Rajakustannukset, hintamekanismi, voimavarojen allokointi ja hintadifferointi

Kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa opetet­ti­in ainakin ennen, että markki­namekanis­mi ohjaa voimavaro­jen käyt­töä oikein, kun tas­apain­oti­las­sa tuot­teen hin­ta vas­taa sen valmis­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Tämä tun­tui jo sil­loin vähän arve­lut­taval­ta, sil­lä jos tuotan­tokus­tan­nuk­set jae­taan kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in, pelkil­lä muut­tuvil­la kus­tan­nuk­sil­la myyvä yri­tys menee konkurssi­in. Teo­ria pelastet­ti­in olet­ta­mal­la, että läh­estyt­täessä kap­a­siteetin ylära­jaa, muut­tuvat kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta. Oppikir­jois­sa mainit­ti­in myös rautati­et toim­intana, jos­sa kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us on niin suuri, että oikea hin­noit­telu mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan johtaa –  ja sen tuleekin johtaa – toimin­nan tappiollisuuteen.

 Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa tör­mätään yhä use­am­min tilanteeseen, jos­sa valmis­tuk­ses­ta aiheutuu oikeas­t­aan van kiin­teistä kus­tan­nuk­sia ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat nol­la. Jos tuote­taan kallis tele­vi­sio-ohjel­ma, sen kus­tan­nusten kannal­ta on yhden­tekevää, kuin­ka moni sitä kat­soo. Sik­si olisi jär­jetön­tä hin­noitel­la osa kat­so­jista ulos korkeal­la hin­nal­la. Sik­si radio- ja tele­vi­sio aloit­ti­vat Euroopas­sa mak­sut­tom­i­na yleis­ra­dioina. (Kat­somi­nen on mar­gin­aal­i­hin­nan kannal­ta mak­su­ton­ta lupa­mak­sus­ta huoli­mat­ta, kos­ka lupa­mak­su pitää mak­saa, vaik­ka ei kat­soisi) Jat­ka lukemista “Rajakus­tan­nuk­set, hin­tamekanis­mi, voimavaro­jen allokoin­ti ja hintadifferointi”

Kamerat ja hintadifferointi

Ostin itsel­leni parem­man kam­er­an, kos­ka val­oku­vaus on van­ha into­hi­moni ja kos­ka olen hul­laan­tunut niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta digiku­vaus suo kuvien trim­maamiseen. Omi­naisu­us, jon­ka kam­er­aani halusin, on 14 bit­ti­nen A/D‑muunnin. Tämä tarkoit­taa, että pik­se­lei­den tuot­ta­ma infor­maa­tio muute­taan dig­i­taalisek­si 14 bitin tarkku­udel­la (16 000 eri kirkkaus­vai­h­toe­htoa) kun kar­va­hat­tumalleis­sa on yleen­sä 8 bitin muun­nin (256 eri vai­h­toe­htoa). Noil­la ylimääräisil­lä biteil­lä ei tee mitään, ellei kuvia käsit­tele mitenkään, sil­lä mikään näyt­tö ei toista sävyjä noin tarkasti. Ylimääräiset bitit ovat tarpeen, jos kuvan sävyjä halu­aa raw-kuvien ”kehi­tyk­sessä” muut­taa. Voin lyhyen koke­muk­sen perus­teel­la vaku­ut­taa, että omi­naisu­us on ihana.

On selvää, että parem­mas­ta kam­eras­ta joutuu mak­samaan enem­män, mut­ta tuo yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkut­tomasti. Epäilen, ettei sen valmis­t­a­mi­nen mak­sa olen­nais­es­ti enem­pää kuin kahdek­san bit­tisen, mut­ta kam­er­aan tulee yli ton­ni hin­taa enem­män. Jat­ka lukemista “Kam­er­at ja hintadifferointi”

Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirk­ka-Liisa Antti­la vaatii jo ensi vuo­den bud­jet­ti­in rahaa maid­on­tuotan­non tukemisek­si, kos­ka maid­on yli­tuotan­to Euroopas­sa ja maail­mas­sa on ajanut maitoti­lat kan­nat­tavu­uskri­isi­in. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitoti­laa kohden – tilan koos­ta riip­pumat­ta(!). Suomes­sa maitotilo­ja on 12 000, joten Antti­la on pyytämässä 180 miljoon­aa euroa. SATA-komite­as­sa me yritämme tor­jua köy­hyyt­tä, mut­ta ei mei­dän käytet­tävis­sämme ole tuol­laisia raha­sum­mia. Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on halpaa.

Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?

Euroopan maid­on­tuotan­non tukea on perustel­tu sil­lä, että maanosa on ker­takaikkises­ti huono paik­ka tuot­taa maitoa, kos­ka maail­mas­sa on niin paljon parem­min maid­on­tuotan­toon sovel­tuvia aluei­ta. Täl­lä argu­men­til­la voisi joku toinen perustel­la myös maid­on­tuotan­non vähen­tämistä Euroopas­sa. Tuore­maitoa ei pidä kul­jet­taa maanosas­ta toiseen, mut­ta juus­to­ja ja maito­jauhet­ta kyl­lä siinä mis­sä pape­ri­akin. Se aut­taisi kehi­tys­mai­ta paljon parem­min kuin viralli­nen kehitysapu.

Outlookin korjaaminen?

Mikrosoft out­looki­ni on men­nyt epäkun­toon, ja sen takana almanakkani. Vält­tyäk­seni liial­ta vapaa-ajal­ta, se pitäisi jotenkin saa­da toim­i­maan. Ohjel­maa käyn­nis­tet­täessä tulee virheil­moi­tus “Out­lookia ei voi ava­ta. Out­look-ikku­nan avaami­nen ei onnistu”

Tietääkö joku, miten tämä korjataan?

============================

Sain oma­l­ta osaltani asian kor­jatuk­si vel­jeni avul­la. Ongel­ma on sähkö­postiprofi­ilis­sa. Google näyt­tää lähet­tävän epä­toivisia out­lookin käyt­täjiä blogilleni tasaise­na vir­tana. Muil­lakin on siis sama ongel­ma; ter­veisiä vain Microsoft­in väelle!  Panen tähän nim­imerk­ki Tomin kor­jau­so­hjeen, kos­ka se kuulem­ma toimii:

Ongel­ma kor­jaan­tui kuitenkin sil­lä, että tein var­muusko­pi­on .PST-tiedos­tos­ta. Poistin Ohjaus­pa­neel­in MAIL-valin­noista sähkö­postiprofi­ilin ja loin uuden eri nimel­lä.
Tämän jäl­keen toin viestit takaisin tyhjään Out­looki­in varmuuskopiosta.

Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa

Kiin­teistöli­it­to on keksinyt, että kun­tien ener­gialaitosten voitot ovat piilovero­ja.  Voisi­vat ollakin, jos ener­gian hin­ta on kallis eikä kulut­ta­jal­la ole muu­ta vai­h­toe­htoa. En tunne muiden kun­tien tilan­net­ta, mut­ta tarkastel­laan­pa vähän Helsinkiä

Helsin­gin ener­gia tuot­taa voit­toa ja korkoa pääo­ma­lle (jok­seenkin sama asia) noin 300 miljoon­aa euroa vuodessa. Ilman sitä Helsin­gin kun­nal­lisvero olisi liki 20 pros­ent­tia. Kiin­teistöli­iton mukaan olisi parem­pi jakaa ener­giaa hal­val­la ja nos­taa kun­nal­lisveroa. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöli­it­to vaatii peit­el­tyä osingonjakoa”

Missä on Helsingin heinäkuun kulttuuritarjonta?

Olin vuosi sit­ten Pra­has­sa. Tur­is­teille oli tar­jol­la jos jonkin­laista kult­tuu­ri­o­hjel­maa yhden hen­gen kitarakon­sertista val­oil­la leikkivään mus­taan teat­teri­in. Lip­pu­jen hin­nat vaikut­ti­vat sel­l­aisil­ta, ettei yhteiskun­nan tukea tarvit­tu kuin korkein­taan tilo­jen ylläpi­don osalta.

Helsin­gin Sanomien minne men­nä tänään pal­stal­la ei ole juuri mitään. Yksi ilmaiskon­sert­ti Temp­pelin­aukion kirkos­sa ja urku­vi­ikko­jen ohjelmaa.

Mik­si teat­ter­i­tar­jon­ta on palkkaa kesäteat­te­ria automatkan päässä tur­istin tavoit­ta­mat­tomis­sa? Suomenkielistä teat­te­ria ei tur­is­teille oikein kan­na­ta esit­tää, mut­ta suo­ma­lainen mod­erni tanssi esimerkik­si olisi kan­sain­välistä huip­puta­soa. Ja onhan tääl­lä lois­tavia muusikoita.

Sen ver­ran paljon tur­is­te­ja Helsin­gin keskus­tas­sa pyörää, että pienet teat­teri- tanssi- ja muusikko­ryh­mät voisi­vat hyvinkin tien­ata juus­toa leivän päälle heitä viihdyttämällä.

Lokin moraali

Kat­selin mökki­ran­nas­sa lokke­ja. Kun yksi niistä onnis­tui nap­pa­maan mer­estä kalan, muut hyökkä­sivät paikalle ja yrit­tivät anas­taa saali­in urhean kalas­ta­jan suusta.

Mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evoluu­tio on kokeil­lut tätäkin, mut­ta kan­ta on rom­ah­tanut ylikalas­tuk­sen vuoksi.

Ihmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sessä kult­tuurievoluu­tio on ajanut lokin moraalin ohi. Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimi­vat. Jat­ka lukemista “Lokin moraali”

Sosiaaliturvan rakenne globalisaation oloissa

Hyv­in­voin­ti­val­tio perus­tuu ajatuk­seen, että ihmi­nen on yleen­sä net­tosaa­ja lapse­na (koulu­tus, lap­sil­isä), net­tomak­sa­ja työikäisenä ja taas net­tosaa­ja eläkeiässä. Tämä malli toimii vähän huonos­ti, jos ottaa ilmaisen koulu­tuk­sen Suomes­ta, muut­taa töi­hin jon­nekin mata­lan vero­tuk­sen maa­han ja palaa Suomeen siinä vai­heessa, kun van­hainko­ti­ai­ka alkaa odottaa.

Kun Suo­mi liit­tyi EU:hun, muu­timme kansaneläk­keen sään­töjä niin, että sitä pitää ansai­ta Suomes­sa asumal­la. Täl­lä halut­ti­in estää se, että muual­la Euroopas­ta muutet­taisi­in laa­jamit­tais­es­ti Suomeen van­hu­u­den­päiviä viet­tämään. Kansaneläke piene­nee samas­ta syys­tä myös siltä, joka työsken­telee pitkään ulko­mail­la, mut­ta tämän käytän­nön merk­i­tys on pienem­pi, kos­ka ulko­mail­la työsken­telystä tulee taval­lis­es­ti ansioeläket­tä, joka leikkaisi kansaneläk­keen pois muutenkin. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­van rakenne glob­al­isaa­tion oloissa”

Egyptiläismummo ja 50 000 babushkaa

Helsin­gin Sanomat on nos­tanut kiitet­tävän ison metelin egyp­tiläisen isoäidin karkot­tamis­es­ta Suomes­ta Egyp­ti­in, jos­sa täl­lä ei ole yhtään omaista pitämässä hänestä huol­ta. Vira­nomaiset ovat tässä asi­as­sa väärässä, sil­lä kyseis­es­tä tapauk­ses­ta on mah­dol­lista tehdä päätös niin, ettei siitä muo­dos­tu ennakko­ta­paus­ta liit­tää kaik­ki iso­van­hem­mat ydin­per­heen käsitteeseen.

Vira­nomais­ten huoli ei silti ole aihee­ton siitä, mitä tapah­tuu, jos teemme peri­aatepäätök­sen iso­van­hempi­en oikeud­es­ta seu­ra­ta las­ten­sa ja las­ten­las­ten­sa perässä Suomeen. Määräl­lis­es­ti suurin ongel­ma liit­tyy venäläisi­in ja viro­laisi­in. Pelot­telu 50 000 venäläisen mum­mon tul­val­la on liioitel­tua, mut­ta kymme­nessä tuhan­nes­sakin olisi van­hus­ten­hoidol­la tekemistä. Jat­ka lukemista “Egyp­tiläis­mum­mo ja 50 000 babushkaa”

Helsinki 11.7.2009

Olen lisäil­lyt aiem­pi­in artikkelei­hin kuvia. 

Pääsin matkaan yhdek­sän mais­sa. Edessä oli sadan kilo­metrin­taival Tallinnaan. Otin tähtäimeeni klo 17:n lau­tan. Mat­ka meni kuitenkin tyy­nessä säässä niin jou­tu­isas­ti, että aiensin tavoitet­ta kahdel­la tun­nil­la. Kah­den mais­sa kaarsin Tallinnan sata­maan vain havaitak­seni, että kel­lo 15:n laut­ta oli peru­utet­tu. Hukkaan meni sekin hikoilu! Mut­ta min­un ikäni ja kun­toni puoles­ta ja rep­pu selässä matkanopeus taukoi­neen oli ihan hyvä.

Söin lounaan van­has­sa kaupungis­sa suo­ma­laisen yri­tysjo­hta­jan kanssa, joka oli palaa­mas­sa liikematkalta.

Matkaa tuli seit­semän vuorokau­den aikana 883 kilo­metriä, pääosin myötä­tu­u­lessa(!) Jat­ka lukemista “Helsin­ki 11.7.2009”