Kirja tuli painosta


Uusin kir­ja­ni ”Sata­ko­mi­tea – mik­si asiois­ta päät­tä­mi­nen on niin vai­kea­ta”, tuli tänään painosta.

Sitä saa var­maan­kin muu­ta­man päi­vän pääs­tä kir­ja­kau­pois­ta. Kir­jaa saa myös minul­ta 25 euron hin­taan omis­tus­kir­joi­tuk­sel­la. En takaa, ettei­kö kir­jaa sai­si jos­tain verk­ko­kau­pas­ta hal­vem­mal­la. Näy­te­lu­kuun voi tutus­tua täs­tä

Tilaa­mi­nen tapah­tuu lähet­tä­mäl­lä säh­kö­pos­til­la vies­ti osoit­tee­seen osmo@soininvaara.fi ja lait­ta­mal­la vies­tin otsi­kok­si ”Kir­ja­ti­laus”. Vies­tiin nimi ja osoi­te sekä tie­to sii­tä, kenel­le kir­ja omis­te­taan, ellei osoit­tees­sa mai­ni­tul­le. Lähe­tän vas­taus­pos­ti­na mak­suoh­jeen, joka sisäl­tää vii­te­nu­me­ron. Kun las­ku on mak­set­tu, panen kir­jan postiin.

Lisäys 17.11.2010: Kir­jaa saa nyt myös kus­tan­ta­jan net­ti kau­pas­ta hin­taan 23,20. Sin­ne pää­see täs­tä.

Kir­jaa esi­tel­lään myös Hel­sin­gin kir­ja­mes­suil­la per­jan­tai­na klo 13.30 Aino-laval­la haas­tat­te­li­ja­na Tuo­mas Enbuske

Kus­tan­ta­jal­la oli muu­ten samas­sa laa­ti­kos­sa Tom­mi Uscha­no­vin kir­jaa Suu­ri kaa­li­hui­jaus. Onnit­te­lut Tom­mil­le, näyt­tää hyvältä!

====

Link­ke­jä kir­jan arvosteluihin:

Verk­ko­uu­ti­set

Vih­reä lanka

Aja­na­ta­san lauantaivieras

50 vastausta artikkeliin “Kirja tuli painosta”

  1. Off-topic.

    Sanoit A‑studiossa talous­kas­vun voi­van jat­kua, kos­ka olem­me siir­ty­mäs­sä pal­ve­lu­ta­lou­teen. Pal­ve­lut eivät kui­ten­kaan kor­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, vaan kasau­tu­vat sen pääl­le tai jopa lisää­vät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman nii­den poh­ja­na ole­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­li­suut­ta on siir­ret­ty län­si­mai­den ulko­puo­lel­le, joten aineet­to­maan kulu­tuk­seen siir­ty­mi­nen on osit­tain pelk­kää har­haa. Ilmiö­tä on tar­kas­tel­ta­va glo­baa­lil­la tasolla.

    A‑studiossa haas­ta­tel­lun Ser­ge Latouc­hen kal­tai­set talous­kas­vu­krii­ti­kot halua­vat luo­pua koko talous­kas­vus­ta ja siir­tyä tahal­li­seen mut­ta hal­lit­tuun talous­las­kuun (degrowth, déc­rois­sance). He eivät usko, että ns. kes­tä­vä kehi­tys tai vih­reä kas­vu eli BKT:n ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja luon­non­va­ro­jen tuh­laa­mi­sen väli­nen irti­kyt­ken­tä oli­si mah­dol­lis­ta käy­tän­nös­sä. Suh­teel­lis­ta irti­kyt­ken­tää toki tapah­tuu, mut­tei abso­luut­tis­ta. Nime­no­maan abso­luut­ti­nen irti­kyt­ken­tä oli­si vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta talous­kas­vu lak­kai­si ole­mas­ta hai­tal­lis­ta ympä­ris­töl­le eivät­kä kas­vun rajat tuli­si vastaan.

  2. Uscha­no­vin kir­jan esit­te­ly­teks­tis­sä haus­ka alku: “Vuo­den 2008 Suo­mes­sa vain 17 pro­sent­tia kan­sa­lai­sis­ta tie­si koti­kun­tan­sa veroäyrin.”

    Vero­äy­ri ei ole ollut käy­tös­sä enää yli kym­me­neen vuoteen.

  3. Pal­ve­lut eivät kui­ten­kaan kor­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, vaan kasau­tu­vat sen pääl­le tai jopa lisää­vät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman nii­den poh­ja­na ole­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­li­suut­ta on siir­ret­ty län­si­mai­den ulko­puo­lel­le, joten aineet­to­maan kulu­tuk­seen siir­ty­mi­nen on osit­tain pelk­kää harhaa.”

    Tai­si osua nau­lan kantaan.

  4. Voi­sin ostaa kir­jan, jos Sata-komi­tean tavoit­teet oli­si­vat men­neet parem­min läpi. 😉

    Onnek­si saan köy­hä­nä­kin kir­jan kir­jas­tos­ta han­kin­ta­pro­ses­sin ja varaus­jo­non jäl­keen eli odo­tet­tua­ni useam­man kuu­kau­den. Men­nee ensi vuo­den puolelle. 

    Toi­vot­ta­vas­ti kir­jas­ton käyt­tö pysyy jat­kos­sa­kin ilmai­se­na, kos­ka muu­toin köy­hä syr­jäy­tyy myös sivistyksestä.

    Net­tiyh­tey­teen menee kol­men päi­vän ruo­ka­ra­ha, mut­ta mene­tyk­sen saa onnek­si kor­vat­tua lei­pä­jo­nos­sa. Ter­vey­den romah­duk­sen tuo­maa downs­hif­taus­ta, aikaa roik­kua Osmon­kin blo­gil­la ja lukea kir­ja mie­len­kiin­nol­la kai­kes­sa rauhassa.

    Diag­noo­si ei rii­tä pysy­väl­le eläk­keel­le, ikä ja huo­no ter­veys estä­vät työ­mark­ki­noil­le paluun, kuu­lun siis syr­jäy­ty­nee­seen työ­voi­ma­re­ser­viin, joten ainoa toi­vo min­kään­lai­ses­ta elin­ta­son koho­mai­ses­ta oli Sata-komi­tean varassa.

  5. Olen samaa miel­tä An kans­sa. Pal­ve­lui­den kas­va­mi­nen lisää aut­ta­mat­ta myös ener­gian ja monien mate­ri­aa­lien kulu­tus­ta. Pal­ve­luis­ta suu­rin on mat­kai­lu ja se vas­ta tör­sää­mis­tä onkin.

  6. Joo, ei voi kun nau­raa. Vero­äy­ri muut­ti nimen­sä muo­toon kun­nal­li­nen tulo­ve­ro­pro­sent­ti jo vuon­na 1997. Tuo on vie­lä kir­jan mark­ki­noin­ti­teks­tis­sä. Tai­taa Uscha­nov puhua asian­tun­ti­jan äänel­lä täs­tä poliit­ti­se­se­ta tietämättömyydestä. 😀

    1. Vero­äy­ri on niin pal­jon parem­pi nimi, että minä­kin käy­tän sitä aivan tie­toi­ses­ti. Sii­nä on kah­dek­san kir­jain­ta, kun­nal­li­ses­sa tulo­ve­ro­pro­sen­tis­sa mel­kein kolmekymmentä.

  7. Saa­tan vero­äy­riä itse­kin käyt­tää epä­muo­dol­li­ses­ti puhe­kie­les­sä, mut­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta tie­tä­mät­tö­myy­des­tä kir­joi­te­tun kir­jan esit­te­ly­teks­tin ensim­mäi­sel­le rivil­le se ei sovi ja aiheut­taa sil­lä pai­kal­laan lähin­nä huvi­tus­ta. Viral­li­nen käsit­teis­tö on kui­ten­kin viral­li­nen käsit­teis­tö, oli täl­lai­sis­ta käsit­tei­den muut­ta­mis­ten jär­ke­vyy­des­tä ja osu­vuu­des­ta mitä miel­tä tahansa.

    Tus­kin­pa Uscha­nov pro­tes­toi viral­li­sen käsit­teen vaih­toa vas­taan, vaan kyse on yhteis­kun­nal­li­ses­ta tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Aika nolo köm­mäh­dys yhtey­des­sään, sanoi­sin. Eikä omi­aan herät­tä­mään luot­ta­mus­ta teos­ta kohtaan.

    1. az uskot­ko nyt ihan oikeas­ti, ettei Tom­mi TIEDÄ ter­min muut­tu­mis­ta. On voi­nut sil­tik hak­sah­taa, kos­ka puhe­kie­les­sä käy­te­tään van­haa ter­miä enem­män kuin uut­ta ja epä­on­nis­tu­nut­ta. Käy­te­tää­hän yhä myös super­kart­tu­maa, vaik­ka nyt pitäik­si puhua kannustinkartumasta.

  8. hihi­hih­hi… mah­ta­vaa, että jos­kus on ollut viral­li­nen ter­mi “super­kart­tu­ma”! Kaik­kee ne keksii.

  9. Osmo: “Vero­äy­ri on niin pal­jon parem­pi nimi, että minä­kin käy­tän sitä aivan tietoisesti.”

    Ikä- ja sukupolvikysymys.
    Äyri — sepä vas­ta nase­va nimi­tys asial­le, jol­la ei ole mitään teke­mis­tä äyrien kans­sa. Toki pro­sent­ti­las­ku on joil­le­kin vaikeaa…
    Tom­mi U var­maan tie­tää, mut­ta onko itse kir­joit­ta­nut esittelytekstin?
    Hupai­sa vir­he joka tapauksessa.

  10. Juho,

    Minä voin pis­tou­va­ta tuon kir­jan, Osmo voi­nee hoi­taa käy­tän­nön järjestelyt 🙂

    Kari

  11. Kat­se­lin itse­kin A‑studion.

    Jos Soi­nin­vaa­ra ei ole vie­lä tutus­tu­nut tämän kas­vu­kriit­ti­sen kes­kus­te­lun vii­me aikai­siin puheen­vuo­roi­hin, niin suo­sit­te­len Tim Jack­so­nin kir­jaa “Pros­pe­ri­ty Wih­tout Growth” ja sii­tä eten­kin lukua “The Myth of Decoupling”. 

    Täs­sä luvus­sa esi­te­tään tämä mate­ri­aa­li­sen kas­vun ja muun talous­kas­vun irti­kyt­ke­mi­sen proble­ma­tiik­ka glo­baa­lil­la tasol­la ja tule­viin vuo­si­kym­me­niin kat­soen. Vai­kut­taa tuon perus­teel­la han­ka­lal­ta sanoa, mis­sä mää­rin mate­ri­aa­li­sen kas­vun ja muun talous­kas­vun irti­kyt­ken­tä on lopul­ta mah­dol­lis­ta. His­to­rial­li­nen evi­dens­si ei ole kovin vakuut­ta­vaa (vaik­ka pal­jon nykyis­tä enem­män oli­si var­mas­ti teh­tä­vis­sä), sen takia pitäi­si poh­tia tark­kaan, miten alas esim. talou­den ener­gia-inten­si­teet­ti ja mate­ria-inten­si­teet­ti voi­daan lopul­ta saada.

    Intui­tii­vi­ses­ti poh­tien: jos ihmi­set saa­vat lisää rahaa, eivät­kö­hän he pis­tä sii­tä suu­ren osan mate­ri­aan ilman todel­la rank­kaa vero­tus­ta tms. Esi­mer­kik­si köy­hät saa­des­saan lisää rahaa, siir­ty­vät kes­ki­luok­kai­sem­paan elä­män­ta­paan ja kes­ki­luok­kai­set lähem­mäs ylem­pää kes­ki­luok­kaa jne. Kuten super­rik­kaat osoit­ta­vat, ei kat­toa ole.

    A‑studiossa Soi­nin­vaa­ra mai­nit­si Japa­nin esi­merk­ki­nä nol­la­kas­vus­ta. Japa­nin esi­mer­kis­sä on kui­ten­kin ongel­ma, että maa on otta­nut käsit­tä­mät­tö­mät mää­rät velkaa.

    Tuos­sa Jack­so­nin kir­jas­sa on esi­tel­ty mak­ro­ta­lou­den mal­le­ja, jois­sa näy­te­tään, että talous voi­si peri­aat­tees­sa ede­tä nol­la­kas­vus­sa ilman vel­kaan­tu­mis­ta. Näis­sä mal­leis­sa ei kui­ten­kaan ole otet­tu huo­mioon laman iske­mis­tä, jol­loin vel­kaa jou­du­taan yleen­sä otta­maan sosi­aa­lis­ten indi­kaat­to­rien yllä­pi­tä­mi­sek­si. Tämä lie­nee kes­kei­sim­piä kysy­myk­siä kas­vut­to­man mark­ki­na­ta­lou­den suh­teen, että miten hom­ma saa­daan hal­lit­tua niin, että vel­kaa ei ote­ta lii­kaa. Onko se yli­pään­sä mahdollista?

    Jack­so­nin kir­jan saa lail­li­ses­ti ja ilma­sek­si tästä:

    http://www.sd-commission.org.uk/publications/downloads/prosperity_without_growth_report.pdf

    Toi­nen ilmai­nen net­ti­kir­ja aihees­ta on Schu­mac­her Col­le­gen “Growth Isn’t Pos­sible”. Sii­nä on esim. mie­tit­ty näi­tä talou­den materia-intensiteetti-lukuja:

    http://www.neweconomics.org/sites/neweconomics.org/files/Growth_Isnt_Possible.pdf

    Tuon Soi­nin­vaa­ran kir­jan han­kin var­maan, kun­han saan Uscha­no­vin luettua.

  12. Vero­äy­ri on niin pal­jon parem­pi nimi, että minä­kin käy­tän sitä aivan tietoisesti.

    Esi­mer­kik­si Hesa­rin säh­köi­ses­tä arkis­tos­ta ilme­nee, että sanaa vero­äy­ri on käy­tet­ty pape­ri­ses­sa leh­des­sä 29 eri teks­tis­sä vuon­na 2009, 21 teks­tis­sä vuon­na 2008 ja 25 teks­tis­sä vuon­na 2007. Sana, joka esiin­tyy jo pel­käs­tään yhdes­sä ainoas­sa sano­ma­leh­des­sä jat­ku­vas­ti vuo­den ympä­ri kes­ki­mää­rin 2–3 vii­kon välein, ei oikein voi olla kui­tat­ta­vis­sa käy­tös­tä jääneeksi.

    Jopa itse sii­nä samas­sa Talous­tut­ki­muk­sen teke­mäs­sä haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­ses­sa, jon­ka tulok­seen tuo virk­kee­ni viit­taa, käy­tet­tiin molem­pia ter­me­jä rin­nak­kain: vas­taa­jia pyy­det­tiin ker­to­maan, mikä on hei­dän koti­kun­tan­sa kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti eli vero­äy­ri. Epäi­le­mät­tä näin mene­tel­tiin sik­si, että juu­ri vero­äy­ri on se sana, jol­la monet yhä vie­lä­kin kysei­sen asian tuntevat.

    Kysees­sä on saman­lai­nen ilmiö kuin esi­mer­kik­si ver­bi nau­hoit­taa — se on levin­nyt jopa niin nuor­ten ikä­luok­kien käyt­töön, ettei­vät he ole mag­neet­ti­nau­haa käyt­tä­viä tal­len­nus­lait­tei­ta eläes­sään itse käyt­tä­neet — tai monet yleis­ni­mik­si muut­tu­neet tava­ra­mer­kit, kuten gal­lup, hete­ka tai mono. Täs­sä­kin blo­gis­sa on puhut­tu esi­mer­kik­si mak­ro­jen nau­hoit­ta­mi­ses­ta Pho­tos­ho­pis­sa, vaik­ka tie­to­ko­neen kiin­to­le­vy ei ole mitään nau­haa näh­nyt­kään, ja Talous­tut­ki­muk­sen tai Research Inter­na­tio­na­lin gal­lu­peis­ta, vaik­ka sana gal­lup on näi­den yhtiöi­den veri­sen kil­pai­li­jan TNS:n rekis­te­röi­ty tavaramerkki.

    Kir­ja­ni luki­vat läpi ammat­ti­mai­nen kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja ja ammat­ti­mai­nen oiko­lu­ki­ja, jois­ta jo yksin pel­käs­tään jäl­kim­mäi­nen teki vähän yli 200-sivui­seen kir­jaan arviol­ta noin 500–700 eri muu­to­seh­do­tus­ta (en pitä­nyt tark­kaa lukua). Vero­äy­ri-sanan käyt­töön kum­pi­kaan ei puut­tu­nut — ei myös­kään kukaan niis­tä vii­des­tä tai kuu­des­ta kus­tan­ta­mon ulko­puo­li­ses­ta, jot­ka luki­vat pyyn­nös­tä­ni kir­jan käsi­kir­joi­tus­ta ja antoi­vat sii­tä yhteen­sä sato­ja kom­ment­te­ja ja muu­to­seh­do­tuk­sia. Itse olen toi­mi­nut sivu­toi­mi­ses­ti amma­tik­se­ni kie­len­tar­kis­ta­ja­na mel­kein kym­me­nen vuot­ta, mm. useil­la suo­ma­lai­sil­la suur­kus­tan­ta­moil­la, eikä mie­les­sä­ni edes het­kel­li­ses­ti käy­nyt, että joku voi­si tart­tua veroäyriin.

    No, kata­stro­fi ei ole suu­ren suu­ri: lähin­nä ne, jot­ka eivät kui­ten­kaan oli­si luke­neet kir­jaa­ni — ja jois­ta aivan takuul­la ei kysyt­täes­sä oli­si tien­nyt omaa kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti­aan aina­kaan sen suu­rem­pi osuus kuin tuo tut­ki­muk­ses­sa ilmen­nyt 17 % kan­sas­ta — saa­vat nyt psy­ko­lo­gi­sen pön­kän pää­tök­sel­leen olla lukematta.

    Sii­nä on kah­dek­san kir­jain­ta, kun­nal­li­ses­sa tulo­ve­ro­pro­sen­tis­sa mel­kein kolmekymmentä.

    Mai­nit­ta­koon kieh­to­va­na detal­ji­na, että täs­sä samai­ses­sa puhee­na ole­vas­sa kir­jas­sa­ni käsit­te­len itse lyhyes­ti täs­mäl­leen samaa ilmiö­tä, mut­ta toi­seen suun­taan: sana sosi­aa­li­tur­va­tun­nus, jon­ka käy­tön lak­kaa­mi­ses­ta jul­kis­hal­lin­nos­sa tulee ensi vuo­den­vaih­tees­sa kulu­neek­si perä­ti 40 vuot­ta, on jat­ku­vas­ti arki­kie­les­sä käy­tös­sä, vaik­ka se on pit­kä kapu­la­kie­li­nen sana (19 kir­jain­ta) ja sen jo kau­an, kau­an sit­ten kor­van­nut “oikea” sana, hen­ki­lö­tun­nus, on kol­man­nek­sen lyhyem­pi. En kir­jas­sa­ni sano, että on vää­rin puhua sosi­aa­li­tur­va­tun­nuk­ses­ta — ihmet­te­len vain, mik­si sii­tä yhä puhu­vat jopa ihmi­set, jot­ka ovat syn­ty­neet vuo­si­kym­me­niä sen jäl­keen, kun sana kato­si lopul­li­ses­ti viran­omais­ten pape­reis­ta. Esi­tän myös har­kit­ta­vak­si oman seli­ty­seh­do­tuk­se­ni asial­le, mut­ta en ker­ro sitä täs­sä. Luke­kaa kirjasta.

    Tom­mi U var­maan tie­tää, mut­ta onko itse kir­joit­ta­nut esittelytekstin?

    Olen, sanas­ta sanaan. Ja vah­vis­te­taan nyt siis: täy­sin tie­toi­se­na sii­tä, että sana ei ole enää het­keen ollut veroviran­omais­ten käy­tös­sä. Sinän­sä asial­la ei edes ole mitään väliä, kos­ka tuo sama sana esiin­tyy kyl­lä kir­jan leipätekstissäkin.

  13. Heh,

    Käy­ty vero­äy­ri­kes­kus­te­lu on mal­lie­si­merk­ki, mihin aika ja ener­gia tuli­si suun­na­ta (degrowth).

  14. Tom­mi Uschanov:

    Ja vah­vis­te­taan nyt siis: täy­sin tie­toi­se­na sii­tä, että sana ei ole enää het­keen ollut vero­vi­ran­omais­ten käytössä.

    Usko­koon ken tah­too. Itse en usko selitystäsi.

    Sinän­sä asial­la ei edes ole mitään väliä, kos­ka tuo sama sana esiin­tyy kyl­lä kir­jan leipätekstissäkin.

    Kyl­lä sil­lä on väliä. Esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­ses­sa. Ylä­kou­lu­lai­sel­le tai lukio­lai­sel­le voi olla har­haan­joh­ta­vaa käyt­tää pääl­lek­käi­siä, syno­nyy­mi­sia ter­me­jä. Ter­mi­no­lo­gian sel­keys ja tois­tu­vuus ei ole mer­ki­tyk­se­tön kysy­mys. Sikä­li kun uusi ter­mi on viral­li­ses­ti otet­tu käyt­töön vuon­na 1997 ja van­ha viral­li­ses­ti jää­nyt pois käy­tös­tä, niin on suo­ta­vaa, että kai­kis­sa viral­li­sis­sa ja aka­tee­mi­sis­sa yhteyk­sis­sä pyri­tään käyt­tä­mään val­las­sa ole­vaa ter­mi­no­lo­gi­aa. Ei oli­si esi­mer­kik­si var­mas­ti­kaan haus­kaa yli­opis­toon hake­vas­ta lukea usei­ta tent­ti­kir­jo­ja, jois­sa ter­mi­no­lo­gia vaih­te­li­si kir­joit­ta­jien miel­ty­mys­ten, eikä viral­lis­ten käy­tän­tö­jen mukaan. Enkä tar­koi­ta vain tätä yhtä käsi­tet­tä vaan käsit­tei­tä yleisemmin.

    Vaik­ka asia­si­säl­tö ei muu­tu, on sekaan­nus­ten tapah­tu­mi­nen suu­rem­mas­sa otan­nas­sa hyvin todennäköistä.

    En tie­dä voi­si­ko joku arvos­te­li­ja jopa rokot­taa pis­tei­tä vää­rien ter­mien käytöstä?

    Tämä voi tun­tua här­kä­sen teke­mi­sel­tä kär­pä­ses­tä, mut­ta ter­mi­no­lo­gi­nen sel­keys on aka­tee­mi­ses­sa kie­len­käy­tös­sä kor­kea arvo. Sii­hen ei puhe­kie­li kuu­lu. Vero­äy­ri on sikä­li nykyi­sin puhe­kiel­tä, ettei sil­lä enää ole viral­li­sen ter­min ase­maa. Tus­kin­pa Osmo­kaan sitä sai­si lävit­se viral­li­seen asia­kir­jaan, vaan vir­ka­mies sen korjaisi.

    Se mitä sinä, tai Osmo tai Hesa­rin kolum­nis­ti käy­tät­te epä­muo­dol­li­ses­sa yhtey­des­sä on toi­nen kysymys.

    Väi­tät teh­nee­si vie­lä­pä har­ki­tus­ti tuon epä­on­nis­tu­neen ter­mi­va­lin­nan esit­te­ly­teks­tiin. Ei herä­tä luot­ta­mus­ta sen suh­teen, mitä kaik­kea muu­ta olet saat­ta­nut har­ki­tus­ti tai har­kit­se­mat­ta kir­jaan sisältää.

    Tämän epä­luot­ta­muk­sen taus­tal­la ovat myös taan­noi­set kom­ment­ti­si täl­tä blo­gil­ta, jois­sa kek­sit täy­sin fik­tii­vi­sen tapah­tu­man Kas­vin blo­gil­le. Se oli vain niin tun­tu­va esi­merk­ki ns. vah­vis­tus­har­has­ta, eli todel­li­suu­den muo­vau­tu­mi­ses­ta näyt­täy­ty­mään omia ennak­ko­kä­si­tyk­siä ja läh­tö­koh­tia mukailevaksi.

    Tämä voi olla hius­ten hal­ko­mis­ta, mut­ta en luo­ta kykyy­si toi­mia yhteis­kun­nal­li­sen tie­tä­myk­sen tai tie­tä­mät­tö­myy­den arvioi­ja­na. Se edel­lyt­täi­si kykyä objek­tii­vi­seen, puo­lu­eet­to­muu­teen pyr­ki­vään tark­kai­luun. Vaik­ka itse toteat tätä edus­ta­va­si, jopa totea­mas­ta pääs­tyä­si, niin sen mitä kir­joi­tuk­sia­si on tul­lut vas­taan, pidän sinua sel­keäs­ti vasem­mis­to­lai­se­na ideo­lo­gi­na, jol­la on sel­keä agen­da, vaik­ka ei sitä myöntäisikään. 

    Joten en aina­kaan kir­jas­ta mak­sa, saa näh­dä lai­naan­ko. Tuskin.

  15. Mik­si tie­to koti­kun­nan kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tis­ta on rele­vant­ti tieto?
    Jos Kokoo­mus ja Vasem­mis­to­liit­to ovat mah­tu­neet vuo­sia samaan hal­li­tuk­seen, niin mitä ihmet­tä teen tie­dol­la hallituspuoleista? 

    Kaa­li­kir­jan esit­te­ly on tyh­jää täyn­nä. Esit­te­ly ei ker­ro yhtään mitään kir­jan sisällöstä.

    Tar­joan vaih­toeh­toi­sia ostoksia.
    bookdepository.co.uk
    Pre­dic­tably Irra­tio­nal: The Hid­den Forces That Sha­pe Our Deci­sions (Paper­back) By (aut­hor) Dan Arie­ly €7.63

    The Upsi­de of Irra­tio­na­li­ty: The Unex­pec­ted Bene­fits of Defying Logic at Work and at Home (Paper­back) By Dan Arie­ly €11.50

    Ine­vi­table Illusions: How Mis­ta­kes of Rea­son Rule Our Mind (Paper­back) By Mas­si­mo Piat­tel­li-Pal­ma­ri­ni €9.85

    Innu­me­racy: Mat­he­ma­tical Illi­te­racy and Its Con­sequences (Paper­back) By Pau­los, John Allen €8.50 Nume­ro­tai­dot­to­muus (suom)

    A Mat­he­ma­tician Reads the News­pa­per: Making Sen­se of the Num­bers in the Head­li­nes (Pen­guin science) (Paper­back)
    By (aut­hor) John Allen Pau­los €8.64

    Poliit­ti­sil­le pää­tök­sen­teol­le sekä kan­san­vä­li­sel­le huip­puo­saa­jal­le voi­si olla rele­vant­ti seu­raa­va tieto.
    Vuon­na 2009 kun­tien kes­ki­mää­räi­nen tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 18,59.

    Viron tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 21.
    Viros­sa ei ole kunnallisveroa. 

    Tämä kali­broin­ti puut­tuu Hete­mäen vero­työ­ryh­män raportista.
    jokai­nen voi miet­tiä, onko kysy­myk­ses­sä mer­kit­tä­vä rajoi­te Suo­men verotuspäätöksille. 

    Vas­tauk­set ovat yhtä hyviä, vaik­ka et tie­dä oman kun­ta­si tulo­ve­ro­pro­sent­tia lii­tän­näi­si­ne sivumaksuineen.

  16. Kari ja Osmo, minä voin myös lah­joit­taa yhden kir­jan lah­joi­tus­ta tarvitsevalle

  17. Kävin nyt sit­ten kat­so­mas­sa mitä Osmo oli tel­kus­sa sano­nut. Johon A kommentoi:

    Sanoit A‑studiossa talous­kas­vun voi­van jat­kua, kos­ka olem­me siir­ty­mäs­sä pal­ve­lu­ta­lou­teen. Pal­ve­lut eivät kui­ten­kaan kor­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, vaan kasau­tu­vat sen pääl­le tai jopa lisää­vät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman nii­den poh­ja­na ole­vaa aineel­lis­ta kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­li­suut­ta on siir­ret­ty län­si­mai­den ulko­puo­lel­le, joten aineet­to­maan kulu­tuk­seen siir­ty­mi­nen on osit­tain pelk­kää har­haa. Ilmiö­tä on tar­kas­tel­ta­va glo­baa­lil­la tasolla.

    No kyl­lä ja ei. Pal­ve­lut eivät pois­ta aineel­lis­ta kulu­tus­ta, mut­ta nii­den idea on se että nii­den raa­ka-ainei­den käyt­tö­as­tet­ta nos­te­taan samal­la kun jalos­tusas­te kas­vaa. Esimerkkejä:

    Koti­teat­te­ria käy­te­tään ehkä tun­nin päi­väs­sä, tuo on 5% käyt­tö­as­te. Elo­ku­va­teat­te­ria käy­te­tään 10 tun­tia päi­väs­sä, eli käyt­tö­as­te on noin 40%. Lisäk­si elo­ku­va­teat­te­ria käyt­tää jopa useam­pi sata ihmis­tä yhtä aikaa. (Täy­sin OT, mut­ta jos syk­sy ahdis­taa ja alkaa muu­ten­kin men­nä usko ihmi­seen niin käy­kää kat­so­mas­sa elo­ku­va Kiertueella.)

    Hen­ki­lö­au­to on tuo­te, juna taas on palvelu.

    Kodin­hoi­to­huo­ne jol­lain kak­si­lap­sis­ta pie­nem­mäl­lä per­heel­lä mak­saa Hel­sin­gin neliö­hin­noin käy­tän­nös­sä ihan sama kuin se että peset­täi­si pyyk­kin­sä pesu­las­sa. Pesu­lat vaan käyt­tä­vät konei­ta ja ener­gi­aa tehokkaammin.

    Kun yri­tys ulkois­taa vaik­ka­pa kul­je­tuk­set kul­je­tus­pal­ve­luk­sei niin rek­ko­jen täyt­tö­as­te on suu­rem­pi, ja voi­daan käyt­tää isom­pia yksi­köi­tä kuten junua. Sama kos­kee tie­to­tek­niik­ka, jos itsel­lä ei ole tar­peek­si volyy­miä niin kan­nat­taa ulkois­taa lait­teet kos­ka näin saa­daan suu­rem­pi käyttöaste.

    Ravin­to­lan kok­ki ei ainoas­taan tee kes­ki­mää­rin parem­min ruo­kaa kuin koti­kok­ki, hän myös käyt­tää raa­ka-aineet tehok­kaam­min ja toki myös ener­gian­ku­lu­tus on suu­rem­mas­sa keit­tiös­sä pie­nem­pää per annos.

    Otta­mat­ta nyt kan­taa alan moraa­liin tai las­ku­tuk­sen tasoon niin sem­moi­nen­kin pal­ve­lu kuin kiin­teis­tö­vä­li­tys kyl­lä joh­taa tehok­kaam­paan resurs­sien käyt­töön, se lyhen­tää sitä aikaa min­kä asun­not ovat tyhjillään.

    Jopa se pal­jon par­jat­tu ulko­maan­mat­kai­lu ei ole niin yksi­se­lit­tei­sen huo­no jut­tu. En ole las­ke­nut enkä sii­hen nyt täs­sä ryh­dy, mut­ta en ole ollen­kaan vakuut­tu­nut että on vähem­män eko­lo­gis­ta len­tää kah­des­ti vuo­des­sa kah­den vii­kon lomal­la kuin pitää yllä kesä­mök­kiä jota käy­te­tään kuu­kau­den ver­ran vuodessa.

    Suu­rin osa kon­sul­teis­ta eli lii­ke-elä­män pal­ve­luis­ta, sikä­li kun niis­tä mak­se­taan perus­tel­lus­ti, tehos­taa yri­tyk­sen toi­min­taa mikä cete­ris pari­bus vähen­tää resurs­sien kulu­tus­ta. Lie­kö syy työ­mi­nis­te­rin, mut­ta joka tapauk­ses­sa sel­lai­nen viher­hip­pior­ga­ni­saa­tio kuin Uuden­maan TEM rapor­toi taan­noin että alu­een yri­tyk­set hake­vat kas­vua nime­no­maan tehos­ta­mal­la resurs­sien­sa käyttöä.

  18. Tom­mi Uschanov:

    lähin­nä ne, jot­ka eivät kui­ten­kaan oli­si luke­neet kir­jaa­ni – ja jois­ta aivan takuul­la ei kysyt­täes­sä oli­si tien­nyt omaa kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti­aan aina­kaan sen suu­rem­pi osuus kuin tuo tut­ki­muk­ses­sa ilmen­nyt 17 % kan­sas­ta – saa­vat nyt psy­ko­lo­gi­sen pön­kän pää­tök­sel­leen olla lukematta.

    hihi­hi­hih… Mun mie­les­tä aina­kin vero­äy­ri on oikein kel­po sana, vaik­ka itse kuu­lun nii­den poli­tii­kas­ta tie­tä­mät­tö­mien pöl­väs­tien jouk­koon, jot­ka tus­kin lukee kirjaasi.

    ps. Varaan oikeu­den pyör­tää pää­tök­se­ni, jos kir­ja osoit­tau­tuu luke­mi­sen arvoiseksi.

  19. az:” Ei oli­si esi­mer­kik­si var­mas­ti­kaan haus­kaa yli­opis­toon hake­vas­ta lukea usei­ta tent­ti­kir­jo­ja, jois­sa ter­mi­no­lo­gia vaih­te­li­si kir­joit­ta­jien miel­ty­mys­ten, eikä viral­lis­ten käy­tän­tö­jen mukaan.”

    Hän saa luvan totu­tel­la. Sel­lais­ta on yo-elämä.

    Esim. fysii­kas­sa L=r x mv = “pyörimismäärä”,“kiertoliikemäärä”, “liikemäärämomentti”,“impulssimomentti”, “dral­li”, “angu­lar mon­men­tum” aina riip­puen läh­tees­tä. Wiki­pe­dias­sa­kin on 4 kpl synonyymejä.
    (Itse suo­sin omas­sa mie­les­sä­ni eka­na dral­lia, vaik­ka se on kaik­kein harvinaisin).

    Ja Savon Sano­mat, v. 2010 haul­la löysin
    Vero­äy­ri: 144 kpl (edel­leen ahke­ras­ti käytössä)
    Kun­nal­li­nen tulo­ve­ro­pro­sent­ti: 480 kpl

  20. Vero­äy­ri kui­ten­kin tar­koit­ti (kunnallis)verotuksessa veron perus­tet­ta, ei vero­pro­sent­tia. Eli jos tie­na­si 300 000 mark­kaa ja rapiat, niin vero­äy­ri­mää­rä oli 300 000 ja sen mukaan sit­ten kun­ta, kela ja kirk­ko peri­vät vero­ja kukin oman äyrin hin­tan­sa mukaan. Maal­la vero­pe­rus­te on aika­naan ollut tulo­jen sijaan vil­je­lyk­ses­sä ole­va maa, yhdes­tä äyrin­maas­ta mak­set­tiin äyrin ver­ran veroa kruu­nul­le ja seu­ra­kun­nal­le sit­ten vähän vähemmän.

  21. Tom­mi U: “sana sosi­aa­li­tur­va­tun­nus, jon­ka käy­tön lak­kaa­mi­ses­ta jul­kis­hal­lin­nos­sa tulee ensi vuo­den­vaih­tees­sa kulu­neek­si perä­ti 40 vuot­ta, on jat­ku­vas­ti arki­kie­les­sä käytössä.”

    Arki­kie­les­sä kyl­lä puhu­taan vain sotus­ta ja sotun loppuosasta.

  22. Pek­ka Pes­si: “Vero­äy­ri kui­ten­kin tar­koit­ti (kunnallis)verotuksessa veron perus­tet­ta, ei vero­pro­sent­tia. Eli jos tie­na­si 300 000 mark­kaa ja rapiat, niin vero­äy­ri­mää­rä oli 300 000 ja sen mukaan sit­ten kun­ta, kela ja kirk­ko peri­vät vero­ja kukin oman äyrin hin­tan­sa mukaan.”

    Kyl­lä se käy­tän­nös­sä oli vero­pro­sent­ti — siis ei ehkä esi­his­to­rial­li­sel­la ajal­la — ja sik­si vero­pro­sent­ti on oikea, kuvaa­vam­pi termi.
    Kuten sanot­tu, pro­sent­ti­las­ku ei onnis­tu kai­kil­ta, mut­ta äyri­las­ku on jota­kin muuta.

  23. Suu­rin osa kon­sul­teis­ta eli lii­ke-elä­män pal­ve­luis­ta, sikä­li kun niis­tä mak­se­taan perustellusti,

    Hyö­dyl­li­nen kon­sult­ti? Poik­ke­aa muis­ta taruo­len­nois­ta kuten lumi­mie­his­tä ja yksi­sar­vi­sis­ta lähin­nä siten, että nii­tä väit­tää näh­neen­sä vie­lä har­vem­mat ihmiset.

  24. Vero­äy­ri oli tosi­aan veron perus­te. Yksi mark­ka vero­tet­ta­vaa tuloa anton yhden vero­äy­rin. Vero­äy­rin hin­ta oli taa­sen veron mää­rä vero­äy­riä koh­ti. Se ilmais­tiin pen­nei­nä vero­äy­riä koh­ti eli oli samaa kuin prosentti.

  25. Onnek­si olkoon Soi­nin­vaa­ral­le, kir­ja menee hankintaan.

    Az: Tämä voi tun­tua här­kä­sen teke­mi­sel­tä kärpäsestä

    No älä. Isot mie­het, älkää nyt viit­si­kö. Veroäyrigate! 

    Olen sil­loin täl­löin ereh­ty­nyt pitä­mään azia ihan suht skarp­pi­na tyyp­pi­nä, mut­ta nyt tämä muka-tuoh­tu­nut ja muka-huo­les­tu­nut mum­moi­lu epä­olen­nai­suuk­sis­ta vähän naurattaa.

  26. Jep, oli­ko tämä az:in kom­ment­ti ken­ties jotain absur­dia tilannetaidetta?

  27. Päi­vi Pasi, 

    Kysy­myk­sel­lä ei muu­ten oli­si mer­ki­tys­tä, ellei kon­teks­ti­na oli­si kyse kir­jas­ta, jos­sa esit­te­ly­teks­tin­sä perus­teel­la yhteis­kun­na­li­sen tie­tä­mät­tö­myy­ten­sä joh­dos­ta jou­tu­vat yhtä noloon valoon kaik­ki: vasem­mis­to ja oikeis­to, nuo­ret ja van­hat, rik­kaat ja köy­hät, polii­ti­kot ja hei­dän vihaa­jan­sa.

    Toi­saal­la tie­dän Uscha­no­vin “osoit­ta­neen” tätä tie­tä­mät­tö­myyt­tä kysy­myk­sil­lä, jot­ka ovat psy­ko­lo­gian luke­mi­sen paris­ta itsel­le­ni tut­tu­ja esi­merk­ke­jä, eivät­kä kuvaa niin­kään tie­tä­mät­tö­myyt­tä, vaan ihmis­mie­len epä­täy­del­lis­tä toi­min­taa, tun­neas­so­si­aa­tioi­ta, huo­mion kiin­nit­ty­mis­tä jne.

    Kään­te­le­mäl­lä kysy­mys­ten ilmia­sua, voi­daan herät­tää eri­lai­sia asso­si­aa­tioi­ta, vaik­ka kysy­mys ratio­naa­li­ses­ti pysyi­si täy­sin sama­na. On esi­mer­kik­si vai­ku­tus­ta ovat­ko jon­kin poli­tii­kan uhrit kysy­myk­se­na­set­te­lus­sa näky­väl­lä pai­kal­la vai ei. Tämä koros­taa hei­dän ase­maan­sa ja voi joh­taa eri­lai­seen vas­tauk­seen kuin jos he oli­si­vat pii­lo­te­tum­pi­na kysy­myk­ses­sä. Ihmi­nen ei lue täl­lai­sia ratio­naa­li­se­na konee­na, eikä kysy­myk­sil­lä kom­pai­luil­la esiin saa­tu “tie­tä­mät­tö­myys” ker­ro niin­kään tie­tä­mät­tö­myy­des­tä vaan ihmis­mie­len toiminnasta.

    Jos aset­taa itsen­sä ase­maan ihmis­ten tie­tä­mät­tö­myy­den nolou­del­le nau­ra­jak­si, kuten Uscha­nov on teh­nyt, mikä läh­tö­koh­ta­na käy jo vas­ta­kar­vaan (mikä tie­to on täh­del­lis­tä?), niin kan­nat­taa olla pedant­ti­sen tark­ka, että itsel­lä ovat tie­dot koh­dal­laan pil­kun paik­kaa myö­ten. Eivät­kä vää­rin heti esit­te­ly­teks­tin ensim­mäi­sel­lä rivillä.

    1. az:
      Minus­ta voi­si kyl­lä yrit­tää esit­tää kir­jas­to jotain olen­nais­ta ana­lyy­siä eikä kiis­tel­lä sii­tä, pitää­kö käyt­tää viral­li­sia vai puhe­kie­li­siä ter­me­jä. Kir­jan on olta­va todel­la lois­ta­va, jos sii­nä ei muu­ta kri­ti­soi­ta­vaa ole.

  28. Kyl­lä minul­la aina­kin on sym­pa­ti­see­raus­ta täs­sä koh­den az:lle.

    Mik­si käyt­tää täy­sin vää­rää ter­miä, jos voi käyt­tää oikeatakin? 

    Se antaa vain tur­han­päi­ten mah­dol­li­ses­ti vää­rän vai­ku­tel­man asiantuntemuksesta/sen puut­tees­ta. Mikä on Uscha­no­vin asian­tun­te­muk­sen todel­li­nen taso, niin sitä en tie­dä enkä sii­hen ota nyt kantaa. 

    Aina­kin minua epäi­lyt­tää jo lukea teks­tiä, jos­sa puhu­taan Suo­ma­lai­sis­ta, Sak­sa­lai­sis­ta ja Ame­rik­ka­lai­sis­ta. Vaik­ka kuin­ka tie­täi­si, mitä tar­koi­te­taan, niin kyl­lä tulee outo olo. 

    Ihmi­nen, joka ei ole oppi­nut edes perus­kou­lun ala-asteen oppi­mää­rää äidin­kie­les­sä on läh­tö­koh­tai­ses­ti minul­le epäi­lyt­tä­vä… ja jos sit­ten vie­lä eri­tyis­asian­tun­ti­ja­na yrit­tää esiin­tyä, niin kyl­lä kaik­ki pitää olla kohdallaan. 

    Jos on vakiin­tu­nei­ta syno­nyy­me­ja eri asioil­le kuten Mrr­KATT fysii­kan esi­mer­kis­sään esit­ti, niin se on sit­ten ihan eri asia. 

    Eli Päi­vi Pasille: 

    Vero­äy­rin käyt­tö nyt sitä mum­moi­lua on, ei sii­hen puut­tu­mi­nen. Vähän sama kuin sekoi­li­si mark­ko­jen ja euro­jen kanssa. 

    Tuli joten­kin mum­moi­lus­ta mieleen.

  29. Azil­le sen ver­ran, että jos­kus kan­nat­taa välil­lä vil­kais­ta kes­kus­te­lun insert­tiä eli alus­tus­ta. Aihe oli Soi­nin­vaa­ra kir­ja eikä Tom­mi Uscha­no­vin kir­ja. Tarkkuuta.

  30. jou­ni lund­qvist: “Aihe oli Soi­nin­vaa­ra kir­ja eikä Tom­mi Uscha­no­vin kir­ja. Tarkkuuta.”

    Aihe ON Soi­nin­vaa­ran kir­ja, mut­ta hän itse otti esiin Uscha­no­vin kirjan.
    Soi­nin­vaa­ran kir­jas­ta en sano mitään ennen kuin olen sen/sitä lukenut.
    Tark­kuu­ta vaan kaikille.

  31. Oikei­den tai edes oikean­suun­tais­ten ter­mien käyt­tö kyl­lä kuvaa asian­tun­te­mus­ta. “Äyrin hin­ta” on käsi­te jota täs­sä hae­taan, se on sama kuin kun­ta­ve­ro­pro­sent­ti (18 kirjainta).

    Ennen vuo­den 1963 raha­nuu­dis­tus­ta vero­äy­ri oli yksi huge eli 100 mark­kaa, jos­ta sit­ten mak­set­tiin kun­ta­ve­roa esi­mer­kik­si 8 mark­kaa 40 pen­niä. Vero­äy­rien mää­rän mää­rä­si kun­nal­li­nen tak­soi­tus­lau­ta­kun­ta, jon­ka pää­tök­sen­te­ko oli jul­kis­ta sii­nä kuin muu­kin kun­nal­li­nen päätöksenteko. 

    Toi­nen vai­kea käsi­te on “puh­taa­na käteen” ja “net­to­tu­lo”, eli tulois­ta vero­jen ja sotu­jen jäl­keen jää­vä sum­ma. Odel­la ja vih­reil­lä on ollut jos­kus vai­keuk­sia näi­den kans­sa perus­tu­lo­mal­lia selos­taes­sa. Käsit­teet ovat tie­tys­ti vai­kei­ta, kun on mon­ta eri veroa ja mak­sua, jot­ka vähen­ne­tään vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Nykyi­sin vähen­ne­tään ensin sotut ja verot mää­rä­tään jäl­jel­le­jää­vän tulon perus­teel­la, jos­kus risu­kar­hien ja tak­soi­tus­lau­ta­kun­tien aikoi­na brut­to­tu­los­ta on voi­tu vähen­tää val­tion­ve­ro ja kun­nal­lis­ve­ro on mää­rät­ty jäl­jel­le jää­nees­tä net­to­tu­los­ta. (Tar­koi­tuk­se­na oli ilmei­ses­ti lisä­tä val­tion tulois­taan mak­sa­maa kunnallisveroa.)

    Kol­mas vai­kea jut­tu on tulo ja tuloerot.
    Jos­kus jul­ki­suu­des­sa näkee ihmeel­li­siä aivo­pie­ru­ja, jois­sa vali­te­taan että tuloe­rot ovat kas­va­neet 1990-luvun alus­ta ja ovat nykyi­sin 1970-luvun alun tasol­la. Täl­lai­sis­sa puheis­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että kysees­sä ovat vero­tet­ta­vat tulot ennen ja jäl­keen vero­uu­dis­tuk­sien. Ne eivät ole vertailukelpoisia.

    1. Pek­ka Pessi:
      Kyl­lä tilas­to­kes­kuk­sen jul­kis­ta­mis­sa Gini-ker­toi­mis­sa käsi­tel­lään net­to­tu­lo­ja aivan samal­la taval­la 2000-luvul­la ja 1960-luvul­la, eli ne ovat vertailukelpoisia.
      Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa, joka las­ket­tiin Kelan tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa, ver­tai­lut nyky­jär­jes­tel­mään teh­tiin net­to­tu­lo­jen pohjalta .

  32. Ei nyt pitäi­si läh­teä mukaan tähän meta­kes­kus­te­luun, mut­ta az: ei kai kukaan voi pitää nil­li­tys­tä­si muu­na kuin Uscha­no­vin hen­ki­löön koh­dis­tu­va­na kuit­tai­lu­na? Jos sinä et usko, että Uscha­nov tai hänen teks­tin­sä tar­kas­ta­neet oiko­lu­ki­jat ja kus­tan­nus­toi­mit­ta­jat ovat tien­neet viral­li­sen ter­min muut­tu­neen, niin sit­ten et usko. Hie­noa, voim­me­ko seu­raa­vak­si siir­tyä substanssiin?

    Näin kie­len­tar­kas­ta­jan­kin duu­nia pais­ki­nee­na on kyl­lä pak­ko sanoa, että jos kir­jan nimi on “Suu­ri kaa­li­hui­jaus” ja tyy­li­la­ji käsit­tääk­se­ni on suju­va­sa­nai­nen pole­miik­ki, niin on suo­ras­taan nau­ret­ta­vaa nil­lit­tää sii­tä, että kir­jai­li­ja käyt­tää kan­san­ta­jui­sia ja puhe­kie­li­siä ter­me­jä. Oli­sin itse­kin oiko­lu­ki­ja­na jät­tä­nyt ‘vero­äy­rin’ tekstiin.

    Eli­na: Mik­si käyt­tää täy­sin vää­rää ter­miä, jos voi käyt­tää oikeatakin?

    Pikai­sel­la googlauk­sel­la sel­vi­ää, että ter­miä ‘vero­äy­ri’ käy­te­tään edel­leen niin val­ta­leh­tien otsi­kois­sa kuin kan­sa­lais­kes­kus­te­lus­sa­kin. Samoin puhu­taan edel­leen työ­voi­ma­toi­mis­tos­ta (mm. Eli­na on teh­nyt niin täs­sä­kin blo­gis­sa — mik­si?) eikä työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­ta, kos­ka kysees­sä on lyhyem­pi, vakiin­tu­nut ilmai­su, jos­ta taju­aa välit­tö­mäs­ti, mitä tarkoitetaan.

    Kuten sanot­tua, näen täs­sä pelk­kää ad homi­nen ‑tyy­lis­tä kuit­tai­lun­ha­lua, mikä ei ker­ro eri­tyi­sen hyvää kenes­tä­kään, vie­lä vähem­män nimi­merk­ki­kir­joit­ta­jas­ta — eten­kin kun puhee­na nyt ikä­väs­ti sat­tui ole­maan Soi­nin­vaa­ran eikä Uscha­no­vin kirja.

  33. En ole kir­jaa luke­nut, mut­ta aina­kin sitä kos­ke­va äsken Radio Suo­mes­sa tul­lut haas­tat­te­lu oli hyvä. 

    Omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että osaa­vat ne työt­tö­myys­kas­sat­kin sim­put­taa. Liki pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten Laki­mies­lii­ton työt­tö­myys­kas­sa pani kor­vaus­ha­nat kiin­ni ja rahaa alkoi tul­la vas­ta vali­tuk­sen tul­tua hyväk­sy­tyk­si. Elä­pä sii­nä sit­ten pyhäl­lä hen­gel­lä se väliaika.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  34. Kysyin tänään Suo­ma­lai­ses­ta “uut­ta soi­nin­vaa­raa” ja myy­jä tar­jo­si minul­le kir­jaa nimel­tä Pakonopeus

  35. Päi­vi Pasi,

    En ole kom­men­toi­nut Uscha­no­vin hen­ki­löä, vaan hänen aset­tu­mis­taan asian­tun­ti­jan ase­maan, joka tekee pilk­kaa tois­ten tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Kuun­te­lin kyl­lä Uscha­no­vin haas­tat­te­lun kir­jas­taan http://areena.yle.fi/audio/1237557 Jokai­nen voi sen itse lait­taa taus­tal­le, ja teh­dä omat joh­to­pää­tök­sen­sä. Ei ole var­maan­kaan epä­sel­vää, että olen useis­ta hänen näke­myk­sis­tään ja var­sin­kin pai­no­tuk­sis­taan eri miel­tä, ja kat­son hänen osu­van pahas­ti har­haan ana­lyy­sis­saan sen perus­teel­la, mitä hän haas­tat­te­lus­sa kir­jan­sa ydin­sa­no­mas­ta ker­too ja mitä hänen mui­ta kir­joi­tuk­si­aan ja kom­ment­te­jaan olen aiheen tii­moil­ta luke­nut. Minus­ta ne monet tie­tä­mät­tö­myy­den todis­teet, joi­ta Uscha­nov näkee, ovat aivan yhtä vähä­pä­töi­siä ja vähä­mer­ki­tyk­sel­li­siä kuin tie­tä­mät­tö­myys (tai välin­pi­tä­mät­tö­myys) sii­tä, että vero­äy­ri ei ole ollut viral­li­ses­ti käy­tet­ty ter­mi sit­ten vuo­den 1997.
    Tämä on tuon huo­mau­tuk­sen kon­teks­ti, joka sinän­sä on mitä­tön, jokai­nen­han sen taju­aa, mut­ta se on sitä dis­kurs­sia, jota Uscha­nov itse on valin­nut jul­ki­se­na kes­kus­te­li­ja­na käydä.

    Minä vas­tus­tan hyvin vah­vas­ti sitä, mitä kat­son, oikein tai vää­rin, Uscha­no­vin edus­ta­van yhteis­kun­ta­teo­reet­ti­ses­ti, poliit­ti­ses­ti ja filo­so­fi­ses­ti. Hänen hen­ki­lön­sä ei lii­ty sii­hen mil­lään tapaa.

    Asia omal­ta osal­ta­ni lop­puun pui­tu. Jat­ka­kaa Osmon kirjasta.

  36. Päi­vi,

    Mikä­li olen käyt­tä­nyt työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­ta nimi­tys­tä työ­voi­ma­toi­mis­to- nimen vaih­tu­mi­sen jäl­keen, niin sehän on sel­vä VIRHE

    En yri­tä­kään selit­tää kuten Uscha­nov, että käy­tin puhe­kiel­tä tai olin kän­nis­sä tms. Se on vain yksin­ker­tai­ses­ti VIRHE

    Pie­ne­nä puo­lus­tuk­se­na kui­ten­kin sanoi­sin, että kir­jan kir­joit­ta­mi­nen on hie­man eri asia kuin satun­nai­set blo­gi­kom­men­tit. Toki pyrin tark­kuu­teen ja uskal­tai­sin väit­tää, että mah­dol­li­ses­sa kir­jas­sa­ni ei vas­taa­via lap­suk­sia näkyisi. 

    Toi­nen pie­ni puo­lus­tus on, että työ­voi­ma­toi­mis­to­jen nimen­muu­tos on ver­ra­ten tuo­re uudis­tus toi­sin kuin vero­äy­rin. Ja käsi­te­kin on kui­ten­kin täy­sin sama toi­sin kuin veroäyrin. 

    Jos unoh­de­taan sinän­sä vero­äy­ri ja kes­ki­ty­tään esit­te­lyn ns. sisäl­töön, niin minua aina­kin ihme­tyt­tää “poliit­ti­sen tie­toi­suu­den” mit­ta­ri­na oman kun­nan mit­ta­ri­na vero­äy­rin (sic!) tietäminen. 

    En minä aina­kaan tiedä. 

    Voi­sin nyt äkki­pää­tä vei­ka­ta, että 18. (Hel­sin­ki). Eli mitä täs­tä. Voi olla vähän pie­nem­pi tai vähän suu­rem­pi. Mitä välii…

    Pal­jon tär­keäm­pää on tie­tää, onko Hel­sin­gin vero­äy­ri suu­ri, pie­ni vai kes­ki­vä­lil­tä mui­hin kun­tiin ver­rat­tu­na ja mitä tämä mer­kit­see kun­nan talou­den kannalta. 

    Voin ker­toa 11-vuo­ti­aal­le lap­sel­le­ni, mikä on Hel­sin­gin vero­äy­ri, kun­han ensik­si sen tar­kis­tan. Sit­ten hän tie­tää sen. Hän on poliit­ti­ses­ti erit­täin vale­veu­tu­nut kan­sa­lai­nen tämän jäl­keen Uscha­no­vin oppien mukaan vai mis­sä nyt mennään ???

  37. Vah­vis­tan Osmon sano­man. Kysei­set Gini-ker­toi­met löy­ty­vät tuol­ta. Kan­nat­taa tutustua.

    Kan­nat­taa Osmon­kin tutus­tua. “Tulo­kä­sit­teen muu­tos­ten vuok­si vuo­sien 1966–1981, 1987–1992 ja 1993–2008 luvut eivät ole kes­ke­nään täy­sin vertailukelpoisia.”

  38. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa, joka las­ket­tiin Kelan tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa, ver­tai­lut nyky­jär­jes­tel­mään teh­tiin net­to­tu­lo­jen pohjalta.

    Aivan, sii­nä net­to­tu­loil­la tar­koi­tet­tiin tuloa tulo­ve­ro­jen jäl­keen ja nii­hin vii­tat­tiin sanoil­la “puh­taa­na käteen”. Yhdes­sä koh­taa muis­tet­tiin, että tulo­ve­ro­jen lisäk­si mak­se­taan myös eläke‑, työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­ja rapiat 5 % bruttotuloista.

  39. Kiin­nos­tuin nyt Uscha­no­vin kir­jas­ta vero­äy­ris­tä :)huo­li­mat­ta sen ver­ran, että tila­sin sen. 

    Mitä tar­koit­taa muu­ten kaa­li­hui­jaus? Onko sil­lä jokin his­to­rial­li­nen taus­ta.. siis jos­sain on hui­jat­tu kaa­leil­la vai mikä jut­tu se on?

    az, voin lähet­tää kir­jan sinul­le, kun olen luke­nut sen, mikä­li nyt haluat sen lukea. Saat mun mei­lin Osmolta.

  40. Tämän epä­luot­ta­muk­sen taus­tal­la ovat myös taan­noi­set kom­ment­ti­si täl­tä blo­gil­ta, jois­sa kek­sit täy­sin fik­tii­vi­sen tapah­tu­man Kas­vin blogille.

    http://www.kasvi.org/index.php?id=6264&cs=120#comment6399

    Täs­sä­pä tämä “täy­sin fik­tii­vi­nen tapahtuma”.

    Mitä tar­koit­taa muu­ten kaa­li­hui­jaus? Onko sil­lä jokin his­to­rial­li­nen taus­ta.. siis jos­sain on hui­jat­tu kaa­leil­la vai mikä jut­tu se on?

    http://www.snopes.com/language/document/cabbage.asp

    (Kaa­li­hui­jauk­sen alku­pis­te on sit­tem­min pai­kan­net­tu vuo­teen 1943; ker­ron koko pit­käh­kön tari­nan kirjassani.)

  41. Ok, kii­tos vas­tauk­ses­ta Tommi!

    Jäin oikein miet­ti­mään, että onko minul­la paha­kin auk­ko yleis­si­vis­tyk­ses­sä, kos­ka “suu­ri kaa­li­hui­jaus” ei sano­nut minul­le yhtään mitään.

  42. Osmon kir­ja luettu!
    Hyvin opet­ta­vai­nen ja sil­ti mel­ko help­po­lu­kui­nen. Kaik­ki hänen ehdo­tuk­sen­sa tun­tu­vat var­sin järkeviltä.
    Ja täy­tyy sanoa, että jos oli­sin SAKn jäsen, eroai­sin heti — mut­ta olen eron­nut jo aikaisemmin.
    (Tosin Osmon viit­tauk­set asun­to­tu­loon ja sen verot­ta­mi­seen ovat vie­lä pahem­pi moka kuin tämä tapaus “vero­äy­ri” — vero­äy­ri sen­tään oli olemassa)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.