Budjettiraameista

Käyttämäni ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa.
Arvoisa puhemies!

Hallituksen kehyspäätös on mittakaavaltaan oikea. Yritys pienentää budjettivajetta nopeammin voisi kasvattaa työttömyyttä, ja vähempi olisi merkinnyt vaarallista velkaantumista. Valittu linja vastaa osapuilleen hallitusohjelmassa sovittua, puolet menoleikkauksia ja puolet veron korotuksia. On makuasia, pidetäänkö kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksia menosäästönä vai kunnallisveron korotuksena.

Kehyspäätöksen yksityiskohdista löytyy paljon hyvää.

Hyvä kompromissi syntyi arvonlisäverosta ja sitä täydentävistä pienituloisia suosivista verovähennyksistä.

Hiilidioksidikomponentin lisääminen energiaverossa johtaa toivottavasti maakaasun asettamisen kivihiilen edelle ajojärjestyksessä kaukolämmön tuotannossa siellä, missä nämä ovat toistensa vaihtoehtoja.

Liikenneratkaisuissa on hyvää niiden raidepainotteisuus.

Hyvin iloisia vihreät ovat siitä, että työmarkkinatuessa luovutaan puolison tulojen vaikutuksesta tukeen. Pitkäaikaistyötönkin voi tämän jälkeen perustaa perheen ja perheissä, joissa molemmat puolisot ovat työttömiä, toinen voi ottaa vastaan tarjotun työn, vaikka toinen jäisi työmarkkinatuen varaan.

Kehitysyhteistyömäärärahojen osalta on tärkeää kehyspäätöksen mukaisesti varmistaa, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ohjataan kehitysyhteistyöhön, jotta hallituksen sitoumus saavuttaa 0.7 %: kansantulo-osuudesta voidaan saavuttaa.

Paljon ikävääkin löytyy. Aika huonosti olisi rahaa käytetty, jos yli miljardin euron menoleikkaukset voisi tehdä kivuttomasti.

Murheissamme olemme koulutuksen ja tieteen budjettien karsimisesta. Suomen menestyksen globaalissa taloudessa tulisi perustua korkeaan osaamiseen. Opetukseen ja tieteen tekoon kohdistuvat leikkaukset toimivat tätä vastaan. Asiaa yritetään paikata yritysverotuksen puolella T&K toiminnan ja busines -enkelien verotuilla. Tarkoitus on hyvä, mutta keinossa saattaa olla hiomista. Hallituspuolueet saattavat joutua palaamaan asian äärelle ajatuksena säilyttää hyvä päämäärä mutta harkita keinoa.

Arvoisa puhemies!

Suomen lähiajan talous on eurooppalaiset olosuhteet huomioon ottaen hyvässä kunnossa. Ongelmamme ovat kauempana. Taloutemme ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Jos verotus ja valtion menojen perusteet pysyisivät ennallaan seuraavina vuosikymmeninä, väestön ikääntyminen painaisi julkisen talouden rankasti alijäämäiseksi. Pitkän ajan tasapaino edellyttäisi kymmenen miljardia enemmän tuloja tai kymmenen miljardia vähemmän menoja. Tätä kutsutaan kestävyysvajeeksi. Vaikka julkinen taloutemme on vielä lähes tasapainossa, tosiasiassa otamme koko ajan velkaa tulevaisuudelta.

Suomi ei ole tässäkään asiassa eurooppalaisittain huono. Melkein kaikki Euroopan maat kärsivät samasta ongelmasta, jonka perussyy on väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu. Vain Ruotsi ja Saksa ovat kuivilla. Ruotsissa pitkän ajan talous on yhtä paljon ylijäämäinen kuin meidän on alijäämäinen.  Siellä pitäisi siis veroja alentaa tai menoja lisätä.

Mitä Ruotsi ja Saksa ovat tehneet toisin? Molemmat ovat parantaneet menestyksellisesti huoltosuhdettaan työperäisen siirtolaisuuden avulla. Molemmat ovat myös tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana määrätietoisia toimia, joilla on puututtu rakenteelliseen työttömyyteen ja pidennetty työuria. Poliittisesta ideologiasta se ei näytä olevan kiinni. Ruotsissa ne toteutti porvarihallitus ja Saksassa Schröderin punavihreä hallitus. Toimenpiteet olivat kovia eivätkä ne ole menneet riidattomasti, mutta niiden ansiosta Ruotsi ja Saksa välttyvät sellaisilta ikäviltä päätöksiltä, joita me joudumme tässäkin raamibudjetissa tekemään. – kuten esimerkiksi nuo opetukseen ja tieteeseen kohdistuvat säästöt.

Raamibudjettiratkaisussa on määrätietoisia askelia tähän suuntaan. Merkittävä panostus nuorten yhteiskuntatakuuseen on hatunnoston arvoinen oloissa, joissa vähän kaikesta joudutaan karsimaan. Hyviä ovat myös kirjaukset työn ja tulonsiirtojen paremmasta yhteensovituksesta, joiden tarkoituksena on helpottaa työttömien tarttumista edes tilapäisiin työmahdollisuuksiin. Asumistukea pitkäaikaistyötön saisi työllistymisen jälkeen nostaa pidempään entisen suuruisena. Työllistymisbonus merkitsee työttömyyskorvauksen ja palkan nostamista vähän aikaa päällekkäin.

Työttömän verokortti turvaisi työttömän talouden vakauden hänen ottaessaan jonkin tilapäisen työn. Työttömyyskorvaus tulisi tilille katkeamattomana entisen suuruisena. Yhteensovitus tehtäisiin palkan puolella pidättämällä puolet palkasta palautuksena työttömyyskassalle tai Kelaan. Lopputulos olisi sama kuin nytkin, mutta ilman vaaraa katkoksista tuloissa.

Arvoisa puhemies!

Seurauksena Euroopan talousvaikeuksista on maamme vaihtotase kääntynyt alijäämäiseksi. Vientimme painottuu investointitavaroihin. Vienti ei vedä, jos ostajamaissa ei luoteta tulevaisuuteen. Vaihtotaseen alijäämä on vaarallinen asia, koska yleensä se purkautuu jossain vaiheessa valtion talouden alijäämäksi.

Lähitulevaisuuden talouskehityksen pahin uhka liittyy euroalueen talouskehitykseen. Kokonaisuutena euroalue voi aivan hyvin – paljon paremmin kuin esimerkiksi Yhdysvallat. Ongelmana on euromaiden keskinäinen epätasapaino. Euroopassa tarvitaan parempaa talouspolitiikan koordinaatiota. Ilman sitä on vaarana, että euromaat alkavat kilpailla toisiaan vastaan sisäisillä devalvaatioilla, siis palkkojen alentamisella. Sellainen ei tätä maanosaa pelastaisi vaan suistaisi sen taantumaan. Euroalueen ulkoinen vaihtotase on ollut pitkään jokseenkin tasapainossa ja tulee kelluvan valuuttakurssin ansiosta sellaisena todennäköisesti pysymäänkin. Tämä tarkoittaa, että jos joillain euromailla on ylijäämäinen vaihtotase, joillain toisilla on oltava alijäämäinen vaihtotase. Suurin ylijäämä on Saksalla. Tätä vasten Saksassa viimeaikoina toteutetut kohtalaisen suuret palkankorotukset tervehdyttävät euromaiden epätasapainoa ja auttavat kriisin ratkaisussa.

30 vastausta artikkeliin “Budjettiraameista”

  1. Ihan vaan realistina pohdin, millaisen puheen oppositiossa oleva Soininvaara olisi pöntöstä puhunut tämän budjettiesityksen äärellä. Nopeasti nähtynä ajattelen, että koulutuksen ja tieteen rahoituksen alasajo on katastrofaalista. Eikä ole myöskään makuasia, että valtio siirtää verotusta kuntien harteille. Kunpa olisi ollut joku selkeä signaali ja näyttö siitä, että lakisääteisiä kuntien menoja karsitaan. Jonkinlainen nollasummapeli.

  2. Hieman kummallista ettei tähän ollut sisällytetty öljyn hinnannousua. Kun bensan litrahinta nousee, niin kuljetuskustannukset hinnoitellaan suoraan kauppojen tuotteisiin, eli suomalaisten elämiseen.

    Kun tuotteiden hinnat nousevat, niin talouskestävyys on näkymiltään entistäkin huonompaa.

  3. ”Työttömän verokortti turvaisi työttömän talouden vakauden hänen ottaessaan jonkin tilapäisen työn.”

    Ongelma näyttää olevan yksityisen byrokratian hitaus.
    Jäin taas työttömäksi pätkätyöstä ja niinpä selvitin,miten on meneteltävä, jotta ei synny katkosta tuloihin.
    Niinpä kirjoitin itselle työtodistuksen ja pyysin esimieheltä nimmarin siihen viimeisenä työpäivänä

    Palkanlaskentaa pyysin tekemään käsin palkkalaskelman ja postittamaan sen minulle pari päivää ennen työsuhteen päättymistä.
    Niinpä minulla oli paperit valmiina ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

    Tarkistin kassalta montako päivää vei työkkärin lausunnon saamisessa:Alle viikko eli normaalien karenssien puitteissa voi saada päätökset

    Ja kun ensimmäinen työkkäri-ilmoitus tehdään neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta niin mitään viiveitä ei syntynyt

    Mutta edellytys on, että työnantaja kykenee toimittaman tarvittavat dokumentit ajoissa.
    Palkanmaksujärjestelmät ovat kankeita ja palkkatodistuksen voi saada viikkojen/kuukausien kuluttua eivätkä esimehet/yrittäjät ymmärrä työtodistuksen saamisen merkitystä työttömälle

    Ja tämä on se heikoin kohta.Toinen on työkkäri,joka usein vaatii aivan ihmeellisiä ylimääräisiä ja asiattomia selvityksiä ja papereita esim luin juuri kauhutarinan, kun työkkäri oli alkanut vaatia lisäpaperia, että henkilö sitoutuu olemaan tekemättä salaa opintoja ja/tai töitä ??
    Unohti vain lähettää pyyntöä uhrille.

    Tuttavani on pienyrittäjä ja hän ihmetteli,miten saa tilapäistä työvoimaa.Opastin häntä tekemään juuri kuten yllä kuvasin.Homma on toiminut nyt syksystä ja odotetulla tavalla

    Mutta jos henkilö saa muita tukia tai on Kelan päivärahoilla niin tilanne monimutkaistuu Kelan palvelut toimivat nyt niin suurella viiveellä ja korvauspäätöksen viive voi olla kuukausia.

    Sen vuoksi tuo työttömän verokorttikaan ei toimi Takaisinmaksatus kun voi kasaantua niin, että uhri menee konkurssiin

  4. Heikki:
    Hieman kummallista ettei tähän ollut sisällytetty öljyn hinnannousua. Kun bensan litrahinta nousee, niin kuljetuskustannukset hinnoitellaan suoraan kauppojen tuotteisiin, eli suomalaisten elämiseen.

    Tankatkaa biokaasua. Sillä saadaan työpaikkoja Suomeen ja ympäristökin kiittää.

  5. Ihan aiheen vierestä: Onko tosiaan jotenkin tärkeää eduskuntakeskustelun kannalta laukoa tuollaista monarkiaa henkivää ”arvoisa puhemies” -fraasia aina kymmenen lauseen välein? ”Kiitän että saan oikeuden puhua herra/rouva puhemiehen edessä?” Mikä on sen arvo poliittiselle keskustelulle?

    En usko, että se pätkääkään ainakaan edistää muita keskustelijoita kunnioittavan ilmapiirin luomisessa. Siihen tarvitaan ihan oikeita toimenpiteitä ja kulttuurinluontia. Eikä se ainakaan luo mielikuvaa töitä paiskivista ja asioihin keskittyvistä poliitikoista.

    Näin akateemisena viestinnän opiskelijana kiinnostaa, miten tällaisilla totutuilla fraaseillakin vahvistetaan keskustelussa valta-asemia. Tosin ei ole ihan selvää kenen tai keiden.

  6. Raakaa realismia… mutta jos rahaa ei ole, täytyy säästää.

    Mitäpä jos säästettäisiin yritystuista? Niissä olisi perkaamista.

    Jo noin 20 vuotta sitten selvitysmies Relander yritti saada selville, mitä tukia on, mutta hän joutui luovuttamaan. Ja niitä on tullut lisää.

    Uusi tutkimus osoitti, että nillä ei saavuteta sitä, mitä haetaan – TEMmin hallintokoneisto kyllä on mittava.

  7. Murheissamme olemme koulutuksen ja tieteen budjettien karsimisesta. Suomen menestyksen globaalissa taloudessa tulisi perustua korkeaan osaamiseen. Opetukseen ja tieteen tekoon kohdistuvat leikkaukset toimivat tätä vastaan. Asiaa yritetään paikata yritysverotuksen puolella T&K toiminnan ja busines -enkelien verotuilla.

    Asiaa yritetään paikata yritysverotuksen puolella T&K toiminnan ja business-enkelien verotuilla?? Tuollahan ei ole mitään tekemistä koulutuksen ja tieteen kanssa. Yliopistoindeksin jäädyttäminen (pelkästään HY:ssa 100 proffan vuosipalkan verran) johtaa koko maan tasolla potkuihin ja tieteen tekemisen laadun heikkenemiseen aivan väistämättä. Siinä ei yrityspuolen T&K:n tukeminen auta yhtään. Kehysriihen mukainen ratkaisu olisi täysin vastuuton tapa hoitaa yliopistolain ja -reformien läpirunttaamisten seurauksia.

  8. Miksiköhän blogistikaan ei ota esille ratkaisun vaikutusta yleiseen hintatasoon. Eikö hallituspuolueen edustajalla ole mahdollista huomioida tehdyn päätöksen huonointa puolta. Tarkoitan inflaation kasvattamista. Tämä inflaation kasvattaminen taitaa olla Suomen hallituksen tietoinen, joski vähän mainostettu, liki salattu tavoite.

    On tietysti ymmärrettävää, että hallituksemme tekemät mielettömät takaukset ja lainat kriisimaille on helpompi kestää, jos euron arvo heikkenee. Kuitenkin mielestäni olisi ollut syytä huomioida myös tämä tavoite puheessa Suomen kansanedustajille.

  9. jouni lundqvist:
    …koulutuksen ja tieteen rahoituksen alasajo…

    Heikki:
    …Kun bensan litrahinta nousee, niin kuljetuskustannukset hinnoitellaan suoraan kauppojen tuotteisiin, eli suomalaisten elämiseen…

    Noin käy, kun ei ole rohkeutta lähteä purkamaan rakenteellisia ongelmia. Kun tiedämme, että reippaasti yli 70% yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja, niin jokainen laskutaitoinen ymmärtää vain niihin tehtävien rajujen leikkausten lopulta pelastavan Suomen.

    Kolmas kustannustekijänä merkityksellinen menoerä on koulutus, joka on satsausta tulevaisuuteen. Hallitus ei näe Suomella olevan tulevaisuuta?

    Kaikki muut säästöt ovat merkityksettömiä valtiontalouden kannalta. Niillä on tietysti symbolista merkitystä. Symbolisia merkityksiä haettaessa kannattaisi kuitenkin miettiä, mitä vahinkoa eri toiminnoille on järkevää tehdä. Säästöt on kuitenkin lopulta haettava sosiaali- ja terveysmenoista.

    Nyt olemme tiellä, joka johtaa lopulta hyvinvointivaltion tuhoon. Kannattaa muistella, miten kävi Uudessa Seelannissa. Jos emme kykene saamaan menoja hallitusti kantokykymme rajoihin, päädymme tilanteeseen, jossa koko sosiaaliturvamme on mennyttä. Monia uusi, vapaampi Suomi ilman sosiaaliturvaa houkuttaa, mutta siinä on kuitenkin minusta piirteitä, joita kannattaisi yrittää säästää. 😉 Se onnistuu vain purkamalla sosiaali- ja terveyssektoreita hallitusti.

  10. Olen alkanut kallistumaan 0,7 % kehitysyhteistyöpanostuksen kannalle. Tällöin kyseiseen globaaliin altruismin kohdennettavaan panostukseen tulisi laskea myös kaikki humanitäärisen maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset. Luultavasti tälläinen menettely vähentäisi heikosti sopeutuvien ryhmien tuontia: tajuttaisiin allokoida varat tehokkaasti ja optimaalista inhimillistä hyötyä tuottaen.

    Veikkaan, että Suomi käyttää jo nyt reippaasti yli 0,7 % BKT:sta globaaliin altruismiin. Ei ole järkevää tuoda kalliiseen pohjolaan heikosti sopeutuvia ihmisryhmiä. Kukkahattuilu on vihateko maailman ja Suomen köyhiä kohtaan, sillä resurssit ovat rajalliset.

  11. ihan hyvä puhe, mutta vaihtotaseen vajauksen maininnan lisäksi olisin toivonut jotain sanomaa tavoitteista kilpailukyvyn turvaamisesta ja toimenpiteistä kotimaisten yhtiöiden tuotannon ja liikevaihdon pitämiseksi kotimaassa = vaihtotaseen perusta.
    Miten turvataan, ettei esim. it- ja peliteollisuus vie servereitään ulkomaille ja tee tulojaan siellä vaihtotaseemme ulkopuolella?

    – Tietysti tekemällä sellaiset olosuhteet että tulot kannattaa ottaa suomen vaihtotaseeseen.

    Vain ulkomailta saaduilla kotiutetuilla tuloilla voimme maksaa ulkomailta ostamamme tuotteet ja energian.

  12. Kalle:
    Noin käy, kun ei ole rohkeutta lähteä purkamaan rakenteellisia ongelmia. Kun tiedämme, että reippaasti yli 70% yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja, niin jokainen laskutaitoinen ymmärtää vain niihin tehtävien rajujen leikkausten lopulta pelastavan Suomen.
    ´snip´

    Emme ´tiedä´, että ”reippaasti yli 70% yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja” – tiedämme, että kuntien menoista noin 70 prosenttia on sosiaali- ja terveysmenoja – mutta se ei sentään ole koko yhteiskunta.

    Ja kansainvälisistä vertailuista tiedämme, että Suomen terveysmenot ovat kehittyneistä maista alhaisimpien joukossa – ehkä laatu myös.

  13. Käytännössä opetus- ja kulttuuriministeriön rahahanojen tiukennus johtaa ammattikorkeakoulutustarjonnan vähenemiseen ja amk-fuusioihin.
    Tätä en omalla nimelläni oikein voisi sanoa, mutta on mielestäni kyseenalaista onko tästä mitään taloudellista haittaa.

  14. Työttömiä kohtaan raami ei tosiaan ole paha, mutta opiskelijoita hiukkasen juksattiin, ja juustohöylä vilahti taikurin siirtäessä yleisön huomion muualle.

    Opintorahan indeksisidonnaisuus luvattiin alkavaksi syksyllä 2014, mutta alv nousee jo 2013, ja televisiostakin tarvitsee tuolloin alkaa maksamaan, vaikka sellaista ei edes omistaisi. Perusturvan tasokorotus ei koske opintorahaa.

    En löytänyt verovähennysten suurennosten kokoluokkaa mistään VM:n tai VN:n sivuilta, mutta vähän epäilen sitä että ne riittäisivät kohonneita veroja kompensoimaan. Töitä on joka tapauksessa tehtävä enemmän. Eipä haittaa minua, mutta tiedän monien hikoilevan riittämättömiä työtuntejaan.

    Ainakin oman ylioppilaskuntani nuorisopoliitikot ovat olleet asiasta vähän hiljaisia, mikä johtunee henkilökohtaisista urahaaveista. Tai ehkä näin pakkojäsenyyden aikakaudella ei vain yksinkertaisesti uskalleta kertoa, miten hienosti se pakon perusteluna käytetty ”edunvalvonta” sujuu.

    Olen pelkästään iloinen, jos joku todistaa jonkin edellä tekemistäni arvioista vääräksi.

  15. Eli Osmon mielestä kilpailu sisäisillä devalvaatioilla suistaisi Euroopan taantumaan. Mutta nythän kriisimaita oikein pakotetaan sisäisiin devalvaatioihin. Eikö se sitten tuo taantumaa?

    Miten tätä kilpailua voitaisiin välttää? Pitäisikö työmarkkinajärjestöjen ryhtyä neuvottelemaan palkoista Euroopan tasolla Brysselissä? Mutta eikös kehitys kulje täysin päinvastaiseen suuntaan?

    Palkkoja sovitaan entistä enemmän yrityksissä. Ja jos työntekijät eivät suostu ehtoihin, työpaikat siirretään sinne, missä on halvin työvoima. Tai sitten tuodaan paikalle ulkomaisia repputyöntekijöitä kuten lentoyhtiöille lentäjiä Virosta ja lentoemäntiä Kiinasta.

    Dynamiikka näyttää pikemminkin johtavan siihen, että kilpailu sisäisillä devalvaatioilla kiihtyy. Ja päälle tulee vielä kilpailut verotuksessa, yritystuissa, rikkaiden houkutuskeinoissa jne.

    Pärjätäkseen kilpailussa maiden täytyy kehittää erilaisia innovatiivisia elinkeinotukia kuten uusiutuvan energian tuki laivanrakennukseen. Mieleen tulee Elorannan tuore lista.

    Julkisten varojen tyrehtyessä ajaudutaan lopulta kilpailuun tehokkaimmista kurjistamisen toimenpiteistä ja rakenteellisista uudistuksista. Mikä maa nostaa eläkeikärajan ensimmäisenä sataan vuoteen?

    Kun valuuttakurssimuutokset eivät enää tasapainota euromaiden välisiä eroja, niin ilman merkittäviä tulonsiirtoja euroalue ei näytä selviävän ongelmistaan. Siksi poliitikkojen pitäisi ryhtyä arvioimaan myös euroalueen epätasapainovajetta eli tulevia vuotuisia tulonsiirtotarpeita muihin euromaihin.

    Edellä mainittujen vajeiden lisäksi pitäisi vielä laskea euroalueen sisäisen kilpailukykyvajeen suuruus. Se kertoisi sen, kuinka paljon tarvitaan julkiseen talouteen vaikuttavia sisäisten devalvaatioiden ja rakenteellisten uudistusten toimenpiteitä, jotta Suomi säilyisi euroalueen sisällä kilpailukykyisenä.

    1. Jos euromaiden välillä on suuria eroja kilpailukyvyssä, on syytä muuttaa palkkoja suhteessa toisiinsa. Kreikassa pitäisi alentaa 40 prosenttia suhteessa Saksan palkkoihin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi niin, että Kreikan palkat alenevat 20 prosenttia ja saksan nousevat 20 prosenttia. Siinä ei olisi mitään järkeä, että Kreikan ja Saksan palkat alenevat 40 prosenttia. Deflaattio tuottaa AINA lamaa, ellei se paranna kilpailukykyä. Jos kaikki alentavat palkkoja, se tuottaa vain deflaatiota ja lamaa.

      Kannattaa ymmärtää, että euroimaiden keskimääräisellä palkkatasolla ei ole mitään vaikutusta euromaiden kilpailukykyyn, koska se heijastuu suoraan euron hintaan. Katsokaa mitä euron kurssilla on tapahtunut. Kymmenen vuotta sitten euron arvo dollareina on noin 90 senttiä, nyt 1,30.

  16. Toivottavasti olen jälleen väärässä, mutta tämä Ruotsin kehuminen maahanmuuton ja rakenteellisten uuditusten takia vaikuttaa kyllä politiikan tekemiseltä. Ruotsin, Saksan ja Suomen vientilukuja katsellessa vetää ainakin itse muutaman johtopäätöksen. Saksa vie autoja ja elektroniikkaa eli käytännössä tavaroita, joita ei Suomessa tulla valmistamaan massoittain lyhyellä aikavälillä. Ruotsin vienti taas vaikuttaa olevan lähelllä Suomea rakenteellisesti. Ero viennissä maiden välillä on siinä, että kun Suomen viennin palautuminen on hyvin lievä, on Ruotsilla tapahtunut ponnahdus vuosien 2009-2010 aikana. Ei kai mikään rakenteellinen uudistus nyt sentään vuoden aikana ala purra. Kun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, mutta toisessa maassa vienti toipuu hitaammin kuin toisessa, on oletettavaa, että kauppataseet alkavat eriytyä. Olisiko tuolla omalla rahalla nyt millään muotoa mitään merkitystä.

    1. Nuo pitkän ajan ennusteet tehdään lähtien kjeskimääräisestä työllisyysasteesta ikäluokittain, sukupuolittain ja etnisen taustan pohjalta. Muutaman vuoden nousulla ei niissä ole mitään vaikutusta. Oletuksena oli, että Ruotsin vaihtotaseen ylijäämä sulaa säästämisasteen laskun takia.

  17. Eräs tämän vuoden julkisen talouden muutoksia oli työttömyyspäivärahojen nosto ja mielessäni alkoi kukkua,kun kirjoitin aikaisempaa kommenttia, olenko saanut korotusta ollenkaan ?
    Niinpä laput esiin ja viime vuoden lapun ja tämän vuoden lapun erotus oli bruttona tosiaan yli 200 euroa,mutta nettona vain 32 euroa !!!

    Eli työttömän rajavero on 85 % !!

    Tämä on ovela yritysverotuksen nosto-Yritykset kun maksavat tuon korotuksen korkeampana työttömyysvakuutusmaksuna, työtöntä puolestaan verotetaan ankarammin eikä hän hyödy juuri mitään korotuksesta .

    Pääosan hyödystä korjaa julkinen sektori.

    Selvä poliittinen silmänkääntötemppu, josta hyötyy monta poliittista ryhmää

  18. Elo Allén:

    ”Ihan aiheen vierestä: Onko tosiaan jotenkin tärkeää eduskuntakeskustelun kannalta laukoa tuollaista monarkiaa henkivää “arvoisa puhemies” -fraasia aina kymmenen lauseen välein? “Kiitän että saan oikeuden puhua herra/rouva puhemiehen edessä?” Mikä on sen arvo poliittiselle keskustelulle?”

    Ilmeisti Osmolle arvo on käytännöllinen: fraasi rytmittää puhetta ja toimii väliotsikkona. Tällaisena hokeman arvo voi olla suurempi kuin siitä koituva haitta, vaikka se kovin pompöösiltä kuulostaisikin.

    ”En usko, että se pätkääkään ainakaan edistää muita keskustelijoita kunnioittavan ilmapiirin luomisessa. Siihen tarvitaan ihan oikeita toimenpiteitä ja kulttuurinluontia. Eikä se ainakaan luo mielikuvaa töitä paiskivista ja asioihin keskittyvistä poliitikoista.”

    Veikkaan, että se ei myöskään estä kuulijoita luomasta kunnioittavaa ilmapiiriä. Minkälaisia toimenpiteitä meinaat ja millä oletuksella? Jotenkin mulla on mielikuva, ettei Suomen parlamentissa nyt ainakaan ihan hirveesti kirosanoja viljellä tai käydä vastapelurin kurkkuun kiinni. Voi olla, että olen väärässä. Jos näin on, niin täytyy ryhtyä katsomaan Eduskunnan kyselytuntia hiukan useammin. En myöskään oikein ymmärrä fraasin kytköstä töiden paiskintaan ja siihen, ettei asioihin keskityttäisi.

    ”Näin akateemisena viestinnän opiskelijana kiinnostaa, miten tällaisilla totutuilla fraaseillakin vahvistetaan keskustelussa valta-asemia. Tosin ei ole ihan selvää kenen tai keiden.”

    Ensinnäkin minua kiinnostaa miten ko. käytännöllä valta-asemia vahvistetaan? Eikö kyse ole lähinnä sellaisen ylläpitämisestä? Toiseksi, voidaan kysyä, mitä väliä vaikka fraasilla ylläpidettäisiin/vahvistettaisiin valta-asemaa? Miksi näitä pitäisi automaattisesti olla sorvaamassa uuteen uskoon? Riippuu tietysti tapauksesta, mutta tämän kohdalla tuntuisi jotenkin väkinäiseltä tehdä muutosta.

    Mielestäni valta-asetelman paljastaminen ei vielä tarkoita sitä, että siitä pitäisi luopua. Joskus se valtasuhde saattaa olla ihan oikeutettu ja osapuolten kannalta hyödyllinen.

  19. Mikael M:

    Opintorahan indeksisidonnaisuus luvattiin alkavaksi syksyllä 2014, mutta alv nousee jo 2013, ja televisiostakin tarvitsee tuolloin alkaa maksamaan, vaikka sellaista ei edes omistaisi.

    Enemmistö päätoimisista opiskelijoista ei kai kuitenkaan joudu maksamaan YLE-veroa, (puhtaan ansiotulon raja 7353 euroa)?

    YLE-verossa on muuten kaikkein pienituloisimmille aika raju progressio.

    Puhdas ansiotulo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puhdas ansiotulo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa

  20. nos: Olisiko tuolla omalla rahalla nyt millään muotoa mitään merkitystä.

    Varmaan olisi. Lisäksi Suomessa on samaan ajankohtaan osunut Nokian alamäki, mikä johtuu lähinnä siitä, että firman vanha johto nukkui palavalla lautallansa ja uusi on sittemmin päättänyt hypätä mereen ja näyttää sille tielleen jäävän. Ikävää, että niinkin pienellä porukalla on näin iso vaikutus vientiin, mutta Nokia on vaan tähän asti ollut erittäin iso firma pienessä maassa.

  21. Lyhyen aikavälin työllisyys vaikuttaa myös pitemmän aikavälin kehitykseen. Tämän päivän työttömyyttä ei korjata 10 vuoden päähän ulottuvilla uudistuksilla. Toinen juttu on tuo huoltosuhde. Ruotsin ja Suomen tilastokeskusten lukujen perusteella maiden huoltosuhteet eivät eroa nyt eivätkä tulevaisuudessa toisistaan.

  22. pekka:
    Mikael M:

    Enemmistö päätoimisista opiskelijoista ei kai kuitenkaan joudu maksamaan YLE-veroa, (puhtaan ansiotulon raja 7353 euroa)?

    Puhdas ansiotulo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puhdas ansiotulo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa

    Ainakin uutisten mukaan kyse on verotettavan tulon rajasta, ei puhtaasta ansiotulosta.

    Opintoraha on veronalaista tuloa, täysimittaisena se on hieman alle 2700e/vuosi. Tämän päälle esimerkiksi kolmena kesäkuukautena yli 1600 euron palkalla työskentelevä opiskelija maksaa Yle-veron. Ainakin isoissa kaupungeissa työskentely on pakollista jo ihan vuokrien tähden, joten kyllä tämäkin opiskelijoiden maksettavaksi lankeaa.

    Alv:n korotuksen vaikutus opiskelijoiden toimeentuloon lienee kuitenkin suurempi kuin Yle-veron. Asian ydin on se, että kompensoiva tasokorotus tuli kaikille muille perusturvan varassa oleville paitsi opiskelijoille. Vaikka opiskelijan etuuksiin ei kajottu, käytännössä opiskelijataloutta rokotettiin.

  23. Mikael M:

    Ainakin uutisten mukaan kyse on verotettavan tulon rajasta, ei puhtaasta ansiotulosta.

    LVM:n sivuilla löytyy YLE-veroon liittyvät dokumentit (http://www.lvm.fi/yle-vero).
    Joulukuun dokumenteissa sanamuoto on ”Veron suuruus määräytyy puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen mukaan”

    Maaliskuun kysymyksiä ja vastauksia paperissa sanotaan ”Vero on 0,68 prosenttia henkilön ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Vähennyksinä
    otetaan huomioon tulon hankkimisesta johtuneet menot.”

    Puhdas ansiotulo on ”täsmällinen verotuskäsite”, maaliskuun sanamuoto on epämääräisempi.

    En muistanut edellisen kirjoituksen tehdessäni, että myös opintoraha nostaa puhdasta ansiotuloa.

    Puhtaan ansiotulon laskemisesimerkkejä (myös opiskelijoille) löytyy verottajan sivuilta.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Viran_puolesta_tehtavat_vahennykset_vero%2819796%29

  24. Eikö opintotuki sidota indeksiin 2014? Jos Alv nousee vuonna 2013, niin eikös se muutenkin vaikuttaisi indeksiin vasta vuoden 2014 alussa? Vai onko nyta päätetty vielä lykätä opintotuen indeksiin sitomista?

  25. jouni lundqvist:
    Nopeasti nähtynä ajattelen, että koulutuksen ja tieteen rahoituksen alasajo on katastrofaalista. Eikä ole myöskään makuasia, että valtio siirtää verotusta kuntien harteille. Kunpa olisi ollut joku selkeä signaali ja näyttö siitä, että lakisääteisiä kuntien menoja karsitaan. Jonkinlainen nollasummapeli.

    Raamista näkyy selvästi haluttomuus ottaa itse mitään vastuuta veronkorotuksista/leikkauksista; ongelmat siirretään kuntapäättäjille. Vastuusta on puhuttu kovasti, mutta hallituksessa sitä ei tällä hetkellä ikävä kyllä käytetä.

    Koulutus/tiede sektorin alasajamisella päästään siihen outoon tilanteeseen, että PS on muka ainoa puolue, joka kannattaa suomalaista perinteistä koulutuspolitiikkaa. Varuskuntakikkailu oli puolustuksellisesta näkökulmasta epästrategisuuden huipentuma, joka kuvastaa hyvin nykypolitiikkaa.

  26. Totte:
    Eikö opintotuki sidota indeksiin 2014? Jos Alv nousee vuonna 2013, niin eikös se muutenkin vaikuttaisi indeksiin vasta vuoden 2014 alussa? Vai onko nyta päätetty vielä lykätä opintotuen indeksiin sitomista?

    Opintotuen indeksisidonnaisuus alkaa lukuvuona 2014-15, siis syksyllä. Lopputulema riippuu siis ihan siitä, mikä otetaan indeksin lähtötasoksi, mutta en tiedä tarkemmin miten sosiaalietuuksien indeksien hienoudet tässä toimivat. Vuosi 2013 tulee joka tapauksessa merkitsemään muutenkin jo köyhyysrajan alla elävien opiskelijoiden elintason laskua. Inflaatiohan sitä on syönyt aina, mutta nyt lasku tulee olemaan poikkeuksellisen jyrkkä.

    Tokihan opiskelijat saavat valtion pussista muuta hyvää kuten sen maksuttoman koulutuksen, mutta erityisesti minua vaivaakin asian ohittaminen vaieten. Arvioni opiskelijoiden edustajien hiljaisuuden syistä on vinoileva, mutta hyvin erikoisena pidän sitä kyllä ihan oikeastikin. Hartaasti toivon, että se ei ainakaan ymmärtämättömyydestä johdu, koska proverbiaalinen Luoja meitä muuten auttakoon.

    Kiitokset myös nimimerkki pekalle täsmennyksistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.