Kun miljardi kiinalaista hyppää

Jos­kus vuo­si­kym­me­niä sit­ten Suo­mes­sa spe­ku­loi­tiin sil­lä, että jos kii­na­lai­set hyp­pi­si­vät kaik­ki yhtä aikaa tie­tyl­lä taa­juu­del­la, he voi­si­vat syn­nyt­tää reso­nans­sin maan kuo­reen ja aikaan­saa­da tuhoi­sia maan­jä­ris­tyk­siä toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa. Luu­lin, että brit­ti­läi­sen ympä­ris­tö­toi­mit­ta­ja Jonat­han Watt­sin Kii­nan ympä­ris­tö­on­gel­mia kos­ke­van kir­ja nimi viit­tai­si tähän, mut­ta Bri­tan­nias­sa kau­pun­ki­le­gen­da väit­ti­kin, että kii­na­lai­set sai­si­vat saman­ai­kai­sel­le hypyl­lään sysä­tyk­si maa­pal­lon rai­teil­taan niin kuin venees­tä lai­tu­ril­le hyp­pää­vä pot­kai­see venet­tä pois­päin lai­tu­ris­ta. Geo­lo­gian tai­to­ni ei rii­tä kumoa­maan tätä mei­dän legen­daam­me, mut­ta brit­ti­ver­sio on meka­nii­kan lakien vastainen.

Kir­jan alaot­sik­ko on ”Kii­na pelas­taa ihmis­kun­nan tai tuho­aa sen”.  Täs­tä tulin vakuuttuneeksi.

Watts vyö­ryt­tää luki­jal­le val­ta­van mää­rän yksi­tyis­koh­tia sii­tä mitä on näh­nyt ja koke­nut. Täs­sä on se vika, ettei luki­ja pys­ty arvioi­maan aineis­ton luo­tet­ta­vuut­ta. Kaik­ki riip­puu sii­tä,  miten kir­jai­li­ja vali­koi yksi­tyis­koh­tia ja min­kä väri­sin sil­mä­la­sein hän maa­il­maa kat­soo.  Sil­mä­la­sin väriä aloin vähän arvel­la ensim­mäi­sil­lä sivuil­la, kun hän valit­ti romant­ti­sen köy­hyy­den kaik­koa­mis­ta Kii­nan vau­ras­tu­mi­sen vuoksi.

Luo­tet­ta­vam­paa ja objek­tii­vi­sem­paa oli­si kuvail­la ongel­mia tilas­to­jen valos­sa eikä sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä, mut­ta vain jos tilas­tot oli­si­vat luo­tet­ta­via ja kuvai­si­vat olen­nai­sia asioi­ta. Sam­mak­ko­pers­pek­tii­vi on ainoa, mitä meil­lä on. Sitä pait­si se näyt­tää meil­le pal­jon kiin­toi­saa kii­na­lai­ses­ta elä­män­muo­dos­ta, jota mit­kään tilas­tot eivät voi­si kertoa.

Häpeäl­li­sen vähän minä olen Kii­nas­ta tien­nyt. Toi­vot­ta­vas­ti nyky­kou­lu­lai­sia ope­te­taan parem­min. Jos­kus nau­ram­me ame­rik­ka­lai­sil­le, jot­ka eivät tie­dä Euroo­pas­ta mitään, mut­ta minä en ole täl­lä mit­ta­ril­la mitat­tu­na tien­nyt Kii­nas­ta sen­kään vertaa.

En esi­mer­kik­si tien­nyt, kuin­ka hajau­tu­nut­ta val­ta Kii­nas­sa on. Vaik­ka kes­kus­hal­lin­to yrit­tää pan­na pahim­pia ympä­ris­tö­ros­vo­ja kuriin, pai­kal­li­set päät­tä­jät eivät pane lake­ja toi­mek­si vaan sal­li­vat lait­to­man toi­min­nan alu­een talou­del­li­sen hyvin­voin­nin nimissä.

Olen myös ihme­tel­lyt, mis­sä se kom­mu­nis­mi näkyy. Monet menes­ty­vät yri­tyk­set ovat jon­kin kylän tai kau­pun­gin asuk­kai­den kol­lek­tii­vi­ses­ti omis­ta­mia. Jon­kin kylän kai­kis­ta asuk­kais­ta voi näin tul­la lähes miljonäärejä.

En ollut tajun­nut, kuin­ka jät­ti­mäi­seen asu­tuk­sen laa­je­ne­mi­seen Maon aika­na oli läh­det­ty. Han-kii­na­lais­ten vyö­ryn alle jää­neet vähem­mis­tö­kan­sal­li­suu­det kut­su­vat tätä var­maan val­loit­ta­mi­sek­si. Watt­sin mukaan mer­kit­tä­vä osa päät­tä­jis­tä oli Maon aika­na vesi-insi­nöö­re­jä. Autio­mai­den kas­te­lul­la Kii­nas­sa onkin ollut kes­kei­nen roo­li. Se näyt­täi­si pai­koin pää­ty­vän umpi­ku­jaan, mikä voi mer­ki­tä sadan mil­joo­nan ihmi­sen vetäy­ty­mis­tä kui­vil­ta alueil­ta. Iso maa, isot ongel­mat. Koko­nai­sia jokia on kään­net­ty – sil­lä on Kii­nas­sa pit­kät perin­teet. Hui­mim­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa ydin­rä­jäh­tein rai­vat­tai­siin vesi­tun­ne­li läpi Hima­la­jan Intian jokien ohjaa­mi­sek­si Kii­naa pal­ve­le­maan. Intia­lai­sil­la on var­maan asias­ta toi­nen mielipide.

Kii­nan ympä­ris­tön tilas­ta anne­taan kir­jan alkuo­sas­sa täy­sin loh­du­ton kuva. Ihme, että siel­lä kukaan pysyy hen­gis­sä. Vau­rau­den kas­vaes­sa ympä­ris­tön arvo nousee. Nyt saas­tut­ta­vin­ta teol­li­suut­ta työn­ne­tään rik­kaal­ta itä­ran­ni­kol­ta köy­hään sisämaahan.

Kii­nas­sa teh­dään ympä­ris­tön hyväk­si val­ta­vas­ti. Maas­sa on kun­nian­hi­moi­sia aurin­koe­ner­gia- ja tuu­li­voi­ma­suun­ni­tel­mia. Kii­nas­sa aio­taan autot pan­na liik­ku­maan säh­köl­lä. Täs­tä kai­kes­ta tun­tuu puut­tu­van joh­don­mu­kai­suus.  Saman­ai­kai­ses­ti toi­sel­la kädel­lä teh­dään suur­ta hait­taa pie­nen hyö­dyn saa­mi­sek­si. Joh­don­mu­kai­nen ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka saas­te­ve­roin ja pääs­tö­kau­poin tuli­si hal­vem­mak­si ja aut­tai­si ympä­ris­töä pal­jon enem­män (oma kom­ment­ti­ni). Todel­la pelot­ta­vaa on, että Kii­nas­sa varau­du­taan teke­mään auto­jen polt­toai­net­ta kivi­hii­les­tä. Tämä kak­sin­ker­tais­tai­si autoi­lun tuot­ta­mat hiilidioksidipäästöt.

Lopus­sa Watts palaa kir­jan nimeen: vaik­ka hyp­pää­vät kii­na­lai­set eivät saa suis­te­tuk­si maa­pal­loa mekaa­ni­ses­ti radal­taan, saa­vat­ko hui­kean elin­ta­so­hy­pyn teke­vät kii­na­lai­set maa­pal­lom­me tuho­tuk­si omal­la kulutuksellaan?

Mie­len­kiin­toi­nen kirja.

====

Meka­nii­kan koti­teh­tä­vä: mik­si ne hyp­pää­vät kii­na­lai­set eivät saa maa­pal­lon rataa muu­te­tuk­si? Onhan sel­vä, että yhtä aikaa hypä­tes­sään he tönäi­se­vät pal­loam­me sen­tään vähän ja toi­nen tömäh­dys tulee, kun he hypyn jäl­keen putoa­vat alas. Maa­pal­lon sijain­tiin tai liik­keen suun­taan he eivät kui­ten­kaan vai­ku­ta lain­kaan. Mikä pitää maa­pal­lon kurssissaan?

 

(Kun mil­jar­di kii­na­lais­ta hyp­pää. Johan Watts. HS-kirjat)

61 vastausta artikkeliin “Kun miljardi kiinalaista hyppää”

  1. Oli­si­ko syy­nä maa­pal­lon ja kii­na­lais­ten välil­lä vai­kut­ta­va gravitaatiovoima?

  2. En esi­mer­kik­si tien­nyt, kuin­ka hajau­tu­nut­ta val­ta Kii­nas­sa on.”

    Kii­nas­sa on hajau­te­tum­pi val­tio­ra­ken­ne kuin Suo­mes­sa. Suo­mes­sa Hel­sin­gis­sä pää­te­tään, mil­loin lin­nun saa ampua Uts­joel­la. Ainoas­taan Ahve­nan­maa saa päät­tää itse vesi­lin­tu­jen met­säs­ty­sa­jan omien olo­suh­tei­den mukaan.

    Suo­mes­sa ope­te­taan, että kaik­ki muut val­tiot ovat saman­lai­sia mono­liit­te­ja. Ei ker­ro­ta, että esim. Bri­tan­nias­sa on itsel­li­set maa­kun­nat. Siel­lä­hän Skot­lan­ti on jopa eroa­mas­sa unionista. 

    Miten oli­si, jos Suo­men Fin­lexis­sä oli­si ker­rot­tu, mitä maa­kun­taa aina mikä­kin laki kos­kee. Bri­tan­nian vas­taa­va tie­to­jär­jes­tel­mä ker­too, onko laki voi­mas­sa Englan­nis­sa, Wale­sis­sa, Skot­lan­nis­sa jne.

    Onnek­si olkoon Hel­sin­ki. 200-vuo­tias pää­kau­pun­ki, joka on yhtä vah­va val­lan kes­kit­ty­mä kuin Poh­jois-Korean Pjongjang. 

    Suo­mi jou­tuu vie­lä vai­keuk­siin tämän kehit­ty­neen maa­il­man kes­ki­te­tyim­män val­tio­ra­ken­teen kans­sa. Oirei­lua on jo olemassa.

  3. Ode, pos­tauk­se­ni on kah­teen ker­taan edi­tin takia. Eli klo. 19.25 on vali­di. Sori sekaannus.

  4. Veik­kaan lon­kal­ta: Voi­man ja vas­ta­voi­man­la­ki gra­vi­taa­tio­ken­täs­sä, kun mas­san taso h gra­vi­taa­tio­ken­täs­sä sama lop­pu­ti­lan­tees­sa kuin läh­tö­ti­lan­tees­sa: Pon­nis­taes­saan jouk­ko koh­dis­taa voi­man maan­pin­taan, nous­tes­saan hyp­pyn­sä lakia­se­maan maan gra­vi­taa­tio­kent­tä imee sil­tä pon­nis­te­tun ener­gian takai­sin. Jou­kon tip­pues­sa poten­ti­aa­lie­ner­gian­sa lakia­se­mas­ta alas, maan gra­vi­taa­tio­kent­tä taas luo­vut­taa kineet­tis­tä ener­gi­aa kii­na­lai­sil­le ja samal­la imai­see itse­ään vas­taa­vas­ti jouk­koa koh­ti. Tömäh­dys maan­pin­nal­le palaut­taa nol­la­ta­son. Hyp­py on täten koko­nais­vai­ku­tuk­sel­taan neut­raa­li suh­tees­sa maan ase­maan avaruudessa. 

    Pla­ne­taa­ri­nen gra­vi­taa­tioi­den ja val­ta­vien kineet­tis­ten ener­gioi­den muo­dos­ta­ma tasa­pai­no­ti­la ei muu­toin­kaan jär­ky hel­pos­ti, vaan esim. aste­roi­dien aiheut­ta­mat suis­tu­mi­set radoil­ta pyr­ki­vät palau­tu­maan jär­jes­tel­män kan­nal­ta edul­li­sim­paan tasa­pai­no­ti­laan, joka usein jopa alkuperäinen.

    1. Just näin.
      Kun kii­na­lai­set hyp­pää­vät, kii­na­lai­set ja maa­pal­lo vetä­vät puo­leen­sa toi­si­aan ja lopul­ta molem­mat palaa­vat sil­le pai­kal­le, jos­sa oli­si­vat olleet ilman hyppyä.

  5. Evert The Neve­Rest:

    Suo­mi jou­tuu vie­lä vai­keuk­siin tämän kehit­ty­neen maa­il­man kes­ki­te­tyim­män val­tio­ra­ken­teen kans­sa. Oirei­lua on jo olemassa.

    Oli­si­ko­han suo­ma­lais­ten ja iso­bri­tan­nia­lais­ten, kii­na­lai­sis­ta puhu­mat­ta­kaan, hie­man toi­sis­taan poik­kea­val­la luku­mää­räl­lä mitään teke­mis­tä asian kanssa?

    1. Kii­naa ei oikein voi ver­ra­ta Suo­meen vaan mie­luum­min vaik­ka Euroop­paan ja Afrik­kaan yhteen­sä. Suo­mea voi­si ver­ra­ta johon­kin Shang­hain kaupunginosaan.

  6. Todel­la pelot­ta­vaa on, että Kii­nas­sa varau­du­taan teke­mään auto­jen polt­toai­net­ta kivi­hii­les­tä. Tämä kak­sin­ker­tais­tai­si autoi­lun tuot­ta­mat hiilidioksidipäästöt. 

    Kii­na yrit­tää siir­tyä käyt­tä­mään “car­bon-cap­tu­re” tek­no­lo­gi­aa, jos­sa CO2 ote­taan tal­teen ja tal­le­te­taan maa­pe­rään. Esim. Chi­na Ener­gy, Seamwell to Build $1.5 Bil­lion ‘Clean Coal’ Plant

    1. Kii­nas­sa suu­ni­tel­laan mhii­li­diok­si­din tal­teen­ot­toa, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti siis myös kivi­hii­len jalos­ta­mis­ta auto­jen polttoaineeksi.

  7. Kii­nan kiel­tä­hän ei ole ole­mas­sa sii­nä mie­les­sä, että maas­sa puhu­taan — usei­den vähem­mis­tö­kie­li­nen lisäk­si — nel­jää suku­lais­kiel­tä, jot­ka eivät ole kes­ke­nään ymmär­ret­tä­viä. Kii­nan kie­li onkin ole­mas­sa vain kir­joi­tuk­se­na. Kes­kus­val­ta on ilmei­ses­ti pitäy­ty­nyt piir­to­kir­joi­tuk­ses­sa juu­ri sik­si, että maa­ta voi­si hal­li­ta ikään kuin maas­sa puhut­tai­sin yhte­näis­tä kieltä.

    Muu­ten­kin maan yhte­näi­syys on pal­jon vähäi­sem­pää kuin ulkoa kat­sel­len luu­li­si. Maan his­to­ria­kin on ollut jat­ku­vaa hajoa­mis­ta tai alis­tu­mis­ta ja yhteenliittämistä.

    Kun Kii­naa on aja­tel­tu yhte­näi­se­nä, on myös luul­tu, että maa oli suu­rin piir­tein maa­il­man vau­rain jon­ne­kin 1500-luvul­le asti, jol­loin alkoi Euroo­pan nousu. Sen jäl­keen Kii­na muka köyh­tyi kiih­ty­vää vauh­tia suh­tees­sa län­teen aivan vii­me vuo­siin asti. Todel­li­suu­des­sa Kii­nas­sa talous jat­kui kehi­tys­tään rin­ta­mail­la suu­rin piir­tein län­nen rin­ta­mai­den vauh­tia pal­jon kau­em­min. Oli­si­ko ollut aina 1800-luvun lop­puun asti, kun joku Sang­hain seu­tu oli yhtä vau­ras­ta kuin Euroo­pan vau­raim­mat seu­dut. Aihees­ta kir­joi­tet­tiin kir­ja tai tut­ki­mus joku aika sit­ten mut­ta en nyt muis­ta nimeä.

  8. Tapio: Kii­na yrit­tää siir­tyä käyt­tä­mään “car­bon-cap­tu­re” tek­no­lo­gi­aa, jos­sa CO2 ote­taan tal­teen ja tal­le­te­taan maaperään.

    Jos (kun?) se siel­tä kar­kaa, tape­taan joko kivas­ti ihmi­siä tai hapa­te­taan poh­ja­vet­tä tai maaperää.

  9. Jos ole­te­taan kii­na­lai­sen hyp­pää­jän kes­ki­mää­räi­sek­si mas­sak­si 70 kg, niin mil­jar­din kii­na­lai­sen hypä­tes­sä hyp­pää­jien yhtei­nen mas­sa on 7x10^10 kg. He tönäi­se­vät toi­seen suun­taan Maa­pal­loa, jon­ka mas­sa on 5,974x10^24 kg. 

    New­to­nin kol­man­nen lain mukaan Maa­pal­lo työn­tää hyp­pää­viä kii­na­lai­sia ylös­päin täs­mäl­leen yhtä suu­rel­la voi­mal­la kuin hyp­pää­jät työn­tä­vät Maa­pal­loa alas­päin. New­to­nin toi­sen lain mukaan voi­man aiheut­ta­ma vai­ku­tus on kään­täen ver­ran­nol­li­nen mas­saan, johon voi­ma koh­dis­tuu. Kos­ka hyp­pää­vien ihmis­ten ja Maa­pal­lon mas­so­jen suu­ruus­luok­kae­ro on val­ta­va, vai­ku­tuk­ses­sa­kin on val­ta­va ero: jos kaik­ki hyp­pää­jät pää­se­vät yhden met­rin ylös­päin sii­tä, mis­sä maan­pin­ta oli äsken, niin Maa­pal­lo lii­kah­taa alas­päin vain noin 0,000012 nano­met­riä. Jos maan­pin­ta hyp­pää­jien alla jous­taa kuin tram­po­lii­ni, niin Kii­nan koh­dal­la Maa­pal­lo puris­tuu kokoon, ja toi­sel­la puo­lel­la Maa­pal­loa ei tapah­du mitään.

    Hyp­pää­jien ja Maa­pal­lon väli­nen pai­no­voi­ma palaut­taa molem­mat osa­puo­let pian takai­sin sii­hen, mis­tä läh­det­tiin. Jos hyp­pää­jät tule­vat alas kim­moi­sas­ti, tör­mäys maan­pin­nan kans­sa nos­taa hei­dät uuteen hyp­pyyn — ja työn­tää Maa­ta uudes­taan alas­päin. Jos las­keu­tu­mi­nen on kim­mo­ton, hyp­pää­jät jää­vät maa­han. Lii­ke­mää­rän säi­ly­mis­la­kien mukai­ses­ti Maa jäl­jit­te­lee pei­li­ku­va­na hyp­pää­jien lii­ket­tä, mut­ta suu­ren mas­san vuok­si Maan lii­ke on pal­jon pienempi.

    Kii­tos hyväs­tä kir­ja­suo­si­tuk­ses­ta! Aasian mai­den nousua uusik­si mah­ti­te­ki­jöik­si on ennus­tet­tu jon­kin aikaa, ja on toi­saal­ta mie­len­kiin­tois­ta, toi­saal­ta pelot­ta­vaa seu­ra­ta, mitä tapah­tuu, kun Kii­na vau­ras­tuu. Luu­len, että muu­ta­mien suu­rim­pien kau­pun­kien kou­luis­sa tar­jot­tu mah­dol­li­suus opis­kel­la kii­naa ala­luo­kil­ta läh­tien osoit­tau­tuu myö­hem­min fik­suk­si valinnaksi.

    Mikä moti­voi Kii­nan pai­kal­lis­hal­lin­toa sal­li­maan saas­tut­ta­mi­sen? Ja mik­si ylim­mäl­lä joh­dol­la ei ole kei­no­ja lait­taa pai­kal­lis­joh­toa kuriin?

    Van­han kii­na­lai­sen sanon­nan mukaan “kau­an hajaan­tu­nee­na ollut val­ta­kun­ta yhdis­tyy, ja kau­an yhte­näi­se­nä ollut val­ta­kun­ta hajaan­tuu”. Kum­paan suun­taan Kii­nan kehi­tys on nyky­ään menossa?

  10. Jos Kii­nan val­tiol­li­nen tv kuu­lut­taa pää­uu­tis­lä­he­tyk­ses­sä, että nyt on saa­ta­va aikaan maa­il­man­rau­ha, niin maa­pal­lol­le on suu­rem­pi toden­nä­köi­syys tul­la rau­ha kuin muuten.
    Sii­tä se peace-ilo­sa­no­ma sit­ten levi­ää juo­run tapaan kaik­kiin maihin.

  11. Tii­vis tie­to­pa­ket­ti Kii­nas­ta wikipediassa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina

    Uskoo­ko Ode Kii­nan mah­dol­li­suuk­siin tuot­taa osaa­vaa työ­voi­maa Suo­meen? Kiin­nos­taa­ko Suo­mi kii­na­lai­sia huip­puo­saa­jia? Kan­nat­tai­si­ko siel­tä hou­ku­tel­la esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jia ja laa­du­kas­ta perus­työ­voi­maa — väes­tö­ra­ken­teem­me elä­köi­tyes­sä — työ­voi­ma­pu­laa helpottamaan? 

    Käsit­tääk­se­ni kii­na­lai­set sopeu­tu­vat hyvin län­si­mai­siin kult­tuu­rei­hin ja työ­mo­raa­li kor­kea. USA:ssa kii­na­lais­pe­räi­set siir­to­lai­set menes­ty­vät jopa val­kois­ta kan­ta­väes­töä parem­min. Jos siir­to­lai­sia on pak­ko ottaa, niin tuli­si vali­ta mah­dol­li­sim­man sopeu­tu­vaa väkeä. Toki Suo­men kan­ta­väes­tön työl­lis­ty­mi­nen tuli­si prio­ri­soi­da. Nyt ei ole tar­vet­ta mit­ta­val­le siir­to­lai­suu­del­le, mut­ta tilan­ne voi olla hyvin­kin eri 20-luvul­la — kuten olet kir­joit­ta­nut. Onnis­tu­nut siir­to­lais­po­li­tiik­ka paran­taa myös kan­ta­väes­tön työl­li­syyt­tä talou­den dyna­mii­kan paran­tues­sa, mikä vasem­mis­ton dir­kurs­sis­sa usein unoh­tuu. Alle­vii­va­ten sanaa “onnis­tu­nut”!

    Kiina/Intia myös rat­kai­see tai syven­tää kehit­ty­vien mai­den ongel­mia poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lään ja inno­vaa­tioil­laan. Exä­ni isä­uk­ko on työs­ken­nel­lyt Kii­nas­sa Suo­ma­lai­sen suu­ry­ri­tyk­sen lei­vis­sä, hyvin siel­lä pär­jä­si yhden­kin palkalla…

  12. Oikea vas­taus on lii­ke­mää­rän säi­ly­mi­nen. Kii­na­lais­ten + maa­pal­lon yhtei­nen pain­opis­te ei lii­ku mihin­kään, kun kii­na­lai­set hyp­pää­vät. Pai­no­voi­ma ei vai­ku­ta asi­aan mihin­kään suun­taan, se on taval­laan täy­sin epäolennaista.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kii­nas­sa suu­ni­tel­laan hii­li­diok­si­din tal­teen­ot­toa, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti siis myös kivi­hii­len jalos­ta­mis­ta auto­jen polttoaineeksi.

    Eikä ainoas­taan suun­ni­tel­la, vaan teh­das on ollut koe­käy­tös­sä vuo­des­ta 2009 (pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa vuo­des­ta 2008).
    Eikä sii­nä pal­jon­kaan uut­ta ole, mene­tel­miä on ollut jo vii­me vuo­si­sa­dan alus­ta ja Sak­sa har­ras­ti sitä run­saas­ti 1939–1945.
    Vapau­tu­va hii­li­dok­si­di voi­daan ottaa tal­teen ja sitä kii­na­lai­set­kin aiko­vat tehdä.

  14. Jos­kus vuo­si­kym­me­niä sit­ten Suo­mes­sa spe­ku­loi­tiin sil­lä, että jos kii­na­lai­set hyp­pi­si­vät kaik­ki yhtä aikaa tie­tyl­lä taa­juu­del­la, he voi­si­vat syn­nyt­tää reso­nans­sin maan kuo­reen ja aikaan saa­da tuhoi­sia maan­jä­ris­tyk­siä toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa… Geo­lo­gian tai­to­ni ei rii­tä kumoa­maan tätä mei­dän legen­daam­me, mut­ta brit­ti­ver­sio on meka­nii­kan lakien vastainen.

    Hiu­kan fysiik­kaa. Jos kii­na­lai­sia on noin 1,3 mil­jar­dia ja kes­ki­pai­no on noin 750 N (siis kes­ki­mas­sa 75 kg kar­keas­ti), koko sakin pai­no on 1 TN (siis 1 x 10^12 N). Kun tämä popu­la hyp­pää met­rin kor­keu­teen ja tömäh­tää maa­han, lii­ke-ener­gia tör­mäys­het­kel­lä on 1 TJ.

    Tämä yksi­nään foka­li­soi­tu­nee­na vas­tai­si maan­jä­ris­tys­tä, joka on Rich­te­rin astei­kol­la noin 4,8. Täs­sä kui­ten­kin ongel­ma­na on se, että ener­gia vapau­tuu hyvin laa­jal­la alu­eel­la ja läh­tee sii­tä sit­ten vie­lä laa­je­ne­maan. Joten vaik­ka maa­pal­lon sai­si reso­nans­siin, tuos­ta on todel­la pit­kä mat­ka mihin­kään mer­kit­tä­vään tutinaan.

    Toi­nen ver­tai­lu­koh­ta voi­si olla räjäh­dys­pa­nos. Jysäys vas­tai­si 250 ton­nin (ei kilo­ton­nin) pom­mia. Ver­tai­lun vuok­si on todet­ta­va, että venä­läi­set jo 50 vuot­ta sit­ten jysäyt­ti­vät 50 mega­ton­nin pom­min (siis 200 000 ker­taa noin pal­jon ener­gi­aa vapaut­ta­van) Nova­ja Zem­li­jal­la. Ei ruven­nut maa järi­se­mään, toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa, vaik­ka toki tuo oli hyvin mitat­ta­vis­sa ole­va ilmiö (vie­lä kol­man­nel­la­kin hei­jas­tuk­sel­la maa­pal­lon läpi).

    Eli ei, eivät rii­tä kii­na­lais­ten pomp­pi­mi­set järi­syt­tä­viin tuloksiin.

  15. OP,
    ei se pel­käs­tään ihmis­ten luku­mää­räs­tä rii­pu. Mm. Sveit­sis­sä on pal­jon pää­tän­tä­val­taa kan­to­neil­la. Islan­nis­sa­kin on 70–80 kun­taa, vaik­ka asuk­kai­ta vain noin 300000.

  16. Itse Shan­gais­sa vie­rail­les­sa jär­ky­tys oli­vat äänet­tö­mät säh­köi­set skoot­te­rit jal­ka­käy­tä­vil­lä. Ben­sii­ni­käyt­töis­tä en näh­nyt ker­taa­kaan vaik­ka olin siel­lä viik­ko­ja. Joku selit­ti minul­le ettei­vät polt­to­moot­to­ri­käyt­töi­set mope­dit olleet edes sallittuja.

    Tuli mie­leen, että polt­to­moot­to­ri­käyt­töis­ten moot­to­ri­pyö­rien kiel­to (säh­köis­ten suo­si­mi­nen) oli­si­vat Suo­mes­sa­kin rat­kai­su moneen­kin ongel­maan kau­pun­gis­sa: mope­dien viri­tys, lii­at tilan­ne­no­peu­det, saas­te­pääs­töt ja melu (jota jou­du­taan jäl­ki­kä­teis­val­vo­maan, mikä ei käy­tän­nös­sä ole toiminut).

  17. Kir­joi­tin pos­tauk­see­ni kak­si ker­taa ter­min “val­tio­ra­ken­ne”. Raken­ne on yhtä vähän koos­ta riip­pu­ma­ton kuin on eroa kää­piö­vil­la­koi­ran ja iso­vil­la­koi­ran rakenteelle.

    Shang­hai on itse­näi­nen pro­vins­si. Se jakaan­tuu 17 lää­niin, jot­ka jakaan­tu­vat 210 kau­pun­kia­lue­seen, jois­sa on 3661 kort­te­li­ko­mi­te­aa ja 1704 kyläkomiteaa.

    Shang­hai on kool­taan 6200 m². Suo­mi on 385 000 km².

  18. Kan­nat­taa muu­ten huo­ma­ta, että suo­ma­lais­ten tie­tä­mys venä­jän olois­ta ja hal­lin­nos­ta vas­taa tasol­taan ymmär­tä­mys­täm­me kii­nan olois­ta ja hal­lin­nos­ta. Yhtä heik­ko­ja molemmat.

    Voi siis tode­ta, että suo­ma­lai­set eivät ole kovin ripei­tä suun­taa­maan kat­set­ta sin­ne, mis­sä muu­tok­set ovat meneil­lään. Lisäk­si venä­jän ja kii­nan kie­len tai­toi­sia on maas­sam­me vain kourallinen.

  19. Evert The Neve­Rest: Suo­mes­sa ope­te­taan, että kaik­ki muut val­tiot ovat saman­lai­sia mono­liit­te­ja. Ei ker­ro­ta, että esim. Bri­tan­nias­sa on itsel­li­set maa­kun­nat. Siel­lä­hän Skot­lan­ti on jopa eroa­mas­sa unionista. 

    Miten oli­si, jos Suo­men Fin­lexis­sä oli­si ker­rot­tu, mitä maa­kun­taa aina mikä­kin laki kos­kee. Bri­tan­nian vas­taa­va tie­to­jär­jes­tel­mä ker­too, onko laki voi­mas­sa Englan­nis­sa, Wale­sis­sa, Skot­lan­nis­sa jne. 

    Skot­lan­ti ja Wales eivät ole mitään “maa­kun­tia” vaan kan­sal­lis­val­tioi­ta, jot­ka kuu­lu­vat osa­na Yhdis­ty­nyt kunin­gas­kun­ta ‑nimi­seen liit­to­val­tioon. Jos menet Edin­burg­his­sa pubiin ja sanot, että onpa hie­no maa­kun­ta teil­lä tämä Skot­lan­ti, niin sii­nä voi äkkiä liha tum­mua. Juu­ri mikään ei sko­teis­ta voi­si olla vit­tui­le­vam­pi ja vähät­te­le­väm­pi toteamus.

    Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että itse­hal­lin­to toi­mii hyvin tääl­lä­kin — saa­han Suo­mi-nimi­nen EU:n maa­kun­ta sää­tää omat lakin­sa mel­kein kai­kis­sa asiois­sa! Skot­lan­nin väki­lu­ku on lähes täs­mäl­leen sama kuin koko Suo­men, joten jos se on maa­kun­ta, niin yhtä hyvin sit­ten Suomikin.

    Kan­sal­lis­val­tiot Englan­ti, Skot­lan­ti jne. koos­tu­vat kyl­lä maa­kun­nis­ta, mut­ta nii­den itse­hal­lin­non suh­teen Bri­tan­nia taas on eräs koko Euroo­pan kes­kus­joh­toi­sim­mis­ta mais­ta, niin kes­kus­joh­toi­nen, että esi­mer­kik­si Suo­mi ei todel­la­kaan pää­se lähellekään.

    Vaik­ka­pa 1980-luvul­la Lon­toon kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa oli enem­mis­tö puo­lu­eel­la, joka Bri­tan­nian par­la­men­tis­sa oli oppo­si­tios­sa, ja täs­tä lon­too­lais­ten vää­rin äänes­tä­mi­ses­tä louk­kaan­tu­nee­na par­la­ment­ti yksin­ker­tai­ses­ti lak­kaut­ti koko val­tuus­ton — ja näin Lon­toos­ta tuli koko Euroo­pan ainoa pää­kau­pun­ki, jos­sa ei ole kau­pun­gin­val­tuus­toa. Ennen kuin sel­lai­nen 14 vuot­ta myö­hem­min par­la­men­tin enem­mis­tön vaih­dut­tua taas perustettiin.

    Tai miten oli­si sil­loi­sen hal­li­tuk­sen 1990-luvun alus­sa teke­mä yri­tys pakot­taa mah­ti­käs­kyl­lään kun­nat kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mi­seen kaik­kial­la tasa­ve­rok­si, joka perut­tiin vas­ta mel­la­koi­den, hal­li­tuk­sen suo­sion romah­duk­sen ja pää­mi­nis­te­rin vaih­tu­mi­sen jälkeen?

    Kyl­lä jopa joku Suo­men kun­ta­uu­dis­tus on lopul­ta vähä­pä­töis­tä näper­te­lyä Bri­tan­nian poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­ta löy­ty­vän kes­kus­joh­toi­suu­den asteen rinnalla.

  20. Rai­mo K: Eikä ainoas­taan suun­ni­tel­la, vaan teh­das on ollut koe­käy­tös­sä vuo­des­ta 2009 (pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa vuo­des­ta 2008).
    Eikä sii­nä pal­jon­kaan uut­ta ole, mene­tel­miä on ollut jo vii­me vuo­si­sa­dan alus­ta ja Sak­sa har­ras­ti sitä run­saas­ti 1939–1945.
    Vapau­tu­va hii­li­dok­si­di voi­daan ottaa tal­teen ja sitä kii­na­lai­set­kin aiko­vat tehdä.

    Myös Ete­lä-Afri­kas­sa on käy­tös­sä kau­pal­li­sen mit­ta­kaa­van CTL-lai­tos (Coal-To-Liquid). Näin on ollut jo 50-luvul­ta alkaen (1955 ensim­mäi­nen lai­tos), ja suu­rin (SASOL III) on raken­net­tu 80-luvun alku­puo­lel­la. Kaup­pa­saar­rol­la oli teke­mis­tä asian kanssa.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kan­nal­ta CTL on kam­mo­tus. Tuo­tan­non­ai­kai­set pääs­töt voi­daan ehkä ottaa tal­teen CCS:llä (mut­ta sit­ten voi­daan ottaa säh­köä jau­ha­vis­ta voi­ma­lois­ta­kin). Sen sijaan käy­tön­ai­kai­sia pääs­tö­jä ei saa­da tal­teen, joten CTL CCS:llä höys­tet­ty­nä­kin on samaa luok­kaa fos­sii­li­sen öljyn kanssa.

    Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta kul­kee kovin monen­lais­ta tie­toa, mut­ta haa­ruk­ka on läh­tees­tä riip­puen $50-$150 bar­re­lil­ta, joten tek­no­lo­gia alkaa olla koh­ta kan­nat­ta­vaa. Inves­toin­te­ja kui­ten­kin jar­rut­taa inves­toin­nin suu­ruus; CTL-lai­tos mak­saa ison ydin­voi­ma­lan ver­ran. (Toi­saal­ta voi­si sanoa, että se mak­saa ison mik­ro­pro­ses­so­ri­teh­taan ver­ran, jos se kuu­los­taa toisenlaiselta.)

    Kai­ken kaik­ki­aan CTL on aika iso mör­kö, jos CO2-pääs­tö­jä halu­taan suit­sia. CCS:n sot­ke­mi­nen asi­aan on lähin­nä sumu­tus­ta, kos­ka CCS ei ole val­mis­ta teknologiaa.

  21. Luin kir­jan jouluna.

    Järi­syt­tä­vin­tä oli val­ta­vat mää­rät vesi­voi­maa, kivi­hiil­tä, met­sien hak­kui­ta, maan­siir­to­ja ym. Suun­nat­to­mas­ti oli jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten ja aivan val­ta­vas­ti vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den aika­na lisää.

    Mie­lee­ni palau­tui Roo­man klubin/Kasvun rajat kir­jan ennus­teet ja var­sin­kin nii­den lähtökohta:korkoa korol­le. Öljyn ennus­tet­tiin lop­pu­van v. 2010, kos­ka sen kulu­tus oli­si 7% kulu­tuk­sen kas­vul­la 1970 ver­rat­tu­na 16 kertainen.
    Ei öljy loppunut,7% kulu­tuk­sen kas­vu tait­tui aiko­ja sitten.

    Kii­nas­sa kaik­ki kas­vaaa 7–10%. Jos kas­vu on vain 7%, kak­sin­ker­tais­tu­mi­seen kuluu 10 vuot­ta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Niil­lä läh­tö­koh­dil­la, jot­ka Watt­sin raport­ti kuvaa, kas­vun on mah­do­ton jat­kua enti­seen tah­tiin saman­lai­se­na edes seu­raa­vat kym­me­nen vuot­ta. Jos se oli­si mah­dol­lis­ta, seu­rauk­siin maa­pal­lo suis­tui­si radal­taan, mitä Watts ver­tauk­sel­laan pelkää.

  22. Olin hie­man epä­tark­ka käyt­täes­sä­ni maa­kun­ta ter­miä. Käy­tös­sä ole­va ter­mi on country. 

    Point­ti­ni oli, että suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta miel­tää niin Kii­nan kuin UK:n (“Englan­nin”) saman­lai­se­na mono­liit­ti­se­na val­tio­na kuin Suomi.

    p.s. Väki­lu­vut ja pin­ta-alat; eivät ne deter­mi­noi valtiorakennetta.

  23. Evert The Neve­Rest: Kir­joi­tin pos­tauk­see­ni kak­si ker­taa ter­min “val­tio­ra­ken­ne”. Raken­ne on yhtä vähän koos­ta riip­pu­ma­ton kuin on eroa kää­piö­vil­la­koi­ran ja iso­vil­la­koi­ran rakenteelle.Shanghai on itse­näi­nen pro­vins­si. Se jakaan­tuu 17 lää­niin, jot­ka jakaan­tu­vat 210 kau­pun­kia­lue­seen, jois­sa on 3661 kort­te­li­ko­mi­te­aa ja 1704 kyläkomiteaa.Shanghai on kool­taan 6200 m². Suo­mi on 385 000 km².

    Eikö­hän Shang­hai­hin mah­du enem­män hal­lin­to­yk­sik­kö­jä kuin Suo­meen, kun siel­lä on väkeä­kin saman ver­ran kuin kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa yhteensä.

  24. JP: Kii­nas­sa kaik­ki kas­vaaa 7–10%. Jos kas­vu on vain 7%, kak­sin­ker­tais­tu­mi­seen kuluu 10 vuot­ta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Täs­sä on vie­lä sel­lai­nen pie­ni huo­les­tut­ta­va teki­jä, että kas­vu on kii­na­lai­sil­le mel­koi­nen pak­ko­miel­le. Maa on tek­no­kraat­tien joh­ta­ma, eikä joh­ta­jia ole valit­tu siel­tä penaa­lin tyl­sem­mäs­tä pääs­tä. Niin­pä asioil­la on usein jokin ihan loo­gi­nen tausta.

    Ja täs­sä on. Kii­nas­sa las­ke­taan, että jos kas­vu jää kovin alas (alle 6–8 % vuo­des­sa), työt­tö­myys tulee syliin ja yhteis­kun­nal­li­nen vakaus on uhattuna.

    Tämä kii­na­lai­nen näke­mys on sii­nä mie­les­sä aika pelot­ta­va, että vaih­toeh­toi­na ovat val­ta­va kas­vu ja val­ta­va levot­to­muus. Mitään pien­tä ei ole tar­jol­la. Toi­saal­ta maas­sa on hil­jal­leen havah­dut­tu ympä­ris­tö­on­gel­miin, mut­ta sii­nä suh­tees­sa ollaan samas­sa tilan­tees­sa kuin meil­lä puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten. Ensin sii­vo­taan pai­kal­li­set pul­mat (vesien saas­tu­tus, hen­gi­ty­si­la), sit­ten vas­ta hie­nos­tel­laan glo­baa­lien ongel­mien parissa.

  25. Vihe­rins­si: Kun tämä popu­la hyp­pää met­rin kor­keu­teen ja tömäh­tää maa­han, lii­ke-ener­gia tör­mäys­het­kel­lä on 1 TJ. Tämä yksi­nään foka­li­soi­tu­nee­na vas­tai­si maan­jä­ris­tys­tä, joka on Rich­te­rin astei­kol­la noin 4,8.

    Vii­me­vuo­ti­ses­sa Sendain/Tohokun ennä­tys­voi­mak­kaas­sa maan­jä­ris­tyk­ses­sä arvioi­tiin vapau­tu­neen 190 000 TJ maan­kuo­ren jän­nit­tei­siin patou­tu­nut­ta ener­gi­aa, eli lähes pari­sa­taa­tu­hat­ta ker­taa tuon kii­na­lais­ten jouk­ko­pon­nis­tuk­sen ver­ran, ja tämä aika pie­nel­lä alu­eel­la. Eipä tain­nut sekään tun­tua Suo­mes­sa muu­al­la kuin seis­mo­lo­gien veh­keis­sä. Wiki­pe­dian mukaan maan­jä­ris­tyk­sen ener­gia­mää­räl­lä kat­tai­si Los Ange­le­sin kau­pun­gin asu­jai­mis­ton kulu­tuk­sen vuo­den ajan.

  26. Evert The Neve­Rest:
    Olin hie­man epä­tark­ka käyt­täes­sä­ni maa­kun­ta ter­miä. Käy­tös­sä ole­va ter­mi on country. 

    Aivan, siis count­ry eikä coun­ty. Alku­pe­räi­nen point­ti­si perus­tui siis ilmei­ses­ti osit­tain vää­rin lukemiseen?

    p.s. Väki­lu­vut ja pin­ta-alat; eivät ne deter­mi­noi valtiorakennetta. 

    Eipä kai kukaan niin ole väit­tä­nyt­kään, mut­ta eikö­hän niil­lä nyt sen­tään jotain teke­mis­tä ole keskenään.

  27. Vihe­rins­si:
    ´snip´
    Kai­ken kaik­ki­aan CTL on aika iso mör­kö, jos CO2-pääs­tö­jä halu­taan suit­sia. CCS:n sot­ke­mi­nen asi­aan on lähin­nä sumu­tus­ta, kos­ka CCS ei ole val­mis­ta teknologiaa.

    Niin­pä, mut­ta pes­si­mis­ti­nä ennus­tan, että kun öljy käy tar­peek­si vähiin, hii­les­tä sitä ben­saa ale­taan tehdä.

  28. tomp­pe­li: Kun Kii­naa on aja­tel­tu yhte­näi­se­nä, on myös luul­tu, että maa oli suu­rin piir­tein maa­il­man vau­rain jon­ne­kin 1500-luvul­le asti, jol­loin alkoi Euroo­pan nousu. Sen jäl­keen Kii­na muka köyh­tyi kiih­ty­vää vauh­tia suh­tees­sa län­teen aivan vii­me vuo­siin asti. Todel­li­suu­des­sa Kii­nas­sa talous jat­kui kehi­tys­tään rin­ta­mail­la suu­rin piir­tein län­nen rin­ta­mai­den vauh­tia pal­jon kauemmin. 

    Juu­ri näin. Itse olen luke­nut, että espan­ja­lais­ten Ame­ri­kas­ta varas­ta­ma kul­ta ja hopea valui suh­teel­li­sen nopeas­ti Eura­asian läpi Kii­naan, kos­ka sen kaup­pa jo sil­loin oli hyvin ylijäämäistä. 

    Samoin 1800-luvun oopium­so­dat juon­ta­vat sii­hen, että euroop­pa­lai­sil­la ei ollut myy­dä oikeas­taan mitään, mitä kii­na­lai­set oli­si­vat halun­neet, mut­ta kii­na­lai­sil­la oli pal­jon­kin sel­lais­ta, mitä euroop­pa­lai­set oli­si­vat halun­neet. Bri­teil­le tämä ali­jää­mäi­nen kaup­pa ei sopi­nut, joten he alkoi­vat myy­dä oopiu­mia ja kun kii­na­lai­set koit­ti­vat tämän estää, niin tuli­vat tyk­ki­ve­nein var­mis­ta­maan, että huu­me­kaup­pa sai jatkua. 

    Liit­tyen siis Soi­nin­vaa­ran huu­me­so­ta­jut­tuun, niin ei se huu­me­so­ta tuo­hon­kaan aikaan hyvään joh­ta­nut kiel­to­la­kia aja­val­ta osapuolelta

    Fysiik­ka­ky­sy­myk­sen suh­teen yhdyn Tie­de­mie­hen jut­tuun. Lii­ke­mää­rän säi­ly­mi­nen on yksin­ker­tai­sin tapa selit­tää se, mik­sei rata muu­tu mihin­kään hyppimällä.

    1. Hel­poin­ta pää­tel­lä maa­pal­lon pysy­mi­nen pai­kal­laan on se tapa, jol­la Tie­de­mies sen esit­ti. Sen ymmär­tä­mi­nen, mik­si näin tapah­tuu on minus­ta luon­te­vin­ta taas sitä kaut­ta, että kii­na­lais­ten pot­ku kyl­lä siirf­tää maa­pal­loa mar­gi­naa­li­ses­ti, mut­ta samal­la taval­la, kuin vet­ro­voi­ma palaut­taa kii­na­lai­set takai­sin maan pin­nal­le, se kumo­aa tuon pot­ka­si­sun tuot­ta­man liikkeen.

  29. On vain yksi rat­kai­su. Län­si­mai­den on pak­ko hou­ku­tel­la isot kehi­tys­maat ilmas­to­tal­koi­siin isoil­la posi­tii­vi­sil­la pork­ka­noil­la. Hin­ta­lap­pu täl­le plus län­si­mai­den omil­le ilmas­to­teoil­le on yhteen­sä suu­ruus­luok­kaa tuhat euroa vuo­des­sa per länk­kä­ri. Vai­kea pää­tös, joka on pak­ko tehdä. 

    http://turkkalo.blogspot.com/2011/01/ilmaston-hinta.html

  30. Kun mil­jar­di kii­na­lais­ta hyp­pää, tule­vat­ko he alas tasan samaan pis­tee­seen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehtii­kö maa­pal­lo pyö­räh­tää alta pois ja he putoa­vat taak­se. Vai putoa­vat­ko he edelle?

    Eli jos ammun kivää­ril­lä täy­sin tuu­let­to­mis­sa ym. tes­tio­lo­suh­teis­sa luo­din 1000 met­rin kor­keu­teen, puto­aa­ko luo­ti takaisn kivää­rin piippuun?

    Jos kii­na­lai­set putoa­vat eri koh­taan, sil­lä voi olla vai­ku­tus­ta maa­pal­lon mate­ri­aan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asias­ta empii­ris­tä tutkimusta?

  31. Tie­de­mies­ta­sol­lan­ne on var­mas­ti help­po pää­tel­lä asioi­ta “aksioo­mis­ten” peri­aat­tei­den pohjalta… 

    Onko todel­la niin, että hypyn mis­sään vai­hees­sa Maa ei lii­ku hyp­pää­jien alla abso­luut­ti­ses­ti lain­kaan suh­tees­sa ava­ruus­koor­di­naa­tis­toon. Se on kui­ten­kin tri­vi­aa­lia, että hyp­pää­jien ase­ma tila-ava­ruu­des­sa muut­tuu hypyn vai­hei­den mukaan. Lop­pu­tu­le­mas­sa sekä Maa että hyp­pää­jä ovat alku­pe­räi­ses­sä ase­mas­saan kier­to­ra­dal­la tapah­tu­ma­ket­jun päätteksi.

    Vaik­ka­kin Maan mas­sa domi­nant­ti suh­tees­sa hyp­pää­jiin, New­to­nin kol­mas laki aiheut­taa kit­kat­to­mas­sa ava­ruu­den tilas­sa nopeam­man (suu­rem­man tila-ava­ruus­muu­tok­sen yhtei­seen pain­opis­tee­seen näh­den) liik­keen kevyem­mäl­le kap­pa­leel­le ja ras­kaam­mal­le hitaam­man (pie­nem­män etäi­syys­muu­tok­sen yhtei­seen painopisteeseen). 

    Entä jos hyp­pää­jä­nä oli­si mie­li­val­tai­sen ras­kas, voi­ma­kas, mut­ta pie­ni sumo. Maa­pal­lo oli­si nykyi­sen kokoi­nen, mut­ta mie­li­val­tai­sen kevyt. Voi­si­ko Maa len­tää ava­ruu­teen kuin pot­ku­pal­lo — sumon tömäy­tyk­ses­tä; pää­tyä vaik­ka hyvin voi­mak­kaan pai­no­voi­man omaa­van Jupi­te­rin kier­to­lai­sek­si; kuuksi. 

    Kyl­lä kai maa­pal­lon rataa voi­si muut­taa mie­li­val­tai­sen tehok­kaal­la tykil­lä, jos sen mie­li­val­tai­sen ras­kas ammus ei palau­tui­si maan­pin­nal­le — irtoai­si maan pai­no­voi­man vai­ku­tus­pii­ris­tä. Ilman pai­no­voi­maa ammus ei tosi­aan palau­tui­si maan­pin­nal­le — eikö pai­no­voi­mal­la ja sen suu­ruu­del­la oli­si rat­kai­se­va mer­ki­tys rata­muu­tok­seen? (reak­tio­lii­ke, “jet pro­pul­sion”) — Jos ammus palau­tuu maan­pin­nal­le, tilan­ne neutralisoituisi. 

    Olen täy­si maal­lik­ko ja itseop­pi­nut met­su­ri, sik­si jäi mie­ti­tyt­tä­mään ongel­ma. Ode ja Tie­de­mies kyke­ne­vät sovel­ta­maan val­miik­si joh­det­tu­jen mää­ri­tel­mien poh­jal­ta eksak­te­ja ja oikei­ta rat­kai­su­ja. Kuin­ka pal­jon teil­lä on esi­mer­kik­si fysii­kan opin­to­ja yliopistotasolla?

    1. Pap­pa­rai­nen.
      Maan ja kii­na­lais­ten pain­opis­te pysyy muut­tu­mat­to­ma­na koko ajan. Hypyn seu­rauk­se­na molem­mat siir­ty­vät pois­päin toi­sis­taan, toi­nen enem­män ja toi­nen hyvin pla­jon vähemmän.

  32. Pap­pa­rai­nen:

    Entä jos hyp­pää­jä­nä oli­si mie­li­val­tai­sen ras­kas, voi­ma­kas, mut­ta pie­ni sumo. Maa­pal­lo oli­si nykyi­sen kokoi­nen, mut­ta mie­li­val­tai­sen kevyt. Voi­si­ko Maa len­tää ava­ruu­teen kuin pot­ku­pal­lo – sumon tömäy­tyk­ses­tä; pää­tyä vaik­ka hyvin voi­mak­kaan pai­no­voi­man omaa­van Jupi­te­rin kier­to­lai­sek­si; kuuksi.

    Tuos­sa tapauk­ses­sa kävi­si niin, että maa­pal­lo putoai­si takai­sin sumon pinnalle 😉

  33. Vihe­rins­si: Kii­nas­sa las­ke­taan, että jos kas­vu jää kovin alas (alle 6–8 % vuo­des­sa), työt­tö­myys tulee syliin ja yhteis­kun­nal­li­nen vakaus on uhattuna.Tämä kii­na­lai­nen näke­mys on sii­nä mie­les­sä aika pelot­ta­va, että vaih­toeh­toi­na ovat val­ta­va kas­vu ja val­ta­va levottomuus. 

    Työt­tö­myys kas­vaa, jos talous ei kas­va tuot­ta­vuu­den (siis BKT/työssä käy­vä nup­pi) muka­na. Tuo tuot­ta­vuus on vie­lä pal­jon alem­pi kuin län­si­mais­sa, mut­ta jos yhteis­kun­ta pysyy kasas­sa, kou­lu­tus­ta­son, koke­muk­sen ja pää­omien ker­ty­mi­sen myö­tä eroa ote­taan kiin­ni kovaa vauh­tia. Kun ihmi­set eivät ole tyh­miä tai työ­tä pel­kää­mät­tö­miä niin (sisäi­sen kata­stro­fin lisäk­si) mikä tuon tuot­ta­vuuse­ron kiin­ni kuro­mi­sen voi­si estää?

  34. Evert The Neve­Rest:
    Kun mil­jar­di kii­na­lais­ta hyp­pää, tule­vat­ko he alas tasan samaan pis­tee­seen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehtii­kö maa­pal­lo pyö­räh­tää alta pois ja he putoa­vat taak­se. Vai putoa­vat­ko he edelle?

    Eli jos ammun kivää­ril­lä täy­sin tuu­let­to­mis­sa ym. tes­tio­lo­suh­teis­sa luo­din 1000 met­rin kor­keu­teen, puto­aa­ko luo­ti takaisn kivää­rin piippuun?

    Jos kii­na­lai­set putoa­vat eri koh­taan, sil­lä voi olla vai­ku­tus­ta maa­pal­lon mate­ri­aan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asias­ta empii­ris­tä tutkimusta? 

    Hyp­pää­jät palaa­vat samaan pis­tee­seen mis­tä läh­ti­jät. Suo­raan ylös­päin ammu­tun kivää­rin luo­din pitäi­si teo­rias­sa pala­ta läh­tö­pis­tee­seen­sä, tosin muut teki­jät vie­vät käy­tän­nös­sä luo­tia min­ne sat­tuu (empii­ri­nen tut­ki­mus: Myytinmurtajat). 

    Vuo­ro­ve­det lii­kut­ta­vat pal­jon suu­rem­pia mas­so­ja eivät­kä sil­ti aiheu­tua järis­tyk­siä. Vuu­duu tie­det­tä koko teo­ria mil­jar­din kii­na­lai­sen hyp­pe­lyi­den vaikutuksista.

  35. ant­ti: Hyp­pää­jät palaa­vat samaan pis­tee­seen mis­tä läh­ti­jät. Suo­raan ylös­päin ammu­tun kivää­rin luo­din pitäi­si teo­rias­sa pala­ta läh­tö­pis­tee­seen­sä, tosin muut teki­jät vie­vät käy­tän­nös­sä luo­tia min­ne sat­tuu (empii­ri­nen tut­ki­mus: Myytinmurtajat).

    Tämä menee nyt jo pil­kun­vii­laa­mi­sek­si, mut­ta tar­kal­leen ottaen tuo ei pidä paik­kaan­sa. Suo­raan ylös­päin ammut­tu luo­ti jat­kaa suo­ra­vii­vai­ses­ti lii­ket­tä, joka sil­lä oli ennen ampu­mis­ta sen pyö­ries­sä maa­pal­lon muka­na, mut­ta maa­pal­lo ehtii luo­din len­non aika­na pyö­räh­tää hie­man pois alta. Tätä sano­taan corio­li­sil­miök­si: http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö

    1. OP
      Miten ne korioo­sio­voi­mat vai­kut­ta­vat sii­hen luo­tiin kun se tulee alas? Voi olla, ettei luo­ti sovi kivää­rin piip­puun, kos­ka tulee vähän viistosta?

  36. Evert The Neve­Rest:
    Kun mil­jar­di kii­na­lais­ta hyp­pää, tule­vat­ko he alas tasan samaan pis­tee­seen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehtii­kö maa­pal­lo pyö­räh­tää alta pois ja he putoa­vat taak­se. Vai putoa­vat­ko he edelle?

    Eli jos ammun kivää­ril­lä täy­sin tuu­let­to­mis­sa ym. tes­tio­lo­suh­teis­sa luo­din 1000 met­rin kor­keu­teen, puto­aa­ko luo­ti takaisn kivää­rin piippuun?

    Samaan pis­tee­seen puto­aa takai­sin. Toi­mii maa­pal­loa pie­nem­pien esi­nei­den­kin koh­dal­la. Asia on help­po tes­ta­ta vaik­ka­pa 1.200 km/h tun­nis­sa kii­tä­väs­sä len­to­ko­nees­sa. Hyp­päät ylös, mut­ta palaa samoil­le jalan­si­joil­le takai­sin vaik­ka len­to­ko­ne on mat­kan­nut puo­len sekun­nin hypyn aika­na 167 met­riä. Tai 100 km/h kul­ke­van junan vau­nus­sa 100 km/h tun­nis­sa vaa­kaan len­tä­vä pin­gis­pal­lo len­tää suh­tees­sa junaan 100 km/h suun­taan­sa. Ase­man lai­tu­ril­ta sei­so­van mie­les­tä toi­seen suun­taan lyö­ty pal­lo pysyy pai­koil­laan suh­tees­sa maa­han, mut­ta toi­seen suun­taan pal­lo len­tää­kin 200 km/h. Se minua on kyl­lä aina ihme­tyt­tä­nyt, mitä tapah­tuu jos pal­lo len­tää sata­sen nopeu­del­la ulos junan takaik­ku­nas­ta? Ja tie­tys­ti unoh­dam­me ilman vas­tuk­sen, hidas­tu­vuu­den ja muut haittatekijät.

  37. Kuka ker­toi­si kii­na­lai­sil­le, että voi­si­vat lopet­taa tur­han hyppimisen.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    OP
    Miten ne korioo­sio­voi­mat vai­kut­ta­vat sii­hen luo­tiin kun se tulee alas? Voi olla, ettei luo­ti sovi kivää­rin piip­puun, kos­ka tulee vähän viistosta?

    Peri­aat­tees­sa luo­ti tosi­aan tulee alas hie­man viis­tos­sa ja menee kivää­rin pii­pus­ta ohi pik­kui­sen itään­päin. Tämä joh­tuu sii­tä, että kivää­rin piip­pu on kiin­ni maa­pal­los­sa, joka on pyö­ri­mis­liik­keis­sä kun taas luo­ti ammut­taes­sa irto­aa sii­tä eikä mikään voi­ma sen len­non aika­na vään­nä sitä pyö­ri­vään liik­kee­seen (pai­no­voi­ma toki vetää sitä koh­ti maa­pal­lon keskustaa.)

    Käy­tän­nös­sä lie­nee niin, että esim. tuu­li vai­kut­taa luo­din len­to­ra­taan enem­män kuin tuo corio­li­sil­miö (joka kyl­lä on puo­les­taan saat­ta­nut aiheut­taa sen tuulen!)

  39. Maa ei tosi­aan ole pai­kal­laan vaan pyö­rii, mm. oman akse­lin­sa, aurin­gon sekä Kuun ja Maan yhtei­sen mas­sa­kes­ki­pis­teen ympä­ri. Corio­lis-ilmiö ei tai­da nor­maa­lil­la hyp­py­kor­keu­del­la olla mitat­ta­van suu­rui­nen. Jos luo­ti ammu­taan todel­la kor­keal­le, se palaa vähän sivuun ampu­mis­pai­kas­ta: koh­ti päi­vän­ta­saa­jaa ja länt­tä. Sitä en osaa sanoa, kuin­ka kor­keal­le luo­ti pitää ampua, että ilmiö alkai­si näkyä. (Ja todel­li­ses­sa elä­mäs­sä ilman­vas­tus, luo­din kier­re ym. vai­kut­tai­si­vat sil­loin­kin pal­jon enemmän.)

    Gra­vi­taa­tio­voi­ma on oleel­li­nen — muu­ten­han hyp­pää­jät ja Maa eivät palai­si tois­ten­sa yhtey­teen vaan jat­kai­si­vat kul­ku­aan eril­leen. Yhteen­las­ket­tu mas­sa­kes­ki­pis­te kyl­lä jat­kai­si täs­sä tapauk­ses­sa samaa rataa kuin ennen­kin, lii­ke­mää­rän säi­ly­mis­lain mukaisesti.

  40. OP: Peri­aat­tees­sa luo­ti tosi­aan tulee alas hie­man viis­tos­sa ja menee kivää­rin pii­pus­ta ohi pik­kui­sen itäänpäin. 

    Sor­ry, ei itään vaan länteen.

  41. Vuo­ro­vet­tä­kin seli­te­tään pai­no­voi­mal­la ja kuun veto­voi­mal­la. Onko joku pys­ty­nyt teke­mään täs­tä kaa­vaan? Entä onko joku pys­ty­nyt selit­tä­mään vuo­ro­ve­sien vaihtelut? 

    Pai­no­voi­ma ei mie­les­tä­ni ole vuo­ro­ve­den taka­na. Maan lii­ke kyl­lä­kin eli ete­ne­mi­nen ava­ruu­des­sa ja maan pyöriminen.

    Veden pyö­ri­mis­teo­ria vie­mä­ris­sä osoit­tau­tui huu­haak­si. Seu­raa­vak­si odo­tan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään teke­mis­tä vuo­ro­ve­si-ilmiön kanssa.

  42. Mil­jaar­di on niin iso popu­la, että osa hyp­pää­jis­tä kuo­lee hypyn aika­na tai hypyn alkaes­sa tai sen päät­tyes­sä (vrt. 99 %:n äänes­ty­sak­tii­vi­suus, mah­do­ton­ta). Miten tämä vai­kut­taa? Tai jos mil­jaar­di kii­na­lis­ta hikoi­lee, niin kaa­su­na haih­tuu aika­moi­nen mas­sa. Tai jo mil­jaar­di kii­na­lis­ta syl­kee? Miten se vaikuttaa?

  43. Osmo kysyi, mikä pitää maa­pal­lon kurs­sis­saan. Kysyin samaa tik­ka­rem­min fyy­si­kol­ta. Mil­jar­din kii­na­lai­sen hyp­py tule­vai­suu­teen vai­kut­taa maan kal­lio­pe­rään tai pyö­ri­mis­liik­ke­seen yhtä pal­jon kuin se, että hyt­ty­nen istah­taa rata­kis­kon pääl­le. Per­ho­se­fek­ti on eri asia, se vai­kut­taa ohu­een ja flek­sii­be­liin ilma­ke­hään. Pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ns. “kii­na­lai­son­gel­ma” on sen sijaan todel­li­nen. Armei­jan käy­neet tie­tä­vät, että puusil­taa yli­tet­täes­sä jou­kol­le komen­ne­taan, “ilman tah­tia!”. Kii­na­lais­ten hyp­pää­mis­tä ja corio­lis­voi­maa (jota tar­vi­taan lähin­nä meteo­ri­lo­gias­sa) oleel­lism­pi ilmiö on se, että maan hyr­rä­lii­ke ei vie­lä­kään ole sta­bi­li­soi­tu­nut. Akse­li hei­lah­te­lee jak­sot­tai­ses­ti. Jak­son pituut­ta ihmis­kun­ta ei vali­tet­ta­vas­ti vie­lä ole saa­nut sel­vil­le, ilmiös­tä on havain­to­ja vain muu­ta­mal­ta mil­joo­nal­ta vuo­del­ta. Luo­ja mei­tä kii­na­lai­sil­ta varjelkoon!
    Sep­po Honkanen

  44. Evert The Neve­Rest:
    Vuo­ro­vet­tä­kin seli­te­tään pai­no­voi­mal­la ja kuun veto­voi­mal­la. Onko joku pys­ty­nyt teke­mään täs­tä kaa­vaan? Entä onko joku pys­ty­nyt selit­tä­mään vuo­ro­ve­sien vaihtelut? 

    Pai­no­voi­ma ei mie­les­tä­ni ole vuo­ro­ve­den taka­na. Maan lii­ke kyl­lä­kin eli ete­ne­mi­nen ava­ruu­des­sa ja maan pyöriminen.

    Veden pyö­ri­mis­teo­ria vie­mä­ris­sä osoit­tau­tui huu­haak­si. Seu­raa­vak­si odo­tan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään teke­mis­tä vuo­ro­ve­si-ilmiön kanssa.

    Ei nois­sa ole mitään selit­tä­mä­tön­tä, ihan perus­fy­siik­kaa. Urbaa­ni­le­gen­dat osoit­tau­tu­vat tosi­aan usein huuhaaksi.

  45. OP: Tämä menee nyt jo pil­kun­vii­laa­mi­sek­si, mut­ta tar­kal­leen ottaen tuo ei pidä paik­kaan­sa. Suo­raan ylös­päin ammut­tu luo­ti jat­kaa suo­ra­vii­vai­ses­ti lii­ket­tä, joka sil­lä oli ennen ampu­mis­ta sen pyö­ries­sä maa­pal­lon muka­na, mut­ta maa­pal­lo ehtii luo­din len­non aika­na pyö­räh­tää­hie­man pois alta. Tätä sano­taan coriolisilmiöksi

    Corio­li­sis­sa ei ole kyse sii­tä, että maa­pal­lo pyö­räh­tää alta pois. Jos todel­la­kin oli­si kyse maa­pal­lon alta pois pyö­räh­tä­mi­ses­tä, elä­mä täl­lä pal­lol­la oli­si aika eri­lais­ta, sil­lä päi­vän­ta­saa­jal­la maa­pal­lon kehä­no­peus on noin 460m/s.

  46. Jou­ko Olli­la: Corio­li­sis­sa ei ole kyse sii­tä, että maa­pal­lo pyö­räh­tää alta pois. Jos todel­la­kin oli­si kyse maa­pal­lon alta pois pyö­räh­tä­mi­ses­tä, elä­mä täl­lä pal­lol­la oli­si aika eri­lais­ta, sil­lä päi­vän­ta­saa­jal­la maa­pal­lon kehä­no­peus on noin 460m/s.

    Tämä menee nyt kyl­lä Osmon blo­gil­la ihan off-topicik­si, mut­ta men­köön. Kun luo­ti läh­tee pys­syn pii­pus­ta, se lak­kaa ole­mas­ta kiih­ty­väs­sä liik­kees­sä eli pyö­ri­mäs­tä maa­pal­lon muka­na sik­si aikaa kun on ilmas­sa. Jos luo­ti ammu­taan päi­vän­ta­saa­jal­la, luo­ti jat­kaa 460 m/s suo­ra­vii­vai­ses­sa tan­gen­ti­aa­li­ses­sa liik­kee­nä ylös­päin suun­tau­tu­van liik­keen lisäk­si kun taas maa­pal­lo jat­kaa pyö­ri­väs­sä liik­kees­sä. Kuten aikai­sem­min tote­sin, tämän aiheut­ta­ma poik­kea­ma on hyvin pieni.

  47. OP: Tämä menee nyt kyl­lä Osmon blo­gil­la ihan off-topicik­si, mut­ta men­köön. Kun luo­ti läh­tee pys­syn pii­pus­ta, se lak­kaa ole­mas­ta kiih­ty­väs­sä liik­kees­sä eli pyö­ri­mäs­tä maa­pal­lon muka­na sik­si aikaa kun on ilmas­sa. Jos­luo­ti ammu­taan päi­vän­ta­saa­jal­la, luo­ti jat­kaa 460 m/s suo­ra­vii­vai­ses­sa tan­gen­ti­aa­li­ses­sa liik­kee­nä ylös­päin suun­tau­tu­van liik­keen lisäk­si kun taas maa­pal­lo jat­kaa pyö­ri­väs­sä liik­kees­sä. Kuten aikai­sem­min tote­sin, tämän aiheut­ta­ma poik­kea­ma on hyvin pieni.

    No ei se nyt niin pie­ni ole, että sil­lä ei oli­si merkitystä.
    Sak­sal­la oli ensim­mäi­ses­sä maa­il­man­so­das­sa ns. Parii­si-tyk­ki, Kai­ser-Wil­helm-Geschütz, jol­la ammut­tiin Parii­sia 130 kilo­met­rin pääs­tä. Ammus kävi 40 kilo­met­rin kor­keu­des­sa ja vii­pyi ilmas­sa niin kau­an, että maa­pal­lon pyö­ri­mis­lii­ke piti ottaa huo­mioon. Osu­ma­tark­kuus oli kui­ten­kin ole­ma­ton, mut­ta Parii­si on aika iso maali.
    Off topic, mut­ta hupaisaa.

  48. Rai­mo K: No ei se nyt niin pie­ni ole, että sil­lä ei oli­si merkitystä.
    Sak­sal­la oli ensim­mäi­ses­sä maa­il­man­so­das­sa ns. Parii­si-tyk­ki, Kai­ser-Wil­helm-Geschütz, jol­la ammut­tiin Parii­sia 130 kilo­met­rin pääs­tä. Ammus kävi 40 kilo­met­rin kor­keu­des­sa ja vii­pyi ilmas­sa niin kau­an, että maa­pal­lon pyö­ri­mis­lii­ke piti ottaa huo­mioon. Osu­ma­tark­kuus oli kui­ten­kin ole­ma­ton, mut­ta Parii­si on aika iso maali.
    Off topic, mut­ta hupaisaa.

    Haus­ka tämä luvun­las­ku, joten jat­ke­taan samal­la linjalla.Tuo oli oikea huo­mio. Tämä on hyvä syy jät­tää ikä­vät työt tuonnemmaksi.

    Ote­aan yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki. Ollaan päi­vän­ta­saa­ja­lal Kun en pys­sy­jä tun­ne, ole­tan luo­din läh­tö­no­peyú­dek­si 200m/s eli 273 äänen­no­peu­des­ta. Ilman ilman­vas­tus­ta­luo­ti nousee kor­keu­teen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos olla­na tark­ko­ja, mut­ta sil­lä ei ole nyt mer­ki­tys­tä.) Unoh­da­mem myöäs ilan­vas­tuk­sen yms. luo­ti nusee 2000 m kor­keu­teen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samal­la 200 m/s nopeu­del­la. Luo­di­lal on sama maa­pal­lon pin­nan suu­tai­nen nopeus kuin käh­ties­sään eli n, 462 m/s. Jos­ky­sees­söä oliis puh­das trans­laa­tio, niin luo­ti putoai­si täs­mäl­leen samaan paik­kaan maa­pal­lol­la (vrt; hei­tä pal­lo lii­ku­va­sa junanvaunussa)

    Mut­ta entä pyö­ri­väs­sä koor­di­na­tis­tos­sa ja yläil­mois­sa? vähän las­kel­tua­ni pää­dyin sii­hen, että luo­ti putoai­si n 1,4 met­riä jäl­keen maa­pal­lon liik­kees­tä, so län­teen. Tun­nus­tan tietämättömyyteni.

  49. Evert The Neve­Rest:
    Vuo­ro­vet­tä­kin seli­te­tään pai­no­voi­mal­la ja kuun veto­voi­mal­la. Onko joku pys­ty­nyt teke­mään täs­tä kaa­vaan? Entä onko joku pys­ty­nyt selit­tä­mään vuo­ro­ve­sien vaihtelut? 

    Pai­no­voi­ma ei mie­les­tä­ni ole vuo­ro­ve­den taka­na. Maan lii­ke kyl­lä­kin eli ete­ne­mi­nen ava­ruu­des­sa ja maan pyöriminen.

    Veden pyö­ri­mis­teo­ria vie­mä­ris­sä osoit­tau­tui huu­haak­si. Seu­raa­vak­si odo­tan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään teke­mis­tä vuo­ro­ve­si-ilmiön kanssa.

    On. Ja vuo­rov­den aika voi­daan etu­kä­teen las­kea. Vuo­ro­ve­den jak­so on n 12 tun­tia. Tau­lu­kot löy­ty­vät meren­kul­kual­ma­na­kois­ta. Nousu­ve­den kor­keut­ta meren­lah­dis­sa ei voi tark­kuu­del­la ennus­taa. Täy­den­kuun ja uuden­kuun aikaan aurin­gon ja kuun vero­voi­mat ovat samal­la vii­val­la, ja on ns tulvavuoksi. 

    En tun­ne asi­aa tar­kem­min. Venet­sia­sa oli vain jän­nää kokea aqua alta.

  50. Mark­ku af Heur­lin: Vuo­ro­ve­den jak­so on n 12 tun­tia. T

    Joh­tui­si­ko sii­tä, että maa­pal­lo pyö­rii sään­nöl­li­ses­ti ympä­ri 24 tun­nis­sa. Kuu lil­luu mil­loin mis­sä­kin suun­nal­la ja etäisyydellä.

    p.s. Mik­si kuu ei sit­ten veto­voi­mal­laan vai­ku­ta ilman­pai­nei­siin ja vir­tauk­siin, tuu­len suun­taa jne. jne.

  51. Mark­ku af Heur­lin: Haus­ka tämä luvun­las­ku, joten jat­ke­taan samal­la linjalla.Tuo oli oikea huo­mio. Tämä on hyvä syy jät­tää ikä­vät työt tuonnemmaksi.

    Ote­aan yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki. Ollaan päi­vän­ta­saa­ja­lal Kun en pys­sy­jä tun­ne, ole­tan luo­din läh­tö­no­peyú­dek­si 200m/s eli 273 äänen­no­peu­des­ta. Ilman ilman­vas­tus­ta­luo­ti nousee kor­keu­teen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos olla­na tark­ko­ja, mut­ta sil­lä ei ole nyt mer­ki­tys­tä.) Unoh­da­mem myöäs ilan­vas­tuk­sen yms.luoti nusee 2000 m kor­keu­teen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samal­la 200 m/s nopeu­del­la. Luo­di­lal on sama maa­pal­lon pin­nan­suu­tai­nen nopeus kuin käh­ties­sään eli n, 462 m/s. Jos­ky­sees­söä oliis puh­das trans­laa­tio, niin luo­ti putoai­si täs­mäl­leen samaan paik­kaan maa­pal­lol­la (vrt; hei­tä pal­lo lii­ku­va­sa junanvaunussa)

    Hie­noa! Olet lois­ta­vas­ti todis­ta­nut, että mil­jar­di kii­na­lais­ta puto­aa hypyn jäl­keen var­sin lähel­le läh­tö­paik­kaa (kun ilman­vas­tus­ta ei ote­ta huomioon)!

  52. Evert The Neve­Rest: Joh­tui­si­ko sii­tä, että maa­pal­lo pyö­rii sään­nöl­li­ses­ti ympä­ri 24 tun­nis­sa. Kuu lil­luu mil­loin mis­sä­kin suun­nal­la ja etäisyydellä.

    p.s. Mik­si kuu ei sit­ten veto­voi­mal­laan vai­ku­ta ilman­pai­nei­siin ja vir­tauk­siin, tuu­len suun­taa jne. jne.

    Vai­kut­taa se kuun veto­voi­ma ilma­mo­le­kyy­liin sii­nä mis­sä vesi­mo­le­kyy­liin­kin. Eri aineet kui­ten­kin käyt­täy­ty­vät eri tavoin. Vai­kut­taa­han maa­pal­lon oma­kin pai­no­voi­ma aika eri lail­la ilmaan ja veteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.