Minä typerys!

Jut­ta Urpi­lai­nen on ehdot­ta­nut ruu­an arvon­li­sä­ven alen­nuk­sen peru­mis­ta ja saman rahan käyt­tä­mis­tä pie­ni­tu­loi­sil­le suun­nat­tuun veron­alen­nuk­seen. Pää­mi­nis­te­ri lei­ma­si esi­tyk­sen type­räk­si. Ilmoit­tau­dun type­ryk­sek­si, sil­lä minus­ta Urpi­lai­sen esi­tys on pit­käs­tä aikaa ensim­mäi­nen järkevä.

Pie­ni­tu­loi­sil­le suun­na­tut veron­alen­nuk­set suun­tau­tu­vat pie­ni­tu­loi­sil­le, ruu­an arvon­li­sä­ve­ro ei suun­tau­du oikein min­ne­kään. Sata­ko­mi­tean työ­kin oli­si pal­jon hel­pom­paa, jos oli­si käy­tet­tä­vis­sä rahaa pie­ni­tu­lois­ten veronalennuksiin.

Työt­tö­mät ja elä­ke­läi­set eivät ruu­an alv-alen­nuk­ses­ta hyö­dy juu­ri lain­kaan, kos­ka se lei­ka­taan heil­tä pois indek­sin kaut­ta. Poru sii­tä nousee, kun tämä val­ke­nee eläkeläisjärjestöille.

Kun kes­kus­ta­lai­set tätä ruu­an alv-alea eni­ten aja­vat, he var­maan­kin kuvit­te­le­vat sen lisää­vän koti­mais­ten elin­tar­vik­kei­den menek­kiä. Tus­kin kui­ten­kaan on tar­koi­tus, että yli­pai­noi­set suo­ma­lai­set alka­vat syö­dä enem­män. Tar­koi­tus on siis, että he syö­vät kal­lim­paa. Alv-ale kannustaa:
— vaih­ta­maan kas­vik­set lihaan
— suo­si­maan einek­siä perus­e­lin­tar­vik­kei­den sijasta
— suo­si­maan ruo­kaa, jota on kul­je­tet­tu pal­jon — siis tuon­ti­ruo­kaa koti­mais­ten kus­tan­nuk­sel­la — kos­ka alen­nus koh­dis­tuu myös kuljetuskustannuksiin
— suo­si­maan eksoot­ti­sia ulko­maan­herk­ku­ja, kos­ka kal­lis ruo­ka on tämän jäl­keen vähem­män kallista.
— suo­si­maan koto­na syö­mis­tä ravin­to­la­ruu­an kus­tan­nuk­sel­la ja sitä, että ravin­to­las­sa val­mis­tet­tu ruo­ka syö­dään koto­na tai puis­ton­pen­kil­lä, kos­ka myös näin saa alv-alen­nuk­sen. Ravin­to­la­ruo­ka­han jää 22 pro­sen­tin veron piiriin.
Pie­ni­tu­loi­sil­le suun­nat­tu veroa­le paran­tai­si pie­ni­tu­lois­ten ase­maa suo­raan ja kohen­tai­si työllisyyttä.

133 vastausta artikkeliin “Minä typerys!”

  1. Herää siis kysy­mys, että istu­vat­ko ne type­ryk­set itse asias­sa hallituksessa…

  2. Piti vie­lä lisä­tä, että Katai­nen ja Van­ha­nen kyl­lä vai­kut­ta­vat suht’ yli­mie­li­sil­tä (=type­ril­tä) aina­kin Hesa­rin mukaan, kun ovat oikein “luen­noi­neet” Urpi­lai­sel­le kan­san­ta­lous­tie­tees­tä, kun on men­nyt noin type­riä ehdot­te­le­maan. Har­mil­li­ses­ti Urpi­lai­nen ei ilmei­ses­ti ole lyö­nyt luu­ta huo­no­jen pro­fes­so­rien­sa kurkkuun.

  3. Mis­tä läh­tien koti­mai­nen vaih­toeh­to on ollut hal­vem­pi kuin ulko­mai­nen — aina­kaan kau­pan hyl­lyl­lä? Kal­liim­paa ulko­mais­ta ei useim­mi­ten edes vai­vau­du­ta tuo­maan maa­han. ALV-ale siis suo­sii kotimaista.

    Pie­ni­tu­lois­ten veroa­le pitäi­si suun­na­ta työ­tu­loi­hin, jot­ta se kohen­tai­si työl­li­syyt­tä, eli työt­tö­mät ja elä­ke­läi­set jäi­si­vät edel­leen nuo­le­maan näppejään.

  4. suo­si­maan ruo­kaa, jota on kul­je­tet­tu pal­jon — siis tuon­ti­ruo­kaa koti­mais­ten kus­tan­nuk­sel­la — kos­ka alen­nus koh­dis­tuu myös kuljetuskustannuksiin”

    Eikös se hal­vin ruo­ka ole peru­noi­ta lukuu­not­ta­mat­ta usein ulko­mais­ta? Joten jos ole­te­taan, että veroa­le suo­si­si kal­liim­paa ruo­kaa, niin se suo­si­si sil­loin koti­mais­ta. Ei tai­da kul­je­tus­kus­tan­nuk­set olla usein­kaan niin kovin mer­kit­tä­väs­sä osassa.

  5. Aio­taan­han vero­tus­ta alen­taa 1,1 mil­jar­dil­la vähin­tään muu­ten­kin. Tosin riit­tä­kö tuo näis­sä olois­sa muu­ta kuin inflaa­tio­tar­kis­tuk­seen. Mut­ta ruu­an alv:n las­ku­han hiil­lit­see inflaa­tio­ta jon­kun ver­ran. Kui­ten­kin tuon 1,1 mil­jar­dia­han voi­si koh­dis­taa pie­ni­tu­loi­siin, jos kokoo­mus suos­tuu (tus­kin). SDP taas pois­tai­si pal­ve­lu­mak­sut, se jos mikä on typerää.

  6. Tääl­tä tulee yksi type­rys lisää.
    Ruo­an alv:n alen­ta­mi­nen on käsit­tääk­se­ni aika epä­so­li­daa­ri­nen. Vaik­ka se las­ki­si köy­him­pien kulu­ja muu­ta­mal­la eurol­la kuu­kau­des­sa, sai­si­vat parem­pi­tu­loi­set jopa kym­me­nien euro­jen edun. Eli lnja on sama kuin kai­kis­sa aikai­sem­mis­sa­kin “kai­kil­le” suun­na­tuis­sa veroaleissa.
    Vero­jen pois­ta­mi­nen alim­mil­ta tuloil­ta on hyvin van­ha idea. Monet köy­hyys­asian­tun­ti­jat ovat esit­tä­neet sitä muis­taak­se­ni koko laman jäl­kei­sen ajan. On nimit­täin aika jär­je­tön­tä, että vero­ja mak­sa­neet ihmi­set jou­tu­vat hake­maan toimeentulotukea.
    Kyl­lä kaik­ki pie­ni­tu­loi­set (raja vaik­ka­pa sii­nä, että on oikeu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen) ansait­se­vat tulo­ve­ron pis­ton riip­pu­mat­ta sii­tä saa­vat­ko he esi­mer­kik­si palk­kaa vai sairaspäivärahaa.
    Myös suu­rem­pi käteen jää­nyt sai­ras­päi­vä­ra­ha paran­taa työl­li­syyt­tä, kos­ka lisä­ra­ha käy­te­tään tuot­tei­den ja pal­ve­luit­ten hank­ki­seen. Nii­tä puo­les­taan jon­kun pitää työ­nään tuottaa.

  7. Kaik­kein liha­vim­pia ovat pie­ni­tu­loi­sim­mat. Siis­pä en yhtään tajua logiik­kaa, jon­ka mukaan kas­vik­set vaih­tui­si­vat einek­siin ja liha­ja­los­tei­siin alvin alen­tues­sa. Asias­ta on tut­ki­mus­ta ja eni­ten pit­käl­le jalos­tet­tu­ja epä­ter­veel­li­siä tuot­tei­ta käyt­tä­vät alem­man sosi­aa­li­luo­kan ihmi­set: sip­se­jä, einek­siä, mak­ka­roi­ta jne. Mik­si he yhtäk­kiä löy­täi­si­vät muna­koi­sot ja kesä­kur­pit­sat hal­ven­tu­neen nak­ki­pa­ke­tin tilal­le. Kyse on valis­tu­mat­to­muu­des­ta, ei niin­kään hinnasta.Mitä kor­keam­pi sosio­eko­no­mi­nen sta­tus, sitä enem­män lau­ta­sel­la kas­vik­sia, kalaa ja ym. 

    Eli Osmon tee­sit eivät päde. Alvin alenn­nus on minus­ta ok, mut­ta minus­ta se pitäi­si toteut­taa vali­koi­den ja suun­na­ten alen­nuk­set ter­veel­li­sil­le elin­tar­vik­keil­le. Tuot­teil­le pitäi­si las­kea jon­kin­lai­nen ter­veel­li­syy­sin­dek­si. Ros­kan hin­ta saa nous­ta puo­les­ta­ni vaik­ka vaik­ka kol­min­ker­tai­sek­si. Mil­lä täs­sä muu­ten mak­se­taan hoi­to, kun joka toi­nen sai­ras­taa kak­kos­tyy­pin dia­be­tes­ta tätä menoa tulevaisuudessa.

  8. ALV-kes­kus­te­lu osoit­taa mei­dän lain­sää­dän­tö­val­mis­te­lun tason, mei­dän poliit­ti­sen jär­jes­tel­män tason, mei­dän leh­dis­tön tason ja mei­dän yhteis­kun­ta­tie­tei­den tason. Koko yhteis­kun­ta on eris­kum­mal­li­ses­sa int­res­si­sei­tis­sä, joka ei ole pel­käs­tään sat­tu­man tulos­ta. Hel­ve­tin kuse­tus­ta koko ajan, oli­pa ala mikä tahan­sa. Ei hyväl­tä näy­tä tulevaisuus.

  9. Kuin­ka rea­lis­tis­ta on olet­taa, että alv-ale siir­tyy edes suu­rel­ta osin ruu­an hin­taan eikä vain kaup­piai­den taskuihin?

  10. Joo, eli tääl­lä on näkö­jään var­si­nai­nen idioot­tien kes­kus­te­lu­ker­ho. Toi­saal­ta ruo­an ALV on niin huo­no idea, että sil­lä parem­man kor­vaa­van veroa­len­nuk­sen ehdot­ta­mi­nen ei vaa­di suu­ri kyky­jä. Voi vaik­ka kierrättää:

    Täy­sis­tun­non pöy­tä­kir­ja PTK 132/2001 vp 

    132. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2001 kel­lo 16.30
    N:o 182) Kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen perusvähennys 

    Ant­ti Kal­lio­mä­ki /sd: Puhe­mies! Vii­kon­vaih­teen Poh­ja­lai­nen-leh­des­tä huo­ma­sin kes­kus­tan vara­pu­heen­joh­ta­jan Jäät­teen­mäen miet­teet kos­kien sitä, miten köy­hien asi­aa pitäi­si ajaa. Hän esit­tää kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen perus­vä­hen­nyk­sen nos­ta­mis­ta 30 000 mark­kaan nykyi­ses­tä 8 000 markasta.

    No, me tie­däm­me, että kun­tien talous, rahoi­tus­ky­ky ja pal­ve­lut ovat aivan rat­kai­se­via pie­ni­tu­lois­ten toi­meen­tu­lon kan­nal­ta. Tämä Jäät­teen­mäen esi­tys tar­koit­tai­si kun­tien vero­tu­loi­hin yli 6 mil­jar­din mar­kan tap­pio­ta, siis noin 10 pro­sent­tia vero­tu­lois­ta, ja pal­jon muu­ta­kin. Nyt heit­täi­sin kysy­myk­sen minis­te­ri Niinistölle:

    Mis­tä hänen mie­les­tään on kotoi­sin tämä kes­kus­tan esi­tys? (Nau­rua)

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tö: Arvoi­sa puhe­mies! Ei aina­kaan siel­tä ed. Jäät­teen­mäen naa­pu­ri­kun­nas­ta Laihialta.

    Niin kuin tote­sit­te, sil­loin kun men­nään kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen ala­ra­jaan, puhu­taan nopeas­ti var­sin suu­ris­ta sum­mis­ta. Minua on vähän häm­mäs­tyt­tä­nyt tämä kes­kus­te­lu sii­nä suh­tees­sa, että ei aivan huo­ma­ta, että sehän menee kaik­kien tulon­saa­jien, veron­mak­sa­jien, eduk­si, jol­loin­ka se hyö­ty­pro­sent­ti, jon­ka sit­ten köy­hin väes­tö sai­si ver­rat­tu­na raha­mää­rään, jäi­si aika pieneksi.

    Haluai­sin muis­tut­taa, että jon­kin ver­ran tätä on hal­li­tuk­sen toi­mes­ta har­ras­tet­tu sii­nä muo­dos­sa, että tulon­hank­ki­mi­ses­ta aiheu­tu­nei­den meno­jen auto­maat­ti­vä­hen­nyk­seen on tul­lut lisäyk­siä, ei tosin nyt täs­sä budjettiesityksessä.

    Ant­ti Kal­lio­mä­ki /sd: Puhe­mies! Ed. Jäät­teen­mäen esi­tys ei sisäl­lä vie­lä elä­ke­läis­ten osuut­ta. Minä en tie­dä, pal­jon­ko se teki­si, mut­ta minis­te­ri var­maan voi ker­toa, kuin­ka pal­jon lisää se mar­kois­sa merkitsisi.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tö: Arvoi­sa puhe­mies! Se esi­tys on nyt sit­ten sii­nä mää­rin mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­nen, että tätä ei ole kos­kaan edes las­ket­tu val­miik­si, mut­ta kyl­lä sii­hen usei­ta mil­jar­de­ja saman tien voi lisätä.

    Meil­lä­hän on puu­tut­tu kun­nal­lis­ve­ro­tuk­seen jat­ku­vas­ti kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nyk­sen kaut­ta, joka sekin on lie­ven­tä­nyt aika pal­jon nime­no­maan kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen alapäätä.

    Mau­ri Pek­ka­ri­nen /kesk: Arvoi­sa puhe­mies! Tääl­lä on näkö­jään käyn­nis­sä täl­lai­set ylei­set nai­sen hak­ka­jai­set, kun asian­omai­nen ei ole itse pai­kan pääl­lä. Edus­ta­jat hal­li­tuk­sen eri puo­lil­ta hak­kaa­vat nyt hen­ki­löä, (Ed. Jaa­kon­saa­ri: Ei, vaan kes­kus­tel­laan vero­po­li­tii­kas­ta!) joka ei ole pai­kal­la, mut­ta se kuu­luu retoriikkaan.

    Ensin­nä­kin, asia­han ei, minis­te­ri Nii­nis­tö, ole niin kuin te sanot­te, että ansio­tu­lon vähen­nys meni­si kai­kil­le saman suun­tai­se­na. Hyö­ty­hän asteit­tain hävi­ää pois, eli tämän pyy­dän ensin­nä­kin saa­da kor­ja­ta sii­hen, mikä täs­sä oli kes­kus­te­lus­sa esillä.

    Mitä sit­ten tulee muu­toin sii­hen, voi­daan­ko vero­tuk­sen kaut­ta toi­mia asias­sa, niin minus­ta­kin, jos on perus­vä­hen­nyk­ses­tä kysy­mys, se on vähän toi­nen asia. Ansio­tu­lo­vä­hen­nys on se tapa, jol­la voi­daan, jos halu­taan ojen­taa kät­tä pie­ni­tu­loi­sil­le, ja pitäi­si toti­ses­ti ojen­taa. Nyt te annat­te kai­kis­ta suu­rim­mat veron­ke­ven­nyk­set mark­ka­mää­ris­sä nime­no­maan kai­kis­ta suu­ri­tu­loi­sim­mil­le. Se on mei­dän mie­les­täm­me vää­rin. Jos poliit­tis­ta tah­toa on, tek­niik­ka löy­tyy sii­hen, että voi­daan veron­ke­ven­nys­va­raa koh­den­taa pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le, (Puhe­mies koput­taa) ja sitä vara­pu­heen­joh­ta­ja Jäät­teen­mä­ki on poh­jim­mil­taan aivan var­mas­ti tarkoittanut.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tö: Arvoi­sa puhe­mies! Me olem­me tain­neet täs­sä käy­dä kes­kus­te­lua vara­pu­heen­joh­ta­ja Jäät­teen­mäen aja­tuk­sis­ta, ja on hyvin tasa-arvois­ta, että nii­hin suh­tau­du­taan tasa-arvoi­ses­ti tääl­lä ja nii­tä­kin voi­daan ottaa kes­kus­te­lun kohteeksi.

    Te viit­ta­sit­te sii­hen, että kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen ansio­tu­lo­vä­hen­nys ikään kuin liu­kuu pois. Hyvä, se liu­kuu pois niil­tä, jot­ka ansait­se­vat enem­män, mut­ta kun me puhum­me­kin köy­him­mis­tä, heil­le­hän se nime­no­maan suun­tau­tuu täy­si­mää­räi­se­nä. Eikö se ole­kaan oikein? (Ed. Pek­ka­ri­nen: Se on oikein!) — No, mik­si arvos­te­lit­te sitä.

    Han­nes Man­ni­nen /kesk: Arvoi­sa puhe­mies! Lip­po­sen toi­sen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa sano­taan, että ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä aiheu­tu­va kun­tien vero­me­ne­tys kor­va­taan val­tion varois­ta. Jos hal­li­tus nou­dat­taa ohjel­maa — jota se ei tähän men­nes­sä ole nou­dat­ta­nut täl­tä osin — eivät kun­nat jou­du täs­tä kär­si­mään. Toi­von, että tämä ote­taan huo­mioon, kos­ka on eri­lai­sia tapo­ja ja tämä on ainoa tapa antaa pie­ni­tu­loi­sim­mil­le veron­huo­jen­nuk­sia sii­nä mitas­sa kuin he tar­vit­se­vat. Nyt­hän hal­li­tus on vyö­ryt­tä­nyt progres­sii­vi­ses­ta veros­ta, kun se on vero­tus­ta alen­ta­nut, jako­ve­ron puo­lel­le elik­kä pie­ni­tu­lois­ten mak­set­ta­vak­si kun­nal­lis­ve­ron muodossa.

    Mau­ri Pek­ka­ri­nen /kesk: Arvoi­sa puhe­mies! Minis­te­ri Nii­nis­tö on nok­ke­la: ilman muu­ta näin. Mut­ta ei nyt kan­nat­tai­si kään­tää leh­teä ihan nurin päin ja yrit­tää lukea sit­ten siel­tä. Ker­roin nime­no­maan teil­le, että toi­sin kuin te väi­tit­te, ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen anti todel­la­kin, mitä suu­ri­tu­loi­sem­piin men­nään, kuih­tuu pois, ja se on aivan oikein. Se on sosi­aa­li­sin tapa antaa, nime­no­maan ojen­taa kät­tä kai­kis­ta pie­ni­tu­loi­sim­mil­le. Me olem­me kes­kus­tas­sa vaa­ti­neet, että pitäi­si nime­no­maan toi­mia taval­la, joka antaa veron­ke­ven­nys­va­ras­ta enem­män pie­ni­tu­loi­sil­le ihmi­sil­le ja vähem­män suu­ri­tu­loi­sil­le. Nyt te vasem­mis­to­lii­ton muka­na olles­sa annat­te kai­kis­ta suu­ri­tu­loi­sim­mil­le kai­kis­ta eni­ten. Se ei mei­dän mie­les­täm­me ole ihan oikein.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tö: Arvoi­sa puhe­mies! Poliit­tis­ta reto­riik­kaa on Suo­mes­sa ker­ran onnis­tu­nees­ti, vii­me kun­nal­lis­vaa­lien alla, käy­ty sil­lä taval­la, että yri­te­tään joten­kin jakaa suo­ma­lai­nen ihmi­nen, että val­tio on vihol­li­nen ja kun­ta on ystä­vä­si. Jul­ki­nen sek­to­ri on täy­sin yhtä. Jos aja­tel­laan, niin kuin ed. Man­ni­nen sanoi, että val­tion pitää sit­ten kom­pen­soi­da, help­po­han on kun­nal­lis­ve­ro­ja alen­taa, kyl­lä vaan. Mut­ta täl­lä het­kel­lä val­tio jou­tui­si kom­pen­soi­maan mene­tyk­set kun­nil­le otta­mal­la velak­si rahaa itse. (Ed. Zys­kowicz: Ei se kepun huo­li ole!) Luu­len, että niin lyhyt­nä­köi­nen ei voi olla, ettei­kö ymmär­rä sitä kun­tien tahol­ta kat­sot­tu­na, että jos se kump­pa­ni samas­sa venees­sä on kor­vi­aan myö­ten velois­sa eli val­tio, niin eivät kun­nat­kaan pidem­män pääl­le hyvin voi. (Ed. Pek­ka­ri­nen: Mut­ta te annoit­te kaik­kein suu­ri­tu­loi­sim­mil­le keven­nyk­set!) Ette te voi miten­kään tul­la suo­ma­lai­sil­le selit­tä­mään, että te olet­te vain kun­ta­lai­nen mut­ta ette Suo­men kan­sa­lai­nen samal­la. Me olem­me vali­tet­ta­vas­ti molempia.

    Toi­nen vara­pu­he­mies: Kysy­mys on lop­puun käsitelty

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_132_2001_182_p.shtml

  11. Täs­sä tai­taa olla kysy­mys sii­tä, että ruo­an ALV-ale on osa hal­li­tus­oh­jel­man tasa­pai­noa eikä sii­tä että tämä yksit­täi­nen pää­tös oli­si eri­tyi­sen jär­ke­vä. Kun muut ovat myön­ty­neet ruo­an ALV-aleen, ruo­an ALV-alen kan­nat­ta­jat ovat myön­ty­neet mui­den toi­vo­muk­siin. Jos tämä pää­tös puret­tai­siin, pitäi­si monet muut­kin asiat repiä auki. Jot­ta näin ei tar­vit­si­si teh­dä, Katai­nen ja Van­ha­nen nimit­ti­vät Urpi­lais­ta type­ryk­sek­si. Toi­sel­la lail­la raken­ne­tus­sa hal­li­tus­oh­jel­man koko­nai­suu­des­sa Urpi­lai­sen ehdo­tuk­set var­maan kel­pai­si­vat Katai­sel­le ja Vanhasellekin. 

    Lähes kaik­ki ymmär­tä­vät nyky­ään, että kan­nus­tin­lou­kut kan­nat­taa pur­kaa. Sitä ei kui­ten­kaan niin laa­jal­ti ymmär­re­tä, että vaik­ka kan­nus­tin­louk­ko­jen pur­ka­mi­nen pidem­män pääl­le sääs­tää resurs­se­ja, niin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä se edel­lyt­tää resurs­sien koh­den­ta­mis­ta pie­ni­tu­lois­ten efek­tii­vi­sen raja­ve­ron alentamiseksi.

  12. Jut­ta Urpi­lai­sen ehdo­tus ruo­an ALV:in las­ke­mi­ses­ta on tar­koi­tuk­sel­taan hyvä, mut­ta hänen ehdot­ta­man­sa kun­nal­lis­ve­ron perus­vä­hen­nys­ra­jan nos­ta­mi­nen ei ole tehok­kain kei­no pie­ni­tu­lois­ten ase­man parantamiseen. 

    Jos halu­taan tukea pie­ni­tu­loi­sia ja työl­li­syyt­tä niin eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain las­kea vähän tie­naa­vien tulo­ve­roa. Kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­mat­han eivät nykyi­sin­kään mak­sa kun­nal­lis­ve­roa (Kun­ta­ve­ron perus­vä­hen­nys nyt 1480€).

    Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäi­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta kulut­ta­mi­sen verot­ta­mi­seen ja tämä ruo­an ALV:in alen­ta­mi­nen on askel aivan vas­tak­kai­seen suuntaan.

  13. Urpi­lai­sen ehdo­tus oli ihan fik­sua kes­kus­ta­po­li­tiik­kaa, mut­ta mutta.

    En ilmoit­tau­du type­ryk­sek­si. Kan­na­tan laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa kai­kil­le. Jos joku vaa­tii veron­alen­nuk­sia hei­koil­la perus­teil­la, minun on voi­ta­va vas­tus­taa nii­tä esit­tä­mät­tä samaan hen­gen­ve­toon tois­ta saman­suu­ruis­ta veronalennusta.

  14. - suo­si­maan koto­na syö­mis­tä ravin­to­la­ruu­an kus­tan­nuk­sel­la ja sitä, että ravin­to­las­sa val­mis­tet­tu ruo­ka syö­dään koto­na tai puis­ton­pen­kil­lä, kos­ka myös näin saa alv-alen­nuk­sen. Ravin­to­la­ruo­ka­han jää 22 pro­sen­tin veron piiriin.”

    Ja kun kau­pan aukio­lo vapau­tuu yhä, onkin tilan­ne se, että kau­pun­ki­kes­kus­to­jen ravin­to­lat tyh­je­ne­vät, kun väki kaa­haa jum­boi­hin. Ravin­to­laan ei men­nä, vaik­ka sun­nun­tai­na lais­kot­tai­si, sil­lä kau­pat raken­ta­vat nyt kii­vaa läm­pö­tis­ke­jä, jos­ta saa­kin 10 % ‑yksik­köä edul­li­sem­min sapus­kat mukaansa. 

    Aukio­los­ta:
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13233&ext=rss

  15. Olen ruu­an alv:n las­ke­mi­ses­ta samaa miel­tä kuin kes­kus­ta (ja nyt­tem­min kokoo­mus), mut­ta en niin­kään köy­hiä aut­taak­se­ni vaan sik­si että vero­tu­lot pitäi­si kerä­tä siten, että kan­sa­lai­sia ohjat­tai­siin ter­vei­siin elä­män­ta­poi­hin ja ran­kais­tai­siin huonoista.
    Alko­ho­lin ja tupa­kan vero­tus­ta voi­tai­siin nos­taa vie­lä huo­mat­ta­vas­ti ylös­päin. Olen siis asias­ta samaa miel­tä kuin Eli­na: Kark­ki­ve­ro ja muu vas­taa­va pitäi­si kek­siä ja pian. 

    En ole mikään eri­tyi­sen mark­ki­naus­ko­vai­nen, mut­ta luu­li­si, että jos Kes­ko myy enti­seen hin­taan tuot­teen­sa ja S‑ryhmä las­kee hin­to­jaan vero­jen las­kun takia niin asiak­kaat asioi­si­vat enem­män S‑ryhmän kau­pois­sa, jol­loin Kes­kon oli­si pak­ko las­kea hin­to­jaan. Toki muil­la­kin tavoil­la voi asiak­kais­ta tapel­la kuin hin­nat kuten esi­mer­kik­si pal­ve­lu­ta­so, tuot­tei­den esil­le­pa­no, mut­ta täl­lä ei lie­ne Suo­men kah­den ket­jun välil­lä mitään väliä, kos­ka kau­pat ovat niin saman­lai­sia, että ei nii­tä mei­naa mil­lään erot­taa toisistaan.

  16. Ruo­an arvon­li­sä­ve­roa ei tie­ten­kään tuli­si las­kea täs­sä tilan­tees­sa vaan pikem­min­kin päin­vas­toin kos­ka liha­vuus­han se on suu­rin kan­san­ter­vey­del­li­nen ongel­ma alko­ho­lis­min jäl­keen Suo­mes­sa. Onhan se joten­kin huvit­ta­vaa että MUO­VI­pul­loi­hin pakat­tu moit­tee­ton elin­tar­vi­ke­laa­tua ole­va RUO­KA­öl­jy mak­saa saman kuin nafta.. 

    Alvin­kin tasos­ta yli­pää­tään voi­tai­siin kes­kus­tel­la maas­sa jon­ka veroas­te on 5. kor­kein maa­il­mas­sa mut­ta se edel­lyt­täi­si­kin arvo­kes­kus­te­lua johon polii­tik­kom­me eivät pys­ty; on pal­jon hel­pom­paa VAATIA asioi­ta ilman min­kään­lais­ta aiko­mus­ta nii­den toteut­ta­mi­seen ja luot­taa sit­ten kii­tol­li­suu­den velas­sa ole­van pöhö­hal­lin­non elät­tien tukeen vaaleissa. 

    Kaik­ki mah­dol­li­set veron­alen­nuk­set tuli­si suun­na­ta pie­ni­tu­lois­ten ansioi­den vero­tuk­sen alen­ta­mi­seen ja sit­ten mui­den ansio­tu­lo­jen alen­ta­mi­seen. Har­kin­nan­va­rai­set sosi­aa­li­huol­lon avus­tuk­set oli­si lak­kau­tet­ta­va ja suu­rim­mat avus­tuk­set tut­kit­ta­va. Oli­si myös hyvä että ns. kehi­ty­sa­vun kans­sa teke­mi­sis­sä ole­vien polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten sekä hei­dän lähi­pii­rien­sä yllät­tä­vät vau­ras­tu­mi­set tut­kit­tai­siin kunnolla..

  17. Veli-Mat­ti Par­ta­nen Says:
    “Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäi­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta kulut­ta­mi­sen verottamiseen”

    Laa­jem­min vero­tuk­ses­sa pitäi­si siir­tyä pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­seen. Ja työ­tä ei pitäi­si verot­taa kuten pääomatuloa.

  18. Ravin­toon ja ter­vey­s­asioi­hin jol­lain taval­la pereh­ty­nee­nä olen kyl­lä sitä miel­tä, että Osmo (ja mm. Eli­na) ovat täs­sä pahas­ti hako­teil­lä. Ruo­an ALV:n las­ke­mis­ta tar­vi­taan kol­mes­ta syystä:

    (1) Hel­pot­ta­maan pie­ni­tu­loi­sim­pien talou­del­lis­ta asemaa.

    (2) Ohjaa­maan koko kan­san kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä sii­hen suun­taan, että ter­veel­li­sem­piä ruo­kia on varaa ostaa.

    (3) Hil­lit­se­mään inflaatiota.

    Ruu­an ALV:n las­ke­mi­nen (itse asias­sa kan­na­tan sen pois­ta­mis­ta koko­naan) aut­taa kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tilan­net­ta, kos­ka kaik­kein köy­him­mät, joi­den tilan­net­ta ruo­an hinn­an­nousu on kos­ket­ta­nut kaik­kein pahim­min, eivät mak­sa tuloveroa. 

    Eräs sosio­eko­no­mi­sia ter­vey­se­ro­ja selit­tä­vät teki­jä on se, että kaik­kein köy­him­mil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa ostaa ter­veel­lis­tä ruo­kaa. Hyvin pie­net tulot (esi­mer­kik­si kan­sa­ne­läk­keel­lä tai toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­mi­nen) pakot­taa käy­tän­nös­sä osta­maan sel­lais­ta ruo­kaa, jon­ka ener­gia­ti­heys on suu­ri ja ravin­toai­ne­ti­heys pie­ni. Toi­sin sanoen köy­hil­lä on varaa epä­ter­veel­li­seen maka­ro­niin ja soke­riin, mut­ta ei ter­veel­li­siin salaat­tei­hin ja marjoihin. 

    Eli­na kat­soi köy­hien pai­no-ongel­mien joh­tu­van pel­käs­tä valis­tu­mat­to­muu­des­ta, mut­ta ei se ihan niin ole. On usei­ta tut­ki­muk­sia, jot­ka osoit­ta­vat, että köy­hil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa ter­veel­li­seen ruo­kaan. Raf­fi­noi­tu­jen ruo­kien run­saam­man syö­mi­sen on sään­nön­mu­kai­ses­ti osoi­tet­tu ole­van yhtey­des­sä paino-ongelmiin. 

    Mut­ta ruo­an ALV:n alen­ta­mi­nen ohjai­si myös koko kan­san ruo­ka­tot­tu­muk­sia suu­rem­paan vihan­nes­ten ja hedel­mien käyt­töön. Toi­sin kuin Osmo väit­tää, kaik­ki perus­e­lin­tar­vik­keet eivät ole halpoja!

    Lisäk­si ruo­an ALV.n alen­ta­mi­nen oli­si täl­lä het­kel­lä erit­täin hyvä kei­no tor­jua kas­va­vaa inflaatiota.

  19. Kun­nal­lis­ve­ron alen­ta­mi­nen vähen­tää kun­tien tulo­ja ja saman tien hei­ken­tää las­ten sai­rai­den ja van­hus­ten ase­maa. Eli­nan heit­tä­mä aja­tus ter­veel­li­sen ruu­an veron­alen­nuk­ses­ta on hyvä jut­tu, mut­ta ei tai­da oikein hel­pos­ti onnis­tua. Teki­si mie­li kään­tää tämä niin päin, että lihal­le ja liha­ras­voil­le hait­ta­ve­ro. Kan­sa pysyi­si lai­hem­pa­na ja ruo­kaa riit­täi­si enem­män kaikille.

  20. Turk­ka­lo: kan­na­tat­ko muu­ten laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa muil­le ainoas­taan omil­la rahoil­la­si vai myös tois­ten rahoilla? 

    Minul­la­kaan ei nimit­täin ole mitään laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa vas­taan. En kui­ten­kaan kan­na­ta sitä, että toi­sia ihmi­sä pako­te­taan mak­sa­maan toi­sil­le laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa. Vapaa­eh­toi­ses­ti se on tie­tys­ti mitä jaloin tapa käyt­tää varallisuuttaan.

  21. Minul­la­kaan ei nimit­täin ole mitään laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa vas­taan. En kui­ten­kaan kan­na­ta sitä, että toi­sia ihmi­sä pako­te­taan mak­sa­maan toi­sil­le laa­du­kas­ta kou­lu­tus­ta ja terveydenhuoltoa.”

    Ongel­ma täl­lai­sel­le puheel­le on, että sel­lais­ta jär­jes­tel­mää ei ole­kaan, jos­sa täl­lais­ta pakot­ta­mis­ta ei tapah­tui­si. Jos esi­mer­kik­si Suo­men jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä puret­tai­siin­kin, niin esi­mer­kik­si työ­nan­ta­jien yksi­tyi­ses­ti jär­jes­tä­mä työ­ter­veys­huol­to jäi­si ennal­leen — nyky­het­keen ver­rat­tu­na vain monin­ker­tai­ses­ti kuor­mit­tu­nee­na. Ja työ­ter­veys­huol­lon kus­tan­nuk­set luon­nol­li­ses­ti­kin nor­maa­lin kan­san­ta­lous­tie­teen koh­taan­to-opin mukai­ses­ti siir­ty­vät näi­den työ­nan­ta­jien tuot­ta­mien tava­roi­den ja pal­ve­lui­den hintoihin.

    Lisäk­si, kuten USA:n esi­mer­kis­tä näem­me, yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le pai­not­tu­vaa ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää luon­neh­ti­vat kar­tel­lit ja tehot­to­muus, joka saa aikaan Suo­mea huo­nom­man kan­san­ter­vey­den noin kak­sin­ker­tai­sel­la ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen BKT-osuu­del­la. USA:ssa kym­me­net mil­joo­nat pie­ni­tu­loi­set jou­tu­vat joka päi­vä kau­pas­sa käy­des­sään mak­sa­maan välil­li­ses­ti rik­kai­den ter­vey­den­huol­los­ta, mut­ta eivät saa itse mitään vas­ti­neek­si. Eikö se ole pakot­ta­mis­ta jos mikä?

    Samal­la ilmoit­tau­dun yhdek­si type­ryk­sek­si mui­den jouk­koon ja kiin­ni­tän myös huo­mio­ta sii­hen, kuin­ka Mat­ti Van­ha­nen tun­tuu tätä nykyä oikein pon­nis­te­le­van, jot­ta oli­si Osmon kans­sa mah­dol­li­sim­man usein eri miel­tä. HS:n mukaan Van­ha­nen on nyt nimit­täin vaa­ti­nut suo­ma­lais­ten työ­ajan lisää­mis­tä nykyi­ses­tä­kin, kun taas Osmo on tun­ne­tus­ti kir­joit­ta­nut koko­nai­sen kir­jan, jos­sa perus­te­lee, mik­si sitä kan­nat­tai­si radi­kaa­lis­ti lyhentää…

  22. Men­nään hie­man per­se edel­lä puu­hun, jos lai­te­taan hal­val­le lihal­le hait­ta­ve­roa. Eikö ennem­min kan­nat­tai­si vähen­tää sen tuotantotukea?

  23. Toi­sin sanoen köy­hil­lä on varaa epä­ter­veel­li­seen maka­ro­niin ja soke­riin, mut­ta ei ter­veel­li­siin salaat­tei­hin ja marjoihin. 

    Ha ha, täs­sä­pä kitey­tyi koko uusa­vut­to­mien uus­va­sem­mis­to­lais­ten (ns. vihr) ajat­te­lu. Voi voi kun sos­sun avus­tuk­set eivät rii­tä aina stoc­kan herk­kuun; siel­tä kun ostai­si vähän nii­li­nah­ven­ta ja sii­tä kun vie­lä teki­si sus­hia niin jopa oli­si suvait­se­van­vih­reä ja kevyt olo.. Mut­ta toki Juha­na ja vie­ras­kir­jan muut­kin Vir­heet de Röda — puo­lu­een äänes­tä­jät tie­tää­vät kyl­lä; uusi rai­kas sos.dem puheen­joh­ta­ja on luvan­nut jo pois­taa verot, mak­sut ja korot­taa vie­lä sos­sun avus­tuk­sia joten nyt Osmo­se­ni tarkkana.. 

    Itse muis­tan lähin­nä näin alu­mii­ni­lusik­ka suus­sa syn­ty­nee­nä hen­ki­lö­nä mai­nios­ti sen että meil­lä näi­tä mai­nit­tu­ja ’halpis’hyödykkeitä ei syö­ty kovin­kaan usein, kos­ka ne oli­vat niin KALLIITA! Mar­jo­ja kyl­lä­kin syö­tiin läpi vuo­den, aivan kuten oma per­hee­ni syö nyky­ään­kin, eikä nii­tä­kään ole rahal­la ostet­tu.. Itse asias­sa läh­dem­me­kin juu­ri nyt ’hank­ki­maan’ mus­ti­koi­ta ja kant­ta­rel­le­ja. Ilmaiseksi.

  24. Juha­na Harju, 

    Olin siis sitä miel­tä, että ruu­an alvia pitää toi­saal­la nos­taa ja toi­saal­la las­kea. Näin vero­tuo­ton ei tar­vit­se pudo­ta sent­tiä­kään, vaan ker­ty­mä voi­si olla rei­lus­ti isompikin. 

    Kon­kreet­tis­ten kan­san­ter­vey­del­lis­ten ja ‑talou­del­lis­ten hyö­ty­jen lisäk­si on yksin­ker­tai­ses­ti rei­lua, että ter­vey­ten­sä epä­ter­veel­li­sil­lä elin­tar­vik­keil­la tuhoa­vat jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si samoin kuin alko­ho­lin vää­rin­käyt­tä­jät ja tupakoitsijat. 

    Kyl­lä yli­pai­no joh­tuu muus­ta kuin, että syö pää­asias­sa tiheäe­ner­gis­tä ruo­kaa. Mik­si ihmees­sä sitä tiheäe­ner­gis­tä pitäi­si syö­dä yli tar­peen? En jak­sa uskoa, että kukaan on lihot­ta­nut itse­ään maka­ro­nil­la. Kei­te­tys­sä maka­ro­nis­sa on 95 kcal/100 g. Eli sitä pitäi­si pis­tel­lä napaan­sa päi­väs­sä noin kol­me lit­raa saa­daak­seen kes­ki­ko­koi­sen mie­hen tar­vit­se­man ener­gia­mää­rän ja huom! siis TARVITSEMAN, liho­mi­seen vaa­di­taan vie­lä yli­mää­räi­nen kup­po­nen päi­vit­täin tätä herkkua.…

    Jokai­nen voi teh­dä päi­vit­täi­sel­lä ruo­ka­kaup­pa­reis­sul­laan valai­se­vaa kent­tä­tut­ki­mus­ta. Tut­kail­kaa­pa kass­ajo­nos­sa edes­sä ole­van Tuke­vais­ten per­heen ostos­kär­ryä. Siel­lä on lit­ra­tol­kul­la limu­ja, eri­lai­sia maus­tet­tu­ja jugurt­te­ja, vanuk­kai­ta, pus­seit­tain snacks-tuot­tei­ta, tupla­kek­si­pa­ket­te­ja, puo­len kilon kark­ki­pus­se­ja jne. Taka­na ole­val­la Läs­ki­län paris­kun­nal­la puo­les­taan pari mäy­rä­koi­raa, pakas­te­rans­kik­sia, gril­li­tas­su­ja ja eineslihapullia. 

    Jos todel­la on niin köy­hä, että kär­vis­te­lee 20 sen­tin maka­ro­ni­pus­sin kans­sa, niin toden­nä­köi­ses­ti sii­nä koh­taa on jo koh­ta­lai­sen mata­la rasvaprosenttikin.

  25. Nyt ihmet­te­lem­me, kos­ka vih­doin joku val­ta­me­diois­ta huo­maa, mis­tä on kysy­mys. Otsik­koeh­do­tuk­se­ni sinul­le, Hesa­rin toimittaja: 

    Kes­kus­tan vaa­ti­ma ruu­an veroa­len­nus hyö­dyt­tää yllät­täen ruu­an tuottajia”

    Ruu­an veroa­le ei koh­te­le kaik­kia tasaveroisesti”

    Vero­kar­hun raa­te­le­mia — tut­ki­muk­sen mukaan ihmi­set mak­sa­vat­kin kaik­ki verot”

    Suo­ma­lais­ten vero­jen ulkois­ta­mi­nen onnis­tu­nut huo­nos­ti — sveit­si­läi­sil­lä sel­väs­ti alhai­sem­pi veroprosentti”

    Onko tun­te­muk­se­ni muu­ten oikea; Hesa­rin toi­mit­ta­jat hake­vat jutu­nai­hei­ta eri­tyi­sen usein Soi­nin­vaa­ran blogista?

  26. En muu­ten tajua tätä ainais­ta kouh­kaa­mis­ta salaa­teis­ta joka juma­lan tuu­tis­ta. Kur­kus­sa ja salaa­tin­leh­dis­sä ei ole juu­ri mitään ravin­toar­voa. Kol­me ämpä­ril­lis­tä saa kau­hoa jotain ruco­laa ennen­kuin päi­vit­täi­nen c‑vitamiiinin tar­ve on täyttynyt. 

    Mei­dän per­hees­sä salaa­tit ovat pää­osin kesä­ruo­kaa ja tal­vel­la suo­si­taan ihan mui­ta kas­vik­sia. Lap­sil­le­kin kan­nat­taa pie­nes­tä pitäen upot­taa kas­vik­set ruo­kaan. Eri­lai­siin laa­ti­koi­hin, patoi­hin, gra­tii­nei­hin, munak­kai­siin, keit­toi­hin, kas­tik­kei­siin jne. aina iso osa kas­vik­sia. On myyt­ti, että kas­vis­ten ravin­toar­vo heik­ke­ni­si kyp­sen­net­täes­sä var­sin­kin jos kei­tin­ve­si käy­te­tään johon­kin ruu­an osaan. Ainoas­taan c‑vitamiinia haih­tuu, mut­ta sitä nyt nor­maa­li­ruo­ka­va­liol­la tulee hedel­mis­tä ja tuo­re­me­huis­ta täy­sin riittävästi. 

    Tuo­re­kaks­vik­sia voi sit­ten lait­taa vähän lau­ta­sen reu­nal­le näön vuok­si, kos­ka teke­vät­hän ne annok­sen kau­niik­si ja hou­kut­te­le­vak­si. Muu­ta­ma pir­teän näköi­nen papri­ka- ja kurk­kusii­vu. Yleen­sä­hän per­heis­sä vin­gu­taan, ettei­vät lap­set syö kas­vik­sia. Lau­ta­sel­la on sit­ten nak­ke­ja ja muusia ja vie­res­sä kyl­mä lant­tu­pa­la tms. Eipä mait­tai­si minullekaan. 

    Ja mitä tulee hin­taan, niin pakas­tees­ta saa parin sadan gram­man pus­se­ja eri­lai­sia vihan­nes­se­koi­tuk­sia 30–50 sen­tin yksik­kö­hin­taan, joten enpä sanoi­si kal­liik­si. Ei kai nyt jotain jää­vuo­ri­sa­laat­tia (lue vet­tä) kan­na­ta sydän­tal­vel­la ostaa veret sei­saut­ta­vaan kilohintaan. 

    Tätä siis tar­koi­tan valis­tu­mat­to­muu­del­la: Ei vain osa­ta raken­taa jär­ke­vää ruo­ka­va­lio­ta vähäl­lä rahal­la, ei tun­ne­ta ravin­toar­vo­ja ja energiapitoisuuksia.

  27. HS:n mukaan Van­ha­nen on nyt nimit­täin vaa­ti­nut suo­ma­lais­ten työ­ajan lisää­mis­tä nykyisestäkin, ”

    Onkin eri­kois­ta tämä, että suo­ma­lai­sen pitäi­si jat­kaa työ­päi­vään­sä voi­dak­seen elää yhä enem­män ALI omien varo­jen­sa. Kaup­pa­ta­se­han on yli­jää­mäi­nen ja sil­loin rahoi­tam­me mui­den rel­les­tä­mis­tä, emme­kä saa tääl­lä itsel­lem­me koh­tuul­lis­ta eli­na­soa, johon kuu­luu myös koh­tuul­li­nen työaika.

    Onkin aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että pää­omat on vie­ty ja omai­suus myy­ty niin tasan tark­kaan, että tar­vi­taan ulko­mai­sia kai­vos­yh­tiöi­tä, mukaan lukien Yara, aukai­se­maan vaik­ka­pa Soklin kai­vos, joka tuot­taa maa­il­man puh­tain­ta lan­noi­te­fos­faat­tia vie­däk­seen sen jon­ne­kin muualle. 

    Suo­mes­ta on näh­tä­väs­ti halut­tu teh­dä uusi siir­to­maa, jos­ta saa raa­ka-ainei­ta ja työ­tä edul­li­sin ehdoin. Lisäk­si Suo­mes­ta halu­taan teh­dä kun­non ydinvoimapuisto.

    Pää­oma­tu­lo­jen suh­teen Suo­mi lie­nee jo mel­koi­nen vero­pa­ra­tii­si ja on tahal­laan jät­tä­nyt verot­ta­mat­ta ulko­mail­le mak­set­ta­via osin­ko­ja edul­li­sin vero­so­pi­muk­sin ja vain jät­tä­mäl­lä nou­dat­ta­mat­ta omia lake­jaan. Vero­tap­pio on ollut mil­jar­din vuo­des­sa pel­kis­tä suo­ma­lais­vi­ran­omais­ten lain­rik­ko­muk­sis­ta ilman vero­so­pi­mus­ten vai­ku­tus­ta. (Esi­mer­kik­si englan­ti­lai­nen ei sovi­tus­ti mak­sa veroa suo­ma­lais­osak­keen osin­gos­ta kuin 6%!)

    Mit­ta­kaa­vaa voi hah­mo­tel­la sii­tä, että pörs­sis­täm­me yli puo­let on ulko­maa­lais­ten käsissä. 

    Lai­te­taan nyt vie­lä lop­pu­hui­pen­nuk­sek­si se, että samaan aikaan meil­lä kat­so­taan vii­saak­si mak­saa luo­kaa 6–7% bud­je­tis­ta maa­ta­lous­tu­keen. Ei muu­ten mut­ta tääl­lä ei mikään kas­va kun­nol­la vaik­ka lan­noit­tai­si mil­lä. Valo- ja läm­pö­sum­ma ovat pie­net, samoin tila­ko­ko, 34 ha pel­toa ja 47 ha metsää/tila. (Yksin luok­kaa 150 ha met­sää riit­tää anta­maan leivän.)

    Onkin oikeas­taan hävet­tä­vää, että ärhen­te­lem­me tääl­lä muu­ta­mis­ta köy­hien pen­no­sis­ta ‑alvis­ta- kun rois­tot ja rökä­leet put­saa­vat koko kan­san ja val­tion lui­ta myö­ten. Mut­ta toi­sal­ta, eihän meil­lä ole kuin murut jaet­ta­vak­si, joten anne­taan men­nä, her­rat var­maan antaa tupakkia.

  28. (1) Hel­pot­ta­maan pie­ni­tu­loi­sim­pien talou­del­lis­ta asemaa.”

    Eikö Osmon point­ti juu­ri ollut, että pie­ni­tu­lois­ten ase­man paran­ta­mi­seen on parem­pia­kin kei­no­ja kuin ruaan alv-alen­ta­mi­nen? Esi­mer­kik­si juu­ri pie­ni­tu­loi­sil­le koh­dis­te­tut veron­alen­nuk­set tai muut sosi­aa­lie­tuuk­sien korotukset.

    (2) Ohjaa­maan koko kan­san kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä sii­hen suun­taan, että ter­veel­li­sem­piä ruo­kia on varaa ostaa.”

    Var­maan on tilan­tei­ta, että köy­hil­lä ei ole varaa syö­dä ter­veel­li­ses­ti. Tämä tilan­ne ei kui­ten­kaan rat­kea tehok­kaas­ti, alen­ta­mal­la kai­ken ruu­an alv:ia. tehok­kaam­paa oli­si alen­taa vain ter­veel­li­sen ruu­an veroa. Samal­la tuli­si ohjat­tua ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia muu­ten­kin. Alvin alen­nuk­sen voi­si koh­den­taa esi­mer­kik­si pel­käs­tää kas­vis­ten, vihan­nes­ten, mar­jo­jen, hedel­mien ja lihan veron kevennyksiin. 

    Samal­la Osmon ja mui­den maa­lai­le­mat ravin­to­la puo­len ongel­mat pienenisivät.

    Toi­saal­ta nyt, kun ruu­an alvil­la ale­taan leik­ki­mään niin sitä voi­si myös korot­taa esi­mer­kik­si kark­kien, chpi­sien, kek­se­jen ja pal­jon soke­ria sisäl­tä­vien juo­mien osal­ta. Itsea­sias­sa alko­ho­li­tuot­tei­den kal­tai­nen pal­jous­alen­nus­kiel­toon oli­si muka­va tör­mä­tä myös karkkihyllyllä…

  29. Tra­vel­le­ril­le:

    Toi­voi­sin asial­li­sem­paa kir­joit­te­lua nimit­te­lyn sijaan.

    Eli­nal­le:

    Toi­sin kuin väi­tät, salaa­tit ja muut ovat ravin­toai­ne­ti­heim­piä ruo­kia. Niis­sä on ravin­toai­nei­ta sisäl­tä­mään­sä ener­gia­mää­rään näh­den enem­män kuin muis­sa ruo­ka-aineis­sa. Leh­ti­vi­han­nek­set kuu­lu­vat todel­la­kin ruo­ka-ainei­siin, joi­ta kai­kil­la pitäi­si olla varaa syödä.

    Oska­ri Huuskolle:

    (1) Kaik­kein köy­him­mät eivät mak­sa tulo­ve­roa. Sikä­li veron­alen­nuk­sis­ta, joi­ta Urpi­lai­nen ja Soi­nin­vaa­ra ehdot­ta­vat ruu­an ALV:n alen­ta­mi­sen sijaan, ei ole apua köyhimmille.

    (2) Voi olla vai­ke­aa saa­vut­taa poliit­tis­ta kon­sen­sus­ta ruu­an ALV:n alen­ta­mi­sen koh­den­ta­mi­seen ainoas­taan ter­veel­li­sim­pi­nä pidet­tyi­hin elin­tar­vik­kei­siin. En esi­mer­kik­si ole sinun­kaan kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että kaik­ki nuo luet­te­le­ma­si elin­tar­vik­keet oli­si­vat sel­lai­sia, joi­hin se alen­nus tuli­si koh­dis­taa. (Jos koh­den­net­tuun alen­ta­mi­seen men­täi­siin, ruu­an ALV:tä pitäi­si mie­les­tä­ni pois­taa sel­lai­sil­ta ruo­ka-aineil­ta, joi­ta syö­dään ter­vey­del­li­sel­tä kan­nal­ta lii­an vähän. Näi­tä ovat näke­myk­se­ni mukaan vihan­nek­set, mar­jat, hedel­mät, päh­ki­nät, pal­ko­kas­vit ja kala.) 

    Suo­mes­sa­han oli makeis­ve­ro, mut­ta se jou­dut­tiin pois­ta­maan EU-sään­nös­ten vastaisena.

  30. Voi­si kuvi­tel­la, että ruo­an alvin alen­nuk­ses­ta hyö­ty­vät eni­ten ne, jot­ka sitä esit­tä­vät­kin. Kes­kus­ta­puo­lue, tuot­ta­jat, elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ja kauppa.

  31. Nou­pa­ti: Ehdo­tuk­ses­ti tar­koit­taa suun­nil­leen samaa, kuin että sääs­tä­mis­tä ei pidä suo­sia. Autuai­ta ovat he, jot­ka kulut­ta­vat heti kai­ken varal­li­suu­den mitä onnis­tu­vat työl­lään ansaitsemaan.

  32. Nou­pa­ti: vähän lisää. Jos sinä kai­pai­let Suo­meen nii­tä pää­omia, jot­ka tääl­tä on muka­mas vie­ty, että tar­vi­taan nii­tä kai­vois­yh­tiöi­tä, niin sit­ten pitää nimen omaan alen­taa pää­oma­ve­ro­tus­ta eikä kas­vat­taa sitä. Sinun argu­men­tit on sisäi­ses­ti ristiriitaisia.

    Kaup­pa­ta­seen yli­jää­mäm­me ker­too sii­tä, että eläm­me ali varo­jem­me, mut­ta se on hyvä asia! Täl­löin meil­le kerään­tyy pää­omia, joi­ta lai­naa­mal­la ja käyt­tä­mäl­lä tuo­tan­toon me ansait­sem­me tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män. Mik­si ihmees­sä haluai­sim­me kaup­pa­ta­seen alijäämää?

  33. Täy­sin otsi­kon ulkopuolelta.
    Vas­taap­pa Osmo tähän,
    että oli­sit­ko otta­nut työministerin
    “pal­lin” vas­taan, jos­ko sitä olisi
    sinul­le aikoi­naan tarjottu.
    Ja jos­ko tar­jot­tiin, niin miksi
    et sitä vastaanottanut.

  34. Juha­na Harjulle:

    Köy­him­mät­kin mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­roa, köy­him­piä elä­ke­läi­siä lukuu­not­ta­mat­ta. On ole­mas­sa tek­niik­ka, jol­la kun­nal­lis­ve­ron alen­nus teh­dään niin, että se menee val­tion, ei kun­tien mak­set­ta­vak­si. Elä­ke­läi­set eivät ruu­an alv-veron alen­ta­mi­ses­ta hyö­dy, kos­ka se ote­taan heil­tä pois indek­si­tar­kis­tuk­sen myö­tä. Hei­dän osal­taan jär­kec­vin­tä oli­si käyt­tää rahat eläk­keen nos­ta­mi­seen esi­mer­kik­si takuu­eläk­keen kautta.

    Ruu­an alv:n eriyt­tä­mi­nen ter­veel­li­syy­den mukaan on pait­si EU-sään­nös­ten vas­tais­ta, myös tek­ni­ses­ti aivan toi­vo­ton­ta. Miten ohjel­moi­sit­te mar­ke­tin kassakoneen?

    Makeis­ve­ro ei ollut alv:n koro­tus vaan val­mis­te­ve­ro, joka ei ole EU-sään­nös­ten vas­tai­nen. EU ei pitä­nyt sii­tä, että koti­mai­nen ksy­li­to­li oli vapau­tet­tu sii­tä, kos­ka piti tätä syr­ji­vä­nä. Suo­mi oli­si voi­nut säi­lyt­tää makeis­ve­ron, jos oli­si ulot­ta­nut sen ksylitolimakeisiin.

  35. minis­te­rin teh­tä­vis­tä ei yleen­sä kiel­täy­dy­tä, mut­ta en ole nimi­mer­kin “vas­taa­pa Osmo tähän” kysy­myk­seen uhran­nut het­ken­kään poh­din­taa, kos­ka teh­tä­vää ei oli­si voi­tu tar­jo­ta minul­le miten­kään, kun en ollut ehdok­kaa­na. Hen­ki­lö­koh­tai­seen elä­mää­ni pes­ti ei oli­si sopi­nut lain­kaan.- kos­ka se oli­si ollut ras­kas niin minul­le kuin minis­te­riön vir­ka­mie­hil­le­kin. Niin mones­ta asias­ta olen minis­te­riön käy­tän­nöis­sä eri mieltä.

  36. Osmo kir­joit­ti:

    Köy­him­mät­kin mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­roa, köy­him­piä elä­ke­läi­siä lukuu­not­ta­mat­ta. On ole­mas­sa tek­niik­ka, jol­la kun­nal­lis­ve­ron alen­nus teh­dään niin, että se menee val­tion, ei kun­tien maksettavaksi.”

    Saat­ko tuon käy­tän­nös­sä läpi, vai käy­kö täs­sä niin, että ruo­an ALV:n alen­ta­mis­ta vas­tus­taes­sa­si ja niil­le epä­käy­tän­nöl­li­siä vaih­toeh­to­ja ideoi­des­sa­si kum­pi­kaan ei toteudu?

    Osmo kir­joit­ti:

    Elä­ke­läi­set eivät ruu­an alv-veron alen­ta­mi­ses­ta hyö­dy, kos­ka se ote­taan heil­tä pois indek­si­tar­kis­tuk­sen myö­tä. Hei­dän osal­taan jär­kec­vin­tä oli­si käyt­tää rahat eläk­keen nos­ta­mi­seen esi­mer­kik­si takuu­eläk­keen kautta.”

    Eihän ruo­an ALV sen­tään 100 pro­sent­tia indek­seis­sä pai­na. Jos ruo­an osuus indek­sis­sä on esi­mer­kik­si 30 pro­sent­tia (?), elä­ke­läi­sil­tä ote­taan takai­sin ainoas­taan 30 pro­sent­tia sii­tä hyö­dys­tä, jon­ka he sai­si­vat ruo­an ALV:n alentamisesta.

    Osmo kir­joit­ti:

    Ruu­an alv:n eriyt­tä­mi­nen ter­veel­li­syy­den mukaan on pait­si EU-sään­nös­ten vas­tais­ta, myös tek­ni­ses­ti aivan toi­vo­ton­ta. Miten ohjel­moi­sit­te mar­ke­tin kassakoneen?”

    Se on hyvin help­poa. Jo täl­lä het­kel­lä kaup­pa­ket­jut tilas­toi­vat eri tuot­tei­den myyn­tiä hyvin tar­kas­ti ja tie­tä­vät mitä kulut­ta­jat osta­vat. Kau­pat pys­tyi­si­vät täl­lä het­kel­lä pro­fi­loi­maan hyvin tar­kas­ti yksit­täi­siä­kin asiak­kai­ta hei­dän ostos­ten­sa mukaan. Sii­hen ver­rat­tu­na ALV:llisten ja ALV:ttömien tuot­tei­den erot­te­lu oli­si hyvin helppoa.

  37. Juha­na,

    Leh­ti­vi­han­nek­siin kuu­luu mm. pinaat­ti ja mais­sin­täh­kät. Eli tosi pal­jon heit­te­le­vät ravin­toar­vot täs­sä luo­kas­sa, joka perus­tuu kas­vin mui­hin ominaisuuksiin. 

    http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=vegleaf&lang=fi

    Tar­koi­tin nyt salaat­tia sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että ihmi­set syö­vät sveit­sin­leik­keen, rans­kan­pe­ru­nat ja jälk­kä­rik­si vii­ne­rin ja suo­vat itsel­leen syn­nin­pääs­tön sil­lä, että ovat syö­neet sata gram­maa salaat­tia alku­pa­lak­si. Sel­lai­nen on täy­sin sil­män lumet­ta ja ter­vey­den kan­nal­ta yhdentekevää. 

    Jot­ta leh­ti­sa­laa­tis­ta sai­si edes päi­vät­täi­sen c‑vitamiiniannoksensa, sitä pitäi­si syö­dä koko­nai­nen kilo puhu­mat­ta­kaan muis­ta ravin­toai­neis­ta. Aika kanii­ni pitäi­si olla puput­ta­maan ruo­ka­tun­nil­la, jot­ta tämä onnistuisi. 

    Nok­ko­nen on muu­ten leh­ti­vi­han­nek­sis­ta aivan pinaa­tin veroi­nen ravin­to­pom­mi. Eikös nii­tä saa rii­piä tien­pos­kes­ta näl­kään­sä niin pal­jon kuin huvit­taa, ei lie­ne rau­hoi­tet­tu kas­vi, heh!

    Että sii­tä vain kaik­ki köy­hät nok­ko­sia kerää­mään. Bus­si­lip­pua­kaan ei tar­vit­se, kos­ka nok­ko­sia riit­tää joka kul­mal­la kaupungissakin. 

    Muis­tat­te­ko, kuin­ka hoik­kia oli­vat tän­ne saa­pu­vat soma­lit 90-luvun alus­sa? Nyt heis­sä on liha­via sil­mä­mää­räi­ses­ti ihan samas­sa suh­tees­sa kuin kantaväestössäkin. 

    Tämän vei­keän teo­rian (köy­hyys = epä­ter­veel­li­nen ruo­ka = liha­vuus) mukaan heil­lä oli siis talou­del­li­ses­ti pal­jon parem­mat olta­vat Neuvostoliitossa. 

    ???

  38. Miten ohjel­moi­sit­te mar­ke­tin kassakoneen?”

    No, höh… eikö­hän kei­not halu­tes­sa löy­dy. Mikä tuos­sa nyt voi olla vai­ke­aa… vii­va­koo­diin eri ker­roin eri tuotteille. 

    Mut­ta jos se ker­ran on EU-vas­tais­ta, niin ei sit­ten. Joka tapauk­ses­sa täy­sin hurs­kas­te­lua luul­la, että köy­hien kun­nal­lis­ve­ron alen­nuk­ses­ta tule­vat rahat meni­si­vät ter­veel­li­sem­pään ruo­kaan. En usko sii­hen het­keä­kään ylei­sel­lä tasolla.

  39. Miten muu­ten Urpi­lai­nen on aiko­nut pai­ka­ta ehdo­tuk­sen­sa tuot­ta­man loven kun­tien taloudessa?

    Olen­ko kyy­ni­nen vai miten minus­ta tun­tuu, että tämä on taas jokin sil­män­kään­tö­temp­pu, jon­ka pienituloiset/keskituloiset mak­sa­vat joten­kin pei­ton toi­ses­ta päästä.

  40. Talou­den oppi­kir­jas­ta otet­tua. Ihmi­nen on ratio­naa­li­nen eläin, pait­si syö­mi­sen, yri­tyk­sen jat­ka­mi­sen ja autoi­lun osal­ta. Eriä­vä kulu­tus­ve­ro­tus ei saa vää­ris­tää kulut­ta­jan valin­to­ja, pait­si ruo­as­sa. Vero­tus ei saa vää­ris­tää valin­taa yrit­tä­jyy­des­sä, pait­si perin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa. Vero­poh­jan on olta­va laa­ja, jot­ta vero­pro­sen­tit on mah­dol­lis­ta pitää alhai­si­na, pait­si ruo­an osal­ta. Pie­ni­tu­lois­ten vero­tus­ta on keven­net­tä­vä alen­ta­mal­la kaik­kien vero­tus­ta. Tuloe­ro­ja on ihan hyvä kaven­taa, mut­ta tulo­ve­ro­tuk­sen alen­nus­ta ja sosi­aa­li­tur­van nos­ta­mis­ta pel­käs­tään pie­ni tuloi­sil­le ei voi­da hyväk­syä, kos­ka se koh­dis­tui­si pel­käs­tään pie­ni­tu­loi­siin. Riip­pu­mat­to­mat yli­opis­tot ja tuo­miois­tui­met ovat tär­kei­tä yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun kan­nal­ta, sik­si nii­den itse­näi­syys tulee lopet­taa. Jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä on tut­ki­mus­ten mukaan tehok­kaam­pi kuin yksi­tyi­nen, sik­si jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to on yksi­tyis­tet­tä­vä. Apteek­ki­lai­tos ja tak­si on libe­ra­li­soi­ta­va, kos­ka sään­te­ly vas­taa tar­koi­tus­taan. Poli­tii­kan ja lii­ke-elä­män suh­teet ovat ongel­ma, pait­si osuus­kau­pas­sa. Säh­kö­mark­ki­noi­den ongel­miin ei voi puut­tua, kos­ka säh­kö­mark­ki­noil­la kil­pai­lua on vai­kea saa­da aikaan. Mark­ki­noi­den tulee antaa ran­gais­ta huo­nois­ta valin­nois­ta, pait­si pan­kin­joh­ta­jia. blää, blää, blää

  41. kos­ka teh­tä­vää ei oli­si voi­tu tar­jo­ta minul­le miten­kään, kun en ollut ehdokkaana”

    Ehdok­kaa­na mihin? Edus­kun­taan? Ei se ole mikään minis­te­rik­si pyy­tä­mi­sen edel­ly­tys, vai onko?

  42. Yksi hyvä idean, jon­ka poh­ti­mi­sen kaut­ta saat­tai­si löy­tyä rat­kai­su­ja jär­ke­vään ruo­an verot­ta­mi­seen, oli­si ottaa huo­mioon eri ruo­ka-ainei­siin sitou­tu­neet verois­ta mak­se­tut maataloustuet.
    En jak­sa tähän hätään tar­kis­taa, mut­ta olen kuul­lut, että eläin­tuo­tan­to loh­kai­see jopa 80 pro­sent­tia kai­kis­ta tukiaisista.
    Täl­löin oli­si kai loo­gis­ta las­kea kas­vis­pe­räi­sen ruo­an hin­to­ja, jos ker­ran nii­tä alv:n alen­ta­mi­sen kaut­ta halu­taan pie­nen­tää. Eläin­tuot­teil­le nykyi­nen alv., kas­vi­kun­nan tuot­teil­ta vaik­ka koko­naan pois.
    Tätä ei tosin Kes­kus­ta eikä MTK hyväk­sy, mut­ta ter­veys­vaa­ti­mus­ten kans­sa se sopii var­maan aika hyvin yksiin, var­sin­kin, jos eläin­ras­vat vie­lä sak­ko­ve­ro­tet­tai­siin erikseen.
    Sinän­sä tämä­kään ei köy­him­piä auta, mut­ta saat­tai­si suun­na­ta ruo­ka­tot­tu­muk­sia parem­paan päin.
    Sinän­sä köy­hyys ja epä­ter­veel­li­nen ruo­ka eivät ehkä kuu­lu yhteen muu­ten kuin perin­teen kaut­ta. Parem­pi­tu­loi­set ihmi­set seu­raa­vat enem­män ruo­ka-asioi­ta kos­ke­vaa tie­dot­ta­mis­ta, eivät­kä osta pel­käs­tään sitä samaa mak­ka­raa, mikä oli hyvää jo lapsuuaikoina.
    Ter­veel­li­nen kas­vis­ruo­ka ei mie­les­tä­ni ole kal­lis­ta. Esi­mer­kik­si juu­rek­set ja tuon­ti­he­del­mät ovat häkel­lyt­tä­vän hal­po­ja, samoin esi­mer­kik­si koti­mai­set her­neet. On lähes jär­jel­le käsit­tä­mä­tön­tä miten kilo kui­vat­tu­ja ruo­ka­her­nei­tä mak­saa niin vähän. Her­ne on kai­ken lisäk­si ravit­se­muk­sel­lis­ti hyvä raa­ka-aine ja myös yllät­tä­vän moni­käyt­töi­nen oli­pa sen hin­nas­sa alv tai ei.

  43. Type­ryk­siä kaik­ki jot­ka eivät ehdo­ta polt­toai­neen vero­tuk­sen alen­ta­mis­ta. Osa ruu­an hin­nan nousus­ta­han joh­tuu tuo­tan­to- ja kul­je­tus­kus­tan­nus­ten nousus­ta, siis polt­toai­neen hin­nan nousus­ta. Joten hal­vas­ta polt­toai­nees­ta hyö­tyi­si­vät pie­ni­tu­lois­ten autoi­li­joi­den lisäk­si myös ne joil­la ei ole autoa ollen­kaan. Samoin kai­ken muun­kin ener­gian vero­tus­ta voi­si alen­taa, kaup­po­jen pakas­teal­taat ym syö­vät aika pal­jon säh­köä, ei kaup­pias sitä omas­ta pus­sis­taan mak­sa vaan siir­tää tuot­tei­den hin­toi­hin. Ja asun­to­jen läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa kor­keat ihan riip­pu­mat­ta mil­lä muo­dol­la läm­mit­tää. Joten jos köy­hien ja yleen­sä­kin kan­sa­lais­ten elä­mää halut­tai­siin hel­pot­taa, se pitäi­si aloit­taa polt­toai­nei­den ja yleen­sä­kin ener­gian vero­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta. Ruu­an alvin kans­sa puu­has­te­lu on näper­te­lyä, mut­ta ei tuo tulo­ve­ro­jen kans­sa näper­te­ly ole yhtään fik­sum­paa. Var­sin­kin kun eihän sil­lä vero­pro­sen­til­la mitään oste­ta vaan käteen jää­väl­lä net­to­pal­kal­la, joka taas riip­puu brut­to­pal­kas­ta. Ja työt­tö­mil­lä ym on mah­dol­li­suus saa­da vero­ton­ta asu­mis­tu­kea KELAl­ta ja vero­ton­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea sos­sus­ta, joten ei heil­le­kään ole sil­lä pro­sen­til­la väliä, kos­ka asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen pie­ne­mi­nen syö sen net­to­tu­lo­jen kas­vun jos tulo­ve­ro­pro­sent­tia alennetaan.

  44. Ruu­an alv:n eriyt­tä­mi­nen ter­veel­li­syy­den mukaan on pait­si EU-sään­nös­ten vas­tais­ta, myös tek­ni­ses­ti aivan toi­vo­ton­ta. Miten ohjel­moi­sit­te mar­ke­tin kassakoneen?

    Makeis­ve­ro ei ollut alv:n koro­tus vaan val­mis­te­ve­ro, joka ei ole EU-sään­nös­ten vas­tai­nen. EU ei pitä­nyt sii­tä, että koti­mai­nen ksy­li­to­li oli vapau­tet­tu sii­tä, kos­ka piti tätä syr­ji­vä­nä. Suo­mi oli­si voi­nut säi­lyt­tää makeis­ve­ron, jos oli­si ulot­ta­nut sen ksylitolimakeisiin.”

    En tun­ne EU:n sään­nök­siä vähää­kään, mut­ta ymmär­tääk­se­ni aika­naan Suo­mes­sa oli soke­ri­ve­ro. Aina­kin se on onnis­tut­tu toteut­ta­maan aiem­min, niin eikö­hän se onnis­tui­si nyt­kin (tek­ni­ses­ti). Tul­kit­see­ko EU soke­ri­ve­ron aspar­taa­mia, hedel­mä­so­ke­ria ja sato­ja mui­ta makeu­tusai­nei­ta suosivana?

  45. Pikai­sen poh­din­nan jäl­keen tun­tui­si vähin­tään­kin kum­mal­li­sel­ta jos EU ei hyväk­syi­si soke­ri­ve­roa syr­ji­vyy­den perus­teel­la. Täl­löin esi­mer­kik­si alko­ho­li­ve­ro suo­si­si kaik­kia mui­ta päih­tei­tä kah­vis­ta alkaen ja ben­sii­ni­ve­ro die­se­lin käyttöä.

  46. Eli­na:

    Kon­kreet­tis­ten kan­san­ter­vey­del­lis­ten ja ‑talou­del­lis­ten hyö­ty­jen lisäk­si on yksin­ker­tai­ses­ti rei­lua, että ter­vey­ten­sä epä­ter­veel­li­sil­lä elin­tar­vik­keil­la tuhoa­vat jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si samoin kuin alko­ho­lin vää­rin­käyt­tä­jät ja tupakoitsijat.”

    Kuten Eli­na­kin, kan­na­tan myös ter­veel­li­sem­män ruu­an suo­si­mis­ta verotuksella. 

    Liha­vuu­den ja tupa­koin­nin vai­ku­tuk­set ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nuk­siin eivät kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä mene niin kuin maa­lais­jär­jel­lä oli­si ole­tet­ta­vis­sa. Äsket­täin jul­kais­tun hol­lan­ti­lais­tut­ki­muk­sen mukaan (Plos Medici­ne, 2008 Feb;5(2):e29), jos­ta Tie­de-leh­ti­kin mai­nit­si, yli­pai­nois­ten ja tupa­koi­vien ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nuk­set ovat itse asias­sa kes­ki­mää­rin pie­nem­mät kuin tupa­koi­mat­to­mil­la lai­he­lii­neil­la. Ihan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että tupa­koit­si­jat ja liha­vat kuo­le­vat nuorempina.

  47. On muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, että sil­loin kun on kysy­mys köy­hien ase­man paran­ta­mi­ses­ta, asia tor­pa­taan sään­nön­mu­kai­ses­ti jää­mäl­lä kiis­te­le­mään menet­te­ly­ta­vois­ta. Ruo­an ALV:n alen­ta­mi­nen vs. vähim­mäi­se­tuuk­sien kohot­ta­mi­nen on täl­lai­nen menettelytapakiista.

    Rik­kaim­pia hyö­dyt­tä­vä varal­li­suus­ve­ron pois­to sen sijaan hoi­de­taan suk­ke­las­ti läpihuutojuttuna.

    Rin­nas­tus osoit­taa, että olen­nais­ta yhteis­kun­nal­lis­ten uudis­tus­ten läpi­vien­nis­sä on poliit­ti­nen tah­to. Kun poliit­ti­sen val­lan yti­mes­sä todel­la tah­do­taan toteut­taa jokin uudis­tus, asia vie­dään läpi hyvin nopeas­ti. Se voi­daan tar­vit­taes­sa vie­dä läpi vaik­ka lisä­bud­je­til­la hoi­de­tul­la rahoi­tuk­sel­la muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa­kin. Jos köy­him­pien ase­maa todel­la halut­tai­siin paran­taa, se voi­tai­siin teh­dä hyvin nopeasti.

  48. Jos halu­taan hait­ta­ve­ro, pitää pys­tyä vas­taa­maan juris­tin­kes­tä­väs­ti kysy­myk­siin mitä vero­te­taan, mik­si ja miten. Epä­ter­veel­li­sen ruo­an kovem­man ALVin koh­dal­la mihin­kään näis­tä kysy­myk­sis­tä ei ole kun­nol­lis­ta vastausta.

    Ei ole­mas­sa epä­ter­veel­li­siä ruo­ka-ainei­ta, vain epä­ter­veel­li­siä ruo­ka­va­lioi­ta, ja nämä­kin ovat epä­ter­veel­li­siä vain suh­tees­sa muhin elä­män­ta­poi­hin, hen­ki­lö­his­to­ri­aan ja gee­ni­pe­ri­mään. Jos on tai­pu­mus­ta sydan­sai­rauk­siin tai kohon­nut koles­te­ro­li, niin tulee vält­tää eläin­ras­vo­ja, mut­ta jos ei niin mik­si pitäi­si? Siä­pait­si ruo­ka-aineet ovat ter­veel­li­sem­piä suh­tees­sa toi­siin­sa, voin kor­vaa­mi­nen olii­viö­jyl­lä on var­maan hyvä asia, mut­ta entä jos se kor­vaa kas­vik­sis­ta saa­ta­vaa energiaa?

    Ter­veys­vai­ku­tuk­set eivät myös­kään ole yksi­se­lit­tei­siä. Jos on tai­pu­mus­ta kih­tiin niin ei kan­na­ta syö­dä kalaa, mut­ta toi­saal­ta kala­ras­vat ovat hyväk­si. Kas­vis­ten syö­mi­nen on hyväs­tä, mut­ta yle­tön peru­nan pop­si­mi­nen ilmei­ses­ti ei, samoin hedel­miä­kin voi tie­tääk­se­ni syö­dä lii­kaa­kin. Ei ole lain­kaan sel­vää mitä pitäi­si verot­taa ja mitä ei.

    Ja mik­si? Ruo­ka­va­lio on hyvin moni­mut­kai­nen yhdis­tel­mä yksi­lön gastro­no­mi­sis­taa miel­ty­myk­sis­tä, enem­män tai vähem­män perus­tel­tu­ja usko­muk­sis­ta ruo­an ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta, eet­ti­sis­tä ja uskon­nol­li­sis­ta käsi­tyk­sis­tä, sekä talou­del­li­ses­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta. Jul­ki­nen val­ta voi aut­taa asia tuot­ta­mal­la ja jaka­mal­la parem­paa tie­toa, sekä lisää­mäl­lä yksi­lön valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia osto­voi­maa paran­ta­mal­la. Kes­kus­joh­tois­ta ravin­to-ohjaus­ta on har­ras­tet­tu elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ja ter­veys­vi­ran­omais­ten yhteis­toi­min­ta­na, ja tulok­set hirvittää.

    Myös ter­veel­li­sem­män ruo­an, jota emme siis osaa mää­ri­tel­lä ja jon­ka syön­tiä emme osaa edis­tää, kan­san­ta­lou­del­li­nen hyö­ty on vähin­tään­kin epä­sel­vä asia. Jotain ker­to­nee se että vakuu­tus­yh­tiöt, jot­ka kuten­kin mak­sa­vat ihan oikei­na euroi­na hoi­to­ku­lu­ja ja työ­ky­vyt­tö­myys­kor­vauk­sia, poh­jaa­vat mak­sun­sa suku­puo­leen ja ikään, ei ruokavalioon.

    Tek­ni­ses­ti, tähän saak­ka jokai­ki­nen muu­tos kas­sa­jär­jes­tel­miin on ollut hyvin kal­lis ja vai­kea, vii­mei­sim­pä­nä siru­kort­tien käyt­töön­ot­to. Ja jos meil­lä on vaik­ka juus­tol­la yksi ALV-kan­ta ja kuk­ka­kaa­lil­la toi­nen, niin miten las­ke­taan val­mii­na oste­tun kuk­ka­kaa­li­gra­tii­nin ALV?

  49. Juha­nal­le; en mie­les­tä­ni nimi­tel­lyt sinua enkä aina­kaan tar­koit­ta­nut hen­ki­löi­dä asi­aa miten­kään. Nap­pa­sin vain nopeas­ti sen kitey­tyk­sen sat­tu­mal­ta juu­ri sinun teks­tis­tä­si, mut­ta yhtä hyvin oli­sin löy­tä­nyt vas­taa­van mones­ta muustakin.

    Yhteen­ve­to­na voi­sin sanoa että kun tätä­kin ket­jua lukee niin ei voi tul­la muu­hun tulok­seen kuin että juu­ri vas­tik­keet­to­mat tulon­siir­rot ovat syy­nä kaik­keen pahaan. Yli­pai­noi­set, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­set ja alko­ho­li­soi­tu­neet (ennen nii­tä sanot­tiin lais­koik­si..) ihmi­set pai­na­vat syvän jalan­jäl­ken­sä äiti maan pintaan!

    On aivan nau­ret­ta­vaa läh­teä olet­ta­muk­ses­ta jos­sa ilmei­ses­ti ainoas­taan iho­vä­rin­sä perus­teel­la suo­ma­lai­nen lais­kot­te­le­va uusa­vu­ton juop­po­läs­ki olet­taa saa­van­sa vas­tik­keet­ta eri­lai­sia tulon­siir­to­ja yli 1000 e/kk kun samaan aikaan hänen kär­si­vä vel­jen­sä ja sisa­ren­sa saa­nee esim. Afri­kas­sa kor­kein­taan muu­ta­mia euro­ja kuukaudessa. 

    Oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mitä de Vir­heet aiko­vat teh­dä tämän Suo­mes­sa asu­van jou­kon eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen pie­ne­tä­mi­sek­si? Sehän ei siis todel­la­kaan pie­ne­ne jos tulon­siir­to­ja lisä­tään joten..

  50. Lai­naus Hesa­ris­ta Eli­nal­le ja muillekin:

    Kun­ta­lii­ton Vuo­ren­to: Urpi­lai­sen ehdo­tus voi­si kan­nus­taa töihin
    Jul­kais­tu: 17:29
    Han­na Kaarto
    HELSINGIN SANOMAT 

    Sdp:n puheen­joh­ta­jan Jut­ta Urpi­lai­sen ehdot­ta­ma kun­ta­ve­ron perus­vä­hen­nyk­sen rajan nos­to voi­si kan­nus­taa uut­ta pie­ni­tu­lois­ta väkeä työ­elä­mään. Näin arvioi suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö Rei­jo Vuo­ren­to Kun­ta­lii­ton kun­ta­ta­lou­den yksiköstä.
    Urpi­lai­nen ehdot­ti ruo­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nuk­sen peru­mis­ta ja kun­ta­ve­ron perus­vä­hen­nyk­sen rajan nos­toa kes­ki­vii­kon Hel­sin­gin Sano­mis­sa. Urpi­lai­sen mukaan val­tio voi­si kom­pen­soi­da veron­ke­ven­nyk­sen kun­nil­le ruo­an arvon­li­sä­ve­roa­leen vara­tuis­ta rahoista.
    Kun­nal­lis­ve­ron perus­vä­hen­nyk­sen saa­mis­ta edel­lyt­tä­vä vuo­si­tu­lo­jen ala­ra­ja on nyt 1 480 euroa.
    “Jos ala­ra­jaa nos­tet­tai­siin, moni voi­si men­nä töi­hin­kin, kun sai­si ansai­ta enem­män”, Vuo­ren­to sanoo.

  51. Suo­mes­sa­han oli makeis­ve­ro, joka kos­ket­ti alu­nal­ku­aan kaik­kia makei­sia. Sit­ten joku kou­lu­lai­nen kek­si ehdot­taa (oli­ko­han luok­ka­ret­kel­lä edus­kun­nas­sa), että jos pois­tai­si sen xyli­to­li-makei­sil­ta ja edus­kun­ta näin sää­ti­kin (täs­tä oli aika­naan pal­jon jut­tu­ja leh­dis­sä). Sor­bi­to­li yms. makei­sil­le vero jäi. 

    Tämän jäl­keen Suo­mi liit­tyi EU:hun ja xyli­to­li­ma­keis­ten makeis­ve­ro­va­pau­den kat­sot­tiin suo­si­van suo­ma­lais­ta xyli­to­lia sor­bi­to­lin ja mui­den EU:ssa tuo­tet­tu­jen soke­rin­kor­vik­kei­den kus­tan­nuk­sel­la (ei ollut kuu­lem­ma tar­peek­si tie­teel­li­ses­ti todis­tet­tu, että nime­no­maa xyli­tol pysäyt­tää happohyökkäyksen).

    Pelk­kä soke­ri­ve­ro? Sii­nä mene­vät sit­ten mehut, limut, jää­te­löt, pul­lat ja kakut ja mihin kaik­keen sitä soke­ria käy­te­tään. Kan­nat­taa­ko­han kei­no­te­koi­sia makeu­tusai­nei­ta (pl. xyli­tol) vero­tuk­sel­li­ses­ti suo­sia? Kai niis­sä­kin omat sivu­vai­ku­tuk­sen­sa ovat?

    Juu, ja ei se useam­man ALV-pro­sen­tin ohjel­moi­mi­nen mar­ke­tin kas­sa­ko­nee­seen todel­la­kaan ole mikään kovin moni­mut­kai­nen asia.

  52. juha­na Harjulle
    1) elä­ke­läi­set hyö­ty­vät ruu­an alv-alen­nuk­ses­ta, jos ruu­an osuus on hei­dän kulu­tus­ko­ris­taan enem­män kuin koko maa­kun­nas­sa. Näin tai­taa olla, mut­ta merkityksettömö

    Ruu­an alv:n ohjel­moi­mi­nen käy kyl­lä, kun ensin joku on jaka­nut tuhan­net artik­ke­lit hyvik­siin ja pahik­siin Täs­sä on se ongelma.

    HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strö­min pihvi?
    Soke­ri pahis, mut­ta entä peru­na, jon­ka ruu­an­su­la­tus muut­taa välit­tö­mäs­ti rypälesokeriksi?

    Täs­tä käy­täi­siin oikeut­ta loputtomasti

  53. Osmo kir­joit­ti:

    Ruu­an alv:n ohjel­moi­mi­nen käy kyl­lä, kun ensin joku on jaka­nut tuhan­net artik­ke­lit hyvik­siin ja pahik­siin Täs­sä on se ongelma.

    HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strö­min pihvi?”

    Alen­nus tuli­si rajoit­taa vihan­nek­siin, mar­joi­hin, hedel­miin, päh­ki­nöi­hin, pal­ko­kas­vei­hin ja kalaan. Ehdok­si se, että nii­tä ei oli­si käsi­tel­ty mil­lään taval­la. Kor­kein­taan pakas­ta­mi­nen ja paloit­te­lu sal­lit­tai­siin, mut­ta ei muuta.

  54. Ai, Osmo tar­koit­ti­kin kas­sa­ko­neoh­jel­mis­ton “spek­saus­ta” vaik­ka kir­joit­ti­kin kas­sa­ko­neen ohjel­moi­mi­ses­ta. Se spek­saus ei ole­kaan ihan tri­vi­aa­lia, mut­ta se ei lii­ty miten­kään enää ohjel­moi­mi­seen. Samat ongel­mat tuli­si­vat vas­taan, vaik­ka kas­sal­la hin­nat las­ket­tai­siin käyt­tä­mäl­lä kynää ja paperia.

  55. Osmo says: “Ruu­an alv:n eriyt­tä­mi­nen ter­veel­li­syy­den mukaan on pait­si EU-sään­nös­ten vas­tais­ta, myös tek­ni­ses­ti aivan toi­vo­ton­ta. Miten ohjel­moi­sit­te mar­ke­tin kassakoneen?”

    Ter­ve­tu­loa 2000 luvul­le Osmo­se­ni, las­kun jaka­mi­nen eri ALV pro­sent­tei­hin on ollut ihan stan­dar­di­käy­tän­tö jo vuo­sia. Esim. Turun Cari­bia yöpy­mi­sen las­ku: hotel­li­huo­ne 8% vero­kan­nal­la, mini­baa­rin vesi­pul­lo 17% ja teras­sin oluset yms. 22%.

  56. Hyvä, käy­tin vää­rää ter­miä. Teen arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­sen ker­ran kuus­sa, joten tun­nen kyl­lä sen omi­nai­suu­det. Ongel­ma on sii­nä, miten mää­ri­tel­lään ter­veel­li­nen elin­tar­vi­ke ja kuka luo­kit­te­lee kaik­ki kau­pas­sa myy­tä­vät tuhan­net tuot­teet. Juha­na Har­jun rajaus­esi­tys on yksi, mut­ta ei rii­da­ton eikä ehkä edes jär­ke­vä. Joku haluai­si sii­hen myös mar­ja­me­hut, toi­nen ras­vat­to­man mai­don. Se, ettei elin­tar­vi­ket­ta sai­si pakas­ta­mis­ta lukuu­not­ta­mat­ta käsi­tel­lä miten­kään, voi osoit­tau­tua hölmöksi.
    Vil­ja ja juu­rek­set? Lei­pä? Onko pak­kaa­mi­nen käsit­te­lyä? Kui­va­tut her­neet? Säi­lö­tyt pavut? Päh­ki­näi­nen mys­li? Pur­ki­tet­tu sil­li. Mik­sei loh­ta saa file­roi­da kau­pas­sa tai myy­dä savus­tet­tu­na? Onko mäti “kala”.
    Lii­ke­vaih­to­ve­ro­jär­jes­tel­mä tuot­ti aika­naan jat­ku­vaa kärä­jöin­tiä. Hau­ta­ki­vi (tavara)verollinen, mut­ta jos hau­ta­ki­ven kai­ver­rus teh­tiin hau­dal­la, se onkin pal­ve­lu ja vero­ton. Samaa sot­kua ei halu­ta takaisin.

  57. Osmo:

    HK:n sini­nen = pahis, mut­ta entä lind­strö­min pihvi?”

    Luo­kit­te­lua ei var­mas­ti­kaan voi teh­da nain simp­pe­lis­ti. Mut­ta enta­pa jos teh­tai­siin pis­tey­tys­jar­jes­tel­ma, joka perus­tui­si para­met­rei­hin, joil­la on tut­ki­tus­ti ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Mii­nus­pis­tei­ta tuli­si jos ruu­al­la on kor­kea ener­gia­pi­toi­suus mas­sayk­sik­koa koh­den, pal­jon trans- tai elain­ras­vo­ja, kor­kea gly­kee­mi­nen indek­si etc. ja toi­saal­ta plus­saa tuli­si kui­dus­ta, vita­mii­neis­ta ym. Las­ke­taan plus­sat ja mii­nuk­set yhteen ja vede­taan esim. sel­lai­nen cutoff etta huo­noin kol­man­nes saa koro­te­tun alvin ja paras kol­man­nes alen­ne­tun alvin. Ja jokai­seen tuot­tee­seen sel­vas­ti naky­viin mihin kate­go­ri­aan se kuu­luu. Kulut­ta­jan lisak­si sys­tee­mi moti­voi­si myos ruo­an­tuot­ta­jia teke­maan val­mis­ruois­ta terveellisempia.

  58. Se, ettei elin­tar­vi­ket­ta sai­si pakas­ta­mis­ta lukuu­not­ta­mat­ta käsi­tel­lä miten­kään, voi osoit­tau­tua hölmöksi.”

    Otta­mat­ta miten­kään kan­taa elin­tar­vik­kei­den ter­veel­li­syy­teen tai nii­den arvon­li­sä­ve­ro­tuk­seen, niin on pan­ta­va mer­kil­le, miten Osmo käyt­täy­tyy lähes vas­taa­vas­ti kuin Van­ha­nen, joka hauk­kui Urpi­lai­sen ehdo­tus­ta “type­räk­si”. Osmo vain käyt­tää usein sanaa “höl­mö”. Miten “type­rä” ja “höl­mö” eroa­vat merkitykseltään?

    Yli­mie­li­syy­den aste on kum­mas­sa­kin sanas­sa aivan sama ja kie­li­tie­tei­li­jät voi­si­vat jopa kut­sua noi­ta syno­nyy­meik­si. Hedel­mäl­li­sen kes­kus­te­lun avain on aina deba­toi­jien kes­ki­näi­nen kun­nioi­tus ja sil­loin sana­va­lin­nat ovat tär­keäs­sä asemassa.

  59. Tääl­lä mm. Osmo epäi­lee, ettei yksi­se­lit­teis­tä vero­tus­mal­lia löy­tyi­si eli­na­tar­vik­kei­den ter­veeel­li­syy­den kiis­ta­na­lai­suu­den vuoksi. 

    Mis­tä­pä vero­tuk­ses­ta kos­kaan oli­sim­me sau­mat­to­mas­ti yhtä miel­tä? Mis­tään jär­jes­tel­mäs­tä emme saa sel­lais­ta, että täy­del­li­nen kon­sen­sus val­lit­si­si. Se ei saa kui­ten­kaan estää yrit­tä­mäs­tä, eikö vain? 

    Kos­ka jotain on yri­tet­tä­vä, ennen kuin liha­vuuson­gel­ma sanan­mu­kai­ses­ti levi­ää käsiin. Ennen van­huu­teen lii­tet­tyyn kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­seen sai­ras­tu­vat nyky­ään ylei­ses­ti neli­kymp­pi­set, jopa ene­ne­väs­sä mää­rin lapset. 

    Täs­sä ote sta­ke­sin dialogi-lehdestä: 

    Dia­be­tek­sen hoi­to tulee mak­sa­maan Suo­mes­sa kol­men vuo­den kulut­tua suo­ri­na kului­na 3,3 mil­jar­dia euroa ja eri­lai­si­na lisä­ku­lui­na 1,8 mil­jar­dia, las­kee pro­fes­so­ri Tero Kan­gas. Pelk­kä yhden tau­din hoi­to vie siis yli nel­jän­nek­sen koko ter­veys­sek­to­rin rahoista. ”

    Kiis­ta­ton­ta on, että liha­vuus on kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen suu­rin ris­ki­te­ki­jä. Liha­vuus on myös pää­te­ki­jä tuki- ja lii­kun­tae­lin­sai­rauk­sis­sa, osa­te­ki­jä monis­sa syö­vis­sä ja sydän ‑ja verisuonisairauksissa. 

    Joten mie­les­tä­ni huo­li, että joku syö lii­kaa hedel­miä (tpyy­luo­ma) on hie­man sai­var­te­luun sor­tu­mis­ta… Tie­tys­ti ihan mitä vain voi syö­dä lii­kaa, mut­ta kyse on nyt sii­tä, että saa­tai­siin kuriin sel­keäs­ti epä­ter­veel­lis­ten artik­ke­lei­den liikasyönti. 

    On myös tot­ta, ettei­vät jokai­ki­seen ihmi­seen kaik­ki vai­ku­ta samoin. Mut­ta kuten niin mones­sa muis­sa­kin asiois­sa, on täs­sä­kin tyy­dyt­tä­vä kes­kiar­voi­hin. Ruo­ka­va­lion­sa juu­rek­sil­le, vihan­nek­sil­le, ras­vat­to­mil­le mai­to­tuot­teil­le, kalal­le ja koko­jy­vä­vil­jal­le perus­ta­va hen­ki­lö on kes­ki­mää­rin hoi­kem­pi ja ter­veem­pi kuin pullahiiri.…

  60. Täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa on useas­ti esi­tet­ty “ter­veel­li­sen ruo­an” alvin alentamista.

    Aivan äsket­täin val­mis­tui kol­mea ruo­ka­va­lio­ta ver­tai­le­va tut­ki­mus, jos­sa län­si­mai­nen viral­lis­suo­si­tus­ten mukai­nen vähä­ras­vai­nen vaih­toeh­to osoit­tau­tui epäterveellisimmäksi.

    Tie­tyis­tä epä­ter­veel­li­sis­tä syö­mi­sis­tä lie­ne­vät kaik­ki samaa miel­tä: kar­kit, sip­sit, nak­sut, limut, kek­sit… Toi­sin sanoen nii­den hait­ta- tai ran­gais­tus­ve­ro voi­si onnis­tua parem­min kuin ter­veel­li­syy­den suosiminen.

    Tie­to­kil­pai­lu:

    Seu­raa­vis­ta toi­nen ate­ria on ter­veel­li­nen, toi­nen epä­ter­veel­li­nen. Kum­pi ja mik­si? Ja kum­pi on viral­lis­ten ravin­to­suo­si­tus­ten mukainen?
    1) uuni­loh­ta ja perunoita,
    2) uuni­loh­ta ja parsakaalia

    Juha­na Har­ju kir­joit­ti tosi osu­vas­ti ja oikein: “On muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, että sil­loin kun on kysy­mys köy­hien ase­man paran­ta­mi­ses­ta, asia tor­pa­taan sään­nön­mu­kai­ses­ti jää­mäl­lä kiis­te­le­mään menet­te­ly­ta­vois­ta. Ruo­an ALV:n alen­ta­mi­nen vs. vähim­mäi­se­tuuk­sien kohot­ta­mi­nen on täl­lai­nen menet­te­ly­ta­pa­kiis­ta. Rik­kaim­pia hyö­dyt­tä­vä varal­li­suus­ve­ron pois­to sen sijaan hoi­de­taan suk­ke­las­ti läpi­huu­to­jut­tu­na. Rin­nas­tus osoit­taa, että olen­nais­ta yhteis­kun­nal­lis­ten uudis­tus­ten läpi­vien­nis­sä on poliit­ti­nen tah­to. Kun poliit­ti­sen val­lan yti­mes­sä todel­la tah­do­taan toteut­taa jokin uudis­tus, asia vie­dään läpi hyvin nopeas­ti. Se voi­daan tar­vit­taes­sa vie­dä läpi vaik­ka lisä­bud­je­til­la hoi­de­tul­la rahoi­tuk­sel­la muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa­kin. Jos köy­him­pien ase­maa todel­la halut­tai­siin paran­taa, se voi­tai­siin teh­dä hyvin nopeasti.”

  61. Seu­raa­va ehdo­tuk­se­ni saat­taa kuu­los­taa moni­mut­kai­sel­ta, mut­ta ihmi­nen on pys­ty­nyt haas­ta­vim­piin­kin suo­ri­tuk­siin tie­teen ja tek­no­lo­gian alal­ta. Sik­si uskon, että tämä oli­si toteu­tet­ta­vis­sa sii­nä mis­sä moni muu­kin asia. 

    Vähit­täis­kau­pas­sa myy­tä­vil­le tuot­teil­le las­ket­tai­siin indek­si­lu­ku, joka ottai­si huo­mioon tuot­teen ravin­toar­von per ener­gia­ti­heys, jalos­tus­pro­ses­sin pituu­den, pak­kauk­sen kier­rä­tet­tä­vyy­den, ja logis­tii­kan. Mikä­li eko­lo­gis­ta näkö­kul­maa ei halu­ta mukaan, niin sit­ten kol­me vii­meis­tä koh­taa voi jät­tää pois. 

    Näin saa­duin luvuin tuot­teet jaet­tai­siin esim. vii­teen luok­kaan. Näin vitos­luo­kas­sa oli­si vaik­ka­pa Sak­saas­ta tuo­tu val­mis­ham­pu­ri­lai­nen, joka on pakat­tu kovaan muo­vi­pak­kauk­seen ja ykkös­luo­kas­sa koti­mai­nen her­ne ja sipu­li irtomyynnissä. 

    Ravin­toar­vo mitat­tai­siin vita­mii­nien, hiven- ja kiven­näi­sai­nei­den, hyvä­laa­tuis­ten ras­vo­jen, suo­lan ja lisä­tyn soke­rin määrästä. 

    Hii­li­hy­draa­teis­ta ollaan nyky­ään vähän eri­mie­li­siä, mut­ta kai sii­tä on yksi­mie­li­syys, että mitä mata­lam­pi gly­ke­dee­mi­nen indek­si, sitä parem­pi. Peru­na ei siis pää­si­si ykkös­luok­kaan, vaan ehkä kakkoseen. 

    Peru­nan täy­del­li­seen pan­naan lait­ta­mis­ta minä nyt en oikein ymmär­rä. Peru­naa on syö­ty täs­sä maas­sa monin­ker­tai­nen mää­rä sil­loin kuin liha­vuus oli liki tun­te­ma­ton­ta. Ruot­sa­lai­set syö­vät täl­lä­kin het­kel­lä 20 pro­sent­tia enem­män peru­naa kuin suo­ma­lai­set ja ovat olen­nai­ses­ti hoi­kem­pia, jos­kin tämä­kin kan­sa­kun­ta on liho­mas­sa huolestuttavasti. 

    Mitään jär­jes­tel­mää ei toki saa aukot­to­mak­si ja aina joku tuot­ta­ja tie­tys­ti koki­si tul­leen­sa vää­rin koh­del­luk­si. Mut­ta kuten jo edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni sanoin: Jotain täs­sä on yritettävä.… 

    Otan tyr­mää­vää kri­tiik­kiä vas­taan, mut­ta mie­lui­ten siten, että kir­joit­ta­jal­la itsel­lään oli­si jotain raken­ta­via ehdo­tuk­sia hil­lit­tö­män liha­vuuse­pi­de­mian ehkäi­se­mi­sek­si. Varus­mies­ten pai­no on nous­sut seit­se­män kiloa kah­den­kym­me­nen vuo­den sisään pituu­den pysyes­sä ennal­laan. Kyl­lä häly­tys­kel­lo­jen pitäi­si soi­da niin, että pääs­sä kumisee…

  62. Tra­vel­ler,

    Tuo de Vir­heet on ihan vää­rin vit­sail­tu, se on Vir­heet, de Röda..

    Ja nyt nau­run pyrs­käh­dyk­siä, kiitos!

  63. Itse jos­kus pyö­rit­te­lin pääs­sä­ni yli­pai­no-ongel­man rat­kai­suk­si veroa ener­gia­mää­rän mukaan. Ihmi­nen­hän peri­aat­tees­sa käyt­tää, aina­kin “nor­maa­lil­la” ruo­ka­va­liol­la, suun­nil­leen kai­ken syö­män­sä ener­gian taval­la tai toi­sel­la, ja yli­pai­no syn­tyy sii­tä, että enem­män ener­gi­aa syö­dään kuin käy­te­tään. Ener­gia­mää­rä oli­si puo­lu­ee­ton mit­ta­ri, joka voi­daan aina mää­rit­tää (ja mää­ri­te­tään useim­mi­ten nyky­ään­kin jo)

    Mut­ta ei tuo­kaan ongel­ma­ton ole. Esi­mer­kik­si pal­jon urhei­lua har­ras­ta­vat (kulut­ta­vat pal­jon ener­gi­aa) jou­tui­si­vat eriar­voi­seen ase­maan, vaik­ka eivät lihoi­si tai epä­ter­veel­li­ses­ti eläisikään.

    Toi­nen ongel­ma, joka muo­dos­tui­si on dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set. Teol­li­suus alkai­si var­maan­kin tuot­taa tuot­tei­ta, jot­ka pai­na­vat pal­jon, mut­ta sisäl­tä­vät vähän tai ei ollen­kaan ener­gi­aa. En oikein pidä aja­tuk­ses­ta, kun jo nykyi­nen ter­veys­fa­sis­mi­kin on onnis­tu­nut aiheut­ta­maan sen, että suo­ma­lai­set syö­vät maa­il­man maut­to­min­ta mos­kaa. Tämä ei ilmei­ses­ti kui­ten­kaan aiheu­ta halut­tua vai­ku­tus­ta, eli ter­veel­li­sem­piä elin­ta­po­ja, sil­lä yli­pai­no on Suo­mes­sa suu­rem­pi ongel­ma kuin mais­sa jois­sa ruo­ka jopa mais­tuu hyväl­le (Euros­ta­tin tilas­to­jen mukaan Suo­mes­sa on yli­pai­noi­sia yli 50 % väes­tös­tä kun vaik­ka Rans­kas­sa, Tans­kas­sa tai Ita­lias­sa vain 30 — 40 %).

    Kari

  64. Sel­lai­nen­kin on jol­la­kin tark­kuu­del­la las­ket­ta­vis­sa, kuin eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki lau­ta­sel­la. Eläin­pe­räi­sil­le tuot­teil­le se on tie­tys­ti sel­väs­ti isom­pi kuin kas­vi­tuot­teil­le. Vois­kos sitä alvia suun­na­ta myös tämän mukaan.

  65. Eli­na on sitä miel­tä, että sai­var­te­len kun sanon että hedel­miä voi syö­dä lii­kaa. Tar­koi­tin kui­ten­kin että mitä tahan­sa voi syö­dä lii­kaa, tai yli­pään­sä ei ole ole­mas­sa mitään oike­aa ruo­ka­va­lio­ta sinän­sä, vaan se mitä tuli­si syö­dä riip­puu yksi­lön fysio­lo­gias­ta ja elin­ta­vois­ta. Lisäk­si ruo­ka­va­lion täy­tyy täyt­tää mui­ta­kin kuin ravit­se­muk­sel­li­sia kri­tee­re­jä, olkoon­kin että laa­duk­kais­ta tuo­reis­ta raa­ka-aineis­ta teh­ty ruo­ka on usein kai­kin tavoin hyvää. ALV-kan­nan kar­keus­ta­sol­la hyvä- ja huo­no­laa­tui­sen ruo­an erot­ta­mi­nen on täy­sin mah­do­ton tehtävä.

    Ja mik­si suo­ma­lai­set liho­vat? Alko­ho­lil­la on var­maan oma osuu­ten­sa, mut­ta toi­saal­ta jos kulu­tus on kas­va­nut kes­ki­mää­rin lit­ran, niin tämä tar­koi­taa 7 kilo­ka­lo­ria vuo­des­sa, jol­la ei oikein voi juu­ri selit­tää väes­tön kes­ki­pai­non nousua. Ruo­ka­va­lion muu­tok­set eivät myös­kään tue mäs­säi­ly­teo­ri­aa, vaik­ka­pa soke­rin ja ras­vo­jen kulu­tus on las­ke­nut tai pysy­nyt sama­na niin kau­an kun tilas­to­ja on teh­ty, kts. esim. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/

    Veik­kaan että väes­tön liho­mi­sen selit­tää vähen­ty­nyt arki­lii­kun­ta. Arki­lii­kun­nan vähe­ne­mi­nen liit­tyy autoi­luun kas­vuun sekä suo­raan, men­nään autol­la eikä kävel­lä edes ase­mal­le, että välil­li­ses­ti, auto­ys­tä­väl­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä ei kes­ki­mää­rin ole yhteis­tä pihaa mis­sä pot­kia pal­loa tai katua mis­sä käp­päil­lä. Kaa­voitús on kansanterveystyötä.

    Ja mitä tulee nuo­ri­son soke­ri- ja ras­va­tank­kauk­seen, niin onko se nyt mikään ihme että limut mais­tu­vat, kun kou­lus­sa tar­jot­ta­va ns. oikea ruo­ka on par­haim­mil­laan mau­ton­ta? En syy­tä kou­lun keit­tä­jiä, ei jol­lain alle kah­del­la eurol­la per ate­ria ihmei­tä teh­dä. Pikai­ses­ti pääs­sä las­kien arva­tuil­la luvuil­la, 500 mil­joo­nal­le voi­si nos­taa tuon sum­man aina­kin yli seit­se­mään euroon. En tie­dä mon­ta­ko desi­maa­lia tämä vai­kut­tai­si kes­ki­mää­räi­seen pai­noin­dek­siin, mut­ta saa­tai­siin ehkä kas­va­tet­tua uusi suku­pol­vi joka arvos­taa kun­non lou­nas­ta, mikä oli­si huo­mat­ta­vas­ti tär­keäm­pi asia. Ruo­ka­kult­tuu­ri oppiaineeksi!

  66. Tàmà alv-kes­kus­te­lu on sikà­li hako­teillà, ettà moni tun­tuu tar­koit­ta­van val­mis­te­ve­roa, kun puhuu alv:stà. Val­mis­te­ve­ron voi lait­taa mai­sil­le siten, ettà se on osa her­ne-mais­si-papri­kan hin­taa, mut­ta alv-jàr­jes­telmàssà tuol­la pus­sil­la on tasan yksi alv, joko hyvik­sen tai pahik­sen. Alv ei vai­kut­tai­si ravin­to­la­ruo­kaan eikà tyò­paik­ka­ruo­kai­luun, kos­ka sen vero on aina 22 %, mut­ta val­mis­te­ve­ro sakot­tai­si epà­ter­veistà ruo­ka-aineis­ta ravintolassakin.

    Anteek­si skan­dien outo ilmia­su. Kir­joi­tan Ita­lias­ta, jon­ne inter­rail-mat­kam­me on edennyt.

  67. Onko tämä ole­tus, että köy­hät yms. jot­ka syö­vät epä­ter­veel­lis­tä ruo­kaa ovat tyh­miä, eivät osaa pun­ni­ta valin­to­jaan ja tar­vit­se­vat sik­si ohjaus­ta parem­piin elin­ta­poi­hin mei(l)tä vii­saam­mil­ta miten­kään perus­tel­ta­vis­sa? Eikö jokai­sen ruo­ka­va­lio ole yksi­tyis­asia, kun­han sii­tä mak­se­taan käy­tet­ty­jen resurs­sien suh­tees­sa? Ihmi­sil­lä, jot­ka liho­vat voi olla aivan hyvät perus­te­lut liho­mi­sel­leen. He saat­ta­vat esi­mer­kik­si naut­tia ruo­an syö­mi­ses­tä pal­jon, pelä­tä pula-aiko­ja, lie­vit­tää suru­aan jne.
    Yhteis­kun­ta tai val­tio ei omis­ta ruu­mii­tam­me, joten eikö­hän me voi­da antaa ihmis­ten teh­dä niil­lä mitä halua­vat. JOS mei­tä vai­vaa se, että liha­vuu­des­ta seu­raa­via sai­rauk­sia hoi­de­taan yhtei­sis­tä varois­ta ruo­ka-ainei­den hait­ta­ve­roa huo­mat­ta­vas­ti täs­mäl­li­sem­pi lää­ke tähän on lopet­taa näi­den elin­tas­osai­rauk­sien hoi­to jul­ki­sel­la puolella.

  68. Pari kom­ment­tia.

    juu­pa juu: “SDP taas pois­tai­si pal­ve­lu­mak­sut, se jos mikä on typerää.”

    On toki voi­nut men­nä ohi, mut­ta tie­tääk­se­ni SDP ei ole pois­ta­mas­sa pal­ve­lu­mak­su­ja. Urpi­lai­nen oli­si peruut­ta­nut pal­ve­lu­mak­su­jen koro­tuk­set, jon­ka hal­li­tus ajoi läpi.

    Päi­vä­hoi­to­mak­su­jen pois­tos­ta toki on puo­lue­ko­kouk­sen pää­tös ja sitä aje­taan. Sivu­men­nen sanoen häm­mäs­te­len, mil­lai­sil­la argu­men­teil­la tämä ehdo­tus on tyr­mät­ty. Esi­mer­kik­si kan­nus­tin­louk­ku­jen kan­nal­ta asi­aa ei ole käsi­tel­ty lain­kaan, min­kä luu­li­si ole­van nykyi­sen­kin hal­li­tus­poh­jan intressissä.

    Mai­nit­ta­koon myös, että päi­vä­hoi­to­mak­su­jen pois­to mak­sai­si noin puo­let ruo­an ALV:n pudot­ta­mi­seen verrattuna.

    Ari Aal­to­nen: “En ole mikään eri­tyi­sen mark­ki­naus­ko­vai­nen, mut­ta luu­li­si, että jos Kes­ko myy enti­seen hin­taan tuot­teen­sa ja S‑ryhmä las­kee hintojaan…”

    Tätä mant­raa hal­li­tuk­sen poi­ka­kol­mik­ko Katai­nen-Van­ha­nen-Wal­lin vil­je­li yhte­nään ‘opet­taes­saan Urpi­lai­sel­le kan­san­ta­lous­tie­teen perus­tei­ta’. Vähin­tään omi­tuis­ta (en sano lap­sel­lis­ta, ettei tule sano­mis­ta type­räk­si hauk­ku­mi­ses­ta) se oli sik­si, että kym­me­nen minuut­tia aiem­min oli todet­tu kah­den kaup­pa­ket­jun hal­lit­se­van 75% suo­ma­lai­ses­ta vähittäiskaupasta.

    Hal­li­tuk­sen lin­ja sit­ten oli­kin, että ‘mikä­li hin­nat eivät las­ke viit­tä pro­sent­tia, vaih­ta­kaa kaup­paa!’ Mihin sitä kaup­paa sit­ten vaih­de­taan, kun 200 kilo­met­rin säteel­lä ei ole kuin S- tai K‑kauppoja?

    Nyt­hän elin­tar­vik­kei­den hin­nan nousu on jo ollut kii­vaam­paa kuin muu­al­la EU:ssa, onko tämä sik­si, että suu­ret kaup­pa­ket­jut nos­ta­vat hin­to­jaan etu­pai­not­tei­ses­ti voi­dak­seen ALV:n alen­nuk­sen jäl­keen nii­tä las­kea? Vai onko vain kyse sii­tä, että kar­tel­lis­sa hin­nat yksin­ker­tai­ses­ti ovat korkeampia?

    Eli­na: “Miten muu­ten Urpi­lai­nen on aiko­nut pai­ka­ta ehdo­tuk­sen­sa tuot­ta­man loven kun­tien taloudessa?”

    Urpi­lai­nen saa vas­ta­ta itse omas­ta puo­les­taan, mut­ta kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta ensin­nä­kin sii­hen, että ruo­an ALV-alen­nus mak­saa val­tiol­le 500 mil­joo­naa euroa. Toi­sek­si sii­hen, että ymmär­tääk­se­ni jo nyt val­tiol­ta siir­re­tään tulo­ja kun­nil­le. Kol­man­nek­si sii­hen, että mikä­li haluam­me pitää val­tion ja kun­tien talou­det täy­sin toi­sis­taan eril­lään, voim­me täl­lä sekun­nil­la lopet­taa ‘Suo­mi on rik­kaam­pi kuin kos­kaan’ ‑puheet.

    Ruo­an ALV-alen­nus on etu­ryh­mä­po­li­tiik­kaa par­haim­mil­laan (tai rumim­mil­laan, miten vain). Alen­nus­ta perus­tel­laan kovas­ti “sosi­aa­li­sin perus­tein”, mut­ta har­voin vii­den pro­sent­tiyk­si­kön tulo­ve­ron alen­nus­ta kai­kil­le tulo­luo­kil­le perus­tel­laan sosiaalisena.

    En oikein ole pääs­syt peril­le, mitä Kepu kaup­pa­si Kokoo­muk­sel­le saa­dak­seen tämän hank­keen hal­li­tus­oh­jel­maan. Kokoo­muk­sen vero­lin­jauk­siin alvin alen­nus nimit­täin sopii huo­nos­ti; se ei luo ensim­mäis­tä­kään työ­paik­kaa, ei kan­nus­ta työn­te­koon, ja sotii vas­taan lin­jaus­ta kulu­tuk­sen verot­ta­mi­ses­ta työn­teon sijaan.

  69. Suo­mes­sa voi sian­li­han alv olla 22% ja vihan­nes­ten 0%. Sil­ti Puo­las­sa tuo­tet­tu “tans­ka­lai­nen” sian­li­ha oli­si hal­paa. Kaup­pi­aat mark­ki­noi­vat kil­van tar­jous­kink­ku­ja ja kyl­jyk­siä sisään­ve­to­tuot­tei­na — ja moni ostaa jopa enem­män kuin tar­vit­si­si. Ns. -,99 tuot­tei­den osta­mi­nen miet­ti­mät­tä kuin­ka mon­ta sent­tiä sii­nä voit­taa oikeas­ti, saa­ti miten ter­veel­lis­tä se on, näyt­tää toi­mi­van ihan hyvin. Jos ei toi­mi­si, ei näi­tä tar­jouk­sia olisi.
    Jät­ti­pul­lo limua on hal­vem­pi kuin tuo­re­me­hu tai mai­to­lit­ra. Jos kulut­ta­ja juok­see sokeas­ti vain hin­nan peräs­sä, saa mitä tilaa.

  70. Kysy­myk­set:

    1. Kes­ki­tu­loi­sen (pie­ni­tu­loi­nen per hen­ki) suur­per­heen elät­tä­jä­nä minua ei hir­veäs­ti läm­mi­tä pie­ni­tu­lois­ten veron­alen­nus alv-alen­nuk­sen sijaan. Ruo­an alv:in alen­ta­mi­nen aut­tai­si lap­si­per­hei­tä sitä­kin enemmän.

    Ja kuten minis­teit Van­ha­nen ja Katai­nen ovat huo­maut­ta­neet, eivät aivan pie­ni­tu­loi­sim­mat mak­sa vero­ja. Sen sijaan kes­ki­tu­loi­nen mak­saa kovat progres­siot riip­pu­mat­ta ela­tus­vel­vol­lis­ten määrästä.

    2. Kun ker­ran ruo­an alv:n pitä­mi­nen ennal­laan tun­tuu niin hyväl­tä vaih­toeh­dol­ta, eikö vie­lä parem­pi tilan­ne saa­vu­tet­tai­si kun sitä nos­tet­tai­siin oikein kunnolla.

  71. Tai­dan kal­lis­tua Har­jun kan­nal­le syys­tä, että tulo­ve­ro­hel­po­tus koh­dis­tui­si vain työs­sä­käy­viin, joi­den ase­ma on läh­tö­koh­tai­ses­ti tur­vat­tu, kun taas ruo­an vali­koi­va alvin pois­to suo­si­si eri­tyi­ses­ti lap­si­per­hei­tä, joi­den suh­teel­li­nen ase­ma Suo­mes­sa on eri­tyi­sen heik­ko, ja joi­den ravin­non laa­tu on pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä eri­tyi­sen tär­keä kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti­kin vai­kut­taes­saan suo­raan tule­viin ter­vey­den­hoi­to­ku­lui­hin. Itse tosin lisäi­sin alvit­to­miin tuot­tei­siin kai­kes­sa epäe­ko­lo­gi­suu­des­saan myös tuo­reen lihan syys­tä, että var­sin­kin van­huk­sil­la ja lap­sil­la pro­teii­nin saan­ti on ylei­ses­ti riit­tä­mä­tön­tä. Riit­tä­vän run­sas pro­teii­nin­saan­ti ehkäi­see mm. yli­pai­noa, eikä ole rea­lis­tis­ta että koko kan­sa ryh­tyi­si pesco­ve­geik­si. Kal­lis liha ohjaa kulu­tus­ta halpamakkaroihin.

  72. Nyt on sinul­la Tpyy­luo­ma yksi­köt sekai­sin… kai­va­pa perus­kou­lun fysii­kan kir­ja esiin. 

    Kilo­ka­lo­ri ei ole yhtä kuin kalo­ri… Jos juon puh­taak­si alko­ho­lik­si muu­tet­tu­na lit­ran nes­tet­tä vuo­des­sa enem­män kuin kulu­tuk­se­ni sal­lii, kerään kehoo­ni noin kilon ras­vaa. Kym­men­nes­sä vuo­des­sa tämä on kymmenkertaistunut. 

    Eikö tämä väes­tö­ta­sol­la tunnu?

  73. Ruu­an ALV:n alen­nuk­ses­ta noin 2/3 menee medi­aa­ni­tu­loa enemmàn tie­naa­vil­le ja 1/3 kòy­himmàl­le puo­lik­kaal­le vàestòstà. Talou­del­li­sia ero­ja tasaa­va­na se on aika heik­ko keino.
    Kaik­ki pie­ni­tu­loi­set mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­roa, lukuu­not­ta­mat­ta elà­kelài­sià, joi­den osal­ta taas suun­ni­tel­laan takuu­elà­kettà paran­ta­maan heidàn asemaansa.

  74. Minul­le kysy­mys ei ole vain tulon­jaos­ta vaan myös ja eri­tyi­ses­ti ravit­se­muk­ses­ta. Kan­nus­te­taan­ko esim. lap­si­per­hei­tä ter­veel­li­sem­piin valin­toi­hin. Monet lap­si­per­heet ovat nimel­li­ses­ti var­sin hyvä­tu­loi­sia, sil­ti ruo­ka­bud­jet­ti on kir­si­tet­ty tai jou­dut­tu kiris­tä­mään niukaksi.

  75. Art­tu­ri Björk:

    Onko tämä ole­tus, että köy­hät yms. jot­ka syö­vät epä­ter­veel­lis­tä ruo­kaa ovat tyh­miä, eivät osaa pun­ni­ta valin­to­jaan ja tar­vit­se­vat sik­si ohjaus­ta parem­piin elin­ta­poi­hin mei(l)tä vii­saam­mil­ta miten­kään perus­tel­ta­vis­sa? Eikö jokai­sen ruo­ka­va­lio ole yksi­tyis­asia, kun­han sii­tä mak­se­taan käy­tet­ty­jen resurs­sien suhteessa?”

    Peri­aat­tees­sa on yksi­tyis­asia. Näyt­täi­si kui­ten­kin sil­tä, että val­tao­sal­le ihmi­sis­tä liha­vuus ei ole tie­toi­nen valin­ta. Suu­rin osa liha­vis­ta ihmi­sis­tä haluai­si olla lai­hem­pia, mut­ta eivät pys­ty laih­tu­maan (pysy­väs­ti). Eli ohjauk­sel­le näyt­täi­si ole­van tar­vet­ta, ohjei­ta­han ei ole pak­ko nou­dat­taa, jos ei halua. 

    Las­ten liha­vuus onkin sit­ten eri jut­tu, kos­ka sii­nä ei ole kyse yksi­lön omis­ta valin­nois­ta, vaan van­hem­pien valin­nat pit­käl­ti mää­rit­te­le­vät lap­sen ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set. Jos on lap­se­na liho­tet­tu, on aikui­se­na hyvin vai­ke­aa pääs­tä eroon lii­ka­ki­lois­ta. Eli las­ten lihot­ta­jien koh­dal­la kan­na­tan sel­väs­ti tiu­kem­paa yhteis­kun­nan ohjaus­ta. Lihot­ta­ja­van­hem­mil­le tuli­si mie­les­tä­ni antaa ravit­se­mus­neu­von­taa ja heil­le tuli­si ker­toa lap­suusiän aika­na han­ki­tun yli­pai­non seu­rauk­sis­ta. Kuu­los­taa ter­veys­fa­sis­mil­ta, mut­ta lap­sel­la on olta­va oikeus ter­vee­seen aikuisuuteen. 

    JOS mei­tä vai­vaa se, että liha­vuu­des­ta seu­raa­via sai­rauk­sia hoi­de­taan yhtei­sis­tä varois­ta ruo­ka-ainei­den hait­ta­ve­roa huo­mat­ta­vas­ti täs­mäl­li­sem­pi lää­ke tähän on lopet­taa näi­den elin­tas­osai­rauk­sien hoi­to jul­ki­sel­la puolella.”

    Tämä ei tule käy­tän­nös­sä onnis­tu­maan, ellem­me sit­ten pää­tä koko­naan lopet­taa jul­kis­ta ter­vey­den­hoi­toa. Liha­vuus ALTISTAA useil­le sai­rauk­sil­le (mm. tyy­pin 2 dia­be­tes), mut­ta on hyvin han­ka­laa yksi­se­lit­tei­ses­ti osoit­taa mil­loin sai­raus on seu­raus­ta elin­ta­vois­ta. Esim. dia­be­tes voi puh­je­ta myös nor­maa­li­pai­noi­sel­le ter­vei­tä elin­ta­po­ja nou­dat­ta­val­le ihmiselle.

  76. JOS mei­tä vai­vaa se, että liha­vuu­des­ta seu­raa­via sai­rauk­sia hoi­de­taan yhtei­sis­tä varois­ta ruo­ka-ainei­den hait­ta­ve­roa huo­mat­ta­vas­ti täs­mäl­li­sem­pi lää­ke tähän on lopet­taa näi­den elin­tas­osai­rauk­sien hoi­to jul­ki­sel­la puolella.”

    Kyl­lä, tuo on täs­mäl­li­sem­pi lää­ke. Ongel­ma vain on se, että aina­kaan minä en halua asua yhteis­kun­nas­sa, jos­sa sai­raa­lan oven taak­se jäte­tään ihmi­siä kitu­maan mis­tään syystä. 

    Pal­jon inhim­mil­li­sem­pi rat­kai­su on (vaik­ka­kin hiu­kan vähem­män täs­mäl­li­nen), että nii­tä ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja, jot­ka ylei­ses­ti tie­de­tään ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nuk­sia (tai mik­sei mitä tahan­sa mui­ta yhtei­siä kus­tan­nuk­sia) kohot­ta­vik­si, vero­te­taan niin, että näi­den käyt­täy­ty­mis­mal­lien har­ras­ta­jat lop­pu­jen lopuk­si itse mak­sa­vat kohon­neet kustannukset.

  77. Eli­na, kii­tos kor­jauk­ses­ta olet oikeas­sa, ja tämä kalo­ri­las­ken­ta ei ole minun vah­vuuk­sia­ni. Tar­koi­tin että 7 kilo(kilo)kaloria… Toki­han se ker­tyy, mut­ta tuo on kui­ten­kin kai alle pro­sent­ti ravin­non kokonaisenergiamäärästä.

  78. Tuo­ta, oppia ikä kaik­ki, mut­ta eikö eläk­keis­tä mak­se­ta kunnallisveroa???

  79. Per­heel­li­sel­le:

    Ruo­an ALV:in alen­ta­mi­sen hyvä puo­li on se, että se paran­taa yhden kovaa progres­sio­ta mak­sa­van tulon­saa­jan per­hei­den asemaa. 

    Täs­sä voi kui­ten­kin spe­ku­loi­da, että raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den pur­ka­mi­nen pie­ni­tu­lois­ten veron­alen­nus­ten (ja hei­dän palk­ko­jen­sa nimel­lis­ko­ro­tus­ten saman­ai­kai­sen hil­lit­se­mi­sen) avul­la vähen­täi­si tar­vet­ta mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia, jol­loin kai­ken­tu­lois­ten vero­tus­ta oli­si varaa alentaa. 

    Nämä ovat jos­sain mää­rin arvo­ky­sy­myk­siä­kin. Itse koen raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den Suo­men ykkö­son­gel­mak­si, joka aiheut­taa kovan vero­tuk­sen ja sii­tä huo­li­mat­ta resurs­si­pu­lan monis­sa yhteyk­sis­sä. Täs­tä syys­tä mm. per­heen elät­tä­mi­nen on Suo­mes­sa kal­liim­paa kuin mata­lam­man raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den maissa.

    Per­hei­den välit­tö­mään arkeen ruo­an ALV:in alen­nus kui­ten­kin vai­kut­taa suo­raan ja se voi­daan heti osoit­taa, ja sil­lä saa hel­pos­ti ääniä. Raken­tei­den kor­jaa­mi­nen on hitaam­paa, kipu tulee heti ja hyö­ty myö­hemm­min. Sik­si muu­tos­vas­ta­rin­ta on kovaa ja raken­tei­den kor­jaa­mi­nen vaikeaa. 

    Voi­ma­ta­sa­pai­no­mie­les­sä Kepu käyt­ti neu­vot­te­lu­voi­man­sa ruo­an ALV:iin. Se oli­si voi­nut käyt­tää sen johon­kin muu­hun­kin, mut­ta Kepun (ja sen kan­nat­ta­jien) kan­nal­ta tuo oli suo­ra­vii­vai­sin­ta ja tehok­kain­ta. Hehän yritt­ti­vät aikai­sem­min työ­re­for­mia, mut­ta sii­tä tuli sel­lai­nen huu­to, että nyt kan­nat­ti teh­dä jotain hel­pom­paa, kun nyt on niin hyvät ajat­kin ettei ole pak­ko rat­koa vai­keim­pia ongelmia.

  80. Eli­na: Ei se ihan noin­kaan mene. Jos lihot kilon, myös ener­gian kulu­tuk­se­si kas­vaa. Jos­sain vai­hees­sa kulu­tat sen ver­ran ener­gi­aa, että se aiem­min yli­mää­räi­nen vii­na­lit­ra ei enää liho­ta. Ts. et lihoi­si 10 vuo­des­sa kym­men­tä kiloa tuol­la meto­dil­la. Sinun pitäi­si jos­sain vai­hees­sa alkaa juo­da vie­lä enemmän. 

    Art­tu­ri: “Ihmi­sil­lä, jot­ka liho­vat voi olla aivan hyvät perus­te­lut liho­mi­sel­leen. He saat­ta­vat esi­mer­kik­si naut­tia ruo­an syö­mi­ses­tä pal­jon, pelä­tä pula-aiko­ja, lie­vit­tää suru­aan jne.”

    Hyvät perus­te­lut?? Ainoa “hyvä” perus­te lihoa on sel­lai­nen gee­nis­tö, jol­la liho­mis­ta ei voi vält­tää. Kaik­ki muut perus­teet ovat poh­jim­mil­taan teko­syi­tä. Tot­ta, on ole­mas­sa esi­mer­kik­si loh­tusyö­jiä, mut­ta kysees­sä on opit­tu tapa, jos­ta voi yhtä lail­la oppia pois. Ruo­as­ta voi naut­tia myös liho­mat­ta, joten sekin perus­te on aika heikko.

    Useim­mat yli­pai­noi­set ihmi­set eivät haluai­si olla yli­pai­noi­sia. Kos­ka laih­dut­ta­mi­nen on vai­vail­loi­sem­paa kuin pai­non säi­lyt­tä­mi­nen, nime­no­maan jäl­kim­mäi­ses­tä pitäi­si huolehtia.

  81. Älkää nyt hyvät ihmi­set aina­kaan kau­pan kes­kit­ty­mi­sen takia vas­tus­ta­ko ruo­an veroa­len­nus­ta. Meil­lä on pui­kois­sa mie­het, jot­ka ovat kek­si­neet ongel­maan rat­kai­sun: vapau­te­taan aukio­loa­jat. Mis­tä näi­tä riittää???

  82. Arawn,

    Joo, tie­dän kyl­lä. Lai­toin vähän mut­kat suo­rik­si ja point­ti oli oikais­ta tpyy­luo­maa kaloriasiassa. 

    Itse asias­sa hen­ki­lön vii­den kilon mas­san lisäys nos­taa perus­ku­lu­tus­ta vuo­ro­kau­des­sa noin 420 kJ, joten äkkiä­hän tuo lit­ra abso­luut­tis­ta alko­ho­lia on kulu­tuk­ses­sa kom­pen­soi­tu pai­non­nousul­la. Mut­ta on täl­lä­kin kui­ten­kin väes­tö­ta­sol­la mer­ki­tys­tä, kos­ka moni­han on jo alun perin lii­ka­pai­noi­nen. Ja onhan alko­ho­lin lisään­ty­väl­lä kulu­tuk­sel­la kosol­ti mui­ta­kin hait­to­ja kuin painonnousu

    On tie­tys­ti vie­lä muis­tet­ta­va, että har­va naut­tii alko­ho­lin­sa pir­tu­na tai Laso­li­na pal­jaal­taan. Juo­ma sisäl­tää aina mui­ta­kin ener­gian­läh­tei­tä pait­si jos kit­taa kos­su­vis­syä. Eli se on laih­dut­ta­jan var­ma valin­ta pers­kän­nin suunnitteluvaiheessa.

  83. Osmo,

    Lap­si­li­sä on aikan­sa elä­nyt jään­ne ties mil­tä vuosisadalta. 

    Monis­sa per­heis­sä tuki menee vält­tä­mät­tö­myyk­siin: las­ten har­ras­tuk­siin, vaat­tei­siin, ihan ruo­kaan­kin. Tämä­hän on ollut­kin alku­pe­räi­nen tarkoitus. 

    Toi­sis­sa per­heis­sä lap­sel­le kerä­tään yhteis­kun­nal­ta pesä­mu­na, joka 17-vuo­ti­aa­na on lähem­mäs 30 000 euroa. Mik­si ihmees­sä täl­lai­nen sub­ven­tio per­heil­le, jot­ka var­sin hyvin pys­ty­vät elät­tä­mään lap­sen­sa omin voi­min ja hyvinkin?

    Niil­le lap­si­per­heil­le enem­män tukea, jot­ka sitä aidos­ti tar­vit­se­vat. Las­ten eriar­voi­suus on vii­me kädes­sä koko yhteis­kun­nal­ta pois.

  84. Vil­le,

    Olen täy­sin samaa miel­tä las­ten lihot­ta­jis­ta. Pie­ni läp­päi­sy on kri­mi­na­li­soi­tu, mut­ta lap­sen­sa saa täy­sin vapaas­ti pahoin­pi­del­lä lähes lii­kun­ta­ky­vyt­tö­mäk­si vää­räl­lä ruo­ka­va­liol­la. Liha­vuus tuho­aa myös lap­sen psyyk­ki­sen ter­vey­den vie­lä pal­jon tehok­kaam­min kuin aikui­sen, kos­ka lap­set arvot­ta­vat toi­si­aan aikui­sia vah­vem­min fyy­si­sen suo­ri­tus­ky­vyn perus­teel­la. Myös tytöt teke­vät tätä, vaik­ka omi­nai­suus lii­te­tään enem­män poikiin. 

    Piha­pii­ris­säm­me on lap­si, joka on niin liha­va, ettei enää osal­lis­tu juok­su­leik­kei­hin. On ymmär­ret­tä­vää, että hänel­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta “menes­tyä” lei­kis­sä ja tie­tys­ti juok­se­mi­nen on hänel­le äärim­mäi­sen epä­miel­lyt­tä­vän tun­tuis­ta. Niin­pä hän istus­ke­lee vie­res­sä tois­ten leik­ke­jä katsellen. 

    Eikö tämä ole lastensuojeluasia..?

    (ps. en hyväk­sy las­ten läp­si­mis­tä­kään, jos sen kuvan saa kir­joi­tuk­sen alusta)

  85. Ruu­an ALV:n alen­nuk­ses­ta noin 2/3 menee medi­aa­ni­tu­loa enemmàn tie­naa­vil­le ja 1/3 kòy­himmàl­le puo­lik­kaal­le vàestòstà.”

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää miten tämä on las­ket­tu (vai onko veik­kaus). Jos neli­lap­si­sen per­heen huol­ta­ja­na kuu­lun medi­aa­ni­tu­loa enem­män tie­naa­vaan osaan, niin onko joh­to­pää­tök­se­nä, että minun tai perä­ti kaik­kien per­heen­jä­sen­ten osal­ta alv-alen­nus kat­so­taan koh­dis­tu­van tähän hyvä­tu­lois­ten osaan. Vero­tuk­sen (val­tion) progres­sio ja jäl­jel­le jää­vä net­to­tu­lo per per­heen­jä­sen pitää huo­len sii­tä, että väit­tä­mä on työs­sä­käy­vien lap­si­per­hei­den osal­ta hyvin harhaanjohtava.

  86. Lap­si­li­sien korot­ta­mi­nen­kaan ei vät­tä­mät­tä koh­dis­tu juu­ri parem­paan ravin­toon. Tulon­siir­rot ja mini­mi­toi­meen­tu­lo on tär­keä tee­ma sii­nän­sä, mut­ta se raha on kor­va­mer­kit­se­mä­tön­tä ja voi valua yhtä hyvin isom­paan asun­toon, kal­liim­paan autoon, loma­mat­kaan tai light­si­duk­kaan kuin nii­hin lehtivihanneksiin.

  87. Kes­kei­sin ravit­se­muk­sel­li­nen ongel­ma Suo­mes­sa on kas­vis­ten ole­ma­ton kulu­tus. Kun samaan aikaan yli­pai­no on kas­va­va ongel­ma, alvin alen­nus ravin­ne­köy­his­tä kalo­ri­pom­meis­ta oli­si jär­je­tön. Sik­si alvin mah­dol­li­nen alen­nus tuli­si koh­den­taa ter­veys­vai­kut­tei­siin mut­ta vähäe­ner­gi­siin tuot­tei­siin, jot­ka lii­an monel­la jää­vät osta­mat­ta kuten Har­ju edel­lä hah­mot­te­li. Vaik­ka yksit­täi­siä raja­ta­pauk­sia jäi­si­kin, niin mal­li oli­si kui­ten­kin koko­nai­suu­des­saan yksin­ker­tai­nen ja paran­tai­si mah­dol­li­suuk­sia ter­veyt­tä edis­tä­vään ravin­toon. Saa­dun hyö­dyn mää­rä oli­si sit­ten jokai­sen valit­ta­vis­sa niil­lä ostos­va­lin­noil­la, tulo­ta­sos­ta riippumatta.

  88. Osmo on täy­sin oikeas­sa tuos­sa ns. ter­veel­li­sen ruo­an mää­rit­te­lyn vai­keu­des­ta. Mikä­li tätä edes yri­tet­täi­siin oli­si tulok­se­na ainoas­taan lopu­ton rii­te­ly eri­lais­ten bio­dyy­na­mis­ten hör­hö­jen sun mui­den viher­ve­gaa­nien ja toi­saal­ta asi­aa hie­man tun­te­vien välil­le. Mikä­li pidet­täi­siin ehdot­to­man tär­keä­nä jon­kin­lais­ta ohjaus­ta voi­tai­siin esim. veh­nä­jau­ho­ja ja ravin­to­ras­vo­ja hait­ta­ve­rot­taa kos­ka­pa nii­den lihot­ta­va vai­ku­tus on kiis­ta­ton ja ne ovat nyt niin halpoja.

    Jos halu­aa tähän­kin asi­aan pers­pek­tii­viä niin kan­nat­taa tutus­tua myös men­nei­den vuo­si­kym­men­ten ravin­to­suo­si­tuk­siin, minul­la on esi­mer­kik­si 40- luvul­ta ole­va ravin­to-opas joka kehot­taa syö­mään ja eten­kin syöt­tä­mään lap­sil­le voi­ta ja kanan­mu­nia 😀 Nykyi­sin taas vas­tus­te­taan eri­lai­sia trans­ras­vo­ja ja yli­pää­tään elin­tar­vik­kei­den ras­kas­ta pro­ses­soin­tia, joten ei voi kuin tode­ta että ympy­rä alkaa sulkeutua.

    Yli­pää­tään kaik­kien “kevyt” tuot­tei­den etu ihmi­sil­le on mel­ko kysee­na­lais­ta. Aivan kuten tuol­la aiem­min­kin joku osu­vas­ti sanoi niin mones­ti paril­la salaa­tin­leh­del­lä oste­taan syn­nin­pääs­tä jol­le­kin sveit­sin­leik­keel­le; mik­si huo­maan­kaan täs­sä sel­vää ana­lo­gi­aa esim. ilmas­toa­nei­siin, ns. kehi­tys­a­puun, ammat­ti­ker­jä­läi­sil­le annet­tui­hin almui­hin, UFF tai Green­peacen tapai­sil­le lii­key­ri­tyk­sil­le mak­set­tui­hin syn­nin­pääs­tö­mak­sui­hin jne. Has­sua, eikö totta? 

    Toi­sek­si jokai­nen on var­mas­ti huo­man­nut kau­pan kass­ajo­nos­sa sei­soes­saan että myös dieet­ti­li­mut / sii­de­rit / yli­pää­tään “kevyt“elintarvikkeet ovat ns. lähiö­va­lai­den suu­res­sa suo­sios­sa.. joten tie­dä sit­ten miten niil­lä voi nor­maa­li-ihmi­nen­kään laihtua.

    Itse en kui­ten­kaan syyl­lis­täi­si liha­via ihmi­siä. On tot­ta että hei­dän sai­raus­ku­lun­sa ovat suu­rem­mat vuo­des­sa kuin lai­hem­pien, mut­ta olen kuta­kuin­kin var­ma että koko eli­niän huo­mioi­vis­sa las­kel­mis­sa he ovat yhteis­kun­nal­le tuot­ta­vam­pia kuin urhei­le­vat hoik­kik­set. Kun van­he­ne­va tupa­koi­va ja alkoa käyt­tä­nyt suo­ma­lais­mies kuo­lee yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la teh­dyn 40 vuo­den työ­uran jäl­keen koh­ta eläk­keel­le siir­ty­mi­sen­sä jäl­keen, on val­tion kas­saan kii­lah­ta­nut taa­tus­ti suu­rem­pi sum­ma rahaa kuin viimeis(t)en vuo­den hoi­toon on mennyt. 

    Tätä voi sit­ten ver­ra­ta esim. urhei­le­vaan, hoik­kaan, 100 % vero­va­roil­la koko “työ“uransa yllä­pi­det­tyyn ja kal­lis­palk­kai­seen ylia­sia­mie­heen joka ei ole eläes­sään teh­nyt mitään mis­tä oli­si veron­mak­sa­jil­le jotain mitat­ta­vis­sa ole­vaa hyö­tyä.. Ei tai­da olla juu­ri­kaan iloa veron­mak­sa­jal­le tämän pie­run­pi­dät­tä­jän pit­käs­tä elä­mäs­tä, vai mitä?

  89. Olin Poris­sa 17.7 toi­meen­tu­lo­tur­va tutuksi-seminaarissa.Siellä Pent­ti Ara­jär­vi esit­ti juu­ri tuo­ta kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen ala­ra­jan nos­toa korot­ta­mal­la tulonhankkimisvähennystä.Samalla Ara­jär­vi pai­not­ti sitä, että val­tion tulee kom­pen­soi­da kun­nil­le vero­tu­lo­jen mene­tys täysimääräisenä.Hän pai­not­ti sitä, että tämän toi­men­pi­teen ansios­ta tar­ve toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­seen vähe­nee ja sosi­aa­li­toi­mi pys­tyy kes­kit­ty­mään nii­hin asioi­hin joi­hin se on tar­koi­tet­tu­kin , eli aut­ta­maan nii­tä kan­sa­lai­sia jot­ka eivät syys­tä tai toi­ses­ta pys­ty hoi­ta­maan asioitaan.
    Ara­jär­ven ehdo­tus on mel­kein sama kuin Vasem­mis­to­lii­ton perus­tu­lo­mal­li, jos­sa alle 10000 euron tulot oli­si­vat vero­va­pai­ta ja vero­tus oli­si saman­lais­ta, progres­sii­vis­ta kai­kil­le tuloil­le-siis myös omaisuustuloille.
    Minus­ta tämä oli­si oikeu­den­mu­kai­nen ja hyvin­voin­tia tur­vaa­va ratkaisu.Se myös vapaut­tai­si hen­ki­lö­kun­taa tär­keäm­piin tehtäviin.Nythän on niin, että esi­mer­kik­si sosi­aa­li­vi­ran­omai­set jou­tu­vat kes­kit­ty­mään asiak­kaan­tu­lo­jen tar­kis­ta­mi­seen ja esim. 50 euron toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa 200–300 euroa hallintokuluina.Ratkaisu oli­si myös inhi­mil­li­ses­ti oikein.Se lopet­tai­si työt­tö­mien ja mui­den pie­ni­tu­lois­ten hypyt­tä­mi­sen luu­kul­ta luu­kul­le ja oli­si piris­tys­ruis­ke lii­ke-elä­mäl­le koti­mai­sen kysyn­nän kas­vun myötä.Vähenevä byro­kra­tia toi­si sääs­tö­jä jot­ka osal­taan rahoit­tai­si­vat tätä toimenpidettä.
    Kun­tien talout­ta oli­si muu­ten­kin autet­ta­va jot­ta pal­ve­lun­tar­jon­ta säi­lyi­si ja kehittyisi.Hyvinvointi on suu­rin omai­suu­tem­me eikä sitä sai­si hukata.

  90. Lap­si­li­sä on aikan­sa elä­nyt jään­ne ties mil­tä vuosisadalta. 

    Kyl­lä Osmo oli oikeas­sa täs­sä­kin asias­sa; lap­si­li­sä on yksin­ker­tai­ses­ti hal­lin­noi­ta­vis­sa ole­va ja yksi­se­lit­tein­sen tar­kas­ti koh­den­net­tu tuki lap­si­per­heil­le, yksin­huol­ta­jil­le ja jopa ela­tus­vel­vol­li­sil­le kos­ka pie­nen­tää­hän se ruo­kon suuruutta..

    Monis­sa per­heis­sä tuki menee vält­tä­mät­tö­myyk­siin: las­ten har­ras­tuk­siin, vaat­tei­siin, ihan ruo­kaan­kin. Tämä­hän on ollut­kin alku­pe­räi­nen tarkoitus.

    Toi­sis­sa per­heis­sä lap­sel­le kerä­tään yhteis­kun­nal­ta pesä­mu­na, joka 17-vuo­ti­aa­na on lähem­mäs 30 000 euroa. Mik­si ihmees­sä täl­lai­nen sub­ven­tio per­heil­le, jot­ka var­sin hyvin pys­ty­vät elät­tä­mään lap­sen­sa omin voi­min ja hyvinkin? 

    No voi hyvä­nen aika; mikä tahan­sa raha menee näi­hin vält­tä­mät­tö­myyk­siin, jol­loin lap­si on mie­les­tä­ni jopa onnel­li­ses­sa ase­mas­sa. Jos jot­kut van­hem­mat sääs­tä­vät ne lap­si­li­sät kaka­roil­leen, niin näi­den wan­han­ai­kais­ten lap­si­li­sien pois­ton jäl­keen he luul­ta­vas­ti sääs­täi­si­vät sit­ten tomaa­teis­ta, salaa­tin­leh­dis­tä ja pakas­te­si­la­kois­ta sääs­ty­nei­tä raho­ja heil­le.. Vali­tet­ta­van monis­sa per­heis­sä vain rahat kun käy­te­tään suu­rel­ta osin vii­naan, savuk­kei­siin ja jopa huu­mei­siin eivät­kä he sijoit­tai­si sen enem­pää las­ten­sa hyvin­voin­tiin vaik­ka ne ter­veel­li­set lasi­vil­las­sa kas­va­te­tut, tuon­ti­fos­faa­teil­la ravi­tut, euroop­pa­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la suo­raan ja epä­suo­raan tue­tut ja orja­työ­voi­mal­la hoi­de­tut tuhan­sia kilo­met­re­jä rekall­la kul­je­te­tut Espan­jan Tomaa­tit oli­si­vat aivan koko­naan verot­to­mia.. (Unoh­ta­mat­ta sitä että espan­ja­lai­set pump­paa­vat lii­kaa poh­ja­vet­tä orja­to­maat­tien­sa kas­te­luun ja pilaa­vat näin oman ympä­ris­tön­sä.. mut­ta onhan EU:ssa sen­tään eräs Hölö­mö­lä jon­ka veron­mak­sa­jat kii­reh­tä­vät epäi­le­mät­tä apuun..) 

    On lisäk­si ole­mas­sa ala­ti lisään­ty­vä jouk­ko muu­ten vain hol­tit­to­mia van­hem­pia jot­ka tör­sää­vät suh­teet­to­man suu­ren osan la(sten)psen hoi­ta­mi­seen tar­vit­ta­vis­ta rahois­ta esim. pelei­hin, fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta tuh­laa­viin rantaloma‑, pyhiin­vael­lus- ja koti­maas­sa­käyn­ti­mat­koi­hin sekä autoi­hin, satel­liit­tian­ten­nei­hin, vir­ta­syöp­pöi­hin jät­ti­telk­ka­rei­hin ja mui­hin sta­tus­sym­bo­lei­hin vaik­kei heil­lä todel­la­kaan oli­si sii­hen varaa! Mikä­li kysees­sä ovat työs­sä­käy­vät van­hem­mat asi­aa ei tie­ten­kään voi arvos­tel­la, mut­ta yhteis­kun­taan on myös syn­ny­tet­ty huo­mat­ta­van suu­ri jouk­ko näi­tä uusa­vut­to­mia syr­jäy­ty­jiä joi­den ongel­mat eivät todel­la­kaan rat­kea näi­den per­hei­den lisärahoituksella! 

    Niil­le lap­si­per­heil­le enem­män tukea, jot­ka sitä aidos­ti tar­vit­se­vat. Las­ten eriar­voi­suus on vii­me kädes­sä koko yhteis­kun­nal­ta pois. 

    Tuos­sa­han tuo tuli yllä.. mut­ta lisään vie­lä että ihmi­set eivät ole eivät­kä tule ole­maan sama­nar­voi­sia. Yksi on tyh­mä, toi­nen vii­sas, kol­mas sai­ras, nel­jäs pää­see rik­kai­siin nai­mi­siin jne jne. Näin se nyt vain on, eikö niin?

  91. Tra­vel­ler,

    Tie­tys­ti mikä tahan­sa raha menee las­ten vält­tä­mät­tö­myyk­siin. Jos lap­sen perus­tar­peis­ta ei huo­leh­di­ta, edes­sä on lastensuojelutoimenpiteet. 

    Kyse oli­kin sii­tä, tulee­ko yhteis­kun­nan tukea per­hei­tä, jois­sa kuu­kausit­tais­ta lap­si­li­sää ei tar­vi­ta lap­sen ela­tuk­seen ja se menee esim. lap­sen yli­op­pi­las­lah­ja­na saa­maan autoon. 

    Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oikeas­sa tai vää­räs­sä, vaan näke­my­se­ro. Et voi sanoa minul­le, että Osmo on oikeas­sa, vaan että olet hänen kans­saan samaa miel­tä. Jummaratko?

    Eli: Onko yhteis­kun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aal­le auton? Vie­lä­pä sil­le 18-vuo­ti­aal­le, jol­la muu­ten­kin menee talou­del­li­ses­ti hyvin. Minus­ta lap­sen saa­mi­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tukiin, vaan vero­va­rois­ta kerä­tyn tuen perus­ta­na pitäi­si aina olla aito tarve. 

    Mut­ta jos tämä mal­li sinun ja Osmon mie­les­tä on oikein, niin näin sit­ten tei­dän mie­les­tän­ne. Osmo on var­maan otet­tu samanmielisyydestäsi… 

    .

  92. Jat­kan Travellerille, 

    Omis­tat siis 40-luvul­ta ravin­to-oppaan. Trans­ras­vat ovat sikä­li huo­no esi­merk­ki, että 40-luvul­la nii­tä ei ollut ole­mas­sa. Tai aina­kaan nii­den ole­mas­sao­los­ta ei tiedetty?

    Kuten muis­sa­kin asiois­sa, on ravin­to- ja lää­ke­tie­tees­sä toi­mit­ta­va tämän het­ki­sen tie­don varas­sa. Tie­de on itsen­sä kor­jaa­va ja kumu­loi­tu­va jär­jes­tel­mä, joten huo­les­tut­ta­vaa­han oli­si, jos mikään ei oli­si muut­tu­nut 40-luvul­ta läh­tien. Jot­kut asiat ovat kompli­soi­tu­neet ja juu­ri ras­vois­ta käy­dään sitä kii­vain­ta kes­kus­te­lua. Jois­sain asiois­sa on tosi­aan kier­ret­ty kehää. 

    Lop­pu­jen lopuk­si monis­ta perus­asiois­ta ollaan täl­lä het­kel­lä kui­ten­kin ver­ra­ten yksi­mie­li­siä. Vih­reät vihan­nek­set, monet värik­käät mm. tomaat­ti, mar­jat, juu­rek­set (pois­sul­kien peru­na), koko­jy­vä­vil­ja, eten­kin kau­ra ja ruis, ras­vat­to­mat mai­to­tuot­teet, ras­vai­nen kala ja juok­se­vat kas­vi­söl­jyt ovat ter­veyt­tä edistäviä. 

    Sai­var­te­lua on nyt väit­tää, että asian­tun­ti­jat nyt oli­si­vat niin kau­hean tuk­ka­nuot­ta­sil­la perus­asiois­ta. Eivät ole. Sora­ää­net ovat yksit­täi­siä, mut­ta usein tie­tys­ti kova­ää­ni­siä kuten vaik­ka­pa ilmastonmuutosasiassa. 

    Olen Mir­kan kans­sa aivan samaa miel­tä, että jär­je­tön­tä on koh­dis­taa alen­nus pit­käl­le jalos­tet­tuun, ravin­to­köy­hään ja lihot­ta­vaan mos­kaan. Tämä­hän joh­taa vain sii­hen, että nii­hin miel­ty­nyt ryh­mä ostaa nii­tä enemmän.

    Kal­liis­sa tuot­teis­sa­han alen­nus tun­tuu pal­jon suu­rem­mal­ta, eikö niin? Pork­ka­nan kilo­hin­nan las­kua 17 pro­sen­til­la tus­kin edes huo­maa… Jos alvia las­ke­taan koko­nai­suu­des­saan kai­kel­ta suu­hun pan­ta­val­ta, niin sitä ei pidä teh­dä ollen­kaan. Lap­set­kin saa­vat viik­ko­ra­hal­laan vii­den­nek­sen enem­män kark­kia. Hyvä juttuko?

  93. Eli­na: Tuo kai­paa­ma­si tar­ve­har­kin­tai­suus lap­si­li­sään vain pahen­taa jo ole­mas­sao­le­via kan­nus­tin­louk­ku­ja. Tar­ve­har­kin­tai­suu­des­ta yli­pää­tään pitäi­si pääs­tä eroon. Sen lisäk­si, että tar­ve­har­kin­ta aiheut­taa talou­del­lis­ta tehot­to­muut­ta, yksi­lö­ta­sol­la sii­tä seu­raa vah­vaa tar­peet­to­muu­den tun­net­ta ja siten syr­jäy­ty­mis­tä. (Miten­kö­hän kään­täi­sin empower­ment-käsit­teen vas­ta­koh­dan suomeksi?)

  94. Kas­vis­ten suo­si­mi­ses­ta vero­tuk­ses­sa vie­lä. Ensin­nä­kin suo­ma­lais­ten kas­vis­ten kulu­tus on kas­va­nut koko ajan, http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/kalvosarjoja/ruoankulutuksen_trendit/kasvikunnan_tuotteiden_kulutus/ Onko kan­san­ter­veys paran­tu­nut vastaavasti?

    Toi­sek­si, käy­tän­nös­sä suo­ma­lai­set syö­vät teho­kas­va­tet­tu­ja, pit­kään säi­löt­ty­jä, ras­kaas­ti pro­ses­soi­tu­ja, makeu­tet­tu­ja kas­vik­sia ras­van kera. Ravin­nos­ta huo­les­tu­nei­den lem­pi-inho­kit, vir­voi­tus­juo­mat ja rans­ka­lai­set peru­nat, ovat muu­ten kasvistuotteita.

    Jos halu­aa paran­taa kai­kin tavoin suo­ma­lais­ta ruo­kaa niin kan­nat­taa lopet­taa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den sub­ven­toin­ti. Ei edes mak­sa mitään, päinvastoin.

  95. Vaik­ka tekeil­lä ole­va ALV:in alen­nus meni­si koko­nai­suu­des­saan ruo­ka­tuot­tei­den hin­toi­hin, se ei alen­tai­si nii­tä kuin 4,3 %. Kos­ka nuo hin­nat ovat vuo­des­sa nous­seet pal­jon enem­män ja nousu­pai­nei­ta on edel­leen, vähän­kään pidem­mäs­sä kat­san­nos­sa tuo lähin­nä lai­men­taa hin­to­jen nousua. Jos kau­pas­ta oste­tun ruo­an osuus kulut­ta­hin­tain­dek­sis­sä oli­si 15 %, tuon veron­alen­nuk­sen inflaa­tio­ta hil­lit­se­vä vai­ku­tus oli­si 0,65 % ‑yksik­köä.

  96. Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oikeas­sa tai vää­räs­sä, vaan näke­my­se­ro. Et voi sanoa minul­le, että Osmo on oikeas­sa, vaan että olet hänen kans­saan samaa miel­tä. Jummaratko? 

    Oli­si tie­ten­kin koh­te­li­aam­paa lisä­tä joka lausee­seen ’’minun mie­les­tä­ni’ mut­ta nää vuo­da­tuk­set veny­vät jo muu­ten­kin. Jos luki­sit vas­tauk­sia­ni aja­tuk­sen kans­sa niin huo­mai­sit itse­kin että olen taval­li­ses­ti oikeas­sa ja jopa Osmo­kin on jos­kus oikeassa 😀

    Kyse oli­kin sii­tä, tulee­ko yhteis­kun­nan tukea per­hei­tä, JNE 

    Tämä oli­kin jo koko­naan toi­nen asia ja TÄMÄ on toki puh­das mie­li­pi­dea­sia. Minä voi­sin olla sitä miel­tä että jokai­nen hoi­ta­koon itse kaka­ran­sa kun on ne ker­ran hom­man­nut­kin. Näin muu­ten toi­mii maa­il­man väes­tön hyvin suu­ri ENEMMISTÖ ja näin toi­mit­tiin meil­lä­kin vie­lä vähän aiem­min. Voi­ko enem­mis­tö ja vie­lä­pä etni­ses­ti rikas sel­lai­nen sit­ten olla vää­räs­sä? JOS oli­sin tätä miel­tä niin oli­sin aivan yhtä oikeas­sa kuin sinä­kin, vai mitä?

    Sinä kuten niin moni muu­kin ihmi­nen tänä päi­vä­nä kuvit­te­lee että jos­sain on joku tai­ka­puu­ro­kat­ti­la jos­ta jae­taan man­naa kai­kil­le, ja ainoa asia mis­tä pitää huo­leh­tia on se että kaik­ki saa­vat oman pie­nen mut­ta saman­ko­koi­sen kau­hal­li­sen­sa. Tämä hert­tai­nen lap­se­nus­ko sit­ten pitää vali­tet­ta­vas­ti matit ja jyr­kit val­las­sa. Asia ei ole näin, ja jos ker­ran on niin mis­sä tämä kat­ti­la sijait­see? Voi­daan aja­tel­la että maam­me met­sät oli­si­vat täl­lai­nen kat­ti­la mut­ta hal­li­tus, mukaan luet­tu­na myös Vir­heet de Ult­raBra­Hö­gern – puo­lue on luo­mas­sa met­sä­no­mis­ta­jis­ta vero­va­paa­ta yhteis­kun­ta­luok­kaa, joten eipä tule enää rahoi­tus­ta sii­tä­kään suun­nas­ta. Kaik­ki tulon­siir­rot siis mak­sam­me ME, taval­li­set veronmaksajat.

    Eli: Onko yhteis­kun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aal­le auton? Vie­lä­pä sil­le 18-vuo­ti­aal­le, jol­la muu­ten­kin menee talou­del­li­ses­ti hyvin. 

    Eivät veron­mak­sa­jat ole sitä sen enem­pää kus­tan­ta­neet kuin muu­ta­kaan tulon­siir­toa, per­he on vain koh­den­ta­nut lap­si­li­sän autoon, mut­ta yhtä hyvin he oli­si­vat voi­neet koh­den­taa sii­hen jot­kut muut rahat joten en ymmär­rä mik­si sinä olet kat­ke­ra? Mis­tä Sinä yli­pää­tään tie­dät että per­he osti lap­si­li­sil­lä sen auton? Voi­han olla että se per­he otti lai­naa sitä var­ten ja valeh­te­li vain sinul­le asias­ta saa­dak­seen itsel­leen hyvän mielen 🙂

    Minus­ta lap­sen saa­mi­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tukiin, vaan vero­va­rois­ta kerä­tyn tuen perus­ta­na pitäi­si aina olla aito tarve. 

    Mikä ettei näin­kin mut­ta itse tuki­sin lap­si­per­hei­tä lap­si­li­sil­lä aiem­min selit­tä­mis­tä syis­tä. Yli­pää­tään tuo ‘aito tar­ve’ pitäi­si mää­ri­tel­lä kii­reel­li­ses­ti uusik­si; hyvin monet ihmi­set saa­vat vas­ti­kee­ton­ta rahaa esi­mer­kik­si eri­lais­ten har­kin­nan­va­rais­ten tukien muo­dos­sa tai suu­ren lap­si­lau­maan vedo­ten enem­män kuin veron­mak­sa­jien mie­les­tä on sopi­vaa. Asi­aa kyl­lä pyri­tään kai­kin kei­noin salai­le­maan mut­ta siel­tä se totuus jos­tain ulkoa vie­lä löytyy. .

    Trans­ras­vat ovat sikä­li huo­no esi­merk­ki, että 40-luvul­la nii­tä ei ollut ole­mas­sa. Tai aina­kaan nii­den ole­mas­sao­los­ta ei tiedetty? 

    Tää on hyvä, pidä tää 😀 Juu, ennen ei tosi­aan ollut niin pal­jon meta­bo­liaon­gel­mia, aller­gi­aa ja mui­ta luu­lo- ja pie­ru­tau­te­ja. Nii­tä ei oltu KEKSITTY sil­loin! Voi voi kun olin lap­sel­li­nen, tie­tys­ti näi­den yleis­ty­mi­nen joh­tuu ili­mas­ton muu­tok­ses­ta! Tot­ta­pu­huen John Stein­beck ker­too erääs­sä kir­jas­saan aller­gioi­den ja mui­den vai­vo­jen lisäään­ty­mi­ses­tä tun­ti­pal­kan funk­tio­na hyvin. En nyt muis­ta ulkoa sitä tar­kal­leen mut­ta idea on tämä; Sinä olet (toi­voak­se­ni) ter­ve nyt, mut­ta jos sinul­la onkin tule­vai­suu­des­sa ‘jal­ko­je­si välis­sä’ kova­palk­kai­nen Ilmas­ton­tut­ki­ja tai vaik­ka­pa Green­peacen varain­han­kin­nan­joh­ta­ja kär­sit­te niin sinä kuin pilt­ti­si­kin monen­lai­sis­ta aller­giois­ta, selit­tä­mät­tö­mis­tä kivuis­ta ja tuntemuksista.

    Siis pois kat­ke­ruus, ulko­na on läm­min­tä nyt sen Suo­men kesän ver­ran eli viikon!

  97. Eli­na:
    “Kyse oli­kin sii­tä, tulee­ko yhteis­kun­nan tukea per­hei­tä, jois­sa kuu­kausit­tais­ta lap­si­li­sää ei tar­vi­ta lap­sen ela­tuk­seen ja se menee esim. lap­sen yli­op­pi­las­lah­ja­na saa­maan autoon.
    Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oikeas­sa tai vää­räs­sä, vaan näke­my­se­ro. Et voi sanoa minul­le, että Osmo on oikeas­sa, vaan että olet hänen kans­saan samaa miel­tä. Jummaratko?
    Eli: Onko yhteis­kun­ta oikea taho kus­tan­ta­maan 18-vuo­ti­aal­le auton? Vie­lä­pä sil­le 18-vuo­ti­aal­le, jol­la muu­ten­kin menee talou­del­li­ses­ti hyvin. Minus­ta lap­sen saa­mi­nen sinäl­lään ei ole mikään syy tukiin, vaan vero­va­rois­ta kerä­tyn tuen perus­ta­na pitäi­si aina olla aito tarve.
    Mut­ta jos tämä mal­li sinun ja Osmon mie­les­tä on oikein, niin näin sit­ten tei­dän mie­les­tän­ne. Osmo on var­maan otet­tu samanmielisyydestäsi…”

    Minus­ta lap­si­li­sä voi­tai­siin lopet­taa ja hoi­taa las­ten elä­män tuke­mi­nen muil­la kei­noin, parem­mal­la päi­vä­hoi­dol­la, perus­kou­lul­la jne. Köy­him­pien tuke­mi­nen voi­tai­siin teh­dä muul­la tavoin kuin lapsilisillä.
    Mut­ta ei ole rea­lis­tis­ta kuvi­tel­la, että lap­si­li­sät lope­tet­tai­siin. Kun ne ovat ole­mas­sa, on talou­del­li­sin­ta mak­saa ne tulois­ta riip­pu­mat­ta ja hoi­taa tuloe­ro­jen tasaus vero­tuk­sel­la. Mikään vii­mei­sen pääl­le rää­tä­löi­ty lisien por­ras­tus ei oli­si sen oikeu­den­mu­kai­sem­pi — aina jää väliin­pu­toa­jia ja aina on keplot­te­li­joi­ta, mut­kik­kaas­sa sys­tee­mis­sä enem­män kuin yksin­ker­tai­ses­sa. Tulo­ra­jo­jen val­von­ta joh­tai­si saman­lai­seen kyt­täyk­seen ja pape­ri­so­taan kuin muut­kin tulos­i­don­nai­set tuet (jot­ka ovat niin mut­kik­kai­ta, että moni nii­hin oikeu­tet­tu ei oikeuk­si­aan edes tie­dä) ja oli­si kal­lis­ta byrokratiaan.

    Jos ihmi­sil­lä on enem­män rahaa kuin he perus­e­lä­mi­seen tar­vit­se­vat, he voi­vat sijoit­taa lap­si­li­sät las­ten tileil­le tai käyt­tää lisät suo­raan las­ten tar­pei­siin ja sijoit­taa muun yli­mää­räi­sen vaik­ka osak­kei­siin. Las­ten tul­les­sa yli­op­pi­laik­si heil­lä on joka tapauk­ses­sa sama raha käy­tet­tä­vis­sä sii­hen autoon. Ihan sama mis­tä rahat tule­vat. Progres­sii­vi­nen vero­tus leik­kaa tulo­ja sen ver­ran kuin yhteis­kun­nas­sa on sii­hen tahtoa.

  98. Tra­vel­ler luu­lee kaikenlaista:

    […] mik­si sinä olet kat­ke­ra? Mis­tä Sinä yli­pää­tään tie­dät että per­he osti lap­si­li­sil­lä sen auton? ”

    Miten sinä yli­pää­tään tie­dät, että olen kat­ke­ra? Mis­tä sinä tie­dät, mitä ensi vuon­na kir­joit­ta­va poi­ka­ni saa yli­op­pi­las­lah­jak­si. Päät­te­let­kö jos­tain, että sukum­me on köy­hä. Totaa­li­sen vää­rin menee…

    Yksi type­rim­mis­tä kor­teis­ta on vetää aina tuo kateus ja kat­ke­ruus esiin, jos toi­nen pitää jotain jär­jes­tel­mää epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na. Lap­si­li­sät on todel­la kal­lis sys­tee­mi. Kol­mi­lap­si­ses­sa per­hees­sä tuki on 340 euroa kuus­sa. Val­tio mak­saa 1,5 mil­jar­dia lap­si­li­si­nä vuosittain. 

    Mie­les­tä­ni en kir­joit­ta­nut mis­tään tie­tys­tä per­hees­tä, mut­ta tämä tapaus oli kyl­lä mie­les­sä: Jut­te­lin täs­sä yhden munk­ki­nie­me­läi­sen per­hee­ni­sän kans­sa vas­ti­kään ja hän nau­res­ke­li, että koko tili johon van­him­man lap­sen lap­si­li­sät oli ohjat­tu oli unoh­tu­nut vuo­si­kausik­si. Niil­lä sit­ten ostet­tiin auto nuo­ru­kai­sel­le. Tun­tui kuin oli­si voit­ta­nut sen arpa­jai­sis­sa, hän sanoi…

  99. Peru­na tai vir­voi­tus­juo­mat eivät luo­kit­te­lus­sa kuu­lu kas­vik­siin. Peru­na kuu­luu tärk­ke­lys­kas­vei­hin (staples) ei var­si­nai­siin kas­vik­siin (vege­tables) eikä sitä myös­kään las­ke­ta mukaan kas­vik­sia puo­li kiloa päi­väs­sä ‑suo­si­tuk­seen.
    Kas­vis­ten kulu­tuk­sel­la on sel­vä kor­re­laa­tio ter­vey­teen, pie­nes­tä kas­vus­ta huo­li­mat­ta Suo­mi on molem­mis­sa edel­leen­kin län­ti­sen Euroo­pan hännillä.

  100. Eli­na: Tämä ei ole mikään asia, jos­sa ollaan oikeas­sa tai vää­räs­sä, vaan näke­my­se­ro. Et voi sanoa minul­le, että Osmo on oikeas­sa, vaan että olet hänen kans­saan samaa mieltä.

    Tämä on jok­seen­kin tur­haa seman­tiik­kaa ja arkie­lä­män kie­len­käy­tös­sä­kään ei kukaan käy­tä kiel­tä näin. Olet vää­räs­sä ihan sii­nä sel­lai­ses­sa mie­les­sä kuin yleen­sä vää­räs­sä ollaan: Lap­si­li­sä joko on tai ei ole aikan­sa elä­nyt tai teho­kas. Asias­ta voi olla mon­taa miel­tä, mut­ta jot­kut mie­li­pi­teet ovat sikä­li “vää­riä”, että ne perus­tu­vat vir­heel­li­sel­le käsi­tyk­sel­le talou­den ja ihmis­ten toi­min­nas­ta. Esi­mer­kik­si sinun käsi­tyk­se­si vir­heel­li­ses­ti olet­taa, että per­heen tulot joten­kin jakau­tu­vat erik­seen kor­va­mer­kit­tyi­hin lap­si­li­siin tms.

  101. Eli­na, tuo lis­ta ter­veyt­tä edis­tä­vis­tä ruo­ka-aineis­ta ei todel­la­kaan ole sel­lai­nen, että sii­tä voi­tai­siin olla yksi­mie­li­siä. Yksi­mie­li­syys ei myös­kään rii­tä: pitäi­si myös olla tie­teel­lis­tä näyt­töä eri ruo­kien ter­veel­li­syy­des­tä tai epä­ter­veel­li­syy­des­tä. Koko­jy­vä­vil­ja on ter­veel­lis­tä, jos sitä ver­ra­taan kuo­rit­tuun vil­jaan. Toi­saal­ta on ole­mas­sa tie­teel­lis­tä näyt­töä sii­tä, että nime­no­maan vil­jo­jen syö­mi­nen aiheut­taa lii­ka­li­ha­vuut­ta ja 2‑tyypin dia­be­tes­tä. Lukuis­ten tut­ki­mus­ten mukaan mai­don ras­va näyt­tää ole­van ter­veel­lis­tä ja suo­jaa­van sydän­tau­deil­ta (vaik­ka se mar­ga­rii­ni­teh­taan man­ne­kii­ni oli­si­kin aivan tois­ta miel­tä). Juok­se­vat kas­vi­söl­jyt voi­vat olla ter­veel­li­siä, mut­ta vain tuo­rei­na ja suo­raan pul­los­ta nau­tit­tu­na. Ihmi­sen eli­mis­tö tuot­taa lähin­nä laar­dia, joten peko­nin pitäi­si tie­tys­ti naut­tia ter­veys­ruu­an verokohtelusta.

    No, jäl­jel­lä ovat siis värik­käät ja vih­reät kas­vik­set sekä ras­vai­nen kala.

  102. Eli­na hyvä, minun mie­les­tä­ni kir­joi­tuk­ses­ta­si huo­kui jon­kin­lai­nen kat­ke­ruus ja olen­kin vil­pit­tö­mäs­ti iloi­nen jos niin ei ollut­kaan, vaan kan­noit huol­ta ainoas­taan val­tion bud­jet­ti­ta­sa­pai­nos­ta tms. Kysy­mys taas sii­tä onko 1,5 mil­jar­dia pal­jon tai vähän riip­puu mie­les­tä­ni aivan mitä arvos­tam­me. Itse löy­täi­sin hel­pos­ti val­tion bud­je­tis­ta meno­ja, jot­ka ovat minun mie­les­tä­ni sekä suu­ria että tur­hia. Pal­jon tur­hem­pia kuin suo­ma­lais­ten lap­si­per­hei­den tukeminen.

  103. Tie­de­mies,

    Onko jokin asia oikeu­den­mu­kais­ta vai ei, on aina arvo­väit­tä­mä, ei tosia­sia­väit­tä­mä. MIELESTÄNI on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, että varak­kaat ihmi­set saa­vat vas­tik­keet­to­man tulon­siir­ron vain sik­si, että ovat sat­tu­neet kute­maan ilman ehkäisyvälinettä. 

    Ei arki­kie­les­sä sen kum­men­kin kuin mis­sään muus­sa­kaan kie­les­sä, voi sanoa, että olen täs­sä oikeas­sa tai vää­räs­sä. Tämä ei todel­la­kaan ole tur­haa seman­tiik­kaa, vaan keskustelun/argumentoinnin perus­asioi­ta. Fak­ta- ja arvo­väit­tä­mien eroa har­joi­tel­laan sit­keäs­ti perus­kou­lus­sa jo alaluokilla. 

    Lap­si­li­sä on yli­mää­räi­nen, irral­li­nen sum­ma, joka ei vai­ku­ta vero­progres­sioon tai mihin­kään mui­hin­kaan tulon­siir­toi­hin toi­meen­tu­lo­tu­kea lukuun ottamatta. 

    Mikä­li lap­si­li­sä on kos­ke­mat­to­ma­na vuo­si­kausia kor­kea­kor­koi­sel­la tilil­lä ja sil­lä oste­taan jos­sain vai­hees­sa jotain (esim. auto), jota muu­toin ei ostet­tai­si, niin eikö tämä täy­tä kor­va­mer­kin­nän tunnusmerkit? 

    Eli min­kä vir­heen nyt teen? 

    (Vaih­doin nimi­merk­kiä hie­man arvo­val­tai­sem­paan, jot­ta voi­sin pääs­tä lähem­mäk­si Tie­de­mie­hen statusta. )

  104. Kunt­sa

    Juu­pa juu… Kau­ra­puu­roa ja ruis­lei­pää­hän syö­mäl­lä täs­sä liho­taan ja sai­ras­tu­taan diabetekseen. 

    Levi­tät nyt ihan vää­rää tie­toa. Asia on aivan päin­vas­toin. Koko­jy­vä­vil­jaa suo­si­tel­laan meta­bo­li­sen oireyh­ty­män ehkäi­sys­sä esim. tässä: 

    http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=7106060

    Ja meta­bo­li­nen oireyh­ty­mä­hän on kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen suu­rin riskitekijä.

  105. Eli­na, oikeu­den­mu­kai­suus on tie­ten­kin aina sopi­mus­ky­sy­mys ja sel­lai­se­na tie­ten­kin mielipideasia. 

    Sen­si­jaan olet vää­räs­sä väit­täes­sä­si, että yhteis­kun­ta on kus­tan­ta­nut jol­le­kin auton sik­si, että lap­si­li­sät on ohjat­tu ties min­ne ja sit­ten ostet­tu pojal­le auto. Lap­si­li­sä on raha, joka mak­se­taan lap­ses­ta ja se anne­taan van­hem­mil­le. Van­hem­mat sen auton ovat osta­neet. Voi toki olla, ettei sitä autoa oli­si ostet­tu, jos ei oli­si ollut lap­si­li­siä, mut­ta tämä on sil­ti sai­var­te­lua. Van­hem­mat sen pää­tök­sen ovat teh­neet, mitä niil­lä rahoil­la teh­dään. Täs­sä tapauk­ses­sa van­hem­mat ovat päät­tä­neet ostaa auton. Mones­sa muus­sa per­hees­sä jotain muuta.

    Oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys täs­sä voi olla, mut­ta se ei ole se, jon­ka sinä väi­tät sen ole­van, eli olet vää­räs­sä, hah­mo­tat asian vää­rin, ts. taval­la, jota nor­maa­lis­sa kie­len­käy­tös­sä pide­tään vir­heel­li­se­nä, ei-totuu­den­mu­kai­se­na. Kysy­myk­se­si täs­sä jäl­keen­päin — siis se, että onko oikein että lap­si­li­siä mak­se­taan kai­kil­le — on var­mas­ti­ki­noi­keu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys, ja se on se, joka tulee­kin esit­tää. Mut­ta anek­doot­ti­si ei perus­tel­lut mitään. 

    Ja mitä tulee mie­li­pi­tee­see­si sii­tä, että se on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, olet toki oikeu­tet­tu sii­hen mie­li­pi­tee­see­si. Mie­les­tä­ni olet vää­räs­sä sii­nä­kin, kos­ka kysy­myk­se­si voi kään­tää niin, että onko yhteis­kun­nan sit­ten oikeu­den­mu­kais­ta ran­gais­ta rik­kai­ta sii­tä, että nämä teke­vät lap­sia ja pal­ki­ta köy­hiä? Ja onko oikeu­den­mu­kais­ta se, että köy­hien kan­nat­taa teh­dä lap­sia puh­taas­ti talou­del­li­sis­ta syistä? 

    Ihmi­set rea­goi­vat kan­nus­ti­miin. Jos yhteis­kun­ta kan­nus­taa köy­hiä lisään­ty­mään ja varak­kai­ta pidät­täy­ty­mään las­ten­teos­ta, niin näin ihmi­set myös pidem­män pääl­le käyt­täy­ty­vät. Oikeu­den­mu­kai­suus ei saa olla kiin­ni sii­tä, mitä “tar­koi­te­taan”, vaan sii­tä, mikä on lop­pu­tu­los. Jos lop­pu­tu­los on, että päih­deon­gel­mai­set teke­vät lap­sia, jot­ta sai­si­vat sos­sus­ta enem­män rahaa ja lap­si­li­sät pääl­le, niin se täy­tyy ottaa huo­mioon kun oikeu­den­mu­kai­suut­ta pun­ni­taan. Täs­sä­kin mie­les­sä mie­li­pi­de voi olla vää­rä. Ja sinun mie­li­pi­tee­si on. Minun mie­les­tä­ni, ja monen muunkin.

  106. Mikä­li lap­si­li­sä on kos­ke­mat­to­ma­na vuo­si­kausia kor­kea­kor­koi­sel­la tilil­lä ja sil­lä oste­taan jos­sain vai­hees­sa jotain (esim. auto), jota muu­toin ei ostet­tai­si, niin eikö tämä täy­tä kor­va­mer­kin­nän tunnusmerkit?”
    Lap­si­li­sä on tar­koi­tet­tu las­ten tar­pei­siin. Mikään laki ei kui­ten­kaan sano miten se on käy­tet­tä­vä. Yhteis­kun­ta siis ei ole viral­li­ses­ti kor­va­mer­kin­nyt sitä. Van­hem­mat, jot­ka eivät tar­vit­se sitä las­ten­sa elät­tä­mi­seen tai hem­mot­te­luun tai johon­kin sil­tä välil­tä, toi­si­naan kor­va­mer­kit­se­vät sen ties mis­tä tun­ne­syis­tä kor­kea­kor­koi­sel­le tilil­le. Ihan sama sum­ma sääs­tyi­si sil­le tilil­le, jos he ostai­si­vat mai­toa ja lei­pää lap­si­li­säl­lä tai kus­tan­tai­si­vat musiik­kio­pis­ton, kiek­kot­ree­nit tms. Auto sit­ten ostet­tai­siin ei-lapsilisä-tililtä.
    Kos­ka en usko vie­lä­kään, että lap­si­li­sät pois­tet­tai­siin, toi­von nii­den tule­van vero­tet­ta­vak­si tulok­si, jol­loin progres­sio söi­si ne suurituloisilta.
    Jos jokin tulo­ra­ja lai­tet­tai­siin, mikä se sit­ten oli­si? Haet­tai­siin­ko lisiä vuo­sit­tain kuten nyt asu­mis­tu­kea? Vai käy­täi­siin­kö sos­sus­sa täyt­tä­mäs­sä ano­muk­sia aina lap­si­li­sä­tar­peen iskettyä?
    Nyt vaan Hys­sä­lä on heit­tä­nyt ehdo­tuk­sen, että opis­ke­li­jat­kin alkai­si­vat kutea ilman kun­non ehkäi­syä. (Kaik­ki tie­tä­mä­ni pens­kat — niin köy­hien kuin rik­kai­den — ovat saa­neet alkun­sa sil­lä meto­dil­la tai lää­ke­tie­teen avulla.)

  107. Tie­de­mies ja Annukka, 

    Puhum­me nyt vähin­tään­kin kah­des­ta eri asias­ta (ehkä jopa viidestä.)

    Asia 1.

    On ole­mas­sa lap­si­li­sä­jär­jes­tel­mä, joka takaa tie­tyn kuu­kausit­tain tule­van raha­sum­man van­hem­pien tilil­le niin pää­joh­ta­ja Mikael Liliuk­sel­le Eiras­sa kuin karao­ke­mes­ta­rit­ta­rel­le Mal­min­kar­ta­nos­sa. Näin on kun­han vain mie­li­hy­vä­pe­ri­aa­tet­ta on nou­da­tet­tu ja kort­su jää­nyt Mersun/Toyotan hans­ka­lo­ke­roon.… Tämä on ole­mas­sa ole­va tosiasia. 

    Täl­löin toki sata euroa on käy­tet­tä­vis­sä ihan miel­ty­mys­ten mukaan. Voi ostaa pari drink­sua rakas­ta­jat­ta­rel­leen Via Vene­tol­la tai kumo­ta omaan lär­viin 25 tuop­pia Kar­ta­no-Pubis­sa osta­ril­la. Jos hyvin käy, niin lap­si saa uudet skeit­ti­ken­gät.. tai auton. Ei kuu­lu meil­le! En kri­ti­soi­nut lap­si­li­sän käyt­töä sinän­sä, vaan järjestelmää. 

    Asia 2.

    Minä pidän koko jär­jes­tel­mää vää­rä­nä. Ei ole mie­les­tä­ni jär­keä mak­saa hyvin toi­meen­tu­le­vil­le ihmi­sil­le tukea sii­tä, että ovat toteut­ta­neet alku­kan­tais­ta viet­ti­ään lisääntyä. 

    Huo­li sii­tä, että päih­deon­gel­mai­set rupei­si­vat teh­tai­le­maan lap­sia lap­si­li­sien toi­vos­sa lie­nee tur­han­ai­kai­nen. Lap­si­li­sä kat­taa lap­ses­ta koi­tu­via meno­ja iäs­tä riip­puen kor­kein­taan 50 pro­sent­tia. Lap­si ei ainoas­taan syö ja tar­vit­se vaatteita 

    Lap­sen kans­sa tar­vit­see isom­man asun­non, käyt­tää enem­män säh­köä, ter­veys­pal­ve­lui­ta jne. Lap­sen kans­sa men­nään Puu­ha­maa­han, Lint­sil­le, Mäk­kä­riin ja lap­si har­ras­taa kai­ken­lais­ta kal­lis­ta. Muu­ten­han se rep­pa­na syrjäytyy. 

    Huo­li myös sii­tä, että varak­kaat ihmi­set jät­täi­si­vät lap­set teke­mät­tä ilman lap­si­li­sää lie­nee yhtä tur­han­ai­kai­nen. Lap­si teh­dään arkaa­isis­ta bio­lo­gi­sis­ta ja psy­ko­lo­gi­sis­ta syis­tä eli halus­ta ja toi­vees­ta jat­kaa elä­mää. Ei kukaan, ei köy­hä eikä rikas lap­sia rahas­ta tee… 

    Elä­mää olen näh­nyt monel­ta kan­til­ta, mut­ta en ole moi­seen ilmi­öön tör­män­nyt muu­ta kuin net­tien kes­kus­te­lu­pals­toil­la mui­den syytteilyinä. 

    (Ja huom. Olen siis Juma­la­tar, vaik­ka se ei ahdas­mie­li­seen tie­teel­li­seen maa­il­man­ku­vaan sopisikaan 🙂 )

  108. Mir­kal­le:

    Säräh­ti kor­vaan täl­lai­nen päi­vän uutisissa:
    “Vihan­nek­sis­ta on tul­lut täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la uusi kau­pan sisään­heit­to­tuo­te. Vihan­nes­ten kulu­tus on kol­min­ker­tais­tu­nut 25 vuo­des­sa ja on edel­leen kas­vus­sa.” http://www.yle.fi/uutiset/24h/id97477.html

    Edel­leen­kin, mis­sä tämä näkyy kan­san­ter­veys­ti­las­tois­sa? En ollen­kaan epäi­le ettei­kö tuo­rei­den kas­vis­ten syö­mi­nen oli­si tut­ki­tus­ti ter­veel­lis­tä, siis jos ne syö­dään tuo­ree­na ja sel­lai­se­naan. Epäi­len edel­leen vah­vas­ti, että kas­vis­ten syö­mi­nen niin kuin suo­ma­lai­set nii­tä käy­tän­nös­sä syö tus­kin on niin kovin terveellistä.

    Jon­kin­lai­nen indi­kaat­to­ri sii­tä miten ruo­ka-ainei­ta oikeas­ti syö­dään on web­bi. Jos kir­joit­taa googleen “kuk­ka­kaa­li resep­ti”, ensim­mäi­se­nä tulee kuk­ka­kaa­li­gra­tii­ni. Entäs kurk­ku? Kurk­ku­var­si­sel­le­ri­keit­to, joka vai­kut­taa her­kul­li­sel­ta, mut­ta ei nyt var­si­nai­ses­ti terveelliseltä.

    Pork­ka­na­laa­tik­ko ei sinän­sä ole has­sum­paa mil­lään kri­tee­ril­lä, tosin har­vem­min sitä pelk­kään mai­toon teh­dään. Ver­tai­lun vuok­si, ensim­mäi­sek­si haul­le “por­saan­kyl­jys resep­ti” tul­lut Havai­jin por­saan­kyl­jys ei näy­tä kovin hou­kut­te­le­val­ta ja epäi­len makua­kin, mut­ta ei tuo ker­mas­sa kei­tet­tyi­hin kas­vik­siin ver­rat­tu­na niin epä­ter­veel­li­sel­tä vaikuta.

  109. Lap­si­li­sän tar­koi­tus on tasoit­taa tuloe­ro­ja lap­set­to­mien ja lap­sel­lis­ten paris­kun­tien välil­lä. Ei sen ole tar­koi­tus tukea nime­no­maa köy­hiä lap­si­per­hei­tä, vaan kan­nus­taa itse kuta­kin lap­sen tekoon. Ei sitä sil­ti kes­ki­tu­loi­nen­kaan omil­leen pää­se, vaan jou­tuu mak­sa­jak­si: jo päi­vä­hoi­to­mak­su on kak­sin­ker­tai­nen suh­tees­sa lap­si­li­sään (vaik­kei kata­kaan kaik­kia päi­vä­hoi­don kuluja).

    Jos joku halu­aa omis­ta tulois­taan (joi­hin lap­si­li­sä­kin sisäl­tyy) sääs­tää lap­sel­leen sata­sen kuus­sa, niin hänel­lä on sii­hen täy­si oikeus. Täl­lai­nen ihmi­nen mak­saa kum­min­kin enem­män kuin sata­sen kuus­sa vero­ja val­tiol­le, joten sii­nä mie­les­sä on ihan tur­ha puhua yhteis­kun­nan kus­tan­ta­mas­ta autos­ta, jos näil­lä sääs­töil­lä sit­ten aika­naan oste­taan auto.

  110. Eli­na: Tämä lause tohtori.fi’n uuti­ses­sa pal­jas­taa koko jujun: “Sen sijaan puh­dis­te­tun vil­jan, kuten val­koi­sen veh­nä­jau­hon kulu­tus kohot­ti paas­to­ve­ren­so­ke­ria ja meta­bo­li­sen oireyh­ty­män ris­kiä.” Aivan var­mas­ti val­koi­sen paah­to­lei­vän vaih­ta­mi­nen koko­jy­vään oli muu­tos parempaan! 

    Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että lei­pä oli­si opti­maa­lis­ta ravin­toa. Kak­kos­dia­be­tes­ta voi ehkäis­tä ja hoi­taa sel­lai­sel­la ravin­nol­la, joka ei nos­ta veren­so­ke­ria — lei­pää se ravin­to ei ole. Ikä­vä vain, että sen jäl­keen kun insu­lii­ni­lää­ki­tyk­sen tek­no­lo­gia kehi­tet­tiin huip­puun­sa, halu­taan ravin­nol­la var­mis­taa että kak­ko­set­kaan eivät ilman insu­lii­nia sel­viä mää­rää­mäl­lä (kyl­lä, sitä sanaa voi tosi­aan käyt­tää) ruo­ka­va­lio, jol­la veren­so­ke­ri saa­daan raket­ti­mai­ses­ti täh­ti­tie­teel­li­siin lukemiin.
    Ves­ti Niel­se­nin kir­joit­ta­ma tut­ki­mus­taan esit­te­le­vä artik­ke­li: http://www.medikament.nu/PDF-filer/9–10-04/diabetes.pdf
    Aivan äsket­täin val­mis­tui Karls­ham­nis­ta pit­kä­ai­kais­seu­ran­ta­tut­ki­mus, jon­ka tulok­set osoit­ti­vat edel­leen veren­so­ke­ria nos­ta­mat­to­man ruo­ka­va­lion suo­tui­sat vaikutukset. 

    Toi­sin sanoen peru­na ja ruis­lei­pä ovat yhden hyvä mut­ta toi­sen kuolema.

  111. En ole turis­miin liit­ty­vis­tä syis­tä joh­tuen pääs­syt oikein kom­men­toi­maan tääl­lä käy­tyä kesk­kus­ta­lua. Tuos­ta lap­si­li­sät pois rik­kail­ta haluan sanoa kui­ten­kin jotain:

    Aja­tus nousee kes­kus­te­luun noin kak­si ker­taa vuo­des­sa ja aina se kumo­taan samoin argu­men­tein ja sit­ten se nousee taas.

    Lap­si­li­sän tulo­har­kin­tas on sama asia kuin että lap­si­per­heil­lä oli­si tulo­har­kuit­se­ma­ton lap­si­li­sä ja vähän kor­keam­pi vero­progres­sio niin, että riit­tä­vän suu­ri­tu­loi­sil­ta tuo lap­si­li­sä vero­tet­tai­siin pois. Eli­nan (Juma­la­tas) argu­ment­ti oli, että nuo rik­kaat lap­si­per­heet ovat niin riak­kai­ta, että niil­lä on tähän varaa. Hyvä rik­kai­ta lap­si­per­hei­tä voi siis verot­taa enem­män, mut­ta mik­si vain rik­kai­ta lap­si­per­hei­tä. Mik­si ei rik­kai­ta lap­set­to­mia pare­ja ja sinkkuja?

    Aja­tus, että lap­si­li­sä oli­si tulon­siir­to, jol­la lap­set­to­mat tuke­vat (oikeu­det­to­mas­ti) lap­si­per­hei­tä, ei kes­tä lähem­pää tar­kas­te­lua. Lap­si­per­heet nimit­täin tuke­vat lap­set­to­mia. Koko mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me perus­tuu sii­hen, että lap­set mak­sa­vat edel­li­sen suku­pol­ven eläk­keet. Oikeas­taan elä­ke siis kuu­lui­si vain niil­le, joil­la on lap­sia. Se, että lap­set­to­mat­kin saa­vat eläk­keen, on val­ta­va tulon­siir­to lap­si­per­heil­tä lap­set­to­mil­le. Sak­sas­sa (jos­ta juu­ri kir­joi­tan) on vaka­vis­saan että lap­set­to­mil­ta perit­täi­siin eril­lis­tä eläkemaksua.

  112. Anna-Lii­sa,

    Opti­maa­li­ses­sa ruo­ka­va­lios­sa ei jokai­sen yksit­täi­sen suu­pa­lan tar­vit­se olla opti­maa­li­nen. Ihmi­nen tar­vit­see muu­ta­kin kuin par­sa­kaa­lia jo hen­ki­sen­kin hyvin­voin­nin vuoksi. 

    Kor­ja­sin nyt tämän väi­te­tyn kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen ja koko­jy­vä­vil­jan käy­tön posi­tii­vi­sen yhtey­den negatiiviseksi. 

    Lei­pä on vain yksi koko­jy­vä­vil­jan käyt­tö­muo­to, usein vah­vas­ti suo­lat­tu ja säi­lön­tä­ai­nei­nen. Val­miik­si vii­pa­loi­duis­sa paah­to­lei­vis­sä on muu­ten usein yllät­tä­vän pal­jon ras­vaa, jopa yli nel­jä pro­sent­tia. Tämä on sama osuus kuin pakas­ti­mes­ta löy­ty­vis­sä ranskanperunoissa.

  113. Mie­hil­le ja nai­sil­le lap­sen saan­ti ei ole tasa-arvoi­nen asia. Sik­si oli­si minus­ta vää­rin, että elä­ke mää­räy­tyi­si mie­hel­le­kin lap­si­lu­vun mukaan. 

    Käy­tän­nös­sä äiti (ja äidin työ­nan­ta­ja) vas­taa edel­leen lap­sen­saan­nin kus­tan­nuk­sis­ta. Tär­keä­tä oli­si tasa­ta kulut äidin ja isän kesken. 

    Kol­men lap­sen per­hees­sä äiti on pois työ­elä­mäs­tä aina­kin kol­me vuot­ta, usein 5–7, mak­si­mis­saan jopa 9 vuot­ta, mikä­li las­ten ikäe­rot ovat isot eikä halua jät­tää vuo­den, kah­den ikäis­tä päi­vä­ko­tiin. Nai­sen tulo­ta­so jää tämän vuok­si alhai­sem­mak­si ja elä­ke pienemmäksi.

  114. (Kos­ka kukaan ei suos­tu­nut otta­maan käyt­töön uut­ta, mie­les­tä­ni minul­le var­sin osu­vaa nimi­merk­kiä, on pak­ko tyy­tyä tähän arki­seen Eli­naan, kiit­ti vaan kaikille… 🙁 )

    Tämä on nyt ihan off-topic, mut­ta tuli lap­si­li­sis­tä mieleen: 

    Las­ten saan­tiin suh­tau­du­taan nyky­ään aivan eri tavoin kuin vie­lä 80-luvul­la. Lap­si on pro­jek­ti ja tark­kaan suun­ni­tel­tu juttu. 

    Minus­ta on esi­mer­kik­si pöy­ris­tyt­tä­vää, että suu­ri osa (12 pro­sent­tia) abort­te­ja teh­dään jo yhden lap­sen äideil­le, kos­ka ei halu­ta panos­taa lap­sen­hoi­toon. Onhan pik­ku­lap­sen ja vau­van hoi­to rasit­ta­vam­paa kuin pel­kän vauvan. 

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Abortteja+tehd%C3%A4%C3%A4n+yh%C3%A4+enemm%C3%A4n+pikkulasten+%C3%A4ideille/1135237685519

    Syn­ny­tys­het­ket suun­ni­tel­laan kel­lon tark­kuu­del­la, vaa­di­taan kei­sa­rin­leik­kauk­sia loma­mat­ko­jen takia jne. Parin abor­tin jäl­keen voi­daan sit­ten yli kol­mi­kymp­pi­si­nä olla vaa­ti­mas­sa hedel­möi­tys­hoi­to­ja, kun par­haim­man hedel­mäl­li­syy­den aika nai­sel­la on aut­ta­mat­ta ohi. 

    Täl­lais­ta toi­min­taa tuli­si voi­da joten­kin sank­tioi­da. Abort­te­ja teh­dään noin 10 000 vuo­sit­tain Suo­mes­sa eli joka kuu­des lap­si jää syntymättä. 

    Net­ti on muu­ten tupa­ten täyn­nä kes­kus­te­lu­ja, jois­sa lap­set­to­mat itke­vät kuin­ka mak­sa­vat lap­si­per­hei­den kulu­ja koh­tuut­to­mas­ti. Vää­rin­kä­si­tys on todel­la yleinen.

  115. Vähä­hiuk­si­se­na tie­dän että ete­län aurin­ko polt­taa, mikä selit­tä­neee seu­raa­van: “Lap­si­per­heet nimit­täin tuke­vat lap­set­to­mia. Koko mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me perus­tuu sii­hen, että lap­set mak­sa­vat edel­li­sen suku­pol­ven eläk­keet. Oikeas­taan elä­ke siis kuu­lui­si vain niil­le, joil­la on lapsia.”

    Ensin­nä­kin, elä­ke­jär­jes­tel­mä jos­sa edel­li­nen suku­pol­vi mak­saa seu­raa­vien eläk­keet, ja sitä seu­raa­va taas hei­dän, on erään­lai­nen kier­to­kir­je. Ja se on sitä suku­pol­vel­ta toi­sel­le, eikä isäl­tä pojal­le. Oikeu­tus eläk­kee­seen syn­tyy sii­tä, että on mak­sa­nut edel­li­sen suku­pol­ven eläkkeet.

    Toi­sek­si, lisään­ty­mi­nen ei tuo­ta veron­mak­sa­jia. Se että lap­sia syn­tyy on vält­tä­mä­tön ehto sil­le että tule­via veron­mak­sa­jia on, mut­ta ei mil­lään muo­toa riit­tä­vä ehto. Sii­hen tar­vi­taan kou­lu­tus­ta, infra­struk­tuu­ria, yri­tys­toi­min­taa, ter­vey­den­hoi­toa, jne. eli lyhyes­ti yhteiskunta.

    Lap­si­li­sä sinän­sä ei ole kovin kiin­nos­ta­va kysy­mys, se nyt on kui­ten­kin vain yksi meka­nis­mi mui­den jou­kos­sa mil­lä tue­taan lap­si­per­hei­tä. Olen­nais­ta on sub­ven­tion koko­nais­ta­so ja kohdentuminen.

    Kiin­nos­ta­vam­pi kysy­mys on mik­si lap­si­per­hei­tä tue­taan. Jos halu­taan edis­tää lisään­ty­mis­tä, niin tehok­kaam­pi meka­nis­mi oli­si ker­ta­kor­vaus. Kan­nus­ta­vuus­nä­kö­kul­mas­ta tämän muu­ten pitäi­si mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti olla sitä suu­rem­pi mitä suu­rem­mat tulot. Hal­vin­ta oli­si jakaa vial­li­sia ehkäisyvälineitä.

    Jos taas halu­taan tukea lap­si­per­hei­den toi­meen­tu­loa, niin kysy­mys sii­tä mik­si hyvin toi­meen­tu­le­via per­hei­tä pitäi­si tukea on kiel­tä­mät­tä aiheel­li­nen. Meil­lä on tiet­ty­jä tuki­muo­to­ja, aina­kin asu­mis­tu­ki, jos­sa ote­taan huo­mioon per­heen koko ja tulot, peri­aat­tees­sa tukia voi­si virit­tää tähän suuntaan.

    Käy­tän­nös­sä tämän voi unoh­taa, kos­ka maan tapa on että johon­kin ylei­ses­ti sur­ku­tel­ta­vaan ryh­mään vetoa­mal­la suu­rem­pi ryh­mä kerää itsel­leen etu­ja. Maa­ta­lous­tu­kea suur­si­ka­ti­loil­le ja eines­teol­li­suu­del­le perus­tel­laan pien­vil­je­li­jöi­den sur­keal­la tilan­teel­la, lap­si­li­siä kes­ki­tu­loi­sil­le ydin­per­heil­le yksin­huol­ta­jien toi­meen­tu­lo-ongel­mil­la, ruu­an ALV-alen­nus­ta ruo­an suu­rel­la osuu­del­la kan­sa­ne­lä­ke­läis­ten tulois­ta, asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­nyk­siä joil­la sub­ven­toi­daan kes­ki­luo­kan omai­suu­den arvoa ensia­sun­non osta­jien raha­pu­lal­la, jne.

    Aina löy­tyy joku ker­ta­kaik­ki­sen rep­pa­na joka sat­tuu kuu­lu­maan itsel­leen rahaa kert­tä­vän kans­sa samaan ryh­mään. Net­tiad­dik­tio, jän­ne­tu­pin­tu­leh­dus, ja ome­na­var­ta­lo ovat kau­hei­ta vai­vo­ja, vaa­din meil­le it-immei­sil­lä välit­tö­mäs­ti kun­tou­tus­lo­mia troop­pi­si­ses­sa tele­kom­mu­ni­kaa­tio­va­paas­sa ympäristössä!

    Se että toi­met ei koh­den­nu nii­hin joi­den hyväk­si nii­tä ker­ro­taan teh­tä­vän ei todel­la­kaan joh­du sii­tä ettei nii­tä osat­tai­si koh­den­taa. Niin kau­an kuin eri ryh­mät ovat suht tas­a­puo­li­ses­ti edus­tet­tu­ja poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa täs­sä ei sinän­sä ole mitään epä­tas­a­puo­lis­ta. (Tämä on myös vas­taus kysy­myk­seen mik­sei Hel­sin­gis­sä voi jär­ke­vä ihmi­nen äänes­tää keskustapuoluetta.)

    Köy­hät­kin saa­vat aina kui­ten­kin jotain, ja joku arvo sil­lä­kin on että voi­daan tees­ken­nel­lä että täs­sä sitä teh­dään mas­sii­vi­sia tulon­siir­to­ja köy­hem­mil­le. Ongel­ma on vaan sii­nä kun kes­ki­ver­to­pal­kan­saa­ja mak­saa tuhan­nen mut­kan kaut­ta itsel­leen etu­ja niin koko­nais­ve­roas­te nousee, mikä joh­taa yli­ki­rei­siin rajaveroasteisiin.

  116. Ode:“Lapsiperheet nimit­täin tuke­vat lap­set­to­mia. Koko mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me perus­tuu sii­hen, että lap­set mak­sa­vat edel­li­sen suku­pol­ven eläk­keet. Oikeas­taan elä­ke siis kuu­lui­si vain niil­le, joil­la on lap­sia. Se, että lap­set­to­mat­kin saa­vat eläk­keen, on val­ta­va tulon­siir­to lap­si­per­heil­tä lap­set­to­mil­le. Sak­sas­sa (jos­ta juu­ri kir­joi­tan) on vaka­vis­saan että lap­set­to­mil­ta perit­täi­siin eril­lis­tä eläkemaksua.”
    — Tai mitä jos lap­si­per­heet kus­tan­tai­si­vat lap­sen­sa kaik­ki menot sinä aika­na, kun tämä vie­lä on yhteis­kun­nas­sa saa­ma­puo­lel­la. Lap­su­kai­set sit­ten aika­naan hoi­tai­si­vat ja mak­sai­si­vat omien van­hem­pien­sa eläk­keet. Lap­set­to­mat voi­si­vat kerä­tä rahaa omiin elä­ke­ra­has­toi­hin­sa. Ja vero­tus ei tie­ten­kään tun­ti­si lap­si­vä­hen­nyk­siä eikä muu­ta­kaan tur­haa tukea jael­tai­si kenellekään.
    Yhdyn Eli­naan sii­nä, että lap­sia har­va tai­taa teh­dä yhteis­kun­nan tai edes omien eläk­kei­den­sä vuok­si. Kyl­lä se vau­va­kuu­me (ja vahin­got) on enem­pi itse­käs tauti.

  117. Eli­na. Et ‘kor­jan­nut’ väi­tet­tä vaan tois­tat vir­heel­lis­tä laa­jal­le, jopa viral­li­ses­ti, levin­nyt­tä harhakäsitystä.

    Kyse ei tie­ten­kään ole lei­pä­pa­las­ta vaan hii­li­hy­draa­teis­ta. Dia­bee­ti­koi­den häi­riin­ty­nyt soke­riai­neen­vaih­dun­ta ei kyke­ne käsit­te­le­mään hii­li­hy­draat­te­ja. Dia­bee­ti­kon viral­li­ses­sa saat­to­hoi­dos­sa hei­dän ruo­ka­va­lion­sa mää­rä­tään koos­tu­vak­si voit­to­puo­li­ses­ti hii­li­hy­draa­teis­ta, ja asia ‘kor­ja­taan’ sit­ten insuliinilla.

    Mai­nit­set sekä paah­to­lei­vän että rans­kan­pe­ru­nan ras­van. Sikä­li osut vahin­gos­sa oike­aan, että molem­mat — jos paah­to­lei­pä­kin on kau­pas­ta ostet­tu eikä itse lei­vot­tu — sisäl­tä­vät ihmi­sel­le hyvin hai­tal­lis­ta (tap­paa 50 000 ihmis­tä vuo­sit­tain EU:ssa: http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7613) teol­li­ses­ti val­mis­tet­tua kei­no­te­kois­ta trans­ras­vaa, jon­ka käyt­tö on kiel­let­ty aina­kin ravin­to­la­ruo­as­sa (Kali­for­nia, New York) tai jopa koko­naan (Tans­ka).

    Luon­non­ras­vat eivät sen sijaan ole ihmi­sel­le haitallisia.

    Vaik­ka­pa ruot­sa­lais­lää­kä­rei­den blo­geis­ta löy­tyy tie­det­tä ensi alkuun (http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/?anchor=lista_p%C3%A5_vetenskapliga_studier sekä http://www.kostdoktorn.se/?page_id=31).

  118. Kak­kos­tyy­pin dia­be­tes­ta hoi­de­taan usein pel­käl­lä ruo­ka­va­liol­la. Tämän aikus­tyy­pin dia­be­tek­sen olles­sa kysees­sä eli­mis­tö kyl­lä pys­tyy käsit­te­le­mään hii­li­hy­draat­te­ja, mut­ta diee­tis­sä suo­si­taan pit­kä­ket­jui­sia hii­la­rei­ta eli esim. ruis­ta. Näin dia­be­tes ei vält­tä­mät­tä ete­ne eikä eli­mis­tön tilaa kor­jail­la insuliinilla. 

    http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/ruokvali/rvalio22.htm

    Sekoit­ta­net ykkös­tyy­pin dia­be­tek­seen? Sii­nä­hän insu­lii­nia pitää lisä­tä kehoon ulko­puo­lel­ta välit­tö­mäs­ti tau­din puh­jet­tua. Tämä­hän sai­raus iskee usein jo lap­siin ja ris­ki­te­ki­jöi­tä ei tie­de­tä. Suo­mes­sa ykkös­tyy­pin dia­be­tes on ylei­sin­tä maailmassa. 

    Alun perin ei edes muu­ten ollut kyse dia­bee­ti­kon ruo­ka­va­lios­ta, vaan ris­ki­te­ki­jöi­den ehkäi­sys­tä. Meta­bo­li­aan suo­si­tel­laan koko­jy­vä­vil­jo­ja. Sii­tä kirjoitin. 

    Tääl­lä vai­vaa se, ettei väli­te­tä lukea toi­sen kom­ment­te­ja huo­lel­la enkä väi­tä että itse oli­sin sii­tä syn­nis­tä vapaa… Mis­sään koh­den en anta­nut ravin­to­suo­si­tuk­sia dia­be­tek­sen hoitoon. 

    Mikä­li nyt mie­les­tä­si esim. dia­bee­tik­ko­yh­dis­tys ja lää­kä­ri­liit­to levit­tää vää­rää tie­toa, on paras ottaa sin­ne yhteyt­tä eikä kitis­tä epä­mää­räi­sil­lä ex-kan­san­edus­ta­jien blo­geil­la. Sehän on skan­daa­li­mais­ta, että kym­me­net tuhan­net dia­bee­ti­kot saa­vat vää­rät ohjeet sai­rau­ten­sa hoitoon.

  119. En uskal­tai­si nyt toi­tot­taa totuu­te­na tuo­ta “luon­nol­li­set ras­vat ovat ter­veel­li­siä”. Mai­to­ras­vo­jen ja lihan ras­van osal­ta kyl­lä vie­lä val­tao­sin ollaan sitä miel­tä, että ne edis­tä­vät sydän- ja verisuonitauteja. 

    Täs­tä on kyl­lä jat­ku­vaa käden­vään­töä ja tut­ki­mus­ta puk­kaa…, tie­dän kyllä.

  120. Hii­li­hy­draat­ti­ket­jun pituus ei vali­tet­ta­vas­ti rat­kai­se vai­ku­tus­ta veren­so­ke­riin. Esim taval­li­nen kau­pal­li­nen ruis­lei­pä tai näk­ki­lei­pä on jopa val­kois­ta pöy­tä­so­ke­ria pahem­pi veren­so­ke­rin nos­ta­ja. Tätä vain ei saa sanoa ääneen.

    Vää­rää tie­toa siis todel­la­kin levi­te­tään ja pahen­ne­taan ongel­maa, joka kos­kee jo puol­ta mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Kak­kos­dia­be­tek­sen hoi­to vie lei­jo­nan­osan ter­vey­den­huol­lon menois­ta, ja niil­lä rahoil­la on otta­jan­sa. Raa­kaa bis­nes­tä ihmis­ten ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la siis, kun vaih­toeh­to­na oli­si ilmai­nen ja teho­kas hoi­to “van­han­ai­kai­seen” tapaan hii­li­hy­draat­te­ja rajoit­ta­val­la ruoavaliolla.

  121. Eli­na, en todel­la­kaan sekoi­ta dia­be­tes­tyyp­pe­jä. Myös kak­ko­ses­sa voi­daan jou­tua insu­lii­ni­lää­ki­tyk­seen, jos tau­ti äityy pahak­si. Nuo kak­si oirei­den perus­teel­la samal­la nimel­lä nimet­tyä tau­tia eivät ole sama tau­ti lain­kaan. Otit sinä dia­be­tek­sen puheek­si sen kan­nan­ot­to­si yhtey­des­sä, että alv-poli­tii­kal­la pitäi­si ihmi­siä ohja­ta ter­veel­li­sem­pään ravintoon.

    Etablis­se­men­tin käsi­tyk­siä vas­taan soti­vat kan­nan­ot­to­ni eivät tar­koi­ta etten tie­täi­si ja tun­ti­si etablis­se­men­tin käsi­tyk­siä. Olen aivan taa­tus­ti tie­toi­nen kai­kis­ta viral­li­sis­ta ravit­se­mus­suo­si­tuk­sis­ta; yleis­ten kan­san­va­lis­tus­leh­dy­käis­ten ja mui­den valis­tus­kir­joi­tus­ten lisäk­si (joi­ta minul­le link­kaat) olen kah­lan­nut hyvän jou­kon ravit­se­mus­tut­ki­muk­sia ja muu­ta kirjallisuutta. 

    Hyvä että olet tie­toi­nen sii­tä, että ravit­se­muk­ses­ta käy­dään käden­vään­töä. Ruot­sis­sa on käyn­nis­sä kai­kis­sa päi­vä­leh­dis­sä notee­rat­tu ravit­se­mus­so­ta, johon osal­lis­tu­vat kaik­ki ylim­piä viran­omai­sia ja pro­fes­so­ri­asian­tun­ti­joi­ta myö­ten. Viral­li­set tahot ovat alka­neet hiu­kan antaa perik­si. Suo­mes­sa ollaan hipi­hil­jaa, ei edes uuti­sia julkaista. 

    Esi­mer­kik­si otet­ta­koon vähem­män into­hi­mo­ja herät­tä­vä tek­not­rans­ras­va­ky­sy­mys, jos­ta ollaan aika yhtä miel­tä, olet­tai­sin. Tai siis rah­vas on, me olem­me. Suo­men viran­omais­ten trans­ras­va­lausun­not ovat jär­kyt­tä­viä: “Suo­mes­sa ei levi­te­mar­ga­rii­neis­sa saa käyt­tää teol­li­sia trans­ras­vo­ja, ja sik­si suo­ma­lai­nen ei saa kei­not­rans­ras­vaa ravin­nos­saan. Sik­si asia ei ole ongel­ma Suo­mes­sa.” Mis­sä todel­li­suu­des­sa nämä ravit­se­mus­asian­tun­ti­jat oikein elä­vät? Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta syö puo­li­val­mii­ta ruo­ka­val­mis­tei­ta, einek­siä, kau­pas­ta ostet­tu­ja lei­von­nai­sia ja kek­se­jä, val­mis­rans­kan­pe­ru­noi­ta, jää­te­löä, ravin­to­la­ruo­kaa — toi­sin sanoen kai­kes­sa mitä he syö­vät on teol­lis­ta trans­ras­vaa. Vain sii­nä lei­väl­le sipais­ta­vas­sa mar­ga­rii­nis­sa ei ole. Suo­ma­lai­nen suo­ras­taan etsii kau­pan pakas­teal­taas­ta kas­vi­ras­va­jää­te­löä, kos­ka hänel­le on valeh­del­tu että se on ter­veel­lis­tä. Trans­ras­va­ton­ta jää­te­löä en ole löy­tä­nyt kuin kah­ta sika­kal­lis­ta merk­kiä, joi­ta ei moni kaup­pa myy.

    Eli­na, olet aivan oikeas­sa sii­nä, että on skan­daa­li­mais­ta, että kym­me­net tuhan­net dia­bee­ti­kot saa­vat vää­rät ohjeet sai­rau­ten­sa hoi­toon. Se on rikollista.

  122. Dia­bee­ti­koi­den ravin­to­suo­si­tus on laa­ja­mit­tai­nen rikos. Se on mer­kit­tä­vä uhka koko ter­vey­den­hoi­dol­le ja jopa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­le. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kysy­mys on aivan tois­ta luok­kaa kuin lapsilisät.

  123. Jou­ni,

    Lap­si­li­sä mak­se­taan lähi­huol­ta­jal­le. Kah­den samas­sa talou­des­sa asu­van van­hem­man per­hees­sä äidil­le tai isäl­le tai yhtei­sel­le tilil­le. 15-vuo­tias voi myös itse nos­taa lap­si­li­sän­sä, mikä­li tähän on van­hem­pien suostumus. 

    Mis­tä olet saa­nut pää­hä­si, että suku­puo­len mukaan..?

  124. Mikä­li minä koki­sin jon­kun asian ehdot­to­man yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä­nä ja suo­ras­taan (Mir­kan sanoin) rikol­li­se­na niin teki­sin jotain muu­ta kuin not­kui­sin vaah­toa­mas­sa sii­tä jon­nin jou­ta­vil­la nettipalstoilla. 

    Anna-Lii­sa,

    Uskon kyl­lä hyvin, ettei sinul­le tar­vit­se opet­taa ykkös- ja kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen eroa. Kuten ei minul­le­kaan, mikä on hiilihydraatti. 

    En myös­kään miten­kään “vahin­gos­sa” osu­nut paah­to­lei­pä ja rans­kis ‑kom­men­tis­sa­ni oike­aan, kos­ka en miten­kään ollut aiko­muk­ses­sa­kaan ottaa kan­taa ras­vo­jen laatuun. 

    Ajat­te­lin vain tätä alku­pe­räis­tä kes­kus­te­lu­nai­het­ta jos­sain ket­jun puo­les­sa välis­sä: Ovat­ko köy­hät liha­via köy­hyyt­tään vai tie­tä­mät­tö­myyt­tään. Jos otan Itik­ses­tä satun­nai­ses­ti sata käy­tä­vän tal­laa­jaa syy­niin ja kysyn onko pakas­te­rans­kan­pe­ru­nois­sa vai paah­to­lei­väs­sä enem­män ras­vaa, niin veik­kaan että tulos on sitä mitä tekin veikkaatte. 

    Aina tie­tys­ti voi olla joku äly­pää muka­na, joka hif­faa ettei tuol­lais­ta kysyt­täi­si, ellei se oli­si se epä­us­kot­ta­va vaih­toeh­to. Kyse­ly­tut­ki­mus­ten teki­jät unoh­ta­vat muu­ten usein tämän…

  125. Eli­na, otan mie­lel­lä­ni vas­taan ideoi­ta, mitä muu­ta voin teh­dä kuin mete­löi­dä jon­nin­jou­ta­vil­la net­ti­pals­toil­la. Ilok­se­ni huo­ma­sin, että Ant­ti Heik­ki­län kir­joit­ta­ma kir­ja dia­be­tek­sen ravit­se­mus­hoi­dos­ta on pääs­syt Akateemisen/Stockmannin kan­ta-asia­kas­tar­jouk­seen. Hänen pole­mi­soi­va kir­joi­tus­tyy­lin­sä jakaa mie­li­pi­tei­tä, mut­ta asiat sii­nä lie­ne­vät suun­nil­leen oikein ja yleis­ta­jui­ses­sa muodossa. 

    Ole­tan, että köy­hät ovat liha­via sekä köy­hyyt­tään että tie­tä­mät­tö­myyt­tään. Juu­ri sik­si ter­veel­li­sim­pien elin­tar­vik­kei­den täs­mä­ve­roa­le edis­täi­si kan­san­ter­veyt­tä jatoi­si sääs­töä terveydenhoitokustannuksissa.

    Tpyy­luo­mal­le: Kas­vus­ta huo­li­mat­ta vihan­nes­ten kulu­tus on edel­leen täy­sin riit­tä­mä­tön­tä ja län­ti­sen Euroo­pan alhaisimpia.

  126. Eipä kai täs­sä sen kum­mem­pia ideoi­ta tar­vi­ta kuin tut­ki­ja­ver­kos­to­jen luo­mi­nen ja nor­maa­li tie­teel­li­nen käy­tän­tö: yhteyk­siä saman­mie­lis­ten tut­ki­joi­den kes­ken ja apu­ra­ho­jen haku, tut­ki­mus, artik­ke­lei­den jul­kai­su ja siten vai­kut­ta­mi­nen päät­tä­jiin. Nämä on kek­sit­ty jo ennen minua. 

    Toki hyvä kei­no on myös kir­joi­tel­la näky­vil­lä foo­ru­meil­la kipe­riä kom­ment­te­ja, mut­ta jos nyt OIKEASTI halu­aa vai­kut­taa asioi­hin, niin se ei riitä. 

    Kyl­lä viral­li­nen kou­lu­lää­ke­tie­de muut­taa kan­to­jaan, kun vain tar­peek­si vakuut­ta­vaa evi­dens­siä löy­tyy. Niin kau­an kuin ei kan­sain­vä­lis­tä tie­deyh­tei­söä tyy­dyt­tä­vää näyt­töä ole, on var­mem­paa pitäy­tyä val­lat­se­val­la kan­nal­la ja nou­dat­taa sen mukai­sa käytäntöjä. 

    Tämä ei tar­koi­ta, että sen het­ken tie­to oli­si vält­tä­mät­tä oikea. Se voi olla tule­vai­suu­den “oikea” tie­to. Sitä vain emme vie­lä voi tietää. 

    Jos halu­aa olla edel­lä­kä­vi­jä, voi tutus­tua uusiin teo­rioi­hin. Täs­sä yksi esi­merk­ki: indigolapset: 

    http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/indigolapset.htm

    Mir­ka kertoo: 

    Ilok­se­ni huo­ma­sin, että Ant­ti Heik­ki­län kir­joit­ta­ma kir­ja dia­be­tek­sen ravit­se­mus­hoi­dos­ta on pääs­syt Akateemisen/Stockmannin kanta-asiakastarjoukseen.”

    Heh, ilmei­ses­ti kukaan ei osta­nut sitä normaalihinnalla.… 

    Tai sit­ten Stock­mann myy van­hen­tu­nut­ta tava­raa taat­tuun tyyliinsä.

  127. Mai­nit­tu kir­ja on kyl­lä­kin tuo­re, en ole edes näh­nyt sitä vie­lä. Olet­ta­muk­se­ni perus­tu­vat aiem­min kirjoittamaansa.

  128. Eli­na, hii­li­hy­draa­tit ovat ravit­se­mus­kes­kus­te­lui­den kuu­ma peru­na (pun inten­ded) maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Ei ole kyse uudes­ta asias­ta. Tois­ta­sa­taa vuot­ta sit­ten teh­dyt havain­not (http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Banting ) ovat alka­neet saa­da tie­teel­lis­tä todis­tus­poh­jaa, jos­ta syys­tä niis­tä on lei­mah­ta­nut ravit­se­muk­ses­ta kiin­nos­tu­nei­den sekä asian­tun­ti­ja-ammat­ti­lais­ten että maal­li­koi­den kes­kuu­des­sa suu­ri väit­te­ly — muu­al­la kuin Suo­mes­sa, jos­sa väit­te­lyä käy­dään lähin­nä jon­nin­jou­ta­vil­la net­ti­foo­ru­meil­la. Etablis­se­ment­ti eli viral­lis­ta­hot pitä­vät kyn­sin ham­pain kiin­ni van­has­ta litur­gias­ta, joka ei kui­ten­kaan lepää niin van­kal­la tie­teel­li­sel­lä poh­jal­la kuin on luul­tu — ilmei­ses­ti myös etablis­se­ment­ti itse on luul­lut, se myön­net­tä­köön. Eri­tyi­ses­ti lai­tos­ruo­kaa var­ten laa­di­tut viral­li­set ravit­se­mus­suo­si­tuk­set on teh­ty hal­vim­man mukaan, jos­ta syys­tä vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa nii­den poh­jal­ta on nous­sut koko­nai­nen asian­tun­ti­ja­ta­ho­ja rahoit­ta­nut ja rahoit­ta­va teol­li­suu­de­na­la (esim. murot). Jokai­nen voi kuvi­tel­la, miten help­poa täl­lai­sen litur­gian kumoa­mi­nen on, jos­sa on talou­del­li­sia int­res­se­jä takana.

    GK-ruo­kien (ensin vain GI-) saa­ma tun­nus­tus ravit­se­musam­mat­ti­lais­ten­kin kes­kuu­des­sa on merk­ki sii­tä, että pien­tä lii­kah­dus­ta on tapah­tu­nut (GK = gly­kee­mi­nen kuor­ma, engl. GL, glyce­mic load; GI = gly­kee­mi­nen indeksi).

    Kun on ana­ly­soi­tu nii­tä tut­ki­muk­sia, joi­ta esi­te­tään län­si­mais­ten ravit­se­mus­oh­jei­den perus­tak­si, on havait­tu, että nii­den tul­kin­nat ovat olleet kysee­na­lai­sia. Eri­tyi­ses­ti olen seu­ran­nut Ruot­sis­sa käy­tä­vää debat­tia, kos­ka ruot­sa­lai­nen elä­män­muo­to on lähel­lä suo­ma­lais­ta. Sil­tä varal­ta että asia kiin­nos­taa mui­ta­kin, annan lin­kin koos­tee­seen lää­kä­ri Andreas Een­feld­tin ja Karo­lins­ka Ins­ti­tu­te­tin pediat­rii­kan pro­fes­so­ri Clau­de Marcusin välil­lä myös Läkar­tid­nin­ge­nis­sä eli Ruot­sin lää­kä­ri­leh­des­sä käy­dys­tä väit­te­lys­tä: http://www.kostdoktorn.se/?p=619 (tuo blo­gi­kir­joi­tus on luon­nol­li­ses­ti Kost­dok­to­rin eli Een­feld­tin oman kan­nan värit­tä­mä, mut­ta väit­te­lyn vii­me­ai­kai­set kään­teet sii­tä kyl­lä näkee). Een­feldt on tivan­nut Marcusil­ta näyt­töä vähä­ras­vai­sen ja run­sas­hii­li­hy­draat­ti­sen ruo­ka­va­lion perus­tak­si. Kuten aikai­sem­min kir­joi­tin, väit­te­lys­sä ovat Ruot­sis­sa olleet muka­na maan kor­keim­mat tahot lää­kin­tö­hal­li­tus­ta myö­ten. Tai no, lää­kin­tö­hal­li­tus ei tie­ten­kään ole väi­tel­lyt, mut­ta anta­nut vuo­si­kausien tut­kin­nan jäl­keen vapaut­ta­via lausun­to­ja vähä­hii­li­hy­draat­ti­sia ravin­to­suo­si­tuk­sia yli­pai­noi­sil­le dia­be­tes­po­ti­lail­leen anta­neil­le lää­kä­reil­le, jois­ta ravit­se­mus­te­ra­peu­tit ovat teh­neet kan­te­lu­ja, tun­ne­tuim­pa­na tapauk­se­na nju­run­da­lais­lää­kä­ri Anni­ka Dahlqvist.

    Jos­pa edes dia­bee­tik­ko­jen ruo­ka­va­lio­suo­si­tuk­set saa­tai­siin järjellisemmiksi!

    Täs­sä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa esiin nous­see­seen tee­maan pala­tak­se­ni: ennen kuin ravit­se­mus­suo­si­tus­väit­te­ly on käy­ty lop­puun ja notee­rat­tu myös Suo­mes­sa, ei pitäi­si ruve­ta veroil­la tuke­maan viral­lis­ter­veel­li­siä ruoka-aineita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.