Tekijä: Osmo Soininvaara

Helsin­gin Sanomien pääkir­joit­ta­ja julis­taa tänään, että osa-aikaeläke on täyt­tänyt siihen asete­tut odotuk­set ja piden­tänyt työuria. Min­un alka­val­la viikol­la ilmestyvässä kir­jas­sani väitän, että etu­isu­us ei vas­taa tavoitet­taan lainkaan, kos­ka osa-aikaeläk­keelle siir­tyy suurim­mal­ta osin hyväkun­toisia ihmisiä, jot­ka voivi­at jatkaa taval­lises­sakin työssä, mut­ta pitävät muka­vana lomail­la tois­t­en kustannuksella.

Eläke­tur­vakeskuk­sen keskustelu­aloit­teen mukaan osa-aikaeläk­keel­lä ole­vat jatka­vat työu­raansa (sitä puo­litet­tua)  pidem­pään kuin muut ja siir­tyvät mui­ta harvem­min työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Kumpaa hypo­teesia, Hesarin esit­tämää, vai min­un esit­tämääni tämä havain­to tukee?

Molem­pia ihan yhtä hyvin. Havain­to voi johtua siitä, että osa-aikaista työtä jak­saa pidem­pään tai se voi ihan yhtä hyvin johtua siitä, että kyse on mui­ta ter­veem­mästä joukos­ta. Asi­aan pääsee käsik­si vain vakioimal­la ter­vey­den­ti­lan osa-aikaeläk­keelle siir­tymisen ajanko­htana, mut­ta tätä ei tässä rek­isteri­selvi­tyk­sessä ole tehty. Sik­si siitä ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, jon­ka Hesari on tehnyt. Eikä keskustelu­aloit­teesta ainakaan lyhyel­lä tarkastelul­la tuol­laista väitet­tä myöskään löy­dy, vaan tulk­in­ta on Hesarin oma.

Sen sijaan siinä tode­taan muiden tutkimusten osoit­ta­van, että vain kymmenel­lä pros­en­til­la osa-aikaeläk­keelle siir­tyneistä syynä oli ter­vey­teen tai jak­samiseen liit­tyviä ongelmia. Yhtä suuri osu­us, kymme­nen pros­ent­tia, siir­tyy osa-aikaeläk­keeltä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Jat­ka lukemista “Onko osa-aikaeläke lyhen­tänyt vai piden­tänyt työuria?”

Tärkein syy siihen, että yhdyskun­tarakenne hajau­tuu Suomes­sa niin pahasti, on kyvytön maapolitiikka.

Tehdään aluk­si raju yksinker­tais­tus. Olete­taan, että mah­dol­lisia tont­te­ja on kah­den­laisia, hyviä lähel­lä ja huono­ja kaukana ja että nämä joukot ovat sisäis­es­ti ident­tisiä. Molem­pia tont­ti­tyyppe­jä on tar­jol­la riit­tävästi kaikille, mut­ta ne tule­vat markki­noille hitaasti. Olete­taan edelleen, että kaik­ki halu­aisi­vat mielu­um­min asua lähel­lä, mut­ta pref­er­enssin voimakku­us vai­htelee. Hyvässä yhteiskun­nas­sa kaik­ki pää­si­sivät asumaan lähelle.

Huonos­sa yhteiskun­nas­sa ton­tin hyvyys kap­i­tal­isoituu maan hin­taan keskimääräisen pref­er­enssin voimakku­u­den mukaan. Kun parem­mas­ta joutuu mak­samaan enem­män ja huonom­mas­ta vähem­män, ne ovat keskimäärin yhtä edullisia. Toisille lähel­lä ole­va on edullisem­pi, kos­ka he nämä arvosta­vat hyvää sijain­tia niin paljon, että hin­taero kan­nat­taa mak­saa, toisille taas halvem­pi hin­ta tekee kaukana asumisen kan­nat­tavam­mak­si. Jat­ka lukemista “Val­tio hajaut­taa yhdyskun­taraken­net­ta ahneena maanomistajana”

2) Ei tarvitse

Val­tio var­maankin säätää sukupuo­lineu­traal­ista avi­o­li­itos­ta. Jos kirkko kieltäy­tyy niistä, ne solmi­taan mais­traatis­sa. Voisi tietysti ajatel­la, että tämän jäl­keen kaik­ki avi­o­li­itot solmit­taisi­in mais­traatis­sa ja kirkko vain siu­naisi ne myöhem­min – vahvis­taisi avi­o­li­iton Jumalan edessä – kuten monis­sa mais­sa tapah­tuu. On kirkon asia, miten se suh­tau­tuu homo- ja les­boli­it­toi­hin. Samoin on kirkon asia, halu­aako se jatkaa avi­o­li­iton solmimista niiden ihmis­ten osalta, joiden parisuh­teen se hyväksyy. Kirkko­häät ovat niin syväl­lä ainakin osan suo­ma­lai­sista aja­tus­tavas­sa, ettei sitä tarvitse lain­säädän­nöl­lä lopet­taa. Jat­ka lukemista “Pitääkö kirkon vihkimisoikeud­es­ta luopua”

Kaare­lan maneesi

Läpi yksimielis­es­ti, vaik­ka kyl­lä tähänkin kaavaan ris­tiri­ito­ja sisäl­tyi. Aika moi­sen palapelin oli kaavoit­ta­ja tehnyt sovitel­lessaan eri­laisia näkemyksiä.

Iso-Roobertinkadun viihty­isyys

Kos­ka kadun perus­paran­tamiseen ei suo­ras­taan tyrkytetä rahaa, vaik­ka kor­jat­tavas­sa kun­nos­sa se onkin, kiire­hdimme toimia (nou­se­via pol­lare­i­ta) lait­toman pysäköin­nin kar­simisek­si. Jotenkin pitäisi saa­da raken­nusvi­ras­to pitämään paikat siis­teinä. Voisi johtaa parem­paan tulok­seen, jos siivous­vas­tuu olisi jotenkin paikallisil­la yri­tyk­sil­lä.  Jos käve­lykatu olisi yksi­tyi­nen kaup­pakeskus, sen tilanne olisi paljon parem­pi, sil­lä itse asi­as­sa paikallis­ten yrit­täjien kan­nat­taisi mak­saa siitä, että paik­ka pysyy edus­tuskelpoise­na. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.10.2010”

Kävin Provences­sa ystäväni luon lep­äämässä saat­u­ani kir­jani pain­oon. Olen kir­joit­tanut tääl­lä aiheesta ennenkin, mut­ta kyl­lä käy kateek­si sikäläistä ruokakulttuuria.

Ostimme lam­paankyljyk­siä lihakau­pas­ta. Jouduimme jonot­ta­maan, kos­ka lihames­tari leikkasi muiden asi­akkaiden liho­ja. Mei­dän kyljyk­siämme hän rak­en­si min­u­ut­ti­tolkul­la, mut­ta hienot niistä tulikin ja helpot valmis­taa.  Se, että asi­akkail­la on aikaa jonot­taa erikois­li­ikkeis­sä ratio­naal­is­ten mar­ket­tien sijas­ta, osoit­taa jotain myös asi­akkaiden arvoista. Jat­ka lukemista “Kaup­pa pilaa Suomen ruokakulttuurin”

Kaare­lan hevostal­li laa­je­nee ja raken­netaan maneesi 

Rat­sas­tus on vähän ongel­malli­nen urheilu­muo­to kaupungis­sa, jos­sa tilalle on paljon kil­pail­e­vaa käyt­töä. Tässä on kuitenkin löy­tynyt paik­ka laa­jen­taa toim­intaa, ilman mainit­tavaa kon­flik­tia muun käytön kanssa.

Lis­tan mukana tuli iso adres­si kaava­muu­tok­sen puoles­ta. Mil­loinko­han sel­l­aista on tapah­tunut viimek­si? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.10.2010”

Yritin lait­taa artikkelei­hin face­book injaa ‑linkin. Lop­putu­los näyt­tää tältä. Halu­aisin selvyy­den vuok­si vain face­bookin ja ehkä twit­terin napit, mut­ta en ihan kaikkea. Tietääkö joku sopi­vaa lisäosaa?

(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

Euroopan Unioni on sitoutunut vuo­teen 2020 men­nessä alen­ta­maan kasvi­huonepäästöjä 20 pros­en­til­la vuo­den 1990 päästö­ta­sos­ta, mikä tarkoit­taa 14 pros­entin vähen­nys­tä vuodes­ta  2005. Suomes­sa ener­giavero­tus­ta uud­is­te­taan, ja Helsingis­sä etsitään vai­h­toe­htoa kivihiilelle.

Päästöt EU jakaa päästökaup­pasek­torin päästöi­hin ja mui­hin. Edel­lisi­in kuu­lu­vat muun muas­sa sähkön­tuotan­non ja teol­lisu­u­den päästöt, jälkim­mäisi­in esimerkik­si liiken­teen ja taloko­htaisen läm­mi­tyk­sen päästöt. Kansal­liset kiin­tiöt koske­vat vain näitä jälkim­mäisiä päästöjä. Niitä Suomen tulee alen­taa 16 pros­en­til­la vuo­den 2005 tasos­ta. Jat­ka lukemista “Sek­sikkäät ener­gia­ratkaisut ovat muotia”

Haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tus on itse asi­as­sa aivan pöhkö, jos pidämme kus­tan­nuste­hokas­ta ympäristön­suo­jelua tavoit­teena. Samal­la kun se on pöhkö, se on taval­laan oikeu­den­mukainen. Vesistöi­hin tule­vista fos­foripäästöistä – ja fos­foripäästöt ovat se olen­nainen osa päästöistä – haja-asu­tusaluei­den miljoona ihmistä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin paljon kuin taa­jamien neljä miljoon­aa. Siis kym­menker­tainen määrän nenää kohden. Toisaal­ta kus­tan­nuk­sen noiden päästö­jen vähen­tämis­es­tä ovat säästet­tyä fos­forik­iloa kohden aika isot. Jat­ka lukemista “Vero on parem­pi kuin normi”

Vas­tatuk­seni HS-raadille

2) Ei
Apunen on oikeil­la jäljil­lä. Olin aluk­si hyvin ilah­tunut esi­tyk­ses­tä, kun siitä
kuulin, mut­ta tarkem­min ajatellen esi­tys ei toimi.

Olen tör­män­nyt todel­la räikeisi­in tapauk­si­in, kun puolueeseen­sa vah­vasti sitoutunut
toimit­ta­ja ryhtyy muun­ta­maan totu­ut­ta. Nämä olisi hyvä saa­da pois. Jotain kur­in­pitoa
tietysti voi edel­lyt­tää myös pää­toimit­ta­jil­ta. Jat­ka lukemista “Pitäisikö toimit­ta­jien ker­toa nyky­istä avoimem­min poli­it­tista kannoistaan?”