Budjettiraameista

Käyt­tä­mä­ni ryh­mä­pu­heen­vuo­ro budjettikeskustelussa.
Arvoi­sa puhemies!

Hal­li­tuk­sen kehys­pää­tös on mit­ta­kaa­val­taan oikea. Yri­tys pie­nen­tää bud­jet­ti­va­jet­ta nopeam­min voi­si kas­vat­taa työt­tö­myyt­tä, ja vähem­pi oli­si mer­kin­nyt vaa­ral­lis­ta vel­kaan­tu­mis­ta. Valit­tu lin­ja vas­taa osa­puil­leen hal­li­tus­oh­jel­mas­sa sovit­tua, puo­let meno­leik­kauk­sia ja puo­let veron koro­tuk­sia. On makua­sia, pide­tään­kö kun­tien val­tio­no­suuk­sien lisä­leik­kauk­sia meno­sääs­tö­nä vai kun­nal­lis­ve­ron korotuksena.

Kehys­pää­tök­sen yksi­tyis­koh­dis­ta löy­tyy pal­jon hyvää.

Hyvä kom­pro­mis­si syn­tyi arvon­li­sä­ve­ros­ta ja sitä täy­den­tä­vis­tä pie­ni­tu­loi­sia suo­si­vis­ta verovähennyksistä.

Hii­li­diok­si­di­kom­po­nen­tin lisää­mi­nen ener­gia­ve­ros­sa joh­taa toi­vot­ta­vas­ti maa­kaa­sun aset­ta­mi­sen kivi­hii­len edel­le ajo­jär­jes­tyk­ses­sä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa siel­lä, mis­sä nämä ovat tois­ten­sa vaihtoehtoja.

Lii­ken­ne­rat­kai­suis­sa on hyvää nii­den raidepainotteisuus.

Hyvin iloi­sia vih­reät ovat sii­tä, että työ­mark­ki­na­tues­sa luo­vu­taan puo­li­son tulo­jen vai­ku­tuk­ses­ta tukeen. Pit­kä­ai­kais­työ­tön­kin voi tämän jäl­keen perus­taa per­heen ja per­heis­sä, jois­sa molem­mat puo­li­sot ovat työt­tö­miä, toi­nen voi ottaa vas­taan tar­jo­tun työn, vaik­ka toi­nen jäi­si työ­mark­ki­na­tuen varaan.

Kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen osal­ta on tär­ke­ää kehys­pää­tök­sen mukai­ses­ti var­mis­taa, että pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kau­pas­ta saa­tu­ja tulo­ja ohja­taan kehi­ty­syh­teis­työ­hön, jot­ta hal­li­tuk­sen sitou­mus saa­vut­taa 0.7 %: kan­san­tu­lo-osuu­des­ta voi­daan saavuttaa.

Pal­jon ikä­vää­kin löy­tyy. Aika huo­nos­ti oli­si rahaa käy­tet­ty, jos yli mil­jar­din euron meno­leik­kauk­set voi­si teh­dä kivuttomasti.

Mur­heis­sam­me olem­me kou­lu­tuk­sen ja tie­teen bud­jet­tien kar­si­mi­ses­ta. Suo­men menes­tyk­sen glo­baa­lis­sa talou­des­sa tuli­si perus­tua kor­ke­aan osaa­mi­seen. Ope­tuk­seen ja tie­teen tekoon koh­dis­tu­vat leik­kauk­set toi­mi­vat tätä vas­taan. Asi­aa yri­te­tään pai­ka­ta yri­tys­ve­ro­tuk­sen puo­lel­la T&K toi­min­nan ja busi­nes ‑enke­lien vero­tuil­la. Tar­koi­tus on hyvä, mut­ta kei­nos­sa saat­taa olla hio­mis­ta. Hal­li­tus­puo­lu­eet saat­ta­vat jou­tua palaa­maan asian äärel­le aja­tuk­se­na säi­lyt­tää hyvä pää­mää­rä mut­ta har­ki­ta keinoa.

Arvoi­sa puhemies!

Suo­men lähia­jan talous on euroop­pa­lai­set olo­suh­teet huo­mioon ottaen hyväs­sä kun­nos­sa. Ongel­mam­me ovat kau­em­pa­na. Talou­tem­me ei ole pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Jos vero­tus ja val­tion meno­jen perus­teet pysyi­si­vät ennal­laan seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, väes­tön ikään­ty­mi­nen pai­nai­si jul­ki­sen talou­den ran­kas­ti ali­jää­mäi­sek­si. Pit­kän ajan tasa­pai­no edel­lyt­täi­si kym­me­nen mil­jar­dia enem­män tulo­ja tai kym­me­nen mil­jar­dia vähem­män meno­ja. Tätä kut­su­taan kes­tä­vyys­va­jeek­si. Vaik­ka jul­ki­nen talou­tem­me on vie­lä lähes tasa­pai­nos­sa, tosia­sias­sa otam­me koko ajan vel­kaa tulevaisuudelta.

Suo­mi ei ole täs­sä­kään asias­sa euroop­pa­lai­sit­tain huo­no. Mel­kein kaik­ki Euroo­pan maat kär­si­vät samas­ta ongel­mas­ta, jon­ka perus­syy on väes­tön ikään­ty­mi­nen ja elä­ke­läis­ten mää­rän kas­vu. Vain Ruot­si ja Sak­sa ovat kui­vil­la. Ruot­sis­sa pit­kän ajan talous on yhtä pal­jon yli­jää­mäi­nen kuin mei­dän on ali­jää­mäi­nen.  Siel­lä pitäi­si siis vero­ja alen­taa tai meno­ja lisätä.

Mitä Ruot­si ja Sak­sa ovat teh­neet toi­sin? Molem­mat ovat paran­ta­neet menes­tyk­sel­li­ses­ti huol­to­suh­det­taan työ­pe­räi­sen siir­to­lai­suu­den avul­la. Molem­mat ovat myös teh­neet vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na mää­rä­tie­toi­sia toi­mia, joil­la on puu­tut­tu raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen ja piden­net­ty työ­uria. Poliit­ti­ses­ta ideo­lo­gias­ta se ei näy­tä ole­van kiin­ni. Ruot­sis­sa ne toteut­ti por­va­ri­hal­li­tus ja Sak­sas­sa Schrö­de­rin puna­vih­reä hal­li­tus. Toi­men­pi­teet oli­vat kovia eivät­kä ne ole men­neet rii­dat­to­mas­ti, mut­ta nii­den ansios­ta Ruot­si ja Sak­sa vält­ty­vät sel­lai­sil­ta ikä­vil­tä pää­tök­sil­tä, joi­ta me jou­dum­me täs­sä­kin raa­mi­bud­je­tis­sa teke­mään. – kuten esi­mer­kik­si nuo ope­tuk­seen ja tie­tee­seen koh­dis­tu­vat säästöt.

Raa­mi­bud­jet­ti­rat­kai­sus­sa on mää­rä­tie­toi­sia aske­lia tähän suun­taan. Mer­kit­tä­vä panos­tus nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuuseen on hatun­nos­ton arvoi­nen olois­sa, jois­sa vähän kai­kes­ta jou­du­taan kar­si­maan. Hyviä ovat myös kir­jauk­set työn ja tulon­siir­to­jen parem­mas­ta yhteen­so­vi­tuk­ses­ta, joi­den tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa työt­tö­mien tart­tu­mis­ta edes tila­päi­siin työ­mah­dol­li­suuk­siin. Asu­mis­tu­kea pit­kä­ai­kais­työ­tön sai­si työl­lis­ty­mi­sen jäl­keen nos­taa pidem­pään enti­sen suu­rui­se­na. Työl­lis­ty­mis­bo­nus mer­kit­see työt­tö­myys­kor­vauk­sen ja pal­kan nos­ta­mis­ta vähän aikaa päällekkäin.

Työt­tö­män vero­kort­ti tur­vai­si työt­tö­män talou­den vakau­den hänen ottaes­saan jon­kin tila­päi­sen työn. Työt­tö­myys­kor­vaus tuli­si tilil­le kat­kea­mat­to­ma­na enti­sen suu­rui­se­na. Yhteen­so­vi­tus teh­täi­siin pal­kan puo­lel­la pidät­tä­mäl­lä puo­let pal­kas­ta palau­tuk­se­na työt­tö­myys­kas­sal­le tai Kelaan. Lop­pu­tu­los oli­si sama kuin nyt­kin, mut­ta ilman vaa­raa kat­kok­sis­ta tuloissa.

Arvoi­sa puhemies!

Seu­rauk­se­na Euroo­pan talous­vai­keuk­sis­ta on maam­me vaih­to­ta­se kään­ty­nyt ali­jää­mäi­sek­si. Vien­tim­me pai­not­tuu inves­toin­ti­ta­va­roi­hin. Vien­ti ei vedä, jos osta­ja­mais­sa ei luo­te­ta tule­vai­suu­teen. Vaih­to­ta­seen ali­jää­mä on vaa­ral­li­nen asia, kos­ka yleen­sä se pur­kau­tuu jos­sain vai­hees­sa val­tion talou­den alijäämäksi.

Lähi­tu­le­vai­suu­den talous­ke­hi­tyk­sen pahin uhka liit­tyy euroa­lu­een talous­ke­hi­tyk­seen. Koko­nai­suu­te­na euroa­lue voi aivan hyvin – pal­jon parem­min kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lat. Ongel­ma­na on euro­mai­den kes­ki­näi­nen epä­ta­sa­pai­no. Euroo­pas­sa tar­vi­taan parem­paa talous­po­li­tii­kan koor­di­naa­tio­ta. Ilman sitä on vaa­ra­na, että euro­maat alka­vat kil­pail­la toi­si­aan vas­taan sisäi­sil­lä deval­vaa­tioil­la, siis palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la. Sel­lai­nen ei tätä maan­osaa pelas­tai­si vaan suis­tai­si sen taan­tu­maan. Euroa­lu­een ulkoi­nen vaih­to­ta­se on ollut pit­kään jok­seen­kin tasa­pai­nos­sa ja tulee kel­lu­van valuut­ta­kurs­sin ansios­ta sel­lai­se­na toden­nä­köi­ses­ti pysy­mään­kin. Tämä tar­koit­taa, että jos joil­lain euro­mail­la on yli­jää­mäi­nen vaih­to­ta­se, joil­lain toi­sil­la on olta­va ali­jää­mäi­nen vaih­to­ta­se. Suu­rin yli­jää­mä on Sak­sal­la. Tätä vas­ten Sak­sas­sa vii­me­ai­koi­na toteu­te­tut koh­ta­lai­sen suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set ter­veh­dyt­tä­vät euro­mai­den epä­ta­sa­pai­noa ja aut­ta­vat krii­sin ratkaisussa.

30 vastausta artikkeliin “Budjettiraameista”

  1. Ihan vaan rea­lis­ti­na poh­din, mil­lai­sen puheen oppo­si­tios­sa ole­va Soi­nin­vaa­ra oli­si pön­tös­tä puhu­nut tämän bud­jet­tie­si­tyk­sen äärel­lä. Nopeas­ti näh­ty­nä ajat­te­len, että kou­lu­tuk­sen ja tie­teen rahoi­tuk­sen alas­ajo on kata­stro­faa­lis­ta. Eikä ole myös­kään makua­sia, että val­tio siir­tää vero­tus­ta kun­tien har­teil­le. Kun­pa oli­si ollut joku sel­keä sig­naa­li ja näyt­tö sii­tä, että laki­sää­tei­siä kun­tien meno­ja kar­si­taan. Jon­kin­lai­nen nollasummapeli.

  2. Hie­man kum­mal­lis­ta ettei tähän ollut sisäl­ly­tet­ty öljyn hinn­an­nousua. Kun ben­san lit­ra­hin­ta nousee, niin kul­je­tus­kus­tan­nuk­set hin­noi­tel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­tei­siin, eli suo­ma­lais­ten elämiseen. 

    Kun tuot­tei­den hin­nat nouse­vat, niin talous­kes­tä­vyys on näky­mil­tään entis­tä­kin huonompaa.

  3. Työt­tö­män vero­kort­ti tur­vai­si työt­tö­män talou­den vakau­den hänen ottaes­saan jon­kin tila­päi­sen työn.”

    Ongel­ma näyt­tää ole­van yksi­tyi­sen byro­kra­tian hitaus.
    Jäin taas työt­tö­mäk­si pät­kä­työs­tä ja niin­pä selvitin,miten on mene­tel­tä­vä, jot­ta ei syn­ny kat­kos­ta tuloihin.
    Niin­pä kir­joi­tin itsel­le työ­to­dis­tuk­sen ja pyy­sin esi­mie­hel­tä nim­ma­rin sii­hen vii­mei­se­nä työpäivänä 

    Pal­kan­las­ken­taa pyy­sin teke­mään käsin palk­ka­las­kel­man ja pos­tit­ta­maan sen minul­le pari päi­vää ennen työ­suh­teen päättymistä.
    Niin­pä minul­la oli pape­rit val­mii­na ensim­mäi­se­nä työttömyyspäivänä.

    Tar­kis­tin kas­sal­ta mon­ta­ko päi­vää vei työk­kä­rin lausun­non saamisessa:Alle viik­ko eli nor­maa­lien karens­sien puit­teis­sa voi saa­da päätökset

    Ja kun ensim­mäi­nen työk­kä­ri-ilmoi­tus teh­dään nel­jän vii­kon kulut­tua työt­tö­myy­den alka­mi­ses­ta niin mitään vii­vei­tä ei syntynyt

    Mut­ta edel­ly­tys on, että työ­nan­ta­ja kyke­nee toi­mit­ta­man tar­vit­ta­vat doku­men­tit ajoissa.
    Pal­kan­mak­su­jär­jes­tel­mät ovat kan­kei­ta ja palk­ka­to­dis­tuk­sen voi saa­da viikkojen/kuukausien kulut­tua eivät­kä esimehet/yrittäjät ymmär­rä työ­to­dis­tuk­sen saa­mi­sen mer­ki­tys­tä työttömälle

    Ja tämä on se hei­koin kohta.Toinen on työkkäri,joka usein vaa­tii aivan ihmeel­li­siä yli­mää­räi­siä ja asiat­to­mia sel­vi­tyk­siä ja pape­rei­ta esim luin juu­ri kau­hu­ta­ri­nan, kun työk­kä­ri oli alka­nut vaa­tia lisä­pa­pe­ria, että hen­ki­lö sitou­tuu ole­maan teke­mät­tä salaa opin­to­ja ja/tai töitä ??
    Unoh­ti vain lähet­tää pyyn­töä uhrille.

    Tut­ta­va­ni on pie­ny­rit­tä­jä ja hän ihmetteli,miten saa tila­päis­tä työvoimaa.Opastin hän­tä teke­mään juu­ri kuten yllä kuvasin.Homma on toi­mi­nut nyt syk­sys­tä ja odo­te­tul­la tavalla

    Mut­ta jos hen­ki­lö saa mui­ta tukia tai on Kelan päi­vä­ra­hoil­la niin tilan­ne moni­mut­kais­tuu Kelan pal­ve­lut toi­mi­vat nyt niin suu­rel­la vii­veel­lä ja kor­vaus­pää­tök­sen vii­ve voi olla kuukausia.

    Sen vuok­si tuo työt­tö­män vero­kort­ti­kaan ei toi­mi Takai­sin­mak­sa­tus kun voi kasaan­tua niin, että uhri menee konkurssiin

  4. Heik­ki:
    Hie­man kum­mal­lis­ta ettei tähän ollut sisäl­ly­tet­ty öljyn hinn­an­nousua. Kun ben­san lit­ra­hin­ta nousee, niin kul­je­tus­kus­tan­nuk­set hin­noi­tel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­tei­siin, eli suo­ma­lais­ten elämiseen. 

    Tan­kat­kaa bio­kaa­sua. Sil­lä saa­daan työ­paik­ko­ja Suo­meen ja ympä­ris­tö­kin kiittää.

  5. Ihan aiheen vie­res­tä: Onko tosi­aan joten­kin tär­ke­ää edus­kun­ta­kes­kus­te­lun kan­nal­ta lau­koa tuol­lais­ta monar­ki­aa hen­ki­vää “arvoi­sa puhe­mies” ‑fraa­sia aina kym­me­nen lauseen välein? “Kii­tän että saan oikeu­den puhua herra/rouva puhe­mie­hen edes­sä?” Mikä on sen arvo poliit­ti­sel­le keskustelulle?

    En usko, että se pät­kää­kään aina­kaan edis­tää mui­ta kes­kus­te­li­joi­ta kun­nioit­ta­van ilma­pii­rin luo­mi­ses­sa. Sii­hen tar­vi­taan ihan oikei­ta toi­men­pi­tei­tä ja kult­tuu­rin­luon­tia. Eikä se aina­kaan luo mie­li­ku­vaa töi­tä pais­ki­vis­ta ja asioi­hin kes­kit­ty­vis­tä poliitikoista.

    Näin aka­tee­mi­se­na vies­tin­nän opis­ke­li­ja­na kiin­nos­taa, miten täl­lai­sil­la totu­tuil­la fraa­seil­la­kin vah­vis­te­taan kes­kus­te­lus­sa val­ta-ase­mia. Tosin ei ole ihan sel­vää kenen tai keiden.

  6. Raa­kaa rea­lis­mia… mut­ta jos rahaa ei ole, täy­tyy säästää.

    Mitä­pä jos sääs­tet­täi­siin yri­tys­tuis­ta? Niis­sä oli­si perkaamista.

    Jo noin 20 vuot­ta sit­ten sel­vi­tys­mies Relan­der yrit­ti saa­da sel­vil­le, mitä tukia on, mut­ta hän jou­tui luo­vut­ta­maan. Ja nii­tä on tul­lut lisää.

    Uusi tut­ki­mus osoit­ti, että nil­lä ei saa­vu­te­ta sitä, mitä hae­taan — TEM­min hal­lin­to­ko­neis­to kyl­lä on mittava.

  7. Mur­heis­sam­me olem­me kou­lu­tuk­sen ja tie­teen bud­jet­tien kar­si­mi­ses­ta. Suo­men menes­tyk­sen glo­baa­lis­sa talou­des­sa tuli­si perus­tua kor­ke­aan osaa­mi­seen. Ope­tuk­seen ja tie­teen tekoon koh­dis­tu­vat leik­kauk­set toi­mi­vat tätä vas­taan. Asi­aa yri­te­tään pai­ka­ta yri­tys­ve­ro­tuk­sen puo­lel­la T&K toi­min­nan ja busi­nes ‑enke­lien verotuilla. 

    Asi­aa yri­te­tään pai­ka­ta yri­tys­ve­ro­tuk­sen puo­lel­la T&K toi­min­nan ja busi­ness-enke­lien vero­tuil­la?? Tuol­la­han ei ole mitään teke­mis­tä kou­lu­tuk­sen ja tie­teen kans­sa. Yli­opis­toin­dek­sin jää­dyt­tä­mi­nen (pel­käs­tään HY:ssa 100 prof­fan vuo­si­pal­kan ver­ran) joh­taa koko maan tasol­la pot­kui­hin ja tie­teen teke­mi­sen laa­dun heik­ke­ne­mi­seen aivan väis­tä­mät­tä. Sii­nä ei yri­tys­puo­len T&K:n tuke­mi­nen auta yhtään. Kehys­rii­hen mukai­nen rat­kai­su oli­si täy­sin vas­tuu­ton tapa hoi­taa yli­opis­to­lain ja ‑refor­mien läpi­runt­taa­mis­ten seurauksia.

  8. Mik­si­kö­hän blo­gis­ti­kaan ei ota esil­le rat­kai­sun vai­ku­tus­ta ylei­seen hin­ta­ta­soon. Eikö hal­li­tus­puo­lu­een edus­ta­jal­la ole mah­dol­lis­ta huo­mioi­da teh­dyn pää­tök­sen huo­noin­ta puol­ta. Tar­koi­tan inflaa­tion kas­vat­ta­mis­ta. Tämä inflaa­tion kas­vat­ta­mi­nen tai­taa olla Suo­men hal­li­tuk­sen tie­toi­nen, jos­ki vähän mai­nos­tet­tu, liki salat­tu tavoite. 

    On tie­tys­ti ymmär­ret­tä­vää, että hal­li­tuk­sem­me teke­mät mie­let­tö­mät takauk­set ja lai­nat krii­si­mail­le on hel­pom­pi kes­tää, jos euron arvo heik­ke­nee. Kui­ten­kin mie­les­tä­ni oli­si ollut syy­tä huo­mioi­da myös tämä tavoi­te puhees­sa Suo­men kansanedustajille.

  9. jou­ni lund­qvist:
    …kou­lu­tuk­sen ja tie­teen rahoi­tuk­sen alasajo… 

    Heik­ki:
    …Kun ben­san lit­ra­hin­ta nousee, niin kul­je­tus­kus­tan­nuk­set hin­noi­tel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­tei­siin, eli suo­ma­lais­ten elämiseen… 

    Noin käy, kun ei ole roh­keut­ta läh­teä pur­ka­maan raken­teel­li­sia ongel­mia. Kun tie­däm­me, että reip­paas­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, niin jokai­nen las­ku­tai­toi­nen ymmär­tää vain nii­hin teh­tä­vien raju­jen leik­kaus­ten lopul­ta pelas­ta­van Suomen. 

    Kol­mas kus­tan­nus­te­ki­jä­nä mer­ki­tyk­sel­li­nen menoe­rä on kou­lu­tus, joka on sat­saus­ta tule­vai­suu­teen. Hal­li­tus ei näe Suo­mel­la ole­van tulevaisuuta?

    Kaik­ki muut sääs­töt ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta. Niil­lä on tie­tys­ti sym­bo­lis­ta mer­ki­tys­tä. Sym­bo­li­sia mer­ki­tyk­siä haet­taes­sa kan­nat­tai­si kui­ten­kin miet­tiä, mitä vahin­koa eri toi­min­noil­le on jär­ke­vää teh­dä. Sääs­töt on kui­ten­kin lopul­ta haet­ta­va sosi­aa­li- ja terveysmenoista.

    Nyt olem­me tiel­lä, joka joh­taa lopul­ta hyvin­voin­ti­val­tion tuhoon. Kan­nat­taa muis­tel­la, miten kävi Uudes­sa See­lan­nis­sa. Jos emme kyke­ne saa­maan meno­ja hal­li­tus­ti kan­to­ky­kym­me rajoi­hin, pää­dym­me tilan­tee­seen, jos­sa koko sosi­aa­li­tur­vam­me on men­nyt­tä. Monia uusi, vapaam­pi Suo­mi ilman sosi­aa­li­tur­vaa hou­kut­taa, mut­ta sii­nä on kui­ten­kin minus­ta piir­tei­tä, joi­ta kan­nat­tai­si yrit­tää sääs­tää. 😉 Se onnis­tuu vain pur­ka­mal­la sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­rei­ta hallitusti.

  10. Olen alka­nut kal­lis­tu­maan 0,7 % kehi­ty­syh­teis­työ­pa­nos­tuk­sen kan­nal­le. Täl­löin kysei­seen glo­baa­liin alt­ruis­min koh­den­net­ta­vaan panos­tuk­seen tuli­si las­kea myös kaik­ki huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton välit­tö­mät ja välil­li­set kus­tan­nuk­set. Luul­ta­vas­ti täl­läi­nen menet­te­ly vähen­täi­si hei­kos­ti sopeu­tu­vien ryh­mien tuon­tia: tajut­tai­siin allo­koi­da varat tehok­kaas­ti ja opti­maa­lis­ta inhi­mil­lis­tä hyö­tyä tuottaen.

    Veik­kaan, että Suo­mi käyt­tää jo nyt reip­paas­ti yli 0,7 % BKT:sta glo­baa­liin alt­ruis­miin. Ei ole jär­ke­vää tuo­da kal­lii­seen poh­jo­laan hei­kos­ti sopeu­tu­via ihmis­ryh­miä. Kuk­ka­hat­tui­lu on viha­te­ko maa­il­man ja Suo­men köy­hiä koh­taan, sil­lä resurs­sit ovat rajalliset.

  11. ihan hyvä puhe, mut­ta vaih­to­ta­seen vajauk­sen mai­nin­nan lisäk­si oli­sin toi­vo­nut jotain sano­maa tavoit­teis­ta kil­pai­lu­ky­vyn tur­vaa­mi­ses­ta ja toi­men­pi­teis­tä koti­mais­ten yhtiöi­den tuo­tan­non ja lii­ke­vaih­don pitä­mi­sek­si koti­maas­sa = vaih­to­ta­seen perusta.
    Miten tur­va­taan, ettei esim. it- ja peli­teol­li­suus vie ser­ve­rei­tään ulko­mail­le ja tee tulo­jaan siel­lä vaih­to­ta­seem­me ulkopuolella?

    - Tie­tys­ti teke­mäl­lä sel­lai­set olo­suh­teet että tulot kan­nat­taa ottaa suo­men vaihtotaseeseen.

    Vain ulko­mail­ta saa­duil­la kotiu­te­tuil­la tuloil­la voim­me mak­saa ulko­mail­ta osta­mam­me tuot­teet ja energian.

  12. Kal­le:
    Noin käy, kun ei ole roh­keut­ta läh­teä pur­ka­maan raken­teel­li­sia ongel­mia. Kun tie­däm­me, että reip­paas­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, niin jokai­nen las­ku­tai­toi­nen ymmär­tää vain nii­hin teh­tä­vien raju­jen leik­kaus­ten lopul­ta pelas­ta­van Suomen.
    ´snip´

    Emme ´tie­dä´, että “reip­paas­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja” — tie­däm­me, että kun­tien menois­ta noin 70 pro­sent­tia on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja — mut­ta se ei sen­tään ole koko yhteiskunta.

    Ja kan­sain­vä­li­sis­tä ver­tai­luis­ta tie­däm­me, että Suo­men ter­veys­me­not ovat kehit­ty­neis­tä mais­ta alhai­sim­pien jou­kos­sa — ehkä laa­tu myös.

  13. Käy­tän­nös­sä ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön raha­ha­no­jen tiu­ken­nus joh­taa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tus­tar­jon­nan vähe­ne­mi­seen ja amk-fuusioihin.
    Tätä en omal­la nimel­lä­ni oikein voi­si sanoa, mut­ta on mie­les­tä­ni kysee­na­lais­ta onko täs­tä mitään talou­del­lis­ta haittaa.

  14. Työt­tö­miä koh­taan raa­mi ei tosi­aan ole paha, mut­ta opis­ke­li­joi­ta hiuk­ka­sen juk­sat­tiin, ja juus­to­höy­lä vilah­ti tai­ku­rin siir­täes­sä ylei­sön huo­mion muualle.

    Opin­to­ra­han indek­si­si­don­nai­suus luvat­tiin alka­vak­si syk­syl­lä 2014, mut­ta alv nousee jo 2013, ja tele­vi­sios­ta­kin tar­vit­see tuol­loin alkaa mak­sa­maan, vaik­ka sel­lais­ta ei edes omis­tai­si. Perus­tur­van taso­ko­ro­tus ei kos­ke opintorahaa.

    En löy­tä­nyt vero­vä­hen­nys­ten suu­ren­nos­ten koko­luok­kaa mis­tään VM:n tai VN:n sivuil­ta, mut­ta vähän epäi­len sitä että ne riit­täi­si­vät kohon­nei­ta vero­ja kom­pen­soi­maan. Töi­tä on joka tapauk­ses­sa teh­tä­vä enem­män. Eipä hait­taa minua, mut­ta tie­dän monien hikoi­le­van riit­tä­mät­tö­miä työtuntejaan.

    Aina­kin oman yli­op­pi­las­kun­ta­ni nuo­ri­so­po­lii­ti­kot ovat olleet asias­ta vähän hil­jai­sia, mikä joh­tu­nee hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ura­haa­veis­ta. Tai ehkä näin pak­ko­jä­se­nyy­den aika­kau­del­la ei vain yksin­ker­tai­ses­ti uskal­le­ta ker­toa, miten hie­nos­ti se pakon perus­te­lu­na käy­tet­ty “edun­val­von­ta” sujuu.

    Olen pel­käs­tään iloi­nen, jos joku todis­taa jon­kin edel­lä teke­mis­tä­ni arviois­ta vääräksi.

  15. Eli Osmon mie­les­tä kil­pai­lu sisäi­sil­lä deval­vaa­tioil­la suis­tai­si Euroo­pan taan­tu­maan. Mut­ta nyt­hän krii­si­mai­ta oikein pako­te­taan sisäi­siin deval­vaa­tioi­hin. Eikö se sit­ten tuo taantumaa?

    Miten tätä kil­pai­lua voi­tai­siin vält­tää? Pitäi­si­kö työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen ryh­tyä neu­vot­te­le­maan pal­kois­ta Euroo­pan tasol­la Brys­se­lis­sä? Mut­ta eikös kehi­tys kul­je täy­sin päin­vas­tai­seen suuntaan? 

    Palk­ko­ja sovi­taan entis­tä enem­män yri­tyk­sis­sä. Ja jos työn­te­ki­jät eivät suos­tu ehtoi­hin, työ­pai­kat siir­re­tään sin­ne, mis­sä on hal­vin työ­voi­ma. Tai sit­ten tuo­daan pai­kal­le ulko­mai­sia rep­pu­työn­te­ki­jöi­tä kuten len­to­yh­tiöil­le len­tä­jiä Viros­ta ja len­toe­män­tiä Kiinasta.

    Dyna­miik­ka näyt­tää pikem­min­kin joh­ta­van sii­hen, että kil­pai­lu sisäi­sil­lä deval­vaa­tioil­la kiih­tyy. Ja pääl­le tulee vie­lä kil­pai­lut vero­tuk­ses­sa, yri­tys­tuis­sa, rik­kai­den hou­ku­tus­kei­nois­sa jne.

    Pär­jä­täk­seen kil­pai­lus­sa mai­den täy­tyy kehit­tää eri­lai­sia inno­va­tii­vi­sia elin­kei­no­tu­kia kuten uusiu­tu­van ener­gian tuki lai­van­ra­ken­nuk­seen. Mie­leen tulee Elo­ran­nan tuo­re lista.

    Jul­kis­ten varo­jen tyreh­tyes­sä ajau­du­taan lopul­ta kil­pai­luun tehok­kaim­mis­ta kur­jis­ta­mi­sen toi­men­pi­teis­tä ja raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta. Mikä maa nos­taa elä­kei­kä­ra­jan ensim­mäi­se­nä sataan vuoteen? 

    Kun valuut­ta­kurs­si­muu­tok­set eivät enää tasa­pai­no­ta euro­mai­den väli­siä ero­ja, niin ilman mer­kit­tä­viä tulon­siir­to­ja euroa­lue ei näy­tä sel­viä­vän ongel­mis­taan. Sik­si polii­tik­ko­jen pitäi­si ryh­tyä arvioi­maan myös euroa­lu­een epä­ta­sa­pai­no­va­jet­ta eli tule­via vuo­tui­sia tulon­siir­to­tar­pei­ta mui­hin euromaihin.

    Edel­lä mai­nit­tu­jen vajei­den lisäk­si pitäi­si vie­lä las­kea euroa­lu­een sisäi­sen kil­pai­lu­ky­ky­va­jeen suu­ruus. Se ker­toi­si sen, kuin­ka pal­jon tar­vi­taan jul­ki­seen talou­teen vai­kut­ta­via sisäis­ten deval­vaa­tioi­den ja raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toi­men­pi­tei­tä, jot­ta Suo­mi säi­lyi­si euroa­lu­een sisäl­lä kilpailukykyisenä.

    1. Jos euro­mai­den välil­lä on suu­ria ero­ja kil­pai­lu­ky­vys­sä, on syy­tä muut­taa palk­ko­ja suh­tees­sa toi­siin­sa. Krei­kas­sa pitäi­si alen­taa 40 pro­sent­tia suh­tees­sa Sak­san palk­koi­hin. Tämä voi­daan teh­dä esi­mer­kik­si niin, että Krei­kan pal­kat ale­ne­vat 20 pro­sent­tia ja sak­san nouse­vat 20 pro­sent­tia. Sii­nä ei oli­si mitään jär­keä, että Krei­kan ja Sak­san pal­kat ale­ne­vat 40 pro­sent­tia. Deflaat­tio tuot­taa AINA lamaa, ellei se paran­na kil­pai­lu­ky­kyä. Jos kaik­ki alen­ta­vat palk­ko­ja, se tuot­taa vain deflaa­tio­ta ja lamaa.

      Kan­nat­taa ymmär­tää, että euroi­mai­den kes­ki­mää­räi­sel­lä palk­ka­ta­sol­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kyyn, kos­ka se hei­jas­tuu suo­raan euron hin­taan. Kat­so­kaa mitä euron kurs­sil­la on tapah­tu­nut. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten euron arvo dol­la­rei­na on noin 90 sent­tiä, nyt 1,30.

  16. Toi­vot­ta­vas­ti olen jäl­leen vää­räs­sä, mut­ta tämä Ruot­sin kehu­mi­nen maa­han­muu­ton ja raken­teel­lis­ten uudi­tus­ten takia vai­kut­taa kyl­lä poli­tii­kan teke­mi­sel­tä. Ruot­sin, Sak­san ja Suo­men vien­ti­lu­ku­ja kat­sel­les­sa vetää aina­kin itse muu­ta­man joh­to­pää­tök­sen. Sak­sa vie auto­ja ja elekt­ro­niik­kaa eli käy­tän­nös­sä tava­roi­ta, joi­ta ei Suo­mes­sa tul­la val­mis­ta­maan mas­soit­tain lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Ruot­sin vien­ti taas vai­kut­taa ole­van lähell­lä Suo­mea raken­teel­li­ses­ti. Ero vien­nis­sä mai­den välil­lä on sii­nä, että kun Suo­men vien­nin palau­tu­mi­nen on hyvin lie­vä, on Ruot­sil­la tapah­tu­nut pon­nah­dus vuo­sien 2009–2010 aika­na. Ei kai mikään raken­teel­li­nen uudis­tus nyt sen­tään vuo­den aika­na ala pur­ra. Kun ener­gian ja raa­ka-ainei­den hin­nat ovat nous­seet, mut­ta toi­ses­sa maas­sa vien­ti toi­puu hitaam­min kuin toi­ses­sa, on ole­tet­ta­vaa, että kaup­pa­ta­seet alka­vat eriy­tyä. Oli­si­ko tuol­la omal­la rahal­la nyt mil­lään muo­toa mitään merkitystä.

    1. Nuo pit­kän ajan ennus­teet teh­dään läh­tien kjes­ki­mää­räi­ses­tä työl­li­syy­sas­tees­ta ikä­luo­kit­tain, suku­puo­lit­tain ja etni­sen taus­tan poh­jal­ta. Muu­ta­man vuo­den nousul­la ei niis­sä ole mitään vai­ku­tus­ta. Ole­tuk­se­na oli, että Ruot­sin vaih­to­ta­seen yli­jää­mä sulaa sääs­tä­mi­sas­teen las­kun takia.

  17. Eräs tämän vuo­den jul­ki­sen talou­den muu­tok­sia oli työt­tö­myys­päi­vä­ra­ho­jen nos­to ja mie­les­sä­ni alkoi kukkua,kun kir­joi­tin aikai­sem­paa kom­ment­tia, olen­ko saa­nut koro­tus­ta ollenkaan ?
    Niin­pä laput esiin ja vii­me vuo­den lapun ja tämän vuo­den lapun ero­tus oli brut­to­na tosi­aan yli 200 euroa,mutta net­to­na vain 32 euroa !!!

    Eli työt­tö­män raja­ve­ro on 85 % !!

    Tämä on ove­la yri­tys­ve­ro­tuk­sen nos­to-Yri­tyk­set kun mak­sa­vat tuon koro­tuk­sen kor­keam­pa­na työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­na, työ­tön­tä puo­les­taan vero­te­taan anka­ram­min eikä hän hyö­dy juu­ri mitään korotuksesta .

    Pää­osan hyö­dys­tä kor­jaa jul­ki­nen sektori.

    Sel­vä poliit­ti­nen sil­män­kään­tö­temp­pu, jos­ta hyö­tyy mon­ta poliit­tis­ta ryhmää

  18. Elo Allén:

    Ihan aiheen vie­res­tä: Onko tosi­aan joten­kin tär­ke­ää edus­kun­ta­kes­kus­te­lun kan­nal­ta lau­koa tuol­lais­ta monar­ki­aa hen­ki­vää “arvoi­sa puhe­mies” ‑fraa­sia aina kym­me­nen lauseen välein? “Kii­tän että saan oikeu­den puhua herra/rouva puhe­mie­hen edes­sä?” Mikä on sen arvo poliit­ti­sel­le keskustelulle?”

    Ilmeis­ti Osmol­le arvo on käy­tän­nöl­li­nen: fraa­si ryt­mit­tää puhet­ta ja toi­mii väliot­sik­ko­na. Täl­lai­se­na hoke­man arvo voi olla suu­rem­pi kuin sii­tä koi­tu­va hait­ta, vaik­ka se kovin pom­pöö­sil­tä kuulostaisikin.

    En usko, että se pät­kää­kään aina­kaan edis­tää mui­ta kes­kus­te­li­joi­ta kun­nioit­ta­van ilma­pii­rin luo­mi­ses­sa. Sii­hen tar­vi­taan ihan oikei­ta toi­men­pi­tei­tä ja kult­tuu­rin­luon­tia. Eikä se aina­kaan luo mie­li­ku­vaa töi­tä pais­ki­vis­ta ja asioi­hin kes­kit­ty­vis­tä poliitikoista.”

    Veik­kaan, että se ei myös­kään estä kuu­li­joi­ta luo­mas­ta kun­nioit­ta­vaa ilma­pii­riä. Min­kä­lai­sia toi­men­pi­tei­tä mei­naat ja mil­lä ole­tuk­sel­la? Joten­kin mul­la on mie­li­ku­va, ettei Suo­men par­la­men­tis­sa nyt aina­kaan ihan hir­vees­ti kiro­sa­no­ja vil­jel­lä tai käy­dä vas­ta­pe­lu­rin kurk­kuun kiin­ni. Voi olla, että olen vää­räs­sä. Jos näin on, niin täy­tyy ryh­tyä kat­so­maan Edus­kun­nan kyse­ly­tun­tia hiu­kan useam­min. En myös­kään oikein ymmär­rä fraa­sin kyt­kös­tä töi­den pais­kin­taan ja sii­hen, ettei asioi­hin keskityttäisi.

    Näin aka­tee­mi­se­na vies­tin­nän opis­ke­li­ja­na kiin­nos­taa, miten täl­lai­sil­la totu­tuil­la fraa­seil­la­kin vah­vis­te­taan kes­kus­te­lus­sa val­ta-ase­mia. Tosin ei ole ihan sel­vää kenen tai keiden.”

    Ensin­nä­kin minua kiin­nos­taa miten ko. käy­tän­nöl­lä val­ta-ase­mia vah­vis­te­taan? Eikö kyse ole lähin­nä sel­lai­sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä? Toi­sek­si, voi­daan kysyä, mitä väliä vaik­ka fraa­sil­la ylläpidettäisiin/vahvistettaisiin val­ta-ase­maa? Mik­si näi­tä pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti olla sor­vaa­mas­sa uuteen uskoon? Riip­puu tie­tys­ti tapauk­ses­ta, mut­ta tämän koh­dal­la tun­tui­si joten­kin väki­näi­sel­tä teh­dä muutosta. 

    Mie­les­tä­ni val­ta-ase­tel­man pal­jas­ta­mi­nen ei vie­lä tar­koi­ta sitä, että sii­tä pitäi­si luo­pua. Jos­kus se val­ta­suh­de saat­taa olla ihan oikeu­tet­tu ja osa­puol­ten kan­nal­ta hyödyllinen.

  19. Mikael M:

    Opin­to­ra­han indek­si­si­don­nai­suus luvat­tiin alka­vak­si syk­syl­lä 2014, mut­ta alv nousee jo 2013, ja tele­vi­sios­ta­kin tar­vit­see tuol­loin alkaa mak­sa­maan, vaik­ka sel­lais­ta ei edes omistaisi.

    Enem­mis­tö pää­toi­mi­sis­ta opis­ke­li­jois­ta ei kai kui­ten­kaan jou­du mak­sa­maan YLE-veroa, (puh­taan ansio­tu­lon raja 7353 euroa)?

    YLE-veros­sa on muu­ten kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­mil­le aika raju progressio.

    Puh­das ansio­tu­lo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puh­das ansio­tu­lo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa

  20. nos: Oli­si­ko tuol­la omal­la rahal­la nyt mil­lään muo­toa mitään merkitystä.

    Var­maan oli­si. Lisäk­si Suo­mes­sa on samaan ajan­koh­taan osu­nut Nokian ala­mä­ki, mikä joh­tuu lähin­nä sii­tä, että fir­man van­ha joh­to nuk­kui pala­val­la lau­tal­lan­sa ja uusi on sit­tem­min päät­tä­nyt hypä­tä mereen ja näyt­tää sil­le tiel­leen jää­vän. Ikä­vää, että niin­kin pie­nel­lä poru­kal­la on näin iso vai­ku­tus vien­tiin, mut­ta Nokia on vaan tähän asti ollut erit­täin iso fir­ma pie­nes­sä maassa.

  21. Lyhyen aika­vä­lin työl­li­syys vai­kut­taa myös pitem­män aika­vä­lin kehi­tyk­seen. Tämän päi­vän työt­tö­myyt­tä ei kor­ja­ta 10 vuo­den pää­hän ulot­tu­vil­la uudis­tuk­sil­la. Toi­nen jut­tu on tuo huol­to­suh­de. Ruot­sin ja Suo­men tilas­to­kes­kus­ten luku­jen perus­teel­la mai­den huol­to­suh­teet eivät eroa nyt eivät­kä tule­vai­suu­des­sa toisistaan.

  22. pek­ka:
    Mikael M:

    Enem­mis­tö pää­toi­mi­sis­ta opis­ke­li­jois­ta ei kai kui­ten­kaan jou­du mak­sa­maan YLE-veroa, (puh­taan ansio­tu­lon raja 7353 euroa)?

    Puh­das ansio­tu­lo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puh­das ansio­tu­lo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa 

    Aina­kin uutis­ten mukaan kyse on vero­tet­ta­van tulon rajas­ta, ei puh­taas­ta ansiotulosta.

    Opin­to­ra­ha on vero­na­lais­ta tuloa, täy­si­mit­tai­se­na se on hie­man alle 2700e/vuosi. Tämän pääl­le esi­mer­kik­si kol­me­na kesä­kuu­kau­te­na yli 1600 euron pal­kal­la työs­ken­te­le­vä opis­ke­li­ja mak­saa Yle-veron. Aina­kin isois­sa kau­pun­geis­sa työs­ken­te­ly on pakol­lis­ta jo ihan vuo­krien täh­den, joten kyl­lä tämä­kin opis­ke­li­joi­den mak­set­ta­vak­si lankeaa.

    Alv:n koro­tuk­sen vai­ku­tus opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­loon lie­nee kui­ten­kin suu­rem­pi kuin Yle-veron. Asian ydin on se, että kom­pen­soi­va taso­ko­ro­tus tuli kai­kil­le muil­le perus­tur­van varas­sa ole­vil­le pait­si opis­ke­li­joil­le. Vaik­ka opis­ke­li­jan etuuk­siin ei kajot­tu, käy­tän­nös­sä opis­ke­li­ja­ta­lout­ta rokotettiin.

  23. Mikael M:

    Aina­kin uutis­ten mukaan kyse on vero­tet­ta­van tulon rajas­ta, ei puh­taas­ta ansiotulosta.

    LVM:n sivuil­la löy­tyy YLE-veroon liit­ty­vät doku­men­tit (http://www.lvm.fi/yle-vero).
    Jou­lu­kuun doku­men­teis­sa sana­muo­to on “Veron suu­ruus mää­räy­tyy puh­tai­den ansio­tu­lo­jen ja pää­oma­tu­lo­jen mukaan”

    Maa­lis­kuun kysy­myk­siä ja vas­tauk­sia pape­ris­sa sano­taan “Vero on 0,68 pro­sent­tia hen­ki­lön ansio- ja pää­oma­tu­lo­jen yhteis­mää­räs­tä. Vähennyksinä
    ote­taan huo­mioon tulon hank­ki­mi­ses­ta joh­tu­neet menot.”

    Puh­das ansio­tu­lo on “täs­mäl­li­nen vero­tus­kä­si­te”, maa­lis­kuun sana­muo­to on epämääräisempi.

    En muis­ta­nut edel­li­sen kir­joi­tuk­sen teh­des­sä­ni, että myös opin­to­ra­ha nos­taa puh­das­ta ansiotuloa.

    Puh­taan ansio­tu­lon las­ke­mi­se­si­merk­ke­jä (myös opis­ke­li­joil­le) löy­tyy verot­ta­jan sivuilta.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Viran_puolesta_tehtavat_vahennykset_vero%2819796%29

  24. Eikö opin­to­tu­ki sido­ta indek­siin 2014? Jos Alv nousee vuon­na 2013, niin eikös se muu­ten­kin vai­kut­tai­si indek­siin vas­ta vuo­den 2014 alus­sa? Vai onko nyta pää­tet­ty vie­lä lykä­tä opin­to­tuen indek­siin sitomista?

  25. jou­ni lund­qvist:
    Nopeas­ti näh­ty­nä ajat­te­len, että kou­lu­tuk­sen ja tie­teen rahoi­tuk­sen alas­ajo on kata­stro­faa­lis­ta. Eikä ole myös­kään makua­sia, että val­tio siir­tää vero­tus­ta kun­tien har­teil­le. Kun­pa oli­si ollut joku sel­keä sig­naa­li ja näyt­tö sii­tä, että laki­sää­tei­siä kun­tien meno­ja kar­si­taan. Jon­kin­lai­nen nollasummapeli.

    Raa­mis­ta näkyy sel­väs­ti halut­to­muus ottaa itse mitään vas­tuu­ta veronkorotuksista/leikkauksista; ongel­mat siir­re­tään kun­ta­päät­tä­jil­le. Vas­tuus­ta on puhut­tu kovas­ti, mut­ta hal­li­tuk­ses­sa sitä ei täl­lä het­kel­lä ikä­vä kyl­lä käytetä. 

    Koulutus/tiede sek­to­rin ala­sa­ja­mi­sel­la pääs­tään sii­hen outoon tilan­tee­seen, että PS on muka ainoa puo­lue, joka kan­nat­taa suo­ma­lais­ta perin­teis­tä kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa. Varus­kun­ta­kik­kai­lu oli puo­lus­tuk­sel­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta epä­stra­te­gi­suu­den hui­pen­tu­ma, joka kuvas­taa hyvin nykypolitiikkaa.

  26. Tot­te:
    Eikö opin­to­tu­ki sido­ta indek­siin 2014? Jos Alv nousee vuon­na 2013, niin eikös se muu­ten­kin vai­kut­tai­si indek­siin vas­ta vuo­den 2014 alus­sa? Vai onko nyta pää­tet­ty vie­lä lykä­tä opin­to­tuen indek­siin sitomista? 

    Opin­to­tuen indek­si­si­don­nai­suus alkaa luku­vuo­na 2014–15, siis syk­syl­lä. Lop­pu­tu­le­ma riip­puu siis ihan sii­tä, mikä ote­taan indek­sin läh­tö­ta­sok­si, mut­ta en tie­dä tar­kem­min miten sosi­aa­lie­tuuk­sien indek­sien hie­nou­det täs­sä toi­mi­vat. Vuo­si 2013 tulee joka tapauk­ses­sa mer­kit­se­mään muu­ten­kin jo köy­hyys­ra­jan alla elä­vien opis­ke­li­joi­den elin­ta­son las­kua. Inflaa­tio­han sitä on syö­nyt aina, mut­ta nyt las­ku tulee ole­maan poik­keuk­sel­li­sen jyrkkä.

    Toki­han opis­ke­li­jat saa­vat val­tion pus­sis­ta muu­ta hyvää kuten sen mak­sut­to­man kou­lu­tuk­sen, mut­ta eri­tyi­ses­ti minua vai­vaa­kin asian ohit­ta­mi­nen vai­e­ten. Arvio­ni opis­ke­li­joi­den edus­ta­jien hil­jai­suu­den syis­tä on vinoi­le­va, mut­ta hyvin eri­koi­se­na pidän sitä kyl­lä ihan oikeas­ti­kin. Har­taas­ti toi­von, että se ei aina­kaan ymmär­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­du, kos­ka pro­ver­bi­aa­li­nen Luo­ja mei­tä muu­ten auttakoon.

    Kii­tok­set myös nimi­merk­ki pekal­le täsmennyksistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.