Kalasataman kaava
Hyväksyttiin nurinoitta. Tästä tulee mielenkiintoista aluetta, tavoitellaan töölöläistä umpikorttelia.
Matalammat, kolmikerroksiset osat (townhouset) ovat perusteltuja valon takia. Pihoista tulisi perin piemeitä, jos ne ympäröitäisiin korkeilla kerrostaloilla joka puolelta. Nämä Townhouset soveltuvat vähän huonosti meidän esteettömyysstandardeihin. Nyt asia on ratkaistu niin, että huoneiston sisään on jätettävä paikka hissikuilulle. Kuilu ei mene hukkaan, vaikka hissiä ei rakennettaisi. Se toimii valokuiluna. Näiden kolmikerroksisten yhteen rakennettavien omakotitalojen piti alunperin olla kooltaan 175 neliötä, mutta nyt ne on pienennetty 150 neliöön. Yhdessä kerroksessa neliöitä on siis vain 50 ja tähän alaan pitää mahtua sekä portaat että se hissikuilu.
Myös Berliinin keskustassa on townhouseja.
Länsireunan kerrostaloon on saatu lisää neliöitä laittamalla sen sisälle katettu valokuilu, siis tavallaan lämmin piha.
Olisi tehnyt mieli rutista autopaikkanormista, mutta kun tämä kaava on kerran jo valtuustossa hyväksytty ja nyt sitä vain viilataan, annoin olla. Auto0paikamäärän pienentäminen ei olisi myöskään juuri pienentänyt menoja, koska nyt koko korttelialan alla on pysäköintiä.
Koko kortteli luovutetaan vuokraamalla. Niinpä rakennusliike ei periaatteessa hyödy rakennusoikeuden lisäyksestä vaan hyöty tulee kaupungille, koska vuokra perustuu kerrosneliöihin.
Kalasatamassa rakennustyöt alkavat ilmeisesti vielä tänä vuonna. Ei tästä korttelista vaan tämän korttelin eteläpuolelta.
Paciuksenkadun alikulku
Alikulku on siinä, koska ”virallinen” pyöräreitti Kuusisaaresta keskustaan kulkee sitä kautta. Täytyypä joskus oikein kokeilla tuota reittiä. Se ei olisi oikein myöskään mahtunut Huopalehdentien risteykseen. Sehän vaatii pitkän luiskan.
Tämä on vasta kaava, ei investointipäätös. Ensin rakennetaan kevyen liikenteen silta Auroran sairaalan kohdalle. Sitten on tämän vuoro. Riippuu budjettineuvotteluista, missä aikataulussa näitä hankkeita toteutetaan.
Miksei samaa logiikkaa kuin Kalasataman kaupunkitalojen hisseissä voida soveltaa muutenkin asuntojen rakentamisessa? Eli tehdään 80-senttisiä ovia, jotka voidaan tarvittaessa leventää metrisiksi; tai tehdään kylpyhuone niin, että sen voi tarvittaessa laajentaa esim. kalusteita purkamalla niin, että saa pyörätuolin kääntöympyrälle tilan? Täysin laillista on tietenkin talon valmistuttua vaihtaa ovet ja kalustaa kylpyhuone, mutta uudisrakentamisessa normeista ei yleensä jousteta yhtään.
Ville, ajatustasi jatkaen, kaupunki voisi vaatia, että rakentaja tarjoaa sen esteettömän vaihtoehdon ostajalle yhtenä vaihtoehtona asunnon sisustuksena.
Hyvä ratkaisu on sijoittaa samaan kortteliin monenkokoisia asuntoja. Asunnonvaihtajat valtaosin haluavat suuremman asunnon tutuilta kulmilta. Nyt usein joudutaan etsimään sopivankokoista aiempaa kauempaa, kun lähivalikoimassa on tarjolla vääränkokoisia luukkuja.
Kalasatamasta saadaan kaupungin helmi, jos rakennusarkkitehtuuriin panostetaan riittävästi.
Hyvin mielenkiintoista, että virallinen reitti kuulema menee tuota kautta, kun kaupunki kuitenkin samaan aikaan on piitänyt pääväylän menemään Ramsaynrantaa Paciuksenkadun risteykseen asti. Ks, pääväylien kuntokartoitus.
Olisiko niin, että pyöräilyä ei vielä huomioida suunnittelussa ihan vakavissaan, vai mistä tämä johtuu? Virallisesta reitistä puhuneelle virkamiehelle kannattaa joka tapauksessa antaa hiukan palautetta, että naapurihuoneen kaverien kanssakin saa puhua.
Sinänsä, juuri luiskien takia tuo saattaa olla kyllä parempi paikka. Pääväylä kannattaa varmaan siirtää menemään tuosta jahka tunneli valmistuu.
Osmo: ”…vaan hyöty tulee kaupungille, koska vuokra perustuu kerrosneliöihin…”
Eli loppujen lopuksi asukas häviää. Olen yhä sitä mieltä, että kaupungilta pitää kieltää maanomistus tai kaavoitus. Nykyinen yhdistelmä ei ole asukkaan eli kuntalaisen etu.
Osmo: ”…Nyt asia on ratkaistu niin, että huoneiston sisään on jätettävä paikka hissikuilulle…”
Tuon soisi yleistyvän ilman kaupungin ohjaustakin. Jotenkin tuntuu, että 150 neliötä on aika pieni asunto kaupnkitaloksi. Toivottavasti niissä on vähintään 50 neliötä huoltotilaa maan alla.
Ville: ”…tehdään 80-senttisiä ovia, jotka voidaan tarvittaessa leventää metrisiksi…”
Tuo on järkevää suurissa asunnoissa. Tosin suomalaisella suunnittelun laadulla, en usko kovin hyvään tulokseen. Koko esteettömyyshömppä pitää saada kuriin. Se estää pienten ja edullisten asuntojen rakentamisen. Helsingin keskustassa on pulaa juuri kohtuuhintaisista 20 neliön yksiöistä opiskelija- ja reppuriasunnoiksi.
Uudella reitillä, Kuusisaaresta tultaessa vanhan puusillan ylityksen jälkeen, on tarkoitus ylittää Meilahdentie suojatietä. Tämä on pyöräilijän kannalta heikennys nykytilanteeseen. Tällä hetkellä Meilahdentien ylityksessä pyöräilijällä on autoihin nähden etuajo-oikeus, sillä Ramsaynrannasta kääntyvillä autoilla on tietenkin väistämisvelvollisuus, ja Meilahdentietä länteen tulevilla autoilla on kolmio. (Kokonaan toinen tarina tietenkin on, etteivät kaikki autoilijat tästä kolmiosta piittaa, vaan pysähtyvät suojatielle/klv:n jatkeelle odottamaan rakoa jolla pääsisivät liittymään Ramsaynrannan liikennevirtaan, samalla estäen kevyttä liikennettä, vaikka tämä on laissa kiellettyä).
Mikäli jatkossakin pyöräilijällä on houkutus ajaa Ramsaynrantaa aina Paciuksenkadulle asti, käy Munkkiniemen sillan eteläinen kevyen liikenteen väylä käy ahtaaksi.
”Paciuksenkadun alikulku
Alikulku on siinä, koska “virallinen” pyöräreitti Kuusisaaresta keskustaan kulkee sitä kautta.”
Ei kai kukaan aja Kuusisaaresta keskustaan Paciuksenkadun viereen tuota kautta? Lyhemmät reitit sekä Meilahdentien että Seurasaarentien kautta. Tämä ei tietenkään mitenkään vähennä alikulun tarvetta.
Tuollaisia U-mutkaramppeja, jotka liittyvät alikulusta Paciuksenkadulle, ei pitäisi enää rakentaa mihinkään. Näiden U-mutkien toimivuutta etenkin mäissä voi käydä ihmettelemässä vaikka pääradan varressa Viipurinkadun kohdalla. Ne ovat jo valmiiksi hankalia ja vaarallisia, mutta aivan erityisen vaarallisia ne ovat liukkaalla tai hiekoitettuna. Ramppien pitäisi liittyä molemmista päistä katuun kohtisuoraan.