Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.11.2010

Van­hus­ten­ta­lo Leppäsuolle

Lau­takun­ta palaut­ti vuosi sit­ten (26.11.2009) tämä Paa­vo Nur­men säätiön han­kkeen. Nyt sen on tul­lut takaisin entistä ehom­pana. Nykyti­laan ver­rat­tuna puistoa/vapaata tilaa muut­tuu asuin­talok­si, kaavaan ver­rat­tuna asun­to­la­tont­ti muut­tuu van­hus­ten vuokra-asun­to­ton­tik­si niin, että raken­nu­soikeus vähän laskee.

Kaavoit­ta­ja luot­taa, että van­huk­sil­la säi­lyy ajoko­rt­ti, kos­ka pysäköin­tipaikko­ja on nor­maali määrä. Toisaal­ta alueel­la on pulaa pysäköin­tipaikoista, joten yhtiö voi vuokra­ta niitä ulos. Vaik­ka en pidä pysäköin­tipaikko­jen ylim­i­toituk­ses­ta, kan­takaupun­gin ruu­tukaa­va-alueel­la pitäisi oikeas­t­aan jokaisen uuden talon alle pan­na mak­si­maa­li­nen määrä paikko­ja ulos vuokrattavaksi.

Uut­ta luo­mus­ta voi ihail­la tästä. Kak­si vaalea epäsään­nöl­lis­es­ti kul­mikas­ta taloa kuvan alalaidas­sa entisen Mar­i­an sairaalan edessä raken­nustyö­maan kohdal­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.11.2010”

Nyt ratkaistaan kirkon suunta/ äänestä Kari Kanalalle tatuointi

Seu­rakun­tavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Nyt kan­nat­taa käy­dä äänestämässä. Näis­sä vaaleis­sa ratkeaa evanke­lis­lu­ter­i­laisen kirkon suun­ta. Minus­ta olisi tärkeätä, ettei se luisu­isi kirkon van­hoil­lis­ten käsi­in. Heitä on vähän, mut­ta he ovat yleen­sä olleet vaaleis­sa aktiivisia.

Helsingis­sä äänestetään erik­seen ehdokkaista seu­rakun­ta­neu­vos­toon (se oma seu­rakun­ta) ja yhteiseen kirkko­val­tu­us­toon (Helsin­gin seu­rakun­tay­htymä). Jat­ka lukemista “Nyt ratkaistaan kirkon suunta/ äänestä Kari Kanalalle tatuointi”

Rautateiden hyöty on maksimoitava (2)

Suomes­sa on noin 20 kas­vavaa seu­tukun­taa ja run­saat 60 väk­ilu­vul­taan supis­tu­vaa seu­tukun­taa.  Kah­ta luku­un otta­mat­ta kas­va­vat seu­tukun­nat ovat kaik­ki rautatiepaikkakun­tia. Nuo kak­si rataverkon ulkop­uolelle men­estyvää ovat Loh­ja ja Por­voo, jot­ka oikeas­t­aan kuu­lu­vat Helsin­gin seutuun.

On erit­täin kallista, että mon­et hyvät kaupun­git menet­tävät asukkai­ta kasvukeskuk­si­in. Sinne jäävät asun­not ja infra­struk­tu­uri, joka on raken­net­ta­va uud­estaan muut­tovoit­toalueille.  Kehi­tys­tä yritetään kyl­lä suit­sia alue­poli­it­tisin keinoin. Aika suuria raha­sum­mia käytetään, mut­ta tulok­set jäävät vaa­ti­mat­tomik­si. Jat­ka lukemista “Rautatei­den hyö­ty on mak­si­moita­va (2)”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2010

Kalasa­ta­man kaava

Hyväksyt­ti­in nuri­noit­ta. Tästä tulee mie­lenki­in­toista aluet­ta, tavoitel­laan töölöläistä umpikorttelia.

Mata­lam­mat, kolmik­er­roksiset osat (town­houset) ovat perustel­tu­ja val­on takia. Pihoista tulisi perin piemeitä, jos ne ympäröitäisi­in korkeil­la ker­rostaloil­la joka puolelta. Nämä Town­houset sovel­tu­vat vähän huonos­ti mei­dän esteet­tömyys­stan­dard­ei­hin. Nyt asia on ratkaistu niin, että huoneis­ton sisään on jätet­tävä paik­ka hissikuilulle. Kuilu ei mene hukkaan, vaik­ka hissiä ei raken­net­taisi. Se toimii val­okuilu­na. Näi­den kolmik­er­roksis­ten yhteen raken­net­tavien omakoti­talo­jen piti alun­perin olla kooltaan 175 neliötä, mut­ta nyt ne on pienen­net­ty 150 neliöön. Yhdessä ker­rokses­sa neliöitä on siis vain 50 ja tähän alaan pitää mah­tua sekä por­taat että se hissikuilu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.10.2010”

Syrjäyttääkö sähköinen kirja paperisen?

Vas­tak­seni HS-Raadin kysymykseen.

1)      Kyl­lä, mut­ta vain osittain.

Paper­i­nen kir­ja ja sähkökir­ja tule­vat elämään pitkään rin­nakkain. Luku­lait­teet ovat jo nyt aika hyviä, mut­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua ylivoimaisia. Jos läh­tee pitkälle matkalle, on helpom­pi ottaa mukaan sähkökir­ja kuin kymme­nen romaa­nia.  Sähkökir­ja on myös paperi­sta parem­pi siinä, että siihen voi yhdis­tää sana­haun. Jos keskel­lä romaa­nia ilmestyy henkilö, jos­ta ei muista, onko tämä kokon­aan uusi vai onko hän esi­in­tynyt aiem­min, voi kysyä. Paperikir­ja ei vas­taa, sähköi­nen vastaa.

Piratismille sähkökir­ja toki avaa ovet, mut­ta ne avau­tu­vat, vaik­ka kir­jaa ei julka­istaisi sähkökir­jana, kos­ka on ole­mas­sa myös skan­nere­i­ta. Muusikot voivat paika­ta levymyyn­tiä kon­serteil­la, mut­ta kaik­ki kir­jail­i­jat eivät voi paika­ta tulo­ja esi­in­tymisel­lä. Ei myöskään ole hyvä, jos kir­jail­i­joiden tulot riip­pu­vat pelk­istä apu­ra­hoista. Palat­taisi­in Neu­vos­toaikaan, jol­loin val­tio päät­ti, kuka saa kir­joit­taa ja kuka ei.

On törkeä virhe, että sähkökir­jan alv on 23 pros­ent­tia ja paperisen yhdek­sän. Suuret kus­tan­ta­mot eivät ole elämöi­neet täl­lä, kos­ka ne omis­ta­vat myös kirjapainoja.

Kirja tuli painosta


Uusin kir­jani ”Satakomitea – mik­si asioista päät­tämi­nen on niin vaikea­ta”, tuli tänään painosta.

Sitä saa var­maankin muu­ta­man päivän päästä kir­jakaupoista. Kir­jaa saa myös min­ul­ta 25 euron hin­taan omis­tuskir­joituk­sel­la. En takaa, etteikö kir­jaa saisi jostain verkkokau­pas­ta halvem­mal­la. Näyteluku­un voi tutus­tua tästä

Tilaami­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä sähkö­pos­til­la viesti osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi ja lait­ta­mal­la viestin otsikok­si ”Kir­jati­laus”. Viesti­in nimi ja osoite sekä tieto siitä, kenelle kir­ja omis­te­taan, ellei osoit­teessa maini­t­ulle. Lähetän vas­taus­posti­na mak­suo­hjeen, joka sisältää viitenu­meron. Kun lasku on mak­set­tu, panen kir­jan postiin.

Lisäys 17.11.2010: Kir­jaa saa nyt myös kus­tan­ta­jan net­ti kau­pas­ta hin­taan 23,20. Sinne pääsee tästä.

Kir­jaa esitel­lään myös Helsin­gin kir­james­suil­la per­jan­taina klo 13.30 Aino-laval­la haas­tat­teli­jana Tuo­mas Enbuske

Kus­tan­ta­jal­la oli muuten samas­sa laatikos­sa Tom­mi Uschanovin kir­jaa Suuri kaal­i­hui­jaus. Onnit­te­lut Tom­mille, näyt­tää hyvältä!

====

Linkke­jä kir­jan arvosteluihin:

Verkkouutiset

Vihreä lan­ka

Ajanatasan lauan­taivieras

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.10.2010

Odotan kauhul­la lop­pusyksyn kok­ouk­sia, kos­ka nytkään listal­la ei ole juuri mitään

Kaavaa tark­iste­taan Kalasatamassa

Talopi­irus­tuk­set on saatu valmi­ik­si Kalasa­ta­man kort­telis­sa (Antarek­senkatu, Capel­lan puis­totie, Polarik­senkatu ja Junon katu, sijain­ti tuli var­maankin selväk­si). Kaa­va muutre­taan nyt yksi­tyisko­htaisen suun­nit­telun mukaisek­si. Kort­teli­in saa ahde­tuk­si 790 ker­rosneliötä enem­män niin, että nyt sinne raken­netaan 10140 k‑m2.  Paikalle tulee myös kolmik­er­roksisia pien­talo­ja (150 k‑m2/kpl). Autopaikko­ja päässä lask­ien noin 80.  Vapaara­hoit­teista omis­tus- ja vuokratuotan­toa sekä HITAS-asun­to­ja. Lie­nee asial­lista. Kort­telite­hokku­us 1,66. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.10.2010”

Kunniallisella talouspolitiikalla kymmenen vuoden lamaan?

Bri­tann­ian hal­li­tus on ryhtynyt kor­jaa­maan julkisen talouden vajet­ta tos­i­toimin. Tarvet­ta onkin, kos­ka vaje on ollut 12 pros­ent­tia BKT:sta. Jät­ti­va­jei­ta on muil­lakin mail­la. Kuu­lostaa tarpeel­liselta ryhtyä rajui­hin julk­isten meno­jen leikkauk­si­in ja vero­jen korotuksiin.

On hyvä saat­taa tulot ja menot tas­apain­oon pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta liian nopeat tas­apain­o­tuk­set voivat tuot­taa uuden laskukau­den. Jos velko­ja ryhdytään merkit­tävästi lyhen­tämään, se johtaa pitkään lamakau­teen. Tätä kansan­talouden kun­ni­al­lista masok­ismia kokeili Bri­tan­nia 1920-luvul­la ensim­mäisen maail­man­so­dan aiheut­ta­man inflaa­tion jäl­keen. Se mak­soi Bri­tan­ni­alle suur­val­ta-ase­man. Kansan­taloudel­lises­sa kir­jal­lisu­udessa se tun­netaan his­to­ri­an ehkä suurim­pana talous­poli­it­tise­na virheenä. Jat­ka lukemista “Kun­ni­al­lisel­la talous­poli­ti­ikalla kymme­nen vuo­den lamaan?”

Rautateiden hyöty on maksimoitava (1)

Val­tio on yhtiöit­tänyt rautati­et VR-Yhtymä Oy:ksi. En löy­dä mis­tään yhtiöjärjestys­tä. Jo se, ettei sitä ole mis­sään näkyvil­lä osoit­ta­nee, että kyse on nor­maal­ista yhtiöistä, jon­ka tehtävä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jille. Ainakin johdon kan­nustin­jär­jestelmä on sidot­tu taloudel­liseen tulokseen.

Tämä on peri­aat­teessa väärin ja se kan­nat­taisi muut­taa. VR:n tehtävän tulisi olla tuot­taa mak­si­maal­ista hyö­tyä yhteiskun­nalle. Nyt tätä yhteiskun­nal­lista hyö­tyä voidaan tavoitel­la vain niin, että val­tio ja kun­nat voivat ostaa VR:ltä kan­nat­tam­a­ton­ta liiken­net­tä. Suurin menetet­ty yhteiskun­nalli­nen hyö­ty sisäl­tyy kuitenkin kan­nat­tavaan liiken­teeseen, sen väärin hin­noit­telu­un. Tuo kan­nat­tam­a­ton liikenne on usein aidosti kan­nat­tam­a­ton­ta, sel­l­aista jon­ka kokon­aishyödyt eivät peitä sen kus­tan­nuk­sia. Jat­ka lukemista “Rautatei­den hyö­ty on mak­si­moita­va (1)”

Katkerien kanava

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Vihreät ovat otta­neet eduskun­tavaaleis­sa perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen. Tämä on toisaal­ta outoa, toisaal­ta ymmär­ret­tävää, mut­ta myös ongelmallista.

Outoa, kos­ka vihreät jok­seenkin ain­oana puolueena RKP:n ohel­la ei san­ot­tavasti kil­paile perus­suo­ma­lais­ten kanssa äänistä. Kaikille muille puolueille vaalien tärkein kysymys on uhka ään­ten val­u­mis­es­ta perus­suo­ma­laisille; määräl­lis­es­ti paljon tärkeämpi kuin vaki­in­tunei­den puoluei­den keskinäi­nen kilpailu.

Ymmär­ret­tävää, kos­ka perus­suo­ma­lais­ten ja vihrei­den ajatuk­set eri­tyis­es­ti ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa kulke­vat eri suun­ti­in. Kun muut ovat alka­neet flirt­tail­la muukalaisvi­han kanssa, vihreät tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den antaa mii­nusääni perus­suo­ma­laisille. Vihreät ja perus­suo­ma­laiset kil­pail­e­vat myös keskenään paikas­ta hal­li­tuk­ses­sa. Siitä nämä kak­si puoluet­ta ovat samaa mieltä, etteivät ne mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Onko seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa apupuolueena perus­suo­ma­laiset vai vihreät vaikut­taa hal­li­tuk­sen lin­jaan enem­män kuin se, mitkä kak­si suur­ta puoluet­ta siinä istu­vat. Jat­ka lukemista “Katk­e­rien kanava”