Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012

 

Meri-Ras­ti­lan osayleiskaavaluonnos

Luu­lin teh­nee­ni koti­läk­syt ja tutus­tu­nee­ni myös asuk­kai­den vaih­toeh­to­kaa­vaan tajua­mat­ta, että nii­tä onkin kak­si. Näis­tä toi­nen, Our City, esi­tel­tiin lau­ta­kun­nal­le, siis vir­ka­mie­het esit­te­li­vät. Tämä vaih­toeh­to perus­tuu Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mi­sel­le otta­mal­la lähi­vir­kis­ty­sa­luei­ta ja puis­to­ja asuin­käyt­töön sekä sääs­tä­mäl­lä Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­to. Aja­tus vas­taa omaa­ni. Mikä ote­taan raken­ta­mi­seen, raken­ne­taan kun­nol­la ja tii­viis­ti, ja tämän vas­ta­pai­no­na jäte­tään kun­nol­li­sia ja ehei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta. On ilah­dut­ta­va asia, että asuk­kaat ovat val­mii­ta luo­pu­maan omis­ta lähi­vir­kis­ty­sa­lueis­taan laa­jan yhte­näi­sen vihe­ra­lu­een hyväk­si. Tätä pitäi­si oikeas­taan kunnioittaa.

Meri-Ras­ti­laan liit­tyy kui­ten­kin ikä­vä segre­gaa­tio-ongel­ma. 1990-luvun laman olois­sa Erk­ki Heik­ko­sen joh­ta­ma kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta halusi tur­va­ta raken­nus­tuo­tan­non jat­ku­mi­sen ja muut­ti omis­tus­ton­tit sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non ton­teik­si. Tämä on joh­ta­nut täy­sin kau­pun­gin tavoit­tei­den vas­tai­seen asu­kas­ja­kau­maan. Maa­han­muut­ta­jien osuus asu­jai­mis­tos­ta on huo­mat­ta­van kor­kea. Meri-Ras­ti­lan uuden alu­een on tar­koi­tus tasa­pai­not­taa tätä samaan tapaan kuin Aurin­ko­lah­den alue Vuo­saa­ren toi­sel­la puo­lel­la. Hel­sin­gis­sä ei halu­ta kes­kit­tää maa­han­muut­ta­ja­väes­töä samoi­hin kortteleihin.

Vaih­toeh­to­kaa­vas­sa omis­tusa­sun­to­ja pitäi­si raken­taa vuo­kra­ta­lo­jen väliin. Kau­nis aja­tus, mut­ta pel­ko­na on, ettei­vät ne meni­si kau­pak­si. Lop­pu­tu­lok­se­na voi­si olla lisää sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja lisää maahanmuuttajaväestöä.

Sik­si viras­to halu­aa eril­li­sen asui­na­lu­een Meri-Ras­ti­lan kylkeen.

En ole var­ma, toi­mii­ko viras­ton aja­tus. Vaih­toeh­to­kaa­van kri­tii­kis­sä viras­to on vali­tet­ta­vas­ti oikeas­sa. Nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan alu­eel­le ei saa omis­tusa­su­mis­ta. Mut­ta onnis­tuu­ko se edes nois­sa uusis­sa kort­te­leis­sa? Jos onnis­tuu, hel­pot­taa­ko se nykyi­sen alu­een segre­gaa­tio-ongel­mia, vai tulee­ko sii­tä vain eriy­ty­nyt luk­susa­lue, jol­la ei ole kans­sa­käy­mis­tä tien toi­sel­le puo­lel­le. Kou­lus­sa väki tie­tys­ti sekoit­tuu, ja se on jo sinän­sä hyvä. Ja ostok­sil­la tava­taan. ja metrossa.

Lau­ta­kun­ta palaut­ti aikoi­naan esi­tyk­sen vaa­tien kes­kit­tä­mään sama mää­rä asu­mis­ta (2000 asu­kas­ta) pie­nem­mäl­le alu­eel­le. Tont­ti­maan osuus on nyt pie­nen­ty­nyt kol­man­nek­sel­la, joten talo­jen kor­keus on kas­va­nut. Komeal­la mai­se­mal­la varus­te­tuis­ta asun­nois­ta voi tul­la hyvin­kin hou­kut­te­le­via. Uskoi­sin, että mene­vät kaupaksi.

Kan­sa­lais­pa­laut­tees­sa on epäil­ty mah­tuu­ko lisä­vä­ki met­roon. Mah­tuu hyvin­kin. Kos­ka met­ro haa­rau­tuu Itä­kes­kuk­ses­sa kah­teen haa­raan, tar­vi­taan Vuo­saa­ren haa­ral­le lisää mat­kus­ta­jia, kun Mel­lun­mäen haa­ral­le­kin tulee eikä ole mah­dol­lis­ta jakaa lii­ken­net­tä kuin kah­tia. On sitä pait­si mah­dut­ta­va. Sataa mil­joo­naa ei löy­dy Kehä I:n ja Itä­väy­län ris­teys­hir­vi­tyk­seen ja vaik­ka löy­tyi­si­kin, täs­tä ympä­ris­tö­ri­kok­ses­ta ei pääs­tä hel­pol­la yksi­mie­li­syy­teen. Met­ro on ainut tapa pääs­tä ruuh­ka-aika­na pois Vuosaaresta.

On kysyt­ty, mitä maa­kun­ta­kaa­va sanoo täs­tä. Jos yleis­kaa­va hyväk­sy­tään, se menee lausun­nol­le maa­kun­ta­liit­toon. Ylei­seen elä­män­ko­ke­muk­seen vii­ta­ten uskon, että maa­kun­ta­liit­to puol­taa. Jos maa­kun­ta­kaa­vas­sa ei oli­si mer­kit­ty vihe­ryh­teyt­tä tähän, viras­to oli­si ehkä ehdot­ta­nut luon­non­ran­nan sijal­le ran­ta­bu­le­var­dia, sel­lais­ta, joka on Aurinkolahdessa.

Asia meni pöy­däl­le kah­dek­si vii­kok­si. Olen kol­me seu­raa­vaa kokous­ta pois lau­ta­kun­nas­ta, jotyen Mik­ko Säre­lä hoi­taa puo­les­ta­ni tämän asian.

Olym­pia­ky­län kaava

Meni läpi yksi­mie­li­ses­ti. Suo­je­lu­tar­koi­tuk­ses­sa kaa­vaan oli lai­tet­tu his­si­kiel­to. Sitä arvos­tel­tiin sekä sik­si, ettei his­se­jä pidä kiel­tää että sik­si, mitä jär­keä on kiel­tää his­se­jä, joi­ta on mah­do­ton raken­taa. Annoin men­nä, vaik­ka oli­si ehkä pitä­nyt pois­taa se his­si­kiel­to sekä syr­ji­vä­nä että turhana.

Lii­ken­nein­ves­toin­ti­suun­ni­tel­ma

Läpi yhdel­lä muu­tok­sel­la. Kus­taa Vaa­san tien kevyen lii­ken­teen ali­kul­ku vaih­det­tiin Paciuk­sen­ka­dun ali­kul­kuun, kos­ka jäl­kim­mäis­tä tar­vi­taan ja edel­li­ses­tä on tulos­sa niin huo­no, ettei kukaan sitä käy­tä. Pyö­rä­tuo­lil­le se ei kel­pai­si, kos­ka kal­te­vuus on kym­me­nen pro­sent­tia. Kyse­lin Tope­liuk­sen­ka­dun rati­kas­ta. Se ei kuu­lem­ma ole tek­ni­ses­ti aikais­tet­ta­vis­sa. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka ei ole val­mis päätettäväksi.

 

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012”

  1. Ei Meri-Ras­ti­las­sa ongel­ma ole se, ettei­kö alu­eel­le sai­si omis­tusa­sun­to­ja, teh­dään­pä sit­ten viras­ton kaa­val­la tai vaih­toeh­toi­sel­la taval­la. Ongel­ma on se, ettei gryn­de­rit saa niis­tä sitä hin­taa mitä muu­al­ta, eivät­kä halua raken­taa sel­lais­ta. Tuol­lai­ne­han saat­tai­si las­kea Hel­sin­gin asun­to­jen hin­ta­ta­soa = gryn­de­rei­den katetta. 

    Tuos­sa oli­si nyt tilai­suus ryh­tyä mur­ta­maan KSV;n ja Kiin­teis­tö­vi­ras­ton vir­ka­mies­ten sekä gryn­de­rei­den välis­tä sym­bioo­sia hake­mal­la vaih­toeh­ti­sia toteu­tus­ta­po­ja saa­da koh­tuu­hin­tais­ta omis­tusa­su­mis­ta Hel­sin­kiin. Löy­tyy­kö poliit­tis­ta roh­keut­ta, tus­kin näil­lä päättäjillä.

  2. Meri-Ras­ti­lan vaih­toeh­toi­nen OURCi­ty ‑kaa­va nos­taa alu­een vah­vuuk­sia voi­mak­kaam­min esil­le. Samal­la kaa­va pyr­kii kehit­tä­mään seu­tua jo raken­ne­tun alu­een sisäl­lä. Täl­lai­sia suun­ni­tel­mia tar­vit­tai­siin lisää, kun uuden­lai­set haas­teet ovat käsillä.

    Kau­pun­ki on jo kat­so­nut, että ilmas­ton­muu­tok­sen hait­to­ja tor­ju­taan par­hai­ten vihe­ra­luei­den avul­la. Lähi­luon­to tukee myös ihmis­ten hyvin­voin­tia usein eri tavoin.

    Vaih­toeh­to­kaa­va lin­kit­tää Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­ton tii­viim­min myös Itä-Hel­sin­gin kult­tuu­ri­puis­toon. Idäs­sä­kin tar­vi­taan kes­kus­puis­ton kal­tai­sia viherkiiloja.

    Vaih­toeh­to­kaa­vas­sa tur­va­taan lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia niin van­hoil­le kuin nuo­ril­le­kin. Niin kou­lu­lai­set kuin aikui­set käyt­tä­vät ulkoi­lu­puis­toa. Lisäk­si Harus­puis­toon Meri-Ras­ti­lan sisäl­le suun­ni­tel­laan uuden­lais­ta toi­min­ta­paik­kaa nuorille.

    Yksi alu­een ihmis­ten toi­veis­ta on toi­mi­vien yhteis­ten kokoon­tu­mis­paik­ko­jen saa­mi­nen Meri-Ras­ti­laan. Tätä­kin on koe­tet­tu ratkoa.

    Ulkoi­lu­puis­ton säi­lyt­tä­mi­sen lisäk­si on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta kevyen lii­ken­teen ja käve­lyn viher­reit­tei­hin alu­een sisällä.

    Lisäk­si on haet­tu rat­kai­su­ja hel­pot­ta­maan alu­een hah­mot­ta­mis­ta myös ulko­puo­li­sen silmin.

    Vaih­toeh­to­kaa­vaan kan­nat­taa tutustua.

    T: Olli

  3. Oikeas­taan on eri­kois­ta, että Meri-Ras­ti­lan suun­ni­tel­mal­la syn­ny­te­tään vas­tak­kai­na­set­te­lua kau­pun­gin ja asuk­kai­den välil­lä. Kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti kau­pun­gin pitäi­si olla asuk­kai­taan varten.

    OURCi­ty-ryh­män teke­mä vaih­toeh­to­kaa­va antai­si mah­dol­li­suu­den yhdis­tää sekä kau­pun­gin että asuk­kai­den edut. Kaa­van suun­nit­te­lu on ollut asuk­kai­ta osal­lis­ta­vaa: OURCi­ty-ark­ki­teh­dit ovat kuun­nel­leet mie­li­pi­tei­täm­me ja tutus­tu­neet Meri-Ras­ti­laan asuk­kai­den näkökulmasta. 

    Jos Meri-Ras­ti­laa läh­det­täi­siin suun­nit­te­le­maan OURCi­ty-suun­ni­tel­man poh­jal­ta, Hel­sin­kiin saa­tai­siin asu­kas­läh­töi­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pilot­ti­han­ke. OURCi­ty-ark­ki­teh­dit ovat huo­man­neet sen, mikä lähiös­säm­me on hyvää — hie­no ran­ta­met­sä ja ihmis­ten yhteisöllisyys. 

    Täl­lai­nen pilot­ti­han­ke yhdis­täi­si sekä kau­pun­gin että asuk­kai­den edut. Hel­sin­ki sai­si run­saas­ti myön­teis­tä huo­mio­ta asu­kas­läh­töi­ses­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. Kos­ka OURCi­ty-ryh­män ark­ki­teh­dit ovat Suo­meen muu­al­ta muut­ta­nei­ta, tuli­si hank­keel­le toden­nä­köi­ses­ti myös kan­sain­vä­lis­tä huomiota.

  4. Se ei kuu­lem­ma ole tek­ni­ses­ti aikaistettavissa. 

    Suom. huom.

    Emme halua sitä…

  5. Meil­lä suo­je­luun suh­tau­du­taan lii­an tiuk­ka­pi­poi­ses­ti. Kyl­lä van­hat talot voi säi­lyt­tää olen­nai­ses­ti ja hen­gel­tään saman­lai­si­na, vaik­ka nii­tä muu­tet­tai­siin pal­jon­kin. Ongel­ma on ehkä jär­jes­tel­mäs­sä, joka toi­mii niin, että mis­tään ei neu­vo­tel­la, vaan kaik­ki tapah­tuu etu­kä­teen annet­tu­jen mää­räys­ten mukaan — joi­den pitää olla mah­dol­li­sim­man kat­ta­vat ja laa­ja-alai­set, ettei jää porsaanreikiä.

  6. Koos­tuu­ko Meri-Ras­ti­lan nykyi­nen asu­jai­mis­to koko­nai­suu­des­saan kir­ves­mur­haa­jis­ta, vai mitä niin kama­laa siel­lä on, että omis­tusa­sun­not eivät lain­kaan meni­si kau­pak­si? Eikö täs­sä blo­gis­sa ole loput­to­mas­ti jau­het­tu asun­to­pu­laa ja koh­tuu­hin­tais­ten omis­tusa­sun­to­jen puut­tu­mis­ta Hel­sin­gis­tä? Vai onko viras­ton läh­tö­koh­ta se, että uut­ta kaa­voi­te­taan vain ja ainoas­taan hyvätuloisille?

    Aika omi­tui­nen kie­mu­ra tuo viral­li­nen kaa­vaeh­do­tus. Meri-Ras­ti­lan ysä­ri­lä­hiö­mal­lin ongel­mis­ta ei näh­tä­väs­ti ole vii­sas­tut­tu yhtään. Minus­ta tuom­mois­ta ei pitäi­si raken­taan min­ne­kään, oli­pa pai­kal­la luon­toar­vo­ja tai ei. Mitä pitäi­si tapah­tua, että viras­to suun­nit­te­li­si yhden oikean kort­te­lin Itä-Helsinkiin?

  7. Minä en sit­ten mil­lään usko, että Hel­sin­gis­tä löy­tyy ainut­ta­kaan sel­lais­ta louk­koa, johon asun­to­ja raken­ta­mal­la ei sai­si kui­tat­tua raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja koh­tuul­lis­ta katetta. 

    Vaik­ka ne asun­not meni­si­vät kovan rahan asun­toi­na­kin kau­pak­si pik­kui­sen hal­vem­mal­la kuin muu­al­la vas­taa­vien yhteyk­sien pääs­sä, en nyt yhtäk­kiä käsi­tä, mitä kau­pun­ki tuos­sa häviäi­si. Ei asun­to­pu­lan olois­sa uusiin kovan rahan asun­toi­hin mitään köy­hä­lis­töä muu­ta edes vuokralle.

    Pikem­min­kin on pelät­tä­vis­sä että alu­een gent­ri­fi­kaa­tio aiheut­taa pai­net­ta sosi­aa­li­sen asu­mi­sen vähit­täi­seen pois­sii­voa­mi­seen alueelta.

  8. Vil­le:
    Meil­lä suo­je­luun suh­tau­du­taan lii­an tiuk­ka­pi­poi­ses­ti. Kyl­lä van­hat talot voi säi­lyt­tää olen­nai­ses­ti ja hen­gel­tään saman­lai­si­na, vaik­ka nii­tä muu­tet­tai­siin pal­jon­kin. Ongel­ma on ehkä jär­jes­tel­mäs­sä, joka toi­mii niin, että mis­tään ei neu­vo­tel­la, vaan kaik­ki tapah­tuu etu­kä­teen annet­tu­jen mää­räys­ten mukaan – joi­den pitää olla mah­dol­li­sim­man kat­ta­vat ja laa­ja-alai­set, ettei jää porsaanreikiä.

    Tämä vähän ihme­tyt­tää. Mut­ta misä vika, ei vält­tämt­tä museovirastossa.

    Ruot­sa­lais­syn­tyi­sen ark­ki­teh­ti Chiewitzin piir­tä­mä uus­go­tiik­kaa edus­ta­va Hel­sin­gin Rita­ri­huo­ne on yksi sekä his­to­riall­li­ses­ti että raken­nus­tai­teel­li­ses­ti kau­pun­gin arvok­kaim­pia koh­tei­ta. Raken­nuk­sen hoi­dos­ta sivu­toi­me­naan vas­taa­van rita­ri­huo­ne­kam­ree­ri Johan Gro­ten­fel­tin mukaan he ovat saa­neet teh­dä aina tar­vit­ta­vat muu­tok­set toimisto‑,ullakko- kel­la­ri- ja tek­ni­siin tiloi­hin. Itse kokous­sa­li, joh­to­ku­nan huo­ne ja por­taik­ko on luon­nol­liet­si säi­ly­te­ty ennallaan.

    Näin on saa­tu run­saas­ti nyky­aa­ikais­ta vuo­rat­ta­vaa toi­mis­to­ti­laa, jon­ka tuloil­la arvo­kas­ta rake­nus­ta voi­daan yllä­pi­tää. Pit­kä­ai­kai­sel­la sopi­muk­sel­la vuo­kra­lai­nen muu­ten on Suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den seu­ra. Gro­ten­felt on jou­tu­nut tie­ten­kin neu­vot­te­le­maan pal­jon museo­vi­ras­ton kans­sa ja suun­nit­te­maan huo­lel­la, mihin hänel­lä sekä insi­nöö­ri­nä etä eko­no­mi­na on hyvät edel­ly­tyk­set. “Kois­ta­kin asioi­sat museo­vi­ras­to on nil­lit­tä­nyt.” Ja neu­vo­ja saa­ta­vis­sa, kun huo­lel­la tut­kii pien­tä punais­ta krjaa eli Aateliskalenteria.

  9. Jos kan­net­tu vesi ei pysy kai­vos­sa, tor­juu­ko vie­reen raken­net­tu ja uudel­la kut­su­ma­ni­mel­lä varus­tet­tu alue segregaatiota?

  10. Meri-Ras­ti­lan vaih­toeh­toi­nen kaa­va ottaa segre­gaa­tioon kan­taa toi­sen­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Kun KSV:n kaa­van läh­tö­koh­ta on, että Meri-Ras­ti­la on paik­ka­na niin epä­miel­lyt­tä­vä, että vie­reen tar­vi­taan eril­li­nen alue, läh­tee OURCi­ty-ryh­mä sii­tä, että nykyis­tä aluet­ta kehit­tä­mäl­lä Meri-Ras­ti­las­ta on mah­dol­lis­ta saa­da pait­si hou­kut­te­le­va uusil­le tuli­joil­le, myös jat­kos­sa­kin viih­tyi­sä nykyi­sil­le asukkaille. 

    OURCi­ty-ryh­mäs­tä löy­tyy segre­gaa­tio­asian­tun­te­mus­ta, sil­lä sen puheen­joh­ta­ja­na toi­mii Mic­hail Gala­na­kis, joka on tut­ki­nut sosi­aa­lis­ta eriy­ty­mis­tä sekä Hel­sin­gis­sä että Atee­nas­sa. Hän on kir­joit­ta­nut aihees­ta kir­jan Space Unjust.

    KSV:n mal­lis­sa segre­gaa­tioon yri­te­tään puut­tua van­hal­la, jo toi­mi­mat­to­mak­si osoit­tu­neel­la kei­nol­la ja ole­tuk­sel­la, että kes­ki­mää­räis­tä hyvin­voin­tia oli­si muu­al­la­kin kuin tilas­tois­sa. Samal­la Vuo­saa­res­sa varat­tai­siin jäl­leen ker­ran ran­ta-alue yksit­täi­sel­le asu­kas­ryh­mäl­le. Kart­taa kat­so­mal­la voi­si huo­ma­ta tie­tyn­lai­sen asu­tuk­sen muo­dos­ta­van kehän Vuo­saa­ren ran­ta­vii­vaa pit­kin, mui­den asuk­kai­den jää­des­sä sen kes­kel­le. Kut­sui­sin tätä segregaatioksi.

  11. Tapio Pel­to­nen:
    Minä en sit­ten mil­lään usko, että Hel­sin­gis­tä löy­tyy ainut­ta­kaan sel­lais­ta louk­koa, johon asun­to­ja raken­ta­mal­la ei sai­si kui­tat­tua raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja koh­tuul­lis­ta katetta. 

    Sel­lai­nen ske­naa­rio tulee mie­leen, että jos (puh­taas­ti ‘jos’, en väi­tä­kä­nä tun­te­va­ni aluet­ta), hin­ta menee riit­tä­vän alhai­sek­si, niin alkai­si­ko tuo sit­ten kiin­nos­ta­maan yksi­tyis­tä vuo­kra-asun­to­si­joit­ta­jaa? Lop­pu­tu­los ei poi­ken­ne mer­kit­tä­väs­ti kun­nal­li­sis­ta vuo­kra­ta­lois­ta asuk­kai­den suhteen.

  12. OS:“Vaihtoehtokaavassa omis­tusa­sun­to­ja pitäi­si raken­taa vuo­kra­ta­lo­jen väliin. Kau­nis aja­tus, mut­ta pel­ko­na on, ettei­vät ne meni­si kaupaksi.”

    Miten niin eivät meni­si? Onko kokeil­tu? Ton­tit vaan jakoon ja ellei gryn­de­rei­tä kiin­nos­ta niin ATT raken­nut­taa ja myy. 

    Lep­pä­suol­la eivät omis­tusa­sun­not mene kau­pak­si, kos­ka hin­ta on vedä­tet­ty niin kor­keal­le, ettei kel­lään ole sii­hen varaa. Kri­ti­soi ennem­min sitä suunnitelmaa.

    Vai onko Meri-Ras­ti­las­sa vaa­ra­na, että uudis­tuo­tan­non hin­ta jää jär­ke­väl­le tasol­le? Kukas sit­ten ne 6000 eur/m2 uudet ele­ment­ti­bok­sit ostaa?

  13. Vaih­toeh­to­kaa­van kri­tii­kis­sä viras­to on vali­tet­ta­vas­ti oikeas­sa. Nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan alu­eel­le ei saa omistusasumista. 

    Voi­si­ko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Ras­ti­lan mai­ne niin huo­no ole. Ja onhan Hel­sin­gis­sä monin pai­koin vuo­kra­ta­lo­ja ja omis­tus­ta­lo­ja vie­ri vie­ren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydin­ky­sy­mys jos pyri­tään pur­ka­maan segre­gaa­tio­ke­hi­tys­tä. KSV tie­tys­ti puo­lus­taa omaa kaa­vaan­sa, mut­ta nyt tun­tuu sil­tä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

  14. Mik­ko H:
    Aika omi­tui­nen kie­mu­ra tuo viral­li­nen kaa­vaeh­do­tus. Meri-Ras­ti­lan ysä­ri­lä­hiö­mal­lin ongel­mis­ta ei näh­tä­väs­ti ole vii­sas­tut­tu yhtään. Minus­ta tuom­mois­ta ei pitäi­si raken­taan min­ne­kään, oli­pa pai­kal­la luon­toar­vo­ja tai ei. Mitä pitäi­si tapah­tua, että viras­to suun­nit­te­li­si yhden oikean kort­te­lin Itä-Helsinkiin? 

    Val­lan­ku­mous. Umpi­kort­te­lil­la tavataan!

  15. seh­ta: Voi­si­ko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Ras­ti­lan mai­ne niin huo­no ole. Ja onhan Hel­sin­gis­sä monin pai­koin vuo­kra­ta­lo­ja ja omis­tus­ta­lo­ja vie­ri vie­ren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydin­ky­sy­mys jos pyri­tään pur­ka­maan segre­gaa­tio­ke­hi­tys­tä. KSV tie­tys­ti puo­lus­taa omaa kaa­vaan­sa, mut­ta nyt tun­tuu sil­tä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

    Olen ihme­tel­lyt, mis­tä Meri-Ras­ti­lan huo­no mai­ne on peräi­sin, sil­lä itse pidän sitä viih­tyi­sä­nä ja tur­val­li­se­na paik­ka­na. Koen, että suu­rim­man syr­jäy­ty­mis­vaa­ran meil­le meri­ras­ti­la­lai­sil­le aiheut­taa segre­gaa­tio­kes­kus­te­lu, jota käy­dään ohit­sem­me ja ylitsemme.

    En osaa näh­dä täl­le kes­kus­te­lul­le mitään muu­ta tar­koi­tus­ta kuin KSV:n halu puo­lus­taa kaa­vaan­sa. Muis­sa lähiöis­sä ei ole koet­tu ongel­mal­li­sek­si sijoit­taa omis­tusa­sun­to­ja vuo­kra­ta­lo­jen vie­reen. En myös­kään ole kuul­lut, ettei­vät asun­not Ras­ti­lan­kal­lios­sa meni­si kau­pak­si, kos­ka vie­res­sä on vuokratalo.

  16. seh­ta: Voi­si­ko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Ras­ti­lan mai­ne niin huo­no ole. Ja onhan Hel­sin­gis­sä monin pai­koin vuo­kra­ta­lo­ja ja omis­tus­ta­lo­ja vie­ri vie­ren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydin­ky­sy­mys jos pyri­tään pur­ka­maan segre­gaa­tio­ke­hi­tys­tä. KSV tie­tys­ti puo­lus­taa omaa kaa­vaan­sa, mut­ta nyt tun­tuu sil­tä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

    Kyse on sii­tä, ettei pilal­le hem­mo­tel­lut gryn­de­rit halua raken­taa kuin sata­var­mo­ja koh­tei­ta huip­pu­pai­koil­la, jois­sa katet­ta jää puo­let asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. KSV, Kiin­teis­tä­vi­ras­to, gryn­de­rit ja Osmon kal­tai­set päät­tä­jät elä­vät sel­lai­ses­sa kes­ki­näi­ses­sä sym­bioo­sis­sa, ettei sitä halu­ta sot­kea esim. sil­lä, että han­ki­taan joku muu taho (kuin perin­tei­set gryn­de­rit) toteut­ta­maan hie­man hal­vem­pia asun­to­ja täl­le alueelle.

    Erot­ta­mal­la uusi alue van­has­ta saa­daan noi­ta “meri­nä­kö­alal­la kau­ka­na vuo­kra­ta­lois­ta” tont­te­ja gryn­de­reil­le nos­ta­maan enti­ses­tään Hel­sin­gin hintatasoa

  17. Mark­ku af Heur­lin: Hel­sin­gin Rita­ri­huo­ne on yksi sekä his­to­riall­li­ses­ti että raken­nus­tai­teel­li­ses­ti kau­pun­gin arvok­kaim­pia koh­tei­ta. Raken­nuk­sen hoi­dos­ta sivu­toi­me­naan vas­taa­van rita­ri­huo­ne­kam­ree­ri Johan Gro­ten­fel­tin mukaan he ovat saa­neet teh­dä aina tar­vit­ta­vat muu­tok­set toimisto‑,ullakko- kel­la­ri- ja tek­ni­siin tiloihin.

    Olen samaa miel­tä, että suo­je­lu Hel­sin­gis­sä on ollut var­sin jous­ta­vaa: myös koko Suo­men­lin­na on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten arvok­kaal­le kau­pun­gin­osal­le paras­ta suo­je­lua on, että mah­dol­lis­te­taan sen uudis­ta­mi­nen ja lisä­ra­ken­ta­mi­nen, jol­loin se pysyy elin­voi­mai­se­na. His­sien raken­ta­mis­kiel­to Olym­pia­ky­läs­sä kuu­los­taa täs­sä kon­teks­tis­sa oudol­ta. Suo­je­lun toi­min­ta­mal­li kuu­los­taa samal­ta kuin suo­ma­lai­sen kaa­voi­tuk­sen: teh­dään esim. yksi­tyis­koh­tai­sen tar­kat mää­räyk­set sii­tä, min­kä väri­nen ja mis­tä mate­ri­aa­lis­ta ja mil­lai­set ikku­na-aukot talos­sa pitää olla. Vaih­toeh­to oli­si teh­dä yleis­piir­tei­sem­mät mää­räyk­set (esim. koko kau­pun­gin­osal­le anne­taan ylei­nen suo­je­lu-mer­kin­tä tai kaa­voi­tuk­ses­sa mää­ri­te­tään vain raken­nusoi­keus ja raken­nuk­sen kor­keus) ja sit­ten neu­vo­tel­la, kun joku halu­aa raken­taa tai teh­dä muu­tok­sia, mitä ja miten on mah­dol­lis­ta nii­tä tehdä.

  18. Kun tätä asi­aa on pyö­ri­tel­lyt, tuo OurCi­ty kaa­va alkaa tun­tua entis­tä hou­kut­te­le­vam­mal­ta. Sen ongel­ma­na on, miten kovan­ra­han asu­mis­ta saa­daan alu­eel­le. Onhan Hel­sin­gil­lä oma raken­nut­ta­jayh­tiö, joten tämä­kin asia on hoi­det­ta­vis­sa. Eräs vaih­toeh­to voi­si­vat olla kau­pun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuo­kra-asun­not. Ne ovat parem­pia kuin yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien omis­ta­mat, kos­ka kau­pun­ki voi niis­sä vai­kut­taa asu­kas­va­lin­taan alu­een sosi­aa­lis­ta moni­puo­li­suut­ta vah­vis­taen. Tämä voi mak­saa kau­pun­gil­le jotain, mut­ta niin mak­saa se segregaatiokin.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eräs vaih­toeh­to voi­si­vat olla kau­pun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuo­kra-asun­not. Ne ovat parem­pia kuin yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien omis­ta­mat, kos­ka kau­pun­ki voi niis­sä vai­kut­taa asu­kas­va­lin­taan alu­een sosi­aa­lis­ta moni­puo­li­suut­ta vahvistaen. 

    Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Olis­ko nois­sa sit­ten jotain kään­tei­siä tulo­ra­jo­ja vuo­kra­lai­sil­le? Tai vali­koi­tai­siin­ko asuk­kai­ta etni­sin perus­tein, että saa­daan alu­eel­le sopi­va diver­si­teet­ti? Vähän pelot­ta­val­ta kuulostaa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sen ongel­ma­na on, miten kovan­ra­han asu­mis­ta saa­daan alueelle.

    Ilmei­ses­ti minun asun­to­mark­ki­noi­den ymmär­ryk­ses­sä­ni on jota­kin vial­la. Minun tie­tääk­se­ni 2000 euroa neliö riit­tää oikein mai­nios­ti koh­tuu­laa­duk­kan ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­seen. Tuo tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si uusi 50 neliön kak­sio mak­saa 100 000 euroa. On aivan käsit­tä­mä­tön­tä jos tuol­la hin­nal­la ei tule pit­kää jonoa haluk­kai­ta osta­jia, olkoon kuin­ka “huo­nol­la” seu­dul­la tahansa.

  21. Mitä oli­si­vat kau­pun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuo­kra-asun­not? Miten ne eroai­si­vat muis­ta kau­pun­gin uuden tuo­tan­non vuo­kra-asun­nois­ta eli mikä oikeut­tai­si kor­keam­man vuo­kran? Tus­kin ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan mon­ta sataa kuus­sa lisää pel­käs­tään parem­mis­ta pin­ta­ma­te­ri­aa­leis­ta ja kodin­ko­neis­ta, vie­res­sä ole­viin hal­poi­hin kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin ver­rat­tu­na (jos sel­lai­sia edes tulisi).

    Itse voi­sin kuvi­tel­la edul­li­seh­ko­jen (hal­vin­ta mitä nyt pk-seu­dun raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la saa­ta­vis­sa on) omis­tusa­sun­to­jen mene­vän met­ro-ase­man ja meren­kin lähel­lä kau­pak­si hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen­kin kes­kel­lä. Vaan mik­si kukaan mak­sai­si hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen kes­kel­lä kovaa vuo­kraa ja vaik­ka näin kävi­si, moni­puo­lis­tai­si­ko se sosi­aa­lis­ta raken­net­ta merkittävästi…

    1. Ei ketään tie­ten­kään voi pakot­taa vuo­kra­lai­sik­si nii­hin. Ne oli­si­vat kui­ten­kin hal­vem­pia kuin vapaan mark­ki­nan asun­not. Nii­hin voi­si liit­tää myös lunastusoikeuden.

  22. Voi­si­ko tuon hoi­taa niin, että kau­pun­kin­ra­ken­nut­taa ja lait­taa myyn­tiin ja jos ei käy kau­pak­si, niin etsii sit­ten vuo­kra­lai­sia joil­la­kin perus­teil­la? Mark­ki­na­voi­miin voi­si koit­taa luot­taa sen ver­ran, että päät­tä­jä ei etu­kä­teen tykö­nään pää­tä, että ei tätä kukaan osta.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun tätä asi­aa on pyö­ri­tel­lyt, tuo OurCi­ty kaa­va alkaa tun­tua entis­tä hou­kut­te­le­vam­mal­ta. Sen ongel­ma­na on, miten kovan­ra­han asu­mis­ta saa­daan alueelle. 

    Ei tuo ole ongel­ma. Ongel­ma on se, että te Hel­sin­gin päät­tä­jät suo­sit­te gry­de­rei­tä ja näet­te ainoa­na rat­kai­su­na tavak­si tul­leel­la gryn­dauk­sel­la tuo­te­tut kovan rahan asunnot. 

    Töö­lö raken­net­tiin aika­naan ilman iso­ja gryn­de­rei­tä, samoin Kruu­nu­ha­ka ja monet muut arvok­kaat alu­eet. Unoh­ta­kaa nyt tuo kapea­kat­sei­suus, raken­nus­liik­kei­den ehdoil­la elä­mi­nen, ja teh­kää hyviä kovan rahan omis­tusa­sun­to­ja ilman että takaat­te gryn­de­reil­le hir­mu­voit­to­ja. Roh­keut­ta Osmo!

  24. Sitä kol­mat­ta var­jo­kaa­vaa en ole näh­nyt. Ehkä sen­kin löy­tää jos­tain hel­pos­ti. Aina­kin kadun­tal­laa­ja­na pidän tuos­ta ourci­ty suun­ni­tel­mas­ta. Voi­si toteut­taa joka tapauksessa.Ensisijaisesti toi­voi­sin tuon tyyp­pis­tä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta kuin ran­to­jen pilk­ko­mis­ta. Mut­ta tuo ourci­ty suun­ni­tel­ma ei vas­taa ksvn meri­mai­se­ma­ra­ken­ta­mis­ta. Nii­tä kovan­ra­han asun­to­ja­han nyt halu­taan hie­noil­la maisemilla. 

    Var­tio­saa­ren gryn­daa­mi­ses­ta on puhut­tu ikui­ses­ti. Sitä­kin mie­ti­tään edel­leen. Vaih­toeh­toi­na on Var­tio­saa­ren yhdis­tä­mi­nen Laa­ja­sa­loon ja Ram­sin­niem­meen. Se oli­si suo­raan Meri-Ras­ti­lan ete­lä­puo­lel­la. Tämä­kin tulee pöy­däl­le jos­sain vai­hees­sa. Meri-Ras­ti­lan ran­ta-alu­een jon­ki­nas­tei­nen raken­ta­mi­nen tulee kum­mi­te­le­maan edel­leen jos jos­tain kum­man syys­tä tuo var­jo­kaa­va toteut­tai­siin kau­pun­gin kaa­van sijasta.Vartiosaaren gryn­daa­mis­pai­neet tule­vat aiheut­ta­maan voi­ma­kas­ta vas­tus­ta ja nim­byi­lua Laa­ja­sa­los­sa , Var­tio­saa­res­sa, Ram­sin­nie­mes­sä , Meri-Ras­ti­las­sa sekä Vuo­saa­res­sa. Mök­ki­vä­ki ja asuk­kaat tule­vat vas­tus­ta­maan raken­ta­mis­ta ja lisään­ty­nyt­tä lii­ken­net­tä. Ja minun­kin mie­les­tä joku kuusi­kais­tai­nen mota­ri tuo­ta reit­tiä oli­si jär­kyt­tä­vä irvi­ku­va. Kum­min­kin ennem­min tai myö­hem­min on täs­sä tilan­tees­sa vain pak­ko astua jon­kun var­pail­le. Nyt pitäi­si saa­da edes joten­kin (city)vihreätä ajat­te­lua koko alu­een tule­vai­suu­den huo­mioon otta­viin isom­piin suunnitelmiin.

  25. Segre­gaa­tio on jous­ta­va sana. Puhu­jas­ta ja tilan­tees­ta riip­pu­vas­ti se saat­taa liit­tyä useam­man­lai­seen jaotteluun.

    Yksi vaih­toeh­to on, että unoh­de­taan “S” ‑sana koko­naan ja mie­ti­tään, onko seu­dul­la hyvä elää. Meri-Ras­ti­las­sa on monia hyvän elä­män edel­ly­tyk­siä, joi­ta voi­daan enti­ses­tään vah­vis­taa. Lähi­luon­non lisäk­si myös moni­kult­tuu­ri­suu­des­sa voi näh­dä vah­vuut­ta. Ongel­mia­kin toki on. Nii­tä OURCi­ty ‑kaa­va läh­tee rat­ko­maan jo raken­ne­tun alu­een sisällä.

    Hyvän elä­män yti­mes­sä ei vält­tä­mät­tä ole sekään, asuu­ko ihmi­nen esi­mer­kik­si omis­tus- vai vuo­kra-asun­nos­sa. Monis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa vuo­kral­la asu­mi­sen roo­li on pal­jon vah­vem­pi kuin Suomessa.

    Ihmi­set ovat luon­nos­taan eri­lai­sia. Hyvä kau­pun­gin­osa­kin voi raken­tua useam­mal­la tavalla.

  26. migul: Sitä kol­mat­ta var­jo­kaa­vaa en ole näh­nyt. Ehkä sen­kin löy­tää jos­tain helposti

    Ihan kol­mea “var­jo­kaa­vaa” ei sen­tään ole. On KSV:n “viral­li­nen” kaa­va ja kak­si vaih­toeh­to­kaa­vaa. Toi­nen on OurCi­ty-ryh­män ehdo­tus, joka oli KS-lau­ta­kun­nas­sa 24.4.virallisen kaa­van muka­na. Toi­nen vaih­toeh­to­kaa­va on Kaup­Su-yhdis­tyk­sen teke­mä, joka näil­lä tie­doin on lau­ta­kun­nas­sa 8.5. Se ei ole netis­sä, sen saa tilaa­mal­la osoit­tees­ta ram.ses@hotmail.fi. Lai­tan tähän vie­lä ehdo­tuk­sen teks­tio­san tii­vis­tel­män, joka oli jo vie­rei­sel­lä palstalla.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Ras­ti­lan osay­leis­kaa­vas­sa Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään on suun­ni­tel­tu asuin­kort­te­lei­ta 2000 asuk­kaal­le. Alue on kor­kea kal­lio­har­jan­ne, jos­sa sijait­see mm. Lito­ri­na­me­ren ran­ta­muo­dos­tel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­säs­sä on asuk­kai­den ahke­ras­ti käyt­tä­miä ulkoi­lu­reit­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­ni­tel­mat perus­tu­vat van­hen­tu­nee­seen 2002 yleis­kaa­vaan ja tuhoai­si­vat ran­ta­met­sän poh­jois­osan kal­lioi­neen ja ran­toi­neen. Vuo­saa­ren asuk­kaat vas­tus­ta­vat met­sän hävit­tä­mis­tä, se oli­si myös täy­sin vas­toin ilmas­to­po­li­tii­kan tavoitteita. 

    Met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen on sinän­sä perus­tel­tua ja kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen mukais­ta, se kos­kee kaik­kia van­ho­ja ase­mia Kulos­aa­res­ta Mel­lun­mä­keen. Ras­ti­las­sa sen voi kui­ten­kin teh­dä kaa­ta­mat­ta mon­taa­kaan puu­ta, suu­ri osa asuin­kort­te­leis­ta on mah­dol­lis­ta sijoit­taa nykyi­sen asun­to­vau­nua­lu­een pai­kal­le. Ras­ti­lan kar­ta­no ympä­ris­töi­neen ja ran­ta­met­sä voi­daan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vau­nua­lue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Lei­rin­tä on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Alu­eel­la on var­si­nais­ta toi­min­taa muu­ta­ma­na kesä­kuu­kau­te­na, suu­rim­man osan vuot­ta se pal­ve­lee asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä. Lei­rin­tä­alu­een nyky­si­jain­ti on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, alue on jää­nyt kor­kean Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ja ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­tien väliin. Vuo­saa­ren asuk­kaat tai muut hel­sin­ki­läi­set eivät itse hyö­dy aida­tus­ta lei­rin­tä­alu­ees­ta mil­lään tavalla. 

    Seson­kiai­kaan lei­ri­na­lu­een kapa­si­teet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­li­suut­ta ole. Sekä koti­mai­nen, että ulko­mai­nen asun­to­vau­nu­mat­kai­lu tulee lähi­vuo­si­na lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa joi­den­kin vuo­sien pääs­tä siir­tä­mään väl­jem­piin maisemiin.

    Lii­kun­ta­vi­ras­to saat­taa pitää nykyis­tä sijain­tia hyvä­nä kun kesä­tu­ris­tit pää­se­vät met­rol­la kes­kus­taan. Kui­ten­kin oleel­li­sem­paa on tuhan­nen uuden asuk­kaan päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat. Para­dok­saa­li­ses­ti juu­ri met­roa­se­man lähei­syys, joka on etu lei­rin­tä­alu­een asiak­kail­le, on juu­ri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siir­tää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tä­vis­sä esim. Öster­sun­do­min lii­to­sa­lu­eel­ta jon­ne ollaan suun­nit­te­le­mas­sa yleis­kaa­vaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sin­ne on suun­ni­tel­tu myös vene­sa­ta­mia, uima­ran­to­ja ja ran­ta­puis­to­ja, Talo­saa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­des­sä on ihan­teel­li­nen paik­ka lei­rin­tä­alu­eel­le. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne Itä­kes­kuk­seen on help­po jär­jes­tää. Sitä pait­si kara­vaa­na­rit ja per­heet liik­ku­vat yleen­sä – autolla!

    Lei­rin­tä­alu­een nykyi­nen tont­ti on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja toi­min­taa hoi­taa Lii­kun­ta­vi­ras­to. Siir­to on kau­pun­gin omas­sa pää­tös­val­las­sa. Maa­poh­jan tuo­tol­la on mah­dol­lis­ta kat­taa uuden lei­rin­tä­alu­een perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­ros­kor­keuk­sis­ta vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mas­sa on mah­dol­lis­ta sijoit­taa 1800–2200 asu­kas­ta alle 500 m:n jalan­kul­kue­täi­syy­den pää­hän met­roa­se­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan poh­jois­puo­lel­le, pää­asias­sa asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tuu n. 1000 asu­kas­ta. Met­ro­ra­dan kupee­seen ehdo­te­taan 1–2 tor­ni­ta­loa (n. 16 krs) Ras­ti­lan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren ”kau­pun­gin­por­tik­si”. Ostos­kes­kuk­sen ympä­ris­töä on tii­vis­tet­ty. Meri-Ras­ti­lan­tien var­rel­la ja Harus­puis­ton yhtey­des­sä on jon­kin ver­ran täydennysrakentamista

    Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen oli­si ns. WIN-WIN-WIN — rat­kai­su, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­si­vät; Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat sai­si­vat pitää lähi­met­sän­sä, ret­kei­li­jät sai­si­vat parem­man laa­jem­man merel­li­nen sijain­nin ja tar­vit­ta­va lisä­ker­ro­sa­la voi­daan sijoit­taa met­roa­se­man viereen .

    Kaik­ki kol­me, lei­rin­tä­alue, uusi asui­na­lue ja met­sä eivät saman met­roa­se­man vie­reen mah­du. Jos voi vali­ta uhra­taan­ko met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­seen asuk­kai­den lähi­met­sä Meri-Ras­ti­las­ta, vai asun­to­vau­nu­jen park­ki­paik­ka ja muu­ta­ma lau­ta­mök­ki lei­rin­tä­alu­eel­ta, vas­taus pitäi­si olla itses­tään sel­vä. Lei­rin­tä­alu­een voi aina siir­tää ja perus­taa muu­al­le, ker­ran kaa­det­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa kos­kaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työ­ryh­mä, VUOSAARI

    Kaup­Su on avoin yhdis­tys, jon­ka tar­koi­tus on edis­tää parem­paa ympä­ris­tö- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lua eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Yhdis­tys koos­tuu vart­tu­neem­mis­ta insi­nöö­reis­tä, ark­ki­teh­deis­ta ym. suun­nit­te­li­jois­ta ja asian­tun­ti­jois­ta. Yhdis­tys toi­mii ver­kos­to­na ja muo­dos­taa eril­li­siä työ­ryh­miä tar­peen mukaan. Ras­ti­la-työ­ryh­mään ovat osal­lis­tu­neet mm. Esa Enqvist (lii­ken­ne), Sep­po Hon­ka­nen (ark­ki­teh­tuu­ri, kaa­voi­tus), Arto Peso­nen (luon­no­nym­pä­ris­tö), Lii­sa Tuk­ki­mä­ki ( etno­lo­gia, yhdis­tyk­sen tiedottaja). 

    Yhtey­det
    Ark­ki­teh­tuu­ri­toi­mis­to Sep­po Hon­ka­nen, Iiluo­don­tie 7A 00990, Hel­sin­ki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044–033-4088

  27. Vaih­toeh­to­kaa­vas­sa omis­tusa­sun­to­ja pitäi­si raken­taa vuo­kra­ta­lo­jen väliin. Kau­nis aja­tus, mut­ta pel­ko­na on, ettei­vät ne meni­si kaupaksi. 

    Aina­kin meil­lä Län­si-Pasi­las­sa on vie­ri vie­res­sä omis­tusaun­to­ja ja vuo­kra­ta­lo­ja; hyvin mene­vät kaupaksi.

  28. Tämän blo­gin etusi­vul­la ole­vaa KSV:n teke­mää havain­ne­ku­vaa kat­soes­sa tuli mie­leen, että myös täl­lai­seen mate­ri­aa­liin tar­vit­tai­siin jon­kin­lai­nen “kulut­ta­jan­suo­ja”.

    Kuvas­sa talot ovat ilmes­ty­neet luon­toa­lu­een kes­kel­le ikään kuin ne oli­si­vat kas­va­neet maas­ta tai pudo­tet­tu ilmas­ta. Kuvas­sa ei myös­kään näy tei­tä tai park­ki­paik­ko­ja. Tosie­lä­mäs­sä raken­ta­mi­nen tapah­tuu kui­ten­kin mel­ko karul­la taval­la ja alue näyt­täi­si ihan toi­sen­lai­sel­ta kai­vin­ko­nei­den ja kuor­ma-auto­jen jäljiltä.

    On ongel­mal­lis­ta, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het omien hank­kei­den­sa mark­ki­noi­ji­na toi­mies­saan käyt­tä­vät kau­nis­te­le­vaa reto­riik­kaa ja hämää­viä havain­ne­ku­via. Asuk­kai­den tuli­si voi­da luot­taa virkamiehiin.

    1. Tont­ti­te­hok­kuu­dek­si alu­eel­la on kaa­vail­tu niin kor­ke­aa, että pysä­köin­ti on var­maan­kin maan alla.

  29. Segre­gaa­tio-ongel­ma on yksin­ker­tai­ses­ti asun­non­ja­ko-ongel­ma, jos­sa ns. yksi­lö­läh­töi­nen juris­tin käsi­tys oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ja jon­kin­moi­ses­ta edun jaka­mi­ses­ta on kuvi­tel­tu toteu­tu­van pis­teyt­tä­mäl­lä haki­joi­den omo­nai­suuk­sia ja sit­ten “kone vaan napin pai­nal­luk­sel­la las­kee” ja kel­lään ei ole vas­tuu­ta ja vir­hei­tä ei satu. Kuten Vuosaaresta(kin) pitäi­si oppia, huo­lel­li­sel­la asun­non­jaol­la luo­daan poh­ja hyvään asu­mi­seen ja teh­ty­jen vir­hei­den kor­jaa­mi­nen on hidas­ta pie­nen vaih­tu­vuu­den vuok­si. Pitäi­si var­mis­taa, että asun­non­ja­ko ei pyö­ri­tä omaa kios­kia omi­ne arvoi­neen vaan toi­mii yhdes­sä hyväk­syt­ty­jen kau­pun­gin kehit­tä­mis­pää­mää­rien hyväk­si. Jos val­tion asun­non­ja­ko­sään­nök­set estä­vät tämän, kuten on väi­tet­ty, muu­tet­ta­koon nii­tä. Tätä var­ten meil­lä on kansanedustaja(t) On kui­ten­kin absur­dia asut­taa koko­nai­nen uusi asui­na­lue samoil­la sään­nöil­lä kuin taka­hi­kiän ainoa pie­ni vuo­kra­ta­lo sano­koot juris­tit mitä tahan­sa. Olen muu­ten sitä miel­tä, että hal­lin­nos­sa toi­mi­vat juris­tit voi­si kiel­tää lailla.

  30. Kau­pun­gin peri­aat­tee­na on uusia aluei­ta raken­net­taes­sa jo pit­kään ollut raken­taa omis­tus- ja vuo­kra-asun­to­ja sekai­sin samal­le alu­eel­le. OURCi­ty-vaih­toeh­to­kaa­vas­sa tätä peri­aa­tet­ta on joh­don­mu­kai­ses­ti seu­rat­tu ja suh­teu­tet­tu alu­een nykyi­seen asuntokantaan.

    KSV:n kaa­va taas luo uuden eril­li­sen Ran­ta-Ras­ti­lak­si hah­mo­tel­lun alu­een nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan vie­reen ja haa­vei­lee, että uusi alue sätei­li­si kai­ken­lais­ta hyvää naapurialueelle. 

    Kes­kus­te­lus­sa on myös hie­man unoh­tu­nut, että Meri-Ras­ti­las­sa on jo nyt eri­lais­ten vuo­kra-asun­to­tyyp­pien lisäk­si lähes kol­man­nes asun­to­kan­nas­ta HITAS-omis­tusa­sun­to­ja; samoin on pal­jon asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja. Myös vuo­kra­ta­lo­ja on eri­lai­sia; esi­mer­kik­si kak­si isoa HOAS-kort­te­lia met­roa­se­man lähellä.

  31. OURci­ty-kaa­val­la on yksi puu­te ver­rat­tu­na alku­pe­räi­seen suun­ni­tel­maan: kes­ki­mää­räi­nen neliö­hin­ta jää­nee mata­lam­mak­si kuin ran­ta­tont­te­ja rakennettaessa.

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki puo­lu­eet puhu­vat koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen edis­tä­mi­ses­tä, joten asias­sa ei pitäi­si olla mitään ongel­maa, päin­vas­toin. Var­sin­kin vih­reil­le asian pitäi­si olla päi­vän­sel­vä, kos­ka ran­ta­tont­tien alle jäi­si pai­kal­lis­ten asuk­kai­den vaa­li­mia luontoarvoja.

    Näin vaa­lien alla on mie­len­kiin­tois­ta näh­dä kuin­ka täs­sä käy. Toi­vo­tan roh­keut­ta toi­mia oikein.

  32. Ris­to: …alkai­si­ko tuo sit­ten kiin­nos­ta­maan yksi­tyis­tä vuo­kra-asun­to­si­joit­ta­jaa? Lop­pu­tu­los ei poi­ken­ne mer­kit­tä­väs­ti kun­nal­li­sis­ta vuo­kra­ta­lois­ta asuk­kai­den suhteen. 

    Yksi­tyi­nen vuo­kra-asu­mi­nen poik­ke­aa oleel­li­ses­ti kun­nal­li­ses­ta. Se on yleen­sä pit­kän pääl­le edul­li­sem­paa ja sii­nä asia­kas saa juu­ri sen, mitä halu­aa. Tämä tie­tys­ti pitää paik­kan­sa vain, jos (siis jos) vuo­kra­mark­ki­noil­la pelaa nor­maa­li kil­pai­lu. Suo­mes­sa­han on polii­tik­ko­jen ja muu­ta­mien vuo­kra-asun­to­yh­tiöi­den kom­pus kyen­nyt monel­la paik­ka­kun­nal­la raken­ta­maan mono­po­le­ja, jot­ka voi­vat hin­noi­tel­la itsen­sä ihan miten haluavat. 

    Kes­kei­set syyt Suo­men kovaan asu­mi­sen hin­ta­soon ovat:
    — asu­mi­sen tukeminen
    — asu­mi­sen sään­te­ly ja
    — kil­pai­lun estä­mi­nen asuntotuotannossa.

    Käy­tän­nös­sä Ris­ton kuvaa­maa tilan­net­ta ei pääs­te­tä Suo­mes­sa syn­ty­mään. Jos hin­ta­ta­so saa­daan alas, niin ton­tit hoi­del­laan oman raken­nus­liik­keen kaut­ta omal­le vuo­kra-asun­to­yh­tiöl­le. Kil­pai­lu pyri­tään estä­mään hin­nal­lal mil­lä hyvänsä.

  33. Kau­pun­gin suun­ni­tel­ma Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­taan ei suo­je­li­si kome­aa mui­nais­ran­taa koko­naan. Mui­nais­ran­ta pol­vei­lee ulkoi­lu­puis­tos­sa pit­kän mat­kaa. Osa hie­nos­ta koko­nai­suu­des­ta jäi­si raken­ta­mi­sen alle.

    Laa­ja mui­nais­ran­ta on Vuo­saa­ren kult­tuu­ri­his­to­ri­aa par­haim­mil­laan. Sen säi­lyt­tä­mi­nen osa­na Itä-Hel­sin­gin kult­tuu­ri­puis­toa oli­si arvokasta.

  34. Kom­men­toin jo aiem­min, että havain­ne­ku­va Meri-Ras­ti­las­ta on hämää­vä, mut­ta tajusin vas­ta tänään, kuin­ka hämää­vä se on, kun luin nimi­mer­kin Purk­ki Hel­sin­gin Uuti­siin kir­joit­ta­man kom­men­tin aiheesta. 

    Täs­sä Pur­kin kommentti:

    Havain­ne­ku­va koko Meri-Ras­ti­lan / Ram­sin­nie­men nie­mek­kees­tä valeh­te­lee törkeästi.

    Näyt­tä sil­tä kuin oli­si pelk­kää met­sää johon raken­ne­taan vähän uut­taa. Kuvaan pitää lisä­tä koko Verk­ko­tien ja Katis­ka­tien asun­toa­lu­eet, ran­ta­ho­tel­lei­neen ja uusi­ne suun­ni­tel­tui­ne rivi­ta­loa­luei­neen Sil­loin kuva “met­säi­ses­tä vih­reäs­tä saa­rek­kees­ta” muut­tuu­kin ja kysees­sä onkin “asun­toa­lue jos­sa talo­jen välis­sä on vähän metsää”.

    Kuvan “vih­reäs­sä met­säs­sä” asuu jo nyt pal­jon ihmisiä!”

  35. As the co-ordi­na­tor of the pro­ject behind the OURCi­ty and PRO Meri-Ras­ti­la Lii­ke; Alter­na­ti­ve Mas­ter-Plan for Meri-Ras­ti­la report I would like to add my opi­nions on your discus­sions and to add my com­ments on the argu­ments put forward by KSV.

    1. The destruc­tion of the lar­ge wes­tern forest in Meri-Ras­ti­la will only furt­her reduce the repu­ta­tion and qua­li­ty of the area, des­pi­te what is constructed.

    2. To help sol­ve the issues of segre­ga­tion in the area, and by this I mean the inequa­li­ty between the num­ber of owner/occupied and rented/supported housing in Meri-Ras­ti­la, what is requi­red is a care­ful­ly plan­ned infil­ling stra­te­gy that not only adds a new high qua­li­ty layer of arc­hi­tec­tu­re that is att­rac­ti­ve to new home buyers but also pulls up the qua­li­ty of the exis­ting built environment.

    3. This infil­ling stra­te­gy should be crea­ted in clo­se coo­pe­ra­tion with both the local resi­dents and an expe­rienced and unders­tan­ding cont­rac­tor. This will ensu­re that the exis­ting resi­dents are not pus­hed away and that the design qua­li­ty is kept high and the costs are kept low.

    4. I agree that it is dif­ficult to sell pro­per­ties in a neigh­bour­hood that people belie­ve to be a poor envi­ron­ment to live in. But I also belie­ve that it is just as dif­ficult to sell pro­per­ties in an area next to that same neigh­bour­hood. To tru­ly gua­ran­tee that the segre­ga­tion of the area is rever­sed what must hap­pen in Meri-Ras­ti­la is that the repu­ta­tion of the enti­re neigh­bour­hood must be improved.

    5. It is only the percei­ved repu­ta­tion of the area that is crea­ting the belief that new infill will not sell. The Ram­si­ran­ta area is a per­fect example of how using an enti­re­ly new ele­ment to pull up the repu­ta­tion of an exis­ting area does not work. The­re is no sil­ver bul­let to sol­ve the­se kinds of issues. What is nee­ded in Meri-Ras­ti­la is a care­ful­ly plan­ned and well publici­sed ini­tia­ti­ve that inclu­des all parties.

    6. In the OURCi­ty design the buil­dings have been clus­te­red in a way that means that a cont­rac­tor could build more then one at the same time and they have been posi­tio­ned in a way that means that no alte­ra­tions to exis­ting buil­dings would be nee­ded. When people nor­mal­ly talk about infil­ling they are tal­king about con­struc­ting between two exis­ting blocks which invol­ves alte­ra­tions and inter­ven­tions to the exis­ting buil­dings and the con­struc­tion of one off uni­tes. In Meri-Ras­ti­la this is not the situation.

    7. The con­struc­tion form of the KSV pro­po­sal is almost cer­tain to reduce the qua­li­ty of the envi­ron­ment in Meri-Ras­ti­la as a who­le. It will inc­rea­se the hard sur­faces as well as air and light pol­lu­tion. The form sur­rounds the unique rock for­ma­tions (mui­nais­ran­ta­ki­vi­ko) that are anot­her dis­tinct ele­ment of Meri-Ras­ti­la and turns them into a landsca­ping fea­tu­re in a restric­ted and semi pri­va­te court yard.

    In addi­tion to this I would like to say
    8. Buil­ding on the cam­ping area in Ras­ti­la will remo­ve the one key thing that makes Ras­ti­la and Meri-Ras­ti­la unique from all the other suburbs in Hel­sin­ki. The cam­ping site is one of the key iden­ti­fying ele­ments of the area, and if anyt­hing the cam­ping area should be impro­ved and its access and pro­mo­tion developed.

    For tho­se who have not seen the who­le docu­ment you can down­load it here:
    http://meidankaupunki.wordpress.com/alternative-master-plan/

    Tris­tan Hug­hes- Architect
    Coor­di­na­tor of the OURCi­ty Alter­na­ti­ve Master-Plan
    ourcity2012(a)gmail.com

  36. Pitää muis­taa, että monet Meri-Ras­ti­lan asuk­kais­ta kan­nat­ta­vat nykyis­tä parem­paa kaa­vaeh­do­tus­ta ja vas­tus­ta­vat pit­käl­ti varjokaavaa.

  37. Lei­rin­tä­alu­een kaa­voi­tus on pal­jon parem­pi kuin suu­ret var­jo­kaa­vas­ta. Jos täy­tyy vali­ta, niin ensin Sep­po Hon­ka­sen ehdot­to­ma kaa­va, sit­ten met­sään liit­ty­vä kaa­va ja vas­ta sit­ten var­jo­kaa­va. Var­jo­kaa­van avul­la luo­tai­siin val­ta­va slummisto.
    Paras kaa­va oli­si sel­lai­nen, jos­ta ote­taan lei­rin­tä­alue, kau­pun­gin kaa­vas­ta reu­na-alu­eet ja toki Meri-Ras­ti­lan kes­kus­tan kehittäminen.

  38. Olli Ven­to: Laa­ja mui­nais­ran­ta on Vuo­saa­ren kult­tuu­ri­his­to­ri­aa par­haim­mil­laan. Sen säi­lyt­tä­mi­nen osa­na Itä-Hel­sin­gin kult­tuu­ri­puis­toa oli­si arvokasta.

    Mui­nais­ran­ta ei ole kult­tuu­ri­his­to­ri­aa, mikä­li kult­tuu­ril­la tar­koi­te­taan ihmis­kun­nan aikaan­saan­nok­sia. Pirun­pel­to on jään­ne jää­kau­del­ta, jol­loin Vuo­saa­res­sa ei vai­kut­ta­nut kukaan kehit­ty­nyt olio. Vas­taa­via muo­dos­tel­mia on Suo­men­nie­mel­lä sata­mää­rin, mikä tekee Meri-Ras­ti­lan kivi­ka­sas­ta niin mer­kit­tä­vän, ettei sen ympä­ril­le voi­si raken­taa. Kivet­hän voi kär­rä­tä vaik­ka Meri-Ras­ti­lan toril­le ja teh­dä niis­tä ympäristötaideteoksen.

  39. Tris­tan Hug­hes: 5. It is only the percei­ved repu­ta­tion of the area that is crea­ting the belief that new infill will not sell. The Ram­si­ran­ta area is a per­fect example of how using an enti­re­ly new ele­ment to pull up the repu­ta­tion of an exis­ting area does not work. The­re is no sil­ver bul­let to sol­ve the­se kinds of issues. What is nee­ded in Meri-Ras­ti­la is a care­ful­ly plan­ned and well publici­sed ini­tia­ti­ve that inclu­des all parties.

    Mie­les­tä­ni tämä on aivan tot­ta. Hel­sin­gin kaa­voit­ta­jien pää­ase aluei­den sta­tuk­sen nos­ta­mi­seen on ollut sijoit­taa lähi­mail­le alu­een enti­seen ilmee­seen sopi­mat­to­mia pien­ta­lo­ja tai par­haim­pien vir­kis­tys­paik­ko­jen muut­ta­mi­nen jon­kun epä­vi­ral­li­sek­si taka­pi­hak­si. Useim­mi­ten van­han ja uuden yhteen­so­vit­ta­mi­sen lop­pu­tu­los on ollut räi­keä. Vähän kuin heli­kop­te­ris­ta pudo­te­tut paket­ti­ta­lot. Olen sitä miel­tä , että rivi­ta­lot­kin tuon­ne sopii. Mut­ta mie­lui­ten joten­kin tyy­lil­lä ja van­haa kun­nioit­taen. Ehkä jopa Hel­sin­gin ksv on aja­nut näke­mys­tä , ettei ker­ros­ta­loa­su­mi­nen sovi kes­ki­luok­kai­sil­le per­heil­le. Meri­mai­se­ma­ker­ros­ta­lot ovat edes jotain uutta. 

    Tosin totuus , on että tule­vai­suus huo­mioon ottaen on pak­ko raken­taa lisää tuon­ne kuin mitä on nyt näis­sä kaa­vois­sa. Asun­to­pu­la ja kaa­voi­tuson­gel­ma on oikea ongel­ma. Itse ehdot­tai­sin tuon var­jo­kaa­van raken­ta­mis­ta (sitä Hon­ka­sen kaa­vaa en ole vie­lä ehti­nyt lukea). Ja lisäk­si Ksv:n lähet­tä­mis­tä uudel­leen piir­rus­tus­pöy­däl­le jos­sa alu­een luon­to ja vir­kis­ty­sar­vot ote­taan parem­min huo­mioon tule­vai­suut­ta ajatellen.

  40. Ymmär­rys sii­tä, miten Suo­men maa­pe­rä on muo­tou­tu­nut, on kult­tuu­ri­si­don­nai­nen asia. Jää­kau­den mer­ki­tys on suu­ri. Aihe on vaik­ka­pa kou­luo­pe­tuk­sen ydin­tä. Mie­li­ku­va jää­kau­den työs­tä­mäs­tä maas­ta on vahva.

    Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­tos­sa voi tark­kail­la hie­man laa­jem­mal­la alu­eel­la, mitä on tapah­tu­nut, kun maa on nous­sut ensin vähän ja sit­ten yhä enem­män esiin meres­tä. Ulkoi­lu­puis­toa voi­si kehit­tää niin, että reit­tien var­teen sijoi­tet­tai­siin opas­tau­lu­ja ker­to­maan, mitä eri­lai­set kivi­muo­dos­tel­mat vies­ti­vät meil­le nykyih­mi­sil­le van­hois­ta tapahtumista.

    Kou­lut käyt­tä­vät met­sää pal­jon. Met­sän arvo on suu­ri niin kou­lu­lii­kun­nal­le kuin opetuksellekin.

    Met­sän luon­toar­vot täy­den­tä­vät koko­nai­suut­ta. Kivi­muo­dos­tel­mien pääl­le ja ympä­ril­le on kas­va­nut nyky­vink­ke­lis­tä moni­muo­toi­nen luonto.

  41. migul:
    Tosin totuus , on että tule­vai­suus huo­mioon ottaen on pak­ko raken­taa lisää tuon­ne kuin mitä on nyt näis­sä kaa­vois­sa. Asun­to­pu­la ja kaa­voi­tuson­gel­ma on oikea ongel­ma. Itse ehdot­tai­sin tuon var­jo­kaa­van raken­ta­mis­ta (sitä Hon­ka­sen kaa­vaa en ole vie­lä ehti­nyt lukea). Ja lisäk­si Ksv:n lähet­tä­mis­tä uudel­leen piir­rus­tus­pöy­däl­le jos­sa alu­een luon­to ja vir­kis­ty­sar­vot ote­taan parem­min huo­mioon tule­vai­suut­ta ajatellen.

    Moni asia on täl­lä het­kel­lä muu­tok­ses­sa ja sik­si on kes­keis­tä, että raken­ta­mi­nen aloi­tet­tai­siin OURCi­ty-kaa­van mukai­ses­ti jo raken­ne­tun alu­een täy­den­tä­mi­ses­tä. Näin väl­ty­tään kor­jaa­mat­to­man vir­heen tekemiseltä 

    Hel­sin­gin kau­pun­gin sel­vi­tyk­sis­sä on todet­tu, että ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mien tul­va­ris­kien takia tar­vi­taan lisää vihe­ra­luei­ta hule­ve­sien imeyt­tä­mi­seen. Jos näi­den sel­vi­tys­ten tie­to oli­si alka­nut vai­kut­taa suun­nit­te­luun, Meri-Ras­ti­lan met­sä­alu­eel­le raken­ta­mis­ta ei oli­si edes harkittu. 

    Toden­nä­köi­ses­ti jo joi­den­kin vuo­sien kulut­tua tie­däm­me, mitä äärim­mäis­ten sää­il­miöi­den vai­ku­tuk­set käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­vat. Asun­to­pu­la ei ehkä sii­nä vai­hees­sa tun­nu ongel­mis­ta suurimmalta. 

    Kii­tos Hel­sin­gin Vih­reil­le kan­na­no­tos­ta OURCi­ty-suun­ni­tel­man puolesta.

  42. Var­jo­kaa­va ei ole mis­sään tapauk­ses­sa mikään asuk­kai­den suun­nit­te­le­ma kaa­va. Tör­ke­ää, että sitä mark­ki­noi­daan sellaisena.

  43. Han­na-Lee­na Yli­nen: Moni asia on täl­lä het­kel­lä muu­tok­ses­sa ja sik­si on kes­keis­tä, että raken­ta­mi­nen aloi­tet­tai­siin OURCi­ty-kaa­van mukai­ses­ti jo raken­ne­tun alu­een täy­den­tä­mi­ses­tä. Näin väl­ty­tään kor­jaa­mat­to­man vir­heen tekemiseltä 

    Myös asun­to­vau­nua­lue on jo raken­net­tua asfal­toi­tua aluet­ta, täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen voi­si aloit­taa myös siel­tä. Alu­eel­le voi luon­te­vas­ti raken­taa kort­te­lei­ta jois­sa on eri hal­lin­ta­muo­to­ja, ja tasa­pai­not­taa näin pie­ni­muo­toi­sem­min asu­kas­ra­ken­net­ta kuin raken­ta­mal­la koko­nai­nen rik­kai­den reser­vaat­ti ran­ta­met­sään. Sen­si­jaan Meri-Ras­ti­lan­tien var­teen tai Harus­puis­ton vie­reen kes­kel­le vuo­kra­ka­sar­me­ja on vai­keam­paa saa­da toteu­tet­tua kor­kea­ta­sois­ta omis­tus- tai osaomistusrakentamista.

  44. Tris­tan Hug­hes: In addi­tion to this I would like to say
    8. Buil­ding on the cam­ping area in Ras­ti­la will remo­ve the one key thing that makes Ras­ti­la and Meri-Ras­ti­la unique from all the other suburbs in Hel­sin­ki. The cam­ping site is one of the key iden­ti­fying ele­ments of the area, and if anyt­hing the cam­ping area should be impro­ved and its access and pro­mo­tion developed.

    Ark­ki­teh­ti Tris­tan Hug­hes puo­lus­ti voi­mak­kaas­ti Ras­ti­lan lei­rin­tä­aluet­ta, hänen mie­les­tään se on mer­kit­tä­vä Meri-Ras­ti­lan iden­ti­teet­tiä muo­dos­ta­va teki­jä (key iden­ti­fying ele­ment). Onko­han näin? Itse tois­ta­kym­men­tä vuot­ta Vuo­saa­res­sa asu­nee­na olen kuvi­tel­lut, että Vuo­saa­ren val­tit ovat meri, met­sät ja met­ro. Näin myös Ras­ti­las­sa. Sen takia­han Meri-Ras­ti­lan met­sää ja ran­to­ja puo­lus­te­taan. Asuk­kai­den iden­ti­teet­ti oli­si todel­la lyhyt ja ohut, jos se perus­tui­si aidat­tuun ja asfal­toi­tuun asuntovaunualueeseen.

    Asi­aa tulee tar­kas­tel­la myös Ras­ti­lan kar­ta­non näkö­kul­mas­ta. Kar­ta­non his­to­ria periy­tyy 1600-luvul­le. Nykyi­nen raken­nus on 1800-luvun alku­puo­lel­ta, sitä on laa­jen­net­tu vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa tor­ni­mai­sel­la lisä­osal­la. Vaik­kei tor­ni kovin onnis­tu­nut ole­kaan, kar­ta­no edus­taa kui­ten­kin aikan­sa tyy­pil­lis­tä puis­ta eklektismiä.

    Asun­to­vau­nua­lue ilmes­tyi Kar­ta­non piha­pii­riin 1970-luvul­la, se on hyvin epä­his­to­rial­li­nen ele­ment­ti. Mil­jöö­seen ei oikein istu Soli­fe­rin ”myyn­ti­näyt­te­ly”, sin­ne sopi­si­vat mie­luum­min hevoskiesit .

    Asun­to­vau­nua­lue on kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti ja toi­min­nal­li­ses­ti jou­to­maa­ta. Aidan takaa sil­la ei ole kon­tak­tia ympä­röi­vään asu­tuk­seen, mitä nyt kara­vaa­na­rit käy­vät jos­kus hake­mas­sa mak­ka­ra­pa­ke­tin Meri-Ras­ti­lan ostoskeskuksesta. 

    Ret­kei­li­jät pää­se­vät tie­tys­ti suju­vas­ti met­rol­la kes­kus­taan. Ei kui­ten­kaan pidä olla lii­an vie­ras­ko­rea, jou­tuu­han suu­ri osa Vuo­saa­ren vaki­tui­sis­ta asuk­kais­ta­kin käyt­tä­mään lii­tyn­tä­bus­sia päi­vit­täi­sil­lä työ­mat­koil­laan. Öster­sun­do­mis­ta on aivan help­po jär­jes­tää bus­si Itä­kes­kuk­sen ihme­maa­han, jos­ta turis­tit voi­vat jat­kaa met­rol­la näh­tä­vyyk­siä kat­so­maan. Toi­saal­ta kara­vaa­na­rit liik­ku­vat yleen­sä – autolla! 

    Kitey­tet­ty­nä Ras­ti­las­sa on kysy­mys sii­tä, halu­taan­ko puo­lus­taa ran­ta­met­sää vai asun­to­vau­nu­jen park­ki­paik­kaa. Asun­to­vau­nua­lu­eel­le raken­ta­mi­nen on ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to sijoit­taa KSL:n tavoit­te­le­mat 2000 uut­ta asu­kas­ta käve­lye­täi­syy­den pää­hän met­roa­se­mas­ta. Vuotien/metroradan kan­nen pääl­le raken­ta­mi­nen on hai­hat­te­lua, se on seu­raa­van suku­pol­ven asia, kenties.

    Sep­po Honkanen

  45. OS:

    Vaih­toeh­to­kaa­vas­sa omis­tusa­sun­to­ja pitäi­si raken­taa vuo­kra­ta­lo­jen väliin. Kau­nis aja­tus, mut­ta pel­ko­na on, ettei­vät ne meni­si kaupaksi. 

    Pis­tän­pä nyt minä­kin lusik­ka­ni tähän sop­paan. Hel­sin­gis­tä ei var­mas­ti löy­dy yhtä ainut­ta asun­toa joka oli­si jää­nyt kos­kaan iki­nä täs­sä maa­il­mas­sa myy­mät­tä. Saat­taa todel­la­kin olla että Ras­ti­lan koh­dal­la gryn­de­rei­den monen sadan pro­sen­tin kat­teet jää­vät saa­mat­ta, mut­ta tämän ei pitäi­si olla kau­pun­gin ongel­ma. Minä lupaan ostaa jär­ke­vän hin­tai­sen asun­non Ras­ti­las­ta, jos sin­ne sel­lai­sia saatt­te. Uskon että moni muu­kin ajat­te­lee näin.

  46. Tämä hie­man vii­pyi. Kir­joi­tus kato­si oikolukiessa.

    Sep­po Hon­ka­nen kirjoitti:

    ”Lei­rin­tä on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Alu­eel­la on var­si­nais­ta toi­min­taa muu­ta­ma­na kesä­kuu­kau­te­na, suu­rim­man osan vuot­ta se pal­ve­lee asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä. Lei­rin­tä­alu­een nyky­si­jain­ti on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, alue on jää­nyt kor­kean Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ja ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­tien väliin. Vuo­saa­ren asuk­kaat tai muut hel­sin­ki­läi­set eivät itse hyö­dy aida­tus­ta lei­rin­tä­alu­ees­ta mil­lään tavalla.
    Seson­kiai­kaan lei­ri­na­lu­een kapa­si­teet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­li­suut­ta ole. Sekä koti­mai­nen, että ulko­mai­nen asun­to­vau­nu­mat­kai­lu tulee lähi­vuo­si­na lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa joi­den­kin vuo­sien pääs­tä siir­tä­mään väl­jem­piin maisemiin.”

    En ota sin­sän­sä kan­taa asiaan.

    Asuk­kaat hyö­ty­vät lei­rin­tä­alu­ee­ta siten, että hei­dän mat­kail­les­san maa­il­mal­la kau­pung­kien kes­kus­to­jen lähe­töä löy­tyy hyvin variuset­tu, edul­li­nen, var­tioi­tu kun­nal­lien lei­rin­tä­alue. Parii­si­sa on edel­leen edel­leen hyvin met­ro­po­lia­lu­een sisäl­lä Bou­log­nen met­sän lei­rin­tä­alue, n. 6 km mat­kan pääs­sä Rie­mu­kaa­res­ta ja 10 km pääs­sä Not­re Damen katedraalista..
    Toi­sel­la taval­la asuk­kat hyö­ty­vät siten, että koh­tuu­hi­nal­la on muka­va sau­na ja sau­na­ran­toi­neen hei­dän käy­tet­tä­vis­sään – vuo­den läpi. Samoin myös loma­mö­kit ovta myös kau­pun­gin asuk­kai­den vuokrattavissa.

    Mui­ta lei­rin­tä­aluei­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat mm. Oit­taa Poh­jois-Espoos­sa, Anak­ka­lam­pi Poh­jois-Van­taal­la ja Van­ha­ky­lä­ne­mi Jär­ven­pääs­sä. Ras­ti­lan lei­rin­rä­alu­eel­la on 165 säh­köis­tet­tyä asuntovaunu/autopaikkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.