Kertovatko perhesurmat liian kovasta menestymisen kulttuurista?

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen

3) En osaa sanoa

Vii­me­ai­kai­set per­he­sur­mat ovat jär­kyt­tä­viä ja mää­rän kas­vu on hälyt­tä­vää, mut­ta nii­tä on kui­ten­kin aivan lii­an vähän, jot­ta niis­tä voi­si pää­tel­lä mitään kan­sa­kun­nan tilas­ta. Hel­sin­gis­sä tapah­tu­neis­sa kah­des­sa sur­mas­sa näyt­tää ole­van kyse aivan eri asiois­ta. Lähel­tä piti –tapauk­sia on pal­jon enem­män, joten syi­den tut­ki­joi­den kan­nat­tai­si kes­kit­tyä nii­hin. Tätä­kin enem­män ainois­toa on saa­ta­vis­sa alka­vis­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä ja nii­den taus­tois­ta. Mie­len­ter­veys­lää­ki­tyk­sen mää­rä on kovas­ti kas­va­nut joko lääk­kei­den paran­tu­mi­sen, nii­den lisään­ty­neen mark­ki­noin­nin tai sai­rauk­sien yleis­ty­mi­sen takia. Tie­don murusis­ta voi pää­tel­lä, että hen­kis­tä työ­tä teke­vät, eri­tyi­ses­ti it-alal­la, näyt­tä­vät ole­van var­sin kovilla.

Vau­ras­tu­mi­sel­lam­me on kova hinta.

68 vastausta artikkeliin “Kertovatko perhesurmat liian kovasta menestymisen kulttuurista?”

  1. Jos polii­ti­kot eivät ota sel­vää pää­tök­sien­sä vai­ku­tuk­sis­ta ihmis­ten psyyk­kee­seen, niin vain huo­nom­paan suun­taan men­nään. Nyt vain teh­dään pää­tö­siä yli 200-vuot­ta sit­ten elä­nei­den tori­kaup­paa tut­ki­nei­den oppien mukaan tai sit­ten 1970-luvun oppien mukaan, kat­so­mat­ta mitä on tapah­tu­nut 1980-luvun muu­tok­sen jäl­keen. Voi­si edes yrit­tää ymmär­tää sen, mik­si vel­kaan­tu­mi­nen läh­ti nope­aan nousuun 1980-luvul­la. Tai edes muis­taa mai­ni­ta sen että vel­kaan­tu­mi­nen läh­ti nousuun, eikä antaa kuvaa että Thatc­her oli­si saa­nut velan suun­nan alas nui­ji­mal­la ay-liikkeen. 

    Yhdys­val­lat on yhteis­kun­ta­na maa­il­man epä­on­nis­tu­nein mark­ki­na­ta­lous­maa ja nyt­kö Suo­meen pitää saa­da samat opit ja nii­den tuo­mat ongel­mat täy­si­mää­räi­si­nä? Siel­lä ihmis­ten ongel­mat ovat kaik­kein suu­rim­pia, on kyse sit­ten mie­len­ter­vey­des­tä tai muis­ta ihmis­ten ter­veys- ja sosi­aa­lion­gel­mis­ta. Smith tai Fried­man eivät kom­men­toi­neet 2010-luvun maa­il­maa, hei­dän teos­ten­sa jäl­keen on maa­il­ma muut­tu­nut ja tul­lut sel­lai­sia asioi­ta, kuten ilmas­ton­muu­tos, joi­hin on kum­mal­lais­ta hakea rat­kai­sua 1700-luvun maailmasta. 

    Mik­si nyky­päi­vän tut­ki­muk­sis­ta ollaan hil­jaa, on kyse sit­ten sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta, psy­ko­lo­gias­ta tai sit­ten talou­des­ta? Näi­den van­ho­jen nimien taak­se mene­mi­nen, kuten Wahl­roos tekee, osoit­taa vain että osaa lukea, mut­ta ei aja­tel­la itse. Se mil­lä taval­la pank­kii­ri hank­kii etua itsel­leen ja var­mis­taa omien jäl­ke­läis­ten etu­mat­kan mui­den pens­koi­hin, on kau­ka­na sii­tä miten väes­tö­ta­son ongel­mia tuli­si hoi­taa. Ei rahal­la rahan teke­mi­seen tar­vi­ta ajat­te­lu­ky­kya. Vain rahaa, klik­kauk­sia, kuplien hyö­dyn­tä­mis­tä ja onnea. 

    Näil­lä Wahl­roo­sin opeil­la men­nään tilan­tee­seen, jos­sa nykyi­set menes­ty­jät semen­toi­vat oman ja las­ten­sa ase­man ja muil­la ongel­mat kasvavat.

  2. Sen taas voi sanoa, mis­tä per­he­sur­mat EIVÄT JOHDU: pal­jon par­ja­tus­ta ampu­ma-asei­den koti­säi­ly­tyk­ses­tä. Sen ver­ran moni­muo­toi­sia sur­maa­mis­ta­vat ovat media­tie­to­jen mukaan olleet.

    Rau­ha sur­man­sa saa­nei­den sie­luil­le ja osan­ot­to omaisille.

  3. Kai se jotain ker­too, en vain tie­dä mitä. Mik­si väki­val­ta koh­dis­tuu per­hee­seen ja var­sin­kin viat­to­miin lap­siin eikä työ­nan­ta­jaan, työ­to­ve­rei­hin tai vain itseen (vrt. Japa­ni)? Onko kysees­sä vain sat­tu­ma vai ker­too­ko tämä jotain meis­tä suomalaisista?

  4. Hmm… Kysy­myk­sen aset­te­lu vai­kut­taa tasa­päis­tä­vän “sos­su­de­ma­rin” unel­mal­ta. Ker­to­vat­ko per­he­sur­mat lii­an kovas­ta menes­ty­mi­sen kult­tuu­ris­ta? Kyl­lä. Rat­kai­su: menes­ty­mi­nen on kiellettävä.

  5. Mah­tai­si­ko täl­lä olla jotain teke­mis­tä per­he­sur­mae­pi­de­mian kans­sa: lap­si­per­heet ovat alka­neet, syys­tä, suh­tau­tua sosi­aa­li­vi­ran­omai­siin kuin ges­ta­poon (link­ki Suo­men Kuva­leh­den uuti­seen). Per­heen vai­keu­det saa­vat kas­vaa räjäh­dys­pis­tee­seen asti, kos­ka suu­ris­ta­kaan vai­keuk­sis­ta ei uskal­la ker­toa: avun sijas­ta tar­jol­la on huostaanottoja. 

    Jos ei satu ole­maan hyvin läheis­tä ulko­puo­lis­ta ystä­vää, jon­ka kans­sa jakaa huo­lia, niin laa­jan­kaan kave­ri­pii­rin omaa­va hen­ki­lö ei pys­ty pur­ka­maan ongel­mi­aan kenel­le­kään. Jos ei ole hyvä­kun­toi­sia elä­ke­läi­si­so­van­hem­pia lähel­lä, niin van­hem­mat väsy­vät hel­pos­ti taak­kan­sa alle.

    Samaan aikaan pitäi­si van­hem­pien työ­päi­vän jäl­keen jak­saa osal­lis­tua lap­sen leik­kei­hin, pela­ta lap­sen kans­sa ja kuun­nel­la huo­lia, mut­ta kui­ten­kin saa­da aikai­sek­si tuo­reis­ta ainek­sis­ta itse val­mis­tet­tu ate­ria pron­to pron­tis­si­mo ilman lepo­tau­koa heti ruo­ka­kau­pan kaut­ta töis­tä saa­vut­tua — ja tar­jo­ta toki toi­sel­le puo­li­sol­le mah­dol­li­suus leväh­tää samaan aikaan. Lisäk­si koti pitäi­si pitää siis­ti­nä ja pit­kän päi­vän jäl­keen väsy­neet lap­set saa­da hyvin syö­nee­nä ja pes­tyi­nä ajois­sa nuk­ku­maan — ja nukahtamaan.

    Ja ai niin: lap­set eivät toki sai­si olla lii­an kau­an päi­vä­ko­dis­sa, joten van­hem­pi 1 menee itse aikai­sin työ­hön ja jät­tää van­hem­man 2 sel­viä­mään las­ten aamusyöt­tä­mi­sis­tä ja puke­mi­sis­ta sekä päi­vä­ko­tiin vie­mi­sis­tä. Van­hem­pi 2 sit­ten on myö­hään töis­sä jot­ta tun­nit tule­vat täy­teen ja van­hem­pi 1 tulee aikai­sin töis­tä kus­kaa­maan lap­sia päi­vä­ko­dis­ta ja sii­voa­maan kuraa sun muuta.

    Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si van­hem­mil­la ei ole aikaa huo­mioi­da toi­si­aan nai­se­na ja miehenä.

  6. Tie­don murusis­ta voi pää­tel­lä, että hen­kis­tä työ­tä teke­vät, eri­tyi­ses­ti it-alal­la, näyt­tä­vät ole­van var­sin kovilla.”

    Nai­sen euro-kam­pan­jas­sa­han nau­ret­ta­vaa on se, että nai­set teke­vät vähem­män stres­saa­via töi­tä pie­nem­mäl­lä irti­sa­no­mi­su­hal­la sekä pie­nem­mil­lä työ­tun­neil­la kun mie­het. Stres­saa­vil­ta mie­hil­tä pitäi­si vie­lä vie­dä vero­ja, että palk­kae­ro kei­no­te­koi­ses­ti kavennettaisiin.

    Per­su­jen kan­na­tus boos­tai­si ylös, jos he ainoa­na puo­lu­ee­na puut­tui­si­vat tähän asiaan.

  7. Per­he­sur­mat ker­to­vat sii­tä kuin­ka kovil­le tämän hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­jat jou­tu­vat. Rahoit­ta­jia ovat juu­ri ne taval­li­set työs­sä­käy­vät per­heet, jot­ka käyt­tä­vät vain vähän perus­pal­ve­lu­ja (lähin­nä lap­sil­len­sa tar­jot­ta­via pal­ve­lu­ja) mut­ta mak­sa­vat palk­ka­tu­lois­taan kovia vero­ja, kal­lii­ta asun­to­jen hin­to­ja, kor­kei­ta ener­gia­ve­ro­ja, alvia jne.

    Polii­ti­kot näper­te­le­vät vain monen­mois­ten eri­tyis­ryh­mien tuki­muo­to­jen paris­sa tai paran­ta­vat maa­il­maa perus­tu­lo­huu­haal­la ym. vas­taa­val­la veron­mak­sa­jien rahoi­tuk­seen perus­tu­val­la löpi­näl­lä. Siis saa­ja­puo­len asioil­la. Mak­sa­jien hyvin­voin­nis­ta viis veisataan.

  8. Sosio­lo­gi Emi­le Durk­hei­min (1858–1917) teo­ria on edel­leen vah­vin yhteis­kun­ta­teo­reet­ti­nen seli­tys itse­mur­hil­le. Hänen mukaan­sa pro­tes­tant­tis­ten yhtes­kun­tien itse­mur­hat joh­tu­vat yhteys­kun­nan disin­te­graa­tios­ta ja hei­kois­ta arvois­ta (ano­ma­lia.

    Kato­li­sis­sa, vah­vas­ti yhtei­söl­li­sis­sä yhteis­kun­nis­sa tämän tyyp­pi­siä itse­mur­hia ei tehdä.

    Vii­me­ai­kai­sis­sa per­he­sur­mis­sa on vah­vas­ti tämän itse­mur­ha­tyy­pin tunnusmerkit.

    Otan tähän lopuk­si esi­mer­kik­si kato­li­sen ripin itse­mur­hia ehkäi­se­vä­nä instituutiona.

    Kuu­lin ker­to­muk­sen, miten erä mies oli syn­nin­tus­kis­saan men­nyt ripit­täy­ty­mään. Hän ei ensin keh­dan­nut papil­le edes tun­nus­taa syn­te­jään. Pap­pi sanoi, että hänel­le voi ker­toa mitä vaan ja vapau­tua synneistä.

    Sit­ten papil­le tuli yllät­täen asi­aa muu­al­le eli ves­saan ja hän vink­ka­si sun­tion pai­kal­le. Sun­tio ensin vas­tus­te­li, mut­ta pap­pi sanoi, että kyl­lä­hän sinä täs­sä pärjäät.

    Mies ker­toi­kin sit­ten sun­tiol­le ver­kon takaa har­ras­ta­neen­sa pep­pusek­siä. Sun­tio häkel­tyi eikä tien­nyt mitä sanoa.

    Ohi loik­ki rip­pi­tuo­lin iloi­nen kuo­ri­poi­ka. Sun­tio sanoi: Psst, mitä pap­pi bruu­kaa antaa peppuseksistä.

    Chip­se­jä ja Coca-Colaa vas­ta­si kuo­ri­poi­ka ja jat­koi iloi­se­na matkaansa.

  9. Nyky­ään monet ihmi­set yli­la­taa­vat aivon­sa lii­al­la ajat­te­lul­la, ilman että pur­ka­vat tätä lataus­ta hikoi­lua aiheut­ta­val­la lii­kun­nal­la. En tie­dä tar­kas­ti, mitä lää­ke­tie­teen mukaan täs­sä tapah­tuu, mut­ta ilmei­ses­ti eli­mis­tös­sä ole­va säh­kö­vir­taus ei enää ole nor­maa­li vaan ‘läh­tee lapa­ses­ta’ ja pää­tyy ties min­kä­lai­seen lop­pu­jär­jes­tyk­seen tahan­sa, tai jot­kin aivo­jen osat yli­la­tau­tu­vat niin pahas­ti, että ne pur­ka­vat itse oman latauk­sen­sa. Eri­tyi­sen paho­ja ovat pai­neet suo­rit­ta­mat­to­mis­ta töis­tä, ne ovat kovem­pia kuin työt itse.

    Rat­kai­su on hyvin haas­ta­va, sil­lä se koos­tuu useis­ta eri asiois­ta, ja on hyvin yksi­lö­koh­tai­nen. Mut­ta rat­kai­sun idea on saa­da ajat­te­lu­työ, ja sen pur­ka­mi­nen balans­siin (joko aja­tel­laan vähem­män, tai urheil­laan enem­män) Mikä­li näin ei teh­dä, on hin­ta yksi­löil­le ja yhteis­kun­nal­la todel­la kova.

    Mones­ti tär­keä aika myös ryös­te­tään itsel­tä, eli esi­mer­kik­si kun pitäi­si teh­dä illal­lis­ta ja pes­tä vaat­tei­ta, kat­so­taan­kin tee­vee­tä tuntitolkulla.

    Mie­li­sai­raak­si tuli­si luo­ki­tel­la kaik­ki ne, jot­ka rau­han aika­na tap­pa­vat sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka eivät ole dik­taat­to­rei­ta. Jouk­ko­sur­maa­ja voi toi­mia miten loo­gi­ses­ti tai peri­aat­tei­den mukaan tahan­sa, hän on sil­ti mielisairas.

  10. Luin muu­ta­ma vuo­si sit­ten kir­jaa “Juha Sil­ta­la: Työ­elä­män huo­non­tu­mi­sen lyhyt his­to­ria”, joka kuva­si aika täy­del­li­ses­ti sitä työ­elä­mää jota olen elänyt.

    Jat­ku­viin yt-neu­vot­te­lui­hin suh­tau­dun huu­mo­ril­la, lomau­tuk­set tai pot­kut­han ovat vain tilai­suus lep­pois­taa het­kek­si ansiosidonnaisella.

  11. Hyvä vas­taus. Nämä ovat onnek­si niin har­vi­nai­sia tapah­tu­mia, että kate­go­ri­set joh­to­pää­tök­set syis­tä mene­vät var­mas­ti metsään. 

    Voi­daan kui­ten­kin aja­tel­la, että jois­sain tapauk­sis­sa eten­kin mies­ten teke­mät per­he­sur­mat liit­ty­vät kyvyt­tö­myy­teen täyt­tää itse ase­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sen menes­ty­mi­sen kult­tuu­rin vaa­ti­muk­sia: minul­la menee hyvin ‑kuvas­ton perus­pi­la­rei­hin kuu­luu ulos­päin onnel­li­sel­ta näyt­tä­vä per­he, jon­ka hajoa­mi­nen esi­mer­kik­si avio­eron myö­tä on kes­tä­mä­tön­tä. Ongel­mien myön­tä­mi­nen apua hake­mal­la on niin ikään kyn­nys, ja per­soo­nal­li­suus­häi­riö altis­taa äärim­mäi­sil­le ratkaisuille.

    Ehkäi­sy on var­sin vai­kea ongel­ma; esi­mer­kik­si kou­luam­pu­mi­siin, jot­ka ovat niin ikään har­vi­nai­sia, voi­ta­neen jon­kin ver­ran vai­kut­taa sekä eri­lai­sil­la seu­lon­noil­la että väli­nei­den saa­ta­vuut­ta vai­keut­ta­mal­la. Mut­ta kuin­ka skrii­na­ta esi­mer­kik­si yksi­tyis­yrit­tä­jiä? Teko­vä­li­neet eivät myös­kään ole täs­sä merkityksellisiä. 

    Itse suun­tai­sin voi­ma­va­ro­ja per­he­vä­ki­val­lan nol­la­to­le­rans­sia koh­ti; vaik­kei täl­lä yhtään sur­maa saa­tai­si ehkäis­tyä, oli­si edes vähem­män vam­mau­tu­nei­ta kan­sa­lai­sia. Toi­nen hyvä lähes­ty­mis­ta­pa lie­nee van­ha kun­non mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den käy­tön kyn­nyk­sen madal­ta­mi­nen sekä tar­jon­taa lisää­mäl­lä että pal­ve­lui­den käy­tön stig­ma­ti­soin­tia vähen­tä­mäl­lä. Jäl­kim­mäi­seen jul­ki­sel­la kes­kus­te­lul­la saat­tai­si olla vai­ku­tus­ta. Käsit­teel­li­ses­ti siir­ty­mi­nen per­heen ongel­mien hoi­dos­ta per­he­tai­to­jen val­men­nuk­seen aut­tai­si var­maan­kin myös.

  12. Tot­ta kai mie­len­ter­vey­del­tään hau­ras mui­ta toden­nä­köi­sem­min sur­maa per­heen­sä ja har­joit­taa per­he­vä­ki­val­taan. Sel­lai­sia hen­ki­löi­tä on aina, mut­ta jos jona­kin aika­kau­te­na per­he­sur­mat yleis­ty­vät, se viit­taa, että ajas­sa on jotain mikä madal­taa kyn­nys­tä sai­ras­tua tai tur­vau­tua surmatöihin.
    Näin voi epäil­lä sitä suu­rem­mal­la syyl­lä, kos­ka itse­mur­hat ovat sel­väs­ti vähen­ty­neet — ken­ties psyy­ke­lää­ki­tyk­sel­lä on ansion­sa, kuten illan TV-kes­kus­te­lus­sa­kin epäiltiin.

    Mikä­li oman ase­man romah­ta­mi­sen kans­sa jää yksin eikä sii­tä voi jou­kon muka­na syyt­tää toi­sia, vaih­toeh­to­na on lii­an usein hen­ki­lö­koh­tai­nen tra­ge­dia, pahim­mil­laan oman per­heen ja itsen­sä sur­maa­mi­nen. Sel­lai­siin rat­kai­sui­hin ajau­tu­mis­ta tus­kin vähen­täi­si, että yhteis­kun­ta tur­vai­si vie­lä nykyis­tä parem­min (kuviteltuun)alennustilaan jou­tu­nei­den ja hei­dän per­hei­den­sä toi­meen­tu­lon. On alle­vii­vat­ta­va, että kysy­mys on ase­man romah­ta­mi­ses­ta kal­tais­ten­sa sil­mis­sä; kysees­sä on suo­ma­lai­nen kun­nia­mur­ha, jos kuvit­te­lee nän per­heen pelas­tu­van hol­houk­sen häpeäl­tä. Sen sijaan jo val­miik­si yhteis­kun­tam­me ala­ta­sol­la elä­vien yksin­huol­ta­jien epä­toi­voi­set teot toden­nä­köi­sem­min joh­tu­vat nään­ty­mi­ses­tä todel­lis­ten toi­meen­tu­lo­vai­keuk­sien edessä.

  13. Oma mie­li­pi­tee­ni on että myyt­tiä menes­ty­mi­sen pakos­ta ruok­kii pk-seu­dun kal­liit asu­mis- ja elin­kus­tan­nuk­set, ja että alkuun pää­se­mi­sek­si on otet­ta­va vel­kaa paljon. 

    Jot­ta menes­tyi­si pitää olla työ­paik­ka kas­va­val­la alal­la, ura nousu­joh­tei­nen, pitää kou­lut­tau­tua yhä uues­taan ja uudes­taan haas­tei­siin, pitää olla puo­li­so­kin joka menes­tyy työs­sään ja las­ten pitää olla hyvin kas­va­tet­tu­ja ja heil­lä pitää olla hyvät har­ras­tuk­set ja hyviä ystä­viä. Täs­tä poik­kea­mi­nen joh­taa tur­mion tiel­le. Moni­ko ei ole jos­kus elä­mäs­sään tör­män­nyt lähes­tul­koon pult­sa­riin joka on kans­sa insi­nöö­ri tai jotain vas­taa­vaa, mut­ta duu­ni on men­nyt alta, sit­ten asun­to ja per­he jne, eli ympä­ril­tä löy­tyy varoit­ta­via esimerkkejä. 

    Jos kort­ti­ta­lo hajo­aa ei jää juu­ri mitään jäl­jel­le. Ei auta muut­to Kar­ja­loh­jal­le eikä Siip­po­laan kos­ka ei nyt kukaan syn­ty­pe­räi­nen kau­pun­ki­lai­nen halua läh­teä tyh­jä­tas­ku­na näsä­vii­sai­den lan­de­pauk­ku­jen pilkattavaksi. 

    Ainoa mitä en ymmär­rä on että jos vaih­toeh­to­ja ei ole, mik­si pitää sur­ma­ta koko per­he itsen­sä lisäk­si? Mitä vää­rää se muu per­he on teh­nyt jos itse on epä­on­nis­tu­nut? Jos halu­aa rahaon­gel­mi­aan pakoon niin pitäi­si olla jotain Muu­ka­lais­le­gioo­nan kal­tai­sia vaih­toeh­to­ja, jotain tyy­liin että saa uuden iden­ti­tee­tin ja mah­dol­li­suu­den aloit­taa uudes­taan. Oli­si­ko sii­nä jotain?

    Se vie­lä täy­tyy IT-alas­ta tode­ta että rasit­ta­vin­ta se on huo­ma­ta istu­van­sa yllä­pi­tä­mäs­sä etu­pääs­sä elin­kaa­ren lop­pu­pääs­sä ole­via jär­jes­tel­miä ja huo­ma­ta että nuo­rem­mil­le työ­to­ve­reil­le naki­te­taan uusia prog­gik­sia kun­nes he taas huo­maa­vat että jos­kus nekin van­he­ne­vat ja taas ote­taan uusia tyyp­pe­jä tilal­le tai ulkois­te­taan tuo­tan­toa Intiaan.

  14. Hyvin mur­hel­li­nen tapaus.

    Kan­nat­taa muu­ten — taas ker­ran — etsiä käsiin­sä Dau­det’n novel­li­ko­koel­ma Kir­jei­tä myl­lyl­tä­ni. Sii­nä oli tari­na pojas­ta, jol­la oli kul­tai­set aivot.

  15. Eipä­se­tai­da ker­toa vie­lä­mis­tään, tapauk­sia on vähän ja tilas­toar­voa ei ole.Välitömät syy ja taus­tat näyt­tä­vät myös ole­van erilaisia

    Mut­ta kyl­lä yhteis­kun­nas­sa on lisään­ty­nyt ris­ki eri­tyi­ses­ti lie­vem­mil­le teoil­le, jois­ta sit­ten poi­kii tällaisiakin.

    Per­he­koon pie­nen­ty­mi­nen, per­hei­den hajaan­tu­mi­nen ja tuki­verk­ko­jen lop­pu­mi­nen mer­kit­see monel­le yksi­näi­syyt­tä ja jää­mis­tä oman onnen­sa nojaan.

    Meil­lä on vas­rin voi­ma­kas pai­ne yjul­ki­sen val­lan tahol­ta ja yhtei­sön­kin tahol­ta muut­taa työn perässä.
    Niin­pä per­heyh­teys ei ole perus­te kiel­tä­tyä työs­tä­ja tämä hajot­taa perheitä.

    Iso­van­hem­mat ja sisa­ruk­set jää­vät kau­as ja luon­nol­li­set lähei­set eivät ole apu­na kun syn­tyy ongelmia .

    Työ­si­don­nai­suu­den kas­va­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen ettei per­hea­pu­kaan toi­mi, ei +50-vuo­tias van­hem­pi uskal­la jää­dä pois työ­tä tai ottaa vapaa­ta aut­taak­seen lastaan

    Yhteis­kun­nan apu­kaan ei ole enää lähel­lä vaan kuu­kausien jonon päässä.

  16. Spe­ku­loin­nik­si­han tämä menee, mut­ta luu­len, että mon­ta inhi­mil­lis­tä tra­ge­di­aa (näi­hin las­ken myös syr­jäy­ty­mi­sen ja alko­ho­li­soi­tu­mi­sen) voi­si vält­tää sil­lä, että Suo­mes­sa oli­si mah­dol­li­suus aitoon hen­ki­lö­koh­tai­seen konkurssiin.

  17. Ode:

    Tie­don murusis­ta voi pää­tel­lä, että hen­kis­tä työ­tä teke­vät, eri­tyi­ses­ti it-alal­la, näyt­tä­vät ole­van var­sin kovilla.

    Mis­tä murusis­ta on kyse? Itse en muis­ta yhtään per­he­sur­ma­ta­paus­ta jos­sa teki­jä oli­si ollut it-alal­la työs­ken­te­le­vä. Aina­kaan tämän vii­mei­sen tapauk­sen epäil­ty teki­jä ei ollut IT-alal­la, vaik­ka joil­la­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la niin väitettiinkin.

    Työ­elä­mä on aika kovaa kaik­kial­la, mut­ta ei kai IT-ala eri­tyi­ses­ti muus­ta lii­ke-elä­mäs­tä poikkea?

    1. Mis­tä murusis­ta on kyse? Itse en muis­ta yhtään per­he­sur­ma­ta­paus­ta jos­sa teki­jä oli­si ollut it-alal­la työskentelevä. 

      Kyse on tilas­to­tie­dois­ta, joi­den mukaa it-alal­la on pal­jon nuor­ten hen­ki­löi­den työ­ky­vyt­tö­myyk­siä diag­noo­si­na jotain psyyk­kis­tä, yleen­sä debressio.

  18. Mie­len­ter­veys­po­ti­laa­na sanoi­sin, että useim­mat mie­lia­la­lääk­keet on hyö­dyt­tö­miä, joten suu­rin syy lie­nee se nii­den markkinointi.

  19. Olin vii­kon­lop­pu­na Göte­bor­gis­sa seu­raa­mas­sa muo­dos­tel­ma­luis­tu­nen MM-kiso­ja. Todel­la kau­nis­ta kat­sel­ta­vaa. Samaan aika­na autoo­ni mur­tau­du­tiin, ja siel­tä vie­tiin koh­ta­lai­sien arvo­kas saa­lis, mut­ta itse autoa ei rikot­tu. “Trå­kigt men bara trå­kigt!” tote­sin vuor­kai­sän­näl­le­ni ker­toes­sa­ni tapah­tu­nees­ta. “Ju. Det vara bara pen­gar.” — Kun lai­val­la sai kuul­la uuti­sia Suo­mes­ta, niin osa­si kyl­lä suh­teut­taa muu­hun tämän oman pie­nen harminsa.

    Uuu­ti­nen pysäyt­ti, taas kerran. 

    Jos­kus 70-luvun alus­sa tutus­tuin Libe­raa­li­ses­sa Kan­san­puo­lu­ees­sa ja Kriit­ti­sel­lä Kor­ke­kou­lul­la kiin­nos­taa­vaan toi­mit­ta­jaan ja tie­to­kir­jai­li­jaan, Kyös­ti Skyt­tään (1925 — 1982). Hänen kans­saan kes­kus­te­lim­me kesäl­lä 1973 aihees­ta Suo­mi — itse­tu­hon kan­sa. Viit­ta­si suu­riin hen­ki­ri­kos- ja itse­mur­ha­lu­kui­hin, lii­ken­ne­kuo­le­miin ja mies­ten var­hai­seen. kuol­lei­suu­teen. Piti teh­dä asias­ta kes­kus­te­lusar­ja, mut­ta asia jäi — ja jäi vai­vaa­maan mieltäni.

    Uute­na vuon­na 1974 mat­kus­tin lai­val­la M/S Gny­dial­la Turus­ta Gdans­kiin Puo­laan. Mei­tä oli vain nel­jä suo­ma­lais­ta mat­ka­lais­ta, jou­kos­sa Nuor­ten Nais­ten Kris­til­li­sen Yhdis­tyk­sen toi­minn­ajoh­ta­ja, kau­hean muka­va 40–50 nai­nen. Hän ker­toi hyvin vaka­vas­ta, mut­ta sil­loin vail­le yleis­tä huo­mio­ta jää­nees­tä ongel­mas­ta, las­ten pahoin­pi­te­ly­jen, siis nime­no­maan kal­lo­mur­tu­miin ja mui­hin vaka­viin vam­moi­hin joh­ta­vien pahoin­pi­te­ly­jen lisään­ty­mi­ses­tä ns. hyvis­sä per­heis­sä. En muis­ta tark­kaan, mut­ta joten­kin mie­leen jäi, että kun mens­ty­mi­sen vaa­ti­muk­set ovat kovat, niin itse­hil­lin­tä saat­taa pet­tää todel­la pahas­ti, sil­loin kun se vii­mein pettää.

    Sii­hen aikaan vie­lä aika laa­jois­sa pii­reis­sä pidet­tiin lap­sen ruu­miil­lis­ta kuri­tus­ta oikea­na jopa suo­ta­va­na kasv­tus­me­ne­tel­mä­nä. (Ei minun per­hees­sä­ni eikä juu­ri muis­sa valis­tu­neis­sa pii­reis­sä.) Se tuot­ti kipua ja häpeän­kin tunet­ta, mut­ta ei pysy­vää fyy­sis­tä vam­maa. “Eihän se piis­kan saa­mi­nen mitään haus­kaa ollut, mut­ta ei niin kama­laa­kaan. Ja asia oli sit­ten sil­lä sel­vä”, tote­si eräs 40-luvul­la syn­ty­nyt ystä­vä­ni asiasta.

  20. Kyse ei ole menes­ty­mi­sen kult­tuu­ris­ta vaan sel­viy­ty­mi­sen kulttuurista.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse on tilas­to­tie­dois­ta, joi­den mukaa it-alal­la on pal­jon nuor­ten hen­ki­löi­den työ­ky­vyt­tö­myyk­siä diag­noo­si­na jotain psyyk­kis­tä, yleen­sä debressio.

    Vois­ko tos kui­ten­kin olla kyse lähin­nä kor­re­laa­tios­ta? IT-alal­le hakeu­tu­nee enem­män mie­hiä ku nai­sia ja enem­män epä­so­si­aa­li­sia nört­te­jä ku sosi­aa­li­sia ekstro­vert­te­jä. Vai­kee kuvi­tel­la, ettei noi em. teki­jät kul­kis käsi kädes­sä depres­sio­alt­tiu­den kanssa.

  22. yks joka haluai­si vai­mok­seen lää­kä­rin:
    Ainoa mitä en ymmär­rä on että jos vaih­toeh­to­ja ei ole, mik­si pitää sur­ma­ta koko per­he itsen­sä lisäk­si? Mitä vää­rää se muu per­he on teh­nyt jos itse on epäonnistunut? 

    Kos­ka mur­haa­ja olet­taa, että per­he häpeäi­si itsen­sä sur­man­nut­ta epä­on­nis­tu­jaa kes­kuu­des­saan, hän mur­haa per­heen ensin pelas­taak­seen sen “avu­li­aas­ti” täl­tä koh­ta­lol­ta. Käsit­te­lin tätä omas­sa HS-raa­din vastauksessani.

    KariS:
    Per­he­sur­mat ker­to­vat sii­tä kuin­ka kovil­le tämän hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­jat jou­tu­vat. Rahoit­ta­jia ovat juu­ri ne taval­li­set työs­sä­käy­vät per­heet, jot­ka käyt­tä­vät vain vähän perus­pal­ve­lu­ja (lähin­nä lap­sil­len­sa tar­jot­ta­via pal­ve­lu­ja) mut­ta mak­sa­vat palk­ka­tu­lois­taan kovia vero­ja, kal­lii­ta asun­to­jen hin­to­ja, kor­kei­ta ener­gia­ve­ro­ja, alvia jne. 

    Jaa­ha. Ja mik­si­kö­hän per­he­sur­mat sit­ten ovat mer­kit­tä­vä val­ta­kun­nal­li­nen ongel­ma juu­ri Suo­mes­sa? Mik­si ne eivät ole val­ta­kun­nal­li­nen ongel­ma esi­mer­kik­si Tans­kas­sa tai Ruot­sis­sa, vaik­ka siel­lä vero­tus on vie­lä kireäm­pää kuin Suo­mes­sa? Tai Nor­jas­sa, jon­ka veroas­te on suu­rin piir­tein tasois­sa Suo­men kans­sa ja kulut­ta­ja­hin­nat mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mat? Suo­mi on ainoa Poh­jois­maa, jon­ka eri­tyi­sek­si tun­to­mer­kik­si per­he­sur­mat ovat muo­dos­tu­neet. Miksi?

  23. Samaan aikaan kun psyy­ke­lääk­kei­den käyt­tö on nelin­ker­tais­tu­nut, lää­kä­rei­den mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Täs­sä on jo puo­let seli­tyk­ses­tä: kak­si ker­taa enem­män reseptinkirjoittajia.

    Lisäk­si käyt­töin­di­kaa­tiot var­sin­kin SSRI-lääk­keil­le ovat kas­va­neet pal­jon kun uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia on tullut. 

    Yli­pää­tään tur­val­li­set ja vähäi­set sivu­vai­ku­tuk­set omaa­vat SSRI-lääk­keet ilmes­tyi­vät vas­ta 90-luvul­la, jol­loin psyy­ken­lääk­kei­den käyt­tö alkoi rei­lus­ti kasvaa.

  24. Surul­lis­ta. Niin turhaa.

    Pär­jää­mi­sen eetos­ko mei­dät tap­paa? Heik­kou­den ja väsy­mi­sen vähek­sy­mi­nen, rajat­to­man kas­vun aja­tus, hyvin­voin­nin miel­tä­mi­nen vain ja ainoas­taan kulut­ta­mi­seen. Täl­lä tou­hul­la ei ole onnel­lis­ta loppua.

    Kes­ki­ty­tään oleel­li­siin asioi­hin. Ollaan ole­mas­sa. Läs­nä tois­tem­me elä­mäs­sä. Usein se riittää.

  25. Jokai­nen on toki oikeu­tet­tu omaan mie­li­pi­tee­seen­sä asias­sa, mut­ta en ymmär­rä mik­si näi­den kaik­kien alo­jen eri­tyis­asian­tun­ti­joi­den eli niin sanot­tu­jen “intel­lek­tuel­lien” kyök­kip­sy­ko­lo­gi­sia poh­din­to­ja tar­vit­see pai­naa oikein pape­ril­le­kin. Asi­aa kom­men­toi­maan on kui­ten­kin tar­jol­la oikei­ta­kin psy­kiat­rian asiantuntijoita.

    Jos nämä jutut “menes­ty­mi­sen kult­tuu­rin” aiheut­ta­mas­ta syväs­tä ahdis­tuk­ses­ta ottai­si tosis­saan, niin voi­si luul­la, että per­he­sur­mia oli­si Suo­mes­sa enem­män­kin kuin ehkä kym­me­nen vuo­des­sa. Täs­sä intel­lek­tuel­lien kon­struk­tios­sa­han taval­li­set ihmi­set ovat mitään ulkoi­sia pai­nei­ta kes­tä­mät­tö­miä idioot­te­ja, jot­ka äity­vät aggres­sii­vi­sik­si heti kun oman Audin ikä ylit­tää kak­si vuot­ta. Onnek­si meil­lä on edes nämä intel­lek­tuel­lit, jot­ka ovat yli­ver­tai­si­ne hen­ki­si­ne omi­nai­suuk­si­neen onnis­tu­neet pake­ne­maan suo­ma­lai­sen mie­len­mai­se­man lopu­ton­ta loh­dut­to­muut­ta, kyl­myyt­tä ja väkivaltaisuutta. 

    On synk­kää iro­ni­aa, että ainoa asia, jol­la itse­mur­han teke­vä “luuse­ri” saa intel­lek­tuel­lien huo­mion osak­seen, on surul­li­sen rat­kai­sun­sa laa­jen­ta­mi­nen myös lähei­siin koh­dis­tu­vak­si hen­ki­ri­kok­sek­si. Itse­mur­hia­han Suo­mes­sa nimit­täin teh­dään kyl­lä oikeas­ti hur­ja mää­rä, perä­ti tuhat vuo­des­sa, mut­ta nämä tyy­pit eivät tai­da olla niin “media­sek­sik­käi­tä” kuin jot­kut toi­set ovat. Tulee niin tyl­sät otsi­kot­kin: “Itse­mur­hien mää­rä edel­li­se­nä vuon­na tuhat, eli sama kuin aina ennenkin.”

    (Tämä kom­ment­ti on siis sel­lais­ta ns. “media­kri­tiik­kiä”. En tie­ten­kään halua vähä­tel­lä vaka­vaa asi­aa. Ja onnek­si aika moni HS-raa­din jäsen säi­lyt­ti jutuis­saan ihan täy­den tolkunkin.)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyse on tilas­to­tie­dois­ta, joi­den mukaa it-alal­la on pal­jon nuor­ten hen­ki­löi­den työ­ky­vyt­tö­myyk­siä diag­noo­si­na jotain psyyk­kis­tä, yleen­sä debressio.

    Tun­nen jon­kin­lais­ta vieh­ty­mys­tä 00:00 teo­ri­aan. Menee näin:

    Tuo on se mitä mik­ron digi­taa­li­kel­los­sa lukee, kos­ka ei sitä kukaan jak­sa pis­tää aikaan, tai aina­kaan joka säh­kö­kat­kon jäl­keen. Ja se vähän ärsyt­tää, esi­mer­kik­si sil­loin kun kii­rees­sä ja epä­huo­mios­sa yrit­tää kat­soa kel­loa sii­tä. Lisäk­si se 00:00 väl­kyy, eli huu­taa huo­mio­ta, kuten kaik­ki muut­kin lait­teet. Tämä aiheut­taa pie­nen mää­rän stressiä.

    Tätä tek­niik­kaa joka ei toi­mi, vaa­tii jat­ku­vaa huo­mio­ta, huol­toa ja kor­jaus­ta on koko ajan enem­män. Ja uusi tek­niik­kaa ei aina­kaan miten­kään ylei­ses­ti ottaen ole vähem­män vai­val­lois­ta. Vaik­ka yksit­täi­nen 00:00 on mini­maa­li­nen stres­sin läh­de, niin kun noi­ta läh­tei­tä on yhä enem­män niin se kumu­loi­tuu, sem­min­kin kun tek­niik­ka on yhä tärkeämpää.

    Ja tämä aiheut­taa mie­len­ter­vey­son­gel­mia. IT-alal­la työs­ken­te­le­viä voi­si pitää jon­kin­lai­se­na etu­jouk­ko­na, he käyt­tä­vät enem­män tek­niik­kaa, ja lisäk­si vie­lä jou­tu­vat tuot­ta­maan tek­niik­kaa joka ei toimi.

  27. Jo vuon­na 2000 mei­tä varoi­tet­tiin opin­to­jen ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä, että “kes­ki­mää­rin joka iki­nen päi­vä Hes­pe­ri­aan käve­lee hoi­toon teek­ka­ri tai di mie­len­ter­vey­son­gel­mien takia, pitä­kää varan­ne”. Mitään läh­det­tä väit­teel­le ei ole löytynyt.

    Itse veik­kaan per­he­sur­mien taus­tal­le (aina­kin usein) sitä, että syyt­tö­mäl­lä osa­puo­lel­la on ollut kovem­pi tar­ve pitää yllä menes­ty­mi­sen kulis­sia, kuin raa­kuuk­sien tiel­le hai­rah­tu­neel­la, ja hen­ki­nen ylio­te pari­suh­teen asiois­sa. Vii­mei­sim­mäs­tä­kin leh­det mai­nit­si­vat yri­tyk­sen talous­vai­keu­det. Kyl­lä mies pot­kut kes­tää, mut­ta ei ehkä aina sitä, jos sii­tä … räh­jä­tään koto­na jatkuvasti.

  28. Nimi­mer­kil­lä “lap­sel­li­nen” on vää­ris­ty­nyt kuva las­ten­suo­je­lus­ta. Kuvit­te­let, että teke­mäl­lä enem­män ja parem­min saa­vut­tai­si las­ten­suo­je­li­jan sil­mis­sä arvos­tus­ta ja pää­si­si eroon lastensuojelijasta.

    Todel­li­suu­des­sa se ei mene näin. Las­ten­suo­je­li­ja voi näh­dä mitä tahan­sa mis­sä tahan­sa ja pyr­ki­mys kai­ken oikein teke­mi­seen on vain tur­haa pyristelyä. 

    Neu­von vah­vas­ti jokais­ta, joka kuu­lee sanan “huo­li” tutus­tu­maan välit­tö­mäs­ti jp Roo­sin inter­ne­tis­tä löy­ty­vään aineistoon. 

    Kil­tit ihmi­set tal­laan­tu­vat hel­pos­ti koneis­tos­sa. Vir­heet ovat pysy­viä eikä nii­tä voi kor­ja­ta. Vir­hei­tä ei voi kor­ja­ta kos­ka nii­tä ei viral­li­ses­ti ole olemassa.

    Oli ongel­ma mikä tahan­sa niin aina pitää uskal­taa sanoa “EI”. Vii­mei­seen saak­ka kiel­täy­ty­mi­nen avus­ta on ainut oikea ratkaisu.

  29. Itse­mur­hien mää­rä edel­li­se­nä vuon­na tuhat, eli sama kuin aina ennenkin.”

    Itse­mur­hat ovat vähen­ty­neet pal­jon ja käsit­tääk­se­ni vähe­ne­vät edel­leen. Edel­li­nen tilas­to jon­ka aihees­ta muis­ta on otsi­koi­tu “Itse­mur­hien mää­rä on pie­nim­mil­lään 40 vuoteen”

  30. Mikael M.:
    Jokai­nen on toki oikeu­tet­tu omaan mie­li­pi­tee­seen­sä asias­sa, mut­ta en ymmär­rä mik­si näi­den kaik­kien alo­jen eri­tyis­asian­tun­ti­joi­den eli niin sanot­tu­jen “intel­lek­tuel­lien” kyök­kip­sy­ko­lo­gi­sia poh­din­to­ja tar­vit­see pai­naa oikein paperillekin. 

    Amen

  31. Kyse on kyvyt­tö­myy­des­tä käsi­tel­lä epä­on­nis­tu­mi­sia. Mik­si se sit­ten on niin vai­ke­aa, onkin jo toi­nen jut­tu. Saat­taa liit­tyä joten­kin kie­rou­tu­nee­seen rehel­li­syy­den tai suo­ra­sel­käi­syy­den käsitteisiin?

    Aihe ja tau­ti — armot­to­muus itse­ään koh­taan — on toki tun­net­tu ja lukui­sas­ti paro­dioi­tu, kuten täs­sä: http://www.youtube.com/watch?v=nUyFg9xoPKk

  32. tpyy­luo­ma: Tun­nen jon­kin­lais­ta vieh­ty­mys­tä 00:00 teoriaan. 

    Mie­len­kiin­toi­nen teo­ria. Ahdis­ta­vaa tuos­sa lie­nee se, että toi­mi­ma­ton tek­niik­ka vaa­tii ihmi­sel­tä ns. tur­hia (tuot­ta­mat­to­mia) toi­men­pi­tei­tä ja huo­mio­ta. Kel­lon aset­ta­mi­sel­la oike­aan aikaan (kun on mah­dol­li­ses­ti vie­lä ensin etsi­nyt lait­teen ohje­kir­jan ja opis­kel­lut, miten tuo toi­men­pi­de taas teh­tiin­kään) ei pää­se oikeas­taan lain­kaan lähem­mäk­si sel­lai­sia pää­mää­riä, jot­ka ihmi­nen kokee elä­mäs­sä mer­ki­tyk­sel­li­sik­si. Sii­tä ei mak­se­ta palk­kaa, sen avul­la ei opi uut­ta hyö­dyl­lis­tä tai­toa, se ei ole viih­dyt­tä­vää eikä ren­tout­ta­vaa — toi­men­pi­de tun­tuu yksin­ker­tai­ses­ti intui­tii­vi­ses­ti turhalta.

    Sosi­aa­li­tu­ki­luu­kuil­la juok­se­mi­nen on täs­sä mie­les­sä saman sar­jan toi­min­taa. Se on työ­tä, johon menee aikaa ja vai­vaa, mut­ta joka ei tuo­ta yhteis­kun­nal­le yhtään mitään. Päin vas­toin, yhteis­kun­nan on mak­set­ta­va palk­kaa ihmi­sil­le, jot­ka sit­ten käsit­te­le­vät hake­muk­sia, teke­vät tuki­pää­tök­siä ja pyö­rit­te­le­vät oikai­su­vaa­ti­muk­sia vir­he­pää­tök­siä teh­ty­ään. Haki­ja­kin voi­si asian paris­sa kulu­val­la ajal­la har­ras­taa jota­kin tuot­ta­vam­paa (jos ei tulo­ja tuot­ta­vaa niin vaik­ka­pa hen­ki­lö­koh­tais­ta ter­veyt­tä tai mie­len­ter­veyt­tä edis­tä­vää). Olles­sa­ni itse jon­kin aikaa työt­tö­mä­nä, tämä oli suu­rin yksit­täi­nen asi­aan liit­ty­vä ahdis­tuk­sen läh­de. Tuh­laus vain yksin­ker­tai­ses­ti tun­tuu vää­räl­tä ja pahalta.

    Itse aihees­ta sanoi­sin, että aina­kin yhtei­söl­li­syy­den puut­tu­mis­ta pidän sel­vä­nä heik­ko­na koh­ta­na kult­tuu­ris­sam­me. Sitä ajat­te­lu­ta­paa, että apua ei saa tar­vi­ta tai on joten­kin epä­on­nis­tu­nut ihmi­se­nä. Oikeas­taan­han asia on päin­vas­toin: hen­ki­lö, joka ei osaa myön­tää tar­vit­se­van­sa jos­kus apua, eikä myös­kään tar­vit­taes­sa osaa pyy­tää sitä, ei ole ihmi­se­nä ihan kokonainen.

  33. Kyse ei ole menes­ty­mi­sen kult­tuu­ris­ta vaan sel­viy­ty­mi­sen kulttuurista.”

    Kuun­te­lin Lau­er­man juut­tua radios­sa ja hän­ne mukaan­sa näil­lä teki­jöil­lä on vää­ris­ty­nyt ihmis-maa­il­man­ku­va ja mietin,mistä täl­lai­nen syntyy

    Nyky­ajan nuo­ril­le anne­taan har­hai­nen kuva maa­il­mas­ta. Kiil­to­ku­vas­sa kaik­ki ovat menes­ty­jiä , asu­vat republi­kaa­nias­sa oma­ko­ti­ta­los­sa ja aja­vat Mersulla

    Lap­sia ei myös­kään kas­va­te­ta arvioi­maan omia voi­ma­va­ro­jaan eikä kes­tä­mään pettymyksiä.

    Se kas­vat­taa hen­ki­ses­ti vaja­vaii­sa aikui­sia ja he voi­vat rea­goi­da vas­toin­käy­mi­siin ennakoimattomasti.

    Nuo­per­he­sur­mat ovat vain pien­ne pinei jää­vuo­ren huippu.Livempää hen­kis­tä ja fyy­sis­tä väki­val­taa on monin­ver­roin enemmän.

    Kyl­lä 50-luvul­la­kin lap­sia kas­va­te­tiin sii­hen, että pitää olla auto ‚talo etc mut­ta ne saa­vu­tet­tiin yhtei­söl­li­ses­ti, ei yksi­tään yksi­lön voi­min. Koti­ky­läs­sä toi­mi son­nio­suus­kun­ta, koneo­suus­kun­ta, lukui­sia ker­ho­ja etc Talot raken­net­tiin tal­koo­voi­min, autot kor­jat­tiin ja kun­nos­tet­tiin tal­koo­voi­min etc eli taval­li­sen ihmi­sen menes­tys perus­tui yhtei­sön yhteisvoimaan 

    Ei sekään mikään 10 yhteis­kun­ta ollut mut­ta sosi­aa­li­nen kont­rol­li ja tuki ja naa­pu­ria­pu oli­vat aivan eri luok­kaa kuin nyt

  34. Myös­kin työ­elä­mäs­sä oltiin enem­män teke­mi­sis­sä kes­ke­nään .Ay-lii­ke oli voi­mis­saan ja pal­kat oli­vat kaik­kien tie­dos­sa, joten palk­ka­kes­kus­te­lut­kin esi­mie­hen kans­sa oli­vat pal­jon reaa­li­sem­pi kuin nyt kun kaik­ki tie­si­vät tois­ten­sa palkat.
    Nyt saa kuuun­nel­la ihme­pyyn­tö­jä ja pet­ty­myk­set ovat kovia kun epä­rea­lis­tis­ta vaa­ti­mus­ta ei voi täyttää.

    Kes­kus­te­lu osaa­mi­sen pal­kan suh­tees­ta oli rea­lis­ti­sem­paa kun oli vertailukohtia
    Tilan­ne oli lähem­pä­nä markkinataloutta,kun kaik­ki näki­vät kil­pai­li­joi­den hin­nat kuten toril­la nähdään.

    Myös­kin oman edun val­von­ta vaa­ti aitoa osal­lis­tu­mis­ta , nyt pyri­tään kaik­ki työ­elä­män ongel­mat rat­ko­maan laki­tu­vas­sa ja kun rat­kai­sut tule­vat 10 vuo­den kulut­tua niin eipä nykyi­ses­tä mal­lis­ta ole ongel­mien ratkaisijaksi.

    Ainoi­ta hyö­ty­jiä ovat lakimiehet

    Työyh­tei­sös­sä oli ennen enem­män yhteis­toi­min­taa, nyt tul­lan työ­pai­kal­le, teh­dään päi­vä työ­tä ja ainoa kom­mu­ni­kaa­tio työym­pä­ris­tön kans­sa on huo­men­ta-ja näkemiin

  35. eggo:
    Samaan aikaan kun psyy­ke­lääk­kei­den käyt­tö on nelin­ker­tais­tu­nut, lää­kä­rei­den mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Täs­sä on jo puo­let seli­tyk­ses­tä: kak­si ker­taa enem­män reseptinkirjoittajia.

    Lisäk­si käyt­töin­di­kaa­tiot var­sin­kin SSRI-lääk­keil­le ovat kas­va­neet pal­jon kun uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia on tullut. 

    Yli­pää­tään tur­val­li­set ja vähäi­set sivu­vai­ku­tuk­set omaa­vat SSRI-lääk­keet ilmes­tyi­vät vas­ta 90-luvul­la, jol­loin psyy­ken­lääk­kei­den käyt­tö alkoi rei­lus­ti kasvaa.

    Meil­lä on kyl­lä myös kiis­tat­ta depres­sio­teol­li­suus, joka elää depres­sio­diag­noo­sien mää­ris­tä ja her­keä­mät­tä kehot­taa valp­pau­teen epä­tyy­pil­lis­ten ja muu­ten havait­se­mat­to­mien depres­sioi­den suh­teen. Ainoat kes­tä­vät saik­ku­diag­noo­sit näet ovat depressiodiagnooseja.

    http://totaaliblokki.blogspot.com/2010/12/blog-post.html

    Minä kyl­lä kiis­tän psy­kiat­rian ete­väm­myy­den elä­män käsittelyssä.

  36. olo­neu­vos:

    Itse veik­kaan per­he­sur­mien taus­tal­le (aina­kin usein) sitä, että syyt­tö­mäl­lä osa­puo­lel­la on ollut kovem­pi tar­ve pitää yllä menes­ty­mi­sen kulis­sia, kuin raa­kuuk­sien tiel­le hai­rah­tu­neel­la, ja hen­ki­nen ylio­te pari­suh­teen asioissa.
    Vii­mei­sim­mäs­tä­kin leh­det mai­nit­si­vat yri­tyk­sen talous­vai­keu­det. Kyl­lä mies pot­kut kes­tää, mut­ta ei ehkä aina sitä, jos sii­tä … räh­jä­tään koto­na jatkuvasti. 

    Leh­tien (mukaan lukien Hesa­ri) uuti­soin­ti on ollut täs­sä­kin asias­sa luokatonta.
    Star­tup-yri­tys jon­ka osak­kaak­si ja tek­no­lo­gia­joh­ta­jak­si epäil­ty siir­tyi pörs­siy­ri­tyk­ses­tä muu­ta­ma vuo­si sit­ten, myy­tiin jou­lu­kuus­sa kan­sain­vä­li­sel­le suu­ry­ri­tyk­sel­le. Tus­kin ihan pikkurahasta.

    Polii­si ker­toi motii­veis­ta näin:
    STT
    15.4.2012 15:29 (Päi­vi­tet­ty 15.4.2012 15:40)

    Polii­sil­la on epäi­lyn­sä Hel­sin­gin Bule­var­din per­jan­tai­sen per­he­sur­man motii­vis­ta, mut­ta mihin­kään ei ole vie­lä saa­tu vah­vis­tuk­sia. Tut­kin­nan­joh­ta­ja Rit­va Elo­maa sanoi, että näil­lä näky­min esi­mer­kik­si talou­del­li­set motii­vit voi­daan las­kea pois.”

  37. Lau­er­ma on arvel­lut syyk­si muo­ti-ilmiö­tä. Poh­jois-Euroo­pas­sa on aina ollut näi­tä mur­hia (jois­sa puo­les­sa teki­jä­nä on nai­nen, joka ei tosin usein­kaan tapa mies­tä). Jos­kus nii­tä sit­ten kasau­tuu samaan maa­han enem­män, kun hul­lut alka­vat miet­tiä jul­ki­suu­den esi­merk­kien perus­teel­la per­heen tappamista.

    Entäs sit­ten nuo lähel­tä piti tapauk­set. Nai­set epä­on­nis­tu­vat las­ten tap­pa­mi­ses­sa aika usein. Mut­ta oli­si­ko mie­li­puo­li mies­ten onnis­tu­mis­pro­sent­ti aika lähel­lä sataa? Itse en aina­kaan ole tuol­lai­sis­ta lähel­tä piti tapauk­sis­ta kuullut.

    Se kui­ten­kin on kai sel­vää, että mis­tään per­he­vä­ki­val­lan jat­kees­ta ei ole kysy­mys sii­tä pää­tel­leen, että Suo­mes­sa on niin vähän per­he­vä­ki­val­taa mut­ta pal­jon näi­tä per­he­sur­mia vii­me aikoina.

    Yksi syy saat­taa olla, että eri­tyi­ses­ti mie­het eivät luo­ta sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­hin ero­ti­lan­teis­sa ja nii­den jäl­keen. Hiu­kan kun googlaa aihees­ta tör­mää selai­sin kau­hu­ta­ri­noi­hin, että luot­ta­mus­pu­la ei ole ihme. Toi­vot­ta­vas­ti tari­nat eivät ole totta.

  38. tpyy­luo­ma: Tun­nen jon­kin­lais­ta vieh­ty­mys­tä 00:00 teo­ri­aan. Menee näin:Ja tämä aiheut­taa mie­len­ter­vey­son­gel­mia. IT-alal­la työs­ken­te­le­viä voi­si pitää jon­kin­lai­se­na etu­jouk­ko­na, he käyt­tä­vät enem­män tek­niik­kaa, ja lisäk­si vie­lä jou­tu­vat tuot­ta­maan tek­niik­kaa joka ei toimi.

    Hie­no teo­ria, mut­ta ongel­mia voi­vat aiheut­taa monet muut­kin asiat. Täs­sä jouk­ko vaih­toeh­toi­sia hypoteeseja:

    - it-alal­la on pal­jon nört­te­jä, joil­la on vai­keuk­sia nor­maa­leis­sa sosi­aa­li­sis­sa suh­teis­sa, ja jot­ka eivät koh­taa arvos­tus­ta eten­kään vas­tak­kai­sen suku­puo­len suunnalta

    - it-alal­la ole­vil­la voi usein olla taval­li­ses­ta poik­kea­va päivärytmi

    - alan työ on luon­teel­taan immer­sii­vis­tä; teki­jät uppou­tu­vat työ­hön­sä ja teke­vät sitä puo­li­va­hin­gos­sa erit­täin pitkään

    - alan työ­kult­tuu­ri voi olla monin pai­koin eri­lais­ta kuin muil­la aloilla

    - täl­lais­ta tilas­tol­lis­ta eroa ei todel­li­suu­des­sa ole­kaan; kyse on vain huhusta

    Jos sano­taan, että it-alal­la työs­ken­te­le­vil­lä on enem­män mie­len­ter­veys­häi­riöi­tä kuin muil­la, pitäi­si asi­aa pur­kaa vähän enem­män. Tilan­ne olla myös työs­tä riip­pu­ma­ton; alal­le hakeu­tu­vat ja ajau­tu­vat ihmi­set saat­ta­vat olla luon­teel­taan ja elin­ta­voil­taan alt­tiim­pia depres­siol­le kuin muut.

    Ja sit­ten tie­tys­ti vie­lä se, että depres­sio tus­kin on per­he­sur­mien ykkös­läh­de. Eikä kyl­lä it-ala­kaan. Joten­kin kui­ten­kin on niin, että jos väki­val­tai­nen juop­po tap­paa per­heen­sä, se ei ole iso uuti­nen. Jos ulos­päin menes­ty­vä ihmi­nen tekee saman, tie­dos­sa on lööp­pi­ka­maa pit­käk­si aikaa. Per­he on kui­ten­kin yhtä kuollut.

    Sama per­he­vä­ki­val­las­sa yleen­sä; pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­val­la työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­val­la on suu­rem­pi ris­ki koto­na saa­da tur­paan­sa tai antaa tur­paan kuin kor­kea­kou­lu­te­tul­la. Kui­ten­kin se on joten­kin help­po sivuut­taa, vaik­ka tasa-arvoi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa kai kaik­kien pitäi­si naut­tia samal­la taval­la fyy­si­ses­tä koskemattomuudesta.

  39. Ihmis­suh­de­tai­dot­to­muus, heik­ko stres­sin­sie­to sekä menes­ty­mi­sen pak­ko. Sii­nä nyt jotakin.

    Lii­an var­hai­nen kas­vu­rau­han häi­rin­tä ja stres­si­ta­son nos­to päi­vä­ko­ti­hoi­dos­sa ovat var­hai­sia syi­tä, joil­la on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­sen aikui­suu­teen. Tämän osoit­ta­vat tut­ki­muk­set jo yksi­se­lit­tei­ses­ti, kuten prof Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen on kertonut.

    Sama tah­ti jat­kuu kou­lus­sa. Yhä nuo­rem­pia vaa­di­taan teke­mään suun­ni­tel­mal­li­sia valin­to­ja ja kan­ta­maan niis­tä vas­tuu. Lap­set eivät todel­li­suu­des­sa suu­res­ta valin­nai­suu­des­ta hyö­dy. He tar­vit­se­vat sel­keät raa­mit. Eten­kin pojat tar­vit­se­vat luo­kan, ei vaih­tu­via ryh­miä valin­to­jen mukaan. Levot­to­muus lisään­tyy, pai­neet lisään­ty­vät, masen­nus lisääntyy.

    Oppi­mää­riä vain pai­su­te­taan. Sen sijaan pitäi­si pai­naa jarruja.

    Stres­si eteen­päin pää­sys­tä siir­tyy ket­ju­reak­tio­na yhä nuo­rem­mil­le, kun yli­op­pi­las­tut­kin­toa ja kor­kea­kou­lun sisään­ot­to­vaa­ti­muk­sia rukataan.
    Työ­elä­mään astuu jo val­miik­si kehäraakkeja.

    Ihmis­suh­de­tai­dot eivät kehi­ty, jos stres­sin­sie­to­ky­ky on huo­no ja per­so­nal­li­suu­den piir­teet ovat nar­sis­ti­set. Masen­nus lisään­tyy, samoin välin­pi­tä­möt­tö­myys. Yhtei­söl­li­nen ajat­te­lu heik­ke­nee. Se joh­taa suo­raan joi­den­kin yksi­löi­den ulko­puo­lis­tu­mi­seen ja tuhoi­saan kehityssuuntaan. 

    Kou­lus­sa sosi­aa­lis­ta­mi­sen perus­idean tuli­si olla, että jokai­nen tun­tee jokai­sen, jokai­nen jou­tuu vuo­rol­laan leikkimään/tekemään töitä/vaihtamaan aja­tuk­sia jokai­sen kans­sa. Näin yksin­ker­tai­nen toi­min­ta­mal­li jo lisää sosi­aa­li­suut­ta ja vähen­tää levot­to­muut­ta. Tämä tar­koit­taa, että yksi­köt ovat myös riit­tä­vän pie­ni. Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­sen mukaan 600 oppi­laan kou­lu on kiis­tat­ta riskirajalla.

    Tuhoi­sa kehi­tys on jat­ku­nut jo vuo­si­kym­me­niä eikä suun­nan­muu­tos­ta näy. 

    Ensim­mäi­sen askel on voi­ma­kas lap­si­per­hei­nen tuke­mi­nen, koti­hoi­don tuke­mi­nen itses­tään­sel­vyy­te­nä, tah­din mal­til­lis­ta­mi­nen kou­lus­sa, valin­nai­suu­den vähen­tä­mi­nen, sosi­aa­lis­ten tai­to­jen ja empa­tia­ky­vyn vah­vis­ta­mi­nen sekä las­ten itse­tun­non vah­vis­ta­mi­nen. Osa­päi­vä­töi­den lisää­mi­nen vanhemmille.

    Väki­val­ta­viih­teen, asei­den saa­ta­vuu­den ja alko­ho­lin saa­ta­vuu­den voi­ma­kas rajoit­ta­mi­nen on myös tar­peen. Väki­val­ta­ri­kok­set ovat suo­ras­sa kor­re­laa­tios­sa näi­hin, vaik­ka kuin­ka jär­kei­li­sit­te, että aseet eivät tapa vaan ihmiset.
    Ihmi­sen toi­min­ta­kyn­nys­tä madal­taa help­po saa­ta­vuus. Sil­loin mui­den rat­kai­su­jen etsi­mi­nen tun­tuu työläämmältä.

  40. Mis­tä tämä käsi­tys, että per­he­sur­mat ovat joten­kin suo­ma­lai­nen ilmiö, juon­taa? Onko käsi­tys perus­tel­ta­vis­sa tilas­tol­li­sil­la fak­toil­la? Moni kom­men­toi­ja tun­tuu otta­van tämän käsi­tyk­sen itsestäänselvyytenä.

    Tie­tää­kö joku, esiin­tyy­kö omien jäl­ke­läis­ten sur­maa­mis­ta ihmis­ten lähi­su­ku­lai­sis­sa kuten sim­pans­seis­sa ja mis­sä tilan­tees­sa täl­lais­ta käy­tös­tä ilmenee?

  41. Cati­li­na: Meil­lä on kyl­lä myös kiis­tat­ta depres­sio­teol­li­suus, joka elää depres­sio­diag­noo­sien mää­ris­tä ja her­keä­mät­tä kehot­taa valp­pau­teen epä­tyy­pil­lis­ten ja muu­ten havait­se­mat­to­mien depres­sioi­den suh­teen. Ainoat kes­tä­vät saik­ku­diag­noo­sit näet ovat depressiodiagnooseja.

    http://totaaliblokki.blogspot.com/2010/12/blog-post.html

    Minä kyl­lä kiis­tän psy­kiat­rian ete­väm­myy­den elä­män käsittelyssä.

    Elä­män “käsit­te­lys­sä” tie­de ei tosi­aan pit­käl­le kanna. 

    Mis­tä se depres­sio­teol­li­suus elää kun SSRI-lääk­keet ovat hal­po­ja kuin saip­pua? Yli­hin­noi­tel­lus­ta psykoterapiasta?

    Lii­an hep­poi­sin perus­tein psyy­ken­lääk­kei­tä kir­joit­ta­vat kyl­lä enem­män­kin yleis­lää­kä­rit ja sinän­sä ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä. Lyhyet vas­taan­ot­toa­jat ja halu aut­taa sitä poti­las­ta edes joten­kin, vaik­ka tämän ongel­ma ei oli­si­kaan ollen­kaan lääketieteellinen.

  42. Yksi tapaus­ker­to­mus:

    Diag­noo­si­ni on vai­kea-astei­nen yleis­ty­nyt ahdis­tu­nei­suus ja vai­kea depres­sio. Sain täy­sin hyö­dy­tön­tä tera­pi­aa yhteen­sä 2,5 vuot­ta. Toi­saal­ta lää­ki­tyk­ses­tä on ollut sel­vää hyö­tyä, toi­si­naan on jopa hyvä olla. Kate­go­ri­ses­ti ei kan­na­ta vas­tus­taa lää­ki­tys­tä mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Oikeas­taan parem­pi näkö­kul­ma sai­rau­tee­ni on käsi­tel­lä sitä puh­taas­ti neu­ro­bio­lo­gi­se­na ongel­ma­na. Uskon, että sai­rau­te­ni on paran­net­ta­vis­sa lää­ke­tie­teen kei­noin tule­vai­suu­des­sa. Täl­lä het­kel­lä pää­on­gel­ma­na on lää­ki­tyk­sen sivu­vai­ku­tuk­set, kuten voi­ma­kas väsy­mys ja edel­leen­kin ahdis­tun voi­mak­kaas­ti stres­saa­vis­sa sosi­aa­li­sis­sa tilanteissa.

    Elä­mä­ni on ollut hyvin tus­kai­sa, tus­kat ennen “oikei­den” lääk­kei­den löy­ty­mis­tä oli­vat infer­naa­li­set. =/ Olen sai­ras­ta­nut tus­kai­suut­ta 16-vuo­ti­aas­ta läh­tien, sai­raus pahe­ni koko ajan. Vuo­den ver­ran minut lää­kit­tiin niin, että nukuin 15–18 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Val­veil­la olles­sa­ni koin sanoin­ku­vaa­ma­ton­ta tus­kaa. Minut sää­lis­tä otta­nut tyt­tö­ka­ve­ri­ni pesi minut, leik­ka­si kyn­net ja hala­si minua pit­kään. Olin usein sikiö­asen­nos­sa sän­gys­sä, ahdis­tus polt­ti aivo­ja ja las­kin sekun­te­ja. Tus­ka ei hel­pot­ta­nut aikoi­hin, vapah­dus­ta ei ollut.

    Löy­sin juu­ri van­han opis­ke­li­ja­kort­ti­ni; sii­tä löy­tyy nel­jä luku­vuo­si­tar­raa. Viral­li­sia suo­ri­tuk­sia minul­la on 1 opin­to­viik­ko. Mate­maat­ti­nen päät­te­ly­ky­ky­ni on tut­ki­tus­ti erit­täin lah­jak­kaan tasois­ta, sil­ti en kyen­nyt opis­ke­le­maan alaa, vaik­ka yri­tin niin kovas­ti kuin pys­tyin… Se on aika häpeäl­lis­tä, tun­sin itse­ni tyhmäksi… 

    Suo­mes­sa on pal­jon näky­mä­tön­tä tus­kaa ja epä­toi­voa, Ei sitä kan­na­ta vähä­tel­lä tai hys­sy­tel­lä… Sai­rau­te­ni on ilmei­sen pit­käl­ti geneet­ti­nen ja suvus­sa­ni pal­jon sai­rai­ta ihmi­siä. Moni heis­tä jo hau­dan levos­sa. Eräs ampui poi­kan­sa… Ole­mat­to­muu­des­sa tus­kaa ei enää ole — niin toivon.…

  43. Lap­set aina isäl­le avio­eros­sa niin saa­daan aina­kin sur­maa­jan suku­puo­li vaihdettua.

  44. KKK:
    Mis­tä tämä käsi­tys, että per­he­sur­mat ovat joten­kin suo­ma­lai­nen ilmiö, juon­taa? Onko käsi­tys perus­tel­ta­vis­sa tilas­tol­li­sil­la fak­toil­la? Moni kom­men­toi­ja tun­tuu otta­van tämän käsi­tyk­sen itsestäänselvyytenä.

    Tie­tää­kö joku, esiin­tyy­kö omien jäl­ke­läis­ten sur­maa­mis­ta ihmis­ten lähi­su­ku­lai­sis­sa kuten sim­pans­seis­sa ja mis­sä tilan­tees­sa täl­lais­ta käy­tös­tä ilmenee?

    Sikä­li kuin minä tei­dän, toi­sen tuo­ken jäl­keä­lä­si­ten sur­maa­is­ta esiin­tyy joil­la­kin kädel­lisl­lä. Mut­ta enpä mui­sat miten asia on, siis muis­ta edes sitä vähää mitä olen lukenut.

  45. Yksi sana: rakkaus.

    Rak­kaut­ta ei voi kos­kaan ansai­ta. Ei tar­vi­ta menes­tys­tä tai sitä, että pitäi­si olla tois­ten mie­les­tä tie­tyn­lai­nen. Tar­vi­taan vain yksi, joka kat­soo sil­miin, näkee sie­luusi ja sanoo: minä väli­tän sinus­ta ja haluan sinul­le kaik­kea hyvää.

  46. Mark­ku af Heur­lin: Sikä­li kuin minä tei­dän, toi­sen tuo­ken jäl­keä­lä­si­ten sur­maa­is­ta esiin­tyy joil­la­kin kädel­lisl­lä. Mut­ta enpä mui­sat miten asia on, siis muis­ta edes sitä vähää mitä olen lukenut.

    Voi­si­ko joku tulkata?

  47. eggo:
    Samaan aikaan kun psyy­ke­lääk­kei­den käyt­tö on nelin­ker­tais­tu­nut, lää­kä­rei­den mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Täs­sä on jo puo­let seli­tyk­ses­tä: kak­si ker­taa enem­män reseptinkirjoittajia.

    Lisäk­si käyt­töin­di­kaa­tiot var­sin­kin SSRI-lääk­keil­le ovat kas­va­neet pal­jon kun uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia on tullut. 

    Yli­pää­tään tur­val­li­set ja vähäi­set sivu­vai­ku­tuk­set omaa­vat SSRI-lääk­keet ilmes­tyi­vät vas­ta 90-luvul­la, jol­loin psyy­ken­lääk­kei­den käyt­tö alkoi rei­lus­ti kasvaa.

    Ythä hyvin voi­si pää­tel­lä, että vain kak­sin­ker­tais­tu­nut lää­kä­rien mää­rä tar­koit­taa sitä, että hoi­don (tera­pian) anta­mi­sen sijaan, he jou­tu­vat kir­joit­ta­maan vain lääk­kei­tä. Tämä­hän tilan­ne psy­kiat­rias­sa on. 

    Sen lisäk­si pitää muis­taa, että kelal­la on vaa­ti­muk­sia sen suh­teen, että lääk­kei­tä kokeil­laan, vaik­ka ne eivät lää­kä­rin tai poti­laan mie­les­tä oli­si se oikein tapa ter­veh­ty­mi­sen kannalta.

  48. Tätä­kin enem­män ainois­toa on saa­ta­vis­sa alka­vis­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä ja nii­den taustoista.”

    Nuor­ten työ­ky­vyt­tö­myys­ti­las­tois­sa­han on ollut näky­vis­sä hur­ja nousu, mikä vetää ver­to­ja elä­kei­kää lähes­ty­vien työ­ky­vyt­tö­myys­lu­vuil­le. Nuo­ril­la kyse on mt-ongelmista. 

    Hämä­räk­si on jää­nyt, miten kou­lu­tus­paik­ko­jen ja oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ede­saut­taa nuor­ten sel­vi­ty­mis­tä? Jo tähä­nas­ti­kin nuo­ria on jää­nyt koko jouk­ko muu­ta­mak­si vuo­dek­si ilman kou­lu­tus­paik­kaa, mikä ei tee hyvää itse­tun­nol­le, vaan voi ajaa synk­kiin aja­tuk­siin. Samoin nuo­ril­le tar­jot­tu­jen työ­paik­ko­jen vähyys muren­taa nuor­ten luot­ta­mus­ta itseen­sa, yhteis­kun­taan ja tulevaisuuteen. 

    On todel­la nau­ret­ta­vaa kuvi­tel­la, että sank­tiot sosi­aa­li­tur­vas­sa tai nuor­ten pakot­ta­mi­nen sosi­aa­li­toi­men tark­kail­ta­vak­si oli­si­vat rat­kai­su. Jos kou­lu­tus­paik­ko­ja ei ole, tulok­se­na on kou­lut­ta­mat­to­mia työt­tö­mia. Kun työ­paik­ko­ja ei ole, tulok­se­na on toi­vot­to­mia nuo­ria. Yhteis­kun­ta saa juu­ri sitä, mitä se tilaa, kun se aset­taa sijoit­ta­jien edun kai­ken muun edelle.

  49. Äsket­täin syö­pään meneh­ty­nyt vai­mo­ni Mai­ja­lee­na Korp­poo väit­te­li pari vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa tee­mas­ta “työ­hön sitou­tu­mi­sen edellytykset”.

    Var­sin laa­jaan aineis­toon perus­tu­vas­sa työs­sään hän kään­si pää­lael­leen sen van­han ase­tel­man, jon­ka mukaan poh­di­taan vain sitä, että miten työ­na­na­ta­ja sai­si työn­te­ki­jät motivoitumaan.

    Sen sijaan hän tut­ki sitä, että mil­lä ehdol­la ihmi­nen on nykyi­sin val­mis sitou­tu­maan työhönsä.

    Mai­ja sai työs­tään arvo­sa­nan 4, kun mak­si­mi on 7.

    Väi­tös­kir­jan pää­tu­los oli se, että ihmi­nen on val­mis sitou­tu­maan, jos hän kokee työn ole­ven osa hänen oman työn­sä ja ammat­ti­tai­ton­sa kehittämistä.

    Toi­sin sanoen työn pitää lisä­tä uskoa tule­vai­suu­teen. Sen eteen ollaan val­mii­ta stres­saa­viin­kin ponnisteluihin.

    Muut teki­jät kuten työ­hy­vin­voin­ti, stres­si, palk­ka, joh­don toi­min­ta, yms. näyt­te­le­vät pie­nem­pää osaa.

    Näyt­tää siis sil­tä, että usko tule­vai­suu­teen onkin ihmi­sel­le se kaik­kein mer­kit­tä­vin tekijä.

    Toi­vot­to­muus on puo­les­taan tap­pa­va tauti.

    Paras lää­ke toi­vot­to­muu­teen on tie­ten­kin hyvä työpaikka.

    Hyviä työ­paik­ko­ja saa­daan talous­kas­vus­ta ja viennistä.

    Sep­po Korppoo
    Joka koet­taa kehit­tää uusia hyviä työpaikkoja

  50. Hyvä Sep­po Korp­po — osann­ot­to­ni suruusi.

    Sanoit, että “Hyviä työ­paik­ko­ja saa­daan talous­kas­vus­ta ja viennistä.”

    Olen huo­lis­sa­ni täs­tä. Val­tio sat­saa mil­jar­de­ja euro­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun Pisa­ra ja Kehä­ra­toi­hin jne.

    Miten met­ros­sa mat­kus­ta­mi­nen lisää talous­kas­vua ja kil­pai­lu­ky­kyä? Entä musiik­ki­ta­lo, Gug­gen­heim, edus­kun­nan sato­jen míl­joo­nien remontit.…

    Val­tion jos johon­kin sat­saa, niin sen pitää sat­sa­ta talous­kas­vuun ja kil­pai­lu­ky­kyyn kaut­ta koko Suomen.

    Mit­kä ovat Hel­sin­gin mer­kit­tä­vim­mät tuo­tan­to­lai­tok­set, jot­ka vie­vät tuot­tei­taan maailmalle?

    Jos ja kun kaik­ki kes­ki­te­tään ja suo­ma­lai­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, mis­tä elin­kei­nos­ta saam­me talou­den kasvun?

  51. Nyky­jään­hän monet fir­man työn­te­ki­jät sijoit­ta­vat omia raho­jaan fir­maan ja jopa ryh­ty­vät pal­kat­to­mik­si työn­te­ki­jöik­si tie­na­tak­seen hyvin ja heti ker­ral­la sijoituksellaan.

    Mut­ta kata­stroo­fin eväät ovat­kin val­mii­na pöy­däs­sä kun fir­ma esim. myy­dään alta pois — kil­pai­li­jal­le. Sijoit­ta­jan ennak­koar­vioi­mat­ta. Rai­vo on suun­na­ton kun havait­see tul­leen­sa pete­tyk­si ja vie­lä puh­dis­te­tuk­si rahal­li­ses­ta sijoi­tuk­ses­taan. Pääl­le sit­ten vie­lä tek­no­lo­gi­seen tie­tä­myk­seen annet­tu pää­oma korvienvälisään.

  52. Evert The Neve­Rest: Miten met­ros­sa mat­kus­ta­mi­nen lisää talous­kas­vua ja kil­pai­lu­ky­kyä? Entä musiik­ki­ta­lo, Gug­gen­heim, edus­kun­nan sato­jen míl­joo­nien remontit….

    Musiik­ki­ta­los­ta ja Gug­gen­hei­meis­tä en tie­dä, ne tus­kin miten­kään. Työ­mat­kan teke­mi­nen met­rol­la tar­koit­taa että sii­tä pal­kas­ta, jon­ka työn­te­ki­jä tie­naa, pie­nem­pi osa menee sak­sa­lai­sel­le auton­val­mis­ta­jal­le ja sau­dis­hei­kil­le, mikä taas tar­koit­taa että työ voi­daan hin­noi­tel­la hitusen hal­vem­mak­si. Lisäk­si moni muu työn­te­ki­jä ei revi her­mo­jaan ruuh­kas­sa, kun tiel­lä on vähem­män jen­giä, joten työs­sä­kin jak­saa parem­min toimia. 

    Mit­kä ovat Hel­sin­gin mer­kit­tä­vim­mät tuo­tan­to­lai­tok­set, jot­ka vie­vät tuot­tei­taan maailmalle?

    Mik­si tuo­tan­to­lai­tok­sen pitäi­si olla Hel­sin­gis­sä? Mel­kein kaik­kien suur­ten vien­tiy­ri­tys­ten pää­kont­to­rit ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. En ymmär­rä muu­ten­kaan tätä obses­sio­ta sii­tä, mis­sä tava­ra koo­taan tai mis­sä sor­vit pyö­ri­vät. Olen­nais­ta on lopul­ta se, mis­sä pää­tök­set teh­dään, ja suu­rim­man osan koh­dal­la ne teh­dään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Se on fir­mo­jen oma asia, mihin ne pää­kont­to­rin­sa lait­ta­vat ja mis­sä ne rahan­sa kierrättävät.

    Neu­vos­to­lii­tos­sa kokeil­tiin jo sitä, mitä tapah­tuu kun “oikea työ” on ainoa sal­lit­tu arvon mit­ta. Ei oikein toiminut.

  53. Evert The Neve­Rest:
    Val­tion jos johon­kin sat­saa, niin sen pitää sat­sa­ta talous­kas­vuun ja kil­pai­lu­ky­kyyn kaut­ta koko Suomen.

    Tasa­ja­ko ei ole mikään tak­tiik­ka. Jos kaik­ki rahat ripo­tel­laan pit­kin Suo­mea niin oikeas­ti ei kyl­lä sat­sa­ta yhtään mihinkään.

    En muu­ten­kaan ymmär­rä tätä itke­mis­tä val­tion sat­sauk­sis­ta pk-seu­dul­le. Val­tio­han siir­tää pk-seu­dul­ta rahaa muu­al­le maa­han eli toi­sin sanoen val­tio kerää siel­tä enem­män fyrk­kaa veroi­na mitä siel­lä kulut­taa. En ymmär­rä mik­si ihmees­sä hel­sin­ki­läi­siä pitäi­si rahan­jaos­sa aina pok­tia pää­hän, sil­lä hyvin pär­jää­vä pk-seu­tu on eduk­si koko Suomelle.

    Ja tie­dok­si, itse en asu pk-seu­dul­la, en edes Ete­lä-Suo­mes­sa. Sitä­pait­si tätä kart­taa vil­kai­se­mal­la näyt­täis vähän sil­tä että väy­lä­hank­kei­ta on käyn­nis­sä muu­al­la­kin kuin pk-seudulla:
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/vaylahankkeet_20111103_kartta.pdf

  54. Aja­tus­leik­ki­nä halusin tode­ta, että jos kaik­ki muut­ta­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, aje­le­vat met­rol­la, pyö­rit­tä­vät pape­rei­ta viras­tois­sa ja pää­kont­to­reis­sa jne. niin mis­tä saam­me talou­den kas­vua? + että PK seu­dul­le koi­tuu paho­ja kasvukipuja.

    Kun­tien tilan­tees­ta on kaik­kea muu­ta tilas­toa, mut­ta ei talous­kas­vus­ta tai arvon­li­säyk­ses­tä ker­to­vaa tie­toa. Pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta­kaan sitä ei löy­dy. Maa­kun­ta­ta­sol­la löy­tyy ja sen mukaan Kan­ta-Hämeen talous kas­vaa rivakimmin.

    Maa­kun­tien arvon­li­säyk­sen käy­pä­hin­tai­nen kas­vu vuon­na 2008, %
    Maa­kun­ta 2008 kasvu, %
    Kymen­laak­so ‑3,3
    Ete­lä-Kar­ja­la ‑1,5
    Ete­lä-Savo ‑1,3
    Sata­kun­ta ‑0,7
    Kes­ki-Poh­jan­maa ‑0,6
    Var­si­nais-Suo­mi ‑0,1
    Poh­jois-Kar­ja­la 1,4
    KOKO MAA 2,9
    Uusi­maa 2,9
    Ete­lä-Poh­jan­maa 3,0
    Ahve­nan­maa 3,4
    Pir­kan­maa 3,5
    Poh­jois-Poh­jan­maa 3,6
    Kes­ki-Suo­mi 4,1
    Poh­jan­maa 5,0
    Kai­nuu 5,1
    Poh­jois-Savo 5,9
    Päi­jät-Häme 6,9
    Lap­pi 7,2
    Itä-Uusi­maa 7,7
    Kan­ta-Häme 9,8

    Yllä ole­van perus­teel­la, voi kar­keas­ti pää­tel­lä, että jos kaik­ki Suo­ma­lai­set muut­tai­si­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, talous­kas­vu oli­si var­sin vaa­ti­ma­ton­ta, kun kat­soo Uuden­maan talou­den var­sin vaa­ri­ma­ton­ta arvonlisäystä.

    Val­tio mil­jar­di­sat­sauk­sil­laan tukee ja kiih­dyt­tää tätä kehi­tys­tä, joka ei ole kan­san­ta­lou­den ja kas­vun kan­nal­ta jär­ke­vää. Val­tion pitäi­si inves­toi­da hank­kei­siin, joi­den ROI eli tuot­to on kor­kea. Näin teh­dään mones­sa Suo­men kilpailijamaassa.

  55. Evert The Neve­Rest:
    Yllä ole­van perus­teel­la, voi kar­keas­ti pää­tel­lä, että jos kaik­ki Suo­ma­lai­set muut­tai­si­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, talous­kas­vu oli­si var­sin vaa­ti­ma­ton­ta, kun kat­soo Uuden­maan talou­den var­sin vaa­ri­ma­ton­ta arvonlisäystä.

    Oli­pas onne­ton argu­ment­ti. Uuden­maan mit­ta­ri on tar­kal­leen maan kes­kiar­von suu­rui­nen, mikä ei ole yllät­tä­vää, kun ottaa huo­mioon että se on suu­rin maakunta.

    Val­tio mil­jar­di­sat­sauk­sil­laan tukee ja kiih­dyt­tää tätä kehi­tys­tä, joka ei ole kan­san­ta­lou­den ja kas­vun kan­nal­ta jär­ke­vää. Val­tion pitäi­si inves­toi­da hank­kei­siin, joi­den ROI eli tuot­to on kor­kea. Näin teh­dään mones­sa Suo­men kilpailijamaassa.

    Höpön­kuk­kua. Val­tio sat­saa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le vähäm­män per capi­ta kuin min­ne­kään muu­al­le. Eni­ten se sat­saa Kai­nuuseen, ja Kai­nuun luku onkin tuos­sa sel­väs­ti maan kes­kiar­von yläpuolella. 

    On toki tot­ta, että Suo­men poli­tiik­ka on lii­an Hel­sin­ki­kes­keis­tä. Mut­ta ei rahan­jaol­li­ses­ti kui­ten­kaan. Ja sinä puhut nyt rahas­ta, sitä kerä­tään Hel­sin­gis­tä ja rou­da­taan rek­ka-auto­kuor­mal­li­sia maakuntiin.

  56. Evert The Neve­Rest:
    Aja­tus­leik­ki­nä halusin tode­ta, että jos kaik­ki muut­ta­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, aje­le­vat met­rol­la, pyö­rit­tä­vät pape­rei­ta viras­tois­sa ja pää­kont­to­reis­sa jne. niin mis­tä saam­me talou­den kasvua? 

    Entä jos kaik­ki muut­ta­vat Tor­nioon ja mene­vät Outo­kum­mun teräs­teh­taal­le nii­hin tuot­ta­viin töi­hin, jon­ka jäl­keen koko teh­das lope­te­taan kun kukaan ei ollut pää­kont­to­ris­sa myy­mäs­sä yri­tyk­sen tuot­tei­ta maailmanmarkkinoille? 

    Mitä sit­ten tehdään?

    Vai oli­si­ko sem­moi­nen vaih­toeh­to että käy­tet­täi­siin vähän jär­keä ja lope­tet­tai­siin kaik­kein avut­to­mim­pien argu­ment­tien käyttö?

    1. Kan­nat­tai­si ehkä tut­kia pait­si yhden­vuo­den muu­tos­ta, myös muu­tos­ta 10 vuo­den­si­säl­lä sekä sitä, mikä on tuon arvon­li­säyk­sen taso, ei ainoas­taan muutos.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­tai­si ehkä tut­kia pait­si yhden­vuo­den muu­tos­ta, myös muu­tos­ta 10 vuo­den­si­säl­lä sekä sitä, mikä on tuon arvon­li­säyk­sen taso, ei ainoas­taan muutos. 

    ja 2008 syk­syl­lä alka­neen talous­ry­säh­dyk­sen takia lie­nee vie­lä poik­keuk­sel­li­sen “epäs­ta­bii­li” vuodeksi.

  58. Mitä­pä jos Suo­men maa­kun­nat ja pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si­vat osa­val­tioi­ta? Sil­loin meil­lä oli­si tie­toa mikä on pää­kau­pun­ki­seu­dun ja mui­den a) kaup­pa­ta­se ja b) vaih­to­ta­se ja c) BKT:n kasvu?

    Sil­loin vas­ta näh­täi­siin mis­sä mennään.

    p.s. Har­mi, että tätä kes­kus­te­lua käy­dään tääl­lä per­he­sur­mien osas­tol­la. Voi­si­ko ODE copy/pastata täs­tä oman topiikkinsa?

  59. Evert The Neve­Rest: Mitä­pä jos Suo­men maa­kun­nat ja pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si­vat osa­val­tioi­ta? Sil­loin meil­lä oli­si tie­toa mikä on pää­kau­pun­ki­seu­dun ja mui­den a) kaup­pa­ta­se ja b) vaih­to­ta­se ja c) BKT:n kasvu?

    BKT on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la luok­kaa €50k per capi­ta, kun se muu­al­la maas­sa on alle €30k. Taseis­ta on vai­kea sanoa, mut­ta väit­täi­sin, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kaup­pa­ta­seen yli­jää­mää. Vaih­to­ta­ses­sa taas tulon­siir­rot muu­hun maa­han näkyi­si­vät kyl­lä val­ta­va­na menoe­rä­nä. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si itse­näi­nen val­tio ja tulon­siir­rot näkyi­si­vät kehi­tys­a­pu­na, se mak­sai­si kehi­tys­a­pua tois­ta­kym­men­tä pro­sent­tia BKT:staan.

    Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Sin­ga­po­re cont­ra Male­sia, aina­kin sii­nä mie­les­sä, että jos pää­kau­pun­ki­seu­du­tu oli­si itse­näis­ty­nyt jos­kus 1960-luvul­la, siel­tä ei oli­si vuo­sien saa­tos­sa teh­ty tulon­siir­to­ja muu­al­le maa­han, ja työ­voi­man oli­si annet­tu vir­ra­ta vapaam­min pääkaupunkiseudulle.

  60. Pää­kau­pun­kien “taseet” kuvas­ta­vat sitä, kuin­ka pal­jon muil­la alueil­la teh­tä­vien tuot­tei­den myyn­ti­tu­lo­ja ohja­taan kas­vua­lu­eel­le. Se, että kus­sa­kin maas­sa on rypäs toi­sen­sa työl­lis­tä­viä pas­kan­jau­ha­jia, ei tar­koi­ta auto­maat­ti­ses­ti po. alu­een tuot­ta­van halut­tu­ja hyödykkeitä.

  61. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja muis­sa yli­opis­to­kaul­pun­geis­sa teh­dään tie­to­työ­tä, myös vien­tiin. Nokian kän­ny­köis­sä on Espoos­sa, Tam­pe­reel­la ja Oulus­sa koo­da­tut ohjel­mat, ts Kei­la­nie­men pää­kont­to­ri ei ole pelk­kä pää­kont­to­ri vaan yksi tär­keim­mis­tä tuotantolaitoksista.

  62. nos: Pää­kau­pun­kien “taseet” kuvas­ta­vat sitä, kuin­ka pal­jon muil­la alueil­la teh­tä­vien tuot­tei­den myyn­ti­tu­lo­ja ohja­taan kas­vua­lu­eel­le. Se, että kus­sa­kin maas­sa on rypäs toi­sen­sa työl­lis­tä­viä pas­kan­jau­ha­jia, ei tar­koi­ta auto­maat­ti­ses­ti po. alu­een tuot­ta­van halut­tu­ja hyödykkeitä.

    Niin, esi­mer­kik­si Puna-Khme­rit loi­vat uto­pi­aa jos­sa “tois­ten­sa työl­lis­tä­vis­tä pas­kan­jau­ha­jis­ta” (TTP) pääs­tiin eroon ja todel­li­sen työn teki­jät sit­ten piti­vät tätä ihan­neyh­teis­kun­taa pys­tys­sä. Sama­ten Neu­vos­to­lii­tos­sa­kin hyvin ahke­ras­ti näi­tä TTP:itä pois­tel­tiin pyö­ri­mäs­tä jalois­ta vähän väliä.

    Se on joten­kin hupai­saa, että huo­li­mat­ta sii­tä, että suh­teel­li­sen vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa toi­mi­vien yri­tys­ten tapa hoi­taa asioi­ta ei kel­paa, vaan aina löy­tyy nii­tä, joi­den mie­les­tä asiat hoi­tui­si­vat parem­min jos joku byro­kraat­ti, tai vie­lä parem­paa, joku tak­si­kus­ki tai kam­paa­ja (tai pro­fes­so­ri tai lää­kä­ri, ihan sama) vain sai­si päät­tää mikä on _oikeaa_ työ­tä, mis­tä kuu­luu maksaa. 

    Minul­la on outo ja val­lan­ku­mouk­sel­li­nen aja­tus — mut­ta tämä tai­taa olla sitä kau­he­aa uus­li­be­ra­lis­mia — että mitä jos ihmi­set ja yri­tyk­set ihan omil­la osto­pää­tök­sil­lään osoit­tai­si­vat, mitä arvos­ta­vat niin, että se raha oikeas­ti näyt­täi­si sen mis­sä sitä arvoa luodaan?

  63. Teh­dään kysy­mys uudel­leen, eli mis­tä elin­kei­nos­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun arvon­li­säys koostuu?

    Asun­to­kau­pan osuus bkt:sta on 6–7 pro­sent­tia. Asun­to­jen reaa­li­hin­to­jen nousu kor­re­loi lähes 100 pro­sent­ti­ses­ti arvonlisäykseen.

    Aun­to­jen hin­nat ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Suo­men kor­keim­mat ja hin­nat nouse­vat jat­ku­vas­ti reippaasti.

    Miten­kä­hän suu­ren osan asun­to­kaup­pa selit­tää Uuden­maan arvonlisäyksestä?

    Onko täl­lai­nen arvon­li­säys merk­ki ter­vees­tä talou­des­ta ja kilpailukyvystä? 

    Oli­si­kin hyvä saa­da puret­tua nämä arvon­li­säyk­set elinkeinoittain/alueittain, niin näh­täi­siin mis­sä Suo­mi oikeas­ti menee.

  64. Evert The Neve­Rest:

    Asun­to­kau­pan osuus bkt:sta on 6–7 pro­sent­tia. Asun­to­jen reaa­li­hin­to­jen nousu kor­re­loi lähes 100 pro­sent­ti­ses­ti arvonlisäykseen.

    Yleen­sä näis­sä kepu­fan­t­asioin­neis­sa se rak­sa­duu­na­rin työ on nime­no­maan sitä tuot­ta­vaa työ­tä kun sii­nä syn­tyy todel­li­nen tuo­te (raken­nus).

  65. Kepu­loin­ti on minul­le vie­ras­ta. Asun­to­kau­pas­sa suu­rin osa on van­ho­jen asun­to­jen kaup­paa ja kei­not­te­lua. Onko se hyvin­voin­tia kas­vat­ta­vaa arvonlisäystä? 

    Näi­tä kysy­myk­siä pitäi­si vähi­tel­len alkaa Suo­mes­sa kysy­mään, jos aiom­me pär­jä­tä kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa ja jos aiom­me säi­lyt­tää edes nykyi­sen elin­ta­son ja hyvinvoinnin.

    p.s. Minul­la ei ole mitään Hel­sin­kiä vas­taan päin vas­toin ajat­te­len myös pää­kau­pun­ki­seu­dun etua. Tur­ku­lais­taus­tai­se­na voi tode­ta, että oli hyvä että pää­kau­pun­kioi­keu­det siir­ret­tiin siel­tä pois. Muu­toin siel­lä ei oli­si kiveä­kään kään­tä­mät­tä ja his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas kau­pun­ki oli­si pilalla.

  66. Pyy­dän anteek­si jos olen lou­kan­nut jota­ku­ta. En tar­koit­ta­nut lei­ma­ta ketään pas­kan­jau­ha­jak­si, mut­ta jos joku sel­lai­sek­si itsen­sä tun­nis­ti, niin anteek­si vie­lä ker­ran. Joka tapauk­ses­sa on niin, että jos johon­kin lykä­tään hal­lin­to lain­sää­dän­tö­ko­neis­to­neen, on ole­tet­ta­vaa, että myös muu­ta pro­pe­li­pää­tä muut­taa alu­eel­le. Ja lopuk­si. Tuos­ta tie­de­mie­hen luet­te­los­ta puut­tuu vie­lä aina­kin Poh­jois-Korea ja Kuu­ba — ihan vain objek­tii­vi­ses­ti tie­teel­li­sen fak­tan kan­nal­ta huomautan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.