Hyviä ja huonoja ratkaisuja

kir­jail­i­joiden tulo­jen tur­vaamiseen on ole­mas­sa paljon hyviä ja huono­ja ratkaisu­ja. Yksikään hyvä ratkaisu ei sisäl­lä avoimen kau­pal­lisen jakamisen lail­lis­tamista, kos­ka sil­loin kukaan ei mak­sa tek­i­jöille mitään. On aivan eri asia, että voi salais­es­ta paikas­ta jakaa lait­to­mia kopi­oi­ta kuin että voi main­os­taa tätä julkises­ti lehdessä.

Huono, mut­ta toden­näköi­nen ratkaisu on se, että toim­i­taan kuten tasku­varkaiden osalta muinaises­sa Lon­toos­sa. Tasku­varkauk­sia ei voitu mitenkään estää, mut­ta niiden määrää hillit­ti­in hirt­tämäl­lä sään­nöl­lisin välein joku tasku­varas varoituk­sek­si muille. Kos­ka laiton lau­taus tai ladat­tavak­si asen­t­a­mi­nen on toisaal­ta nau­ret­ta­van help­po jäljit­tää, käräytetään yksi sat­un­nais­es­ti valit­tu ja tuho­taan hänen lop­puelämän­sä jät­tiko­r­vauksin ja tehdään jokaises­ta tapauk­ses­ta näyt­tävä uuti­nen. Tätähän näytetään Yhdys­val­lois­sa jo sovellettavan.

Hyvä ratkaisu on se, että lataus tehdään lail­lisek­si kaikille niille, jot­ka mak­sa­vat jonkin kohtu­ullisen sum­man. Spo­ti­fy­il­la se näyt­täisi ole­van 10 euroa kuus­sa. Tämä riit­täisi myös kaiken kir­jal­lisu­u­den rahoit­tamiseen. Jos mak­su on riit­tävän mata­la, moni mak­saa sen mielu­um­min kuin ottaa riskin tästä negati­ivis­es­ta lot­toar­von­nas­ta. Tämä ei kuitenkaan toi­mi, jos ilmainen lataami­nen laillistetaan.

Mitä use­ampi val­it­see lail­lisen tien, sitä helpom­pi lait­toman tien kulk­i­jat on narauttaa.

Meil­lä on myös pakolli­nen tele­vi­si­olu­pa kaikille, joil­la on tele­vi­sio. Samal­la logi­ikalla voi tul­la pakolli­nen lataus­mak­su kaikille, joil­la on net­tiy­hteys. Se ei ole hyvä ratkaisu, mut­ta kuu­luu mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in. Tämä tietysti mah­dol­lis­taa kaiken ilmaisen lataamisen. Mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in kuu­luu myös, että lataus­mak­su on vapaae­htoinen ja vira­nomaiset keräävät rek­isterin kaik­ista, jot­ka eivät ole sitä mak­sa­neet ja valvo­vat vain näi­den net­tili­iken­net­tä. Näin menetel­lään tele­vi­si­olupi­en kohdal­la. Tele­vi­si­olu­van tarkas­ta­jaa ei tule, jos mak­su on maksettu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaik­ki asi­at menivät esi­tyk­sen mukaan yksimielis­es­ti pait­si, että

- Bus­sikaisto­jen muut­tamis­es­ta kokoaikaises­ti äänestet­ti­in äänin 7–2. Vas­tae­hdo­tuk­se­na oli kokoomuk­sen Eli­na Palm­rooth-Leinon esi­tys, että ne oli­si­vat voimas­sa ma-pe 6–20 ja la 9–20. Samas­sa yhtey­dessä sovit­ti­in, että kysymys mah­dol­lisu­ud­es­ta sal­lia moot­toripyörät bus­sikaistoil­la (mopoil­la tämä oikeus jo on, jos kaista on kadun oike­as­sa laidas­sa) esitel­lään laukun­nalle erikseen.

- Minä pyysin Pis­ararataa koske­van pon­si­vas­tauk­sen pöydälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.8.2009

Tokoin­ran­nan kaava

Jo rak­en­teil­la ole­va kahvi­la merk­itään kaavaan samoin kuin huvi­latelt­ta, joka saa olla paikallaan 1,k kk/vuosi

Tilan vuokraami­nen KSV:lle linja-autoasemalta. 

Tilas­ta on kaupunkisu­un­nit­telijoil­la pulaa, mut­ta aika keskeiselle paikalle laite­taan virastoja. 

Kaava­muu­tos Latokar­tanos­sa Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.8.2009”

Välitilinpäätös tekijänoikeuskeskustelusta

Min­ul­la ei ole mitään tietoa, mitä piraat­tipuolueek­si itseään kut­su­va joukko maail­mas­ta miet­tii, vaan yritin pro­voka­torisel­la postauk­sel­lani selvit­tää, mitä oikein tah­to­vat ne, jot­ka eivät hyväksy tek­i­jänoikeuk­sia esimerkik­si kirjailijoille.Piraarttipuolueeksi itseään kut­suvil­la tun­tui ole­van paljon maltil­lisem­pia mielip­iteitä kuin muil­la. Onko puolueel­la väärä nimi?

 Musi­ik­ki on asia erik­seen. Tieteel­liset julka­isut, joiden syn­tyä yliopis­to­laitos on rahoit­tanut, ovat asia erik­seen. Oppikir­jat ovat myös asia erik­seen. Niihin ehdotan aivan toisen­laista ansait­semis­mall­ia, kun­han muil­ta kiireiltäni ehdin kir­joit­ta­maan. Tilatut kir­jat, kuten pitäjän his­to­ri­at, ovat asia erik­seen. Seu­raa­va tek­sti kos­kee kaunokir­jal­lisu­ut­ta ja sel­l­aista tietokir­jal­lisu­ut­ta, jota mikään tilaa­jata­ho ei rahoita.

Seu­raa­van­laisia mielip­iteitä esi­in­tyi: Jat­ka lukemista “Väl­i­til­in­päätös tekijänoikeuskeskustelusta”

Lääkepatenteista voisi luopua

Lääkkei­den paten­toin­ti tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä – tai san­o­taan, että se tuot­taa lääkkei­den markki­noin­ti­in hyvin haaskaa­van peli­te­o­reet­tisen tilanteen. Nykyti­lan ongelmia ovat:

 1)      Lääk­keet hin­noitel­laan pois kehi­tys­maid­en köy­hien markki­noil­ta. Int­ian ter­veysmin­is­teri sanoi min­ulle eräässä tilaisu­udessa, että jos kuusi patent­tia vapau­tu­isi, Int­ian ter­veysti­lanne paranisi olen­nais­es­ti.  Jat­ka lukemista “Lääkepaten­teista voisi luopua”

Tekijänoikeuksien vastustajat tarkentakoot!

Blo­gin tek­i­jänoikeuskeskustelun innoit­ta­mani ajat­telin kir­joit­taa kolumnin aiheesta ja sanoa, että vaik­ka tek­i­jänoikeu­den vas­tus­ta­jat ovat oival­ta­ne­et ongel­man, heil­lä ei ole minkään­laista real­is­tista ratkaisua. Musi­ik­ki ei min­ua kiin­nos­ta vaan kir­jal­lisu­us, sekä kaunokir­jal­lisu­us että tietokir­jal­lisu­us. Jot­ta en antaisi väärää todis­tus­ta, toivoisin että kaik­ki, joil­la mielestään on ratkaisu, esit­täi­sivät sen seu­raavi­in kah­teen ongelmaan.

Koti­mainen kir­ja: kir­jail­i­ja tehnyt töitä täysipäiväis­es­ti puoli vuot­ta, kus­tan­nus­toimit­ta­ja kak­si kuukaut­ta ja, kir­ja on taitet­tu, oikoluet­tu, sitä on kohtu­ullis­es­ti main­os­tet­tu ja markki­noitu  ja se painet­tu ja sen menek­ki on 5 000 kpl, eli siis paljon tavanomaista enem­män. Olisi kohtu­ullista, että kir­jail­i­ja saisi (eläke ym menoi­neen) 20 000 euroa, kus­tan­ta­mo toiset 20 000 euroa, kir­japaino ottaa 12 000 euroa eli yhteen­sä 52 000 euroa.

Kir­jaa myy­dään 20 euroa/kpl. Nykysään­nöil­lä tämä menee niin, että kir­jakaup­pa ja alv-toimis­to vievät hin­nas­ta puo­let.  Voimme esit­tää joitain mielip­iteitä kir­jakau­pan kat­teesta, mut­ta kir­jakaup­po­ja saa perus­taa ihan vapaasti. Ei ole kovin hyvä bisnes. Net­tikau­pas­ta kir­jaa saa 16 eurolla.

Kus­tan­ta­mo saa kir­jas­ta 10 euroa/kpl = 50 000 euroa. Kir­jail­i­ja saa tästä 20 %, eli 10 000 euroa. Toiv­ot­tavasti heltiää apu­ra­ho­ja tai luen­tokeikko­ja ja Uutisvuo­toa, kos­ka puolen vuo­den palkkaa sivuku­luineen tästä ei oikein irtoa. Tarvit­taisi­in 10 000 kap­paleen myyn­ti, että kir­joit­ta­mi­nen yksin kan­nat­taisi. Kus­tan­ta­mo menee tästä hit­ti­tuot­teesta vähän yli­jäämäisek­si, mut­ta sil­lä rahal­la on kus­tan­net­tu paljon huonole­vikkistä kirjallisuutta.

Olete­taan, että SOK perus­taa Rain­bow-kus­tan­ta­mon (ja Kesko kil­pailun pakot­ta­mana Pirk­ka-kir­jat Oy:n), jot­ka otta­vat välit­tämösti kir­jas­ta skan­naa­mal­la näköi­s­pain­ok­sen jon­ka hin­ta 10 000 kap­paleen pain­ok­ses­ta on 15 000 euroa, kos­ka ei tarvitse tuh­la­ta rahaa sen parem­min kir­jail­i­jan palkkioon, tait­toon kuin oikoluku­unkaan, ja myyvät kir­jaa sisään­heit­to­tuot­teena kah­den euron kap­pale­hin­taan, S‑etukortilla jäwsene­tu­tar­jouk­se­na hin­taan 1,50.  Ain­oas­taan kus­tan­ta­mon nimi on muutet­tu Rainbow-kustantamoksi.

Viikkoa myöhem­min Google skan­naa kir­jan ja julkaisee sen ilmaisek­si, mut­ta main­oksin varustet­tuna sivuil­laan. Ne, jot­ka ovat mak­sa­neet kir­jal­lisu­u­den tilaamis­es­ta Googlelle 10 euroa kuus­sa, saa­vat kir­jan helpom­pilukuise­na ja ilman häir­it­se­viä main­ok­sia luet­tavak­si Google-Elek­tron­ic ‑Paperilla.Koska tek­i­jänoikeudet on lakkautet­tu, Google ei niistä tietenään enää mak­sa mitään.

Ulko­mainen käännösromaani

Uno­hdamme nyt kir­jail­i­jan osu­us­den, kos­ka muut maathan sen hoita­vat ja me voimme loisia hei­dän rahoil­laan. Valitet­tavasti kir­ja pitää kään­tää suomek­si. Kään­nöskus­tan­nuk­set 30 000 euroa. Kus­tan­ta­ja kut­suu kir­jail­i­jan Suomeen markki­noin­ti­ti­laisu­u­teen, kus­tan­nuk­set 15 000 euroa. Päälle pain­oku­lut. Kir­jan ilmestyt­tyä sama tari­na, Rain­bow-kus­tan­ta­mo, Pirk­ka-Kir­jat Oy ja Google iskevät väliin.

=====

Minä väitän, että täl­lainen tilanne lopet­taa kir­joit­tamisen, kus­tan­ta­misen ja kään­tämisen  ammat­ti­na, minkä jäl­keen meil­lä on pelkkiä har­rastekir­jail­i­joi­ta, jot­ka julkai­se­vat oikoluke­mat­to­mia ja huonos­ti taitet­tu­ja kir­jo­ja pien­inä pain­oksi­na, eikä kään­nöskir­jal­lisu­ut­ta lainkaan. Ymmärtääk­seni tämä ei ole se maali, johon tek­i­jänoikeuk­sien vas­tus­ta­jat tähtäävät. Jos mitään sään­töjä ei ole, tähän se minus­ta johtaa. Toivoisin yksilöi­tyjä vas­tauk­sia, miten pelisään­töjä on tarkoi­tus raja­ta, jot­ta kehi­tys ei johtaisi tähän tulok­seen. Tai voiko joku kumo­ta päättelyn?

Patentteihin pakkolisensiointi

(Tämä on jatkoa keskustelu­un rajakus­tan­nuk­sista etc)

Onko patent­tioikeus kehi­tyk­sen jar­ru vai edistäjä?

Jos patent­tioikeut­ta ei olisi, yri­tys­ten ei kan­nat­taisi käyt­tää paljon rahaa tutkimuk­seen, kos­ka tulos on kil­pail­i­jan ilmaisek­si käytet­tävis­sä. Voidaan väit­tää, että patent­tioikeu­den pois­t­a­mi­nen hidas­taisi kehi­tys­tä. Todet­takoon kuitenkin, että patent­ti sisältää velvol­lisu­u­den myös julk­istaa keksin­tö kaikkien tietoon. Tapah­tuu sel­l­ais­takin, ettei keksin­töä paten­toi­da, kos­ka kil­pail­i­jalle ei halu­ta ker­toa, miten temp­pu tehdään. Jat­ka lukemista “Patent­tei­hin pakkolisensiointi”

Kepulaisten kallis pakkomielle

Keskusta­lais­ten pakkomielle alen­taa ruuan arvon­lisäveroa alkaa raivos­tut­taa. Han­kkeessa ei ollut järkeä, sil­loin kuin siitä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­ti­in, mut­ta tässä talousti­lanteessa koko han­ke on tolku­ton. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta ker­rat­takoon vielä:

Ruuan arvon­lisäveron alen­nus ei hyödytä suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä, kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enem­män. Se hyödyt­tää jonkin ver­ran eines­te­ol­lisu­ut­ta ja jonkin ver­ran sil­lä tue­taan kalli­ita tuon­ti­herkku­ja. Han­ke on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös makeisi­in ja virvoitusjuomiin.

Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja rav­in­to­la-alal­la. Rav­in­to­lat alka­vat var­maankin myy­dä innokkaasti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­sevät alem­paan verokan­taan. Jat­ka lukemista “Kepu­lais­ten kallis pakkomielle”

Tunteita nostavasta maataloustuesta

Kysymys maat­aloustues­ta näyt­tää nos­tat­ta­van tun­tei­ta maitotilo­jen tukea koskevas­sa postauk­ses­sa. Alku­peräi­nen postauk­seni ei ollut tarkoitet­tu arvostele­maan tuen tasoa vaan sitä, että tue­taan yli­tuotan­non säi­lymistä. Joitakin kom­ment­te­ja: Jat­ka lukemista “Tun­tei­ta nos­tavas­ta maataloustuesta”

Miksi Nova Group rahoittaa ulkoministerin synttärit?

Jyr­ki Katainen paljok­sut­tuaan Nova Groupin lahjoi­tus­ta Ilk­ka Kan­er­van synt­täreille rauhoit­teli kuitenkin MTV3:n uuti­sis­sa kohua sanom­al­la, että Ilk­ka Kan­er­va oli ulko­min­is­teri, eikä sen vuok­si syn­tynyt mitään jääviystilannetta.

Entä jos nuo kaup­pakeskuskaavo­ja manku­vat eivät rahoit­ta­neetkaan ulko­min­is­teri Kan­er­van synt­täre­itä vaan Varsi­nais-Suomen liiton hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Kan­er­van synttäreitä?