Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012

 

Meri-Rasti­lan osayleiskaavaluonnos

Luulin tehneeni kotiläksyt ja tutus­tuneeni myös asukkaiden vai­h­toe­htokaavaan tajua­mat­ta, että niitä onkin kak­si. Näistä toinen, Our City, esitelti­in lau­takun­nalle, siis virkamiehet esit­te­liv­ät. Tämä vai­h­toe­hto perus­tuu Meri-Rasti­lan tiivistämiselle otta­mal­la lähivirk­istysaluei­ta ja puis­to­ja asuinkäyt­töön sekä säästämäl­lä Meri-Rasti­lan ranta­puis­to. Aja­tus vas­taa omaani. Mikä ote­taan rak­en­tamiseen, raken­netaan kun­nol­la ja tiivi­isti, ja tämän vastapain­ona jätetään kun­nol­lisia ja eheitä virk­istysaluei­ta. On ilah­dut­ta­va asia, että asukkaat ovat valmi­ita luop­umaan omista lähivirk­istysalueis­taan laa­jan yht­enäisen viher­alueen hyväk­si. Tätä pitäisi oikeas­t­aan kun­nioit­taa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 24.4.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012

Meri-Rasti­lan osayleiskaavaluonnos

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta palaut­ti asian viimek­si ja kehot­ti tekemään met­sää säästeliääm­min tuhoa­van vai­h­toe­hdon. Raken­nuk­sia on nyt korotet­tu ja rak­en­tamisalaa supis­tet­tu. Alueelle kaavail­laan 2 000 asukas­ta – siis pienen kun­nan ver­ran. Tähän kaavail­laan muu­ta kuin sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Täl­lä kor­jataan kiin­teistölau­takun­nan 1990-luvun laman olois­sa tekemää virhet­tä, jon­ka seu­rauk­se­na alueen asun­tokan­ta on muo­dos­tunut sosi­aalis­es­ti yksipuolisek­si ja maahanmuuttajapainotteiseksi.

Asukkaat eivät tästä pidä. He ovat tehneet vai­h­toe­htokaa­van, jos­sa rantamet­sä säästyy ja rak­en­tamiselle uhrataan viere­inen leir­in­täalue. Minus­ta on kohtu­ullista, että viras­to arvioi tämän suun­nitel­man ennen kuin asia viedään päätök­seen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.4.2012”

Kertovatko perhesurmat liian kovasta menestymisen kulttuurista?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En osaa sanoa

Viimeaikaiset per­hesur­mat ovat järkyt­täviä ja määrän kasvu on hälyt­tävää, mut­ta niitä on kuitenkin aivan liian vähän, jot­ta niistä voisi päätel­lä mitään kansakun­nan tilas­ta. Helsingis­sä tapah­tuneis­sa kahdessa sur­mas­sa näyt­tää ole­van kyse aivan eri asioista. Läheltä piti –tapauk­sia on paljon enem­män, joten syi­den tutk­i­joiden kan­nat­taisi keskit­tyä niihin. Tätäkin enem­män ain­ois­toa on saatavis­sa alka­v­ista työkyvyt­tömyy­seläkkeistä ja niiden taus­toista. Mie­len­ter­veyslääk­i­tyk­sen määrä on kovasti kas­vanut joko lääkkei­den paran­tu­misen, niiden lisään­tyneen markki­noin­nin tai sairauk­sien yleistymisen takia. Tiedon muru­sista voi päätel­lä, että henkistä työtä tekevät, eri­tyis­es­ti it-alal­la, näyt­tävät ole­van varsin kovilla.

Vauras­tu­misel­lamme on kova hinta.

Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pikkuhil­jaa sille kan­nalle, että arvon­lisävero tulisi kehit­tää kaiken kulu­tuk­sen kat­tavak­si veroksi. Eri­laisil­la verokan­noil­la ja arvon­lisäverot­to­muudel­la ollaan tukev­inaan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki val­uu pahasti ohi kohteen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea niitä suo­raan. Köy­hiä tue­taan parhait­en tuloveron ja tulon­si­ir­to­jen puolel­la, ei arvaile­mal­la, mihinkä köy­hä rahansa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voitusjuo­mia ja makeisia nyt esimerkik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­lisäverol­la. Jat­ka lukemista “Kat­tavaan arvonlisäveroon”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.4. 2012

En pääse kok­ouk­seen eduskun­taki­ire­it­teni vuok­si, joten paikalla on vara­jäse­neni Mikko Särelä. Sik­si tämä raport­ti on vähän kursorinen.

Kalasa­ta­man keskus ja sen liikennesuunnitelma

Asia pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, kos­ka vasem­mis­toli­iton tuoli oli tyhjä ja asia oli merkit­tävä. Jät­timäi­nen suun­nitel­ma, joka mullis­taa alueen täysin. Huo­matkaa 140 M€ mak­sa­va tun­neli, jon­ka raken­nu­soikeu­den lisäys tekee kannattavaksi.


Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.4. 2012”

Kun miljardi kiinalaista hyppää

Joskus vuosikym­meniä sit­ten Suomes­sa speku­loiti­in sil­lä, että jos kiinalaiset hyp­pi­sivät kaik­ki yhtä aikaa tietyl­lä taa­ju­udel­la, he voisi­vat syn­nyt­tää res­o­nanssin maan kuoreen ja aikaansaa­da tuhoisia maan­järistyk­siä toisel­la puolel­la maa­pal­loa. Luulin, että brit­tiläisen ympäristö­toimit­ta­ja Jonathan Wattsin Kiinan ympäristöon­gelmia koske­van kir­ja nimi viit­taisi tähän, mut­ta Bri­tan­ni­as­sa kaupunki­le­gen­da väit­tikin, että kiinalaiset saisi­vat samanaikaiselle hypyl­lään sysä­tyk­si maa­pal­lon raiteil­taan niin kuin veneestä lai­turille hyp­päävä potkaisee venet­tä pois­päin lai­tur­ista. Geolo­gian taitoni ei riitä kumoa­maan tätä mei­dän leg­en­daamme, mut­ta brit­tiver­sio on mekani­ikan lakien vastainen.

Kir­jan alaot­sikko on ”Kiina pelas­taa ihmiskun­nan tai tuhoaa sen”.  Tästä tulin vaku­ut­tuneek­si. Jat­ka lukemista “Kun mil­jar­di kiinalaista hyppää”

Pitäisikö Syyrian tilanteeseen puuttua sotilaallisesti?

Vas­tauk­seni HS-Raadin kysymyk­seen, pitäisikö Syyr­i­aan tehdä soti­laalli­nen väli­in­tu­lo siviilienpelastamiseksi?

!) Kyl­lä

Human­i­taari­nen inter­ven­tio Syyr­i­aan olisi perustel­tu. Ei ole oikein kat­soa vier­estä, kun val­tio­val­ta, joka on menet­tänyt oikeu­tuk­sen­sa kansan silmis­sä, tap­paa säälimät­tä omia kansalaisi­aan. Tältä kannal­ta kat­soen vas­tauk­seni olisi empimät­tä kyllä.

Eri asia kokon­aan on, olisiko se soti­laal­lis­es­ti toteutet­tavis­sa ilman mas­si­ivista veren­vuo­da­tus­ta. Kaik­ki mikä on oikeutet­tua, ei ole järkevää. YK:n tapa tehdä päätök­siä täl­lai­sis­sa asiois­sa on valitet­ta­van teho­ton. Täy­tyy toivoa, että Venäjä tark­istaa kan­taansa Syyr­i­an nykyhallintoon.

Perustulo ei ole huuhaata

Viimeaikainen keskustelu perus­tu­losta on vienyt asi­aa mielestäni vähän hakoteille – tai ainakin kovin kauas siitä, mitä minä perus­tu­lol­la tarkoi­tan.
Nykyiseen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään ver­rat­tuna perus­tu­lon pää­tarkoi­tus on tehdä sosi­aal­i­tur­vas­ta kan­nus­tavam­paa: jos perus­tu­lon päälle ansait­see omia tulo­ja, ne eivät leikkaa perus­tu­loa lainkaan. Jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta, ensim­mäis­es­tä alka­en tosin menee veroa noin 40 %. Se voi tun­tua paljol­ta, mut­ta se on paljon vähem­män kuin nykyi­nen efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero, joka liikkuu 60 pros­entin ja 90 pros­entin välil­lä tapauk­ses­ta riippuen.

Jos perus­tu­lo on kan­nus­ta­va, se ei voi olla kovin antelias. Puheet tyyli­in ton­ni käteen ja asum­is­tu­ki päälle ovat aivan mah­dot­to­mia ja vievät koko ajatuk­sen out­oon val­oon. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo ei ole huuhaata”

Budjettiraameista

Käyt­tämäni ryh­mäpuheen­vuoro bud­jet­tikeskustelus­sa.
Arvoisa puhemies!

Hal­li­tuk­sen kehyspäätös on mit­takaaval­taan oikea. Yri­tys pienen­tää bud­jet­ti­va­jet­ta nopeam­min voisi kas­vat­taa työt­tömyyt­tä, ja vähempi olisi merkin­nyt vaar­al­lista velka­an­tu­mista. Valit­tu lin­ja vas­taa osa­puilleen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­tua, puo­let menoleikkauk­sia ja puo­let veron koro­tuk­sia. On makua­sia, pide­täänkö kun­tien val­tiono­suuk­sien lisäleikkauk­sia menosäästönä vai kun­nal­lisveron koro­tuk­se­na. Jat­ka lukemista “Bud­jet­ti­raameista”

HSL:llä on iso ongelma

HSL:n iltak­oulu käsit­teli keskivi­ikkona kun­tien antamia lausun­to­ja niin san­otus­ta kaari­mallista. Tar­if­fi­jär­jestelmä muut­tuu kun­tako­htais­es­ta kaarik­si. Kaaret muo­dos­tu­vat peri­aat­teessa etäisyyksinä Helsin­gin keskus­tas­ta. Rajal­la asumisen kirot väl­tetään sil­lä, että pienin mak­su mah­dol­lis­taa matkan kahdel­la vyöhyk­keel­lä, siis esimerkik­si AB tai BC. Huo­matkaa: edullis­in­ta on asua B‑vyöhykkeellä, paljon edullisem­paa kuin asua A‑vyöhykkeellä.

AB-vyöhyke vas­taa käytän­nössä Helsin­gin sisäistä lip­pua, mut­ta sen kelpoisu­usaluet­ta esitetään laa­jen­net­tavak­si muun muas­sa Tapi­o­laan ja Lep­pä­vaaraan. ABC-lip­pu vas­taa käytän­nössä nyky­istä seu­tulip­pua. Jokainen kun­ta vas­taa omien asukkaiden­sa lip­pu­jen subventoinnista.

Esitet­ty AB-alueen laa­jen­nus Espoon puolel­la merk­it­sisi nyky­hin­noin Espoolle kymme­nen miljoo­nan euron lisälaskua, kos­ka moni espoolainen siir­ty­isi halvem­man tar­if­fin käyt­täjäk­si. Helsingille lisälasku olisi vaa­ti­mat­tomampi olet­taen, etteivät helsinkiläiset innos­tu matkus­ta­maan suurin joukoin Sel­l­oon hal­van kahvipaketin perässä.

Espoo esit­tää tar­if­fi­lausun­nos­saan aivan kum­mia. Se halu­aa lajen­taa AB-vyöhyk­keen koske­maan melkein koko Espoo­ta aina Espoon keskus­ta myöten. Voisi kuvitel­la, että joukkoli­iken­nemyön­teisyys olisi lop­ul­takin val­lan­nut Espoon, mut­ta katin kon­tit. Kaupun­ki ilmoit­taa myös, että tar­if­fit on asetet­ta­va niin, etteivät Espoon kulut juuri lisään­ny. Jat­ka lukemista “HSL:llä on iso ongelma”