ‑alvista- kun roistot ja rökäleet putsaavat koko kansan ja valtion luita myöten. Mutta toisalta, eihän meillä ole kuin murut jaettavaksi, joten annetaan mennä, herrat varmaan antaa tupakkia.
“(1) Helpottamaan pienituloisimpien taloudellista asemaa.”
Eikö Osmon pointti juuri ollut, että pienituloisten aseman parantamiseen on parempiakin keinoja kuin ruaan alv-alentaminen? Esimerkiksi juuri pienituloisille kohdistetut veronalennukset tai muut sosiaalietuuksien korotukset.
“(2) Ohjaamaan koko kansan kulutuskäyttäytymistä siihen suuntaan, että terveellisempiä ruokia on varaa ostaa.”
Varmaan on tilanteita, että köyhillä ei ole varaa syödä terveellisesti. Tämä tilanne ei kuitenkaan ratkea tehokkaasti, alentamalla kaiken ruuan alv:ia. tehokkaampaa olisi alentaa vain terveellisen ruuan veroa. Samalla tulisi ohjattua ruokailutottumuksia muutenkin. Alvin alennuksen voisi kohdentaa esimerkiksi pelkästää kasvisten, vihannesten, marjojen, hedelmien ja lihan veron kevennyksiin.
Samalla Osmon ja muiden maalailemat ravintola puolen ongelmat pienenisivät.
Toisaalta nyt, kun ruuan alvilla aletaan leikkimään niin sitä voisi myös korottaa esimerkiksi karkkien, chpisien, keksejen ja paljon sokeria sisältävien juomien osalta. Itseasiassa alkoholituotteiden kaltainen paljousalennuskieltoon olisi mukava törmätä myös karkkihyllyllä…
Travellerille:
Toivoisin asiallisempaa kirjoittelua nimittelyn sijaan.
Elinalle:
Toisin kuin väität, salaatit ja muut ovat ravintoainetiheimpiä ruokia. Niissä on ravintoaineita sisältämäänsä energiamäärään nähden enemmän kuin muissa ruoka-aineissa. Lehtivihannekset kuuluvat todellakin ruoka-aineisiin, joita kaikilla pitäisi olla varaa syödä.
Oskari Huuskolle:
(1) Kaikkein köyhimmät eivät maksa tuloveroa. Sikäli veronalennuksista, joita Urpilainen ja Soininvaara ehdottavat ruuan ALV:n alentamisen sijaan, ei ole apua köyhimmille.
(2) Voi olla vaikeaa saavuttaa poliittista konsensusta ruuan ALV:n alentamisen kohdentamiseen ainoastaan terveellisimpinä pidettyihin elintarvikkeisiin. En esimerkiksi ole sinunkaan kanssasi samaa mieltä siitä, että kaikki nuo luettelemasi elintarvikkeet olisivat sellaisia, joihin se alennus tulisi kohdistaa. (Jos kohdennettuun alentamiseen mentäisiin, ruuan ALV:tä pitäisi mielestäni poistaa sellaisilta ruoka-aineilta, joita syödään terveydelliseltä kannalta liian vähän. Näitä ovat näkemykseni mukaan vihannekset, marjat, hedelmät, pähkinät, palkokasvit ja kala.)
Suomessahan oli makeisvero, mutta se jouduttiin poistamaan EU-säännösten vastaisena.
Voisi kuvitella, että ruoan alvin alennuksesta hyötyvät eniten ne, jotka sitä esittävätkin. Keskustapuolue, tuottajat, elintarviketeollisuus ja kauppa.
Noupati: Ehdotuksesti tarkoittaa suunnilleen samaa, kuin että säästämistä ei pidä suosia. Autuaita ovat he, jotka kuluttavat heti kaiken varallisuuden mitä onnistuvat työllään ansaitsemaan.
Noupati: vähän lisää. Jos sinä kaipailet Suomeen niitä pääomia, jotka täältä on mukamas viety, että tarvitaan niitä kaivoisyhtiöitä, niin sitten pitää nimen omaan alentaa pääomaverotusta eikä kasvattaa sitä. Sinun argumentit on sisäisesti ristiriitaisia.
Kauppataseen ylijäämämme kertoo siitä, että elämme ali varojemme, mutta se on hyvä asia! Tällöin meille kerääntyy pääomia, joita lainaamalla ja käyttämällä tuotantoon me ansaitsemme tulevaisuudessa vielä enemmän. Miksi ihmeessä haluaisimme kauppataseen alijäämää?
Täysin otsikon ulkopuolelta.
Vastaappa Osmo tähän,
että olisitko ottanut työministerin
“pallin” vastaan, josko sitä olisi
sinulle aikoinaan tarjottu.
Ja josko tarjottiin, niin miksi
et sitä vastaanottanut.
Juhana Harjulle:
Köyhimmätkin maksavat kunnallisveroa, köyhimpiä eläkeläisiä lukuunottamatta. On olemassa tekniikka, jolla kunnallisveron alennus tehdään niin, että se menee valtion, ei kuntien maksettavaksi. Eläkeläiset eivät ruuan alv-veron alentamisesta hyödy, koska se otetaan heiltä pois indeksitarkistuksen myötä. Heidän osaltaan järkecvintä olisi käyttää rahat eläkkeen nostamiseen esimerkiksi takuueläkkeen kautta.
Ruuan alv:n eriyttäminen terveellisyyden mukaan on paitsi EU-säännösten vastaista, myös teknisesti aivan toivotonta. Miten ohjelmoisitte marketin kassakoneen?
Makeisvero ei ollut alv:n korotus vaan valmistevero, joka ei ole EU-säännösten vastainen. EU ei pitänyt siitä, että kotimainen ksylitoli oli vapautettu siitä, koska piti tätä syrjivänä. Suomi olisi voinut säilyttää makeisveron, jos olisi ulottanut sen ksylitolimakeisiin.
ministerin tehtävistä ei yleensä kieltäydytä, mutta en ole nimimerkin “vastaapa Osmo tähän” kysymykseen uhrannut hetkenkään pohdintaa, koska tehtävää ei olisi voitu tarjota minulle mitenkään, kun en ollut ehdokkaana. Henkilökohtaiseen elämääni pesti ei olisi sopinut lainkaan.- koska se olisi ollut raskas niin minulle kuin ministeriön virkamiehillekin. Niin monesta asiasta olen ministeriön käytännöissä eri mieltä.
Osmo kirjoitti:
“Köyhimmätkin maksavat kunnallisveroa, köyhimpiä eläkeläisiä lukuunottamatta. On olemassa tekniikka, jolla kunnallisveron alennus tehdään niin, että se menee valtion, ei kuntien maksettavaksi.”
Saatko tuon käytännössä läpi, vai käykö tässä niin, että ruoan ALV:n alentamista vastustaessasi ja niille epäkäytännöllisiä vaihtoehtoja ideoidessasi kumpikaan ei toteudu?
Osmo kirjoitti:
“Eläkeläiset eivät ruuan alv-veron alentamisesta hyödy, koska se otetaan heiltä pois indeksitarkistuksen myötä. Heidän osaltaan järkecvintä olisi käyttää rahat eläkkeen nostamiseen esimerkiksi takuueläkkeen kautta.”
Eihän ruoan ALV sentään 100 prosenttia indekseissä paina. Jos ruoan osuus indeksissä on esimerkiksi 30 prosenttia (?), eläkeläisiltä otetaan takaisin ainoastaan 30 prosenttia siitä hyödystä, jonka he saisivat ruoan ALV:n alentamisesta.
Osmo kirjoitti:
“Ruuan alv:n eriyttäminen terveellisyyden mukaan on paitsi EU-säännösten vastaista, myös teknisesti aivan toivotonta. Miten ohjelmoisitte marketin kassakoneen?”
Se on hyvin helppoa. Jo tällä hetkellä kauppaketjut tilastoivat eri tuotteiden myyntiä hyvin tarkasti ja tietävät mitä kuluttajat ostavat. Kaupat pystyisivät tällä hetkellä profiloimaan hyvin tarkasti yksittäisiäkin asiakkaita heidän ostostensa mukaan. Siihen verrattuna ALV:llisten ja ALV:ttömien tuotteiden erottelu olisi hyvin helppoa.
Juhana,
Lehtivihanneksiin kuuluu mm. pinaatti ja maissintähkät. Eli tosi paljon heittelevät ravintoarvot tässä luokassa, joka perustuu kasvin muihin ominaisuuksiin.
http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=vegleaf&lang=fi
Tarkoitin nyt salaattia siinä merkityksessä, että ihmiset syövät sveitsinleikkeen, ranskanperunat ja jälkkäriksi viinerin ja suovat itselleen synninpäästön sillä, että ovat syöneet sata grammaa salaattia alkupalaksi. Sellainen on täysin silmän lumetta ja terveyden kannalta yhdentekevää.
Jotta lehtisalaatista saisi edes päivättäisen c‑vitamiiniannoksensa, sitä pitäisi syödä kokonainen kilo puhumattakaan muista ravintoaineista. Aika kaniini pitäisi olla puputtamaan ruokatunnilla, jotta tämä onnistuisi.
Nokkonen on muuten lehtivihanneksista aivan pinaatin veroinen ravintopommi. Eikös niitä saa riipiä tienposkesta nälkäänsä niin paljon kuin huvittaa, ei liene rauhoitettu kasvi, heh!
Että siitä vain kaikki köyhät nokkosia keräämään. Bussilippuakaan ei tarvitse, koska nokkosia riittää joka kulmalla kaupungissakin.
Muistatteko, kuinka hoikkia olivat tänne saapuvat somalit 90-luvun alussa? Nyt heissä on lihavia silmämääräisesti ihan samassa suhteessa kuin kantaväestössäkin.
Tämän veikeän teorian (köyhyys = epäterveellinen ruoka = lihavuus) mukaan heillä oli siis taloudellisesti paljon paremmat oltavat Neuvostoliitossa.
???
“Miten ohjelmoisitte marketin kassakoneen?”
No, höh… eiköhän keinot halutessa löydy. Mikä tuossa nyt voi olla vaikeaa… viivakoodiin eri kerroin eri tuotteille.
Mutta jos se kerran on EU-vastaista, niin ei sitten. Joka tapauksessa täysin hurskastelua luulla, että köyhien kunnallisveron alennuksesta tulevat rahat menisivät terveellisempään ruokaan. En usko siihen hetkeäkään yleisellä tasolla.
Miten muuten Urpilainen on aikonut paikata ehdotuksensa tuottaman loven kuntien taloudessa?
Olenko kyyninen vai miten minusta tuntuu, että tämä on taas jokin silmänkääntötemppu, jonka pienituloiset/keskituloiset maksavat jotenkin peiton toisesta päästä.
Talouden oppikirjasta otettua. Ihminen on rationaalinen eläin, paitsi syömisen, yrityksen jatkamisen ja autoilun osalta. Eriävä kulutusverotus ei saa vääristää kuluttajan valintoja, paitsi ruoassa. Verotus ei saa vääristää valintaa yrittäjyydessä, paitsi perintöverotuksessa. Veropohjan on oltava laaja, jotta veroprosentit on mahdollista pitää alhaisina, paitsi ruoan osalta. Pienituloisten verotusta on kevennettävä alentamalla kaikkien verotusta. Tuloeroja on ihan hyvä kaventaa, mutta tuloverotuksen alennusta ja sosiaaliturvan nostamista pelkästään pieni tuloisille ei voida hyväksyä, koska se kohdistuisi pelkästään pienituloisiin. Riippumattomat yliopistot ja tuomioistuimet ovat tärkeitä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta, siksi niiden itsenäisyys tulee lopettaa. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on tutkimusten mukaan tehokkaampi kuin yksityinen, siksi julkinen terveydenhuolto on yksityistettävä. Apteekkilaitos ja taksi on liberalisoitava, koska sääntely vastaa tarkoitustaan. Politiikan ja liike-elämän suhteet ovat ongelma, paitsi osuuskaupassa. Sähkömarkkinoiden ongelmiin ei voi puuttua, koska sähkömarkkinoilla kilpailua on vaikea saada aikaan. Markkinoiden tulee antaa rangaista huonoista valinnoista, paitsi pankinjohtajia. blää, blää, blää
“koska tehtävää ei olisi voitu tarjota minulle mitenkään, kun en ollut ehdokkaana”
Ehdokkaana mihin? Eduskuntaan? Ei se ole mikään ministeriksi pyytämisen edellytys, vai onko?
Yksi hyvä idean, jonka pohtimisen kautta saattaisi löytyä ratkaisuja järkevään ruoan verottamiseen, olisi ottaa huomioon eri ruoka-aineisiin sitoutuneet veroista maksetut maataloustuet.
En jaksa tähän hätään tarkistaa, mutta olen kuullut, että eläintuotanto lohkaisee jopa 80 prosenttia kaikista tukiaisista.
Tällöin olisi kai loogista laskea kasvisperäisen ruoan hintoja, jos kerran niitä alv:n alentamisen kautta halutaan pienentää. Eläintuotteille nykyinen alv., kasvikunnan tuotteilta vaikka kokonaan pois.
Tätä ei tosin Keskusta eikä MTK hyväksy, mutta terveysvaatimusten kanssa se sopii varmaan aika hyvin yksiin, varsinkin, jos eläinrasvat vielä sakkoverotettaisiin erikseen.
Sinänsä tämäkään ei köyhimpiä auta, mutta saattaisi suunnata ruokatottumuksia parempaan päin.
Sinänsä köyhyys ja epäterveellinen ruoka eivät ehkä kuulu yhteen muuten kuin perinteen kautta. Parempituloiset ihmiset seuraavat enemmän ruoka-asioita koskevaa tiedottamista, eivätkä osta pelkästään sitä samaa makkaraa, mikä oli hyvää jo lapsuuaikoina.
Terveellinen kasvisruoka ei mielestäni ole kallista. Esimerkiksi juurekset ja tuontihedelmät ovat häkellyttävän halpoja, samoin esimerkiksi kotimaiset herneet. On lähes järjelle käsittämätöntä miten kilo kuivattuja ruokaherneitä maksaa niin vähän. Herne on kaiken lisäksi ravitsemuksellisti hyvä raaka-aine ja myös yllättävän monikäyttöinen olipa sen hinnassa alv tai ei.
Typeryksiä kaikki jotka eivät ehdota polttoaineen verotuksen alentamista. Osa ruuan hinnan nousustahan johtuu tuotanto- ja kuljetuskustannusten noususta, siis polttoaineen hinnan noususta. Joten halvasta polttoaineesta hyötyisivät pienituloisten autoilijoiden lisäksi myös ne joilla ei ole autoa ollenkaan. Samoin kaiken muunkin energian verotusta voisi alentaa, kauppojen pakastealtaat ym syövät aika paljon sähköä, ei kauppias sitä omasta pussistaan maksa vaan siirtää tuotteiden hintoihin. Ja asuntojen lämmityskustannukset ovat Suomessa korkeat ihan riippumatta millä muodolla lämmittää. Joten jos köyhien ja yleensäkin kansalaisten elämää haluttaisiin helpottaa, se pitäisi aloittaa polttoaineiden ja yleensäkin energian verotuksen alentamisesta. Ruuan alvin kanssa puuhastelu on näpertelyä, mutta ei tuo tuloverojen kanssa näpertely ole yhtään fiksumpaa. Varsinkin kun eihän sillä veroprosentilla mitään osteta vaan käteen jäävällä nettopalkalla, joka taas riippuu bruttopalkasta. Ja työttömillä ym on mahdollisuus saada verotonta asumistukea KELAlta ja verotonta toimeentulotukea sossusta, joten ei heillekään ole sillä prosentilla väliä, koska asumistuen ja toimeentulotuen pieneminen syö sen nettotulojen kasvun jos tuloveroprosenttia alennetaan.
“Ruuan alv:n eriyttäminen terveellisyyden mukaan on paitsi EU-säännösten vastaista, myös teknisesti aivan toivotonta. Miten ohjelmoisitte marketin kassakoneen?
Makeisvero ei ollut alv:n korotus vaan valmistevero, joka ei ole EU-säännösten vastainen. EU ei pitänyt siitä, että kotimainen ksylitoli oli vapautettu siitä, koska piti tätä syrjivänä. Suomi olisi voinut säilyttää makeisveron, jos olisi ulottanut sen ksylitolimakeisiin.”
En tunne EU:n säännöksiä vähääkään, mutta ymmärtääkseni aikanaan Suomessa oli sokerivero. Ainakin se on onnistuttu toteuttamaan aiemmin, niin eiköhän se onnistuisi nytkin (teknisesti). Tulkitseeko EU sokeriveron aspartaamia, hedelmäsokeria ja satoja muita makeutusaineita suosivana?
Pikaisen pohdinnan jälkeen tuntuisi vähintäänkin kummalliselta jos EU ei hyväksyisi sokeriveroa syrjivyyden perusteella. Tällöin esimerkiksi alkoholivero suosisi kaikkia muita päihteitä kahvista alkaen ja bensiinivero dieselin käyttöä.
Elina:
“Konkreettisten kansanterveydellisten ja ‑taloudellisten hyötyjen lisäksi on yksinkertaisesti reilua, että terveytensä epäterveellisillä elintarvikkeilla tuhoavat joutuvat maksumiehiksi samoin kuin alkoholin väärinkäyttäjät ja tupakoitsijat.”
Kuten Elinakin, kannatan myös terveellisemmän ruuan suosimista verotuksella.
Lihavuuden ja tupakoinnin vaikutukset terveydenhoitokustannuksiin eivät kuitenkaan välttämättä mene niin kuin maalaisjärjellä olisi oletettavissa. Äskettäin julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan (Plos Medicine, 2008 Feb;5(2):e29), josta Tiede-lehtikin mainitsi, ylipainoisten ja tupakoivien terveydenhoitokustannukset ovat itse asiassa keskimäärin pienemmät kuin tupakoimattomilla laiheliineilla. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että tupakoitsijat ja lihavat kuolevat nuorempina.
On muuten mielenkiintoista, että silloin kun on kysymys köyhien aseman parantamisesta, asia torpataan säännönmukaisesti jäämällä kiistelemään menettelytavoista. Ruoan ALV:n alentaminen vs. vähimmäisetuuksien kohottaminen on tällainen menettelytapakiista.
Rikkaimpia hyödyttävä varallisuusveron poisto sen sijaan hoidetaan sukkelasti läpihuutojuttuna.
Rinnastus osoittaa, että olennaista yhteiskunnallisten uudistusten läpiviennissä on poliittinen tahto. Kun poliittisen vallan ytimessä todella tahdotaan toteuttaa jokin uudistus, asia viedään läpi hyvin nopeasti. Se voidaan tarvittaessa viedä läpi vaikka lisäbudjetilla hoidetulla rahoituksella muutamassa kuukaudessakin. Jos köyhimpien asemaa todella haluttaisiin parantaa, se voitaisiin tehdä hyvin nopeasti.
Jos halutaan haittavero, pitää pystyä vastaamaan juristinkestävästi kysymyksiin mitä verotetaan, miksi ja miten. Epäterveellisen ruoan kovemman ALVin kohdalla mihinkään näistä kysymyksistä ei ole kunnollista vastausta.
Ei olemassa epäterveellisiä ruoka-aineita, vain epäterveellisiä ruokavalioita, ja nämäkin ovat epäterveellisiä vain suhteessa muhin elämäntapoihin, henkilöhistoriaan ja geeniperimään. Jos on taipumusta sydansairauksiin tai kohonnut kolesteroli, niin tulee välttää eläinrasvoja, mutta jos ei niin miksi pitäisi? Siäpaitsi ruoka-aineet ovat terveellisempiä suhteessa toisiinsa, voin korvaaminen oliiviöjyllä on varmaan hyvä asia, mutta entä jos se korvaa kasviksista saatavaa energiaa?
Terveysvaikutukset eivät myöskään ole yksiselitteisiä. Jos on taipumusta kihtiin niin ei kannata syödä kalaa, mutta toisaalta kalarasvat ovat hyväksi. Kasvisten syöminen on hyvästä, mutta yletön perunan popsiminen ilmeisesti ei, samoin hedelmiäkin voi tietääkseni syödä liikaakin. Ei ole lainkaan selvää mitä pitäisi verottaa ja mitä ei.
Ja miksi? Ruokavalio on hyvin monimutkainen yhdistelmä yksilön gastronomisistaa mieltymyksistä, enemmän tai vähemmän perusteltuja uskomuksista ruoan terveysvaikutuksista, eettisistä ja uskonnollisista käsityksistä, sekä taloudellisesta mahdollisuuksista. Julkinen valta voi auttaa asia tuottamalla ja jakamalla parempaa tietoa, sekä lisäämällä yksilön valintamahdollisuuksia ostovoimaa parantamalla. Keskusjohtoista ravinto-ohjausta on harrastettu elintarviketeollisuuden ja terveysviranomaisten yhteistoimintana, ja tulokset hirvittää.
Myös terveellisemmän ruoan, jota emme siis osaa määritellä ja jonka syöntiä emme osaa edistää, kansantaloudellinen hyöty on vähintäänkin epäselvä asia. Jotain kertonee se että vakuutusyhtiöt, jotka kutenkin maksavat ihan oikeina euroina hoitokuluja ja työkyvyttömyyskorvauksia, pohjaavat maksunsa sukupuoleen ja ikään, ei ruokavalioon.
Teknisesti, tähän saakka jokaikinen muutos kassajärjestelmiin on ollut hyvin kallis ja vaikea, viimeisimpänä sirukorttien käyttöönotto. Ja jos meillä on vaikka juustolla yksi ALV-kanta ja kukkakaalilla toinen, niin miten lasketaan valmiina ostetun kukkakaaligratiinin ALV?
Juhanalle; en mielestäni nimitellyt sinua enkä ainakaan tarkoittanut henkilöidä asiaa mitenkään. Nappasin vain nopeasti sen kiteytyksen sattumalta juuri sinun tekstistäsi, mutta yhtä hyvin olisin löytänyt vastaavan monesta muustakin.
Yhteenvetona voisin sanoa että kun tätäkin ketjua lukee niin ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että juuri vastikkeettomat tulonsiirrot ovat syynä kaikkeen pahaan. Ylipainoiset, mielenterveysongelmaiset ja alkoholisoituneet (ennen niitä sanottiin laiskoiksi..) ihmiset painavat syvän jalanjälkensä äiti maan pintaan!
On aivan naurettavaa lähteä olettamuksesta jossa ilmeisesti ainoastaan ihovärinsä perusteella suomalainen laiskotteleva uusavuton juoppoläski olettaa saavansa vastikkeetta erilaisia tulonsiirtoja yli 1000 e/kk kun samaan aikaan hänen kärsivä veljensä ja sisarensa saanee esim. Afrikassa korkeintaan muutamia euroja kuukaudessa.
Olisikin mielenkiintoista tietää mitä de Virheet aikovat tehdä tämän Suomessa asuvan joukon ekologisen jalanjäljen pienetämiseksi? Sehän ei siis todellakaan pienene jos tulonsiirtoja lisätään joten..
Lainaus Hesarista Elinalle ja muillekin:
Kuntaliiton Vuorento: Urpilaisen ehdotus voisi kannustaa töihin
Julkaistu: 17:29
Hanna Kaarto
HELSINGIN SANOMAT
Sdp:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdottama kuntaveron perusvähennyksen rajan nosto voisi kannustaa uutta pienituloista väkeä työelämään. Näin arvioi suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento Kuntaliiton kuntatalouden yksiköstä.
Urpilainen ehdotti ruoan arvonlisäveron alennuksen perumista ja kuntaveron perusvähennyksen rajan nostoa keskiviikon Helsingin Sanomissa. Urpilaisen mukaan valtio voisi kompensoida veronkevennyksen kunnille ruoan arvonlisäveroaleen varatuista rahoista.
Kunnallisveron perusvähennyksen saamista edellyttävä vuositulojen alaraja on nyt 1 480 euroa.
“Jos alarajaa nostettaisiin, moni voisi mennä töihinkin, kun saisi ansaita enemmän”, Vuorento sanoo.
Suomessahan oli makeisvero, joka kosketti alunalkuaan kaikkia makeisia. Sitten joku koululainen keksi ehdottaa (olikohan luokkaretkellä eduskunnassa), että jos poistaisi sen xylitoli-makeisilta ja eduskunta näin säätikin (tästä oli aikanaan paljon juttuja lehdissä). Sorbitoli yms. makeisille vero jäi.
Tämän jälkeen Suomi liittyi EU:hun ja xylitolimakeisten makeisverovapauden katsottiin suosivan suomalaista xylitolia sorbitolin ja muiden EU:ssa tuotettujen sokerinkorvikkeiden kustannuksella (ei ollut kuulemma tarpeeksi tieteellisesti todistettu, että nimenomaa xylitol pysäyttää happohyökkäyksen).
Pelkkä sokerivero? Siinä menevät sitten mehut, limut, jäätelöt, pullat ja kakut ja mihin kaikkeen sitä sokeria käytetään. Kannattaakohan keinotekoisia makeutusaineita (pl. xylitol) verotuksellisesti suosia? Kai niissäkin omat sivuvaikutuksensa ovat?
Juu, ja ei se useamman ALV-prosentin ohjelmoiminen marketin kassakoneeseen todellakaan ole mikään kovin monimutkainen asia.
juhana Harjulle
1) eläkeläiset hyötyvät ruuan alv-alennuksesta, jos ruuan osuus on heidän kulutuskoristaan enemmän kuin koko maakunnassa. Näin taitaa olla, mutta merkityksettömö
Ruuan alv:n ohjelmoiminen käy kyllä, kun ensin joku on jakanut tuhannet artikkelit hyviksiin ja pahiksiin Tässä on se ongelma.
HK:n sininen = pahis, mutta entä lindströmin pihvi?
Sokeri pahis, mutta entä peruna, jonka ruuansulatus muuttaa välittömästi rypälesokeriksi?
Tästä käytäisiin oikeutta loputtomasti
Osmo kirjoitti:
“Ruuan alv:n ohjelmoiminen käy kyllä, kun ensin joku on jakanut tuhannet artikkelit hyviksiin ja pahiksiin Tässä on se ongelma.
HK:n sininen = pahis, mutta entä lindströmin pihvi?”
Alennus tulisi rajoittaa vihanneksiin, marjoihin, hedelmiin, pähkinöihin, palkokasveihin ja kalaan. Ehdoksi se, että niitä ei olisi käsitelty millään tavalla. Korkeintaan pakastaminen ja paloittelu sallittaisiin, mutta ei muuta.
Ai, Osmo tarkoittikin kassakoneohjelmiston “speksausta” vaikka kirjoittikin kassakoneen ohjelmoimisesta. Se speksaus ei olekaan ihan triviaalia, mutta se ei liity mitenkään enää ohjelmoimiseen. Samat ongelmat tulisivat vastaan, vaikka kassalla hinnat laskettaisiin käyttämällä kynää ja paperia.
Osmo says: “Ruuan alv:n eriyttäminen terveellisyyden mukaan on paitsi EU-säännösten vastaista, myös teknisesti aivan toivotonta. Miten ohjelmoisitte marketin kassakoneen?”
Tervetuloa 2000 luvulle Osmoseni, laskun jakaminen eri ALV prosentteihin on ollut ihan standardikäytäntö jo vuosia. Esim. Turun Caribia yöpymisen lasku: hotellihuone 8% verokannalla, minibaarin vesipullo 17% ja terassin oluset yms. 22%.
Hyvä, käytin väärää termiä. Teen arvonlisäveroilmoituksen kerran kuussa, joten tunnen kyllä sen ominaisuudet. Ongelma on siinä, miten määritellään terveellinen elintarvike ja kuka luokittelee kaikki kaupassa myytävät tuhannet tuotteet. Juhana Harjun rajausesitys on yksi, mutta ei riidaton eikä ehkä edes järkevä. Joku haluaisi siihen myös marjamehut, toinen rasvattoman maidon. Se, ettei elintarviketta saisi pakastamista lukuunottamatta käsitellä mitenkään, voi osoittautua hölmöksi.
Vilja ja juurekset? Leipä? Onko pakkaaminen käsittelyä? Kuivatut herneet? Säilötyt pavut? Pähkinäinen mysli? Purkitettu silli. Miksei lohta saa fileroida kaupassa tai myydä savustettuna? Onko mäti “kala”.
Liikevaihtoverojärjestelmä tuotti aikanaan jatkuvaa käräjöintiä. Hautakivi (tavara)verollinen, mutta jos hautakiven kaiverrus tehtiin haudalla, se onkin palvelu ja veroton. Samaa sotkua ei haluta takaisin.
Osmo:
“HK:n sininen = pahis, mutta entä lindströmin pihvi?”
Luokittelua ei varmastikaan voi tehda nain simppelisti. Mutta entapa jos tehtaisiin pisteytysjarjestelma, joka perustuisi parametreihin, joilla on tutkitusti terveysvaikutuksia. Miinuspisteita tulisi jos ruualla on korkea energiapitoisuus massayksikkoa kohden, paljon trans- tai elainrasvoja, korkea glykeeminen indeksi etc. ja toisaalta plussaa tulisi kuidusta, vitamiineista ym. Lasketaan plussat ja miinukset yhteen ja vedetaan esim. sellainen cutoff etta huonoin kolmannes saa korotetun alvin ja paras kolmannes alennetun alvin. Ja jokaiseen tuotteeseen selvasti nakyviin mihin kategoriaan se kuuluu. Kuluttajan lisaksi systeemi motivoisi myos ruoantuottajia tekemaan valmisruoista terveellisempia.
“Se, ettei elintarviketta saisi pakastamista lukuunottamatta käsitellä mitenkään, voi osoittautua hölmöksi.”
Ottamatta mitenkään kantaa elintarvikkeiden terveellisyyteen tai niiden arvonlisäverotukseen, niin on pantava merkille, miten Osmo käyttäytyy lähes vastaavasti kuin Vanhanen, joka haukkui Urpilaisen ehdotusta “typeräksi”. Osmo vain käyttää usein sanaa “hölmö”. Miten “typerä” ja “hölmö” eroavat merkitykseltään?
Ylimielisyyden aste on kummassakin sanassa aivan sama ja kielitieteilijät voisivat jopa kutsua noita synonyymeiksi. Hedelmällisen keskustelun avain on aina debatoijien keskinäinen kunnioitus ja silloin sanavalinnat ovat tärkeässä asemassa.
Täällä mm. Osmo epäilee, ettei yksiselitteistä verotusmallia löytyisi elinatarvikkeiden terveeellisyyden kiistanalaisuuden vuoksi.
Mistäpä verotuksesta koskaan olisimme saumattomasti yhtä mieltä? Mistään järjestelmästä emme saa sellaista, että täydellinen konsensus vallitsisi. Se ei saa kuitenkaan estää yrittämästä, eikö vain?
Koska jotain on yritettävä, ennen kuin lihavuusongelma sananmukaisesti leviää käsiin. Ennen vanhuuteen liitettyyn kakkostyypin diabetekseen sairastuvat nykyään yleisesti nelikymppiset, jopa enenevässä määrin lapset.
Tässä ote stakesin dialogi-lehdestä:
“Diabeteksen hoito tulee maksamaan Suomessa kolmen vuoden kuluttua suorina kuluina 3,3 miljardia euroa ja erilaisina lisäkuluina 1,8 miljardia, laskee professori Tero Kangas. Pelkkä yhden taudin hoito vie siis yli neljänneksen koko terveyssektorin rahoista. ”
Kiistatonta on, että lihavuus on kakkostyypin diabeteksen suurin riskitekijä. Lihavuus on myös päätekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, osatekijä monissa syövissä ja sydän ‑ja verisuonisairauksissa.
Joten mielestäni huoli, että joku syö liikaa hedelmiä (tpyyluoma) on hieman saivarteluun sortumista… Tietysti ihan mitä vain voi syödä liikaa, mutta kyse on nyt siitä, että saataisiin kuriin selkeästi epäterveellisten artikkeleiden liikasyönti.
On myös totta, etteivät jokaikiseen ihmiseen kaikki vaikuta samoin. Mutta kuten niin monessa muissakin asioissa, on tässäkin tyydyttävä keskiarvoihin. Ruokavalionsa juureksille, vihanneksille, rasvattomille maitotuotteille, kalalle ja kokojyväviljalle perustava henkilö on keskimäärin hoikempi ja terveempi kuin pullahiiri.…
Tässä kommenttiketjussa on useasti esitetty “terveellisen ruoan” alvin alentamista.
Aivan äskettäin valmistui kolmea ruokavaliota vertaileva tutkimus, jossa länsimainen virallissuositusten mukainen vähärasvainen vaihtoehto osoittautui epäterveellisimmäksi.
Tietyistä epäterveellisistä syömisistä lienevät kaikki samaa mieltä: karkit, sipsit, naksut, limut, keksit… Toisin sanoen niiden haitta- tai rangaistusvero voisi onnistua paremmin kuin terveellisyyden suosiminen.
Tietokilpailu:
Seuraavista toinen ateria on terveellinen, toinen epäterveellinen. Kumpi ja miksi? Ja kumpi on virallisten ravintosuositusten mukainen?
1) uunilohta ja perunoita,
2) uunilohta ja parsakaalia
Juhana Harju kirjoitti tosi osuvasti ja oikein: “On muuten mielenkiintoista, että silloin kun on kysymys köyhien aseman parantamisesta, asia torpataan säännönmukaisesti jäämällä kiistelemään menettelytavoista. Ruoan ALV:n alentaminen vs. vähimmäisetuuksien kohottaminen on tällainen menettelytapakiista. Rikkaimpia hyödyttävä varallisuusveron poisto sen sijaan hoidetaan sukkelasti läpihuutojuttuna. Rinnastus osoittaa, että olennaista yhteiskunnallisten uudistusten läpiviennissä on poliittinen tahto. Kun poliittisen vallan ytimessä todella tahdotaan toteuttaa jokin uudistus, asia viedään läpi hyvin nopeasti. Se voidaan tarvittaessa viedä läpi vaikka lisäbudjetilla hoidetulla rahoituksella muutamassa kuukaudessakin. Jos köyhimpien asemaa todella haluttaisiin parantaa, se voitaisiin tehdä hyvin nopeasti.”
Seuraava ehdotukseni saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta ihminen on pystynyt haastavimpiinkin suorituksiin tieteen ja teknologian alalta. Siksi uskon, että tämä olisi toteutettavissa siinä missä moni muukin asia.
Vähittäiskaupassa myytäville tuotteille laskettaisiin indeksiluku, joka ottaisi huomioon tuotteen ravintoarvon per energiatiheys, jalostusprosessin pituuden, pakkauksen kierrätettävyyden, ja logistiikan. Mikäli ekologista näkökulmaa ei haluta mukaan, niin sitten kolme viimeistä kohtaa voi jättää pois.
Näin saaduin luvuin tuotteet jaettaisiin esim. viiteen luokkaan. Näin vitosluokassa olisi vaikkapa Saksaasta tuotu valmishampurilainen, joka on pakattu kovaan muovipakkaukseen ja ykkösluokassa kotimainen herne ja sipuli irtomyynnissä.
Ravintoarvo mitattaisiin vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden, hyvälaatuisten rasvojen, suolan ja lisätyn sokerin määrästä.
Hiilihydraateista ollaan nykyään vähän erimielisiä, mutta kai siitä on yksimielisyys, että mitä matalampi glykedeeminen indeksi, sitä parempi. Peruna ei siis pääsisi ykkösluokkaan, vaan ehkä kakkoseen.
Perunan täydelliseen pannaan laittamista minä nyt en oikein ymmärrä. Perunaa on syöty tässä maassa moninkertainen määrä silloin kuin lihavuus oli liki tuntematonta. Ruotsalaiset syövät tälläkin hetkellä 20 prosenttia enemmän perunaa kuin suomalaiset ja ovat olennaisesti hoikempia, joskin tämäkin kansakunta on lihomassa huolestuttavasti.
Mitään järjestelmää ei toki saa aukottomaksi ja aina joku tuottaja tietysti kokisi tulleensa väärin kohdelluksi. Mutta kuten jo edellisessä kommentissani sanoin: Jotain tässä on yritettävä.…
Otan tyrmäävää kritiikkiä vastaan, mutta mieluiten siten, että kirjoittajalla itsellään olisi jotain rakentavia ehdotuksia hillittömän lihavuusepidemian ehkäisemiseksi. Varusmiesten paino on noussut seitsemän kiloa kahdenkymmenen vuoden sisään pituuden pysyessä ennallaan. Kyllä hälytyskellojen pitäisi soida niin, että päässä kumisee…
Traveller,
Tuo de Virheet on ihan väärin vitsailtu, se on Virheet, de Röda..
Ja nyt naurun pyrskähdyksiä, kiitos!
Itse joskus pyörittelin päässäni ylipaino-ongelman ratkaisuksi veroa energiamäärän mukaan. Ihminenhän periaatteessa käyttää, ainakin “normaalilla” ruokavaliolla, suunnilleen kaiken syömänsä energian tavalla tai toisella, ja ylipaino syntyy siitä, että enemmän energiaa syödään kuin käytetään. Energiamäärä olisi puolueeton mittari, joka voidaan aina määrittää (ja määritetään useimmiten nykyäänkin jo)
Mutta ei tuokaan ongelmaton ole. Esimerkiksi paljon urheilua harrastavat (kuluttavat paljon energiaa) joutuisivat eriarvoiseen asemaan, vaikka eivät lihoisi tai epäterveellisesti eläisikään.
Toinen ongelma, joka muodostuisi on dynaamiset vaikutukset. Teollisuus alkaisi varmaankin tuottaa tuotteita, jotka painavat paljon, mutta sisältävät vähän tai ei ollenkaan energiaa. En oikein pidä ajatuksesta, kun jo nykyinen terveysfasismikin on onnistunut aiheuttamaan sen, että suomalaiset syövät maailman mauttominta moskaa. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan aiheuta haluttua vaikutusta, eli terveellisempiä elintapoja, sillä ylipaino on Suomessa suurempi ongelma kuin maissa joissa ruoka jopa maistuu hyvälle (Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa on ylipainoisia yli 50 % väestöstä kun vaikka Ranskassa, Tanskassa tai Italiassa vain 30 — 40 %).
Kari
Sellainenkin on jollakin tarkkuudella laskettavissa, kuin ekologinen jalanjälki lautasella. Eläinperäisille tuotteille se on tietysti selvästi isompi kuin kasvituotteille. Voiskos sitä alvia suunnata myös tämän mukaan.
Elina on sitä mieltä, että saivartelen kun sanon että hedelmiä voi syödä liikaa. Tarkoitin kuitenkin että mitä tahansa voi syödä liikaa, tai ylipäänsä ei ole olemassa mitään oikeaa ruokavaliota sinänsä, vaan se mitä tulisi syödä riippuu yksilön fysiologiasta ja elintavoista. Lisäksi ruokavalion täytyy täyttää muitakin kuin ravitsemuksellisia kriteerejä, olkoonkin että laadukkaista tuoreista raaka-aineista tehty ruoka on usein kaikin tavoin hyvää. ALV-kannan karkeustasolla hyvä- ja huonolaatuisen ruoan erottaminen on täysin mahdoton tehtävä.
Ja miksi suomalaiset lihovat? Alkoholilla on varmaan oma osuutensa, mutta toisaalta jos kulutus on kasvanut keskimäärin litran, niin tämä tarkoitaa 7 kilokaloria vuodessa, jolla ei oikein voi juuri selittää väestön keskipainon nousua. Ruokavalion muutokset eivät myöskään tue mässäilyteoriaa, vaikkapa sokerin ja rasvojen kulutus on laskenut tai pysynyt samana niin kauan kun tilastoja on tehty, kts. esim. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/
Veikkaan että väestön lihomisen selittää vähentynyt arkiliikunta. Arkiliikunnan väheneminen liittyy autoiluun kasvuun sekä suoraan, mennään autolla eikä kävellä edes asemalle, että välillisesti, autoystävällisessä ympäristössä ei keskimäärin ole yhteistä pihaa missä potkia palloa tai katua missä käppäillä. Kaavoitús on kansanterveystyötä.
Ja mitä tulee nuorison sokeri- ja rasvatankkaukseen, niin onko se nyt mikään ihme että limut maistuvat, kun koulussa tarjottava ns. oikea ruoka on parhaimmillaan mautonta? En syytä koulun keittäjiä, ei jollain alle kahdella eurolla per ateria ihmeitä tehdä. Pikaisesti päässä laskien arvatuilla luvuilla, 500 miljoonalle voisi nostaa tuon summan ainakin yli seitsemään euroon. En tiedä montako desimaalia tämä vaikuttaisi keskimääräiseen painoindeksiin, mutta saataisiin ehkä kasvatettua uusi sukupolvi joka arvostaa kunnon lounasta, mikä olisi huomattavasti tärkeämpi asia. Ruokakulttuuri oppiaineeksi!
Tàmà alv-keskustelu on sikàli hakoteillà, ettà moni tuntuu tarkoittavan valmisteveroa, kun puhuu alv:stà. Valmisteveron voi laittaa maisille siten, ettà se on osa herne-maissi-paprikan hintaa, mutta alv-jàrjestelmàssà tuolla pussilla on tasan yksi alv, joko hyviksen tai pahiksen. Alv ei vaikuttaisi ravintolaruokaan eikà tyòpaikkaruokailuun, koska sen vero on aina 22 %, mutta valmistevero sakottaisi epàterveistà ruoka-aineista ravintolassakin.
Anteeksi skandien outo ilmiasu. Kirjoitan Italiasta, jonne interrail-matkamme on edennyt.
Onko tämä oletus, että köyhät yms. jotka syövät epäterveellistä ruokaa ovat tyhmiä, eivät osaa punnita valintojaan ja tarvitsevat siksi ohjausta parempiin elintapoihin mei(l)tä viisaammilta mitenkään perusteltavissa? Eikö jokaisen ruokavalio ole yksityisasia, kunhan siitä maksetaan käytettyjen resurssien suhteessa? Ihmisillä, jotka lihovat voi olla aivan hyvät perustelut lihomiselleen. He saattavat esimerkiksi nauttia ruoan syömisestä paljon, pelätä pula-aikoja, lievittää suruaan jne.
Yhteiskunta tai valtio ei omista ruumiitamme, joten eiköhän me voida antaa ihmisten tehdä niillä mitä haluavat. JOS meitä vaivaa se, että lihavuudesta seuraavia sairauksia hoidetaan yhteisistä varoista ruoka-aineiden haittaveroa huomattavasti täsmällisempi lääke tähän on lopettaa näiden elintasosairauksien hoito julkisella puolella.
Pari kommenttia.
juupa juu: “SDP taas poistaisi palvelumaksut, se jos mikä on typerää.”
On toki voinut mennä ohi, mutta tietääkseni SDP ei ole poistamassa palvelumaksuja. Urpilainen olisi peruuttanut palvelumaksujen korotukset, jonka hallitus ajoi läpi.
Päivähoitomaksujen poistosta toki on puoluekokouksen päätös ja sitä ajetaan. Sivumennen sanoen hämmästelen, millaisilla argumenteilla tämä ehdotus on tyrmätty. Esimerkiksi kannustinloukkujen kannalta asiaa ei ole käsitelty lainkaan, minkä luulisi olevan nykyisenkin hallituspohjan intressissä.
Mainittakoon myös, että päivähoitomaksujen poisto maksaisi noin puolet ruoan ALV:n pudottamiseen verrattuna.
Ari Aaltonen: “En ole mikään erityisen markkinauskovainen, mutta luulisi, että jos Kesko myy entiseen hintaan tuotteensa ja S‑ryhmä laskee hintojaan…”
Tätä mantraa hallituksen poikakolmikko Katainen-Vanhanen-Wallin viljeli yhtenään ‘opettaessaan Urpilaiselle kansantaloustieteen perusteita’. Vähintään omituista (en sano lapsellista, ettei tule sanomista typeräksi haukkumisesta) se oli siksi, että kymmenen minuuttia aiemmin oli todettu kahden kauppaketjun hallitsevan 75% suomalaisesta vähittäiskaupasta.
Hallituksen linja sitten olikin, että ‘mikäli hinnat eivät laske viittä prosenttia, vaihtakaa kauppaa!’ Mihin sitä kauppaa sitten vaihdetaan, kun 200 kilometrin säteellä ei ole kuin S- tai K‑kauppoja?
Nythän elintarvikkeiden hinnan nousu on jo ollut kiivaampaa kuin muualla EU:ssa, onko tämä siksi, että suuret kauppaketjut nostavat hintojaan etupainotteisesti voidakseen ALV:n alennuksen jälkeen niitä laskea? Vai onko vain kyse siitä, että kartellissa hinnat yksinkertaisesti ovat korkeampia?
Elina: “Miten muuten Urpilainen on aikonut paikata ehdotuksensa tuottaman loven kuntien taloudessa?”
Urpilainen saa vastata itse omasta puolestaan, mutta kiinnittäisin huomiota ensinnäkin siihen, että ruoan ALV-alennus maksaa valtiolle 500 miljoonaa euroa. Toiseksi siihen, että ymmärtääkseni jo nyt valtiolta siirretään tuloja kunnille. Kolmanneksi siihen, että mikäli haluamme pitää valtion ja kuntien taloudet täysin toisistaan erillään, voimme tällä sekunnilla lopettaa ‘Suomi on rikkaampi kuin koskaan’ ‑puheet.
Ruoan ALV-alennus on eturyhmäpolitiikkaa parhaimmillaan (tai rumimmillaan, miten vain). Alennusta perustellaan kovasti “sosiaalisin perustein”, mutta harvoin viiden prosenttiyksikön tuloveron alennusta kaikille tuloluokille perustellaan sosiaalisena.
En oikein ole päässyt perille, mitä Kepu kauppasi Kokoomukselle saadakseen tämän hankkeen hallitusohjelmaan. Kokoomuksen verolinjauksiin alvin alennus nimittäin sopii huonosti; se ei luo ensimmäistäkään työpaikkaa, ei kannusta työntekoon, ja sotii vastaan linjausta kulutuksen verottamisesta työnteon sijaan.
Suomessa voi sianlihan alv olla 22% ja vihannesten 0%. Silti Puolassa tuotettu “tanskalainen” sianliha olisi halpaa. Kauppiaat markkinoivat kilvan tarjouskinkkuja ja kyljyksiä sisäänvetotuotteina — ja moni ostaa jopa enemmän kuin tarvitsisi. Ns. -,99 tuotteiden ostaminen miettimättä kuinka monta senttiä siinä voittaa oikeasti, saati miten terveellistä se on, näyttää toimivan ihan hyvin. Jos ei toimisi, ei näitä tarjouksia olisi.
Jättipullo limua on halvempi kuin tuoremehu tai maitolitra. Jos kuluttaja juoksee sokeasti vain hinnan perässä, saa mitä tilaa.
Kysymykset:
1. Keskituloisen (pienituloinen per henki) suurperheen elättäjänä minua ei hirveästi lämmitä pienituloisten veronalennus alv-alennuksen sijaan. Ruoan alv:in alentaminen auttaisi lapsiperheitä sitäkin enemmän.
Ja kuten ministeit Vanhanen ja Katainen ovat huomauttaneet, eivät aivan pienituloisimmat maksa veroja. Sen sijaan keskituloinen maksaa kovat progressiot riippumatta elatusvelvollisten määrästä.
2. Kun kerran ruoan alv:n pitäminen ennallaan tuntuu niin hyvältä vaihtoehdolta, eikö vielä parempi tilanne saavutettaisi kun sitä nostettaisiin oikein kunnolla.
Taidan kallistua Harjun kannalle syystä, että tuloverohelpotus kohdistuisi vain työssäkäyviin, joiden asema on lähtökohtaisesti turvattu, kun taas ruoan valikoiva alvin poisto suosisi erityisesti lapsiperheitä, joiden suhteellinen asema Suomessa on erityisen heikko, ja joiden ravinnon laatu on pitkällä tähtäyksellä erityisen tärkeä kansantaloudellisestikin vaikuttaessaan suoraan tuleviin terveydenhoitokuluihin. Itse tosin lisäisin alvittomiin tuotteisiin kaikessa epäekologisuudessaan myös tuoreen lihan syystä, että varsinkin vanhuksilla ja lapsilla proteiinin saanti on yleisesti riittämätöntä. Riittävän runsas proteiininsaanti ehkäisee mm. ylipainoa, eikä ole realistista että koko kansa ryhtyisi pescovegeiksi. Kallis liha ohjaa kulutusta halpamakkaroihin.
Nyt on sinulla Tpyyluoma yksiköt sekaisin… kaivapa peruskoulun fysiikan kirja esiin.
Kilokalori ei ole yhtä kuin kalori… Jos juon puhtaaksi alkoholiksi muutettuna litran nestettä vuodessa enemmän kuin kulutukseni sallii, kerään kehooni noin kilon rasvaa. Kymmennessä vuodessa tämä on kymmenkertaistunut.
Eikö tämä väestötasolla tunnu?
Ruuan ALV:n alennuksesta noin 2/3 menee mediaanituloa enemmàn tienaaville ja 1/3 kòyhimmàlle puolikkaalle vàestòstà. Taloudellisia eroja tasaavana se on aika heikko keino.
Kaikki pienituloiset maksavat kunnallisveroa, lukuunottamatta elàkelàisià, joiden osalta taas suunnitellaan takuuelàkettà parantamaan heidàn asemaansa.
Minulle kysymys ei ole vain tulonjaosta vaan myös ja erityisesti ravitsemuksesta. Kannustetaanko esim. lapsiperheitä terveellisempiin valintoihin. Monet lapsiperheet ovat nimellisesti varsin hyvätuloisia, silti ruokabudjetti on kirsitetty tai jouduttu kiristämään niukaksi.
Artturi Björk:
“Onko tämä oletus, että köyhät yms. jotka syövät epäterveellistä ruokaa ovat tyhmiä, eivät osaa punnita valintojaan ja tarvitsevat siksi ohjausta parempiin elintapoihin mei(l)tä viisaammilta mitenkään perusteltavissa? Eikö jokaisen ruokavalio ole yksityisasia, kunhan siitä maksetaan käytettyjen resurssien suhteessa?”
Periaatteessa on yksityisasia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että valtaosalle ihmisistä lihavuus ei ole tietoinen valinta. Suurin osa lihavista ihmisistä haluaisi olla laihempia, mutta eivät pysty laihtumaan (pysyvästi). Eli ohjaukselle näyttäisi olevan tarvetta, ohjeitahan ei ole pakko noudattaa, jos ei halua.
Lasten lihavuus onkin sitten eri juttu, koska siinä ei ole kyse yksilön omista valinnoista, vaan vanhempien valinnat pitkälti määrittelevät lapsen ruokailutottumukset. Jos on lapsena lihotettu, on aikuisena hyvin vaikeaa päästä eroon liikakiloista. Eli lasten lihottajien kohdalla kannatan selvästi tiukempaa yhteiskunnan ohjausta. Lihottajavanhemmille tulisi mielestäni antaa ravitsemusneuvontaa ja heille tulisi kertoa lapsuusiän aikana hankitun ylipainon seurauksista. Kuulostaa terveysfasismilta, mutta lapsella on oltava oikeus terveeseen aikuisuuteen.
“JOS meitä vaivaa se, että lihavuudesta seuraavia sairauksia hoidetaan yhteisistä varoista ruoka-aineiden haittaveroa huomattavasti täsmällisempi lääke tähän on lopettaa näiden elintasosairauksien hoito julkisella puolella.”
Tämä ei tule käytännössä onnistumaan, ellemme sitten päätä kokonaan lopettaa julkista terveydenhoitoa. Lihavuus ALTISTAA useille sairauksille (mm. tyypin 2 diabetes), mutta on hyvin hankalaa yksiselitteisesti osoittaa milloin sairaus on seurausta elintavoista. Esim. diabetes voi puhjeta myös normaalipainoiselle terveitä elintapoja noudattavalle ihmiselle.
“JOS meitä vaivaa se, että lihavuudesta seuraavia sairauksia hoidetaan yhteisistä varoista ruoka-aineiden haittaveroa huomattavasti täsmällisempi lääke tähän on lopettaa näiden elintasosairauksien hoito julkisella puolella.”
Kyllä, tuo on täsmällisempi lääke. Ongelma vain on se, että ainakaan minä en halua asua yhteiskunnassa, jossa sairaalan oven taakse jätetään ihmisiä kitumaan mistään syystä.
Paljon inhimmillisempi ratkaisu on (vaikkakin hiukan vähemmän täsmällinen), että niitä ihmisten käyttäytymismalleja, jotka yleisesti tiedetään terveydenhoitokustannuksia (tai miksei mitä tahansa muita yhteisiä kustannuksia) kohottaviksi, verotetaan niin, että näiden käyttäytymismallien harrastajat loppujen lopuksi itse maksavat kohonneet kustannukset.
Elina, kiitos korjauksesta olet oikeassa, ja tämä kalorilaskenta ei ole minun vahvuuksiani. Tarkoitin että 7 kilo(kilo)kaloria… Tokihan se kertyy, mutta tuo on kuitenkin kai alle prosentti ravinnon kokonaisenergiamäärästä.
Tuota, oppia ikä kaikki, mutta eikö eläkkeistä makseta kunnallisveroa???
Perheelliselle:
Ruoan ALV:in alentamisen hyvä puoli on se, että se parantaa yhden kovaa progressiota maksavan tulonsaajan perheiden asemaa.
Tässä voi kuitenkin spekuloida, että rakenteellisen työttömyyden purkaminen pienituloisten veronalennusten (ja heidän palkkojensa nimelliskorotusten samanaikaisen hillitsemisen) avulla vähentäisi tarvetta maksaa työttömyyskorvauksia, jolloin kaikentuloisten verotusta olisi varaa alentaa.
Nämä ovat jossain määrin arvokysymyksiäkin. Itse koen rakenteellisen työttömyyden Suomen ykkösongelmaksi, joka aiheuttaa kovan verotuksen ja siitä huolimatta resurssipulan monissa yhteyksissä. Tästä syystä mm. perheen elättäminen on Suomessa kalliimpaa kuin matalamman rakenteellisen työttömyyden maissa.
Perheiden välittömään arkeen ruoan ALV:in alennus kuitenkin vaikuttaa suoraan ja se voidaan heti osoittaa, ja sillä saa helposti ääniä. Rakenteiden korjaaminen on hitaampaa, kipu tulee heti ja hyöty myöhemmmin. Siksi muutosvastarinta on kovaa ja rakenteiden korjaaminen vaikeaa.
Voimatasapainomielessä Kepu käytti neuvotteluvoimansa ruoan ALV:iin. Se olisi voinut käyttää sen johonkin muuhunkin, mutta Kepun (ja sen kannattajien) kannalta tuo oli suoraviivaisinta ja tehokkainta. Hehän yritttivät aikaisemmin työreformia, mutta siitä tuli sellainen huuto, että nyt kannatti tehdä jotain helpompaa, kun nyt on niin hyvät ajatkin ettei ole pakko ratkoa vaikeimpia ongelmia.
Elina: Ei se ihan noinkaan mene. Jos lihot kilon, myös energian kulutuksesi kasvaa. Jossain vaiheessa kulutat sen verran energiaa, että se aiemmin ylimääräinen viinalitra ei enää lihota. Ts. et lihoisi 10 vuodessa kymmentä kiloa tuolla metodilla. Sinun pitäisi jossain vaiheessa alkaa juoda vielä enemmän.
Artturi: “Ihmisillä, jotka lihovat voi olla aivan hyvät perustelut lihomiselleen. He saattavat esimerkiksi nauttia ruoan syömisestä paljon, pelätä pula-aikoja, lievittää suruaan jne.”
Hyvät perustelut?? Ainoa “hyvä” peruste lihoa on sellainen geenistö, jolla lihomista ei voi välttää. Kaikki muut perusteet ovat pohjimmiltaan tekosyitä. Totta, on olemassa esimerkiksi lohtusyöjiä, mutta kyseessä on opittu tapa, josta voi yhtä lailla oppia pois. Ruoasta voi nauttia myös lihomatta, joten sekin peruste on aika heikko.
Useimmat ylipainoiset ihmiset eivät haluaisi olla ylipainoisia. Koska laihduttaminen on vaivailloisempaa kuin painon säilyttäminen, nimenomaan jälkimmäisestä pitäisi huolehtia.
Jos halutaankin tukea lapsiperheità, ensmmàisenà tulee mieleen lapsilisien korottaminen.
Älkää nyt hyvät ihmiset ainakaan kaupan keskittymisen takia vastustako ruoan veroalennusta. Meillä on puikoissa miehet, jotka ovat keksineet ongelmaan ratkaisun: vapautetaan aukioloajat. Mistä näitä riittää???
Arawn,
Joo, tiedän kyllä. Laitoin vähän mutkat suoriksi ja pointti oli oikaista tpyyluomaa kaloriasiassa.
Itse asiassa henkilön viiden kilon massan lisäys nostaa peruskulutusta vuorokaudessa noin 420 kJ, joten äkkiähän tuo litra absoluuttista alkoholia on kulutuksessa kompensoitu painonnousulla. Mutta on tälläkin kuitenkin väestötasolla merkitystä, koska monihan on jo alun perin liikapainoinen. Ja onhan alkoholin lisääntyvällä kulutuksella kosolti muitakin haittoja kuin painonnousu
On tietysti vielä muistettava, että harva nauttii alkoholinsa pirtuna tai Lasolina paljaaltaan. Juoma sisältää aina muitakin energianlähteitä paitsi jos kittaa kossuvissyä. Eli se on laihduttajan varma valinta perskännin suunnitteluvaiheessa.
Osmo,
Lapsilisä on aikansa elänyt jäänne ties miltä vuosisadalta.
Monissa perheissä tuki menee välttämättömyyksiin: lasten harrastuksiin, vaatteisiin, ihan ruokaankin. Tämähän on ollutkin alkuperäinen tarkoitus.
Toisissa perheissä lapselle kerätään yhteiskunnalta pesämuna, joka 17-vuotiaana on lähemmäs 30 000 euroa. Miksi ihmeessä tällainen subventio perheille, jotka varsin hyvin pystyvät elättämään lapsensa omin voimin ja hyvinkin?
Niille lapsiperheille enemmän tukea, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Lasten eriarvoisuus on viime kädessä koko yhteiskunnalta pois.
Ville,
Olen täysin samaa mieltä lasten lihottajista. Pieni läppäisy on kriminalisoitu, mutta lapsensa saa täysin vapaasti pahoinpidellä lähes liikuntakyvyttömäksi väärällä ruokavaliolla. Lihavuus tuhoaa myös lapsen psyykkisen terveyden vielä paljon tehokkaammin kuin aikuisen, koska lapset arvottavat toisiaan aikuisia vahvemmin fyysisen suorituskyvyn perusteella. Myös tytöt tekevät tätä, vaikka ominaisuus liitetään enemmän poikiin.
Pihapiirissämme on lapsi, joka on niin lihava, ettei enää osallistu juoksuleikkeihin. On ymmärrettävää, että hänellä ei ole mitään mahdollisuutta “menestyä” leikissä ja tietysti juokseminen on hänelle äärimmäisen epämiellyttävän tuntuista. Niinpä hän istuskelee vieressä toisten leikkejä katsellen.
Eikö tämä ole lastensuojeluasia..?
(ps. en hyväksy lasten läpsimistäkään, jos sen kuvan saa kirjoituksen alusta)
“Ruuan ALV:n alennuksesta noin 2/3 menee mediaanituloa enemmàn tienaaville ja 1/3 kòyhimmàlle puolikkaalle vàestòstà.”
Olisi mielenkiintoista tietää miten tämä on laskettu (vai onko veikkaus). Jos nelilapsisen perheen huoltajana kuulun mediaanituloa enemmän tienaavaan osaan, niin onko johtopäätöksenä, että minun tai peräti kaikkien perheenjäsenten osalta alv-alennus katsotaan kohdistuvan tähän hyvätuloisten osaan. Verotuksen (valtion) progressio ja jäljelle jäävä nettotulo per perheenjäsen pitää huolen siitä, että väittämä on työssäkäyvien lapsiperheiden osalta hyvin harhaanjohtava.
Lapsilisien korottaminenkaan ei vättämättä kohdistu juuri parempaan ravintoon. Tulonsiirrot ja minimitoimeentulo on tärkeä teema siinänsä, mutta se raha on korvamerkitsemätöntä ja voi valua yhtä hyvin isompaan asuntoon, kalliimpaan autoon, lomamatkaan tai lightsidukkaan kuin niihin lehtivihanneksiin.
Keskeisin ravitsemuksellinen ongelma Suomessa on kasvisten olematon kulutus. Kun samaan aikaan ylipaino on kasvava ongelma, alvin alennus ravinneköyhistä kaloripommeista olisi järjetön. Siksi alvin mahdollinen alennus tulisi kohdentaa terveysvaikutteisiin mutta vähäenergisiin tuotteisiin, jotka liian monella jäävät ostamatta kuten Harju edellä hahmotteli. Vaikka yksittäisiä rajatapauksia jäisikin, niin malli olisi kuitenkin kokonaisuudessaan yksinkertainen ja parantaisi mahdollisuuksia terveyttä edistävään ravintoon. Saadun hyödyn määrä olisi sitten jokaisen valittavissa niillä ostosvalinnoilla, tulotasosta riippumatta.
Osmo on täysin oikeassa tuossa ns. terveellisen ruoan määrittelyn vaikeudesta. Mikäli tätä edes yritettäisiin olisi tuloksena ainoastaan loputon riitely erilaisten biodyynamisten hörhöjen sun muiden vihervegaanien ja toisaalta asiaa hieman tuntevien välille. Mikäli pidettäisiin ehdottoman tärkeänä jonkinlaista ohjausta voitaisiin esim. vehnäjauhoja ja ravintorasvoja haittaverottaa koskapa niiden lihottava vaikutus on kiistaton ja ne ovat nyt niin halpoja.
Jos haluaa tähänkin asiaan perspektiiviä niin kannattaa tutustua myös menneiden vuosikymmenten ravintosuosituksiin, minulla on esimerkiksi 40- luvulta oleva ravinto-opas joka kehottaa syömään ja etenkin syöttämään lapsille voita ja kananmunia 😀 Nykyisin taas vastustetaan erilaisia transrasvoja ja ylipäätään elintarvikkeiden raskasta prosessointia, joten ei voi kuin todeta että ympyrä alkaa sulkeutua.
Ylipäätään kaikkien “kevyt” tuotteiden etu ihmisille on melko kyseenalaista. Aivan kuten tuolla aiemminkin joku osuvasti sanoi niin monesti parilla salaatinlehdellä ostetaan synninpäästä jollekin sveitsinleikkeelle; miksi huomaankaan tässä selvää analogiaa esim. ilmastoaneisiin, ns. kehitysapuun, ammattikerjäläisille annettuihin almuihin, UFF tai Greenpeacen tapaisille liikeyrityksille maksettuihin synninpäästömaksuihin jne. Hassua, eikö totta?
Toiseksi jokainen on varmasti huomannut kaupan kassajonossa seisoessaan että myös dieettilimut / siiderit / ylipäätään “kevyt“elintarvikkeet ovat ns. lähiövalaiden suuressa suosiossa.. joten tiedä sitten miten niillä voi normaali-ihminenkään laihtua.
Itse en kuitenkaan syyllistäisi lihavia ihmisiä. On totta että heidän sairauskulunsa ovat suuremmat vuodessa kuin laihempien, mutta olen kutakuinkin varma että koko eliniän huomioivissa laskelmissa he ovat yhteiskunnalle tuottavampia kuin urheilevat hoikkikset. Kun vanheneva tupakoiva ja alkoa käyttänyt suomalaismies kuolee yksityisellä sektorilla tehdyn 40 vuoden työuran jälkeen kohta eläkkeelle siirtymisensä jälkeen, on valtion kassaan kiilahtanut taatusti suurempi summa rahaa kuin viimeis(t)en vuoden hoitoon on mennyt.
Tätä voi sitten verrata esim. urheilevaan, hoikkaan, 100 % verovaroilla koko “työ“uransa ylläpidettyyn ja kallispalkkaiseen yliasiamieheen joka ei ole eläessään tehnyt mitään mistä olisi veronmaksajille jotain mitattavissa olevaa hyötyä.. Ei taida olla juurikaan iloa veronmaksajalle tämän pierunpidättäjän pitkästä elämästä, vai mitä?
Olin Porissa 17.7 toimeentuloturva tutuksi-seminaarissa.Siellä Pentti Arajärvi esitti juuri tuota kunnallisverotuksen alarajan nostoa korottamalla tulonhankkimisvähennystä.Samalla Arajärvi painotti sitä, että valtion tulee kompensoida kunnille verotulojen menetys täysimääräisenä.Hän painotti sitä, että tämän toimenpiteen ansiosta tarve toimeentulotuen hakemiseen vähenee ja sosiaalitoimi pystyy keskittymään niihin asioihin joihin se on tarkoitettukin , eli auttamaan niitä kansalaisia jotka eivät syystä tai toisesta pysty hoitamaan asioitaan.
Arajärven ehdotus on melkein sama kuin Vasemmistoliiton perustulomalli, jossa alle 10000 euron tulot olisivat verovapaita ja verotus olisi samanlaista, progressiivista kaikille tuloille-siis myös omaisuustuloille.
Minusta tämä olisi oikeudenmukainen ja hyvinvointia turvaava ratkaisu.Se myös vapauttaisi henkilökuntaa tärkeämpiin tehtäviin.Nythän on niin, että esimerkiksi sosiaaliviranomaiset joutuvat keskittymään asiakkaantulojen tarkistamiseen ja esim. 50 euron toimeentulotuki maksaa 200–300 euroa hallintokuluina.Ratkaisu olisi myös inhimillisesti oikein.Se lopettaisi työttömien ja muiden pienituloisten hypyttämisen luukulta luukulle ja olisi piristysruiske liike-elämälle kotimaisen kysynnän kasvun myötä.Vähenevä byrokratia toisi säästöjä jotka osaltaan rahoittaisivat tätä toimenpidettä.
Kuntien taloutta olisi muutenkin autettava jotta palveluntarjonta säilyisi ja kehittyisi.Hyvinvointi on suurin omaisuutemme eikä sitä saisi hukata.
Lapsilisä on aikansa elänyt jäänne ties miltä vuosisadalta.
Kyllä Osmo oli oikeassa tässäkin asiassa; lapsilisä on yksinkertaisesti hallinnoitavissa oleva ja yksiselitteinsen tarkasti kohdennettu tuki lapsiperheille, yksinhuoltajille ja jopa elatusvelvollisille koska pienentäähän se ruokon suuruutta..
Monissa perheissä tuki menee välttämättömyyksiin: lasten harrastuksiin, vaatteisiin, ihan ruokaankin. Tämähän on ollutkin alkuperäinen tarkoitus.
Toisissa perheissä lapselle kerätään yhteiskunnalta pesämuna, joka 17-vuotiaana on lähemmäs 30 000 euroa. Miksi ihmeessä tällainen subventio perheille, jotka varsin hyvin pystyvät elättämään lapsensa omin voimin ja hyvinkin?
No voi hyvänen aika; mikä tahansa raha menee näihin välttämättömyyksiin, jolloin lapsi on mielestäni jopa onnellisessa asemassa. Jos jotkut vanhemmat säästävät ne lapsilisät kakaroilleen, niin näiden wanhanaikaisten lapsilisien poiston jälkeen he luultavasti säästäisivät sitten tomaateista, salaatinlehdistä ja pakastesilakoista säästyneitä rahoja heille.. Valitettavan monissa perheissä vain rahat kun käytetään suurelta osin viinaan, savukkeisiin ja jopa huumeisiin eivätkä he sijoittaisi sen enempää lastensa hyvinvointiin vaikka ne terveelliset lasivillassa kasvatetut, tuontifosfaateilla ravitut, eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla suoraan ja epäsuoraan tuetut ja orjatyövoimalla hoidetut tuhansia kilometrejä rekallla kuljetetut Espanjan Tomaatit olisivat aivan kokonaan verottomia.. (Unohtamatta sitä että espanjalaiset pumppaavat liikaa pohjavettä orjatomaattiensa kasteluun ja pilaavat näin oman ympäristönsä.. mutta onhan EU:ssa sentään eräs Hölömölä jonka veronmaksajat kiirehtävät epäilemättä apuun..)
On lisäksi olemassa alati lisääntyvä joukko muuten vain holtittomia vanhempia jotka törsäävät suhteettoman suuren osan la(sten)psen hoitamiseen tarvittavista rahoista esim. peleihin, fossiilisia polttoaineita tuhlaaviin rantaloma‑, pyhiinvaellus- ja kotimaassakäyntimatkoihin sekä autoihin, satelliittiantenneihin, virtasyöppöihin jättitelkkareihin ja muihin statussymboleihin vaikkei heillä todellakaan olisi siihen varaa! Mikäli kyseessä ovat työssäkäyvät vanhemmat asiaa ei tietenkään voi arvostella, mutta yhteiskuntaan on myös synnytetty huomattavan suuri joukko näitä uusavuttomia syrjäytyjiä joiden ongelmat eivät todellakaan ratkea näiden perheiden lisärahoituksella!
Niille lapsiperheille enemmän tukea, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Lasten eriarvoisuus on viime kädessä koko yhteiskunnalta pois.
Tuossahan tuo tuli yllä.. mutta lisään vielä että ihmiset eivät ole eivätkä tule olemaan samanarvoisia. Yksi on tyhmä, toinen viisas, kolmas sairas, neljäs pääsee rikkaisiin naimisiin jne jne. Näin se nyt vain on, eikö niin?
Traveller,
Tietysti mikä tahansa raha menee lasten välttämättömyyksiin. Jos lapsen perustarpeista ei huolehdita, edessä on lastensuojelutoimenpiteet.
Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskunnan tukea perheitä, joissa kuukausittaista lapsilisää ei tarvita lapsen elatukseen ja se menee esim. lapsen ylioppilaslahjana saamaan autoon.
Tämä ei ole mikään asia, jossa ollaan oikeassa tai väärässä, vaan näkemysero. Et voi sanoa minulle, että Osmo on oikeassa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko?
Eli: Onko yhteiskunta oikea taho kustantamaan 18-vuotiaalle auton? Vieläpä sille 18-vuotiaalle, jolla muutenkin menee taloudellisesti hyvin. Minusta lapsen saaminen sinällään ei ole mikään syy tukiin, vaan verovaroista kerätyn tuen perustana pitäisi aina olla aito tarve.
Mutta jos tämä malli sinun ja Osmon mielestä on oikein, niin näin sitten teidän mielestänne. Osmo on varmaan otettu samanmielisyydestäsi…
.
Jatkan Travellerille,
Omistat siis 40-luvulta ravinto-oppaan. Transrasvat ovat sikäli huono esimerkki, että 40-luvulla niitä ei ollut olemassa. Tai ainakaan niiden olemassaolosta ei tiedetty?
Kuten muissakin asioissa, on ravinto- ja lääketieteessä toimittava tämän hetkisen tiedon varassa. Tiede on itsensä korjaava ja kumuloituva järjestelmä, joten huolestuttavaahan olisi, jos mikään ei olisi muuttunut 40-luvulta lähtien. Jotkut asiat ovat komplisoituneet ja juuri rasvoista käydään sitä kiivainta keskustelua. Joissain asioissa on tosiaan kierretty kehää.
Loppujen lopuksi monista perusasioista ollaan tällä hetkellä kuitenkin verraten yksimielisiä. Vihreät vihannekset, monet värikkäät mm. tomaatti, marjat, juurekset (poissulkien peruna), kokojyvävilja, etenkin kaura ja ruis, rasvattomat maitotuotteet, rasvainen kala ja juoksevat kasvisöljyt ovat terveyttä edistäviä.
Saivartelua on nyt väittää, että asiantuntijat nyt olisivat niin kauhean tukkanuottasilla perusasioista. Eivät ole. Soraäänet ovat yksittäisiä, mutta usein tietysti kovaäänisiä kuten vaikkapa ilmastonmuutosasiassa.
Olen Mirkan kanssa aivan samaa mieltä, että järjetöntä on kohdistaa alennus pitkälle jalostettuun, ravintoköyhään ja lihottavaan moskaan. Tämähän johtaa vain siihen, että niihin mieltynyt ryhmä ostaa niitä enemmän.
Kalliissa tuotteissahan alennus tuntuu paljon suuremmalta, eikö niin? Porkkanan kilohinnan laskua 17 prosentilla tuskin edes huomaa… Jos alvia lasketaan kokonaisuudessaan kaikelta suuhun pantavalta, niin sitä ei pidä tehdä ollenkaan. Lapsetkin saavat viikkorahallaan viidenneksen enemmän karkkia. Hyvä juttuko?
Elina: Tuo kaipaamasi tarveharkintaisuus lapsilisään vain pahentaa jo olemassaolevia kannustinloukkuja. Tarveharkintaisuudesta ylipäätään pitäisi päästä eroon. Sen lisäksi, että tarveharkinta aiheuttaa taloudellista tehottomuutta, yksilötasolla siitä seuraa vahvaa tarpeettomuuden tunnetta ja siten syrjäytymistä. (Mitenköhän kääntäisin empowerment-käsitteen vastakohdan suomeksi?)
Kasvisten suosimisesta verotuksessa vielä. Ensinnäkin suomalaisten kasvisten kulutus on kasvanut koko ajan, http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/kasvikunnan_tuotteiden_kulutus/ Onko kansanterveys parantunut vastaavasti?
Toiseksi, käytännössä suomalaiset syövät tehokasvatettuja, pitkään säilöttyjä, raskaasti prosessoituja, makeutettuja kasviksia rasvan kera. Ravinnosta huolestuneiden lempi-inhokit, virvoitusjuomat ja ranskalaiset perunat, ovat muuten kasvistuotteita.
Jos haluaa parantaa kaikin tavoin suomalaista ruokaa niin kannattaa lopettaa elintarviketeollisuuden subventointi. Ei edes maksa mitään, päinvastoin.
Vaikka tekeillä oleva ALV:in alennus menisi kokonaisuudessaan ruokatuotteiden hintoihin, se ei alentaisi niitä kuin 4,3 %. Koska nuo hinnat ovat vuodessa nousseet paljon enemmän ja nousupaineita on edelleen, vähänkään pidemmässä katsannossa tuo lähinnä laimentaa hintojen nousua. Jos kaupasta ostetun ruoan osuus kuluttahintaindeksissä olisi 15 %, tuon veronalennuksen inflaatiota hillitsevä vaikutus olisi 0,65 % ‑yksikköä.
Tämä ei ole mikään asia, jossa ollaan oikeassa tai väärässä, vaan näkemysero. Et voi sanoa minulle, että Osmo on oikeassa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko?
Olisi tietenkin kohteliaampaa lisätä joka lauseeseen ’’minun mielestäni’ mutta nää vuodatukset venyvät jo muutenkin. Jos lukisit vastauksiani ajatuksen kanssa niin huomaisit itsekin että olen tavallisesti oikeassa ja jopa Osmokin on joskus oikeassa 😀
Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskunnan tukea perheitä, JNE
Tämä olikin jo kokonaan toinen asia ja TÄMÄ on toki puhdas mielipideasia. Minä voisin olla sitä mieltä että jokainen hoitakoon itse kakaransa kun on ne kerran hommannutkin. Näin muuten toimii maailman väestön hyvin suuri ENEMMISTÖ ja näin toimittiin meilläkin vielä vähän aiemmin. Voiko enemmistö ja vieläpä etnisesti rikas sellainen sitten olla väärässä? JOS olisin tätä mieltä niin olisin aivan yhtä oikeassa kuin sinäkin, vai mitä?
Sinä kuten niin moni muukin ihminen tänä päivänä kuvittelee että jossain on joku taikapuurokattila josta jaetaan mannaa kaikille, ja ainoa asia mistä pitää huolehtia on se että kaikki saavat oman pienen mutta samankokoisen kauhallisensa. Tämä herttainen lapsenusko sitten pitää valitettavasti matit ja jyrkit vallassa. Asia ei ole näin, ja jos kerran on niin missä tämä kattila sijaitsee? Voidaan ajatella että maamme metsät olisivat tällainen kattila mutta hallitus, mukaan luettuna myös Virheet de UltraBraHögern – puolue on luomassa metsänomistajista verovapaata yhteiskuntaluokkaa, joten eipä tule enää rahoitusta siitäkään suunnasta. Kaikki tulonsiirrot siis maksamme ME, tavalliset veronmaksajat.
Eli: Onko yhteiskunta oikea taho kustantamaan 18-vuotiaalle auton? Vieläpä sille 18-vuotiaalle, jolla muutenkin menee taloudellisesti hyvin.
Eivät veronmaksajat ole sitä sen enempää kustantaneet kuin muutakaan tulonsiirtoa, perhe on vain kohdentanut lapsilisän autoon, mutta yhtä hyvin he olisivat voineet kohdentaa siihen jotkut muut rahat joten en ymmärrä miksi sinä olet katkera? Mistä Sinä ylipäätään tiedät että perhe osti lapsilisillä sen auton? Voihan olla että se perhe otti lainaa sitä varten ja valehteli vain sinulle asiasta saadakseen itselleen hyvän mielen 🙂
Minusta lapsen saaminen sinällään ei ole mikään syy tukiin, vaan verovaroista kerätyn tuen perustana pitäisi aina olla aito tarve.
Mikä ettei näinkin mutta itse tukisin lapsiperheitä lapsilisillä aiemmin selittämistä syistä. Ylipäätään tuo ‘aito tarve’ pitäisi määritellä kiireellisesti uusiksi; hyvin monet ihmiset saavat vastikeetonta rahaa esimerkiksi erilaisten harkinnanvaraisten tukien muodossa tai suuren lapsilaumaan vedoten enemmän kuin veronmaksajien mielestä on sopivaa. Asiaa kyllä pyritään kaikin keinoin salailemaan mutta sieltä se totuus jostain ulkoa vielä löytyy. .
Transrasvat ovat sikäli huono esimerkki, että 40-luvulla niitä ei ollut olemassa. Tai ainakaan niiden olemassaolosta ei tiedetty?
Tää on hyvä, pidä tää 😀 Juu, ennen ei tosiaan ollut niin paljon metaboliaongelmia, allergiaa ja muita luulo- ja pierutauteja. Niitä ei oltu KEKSITTY silloin! Voi voi kun olin lapsellinen, tietysti näiden yleistyminen johtuu ilimaston muutoksesta! Tottapuhuen John Steinbeck kertoo eräässä kirjassaan allergioiden ja muiden vaivojen lisäääntymisestä tuntipalkan funktiona hyvin. En nyt muista ulkoa sitä tarkalleen mutta idea on tämä; Sinä olet (toivoakseni) terve nyt, mutta jos sinulla onkin tulevaisuudessa ‘jalkojesi välissä’ kovapalkkainen Ilmastontutkija tai vaikkapa Greenpeacen varainhankinnanjohtaja kärsitte niin sinä kuin pilttisikin monenlaisista allergioista, selittämättömistä kivuista ja tuntemuksista.
Siis pois katkeruus, ulkona on lämmintä nyt sen Suomen kesän verran eli viikon!
Elina:
“Kyse olikin siitä, tuleeko yhteiskunnan tukea perheitä, joissa kuukausittaista lapsilisää ei tarvita lapsen elatukseen ja se menee esim. lapsen ylioppilaslahjana saamaan autoon.
Tämä ei ole mikään asia, jossa ollaan oikeassa tai väärässä, vaan näkemysero. Et voi sanoa minulle, että Osmo on oikeassa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä. Jummaratko?
Eli: Onko yhteiskunta oikea taho kustantamaan 18-vuotiaalle auton? Vieläpä sille 18-vuotiaalle, jolla muutenkin menee taloudellisesti hyvin. Minusta lapsen saaminen sinällään ei ole mikään syy tukiin, vaan verovaroista kerätyn tuen perustana pitäisi aina olla aito tarve.
Mutta jos tämä malli sinun ja Osmon mielestä on oikein, niin näin sitten teidän mielestänne. Osmo on varmaan otettu samanmielisyydestäsi…”
Minusta lapsilisä voitaisiin lopettaa ja hoitaa lasten elämän tukeminen muilla keinoin, paremmalla päivähoidolla, peruskoululla jne. Köyhimpien tukeminen voitaisiin tehdä muulla tavoin kuin lapsilisillä.
Mutta ei ole realistista kuvitella, että lapsilisät lopetettaisiin. Kun ne ovat olemassa, on taloudellisinta maksaa ne tuloista riippumatta ja hoitaa tuloerojen tasaus verotuksella. Mikään viimeisen päälle räätälöity lisien porrastus ei olisi sen oikeudenmukaisempi — aina jää väliinputoajia ja aina on keplottelijoita, mutkikkaassa systeemissä enemmän kuin yksinkertaisessa. Tulorajojen valvonta johtaisi samanlaiseen kyttäykseen ja paperisotaan kuin muutkin tulosidonnaiset tuet (jotka ovat niin mutkikkaita, että moni niihin oikeutettu ei oikeuksiaan edes tiedä) ja olisi kallista byrokratiaan.
Jos ihmisillä on enemmän rahaa kuin he peruselämiseen tarvitsevat, he voivat sijoittaa lapsilisät lasten tileille tai käyttää lisät suoraan lasten tarpeisiin ja sijoittaa muun ylimääräisen vaikka osakkeisiin. Lasten tullessa ylioppilaiksi heillä on joka tapauksessa sama raha käytettävissä siihen autoon. Ihan sama mistä rahat tulevat. Progressiivinen verotus leikkaa tuloja sen verran kuin yhteiskunnassa on siihen tahtoa.
Traveller luulee kaikenlaista:
“[…] miksi sinä olet katkera? Mistä Sinä ylipäätään tiedät että perhe osti lapsilisillä sen auton? ”
Miten sinä ylipäätään tiedät, että olen katkera? Mistä sinä tiedät, mitä ensi vuonna kirjoittava poikani saa ylioppilaslahjaksi. Päätteletkö jostain, että sukumme on köyhä. Totaalisen väärin menee…
Yksi typerimmistä korteista on vetää aina tuo kateus ja katkeruus esiin, jos toinen pitää jotain järjestelmää epäoikeudenmukaisena. Lapsilisät on todella kallis systeemi. Kolmilapsisessa perheessä tuki on 340 euroa kuussa. Valtio maksaa 1,5 miljardia lapsilisinä vuosittain.
Mielestäni en kirjoittanut mistään tietystä perheestä, mutta tämä tapaus oli kyllä mielessä: Juttelin tässä yhden munkkiniemeläisen perheenisän kanssa vastikään ja hän naureskeli, että koko tili johon vanhimman lapsen lapsilisät oli ohjattu oli unohtunut vuosikausiksi. Niillä sitten ostettiin auto nuorukaiselle. Tuntui kuin olisi voittanut sen arpajaisissa, hän sanoi…
Peruna tai virvoitusjuomat eivät luokittelussa kuulu kasviksiin. Peruna kuuluu tärkkelyskasveihin (staples) ei varsinaisiin kasviksiin (vegetables) eikä sitä myöskään lasketa mukaan kasviksia puoli kiloa päivässä ‑suositukseen.
Kasvisten kulutuksella on selvä korrelaatio terveyteen, pienestä kasvusta huolimatta Suomi on molemmissa edelleenkin läntisen Euroopan hännillä.
Elina: Tämä ei ole mikään asia, jossa ollaan oikeassa tai väärässä, vaan näkemysero. Et voi sanoa minulle, että Osmo on oikeassa, vaan että olet hänen kanssaan samaa mieltä.
Tämä on jokseenkin turhaa semantiikkaa ja arkielämän kielenkäytössäkään ei kukaan käytä kieltä näin. Olet väärässä ihan siinä sellaisessa mielessä kuin yleensä väärässä ollaan: Lapsilisä joko on tai ei ole aikansa elänyt tai tehokas. Asiasta voi olla montaa mieltä, mutta jotkut mielipiteet ovat sikäli “vääriä”, että ne perustuvat virheelliselle käsitykselle talouden ja ihmisten toiminnasta. Esimerkiksi sinun käsityksesi virheellisesti olettaa, että perheen tulot jotenkin jakautuvat erikseen korvamerkittyihin lapsilisiin tms.
Elina, tuo lista terveyttä edistävistä ruoka-aineista ei todellakaan ole sellainen, että siitä voitaisiin olla yksimielisiä. Yksimielisyys ei myöskään riitä: pitäisi myös olla tieteellistä näyttöä eri ruokien terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä. Kokojyvävilja on terveellistä, jos sitä verrataan kuorittuun viljaan. Toisaalta on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että nimenomaan viljojen syöminen aiheuttaa liikalihavuutta ja 2‑tyypin diabetestä. Lukuisten tutkimusten mukaan maidon rasva näyttää olevan terveellistä ja suojaavan sydäntaudeilta (vaikka se margariinitehtaan mannekiini olisikin aivan toista mieltä). Juoksevat kasvisöljyt voivat olla terveellisiä, mutta vain tuoreina ja suoraan pullosta nautittuna. Ihmisen elimistö tuottaa lähinnä laardia, joten pekonin pitäisi tietysti nauttia terveysruuan verokohtelusta.
No, jäljellä ovat siis värikkäät ja vihreät kasvikset sekä rasvainen kala.
Elina hyvä, minun mielestäni kirjoituksestasi huokui jonkinlainen katkeruus ja olenkin vilpittömästi iloinen jos niin ei ollutkaan, vaan kannoit huolta ainoastaan valtion budjettitasapainosta tms. Kysymys taas siitä onko 1,5 miljardia paljon tai vähän riippuu mielestäni aivan mitä arvostamme. Itse löytäisin helposti valtion budjetista menoja, jotka ovat minun mielestäni sekä suuria että turhia. Paljon turhempia kuin suomalaisten lapsiperheiden tukeminen.
Tiedemies,
Onko jokin asia oikeudenmukaista vai ei, on aina arvoväittämä, ei tosiasiaväittämä. MIELESTÄNI on epäoikeudenmukaista, että varakkaat ihmiset saavat vastikkeettoman tulonsiirron vain siksi, että ovat sattuneet kutemaan ilman ehkäisyvälinettä.
Ei arkikielessä sen kummenkin kuin missään muussakaan kielessä, voi sanoa, että olen tässä oikeassa tai väärässä. Tämä ei todellakaan ole turhaa semantiikkaa, vaan keskustelun/argumentoinnin perusasioita. Fakta- ja arvoväittämien eroa harjoitellaan sitkeästi peruskoulussa jo alaluokilla.
Lapsilisä on ylimääräinen, irrallinen summa, joka ei vaikuta veroprogressioon tai mihinkään muihinkaan tulonsiirtoihin toimeentulotukea lukuun ottamatta.
Mikäli lapsilisä on koskemattomana vuosikausia korkeakorkoisella tilillä ja sillä ostetaan jossain vaiheessa jotain (esim. auto), jota muutoin ei ostettaisi, niin eikö tämä täytä korvamerkinnän tunnusmerkit?
Eli minkä virheen nyt teen?
(Vaihdoin nimimerkkiä hieman arvovaltaisempaan, jotta voisin päästä lähemmäksi Tiedemiehen statusta. )
Kuntsa
Juupa juu… Kaurapuuroa ja ruisleipäähän syömällä tässä lihotaan ja sairastutaan diabetekseen.
Levität nyt ihan väärää tietoa. Asia on aivan päinvastoin. Kokojyväviljaa suositellaan metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä esim. tässä:
http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=7106060
Ja metabolinen oireyhtymähän on kakkostyypin diabeteksen suurin riskitekijä.
Elina, oikeudenmukaisuus on tietenkin aina sopimuskysymys ja sellaisena tietenkin mielipideasia.
Sensijaan olet väärässä väittäessäsi, että yhteiskunta on kustantanut jollekin auton siksi, että lapsilisät on ohjattu ties minne ja sitten ostettu pojalle auto. Lapsilisä on raha, joka maksetaan lapsesta ja se annetaan vanhemmille. Vanhemmat sen auton ovat ostaneet. Voi toki olla, ettei sitä autoa olisi ostettu, jos ei olisi ollut lapsilisiä, mutta tämä on silti saivartelua. Vanhemmat sen päätöksen ovat tehneet, mitä niillä rahoilla tehdään. Tässä tapauksessa vanhemmat ovat päättäneet ostaa auton. Monessa muussa perheessä jotain muuta.
Oikeudenmukaisuuskysymys tässä voi olla, mutta se ei ole se, jonka sinä väität sen olevan, eli olet väärässä, hahmotat asian väärin, ts. tavalla, jota normaalissa kielenkäytössä pidetään virheellisenä, ei-totuudenmukaisena. Kysymyksesi tässä jälkeenpäin — siis se, että onko oikein että lapsilisiä maksetaan kaikille — on varmastikinoikeudenmukaisuuskysymys, ja se on se, joka tuleekin esittää. Mutta anekdoottisi ei perustellut mitään.
Ja mitä tulee mielipiteeseesi siitä, että se on epäoikeudenmukaista, olet toki oikeutettu siihen mielipiteeseesi. Mielestäni olet väärässä siinäkin, koska kysymyksesi voi kääntää niin, että onko yhteiskunnan sitten oikeudenmukaista rangaista rikkaita siitä, että nämä tekevät lapsia ja palkita köyhiä? Ja onko oikeudenmukaista se, että köyhien kannattaa tehdä lapsia puhtaasti taloudellisista syistä?
Ihmiset reagoivat kannustimiin. Jos yhteiskunta kannustaa köyhiä lisääntymään ja varakkaita pidättäytymään lastenteosta, niin näin ihmiset myös pidemmän päälle käyttäytyvät. Oikeudenmukaisuus ei saa olla kiinni siitä, mitä “tarkoitetaan”, vaan siitä, mikä on lopputulos. Jos lopputulos on, että päihdeongelmaiset tekevät lapsia, jotta saisivat sossusta enemmän rahaa ja lapsilisät päälle, niin se täytyy ottaa huomioon kun oikeudenmukaisuutta punnitaan. Tässäkin mielessä mielipide voi olla väärä. Ja sinun mielipiteesi on. Minun mielestäni, ja monen muunkin.
“Mikäli lapsilisä on koskemattomana vuosikausia korkeakorkoisella tilillä ja sillä ostetaan jossain vaiheessa jotain (esim. auto), jota muutoin ei ostettaisi, niin eikö tämä täytä korvamerkinnän tunnusmerkit?”
Lapsilisä on tarkoitettu lasten tarpeisiin. Mikään laki ei kuitenkaan sano miten se on käytettävä. Yhteiskunta siis ei ole virallisesti korvamerkinnyt sitä. Vanhemmat, jotka eivät tarvitse sitä lastensa elättämiseen tai hemmotteluun tai johonkin siltä väliltä, toisinaan korvamerkitsevät sen ties mistä tunnesyistä korkeakorkoiselle tilille. Ihan sama summa säästyisi sille tilille, jos he ostaisivat maitoa ja leipää lapsilisällä tai kustantaisivat musiikkiopiston, kiekkotreenit tms. Auto sitten ostettaisiin ei-lapsilisä-tililtä.
Koska en usko vieläkään, että lapsilisät poistettaisiin, toivon niiden tulevan verotettavaksi tuloksi, jolloin progressio söisi ne suurituloisilta.
Jos jokin tuloraja laitettaisiin, mikä se sitten olisi? Haettaisiinko lisiä vuosittain kuten nyt asumistukea? Vai käytäisiinkö sossussa täyttämässä anomuksia aina lapsilisätarpeen iskettyä?
Nyt vaan Hyssälä on heittänyt ehdotuksen, että opiskelijatkin alkaisivat kutea ilman kunnon ehkäisyä. (Kaikki tietämäni penskat — niin köyhien kuin rikkaiden — ovat saaneet alkunsa sillä metodilla tai lääketieteen avulla.)
Tiedemies ja Annukka,
Puhumme nyt vähintäänkin kahdesta eri asiasta (ehkä jopa viidestä.)
Asia 1.
On olemassa lapsilisäjärjestelmä, joka takaa tietyn kuukausittain tulevan rahasumman vanhempien tilille niin pääjohtaja Mikael Liliukselle Eirassa kuin karaokemestarittarelle Malminkartanossa. Näin on kunhan vain mielihyväperiaatetta on noudatettu ja kortsu jäänyt Mersun/Toyotan hanskalokeroon.… Tämä on olemassa oleva tosiasia.
Tällöin toki sata euroa on käytettävissä ihan mieltymysten mukaan. Voi ostaa pari drinksua rakastajattarelleen Via Venetolla tai kumota omaan lärviin 25 tuoppia Kartano-Pubissa ostarilla. Jos hyvin käy, niin lapsi saa uudet skeittikengät.. tai auton. Ei kuulu meille! En kritisoinut lapsilisän käyttöä sinänsä, vaan järjestelmää.
Asia 2.
Minä pidän koko järjestelmää vääränä. Ei ole mielestäni järkeä maksaa hyvin toimeentuleville ihmisille tukea siitä, että ovat toteuttaneet alkukantaista viettiään lisääntyä.
Huoli siitä, että päihdeongelmaiset rupeisivat tehtailemaan lapsia lapsilisien toivossa lienee turhanaikainen. Lapsilisä kattaa lapsesta koituvia menoja iästä riippuen korkeintaan 50 prosenttia. Lapsi ei ainoastaan syö ja tarvitse vaatteita
Lapsen kanssa tarvitsee isomman asunnon, käyttää enemmän sähköä, terveyspalveluita jne. Lapsen kanssa mennään Puuhamaahan, Lintsille, Mäkkäriin ja lapsi harrastaa kaikenlaista kallista. Muutenhan se reppana syrjäytyy.
Huoli myös siitä, että varakkaat ihmiset jättäisivät lapset tekemättä ilman lapsilisää lienee yhtä turhanaikainen. Lapsi tehdään arkaaisista biologisista ja psykologisista syistä eli halusta ja toiveesta jatkaa elämää. Ei kukaan, ei köyhä eikä rikas lapsia rahasta tee…
Elämää olen nähnyt monelta kantilta, mutta en ole moiseen ilmiöön törmännyt muuta kuin nettien keskustelupalstoilla muiden syytteilyinä.
(Ja huom. Olen siis Jumalatar, vaikka se ei ahdasmieliseen tieteelliseen maailmankuvaan sopisikaan 🙂 )
Mirkalle:
Särähti korvaan tällainen päivän uutisissa:
“Vihanneksista on tullut tällä vuosituhannella uusi kaupan sisäänheittotuote. Vihannesten kulutus on kolminkertaistunut 25 vuodessa ja on edelleen kasvussa.” http://www.yle.fi/uutiset/24h/id97477.html
Edelleenkin, missä tämä näkyy kansanterveystilastoissa? En ollenkaan epäile etteikö tuoreiden kasvisten syöminen olisi tutkitusti terveellistä, siis jos ne syödään tuoreena ja sellaisenaan. Epäilen edelleen vahvasti, että kasvisten syöminen niin kuin suomalaiset niitä käytännössä syö tuskin on niin kovin terveellistä.
Jonkinlainen indikaattori siitä miten ruoka-aineita oikeasti syödään on webbi. Jos kirjoittaa googleen “kukkakaali resepti”, ensimmäisenä tulee kukkakaaligratiini. Entäs kurkku? Kurkkuvarsisellerikeitto, joka vaikuttaa herkulliselta, mutta ei nyt varsinaisesti terveelliseltä.
Porkkanalaatikko ei sinänsä ole hassumpaa millään kriteerillä, tosin harvemmin sitä pelkkään maitoon tehdään. Vertailun vuoksi, ensimmäiseksi haulle “porsaankyljys resepti” tullut Havaijin porsaankyljys ei näytä kovin houkuttelevalta ja epäilen makuakin, mutta ei tuo kermassa keitettyihin kasviksiin verrattuna niin epäterveelliseltä vaikuta.
Lapsilisän tarkoitus on tasoittaa tuloeroja lapsettomien ja lapsellisten pariskuntien välillä. Ei sen ole tarkoitus tukea nimenomaa köyhiä lapsiperheitä, vaan kannustaa itse kutakin lapsen tekoon. Ei sitä silti keskituloinenkaan omilleen pääse, vaan joutuu maksajaksi: jo päivähoitomaksu on kaksinkertainen suhteessa lapsilisään (vaikkei katakaan kaikkia päivähoidon kuluja).
Jos joku haluaa omista tuloistaan (joihin lapsilisäkin sisältyy) säästää lapselleen satasen kuussa, niin hänellä on siihen täysi oikeus. Tällainen ihminen maksaa kumminkin enemmän kuin satasen kuussa veroja valtiolle, joten siinä mielessä on ihan turha puhua yhteiskunnan kustantamasta autosta, jos näillä säästöillä sitten aikanaan ostetaan auto.
Elina: Tämä lause tohtori.fi’n uutisessa paljastaa koko jujun: “Sen sijaan puhdistetun viljan, kuten valkoisen vehnäjauhon kulutus kohotti paastoverensokeria ja metabolisen oireyhtymän riskiä.” Aivan varmasti valkoisen paahtoleivän vaihtaminen kokojyvään oli muutos parempaan!
Se ei kuitenkaan tarkoita, että leipä olisi optimaalista ravintoa. Kakkosdiabetesta voi ehkäistä ja hoitaa sellaisella ravinnolla, joka ei nosta verensokeria — leipää se ravinto ei ole. Ikävä vain, että sen jälkeen kun insuliinilääkityksen teknologia kehitettiin huippuunsa, halutaan ravinnolla varmistaa että kakkosetkaan eivät ilman insuliinia selviä määräämällä (kyllä, sitä sanaa voi tosiaan käyttää) ruokavalio, jolla verensokeri saadaan rakettimaisesti tähtitieteellisiin lukemiin.
Vesti Nielsenin kirjoittama tutkimustaan esittelevä artikkeli: http://www.medikament.nu/PDF-filer/9–10-04/diabetes.pdf
Aivan äskettäin valmistui Karlshamnista pitkäaikaisseurantatutkimus, jonka tulokset osoittivat edelleen verensokeria nostamattoman ruokavalion suotuisat vaikutukset.
Toisin sanoen peruna ja ruisleipä ovat yhden hyvä mutta toisen kuolema.
En ole turismiin liittyvistä syistä johtuen päässyt oikein kommentoimaan täällä käytyä keskkustalua. Tuosta lapsilisät pois rikkailta haluan sanoa kuitenkin jotain:
Ajatus nousee keskusteluun noin kaksi kertaa vuodessa ja aina se kumotaan samoin argumentein ja sitten se nousee taas.
Lapsilisän tuloharkintas on sama asia kuin että lapsiperheillä olisi tuloharkuitsematon lapsilisä ja vähän korkeampi veroprogressio niin, että riittävän suurituloisilta tuo lapsilisä verotettaisiin pois. Elinan (Jumalatas) argumentti oli, että nuo rikkaat lapsiperheet ovat niin riakkaita, että niillä on tähän varaa. Hyvä rikkaita lapsiperheitä voi siis verottaa enemmän, mutta miksi vain rikkaita lapsiperheitä. Miksi ei rikkaita lapsettomia pareja ja sinkkuja?
Ajatus, että lapsilisä olisi tulonsiirto, jolla lapsettomat tukevat (oikeudettomasti) lapsiperheitä, ei kestä lähempää tarkastelua. Lapsiperheet nimittäin tukevat lapsettomia. Koko meidän eläkejärjestelmämme perustuu siihen, että lapset maksavat edellisen sukupolven eläkkeet. Oikeastaan eläke siis kuuluisi vain niille, joilla on lapsia. Se, että lapsettomatkin saavat eläkkeen, on valtava tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille. Saksassa (josta juuri kirjoitan) on vakavissaan että lapsettomilta perittäisiin erillistä eläkemaksua.
Anna-Liisa,
Optimaalisessa ruokavaliossa ei jokaisen yksittäisen suupalan tarvitse olla optimaalinen. Ihminen tarvitsee muutakin kuin parsakaalia jo henkisenkin hyvinvoinnin vuoksi.
Korjasin nyt tämän väitetyn kakkostyypin diabeteksen ja kokojyväviljan käytön positiivisen yhteyden negatiiviseksi.
Leipä on vain yksi kokojyväviljan käyttömuoto, usein vahvasti suolattu ja säilöntäaineinen. Valmiiksi viipaloiduissa paahtoleivissä on muuten usein yllättävän paljon rasvaa, jopa yli neljä prosenttia. Tämä on sama osuus kuin pakastimesta löytyvissä ranskanperunoissa.
Miehille ja naisille lapsen saanti ei ole tasa-arvoinen asia. Siksi olisi minusta väärin, että eläke määräytyisi miehellekin lapsiluvun mukaan.
Käytännössä äiti (ja äidin työnantaja) vastaa edelleen lapsensaannin kustannuksista. Tärkeätä olisi tasata kulut äidin ja isän kesken.
Kolmen lapsen perheessä äiti on pois työelämästä ainakin kolme vuotta, usein 5–7, maksimissaan jopa 9 vuotta, mikäli lasten ikäerot ovat isot eikä halua jättää vuoden, kahden ikäistä päiväkotiin. Naisen tulotaso jää tämän vuoksi alhaisemmaksi ja eläke pienemmäksi.
(Koska kukaan ei suostunut ottamaan käyttöön uutta, mielestäni minulle varsin osuvaa nimimerkkiä, on pakko tyytyä tähän arkiseen Elinaan, kiitti vaan kaikille… 🙁 )
Tämä on nyt ihan off-topic, mutta tuli lapsilisistä mieleen:
Lasten saantiin suhtaudutaan nykyään aivan eri tavoin kuin vielä 80-luvulla. Lapsi on projekti ja tarkkaan suunniteltu juttu.
Minusta on esimerkiksi pöyristyttävää, että suuri osa (12 prosenttia) abortteja tehdään jo yhden lapsen äideille, koska ei haluta panostaa lapsenhoitoon. Onhan pikkulapsen ja vauvan hoito rasittavampaa kuin pelkän vauvan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Abortteja+tehd%C3%A4%C3%A4n+yh%C3%A4+enemm%C3%A4n+pikkulasten+%C3%A4ideille/1135237685519
Synnytyshetket suunnitellaan kellon tarkkuudella, vaaditaan keisarinleikkauksia lomamatkojen takia jne. Parin abortin jälkeen voidaan sitten yli kolmikymppisinä olla vaatimassa hedelmöityshoitoja, kun parhaimman hedelmällisyyden aika naisella on auttamatta ohi.
Tällaista toimintaa tulisi voida jotenkin sanktioida. Abortteja tehdään noin 10 000 vuosittain Suomessa eli joka kuudes lapsi jää syntymättä.
Netti on muuten tupaten täynnä keskusteluja, joissa lapsettomat itkevät kuinka maksavat lapsiperheiden kuluja kohtuuttomasti. Väärinkäsitys on todella yleinen.
Vähähiuksisena tiedän että etelän aurinko polttaa, mikä selittäneee seuraavan: “Lapsiperheet nimittäin tukevat lapsettomia. Koko meidän eläkejärjestelmämme perustuu siihen, että lapset maksavat edellisen sukupolven eläkkeet. Oikeastaan eläke siis kuuluisi vain niille, joilla on lapsia.”
Ensinnäkin, eläkejärjestelmä jossa edellinen sukupolvi maksaa seuraavien eläkkeet, ja sitä seuraava taas heidän, on eräänlainen kiertokirje. Ja se on sitä sukupolvelta toiselle, eikä isältä pojalle. Oikeutus eläkkeeseen syntyy siitä, että on maksanut edellisen sukupolven eläkkeet.
Toiseksi, lisääntyminen ei tuota veronmaksajia. Se että lapsia syntyy on välttämätön ehto sille että tulevia veronmaksajia on, mutta ei millään muotoa riittävä ehto. Siihen tarvitaan koulutusta, infrastruktuuria, yritystoimintaa, terveydenhoitoa, jne. eli lyhyesti yhteiskunta.
Lapsilisä sinänsä ei ole kovin kiinnostava kysymys, se nyt on kuitenkin vain yksi mekanismi muiden joukossa millä tuetaan lapsiperheitä. Olennaista on subvention kokonaistaso ja kohdentuminen.
Kiinnostavampi kysymys on miksi lapsiperheitä tuetaan. Jos halutaan edistää lisääntymistä, niin tehokkaampi mekanismi olisi kertakorvaus. Kannustavuusnäkökulmasta tämän muuten pitäisi määritelmällisesti olla sitä suurempi mitä suuremmat tulot. Halvinta olisi jakaa viallisia ehkäisyvälineitä.
Jos taas halutaan tukea lapsiperheiden toimeentuloa, niin kysymys siitä miksi hyvin toimeentulevia perheitä pitäisi tukea on kieltämättä aiheellinen. Meillä on tiettyjä tukimuotoja, ainakin asumistuki, jossa otetaan huomioon perheen koko ja tulot, periaatteessa tukia voisi virittää tähän suuntaan.
Käytännössä tämän voi unohtaa, koska maan tapa on että johonkin yleisesti surkuteltavaan ryhmään vetoamalla suurempi ryhmä kerää itselleen etuja. Maataloustukea suursikatiloille ja einesteollisuudelle perustellaan pienviljelijöiden surkealla tilanteella, lapsilisiä keskituloisille ydinperheille yksinhuoltajien toimeentulo-ongelmilla, ruuan ALV-alennusta ruoan suurella osuudella kansaneläkeläisten tuloista, asuntolainojen verovähennyksiä joilla subventoidaan keskiluokan omaisuuden arvoa ensiasunnon ostajien rahapulalla, jne.
Aina löytyy joku kertakaikkisen reppana joka sattuu kuulumaan itselleen rahaa kerttävän kanssa samaan ryhmään. Nettiaddiktio, jännetupintulehdus, ja omenavartalo ovat kauheita vaivoja, vaadin meille it-immeisillä välittömästi kuntoutuslomia trooppisisessa telekommunikaatiovapaassa ympäristössä!
Se että toimet ei kohdennu niihin joiden hyväksi niitä kerrotaan tehtävän ei todellakaan johdu siitä ettei niitä osattaisi kohdentaa. Niin kauan kuin eri ryhmät ovat suht tasapuolisesti edustettuja poliittisessa päätöksenteossa tässä ei sinänsä ole mitään epätasapuolista. (Tämä on myös vastaus kysymykseen miksei Helsingissä voi järkevä ihminen äänestää keskustapuoluetta.)
Köyhätkin saavat aina kuitenkin jotain, ja joku arvo silläkin on että voidaan teeskennellä että tässä sitä tehdään massiivisia tulonsiirtoja köyhemmille. Ongelma on vaan siinä kun keskivertopalkansaaja maksaa tuhannen mutkan kautta itselleen etuja niin kokonaisveroaste nousee, mikä johtaa ylikireisiin rajaveroasteisiin.
Ode:“Lapsiperheet nimittäin tukevat lapsettomia. Koko meidän eläkejärjestelmämme perustuu siihen, että lapset maksavat edellisen sukupolven eläkkeet. Oikeastaan eläke siis kuuluisi vain niille, joilla on lapsia. Se, että lapsettomatkin saavat eläkkeen, on valtava tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille. Saksassa (josta juuri kirjoitan) on vakavissaan että lapsettomilta perittäisiin erillistä eläkemaksua.”
— Tai mitä jos lapsiperheet kustantaisivat lapsensa kaikki menot sinä aikana, kun tämä vielä on yhteiskunnassa saamapuolella. Lapsukaiset sitten aikanaan hoitaisivat ja maksaisivat omien vanhempiensa eläkkeet. Lapsettomat voisivat kerätä rahaa omiin eläkerahastoihinsa. Ja verotus ei tietenkään tuntisi lapsivähennyksiä eikä muutakaan turhaa tukea jaeltaisi kenellekään.
Yhdyn Elinaan siinä, että lapsia harva taitaa tehdä yhteiskunnan tai edes omien eläkkeidensä vuoksi. Kyllä se vauvakuume (ja vahingot) on enempi itsekäs tauti.
Elina. Et ‘korjannut’ väitettä vaan toistat virheellistä laajalle, jopa virallisesti, levinnyttä harhakäsitystä.
Kyse ei tietenkään ole leipäpalasta vaan hiilihydraateista. Diabeetikoiden häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta ei kykene käsittelemään hiilihydraatteja. Diabeetikon virallisessa saattohoidossa heidän ruokavalionsa määrätään koostuvaksi voittopuolisesti hiilihydraateista, ja asia ‘korjataan’ sitten insuliinilla.
Mainitset sekä paahtoleivän että ranskanperunan rasvan. Sikäli osut vahingossa oikeaan, että molemmat — jos paahtoleipäkin on kaupasta ostettu eikä itse leivottu — sisältävät ihmiselle hyvin haitallista (tappaa 50 000 ihmistä vuosittain EU:ssa: http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7613) teollisesti valmistettua keinotekoista transrasvaa, jonka käyttö on kielletty ainakin ravintolaruoassa (Kalifornia, New York) tai jopa kokonaan (Tanska).
Luonnonrasvat eivät sen sijaan ole ihmiselle haitallisia.
Vaikkapa ruotsalaislääkäreiden blogeista löytyy tiedettä ensi alkuun (http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/?anchor=lista_p%C3%A5_vetenskapliga_studier sekä http://www.kostdoktorn.se/?page_id=31).
Kakkostyypin diabetesta hoidetaan usein pelkällä ruokavaliolla. Tämän aikustyypin diabeteksen ollessa kyseessä elimistö kyllä pystyy käsittelemään hiilihydraatteja, mutta dieetissä suositaan pitkäketjuisia hiilareita eli esim. ruista. Näin diabetes ei välttämättä etene eikä elimistön tilaa korjailla insuliinilla.
http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/ruokvali/rvalio22.htm
Sekoittanet ykköstyypin diabetekseen? Siinähän insuliinia pitää lisätä kehoon ulkopuolelta välittömästi taudin puhjettua. Tämähän sairaus iskee usein jo lapsiin ja riskitekijöitä ei tiedetä. Suomessa ykköstyypin diabetes on yleisintä maailmassa.
Alun perin ei edes muuten ollut kyse diabeetikon ruokavaliosta, vaan riskitekijöiden ehkäisystä. Metaboliaan suositellaan kokojyväviljoja. Siitä kirjoitin.
Täällä vaivaa se, ettei välitetä lukea toisen kommentteja huolella enkä väitä että itse olisin siitä synnistä vapaa… Missään kohden en antanut ravintosuosituksia diabeteksen hoitoon.
Mikäli nyt mielestäsi esim. diabeetikkoyhdistys ja lääkäriliitto levittää väärää tietoa, on paras ottaa sinne yhteyttä eikä kitistä epämääräisillä ex-kansanedustajien blogeilla. Sehän on skandaalimaista, että kymmenet tuhannet diabeetikot saavat väärät ohjeet sairautensa hoitoon.
En uskaltaisi nyt toitottaa totuutena tuota “luonnolliset rasvat ovat terveellisiä”. Maitorasvojen ja lihan rasvan osalta kyllä vielä valtaosin ollaan sitä mieltä, että ne edistävät sydän- ja verisuonitauteja.
Tästä on kyllä jatkuvaa kädenvääntöä ja tutkimusta pukkaa…, tiedän kyllä.
Hiilihydraattiketjun pituus ei valitettavasti ratkaise vaikutusta verensokeriin. Esim tavallinen kaupallinen ruisleipä tai näkkileipä on jopa valkoista pöytäsokeria pahempi verensokerin nostaja. Tätä vain ei saa sanoa ääneen.
Väärää tietoa siis todellakin levitetään ja pahennetaan ongelmaa, joka koskee jo puolta miljoonaa suomalaista. Kakkosdiabeteksen hoito vie leijonanosan terveydenhuollon menoista, ja niillä rahoilla on ottajansa. Raakaa bisnestä ihmisten terveyden kustannuksella siis, kun vaihtoehtona olisi ilmainen ja tehokas hoito “vanhanaikaiseen” tapaan hiilihydraatteja rajoittavalla ruoavaliolla.
Elina, en todellakaan sekoita diabetestyyppejä. Myös kakkosessa voidaan joutua insuliinilääkitykseen, jos tauti äityy pahaksi. Nuo kaksi oireiden perusteella samalla nimellä nimettyä tautia eivät ole sama tauti lainkaan. Otit sinä diabeteksen puheeksi sen kannanottosi yhteydessä, että alv-politiikalla pitäisi ihmisiä ohjata terveellisempään ravintoon.
Etablissementin käsityksiä vastaan sotivat kannanottoni eivät tarkoita etten tietäisi ja tuntisi etablissementin käsityksiä. Olen aivan taatusti tietoinen kaikista virallisista ravitsemussuosituksista; yleisten kansanvalistuslehdykäisten ja muiden valistuskirjoitusten lisäksi (joita minulle linkkaat) olen kahlannut hyvän joukon ravitsemustutkimuksia ja muuta kirjallisuutta.
Hyvä että olet tietoinen siitä, että ravitsemuksesta käydään kädenvääntöä. Ruotsissa on käynnissä kaikissa päivälehdissä noteerattu ravitsemussota, johon osallistuvat kaikki ylimpiä viranomaisia ja professoriasiantuntijoita myöten. Viralliset tahot ovat alkaneet hiukan antaa periksi. Suomessa ollaan hipihiljaa, ei edes uutisia julkaista.
Esimerkiksi otettakoon vähemmän intohimoja herättävä teknotransrasvakysymys, josta ollaan aika yhtä mieltä, olettaisin. Tai siis rahvas on, me olemme. Suomen viranomaisten transrasvalausunnot ovat järkyttäviä: “Suomessa ei levitemargariineissa saa käyttää teollisia transrasvoja, ja siksi suomalainen ei saa keinotransrasvaa ravinnossaan. Siksi asia ei ole ongelma Suomessa.” Missä todellisuudessa nämä ravitsemusasiantuntijat oikein elävät? Enemmistö suomalaisista syö puolivalmiita ruokavalmisteita, eineksiä, kaupasta ostettuja leivonnaisia ja keksejä, valmisranskanperunoita, jäätelöä, ravintolaruokaa — toisin sanoen kaikessa mitä he syövät on teollista transrasvaa. Vain siinä leivälle sipaistavassa margariinissa ei ole. Suomalainen suorastaan etsii kaupan pakastealtaasta kasvirasvajäätelöä, koska hänelle on valehdeltu että se on terveellistä. Transrasvatonta jäätelöä en ole löytänyt kuin kahta sikakallista merkkiä, joita ei moni kauppa myy.
Elina, olet aivan oikeassa siinä, että on skandaalimaista, että kymmenet tuhannet diabeetikot saavat väärät ohjeet sairautensa hoitoon. Se on rikollista.
Eikös se lapsilisä makseta äidille.
Diabeetikoiden ravintosuositus on laajamittainen rikos. Se on merkittävä uhka koko terveydenhoidolle ja jopa hyvinvointiyhteiskunnalle. Kansantaloudellisesti kysymys on aivan toista luokkaa kuin lapsilisät.
Jouni,
Lapsilisä maksetaan lähihuoltajalle. Kahden samassa taloudessa asuvan vanhemman perheessä äidille tai isälle tai yhteiselle tilille. 15-vuotias voi myös itse nostaa lapsilisänsä, mikäli tähän on vanhempien suostumus.
Mistä olet saanut päähäsi, että sukupuolen mukaan..?
Mikäli minä kokisin jonkun asian ehdottoman yhteiskunnallisesti merkittävänä ja suorastaan (Mirkan sanoin) rikollisena niin tekisin jotain muuta kuin notkuisin vaahtoamassa siitä jonnin joutavilla nettipalstoilla.
Anna-Liisa,
Uskon kyllä hyvin, ettei sinulle tarvitse opettaa ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen eroa. Kuten ei minullekaan, mikä on hiilihydraatti.
En myöskään mitenkään “vahingossa” osunut paahtoleipä ja ranskis ‑kommentissani oikeaan, koska en mitenkään ollut aikomuksessakaan ottaa kantaa rasvojen laatuun.
Ajattelin vain tätä alkuperäistä keskustelunaihetta jossain ketjun puolessa välissä: Ovatko köyhät lihavia köyhyyttään vai tietämättömyyttään. Jos otan Itiksestä satunnaisesti sata käytävän tallaajaa syyniin ja kysyn onko pakasteranskanperunoissa vai paahtoleivässä enemmän rasvaa, niin veikkaan että tulos on sitä mitä tekin veikkaatte.
Aina tietysti voi olla joku älypää mukana, joka hiffaa ettei tuollaista kysyttäisi, ellei se olisi se epäuskottava vaihtoehto. Kyselytutkimusten tekijät unohtavat muuten usein tämän…
Elina, otan mielelläni vastaan ideoita, mitä muuta voin tehdä kuin metelöidä jonninjoutavilla nettipalstoilla. Ilokseni huomasin, että Antti Heikkilän kirjoittama kirja diabeteksen ravitsemushoidosta on päässyt Akateemisen/Stockmannin kanta-asiakastarjoukseen. Hänen polemisoiva kirjoitustyylinsä jakaa mielipiteitä, mutta asiat siinä lienevät suunnilleen oikein ja yleistajuisessa muodossa.
Oletan, että köyhät ovat lihavia sekä köyhyyttään että tietämättömyyttään. Juuri siksi terveellisimpien elintarvikkeiden täsmäveroale edistäisi kansanterveyttä jatoisi säästöä terveydenhoitokustannuksissa.
Tpyyluomalle: Kasvusta huolimatta vihannesten kulutus on edelleen täysin riittämätöntä ja läntisen Euroopan alhaisimpia.
Eipä kai tässä sen kummempia ideoita tarvita kuin tutkijaverkostojen luominen ja normaali tieteellinen käytäntö: yhteyksiä samanmielisten tutkijoiden kesken ja apurahojen haku, tutkimus, artikkeleiden julkaisu ja siten vaikuttaminen päättäjiin. Nämä on keksitty jo ennen minua.
Toki hyvä keino on myös kirjoitella näkyvillä foorumeilla kiperiä kommentteja, mutta jos nyt OIKEASTI haluaa vaikuttaa asioihin, niin se ei riitä.
Kyllä virallinen koululääketiede muuttaa kantojaan, kun vain tarpeeksi vakuuttavaa evidenssiä löytyy. Niin kauan kuin ei kansainvälistä tiedeyhteisöä tyydyttävää näyttöä ole, on varmempaa pitäytyä vallatsevalla kannalla ja noudattaa sen mukaisa käytäntöjä.
Tämä ei tarkoita, että sen hetken tieto olisi välttämättä oikea. Se voi olla tulevaisuuden “oikea” tieto. Sitä vain emme vielä voi tietää.
Jos haluaa olla edelläkävijä, voi tutustua uusiin teorioihin. Tässä yksi esimerkki: indigolapset:
http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/indigolapset.htm
Mirka kertoo:
“Ilokseni huomasin, että Antti Heikkilän kirjoittama kirja diabeteksen ravitsemushoidosta on päässyt Akateemisen/Stockmannin kanta-asiakastarjoukseen.”
Heh, ilmeisesti kukaan ei ostanut sitä normaalihinnalla.…
Tai sitten Stockmann myy vanhentunutta tavaraa taattuun tyyliinsä.
Mainittu kirja on kylläkin tuore, en ole edes nähnyt sitä vielä. Olettamukseni perustuvat aiemmin kirjoittamaansa.
Elina, hiilihydraatit ovat ravitsemuskeskusteluiden kuuma peruna (pun intended) maailmanlaajuisesti. Ei ole kyse uudesta asiasta. Toistasataa vuotta sitten tehdyt havainnot (http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Banting ) ovat alkaneet saada tieteellistä todistuspohjaa, josta syystä niistä on leimahtanut ravitsemuksesta kiinnostuneiden sekä asiantuntija-ammattilaisten että maallikoiden keskuudessa suuri väittely — muualla kuin Suomessa, jossa väittelyä käydään lähinnä jonninjoutavilla nettifoorumeilla. Etablissementti eli virallistahot pitävät kynsin hampain kiinni vanhasta liturgiasta, joka ei kuitenkaan lepää niin vankalla tieteellisellä pohjalla kuin on luultu — ilmeisesti myös etablissementti itse on luullut, se myönnettäköön. Erityisesti laitosruokaa varten laaditut viralliset ravitsemussuositukset on tehty halvimman mukaan, josta syystä vuosikymmenien saatossa niiden pohjalta on noussut kokonainen asiantuntijatahoja rahoittanut ja rahoittava teollisuudenala (esim. murot). Jokainen voi kuvitella, miten helppoa tällaisen liturgian kumoaminen on, jossa on taloudellisia intressejä takana.
GK-ruokien (ensin vain GI-) saama tunnustus ravitsemusammattilaistenkin keskuudessa on merkki siitä, että pientä liikahdusta on tapahtunut (GK = glykeeminen kuorma, engl. GL, glycemic load; GI = glykeeminen indeksi).
Kun on analysoitu niitä tutkimuksia, joita esitetään länsimaisten ravitsemusohjeiden perustaksi, on havaittu, että niiden tulkinnat ovat olleet kyseenalaisia. Erityisesti olen seurannut Ruotsissa käytävää debattia, koska ruotsalainen elämänmuoto on lähellä suomalaista. Siltä varalta että asia kiinnostaa muitakin, annan linkin koosteeseen lääkäri Andreas Eenfeldtin ja Karolinska Institutetin pediatriikan professori Claude Marcusin välillä myös Läkartidningenissä eli Ruotsin lääkärilehdessä käydystä väittelystä: http://www.kostdoktorn.se/?p=619 (tuo blogikirjoitus on luonnollisesti Kostdoktorin eli Eenfeldtin oman kannan värittämä, mutta väittelyn viimeaikaiset käänteet siitä kyllä näkee). Eenfeldt on tivannut Marcusilta näyttöä vähärasvaisen ja runsashiilihydraattisen ruokavalion perustaksi. Kuten aikaisemmin kirjoitin, väittelyssä ovat Ruotsissa olleet mukana maan korkeimmat tahot lääkintöhallitusta myöten. Tai no, lääkintöhallitus ei tietenkään ole väitellyt, mutta antanut vuosikausien tutkinnan jälkeen vapauttavia lausuntoja vähähiilihydraattisia ravintosuosituksia ylipainoisille diabetespotilailleen antaneille lääkäreille, joista ravitsemusterapeutit ovat tehneet kanteluja, tunnetuimpana tapauksena njurundalaislääkäri Annika Dahlqvist.
Jospa edes diabeetikkojen ruokavaliosuositukset saataisiin järjellisemmiksi!
Tässä blogikirjoituksessa esiin nousseeseen teemaan palatakseni: ennen kuin ravitsemussuositusväittely on käyty loppuun ja noteerattu myös Suomessa, ei pitäisi ruveta veroilla tukemaan virallisterveellisiä ruoka-aineita.