Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.4. 2012

En pääse kok­ouk­seen eduskun­taki­ire­it­teni vuok­si, joten paikalla on vara­jäse­neni Mikko Särelä. Sik­si tämä raport­ti on vähän kursorinen.

Kalasa­ta­man keskus ja sen liikennesuunnitelma

Asia pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, kos­ka vasem­mis­toli­iton tuoli oli tyhjä ja asia oli merkit­tävä. Jät­timäi­nen suun­nitel­ma, joka mullis­taa alueen täysin. Huo­matkaa 140 M€ mak­sa­va tun­neli, jon­ka raken­nu­soikeu­den lisäys tekee kannattavaksi.


Maise­maa hal­lit­se­vien tornien kohdal­la on vai­h­toe­htoina julk­i­sivu­ma­te­ri­aalille luetel­tu melkein kaik­ki tar­jol­la ole­va. Vain yksi puut­tuu: betoni. Muual­la maail­mas­sa toimis­to­tornien tek­i­jät tekevät niistä ihan vapaae­htois­es­ti näyt­tävän näköisiä, kos­ka se on yri­tyk­selle hyvä käyn­tiko­rt­ti. Tääl­lä ne pitää pakot­taa — tai ainakin niin arvellaan.

Toinen lin­ja 3, suojelukaava

Lisää asum­ista Kallioon, kun toimis­to­ta­lo muute­taan asuinkäyt­töön. Puo­let per­hea­sun­to­ja. Paljon tolkut­toman kalli­ita autopaikkoja.

Arkkite­htik­il­pailu Koirasaareen

ST1:n maalle suun­nitel­laan huip­puhienoa asuinaluet­ta arkkite­htik­il­pailul­la. Kaupun­ki mak­saa pääosan kuluista.

Liiken­nein­vestoin­tien talousarvioe­hdo­tus ja suun­nitel­ma vuosille 2014–17

Kovasti on vähän rahaa ja enem­män pitäisi olla. Kehä I:een solah­taa taas yli 160 miljoon­aa euroa. Jos tämä menee pöy­dälle, analysoin ehdo­tus­ta viikon kulut­tua vähän tarkemmin.

Pis­ararataan liit­tyvä pin­tali­iken­teen liikennesuunnitelma

Tiedok­si. Näistähän päät­tää nyky­isin HSL eikä kaupun­ki. Tämä esitelti­in jo HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Keskus­taan tule­vaa bus­sili­iken­net­tä kar­si­taan. Pääradan ympäristöstä tule­vat lin­jat pysäytetään joko Käpylän ase­malle, jos­ta on paljon nopeampi junay­hteys keskus­taan, Män­tymäen ken­tälle tai kalasa­ta­maan. Pis­ar­al­la on ase­mat oop­per­an luona, keskus­tas­sa ja Hakaniemessä. Käpylän ase­mal­ta pää­sisi hyvin tiheästi liiken­nöiväl­lä ratikalla keskus­taan. Sen numeroksi kaavail­laan ykköstä, mikä enteilee, että Kallion läpi hidastel­e­va ykkö­nen lopet­taa men­emästä Kallion läpi. Tämä on kaukainen suun­nitel­ma, joka tulee var­maankin poli­it­tises­sa käsit­telyssä kohtaa­maan mon­ta vesi­tys­tä. Toisaal­ta bus­si 17:n numero on var­maankin siihen men­nessä vapau­tunut uudelleen käytettäväksi.

Selvi­tys nopeusra­joi­tusten alen­tamisen vaikutuksista

Vaiku­tuk­sen pääasi­as­sa myön­teisiä, pait­si, että ylinopeuk­sien määrä on kas­vanut. Parhaat tulok­set on itse asi­as­sa saatu keskus­tan 30 kilo­metrin nopeusra­joituk­sista. Näil­lä alueille ei Helsingis­sä sen parem­min kuin Tukhol­mas­sakaan ole sat­tunut yhtään kuole­maan johtanut­ta onnet­to­muut­ta täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Väylien kap­a­siteet­tia nopeusra­joituk­set ovat parantaneet.

 

 

58 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.4. 2012”

  1. Minus­ta tuo Kalasa­ta­man havain­neku­va näyt­tää mam­mut­ti lähiöltä, ei niinkään kaupungilta. Mis­sä ovat kort­telit? 😀 Voin olla vääräässäkin. Kart­taa on helpom­pi luea kuin noi­ta havain­neku­via, jois­sa halu­taan ihmis­ten (tässä tapauk­ses­sa päät­täjien) vain osta­van jokin jut­tu. Sinän­sä en ymmär­rä korkeaa rak­en­tamista Helsingis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta.

    Tun­neli sinän­sä kuu­lostaa järkevältä. Liiken­teen painami­nen maanalle keskus­tas­sa on järkevää. 😉

    Koirasaarenkin kaa­va on enem­män puuhastelua, jos Googlel­la löy­det­ty luon­nos pitää paikkansa. Ollaanko tekemässä kaupunkia?

    Nopeusra­joituk­sia riko­taan, kun ihmiset eivät enää hyväksy niitä. Sinän­sä pidän 30km/h keskus­tan sivukaduil­la varsin onnis­tuneena. Se takaa tur­val­lisen liiken­neym­päristön kaikille osa­puo­lille. Samal­la pääväylät, kuten Man­sku, Porkkalankatu, Huopalah­den tie, Sörnäis­ten rantatie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kaupungeis­sa toimii! Pääväylät vetävät ja sivukaduil­la aje­taan vas­taavasti rauhallisemmin.

    1. Kalle
      Eikö siel­lä Sörnäis­ten rantatiel­lä juuri tapah­tunut paha onnet­to­muus, jos­sa auto ajoi suo­jatiel­lä kah­den jalankulk­i­jan yli? Kun Kalasa­ta­ma rak­en­tuu, nopeus var­maankin las­ke­taan neljään kymppiin.

  2. Näil­lä alueille ei Helsingis­sä sen parem­min kuin Tukhol­mas­sakaan ole sat­tunut yhtään kuole­maan johtanut­ta onnet­to­muut­ta täl­lä vuosituhannella. 

    Pait­si raiti­oli­iken­teessä ja asemil­la bussin paripyörien alle.

    Paljonko muu­tok­seen on vaikut­tanut nopeusra­joi­tusten lasku, paljonko muut seikat alka­en liiken­neym­päristön muu­tok­sista ja jalankulk­i­joi­ta parem­min suo­jele­vista uusista autoista?

    Tietysti muu­tos on val­ta­va, kun puhutaan vuodessa alle 10 kuolonuhrista koko pk-seudun lähiöliikenteessä.

    1. Kim­mo.
      Pois­tit siteer­auk­ses­ta kohdan, jos­sa tuo alue rajat­ti­in 30 km/h:n rajoituk­sel­la. Sen piiris­sä ei ole kuol­lut ketään, kos­ka liikenne on rayuhal­lista, eivätkä onnet­to­muudet joh­da kuolemaan.

  3. Onko mis­sään pis­aradan suu­nitelmis­sa huomioitu tule­van Kes­ki-Pasi­lan tor­ni­talo­jen aiheut­tamia liiken­nemääriä? Eikö pis­araa voisi luu­pa­ta Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta vai aio­taanko koko porukkä käve­lyt­tää aina Pasi­lan asemalle?

  4. Kalle: Mis­sä ovat korttelit?

    Kaavas­sa on kyl­lä tuon ostarikom­plek­si­hässäkän ulkop­uolel­la ainakin puo­lik­si ump­inaisia kort­telei­ta melko pitkä rivi, ja kadut suht lähel­lä kaupunki­maista ruu­tukaavaa. Tor­nit epäi­lyt­tävät meikäläistäkin. Jos noista tehdään Cir­rus-mallisia pötkylöitä, niin näkymät pilaan­tu­vat vielä pidem­mältä matkalta kuin Merihaassa.

  5. Kalle:

    Sinän­sä en ymmär­rä korkeaa rak­en­tamista Helsingis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta. 

    Tässä ja Kes­ki-Pasi­las­sa on var­masti ideana, että pan­naan mah­dol­lisim­man paljon työ­paikko­ja ja asun­to­ja joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in niin tiivi­isti, ettei per­il­lä enää tarvitse jatkoy­hteyk­siä. Radat on jo mak­set­tu, ja nyt mak­si­moidaan niistä saata­va hyöty.

  6. Kalle: Nopeusra­joituk­sia riko­taan, kun ihmiset eivät enää hyväksy niitä. Sinän­sä pidän 30km/h keskus­tan sivukaduil­la varsin onnis­tuneena. Se takaa tur­val­lisen liiken­neym­päristön kaikille osa­puo­lille. Samal­la pääväylät, kuten Man­sku, Porkkalankatu, Huopalah­den tie, Sörnäis­ten rantatie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kaupungeis­sa toimii! Pääväylät vetävät ja sivukaduil­la aje­taan vas­taavasti rauhallisemmin.

    Nimeno­maan noin se ei oike­as­sa kaupungis­sa toi­mi. Tai siis noin sitä on että on yritet­ty mon­es­sa kaupungis­sa, ja ei toimi.

    Nopeusra­joi­tusten nou­dat­tamisen suh­teen menee juuri niin kuin Kalle kir­joit­taa, jos katu tun­tuu siltä että sil­lä voi ajaa esim. 60km/h, niin 30km/h rajoi­tus johtaa ylinopeuk­si­in. Se mikä autoil­i­jas­ta tun­tuu sopi­vanal­ta nopeudelta on se mil­lä ei tör­mää toisi­in autoi­hin, se mikä on oikeasti sopi­va nopeus on se mil­lä ei tör­mää jalankulk­i­joi­hin, fil­larei­hin ja toisi­in autoi­hin, vaik­ka ne tört­teilevät. Tunne ja jär­ki kohtaa tässä niin että tehdään kadus­ta sel­l­ainen että sil­lä tun­tuu luon­te­val­ta oikea nopeus, eli ei esimerkik­si tehdä viiva­suo­ria lev­eitä kaisto­ja keskelle kaupunkia.

    Mitä tulee taas sopi­vaan nopeusra­joituk­seen, niin asia on pikem­minkin päin­vas­toin kuin Kalle kir­joit­taa, suurem­mat nopeusra­joituk­set kaupungis­sa hidas­ta­vat liikenet­tä, myös auto­jen sel­l­aista. Näin sik­si että isom­mil­la nopeuk­sil­la tarvi­taan liiken­neval­ot. Niiden suo­ja-ajat eli kiertonopeus vielä kas­vaa nopeu­den myötä kun nopeudet kasvavat.

    Haarukoidaan asi­aa hypo­teet­tisel­la esimerkil­lä, olete­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si ihan vaan suo­jatie ajo­radan yli. Olete­taan että suo­jatie ilman valo-ohjaus­ta tarkoit­taisi keskimäärin samaa kuin että jokainen auto pysähtyy ja seisoo viisi sekunt­tia. 30km/h nopeud­es­ta tohon kulunee jar­ru­tuksi­neen ja kiihdy­tyksi­neen noin 10 sekunt­tia per auto. Jos olete­taan että auo­jatiel­lä on val­ot, ja jalankulk­i­java­lo kestää 30s, niin auto seisoo keskimäärin 15s, pysähdys­ten kanssa 15s + 5s kiihdytys/jarrutus = 20s. Jos jalankulk­i­joi­ta on yhtä paljon kuin auto­ja, yleen­sä kaupugis­sa jalankulk­i­joi­ta on enem­män, niin jokainen heistä joko seisoo val­ois­sa keskimäärin 15s, tai pääsee läh­es pysähtymät­tä yli.

    Tämä on äärim­mäi­nen yksinker­tais­tus, mut­ta käytän­nössä selit­tää sen mik­sei nopeusra­joituk­sil­la ole juuri mitään merk­i­tys­tä auto­jenkaan keskinopeuk­si­in kaupungis­sa, kuten rap­parin tulok­sis­takin ilme­nee. Risteyk­set ja valo-ohjaus syö nopeuden.

    Rantatie on keskinopeudeul­taan (muis­taak­en­si jotain 30–45km/h) jopa neljä ker­taa nopeampi kuin Hämeen­tie (10–20km/h), mut­ta tämä johtuu ihan vaan siitä että Rantatiel­lä on kolme ker­taa vähem­män risteyk­siä ja val­o­ja, eikä nopeusra­joi­tusten pienistä eroista. Rantatiel­lä ei ole juurikaan käveli­jöitä ajo­ra­to­jen yli, kos­ka ei sen toisel­la puolel­la ole (vielä) juuri mitään min­nekä kävel­lä. Mut­ta tuo ei taas ole kaupunkia.

  7. ” Maise­maa hal­lit­se­vien tornien kohdal­la on vai­h­toe­htoina julk­i­sivu­ma­te­ri­aalille luetel­tu melkein kaik­ki tar­jol­la ole­va. Vain yksi puut­tuu: betoni. Muual­la maail­mas­sa toimis­to­tornien tek­i­jät tekevät niistä ihan vapaae­htois­es­ti näyt­tävän näköisiä, kos­ka se on yri­tyk­selle hyvä käyn­tiko­rt­ti. Tääl­lä ne pitää pakot­taa – tai ainakin niin arvellaan.”

    Kek­sivät kyl­lä keinot men­nä sieltä mis­sä aita on matal­in. Pitäisi saa­da jokin real­isti­nen kuval­u­on­nos joka pitäisi sit­ten täyt­tää. Lisäk­si seu­raavas­sa erässä rumaa tuot­ta­neet yhtiöt voisi­vat hävitä jollekin kil­pail­i­jalle. Jos kil­pailua ja vai­h­toe­hto­ja on , vähenevät ikävät lieveilmiöt.

  8. Liiken­nein­vestoin­nit on nyt kuitenkin se mis­sä ihan oikeasti päätetään mitä tehdään, eiköhän tätä hiero­ta paikas­sa tai toises­sa koko vuosi.

    Huo­matkaa 140 M€ mak­sa­va tun­neli, jon­ka raken­nu­soikeu­den lisäys tekee kannattavaksi.

    Niin sen piti mak­saa sata mil­liä, oliko­han jopa vähem­män. Tämä on se ain­oa auto­tun­neli­hanke jota voi kan­nat­taa, mut­ta jotenkin tässäkin hirvit­tää että mitä se kokon­aiskus­tan­nus on? Kun kaik­keen ei ole rahaa niin vas­taa­va säästöko­hteena Hert­toniemen tun­neli (133M€ tois­taisek­si) tulee ekana mieleen, kos­ka siitä ei ole vas­taavia hyö­tyjä. Kivikon tun­neli­in (150M€) tai Itäkeskuk­sen sil­tahirviöön (100M€) ei voi tätä vai­h­taa, kos­ka niitä ei tehdä kuitenkaan. Mikä se vara­su­un­nitel­ma on jos Sörnäis­ten tun­neli kaatuu kustannuksiin?

    Munkkivuoren ratikkaan (var­maan jotain 20–30M€, riip­puu mitä tehdään, Pitäjän­mä­keen saak­ka tietenkin kalli­impi) ei ole mitään rahaa, mik­si? Toinen puute, Mäkelänkadun ratikkara­ta elää edelleen hor­rokses­sa, liit­tyy siihen Käpylän ter­mi­naali­inkin. Tuo­hon riit­täisi ihan joku pieni suunnittelurahakin.

    Topeliuk­senkadun rataa (8,5M€) pitää aikaista, se pikkupätkä on koko ratikkaverkon kannal­ta tärkeä. Ylipään­sä se on eri­no­maista että vaikka­pa Raide-Jok­eri (122M€ Helsin­gin puolel­la), Laa­jasa­lon ratik­ka (200M€) ja pienem­mistä han­kkeista Pasi­lan sil­lan leven­nys (13M€) ete­nee, mut­ta kyl­lä nois­sa kestää. Neljä vuot­ta suun­nit­telua Laa­jasa­los­sa, kolme vuot­ta yhden sil­lan leven­nyk­seen? Se nykyi­nen sil­ta tuoti­in paikalle päivässä.

    Fil­larikaisto­ja paljon, eri­no­maista eikä edes kovin paljoa mak­sa (3M€/v). Mut­ta tässä on taas vähän koor­di­naa­tio-ongel­ma, esimerkik­si kun Hesaria rem­pataan fil­larei­den vuok­si, niin eikö nyt kan­nat­taisi tehdä ne kasin paran­nuk­set samal­la? Ihan jo sik­si, ettei se katu ole vuosikau­sia peräjäl­keen rem­pas­sa. Blo­gasin Bra­henken­tän pysäk­istä, täm­möiset kan­nat­ta­vat pikku­jut nyt vaan pitää tehdä märe­htimät­tä sen enem­pää, http://tolkku.blogspot.com/2012/04/17-miljoonan-euron-ratikkapysakki.html

    Jostain pitää siiten tietenkin tin­kiäkin. Esimerkik­si kuusi miljoon­aa liityn­täpysäköin­tipaikkoi­hin vuodessa nyt vaan ei ole pri­or­i­teet­ti, joukkoli­iken­nein­vestointi­na tuo on kus­tan­nuste­hokku­udeltaan ump­isurkea. On siel­lä kaikkea muu­takin kyseenalaista, esimerkik­si alikulku Kus­taa Vaasan tielle, http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/04/02/intiankadun-alikulku/

  9. “Ymmär­rän sen hyvin kun puhutaan julk­i­sista raken­nuk­sista, mut­ta harvem­min asun­non osta­ja pohtii, miltä talo näyt­tää sadan metrin päästä” YIT:n Mikko Räty Raken­nusle­hdessä 1.9.2011

    Kun raken­nusy­htiöil­lä on tämä asenne ja arkkite­hdit saadaan ryh­mä­paineel­la jo koulu­tus­vai­heessa tekemään työtään elinkei­noelämän kulu­jenkarsin­ta mielessään, niin olisin aika varovainen. Kun arkkite­hdit ovat jääneet sodan­jälkeiseen nopean rak­en­tamisen vaa­ti­man pelk­istyk­sen ja fir­mo­jen kulu­jenkarsin­nan jalkoi­hin, niin tästä voi tul­la aika pahaa jälkeä.

    Koskako­han nuo ymmärtäi­sivät mik­si van­ho­jen talo­jen hin­nat ovat korkeal­la ja mik­si omakoti­taloista halu­taan piparkakku­talo­ja ja lin­na­maisia? Olisiko­han esteti­ik­ka ja laatu­vaikutel­ma vähän eri­lainen kuin ident­tisil­lä ele­ment­ti­saumat­aloil­la ja ohuesti rap­a­tu­il­la kaupunki­talon jäljitelmil­lä, joista sadeke­lil­lä lois­taa ele­ment­ti­saumat läpi? Tulisi­pa­han taiteil­i­joillekin taas töitä, jos rap­pukäytäviä alet­taisi­in taas maala­ta muutenkin kuin sairaaalahy­gien­i­as­ta muis­tut­tavin vai­h­toe­hdoin ja julk­i­sivu­unkin voisi tehdä mitä tahansa muu­takin kuin lei­jo­nan­päitä. Mut­ta ei, mah­dol­lisim­man hal­val­la mah­dol­lisim­man pelk­istet­tyä, ettei käsi­työläiset saisi töitä ja toki hin­ta niin korkeak­si kuin kehdataan lait­taa, vaik­ka van­has­sa hyv­in­pide­tyssä talos­sa ostaa enem­män laat­ua ja estetiikkaa.

    Tajuaako­han SRV mitä tapah­tuu, jos tekevät bulkki­tor­nit, jot­ka pää­tyvät nau­runalaisik­si ja rin­naste­taan Mer­i­hakaan? Ainakin heille tulee ongelmia saa­da uusia pro­jek­te­ja läpi, vaik­ka Lasse Män­nistö antoikin luvan rak­en­taa mitä rak­en­ta­vat kun­han rak­en­ta­vat. Eikä asun­to­jen myyn­tikään suju, jos tornien maine menee jo suunnitteluvaiheessa.

    Kaupungillakin pelis­sä aika paljon, vaik­ka tor­nit eivät kovin korkei­ta olekaan, niin kuitenkin suh­teessa muuhun otta­vat silmään. Onhan se jotain, että har­maat sädekai­h­timet on saatu ikkunoiden ulkop­uolelle, mut­ta ainakaan Ruo­ho­lahdessä nuo ritilät eivät kovin laadukas­ta kuvaa anna. Itse ajat­telin, että näistä torneista voisi tul­la sel­l­ainen jut­tu, joka kor­vaisi omakoti­talot halu­tu­im­pana. Näköala kor­vaisi oman pihan ja nuo suurehkot puis­tot oli­si­vat sit­ten kor­vaa­mas­sa niitä. Nyt vain koko hom­mal­ta läh­tee poh­ja, jos näi­hin ei panos­te­ta ja koko kom­plek­sista tehdään ylistys rumuudelle. Tur­is­mikin on esteti­ikan teol­lisu­ut­ta ja kaupunki­laisetkin ansait­si­vat jo vih­doin arvos­tus­ta, joten on aika outoa jos vieläkin saa raken­nusy­htiö vapaasti rak­en­taa mitä tahansa hut­tua. Samal­la nousee val­ta­va vas­tus­tus koko korkeaa rak­en­tamista kohtaan ja kaupun­ki jatkaa laa­jen­e­mis­taan mata­lana pitkin Suomen­lah­den rantaa ja toisaal­la kohti Hämeenlinnaa.

    Aika tor­ju­va vaikutel­ma tulee nyt noista havain­neku­vista. Har­maa­ta ritilää ja var­maan aal­topeltiä jalankulk­i­jan korkeudel­la. Verkkokauppa.comia Jätkäsaares­ta yhdis­tet­tynä Ruo­ho­lah­den ritiläjulk­i­sivui­hin. Tupla­julk­i­sivus­ta ei ymmärtääk­seni ole hyö­tyä ener­gian säästössä ja lin­tu­jenkin tör­mäi­ly voidaan estää muutenkin.

    Voisi ainakin katuk­er­rokses­sa olla pieniä liike­huoneis­to­ja. Voisi tehdä jäljitelmän oikeas­ta kaupungista kah­teen ensim­mäiseen ker­rokseen kiertämään koko tuon jalus­ta­maisen osan tyyli­in Aleksi. 

    Taitaa vain käy­dä, niin että ulkop­uolelle tuo näyt­tää sul­je­tul­ta bunkker­il­ta ja sisäl­lä kah­den suurehkon yri­tyk­sen kaup­pali­iket­tä kat­se­lee toisi­aan ja niiden kaup­pi­aat nokit­tel­e­vat toisi­aan ves­s­apa­perin hin­nas­sa. Muuten sit­ten koko Kalasa­ta­ma onkin sit­ten hil­jaista nukku­malähiötä eläkeläisille, jot­ka käyt­tävät aikaansa estämään uuden rak­en­tamisen koko etelä-Helsin­gin alueel­la ja estämään työ­paikko­jen syn­nyn, kun ne syn­nyt­tävät ihmisvir­to­ja ikku­nan alle ja Museovi­ras­tonkin muumiot on saatu varmis­ta­maan kaupun­gin lev­iämi­nen joka suun­taan. Ei mitään väliä, jos Kise­l­ef­fi­in laite­taan muovi­mat­to­ja ja las­ten­tarhan mel­lak­ka-aito­ja, kun­han ei vain tule uut­ta ja korkeam­paa kilo­me­trien päähän siitä.

  10. “Väylien kap­a­siteet­tia nopeusra­joituk­set ovat parantaneet”

    Ymmärsinkö oikein, että nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen nos­taa tien kap­a­siteet­tia? Miten ihmeessä tämä on mah­dol­lista? Las­keeko auto­jen väli­nen fyysi­nen etäisyys niin paljon että ajalli­nen etäisyys piene­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intu­iti­ivis­es­ti luulisi että hitaampi nopeus rajoit­taa myös siir­toka­p­a­siteet­tia, mut­ta eiväthän asi­at tietenkään aina niin yksinker­taisia ole.

  11. Kalle:
    Noin­han se oikeis­sa kaupungeis­sa toimii! Pääväylät vetävät ja sivukaduil­la aje­taan vas­taavasti rauhallisemmin. 

    Oleel­lista olisi se että nopeu­den voi päätel­lä muus­takin kuin kort­telin välein vai­h­tu­vista nopeusra­joi­tus­li­iken­nemerkeistä (20–30-40–50-60–70-80…) ja katu­un viisi vuot­ta sit­ten maala­tu­ista luke­mat­tomien nastarenkaiden jauhamista maalauksista.

    Toki aina löy­tyy kaa­hare­i­ta joiden mielestä satakak­sikymp­piä on joka paikkaan sopi­va nopeus, mut­ta useim­mat kul­jet­ta­jat sovit­ta­vat nopeuten­sa automaat­tis­es­ti sopi­vak­si kun­han liiken­neym­päristö vaan antaa siihen vihjeitä. 

    Keskus­tas­sa aje­taan kolmeakymp­piä jos kadun­var­sil­la on pysäköi­tyjä auto­ja joista kuka tahansa hutilus saat­taa ava­ta lev­eän oven suo­raan ajoväylälle. 

    Sen sijaan lev­eä lähiökatu jos­sa ei ole suo­jateitä kuin liiken­neval­o­jen kohdal­la ja kevyen liiken­teen väylät ovat vihervyöhykkkeen erot­tamia näyt­tää minus­ta ali­ta­juis­es­ti viidenkympin alueelta, ehkä kuudenkin. 

    Helsingis­sä on paljon näitä 60-luvun huumas­sa raken­net­tu­ja “kokoo­jakatu­ja” joiden lev­eys on suurem­pi kuin Eläin­tara­han ajo­jen radal­la. Sit­ten pystytel­lään kol­menkympin merkke­jä ja raken­nel­laan irtoratkaisuna niitä kaike­nau­tu­aak­siteke­viä töyssyjä vaik­ka oikea ratkaisu olisi väylän kaventaminen. 

    Lähetin tänne joskus linkke­jä Myl­ly­puron­tieltä mut­ta sama pätee mihin tahansa tuona aikana kaavoitet­tuun lähiökatu­un. Hie­man aiem­min, ennen autokan­nan kasvun räjähtämistä suun­nitel­lus­sa Munkkivuores­sa ei sen sijaan ole ylinopeu­songel­maa — kos­ka siel­lä on “parkkipaikkaon­gel­ma” ja auto­ja ei ole juurikaan tont­tien laaneil­la vaan pääasi­as­sa kadun varressa.

  12. Ykkö­nen ei sinän­sä hidastele sen enem­pää Kallion läpi kuin seiska Sörnäis­ten läpi. Molem­mil­la pääsee nimit­täin käytän­nössä täysin yhtä nopeasti Mäkelänkadul­ta Hakaniemeen. Tämä on intu­iti­ivis­es­ti vähän yllät­tävää, mut­ta sopii itse kokeil­la, näin on.

  13. Kalle:
    Sinän­sä en ymmär­rä korkeaa rak­en­tamista Helsingis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta.

    Helsingis­säkö ei pulaa maas­ta? Rohke­nen olla vah­vasti eri mieltä. 

    Mielestäni Helsinki­in pitäisi rak­en­taa lisää urbaa­nia Kallion kaltaista keskus­taa jot­ta jäisi vähän tilaa viher­alueillekin. Muis­tan luke­neeni jostain vuosia sit­ten, että koko Suomes­sa lähin­nä vain Kallion asukasti­heys vas­taa urbaa­nia keskus­ta-asum­ista kan­sain­välisil­lä mit­ta­puil­la (voi olla että muis­tan väärin). Jos ei pääkaupun­gin keskus­taa raken­neta tiheäk­si, korkeak­si ja tehokkaak­si, niin mitä sitten.

  14. Havain­neku­vas­ta tulee Eliel Saarisen ja Bertel Jun­gin Suur-Helsin­ki suun­nitel­ma. Helsin­gin kan­takaupun­ki olisi peit­et­ty Kakola-replikoilla.

  15. Kalle:
    Tun­neli sinän­sä kuu­lostaa järkevältä. Liiken­teen painami­nen maanalle keskus­tas­sa on järkevää. 

    … Samal­la pääväylät, kuten Man­sku, Porkkalankatu, Huopalah­den tie, Sörnäis­ten rantatie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kaupungeis­sa toimii! Pääväylät vetävät ja sivukaduil­la aje­taan vas­taavasti rauhallisemmin. 

    Onhan se hyvä, että on real­isti­nen käsi­tys siitä, mil­laisia toimen­piteitä se 60 rajoi­tus vaatisi. Mut­ta onko sul­la mitään mieliku­vaa siitä, mitä tuol­lainen tun­neli­i­in vedet­ty kaupunki­mo­tari mak­saa? Voisiko samat rahat käyt­tää parem­minkin liiken­teen suju­vu­u­den edistämiseen?

  16. Työ­matkapyöräil­i­jänä (Roi­hu­vuori — Otanie­mi) pyy­dän lau­takunnal­ta armoa. Voisitteko
    a) jär­jestää Kalasa­ta­man rak­en­tamisen ajak­si tolkulliset fil­lariy­htey­det Kulosaares­ta Sörnäisi­in. Nytkin on taas pohjoinen fil­lar­i­tie tukos­sa ja eteläiseltä kun halu­aa Pasi­laa kohti, niin joutuu aja­maan metroase­man oven edestä. Siihen on vielä ihan piru­ut­taan var­maan kaivet­tu monttuja.
    b) pitää huol­ta, että tule­vaisu­udessa fil­lar­is­titkin voisi­vat ajaa tasaista tietä Kulosaaren sil­lal­ta Teol­lisu­uskadulle. Nyt pitää polkea ylös alas ja vielä odotel­la val­ois­sa. Autot toki — kun ovat niin heikko­ja — pää­sevät suo­raan ja tasaista eivätkä liiken­neval­otkaan haittaa.

    Pyöräi­lyn osu­us matkoista ei nouse, jos suun­nit­telu ja toteu­tus ja käytän­nöt ja asenne ovat nykyiseltä Kulosaaren silal­ta ilmeneviä. 

    (nyky­isin hel­poin­ta ja ehkä tur­val­lis­in­ta on joko ajaa Viikin kaut­ta fil­lar­il­la tai sit­ten metrol­la Kulosaaren ja Kalasa­ta­man väli)

  17. VIlle Num­mela:
    “Väylien kap­a­siteet­tia nopeusra­joituk­set ovat parantaneet”

    Ymmärsinkö oikein, että nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen nos­taa tien kap­a­siteet­tia? Miten ihmeessä tämä on mah­dol­lista? Las­keeko auto­jen väli­nen fyysi­nen etäisyys niin paljon että ajalli­nen etäisyys piene­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intu­iti­ivis­es­ti luulisi että hitaampi nopeus rajoit­taa myös siir­toka­p­a­siteet­tia, mut­ta eiväthän asi­at tietenkään aina niin yksinker­taisia ole.

    Joo, eivät ole. Tur­vaväleistä on kysymys, ja vaik­ka on ole­mas­sa jästipäitä jot­ka puske­vat satas­ta toisen taka­puskuris­sa kiin­ni, useim­mil­la on jotain ter­vet­tä itsesuo­jelu­vais­toakin ohjei­den (2 sekun­nin aikaväli) ohella. 

    Ihan koke­mus­peräis­es­ti ajokaistan väl­i­tyskyky on suurim­mil­laan jos­sain neljänkympin ja viidenkympin km/h välillä.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Kun Kalasa­ta­ma rak­en­tuu, nopeus var­maankin las­ke­taan neljään kymppiin. 

    Rajoi­tus voidaan toki laskea, mut­ta toinen asia on, laske­vatko nopeudet.

    Ja nehän eivät laske niin kauan kuin rantatie on sen ver­ran lev­eä, että siel­lä tekee autoil­i­jal­la mieli ajel­la sen 60–70km/h. Autol­la­han yritetään ajaa niin kovaa kuin on (autoil­i­jan mielestä) tur­val­lista (autoli­iken­teen kannalta).

    Jot­ta Sörnäis­ten ranta­tien saa osak­si kaupunkia, kaisto­ja pitää vähen­tää ja kaven­taa, muut­taa ulom­mat kai­stat parkkiru­uduik­si ja liima­ta ensin ne, sit­ten pyöräkai­stat ja lopuk­si jalka­käytävät kiin­ni autotiehen, risteysväle­jä lyhen­tää, ja tien­var­ret rak­en­taa täy­teen (rantaan mah­tu­isi ainakin yksi kort­teli!) siten, että psykol­o­gis­es­ti 40km/h on suurin mitä siel­lä uskaltaa ajaa. Vähän niin kuin nuo vähin­tään 2+2 kaistaiset kadut ydinkeskustassa.

    1. Nopeuk­sia voidaan alen­taa tehokkaasti säätämäl­lä liiken­neval­oi­hin vihreä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeudel­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Eikö siel­lä Sörnäis­ten rantatiel­lä juuri tapah­tunut paha onnet­to­muus, jos­sa auto ajoi suo­jatiel­lä kah­den jalankulk­i­jan yli? Kun Kalasa­ta­ma rak­en­tuu, nopeus var­maankin las­ke­taan neljään kymppiin. 

    Se valitet­ta­va yli­a­jo meni aivan­suo­raan liiken­nesu­un­nit­telijoiden piikki­in. 🙁 Kohdan molem­min puolin on usei­ta sil­to­ja, joten kyseisessä paikas­sa ei ole mitään syytä ohja­ta jalankulk­i­joi­ta seikkaile­maan pitkin ja poikin ajoratoja.

    Ja kuten mui­s­tat, onnet­to­muus tapah­tui kaiken lisäk­si äärim­mäisen sekavasti jär­jeste­tyn työ­maan kohdal­la. Jos muis­tan oikein, oli työ­maaal­la alen­net­tu nopeusra­joi­tus. Primääri syynä oli kuitenkin väärin tehty kevyen liiken­teen ohjaus.

    Saman­laisia tarpeet­to­mia ja vaar­al­lisia suo­jateitä on muual­lakin Helsingis­sä. Meche­lin­in kadun eteläpään jär­jeste­lyt ovat malli esimerk­ki siitä, miten asioi­ta ei saa tehdä. Raken­netaan miljoonil­la sil­ta ja sil­lan molem­pi­in päi­hin tehdään suo­jati­et! Tuonkaan suun­nit­teli­jal­la ei ole ihan kaik­ki muumit laaksossa.

    Sivukaduil­la 30km/h on hyvä rajoi­tus. Pääväylät tulee saa­da vetämään.

    1. Kalle. Paikalla ei ole yhtään ylikulkusil­taa, jol­la tien voisi ylit­tää pyörä­tuo­lil­la tai rol­lat­to­ril­la tai las­ten­vaunu­jen kanssa. Sil­loin on pakko olla suo­jatie. Se seu­raa ihan laista. Jos suojatie3tä ei olisi, jalankulk­i­jal­la olisi oikeus ylit­tää tie mis­tä hyvän­sä, kos­ka suo­jati­etä on käytet­trävä vain, jos sel­l­ainen on kohtu­ullisel­la etäisyydellä.
      Kyseinen onnet­to­muus tapah­tui autoil­i­jan ohitet­tua piit­taa­mat­tomasti suo­ja­tien eteen pysähtynyt auto, joka oli liiken­nesään­töjä nou­dat­taen pysähtynyt anta­maan tietä suo­jati­etä ylittävälle.

  20. VIlle Num­mela:
    “Väylien kap­a­siteet­tia nopeusra­joituk­set ovat parantaneet”

    Ymmärsinkö oikein, että nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen nos­taa tien kap­a­siteet­tia? Miten ihmeessä tämä on mah­dol­lista? Las­keeko auto­jen väli­nen fyysi­nen etäisyys niin paljon että ajalli­nen etäisyys piene­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Näin tosi­aankin on. Pohjim­mainen fysikaa­li­nen perussyy on siinä, että ajoneu­von nopeu­den kas­vaes­sa sen liike-ener­gia kas­vaa toises­sa potenssis­sa, karkeasti sanoen myös ajoneu­von vaa­ti­ma tila kas­vaa toises­sa potenssis­sa suh­teessa nopeu­teen. Myös ajoneu­vo­jen nopeuserot syövät kap­a­siteet­tia ja ne myös kas­va­vat huip­punopeu­den noustessa.

    Tiel­lä, jol­la kaik­ki liit­tymät ovat eri­ta­sos­sa, sekä empi­iris­es­ti havait­tu että teo­reet­tis­es­ti las­ket­tu mak­simika­p­a­siteet­ti saavute­taan nopeudel­la noin 60 km/h, mut­ta käytän­nössä kap­a­siteet­ti on sama välil­lä 40 — 80 km/h. Risteyk­set tuo­vat oman lisän­sä, enkä tiedä, onko tilan­net­ta edes pyrit­ty teo­reet­tis­es­ti mallinta­maan, mut­ta Helsin­gin kaupun­gin omis­sa mit­tauk­sis­sa Man­ner­heim­intien tai Mäkelänkadun tapais­ten kaupunkibule­var­di­en mak­simika­p­a­siteet­ti saavute­taan keskinopeudel­la 35 km/h.

    Tämän takia muuten Helsinki­in tule­vien moot­toritei­den nopeut­ta las­ke­taan ruuhkassa.

  21. Onko kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kukaan laskenut, kuin­ka paljon kasvi­huonepäästöjä ja kuin­ka paljon ihmisille haitallisia päästöjä rak­en­tamis­es­ta tulee rak­en­tami­saikana ( 20 vuot­ta?). Eikö täl­lainen kokon­ais­päästö ja ‑rasite­laskel­ma tulisi edel­lyt­tää jokaiselta raken­nushankkeelta. Samal­la vaa­dit­taisi­in arvio ener­gian kulu­tuk­sen kasvus­ta raken­netun tilan ja toim­into­jen takia. Eikö kaupung­in­val­tu­us­to voisi päät­tää täl­lais­ten numeroit­ten esit­tämis­es­tä ase­makaavaselostuk­sis­sa. Arvioidaan­han niis­sä muitakin rasitteita.

  22. Jep, lähiö tuos­ta tulee. Ei olla mitään esim. Ara­bi­as­ta ja Ruo­ho­lahdes­ta opittu.

  23. Ville Num­mela: Kap­a­siteetin mak­si­moi­va nopeus on tosi­aan ole­mas­sa. Olen kuul­lut san­ot­ta­van, että se on 40 — 50 km/h olo­suhteista riip­puen. Asia on var­masti puitu alan oppikir­jois­sa, mut­ta äkkipäätä mietit­tynä se men­nee jotenkin seuraavasti.
    Kap­a­siteet­ti on yhtä kuin ajoneu­vo­jen aikayk­sikköinä ilmoite­tun välin kään­teis­luku. Siis ajoneu­vo­ja per aikayk­sikkö. Tämä aikaväli, jon­ka min­im­iä haetaan, riip­puu ajoneu­von pitu­u­den ja nopeu­den osamäärästä ynnä tur­vavälistä ajoneu­vo­jen välis­sä. Tuo eka ter­mi ei ole lin­eaari­nen, vaan hyper­be­li. Tur­vavälin voitaisi­in ajatel­la ole­van riip­pu­va reagoin­ti­a­jas­ta edel­läa­ja­van jar­ru­tuk­seen, eli siis vakio. Toisaal­ta ulkoisen tms. häir­iön takia voidaan joutua pani­ikki­jar­rut­ta­maan, ja täl­löin jar­ru­tus­mat­ka kas­vaa nopeu­den neliöön ja aika siis suo­ras­sa suh­teessa nopeu­teen. Eli lop­ul­ta las­ke­taan yhteen nopeu­den funk­tiona laske­va käyrä ja nou­se­va suo­ra, ja näi­den sum­mal­la­han on min­i­mi ja kap­a­siteetil­la siis maksimi.

    Tämä siis suo­ral­la tiel­lä. Risteyk­set ovat toinen jut­tu, puhu­mat­takaan kustannuksista.

  24. VIlle Num­mela:
    “Väylien kap­a­siteet­tia nopeusra­joituk­set ovat parantaneet”

    Ymmärsinkö oikein, että nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen nos­taa tien kap­a­siteet­tia? Miten ihmeessä tämä on mah­dol­lista? Las­keeko auto­jen väli­nen fyysi­nen etäisyys niin paljon että ajalli­nen etäisyys piene­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intu­iti­ivis­es­ti luulisi että hitaampi nopeus rajoit­taa myös siir­toka­p­a­siteet­tia, mut­ta eiväthän asi­at tietenkään aina niin yksinker­taisia ole.

    Ei tosi­aankaan ole. Suurem­mil­la nopeuk­sil­la tulee auto­jen tur­vavälinkin olla suurem­pi. Nyrkkisään­tö (joka sopii alle 100 km/h nopeuk­sille): auto­jen tur­vaväli metreinä sama kuin nopeus kilo­me­treinä tunnnis­sa. Tästä saadaan puh­taasti teo­reet­ti­nen yhden kaistan vetävyys 1800 ajoneu­voa tun­nis­sa nopeud­e­stat riip­pumat­ta. Olen joskus kuul­lut, tark­istamt­ta tietoa mis­tään, että tien vetävyy­den kannal­ta opti­maa­li­nen nopeus olisi 45 km/h.

    Voin muuten maini­ta, että Man­skul­la ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la nopeuteni on ollut (pakol­liset pysähdyk­set huomioonot­taen) likimäärin 30 km/h. . Siis Erot­ta­jaö­ta Man­skun mutkaan menee aikaa n 10 min, ja sielä Kon­alan suo­ran päähän samat 10 min.

    Tak­sit tietenkin kulke­vat nopeammin

  25. Juk­ka Heikki­nen:
    Onko kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kukaan laskenut, kuin­ka paljon kasvi­huonepäästöjä ja kuin­ka paljon ihmisille haitallisia päästöjä rak­en­tamis­es­ta tulee rak­en­tami­saikana ( 20 vuot­ta?). Eikö täl­lainen kokon­ais­päästö ja ‑rasite­laskel­ma tulisi edel­lyt­tää jokaiselta raken­nushankkeelta. Samal­la vaa­dit­taisi­in arvio ener­gian kulu­tuk­sen kasvus­ta raken­netun tilan ja toim­into­jen takia. Eikö kaupung­in­val­tu­us­to voisi päät­tää täl­lais­ten numeroit­ten esit­tämis­es­tä ase­makaavaselostuk­sis­sa. Arvioidaan­han niis­sä muitakin rasitteita. 

    En sinän­sä vas­tus­ta, sikäli kun tähän ei haaskaudu liiak­si aikaa. Mut­ta kun puhutaan rak­en­tamisen ympäristökus­tan­nuk­sista, pitää ymmärtää että oleel­lisia eivät ole mitkään könt­täluke­mat vaan ympäristökus­tan­nusten ero vai­h­toe­htoi­hin näh­den (vai­h­toe­htokus­tan­nus). Ja “ei raken­neta sit­ten min­nekään” ei ole vaihtoehto.

    Betoni­rak­en­t­a­mi­nen on muuten aika hiili- ja ener­giain­ten­si­ivistä vai­h­toe­htoi­hin­sa näh­den. Ener­gia ja hiilipäästöt ovat vain niin halpo­ja että mui­ta mate­ri­aale­ja ei oikeas­t­aan käytetä muual­la kuin suo­jel­tu­ja raken­nuk­sia remontoitaessa.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Sen numeroksi kaavail­laan ykköstä, mikä enteilee, että Kallion läpi hidastel­e­va ykkö­nen lopet­taa men­emästä Kallion läpi.

    Miltä kuu­lostaisi niin radikaali aja­tus, ettei enää pidet­täisi ratikoiden hidastelua luon­non­va­kiona, vaan tehtäisi­in jotain niille asioille, jot­ka ratikoi­ta hidastavat.

  27. Asia pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, kos­ka vasem­mis­toli­iton tuoli oli tyhjä ja asia oli merkittävä.

    Kuu­lostaa todel­la kyp­sältä käytökseltä.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kimmo.
    Pois­tit siteer­auk­ses­ta kohdan, jos­sa tuo alue rajat­ti­in 30 km/h:n rajoituk­sel­la. Sen piiris­sä ei ole kuol­lut ketään, kos­ka liikenne on rayuhal­lista, eivätkä onnet­to­muudet joh­da kuolemaan. 

    Min­ulle ei 30km/h rajoi­tus ole ongel­ma, kun ympäristö sitä vaatii tai puoltaa. On itse asi­as­sa ihan sama mikä rajoi­tus on ahtais­sa kort­teleis­sa, kun keskimäärin järkevä nopeus ei kuitenkaan nouse tästä. 

    Varsi­nainen kom­ment­ti­i­ni kos­ki täysin epäti­eteel­listä väitet­tä nopeusra­joi­tusten muu­tok­sien ja kuole­man­ta­pausten välis­es­tä suh­teesta. Näitä on toki kiva vil­jel­lä, mut­ta ei kauheasti lisää uskot­tavu­ut­ta vil­pit­tömään pyrkimyk­seen yleisen liiken­netur­val­lisu­u­den puolesta.

    Väit­täisin Suomen liiken­netur­val­lisu­u­den suurim­mat ongel­mat ole­van järjestyk­sessä seuraavat:

    1. mie­len­ter­veysongel­ma (itse­murhat ja itsetuhoisuus)
    2. päi­hdeon­gel­mat (alko­holistien ja narko­maanien törkeät rattijuoppoudet)
    3. väestön ikään­tymi­nen (sairasko­htauk­set, sen­soriset puutteet).
    4. liiken­neym­päristön puut­teet (suuret kohtaamisnopeudet, suuret nopeus- tai mas­saerot samoil­la väylil­lä vrt ratik­ka vs jalankulk­i­ja vs pyöräilijä).

    Halu­am­meko laskea myös metron ja paikallisju­nali­iken­teen rajoituk­set 30km/h tasolle, jot­tei itse­murhia hau­to­vat enää hyp­päisi junien alle?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Paikalla ei ole yhtään ylikulkusiltaa. 

    Min­ulle jäi epä­selväk­si tämä onnet­to­muus ja sen tapahtumapaikka. 

    Sörnäis­ten rantatiel­lä ei ole yhtään suo­jati­etä jos­sa ei olisi liiken­neval­o­ja (pait­si Hakaniemen torille johtaval­la pätkäl­lä, joka on oikeas­t­aan ihan eri katu ja jos­sa on neljänkympin rajoi­tus jo nyt.)

    1. Onnet­to­muus sat­tui tietöi­den aikaan, jol­loin val­ot oli­vat pois­sa ja paikalla tilapäi­nen nopeusra­joi­tus 30 km/h. Selkeää ylinopeut­ta ajanut auto ajoi pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen pys­tähtyneen auton ohi. Paik­ka oli muis­taak­seni ensim­mäi­nen risteys Kulosaaren sil­lal­ta siinä Suvi­lah­den entisen voimalan kohdalla.

  30. Okei, eli kyseessä oli poikkeusjär­jeste­ly — jon­ka vuok­si syn­tynei­den ongelmien kanssa ei pysyväl­lä kol­menkympin rajoituk­sel­la taitaisi olla mitään tekemistä. 

    Suo­ja­tien eteen pysähtyneen ohi ei tietenkään saa koskaan ajaa mut­ta se mitä sanoin aikaisem­min liiken­neym­päristön vih­jaavu­ud­es­ta pitää tässäkin paikkansa. En puo­lus­tele huoli­ma­ton­ta tur­makuskia mil­lään taval­la, mut­ta yksit­täi­nen nopeusra­joi­tuskylt­ti saat­taa oikeasti jäädä huo­maa­mat­ta esimerkik­si kaistan­vai­h­don yhtey­dessä tapah­tuneen päänkään­nön vuok­si. Harvem­min on kaupunkialueen työ­mail­la mitään muu­ta annakko­varoi­tus­ta poikkeusjär­jeste­ly­istä kuin pari kylt­tiä jot­ka apumies on vienyt muodon vuok­si asemiin. 

    Tilapäis­ten työ­maid­en jär­jeste­lyt ja merkin­nät ovat todel­la merkit­tävä riskipaik­ka. Usein näitä on nimeno­maan kevyen liiken­teen väylil­lä jois­sa saat­taa yhtäkkiä huo­ma­ta fil­laroivansa ympäri pyörivän kauhakuor­maa­jan työsken­telyalueel­la ilman minkään­laista ennakkovaroitusta.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Nopeuk­sia voidaan alen­taa tehokkaasti säätämäl­lä liiken­neval­oi­hin vihreä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeudel­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

    Joo, mut­ta kun se tavoite pitäisi olla saa­da liiken­neym­päristö sel­l­aisek­si ettei liiken­neval­o­ja tarvita.

  32. Kalle: Se valitet­ta­va yli­a­jo meni aivan­suo­raan liiken­nesu­un­nit­telijoiden piikkiin.

    Ei vaan liiken­net­tä valvo­van vira­nomaisen piikki­in. Suo­jati­etä läh­estyvän auton tulee antaa tietä jalankulk­i­joille. Jos poli­isi joskus edes huo­maut­taisi tästä, niin ehkä se alka­isi men­nä jakeluun.

    Niis­sä harv­inai­sis­sa tilanteis­sa kun tietä annetaan, on auto läh­es poikkeuk­set­ta Viron rek­isteris­sä. Joskus kesäkaudel­la saat­taa olla ruotsalainenkin.

    Saman­laisia tarpeet­to­mia ja vaar­al­lisia suo­jateitä on muual­lakin Helsingis­sä. Meche­lin­in kadun eteläpään jär­jeste­lyt ovat malli esimerk­ki siitä, miten asioi­ta ei saa tehdä. Raken­netaan miljoonil­la sil­ta ja sil­lan molem­pi­in päi­hin tehdään suo­jati­et! Tuonkaan suun­nit­teli­jal­la ei ole ihan kaik­ki muumit laaksossa.

    Itämerenkadun risteys on valo-ohjat­tu. Pois­te­taan suo­jati­et, niin autot pää­sevät sei­so­maan punaisi­in val­oi­hin 2 metriä lähempänä risteystä. 

    Tästä “hyödys­tä” mak­sa­vat jalankulk­i­jat 5–10 min ylimääräisel­lä käve­lyl­lä. Mitä jos laite­taan autoil­i­jat kiertämään viiden min­san ylimääräi­nen lenkki?

  33. a_l: …Itämerenkadun risteys on valo-ohjat­tu. Pois­te­taan suo­jati­et, niin autot pää­sevät sei­so­maan punaisi­in val­oi­hin 2 metriä lähempänä risteystä… 

    Ei vaan pois­te­taan ne tarpeet­tomat val­ot sen jäl­keen ja tehdään sil­lan molem­pi­in päi­hin isot ympyrät. Niin­hän ne kaupunkibule­vardit muual­la toimivat.

  34. a_l: Ei vaan liiken­net­tä valvo­van vira­nomaisen piikki­in. Suo­jati­etä läh­estyvän auton tulee antaa tietä jalankulkijoille. 

    Entäpä jos autoil­i­ja ei täl­lä ker­taa huo­man­nut suo­jati­etä? Kun paikalla on 364 päivää vuodes­ta liiken­neval­ot ja vasen kaista ajaa viit­täkymp­piä ohitse, suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton voi epähuomios­sa kuvitel­la pysähtyneen sik­si että jonos­sa edel­lä ole­va oikealle kään­tyjä väistää kevyen­li­iken­teen väylän liikennettä.

    Toki liiken­neval­o­ja ja liiken­nemerkke­jä kuu­luu kat­soa ja nopeus sovit­taa sen mukaan että ehtii taju­ta. Suun­nit­telijoiden olet­taisi kuitenkin tekevän tilapäis­ratkaisu­is­sakin sel­l­aista ympäristöä jos­sa on help­po toimia oikein (eikä sel­l­aista jos­sa mah­dol­lisim­man moni tekee virheitä jol­loin niistä saadaan tehokkaal­la valvon­nal­la tulo­ja yhteiskunnalle).

    Liiken­teessä tilantei­den ja tois­t­en kulk­i­joiden käyt­täy­tymisen ja liikkei­den tulisi olla ennakoitavis­sa. Huonos­ti merk­i­tyt poikkeusti­lanteet menevät “ei-kenenkään” piikki­in kos­ka onnet­to­muu­den sattues­sa vika on aina kuitenkin autoilijan.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Nopeuk­sia voidaan alen­taa tehokkaasti säätämäl­lä liiken­neval­oi­hin vihreä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeudel­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

    Ja jos vihreä aal­to halu­taan molem­pi­in suun­ti­in, niin jalankulk­i­ja jous­taa yli­tyk­sen eri­aikaisil­la valoilla.

    Toimii vain, jos jokaisen suo­ja­tien etäisyys on sama ja syk­li ote­taan siitä.

    Mielum­min tpyy­lu­o­man tavoin val­ot pois, tai sit­ten nap­pi­val­ot ja jalankulk­i­ja saa vihreän heti. Autoilua jalanku­lun ehdoilla.

    1. Mielum­min tpyy­lu­o­man tavoin val­ot pois, tai sit­ten nap­pi­val­ot ja jalankulk­i­ja saa vihreän heti. Autoilua jalanku­lun ehdoilla.

      Entä jos valo olisi aina punainen autol­la. Autoil­i­ja pysähty­isi suo­ja­tien eteen, nousisi autos­ta ja painaisi nap­pia ja jäisi autoon­sa odot­ta­maan vihreää?
      Jokainen ymmärtää, ettei tämä toi­mi, mut­ta fil­lare­i­ta kohdel­laan monis­sa val­ois­sa juuri näin.

  36. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Entäpä jos autoil­i­ja ei täl­lä ker­taa huo­man­nut suo­jati­etä? Kun paikalla on 364 päivää vuodes­ta liiken­neval­ot ja vasen kaista ajaa viit­täkymp­piä ohitse, suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton voi epähuomios­sa kuvitel­la pysähtyneen sik­si että jonos­sa edel­lä ole­va oikealle kään­tyjä väistää kevyen­li­iken­teen väylän liikennettä.

    Älä viit­si. Helsingissä/Suomessa korkein­taan yksi auto kymmen­estä antaa tietä suo­ja­tien päässä odot­tavalle jalankulkijalle. 

    Autoil­i­ja on suo­ja­tien kohdal­la väistämisvelvolli­nen, aivan kuten tul­lessaan kolmion takaa tai vasem­mal­ta. Jostain syys­tä suo­jatiesään­töä ei edes yritetä valvoa.

  37. Kai tuon Kalasa­ta­man kaup­pakeskuk­sen osalta huole­hdi­taan sit­ten myös siitä, että raken­nuk­sen ulkosyr­jälle tulee myös liikkeitä, tai vähin­tään sisäänkäyn­nit moni­in liikkeisi­in onnis­tu­isi myös kadun puolelta. Ettei keskuk­sen ulkop­uoles­ta ja sen lähikaduista vain luo­da epä­jalankulk­i­jaystäväl­listä auto­jen val­taa­maa lähiöostarien kaltaista seutua.

  38. a_l: Älä viit­si. Helsingissä/Suomessa korkein­taan yksi auto kymmen­estä antaa tietä suo­ja­tien päässä odot­tavalle jalankulkijalle. 

    Viitsin. Se, että suo­jateil­lä ei nou­date­ta väistämis­sään­töjä ei poista tien­pitäjän ja työmi­esten velvol­lisu­ut­ta merk­itä poikkeusjär­jeste­lyt kunnolla.

    1. Onko sin­ul­la tieto, että työ­maa olisi merkit­ty puut­teel­lis­es­ti? Mis­tä tuo tieto on peräisin? Siinä on selkeä suo­ja­tien merk­ki eikä sitä ollut tietääk­seni pois­tet­tu tai peit­et­ty. Lisäk­si oli nopeuswrajoi­tus­ta osoit­ta­va merk­ki, joka oli varf­masti nähtävis­sä selkeästi.

    2. Onko sin­ul­la tieto, että työ­maa olisi merkit­ty puut­teel­lis­es­ti? Mis­tä tuo tieto on peräisin? Siinä on selkeä suo­ja­tien merk­ki eikä sitä ollut tietääk­seni pois­tet­tu tai peit­et­ty. Lisäk­si oli nopeusra­joi­tus­ta osoit­ta­va merk­ki, joka oli var­masti nähtävis­sä selkeästi.

  39. Ei ole tietoa siitä että juuri tämä olisi merkit­ty huonos­ti, tuskin asi­aa on eri­tyis­es­ti edes tutkit­tu kos­ka autoil­i­ja joka tapauk­ses­sa kan­taa täy­den vas­tu­un. Taval­liset normin­mukaiset merk­inätkin saat­ta­vat olla riittämättömiä. 

    Suo­ja­tien merk­ki siinä tosi­aankin on joka päivä — mut­ta taval­lise­na päivänä siihen nimeno­maan ei tarvitse kiin­nit­tää mitään huomio­ta kos­ka toimi­va liiken­neva­lo on tärkeämpi! Nopeusra­joi­tus paikalla on myös joka päivä — kun kuusikymp­piä hilje­nee viidek­sikympik­si. Autoil­i­jan pitäisikin muis­taa tark­istaa joka aamu mikä luku taulus­sa on. Har­va tekee niin.

    Poikkeusmerkin­nät jäävät monikaistaisel­la tiel­lä hel­posti huo­maa­mat­ta kun huomio kiin­nit­tyy kaistan­vai­h­toon tms. Ainas­taan moot­toriteil­lä on val­tavia vilkku­val­opat­ter­is­to­ja sil­loin kun yksi kaista on joudut­tu sulkemaan.

    Merkin­nät ovat yleen­sä täysin riit­tämät­tömiä — ja mon­esti nimeno­maan kevyen liiken­teen väylil­lä. Lähtöko­htana ilmeis­es­ti on että “kai nuo osaa isoa kaivinkonet­ta väistää ellei ihan sokei­ta ole”. 

    Pieniäkin lento-onnet­to­muuk­sia tutk­i­taan niiden poten­ti­aalisen vakavu­u­den vuok­si hyvin tarkkaan. Onnet­to­muus­tutk­in­tara­porteista käy usein ilmi että yksi virhe ei juuri koskaan aiheuta kuin vaarati­lanteen — onnet­to­muu­teen vaa­di­taan usei­ta samanaikaisia virheitä. 

    Kun tieli­iken­teessä yhdis­tetään poikkeusti­lanne jos­ta viesti ei mene sat­apros­ent­tis­es­ti kaikille liiken­teen osa­puo­lille per­ille yhden­mukaises­ti ja ne kulk­i­jat jot­ka rikko­vat joitain sään­töjä joka päivä tois­tu­vasti oman piit­taa­mat­to­muuten­sa vuok­si, saadaan yhdis­telmä jos­sa tilas­tol­lis­es­tikin jos­sain vai­heessa rysähtää.

  40. Tapio Pel­to­nen: En sinän­sä vas­tus­ta, sikäli kun tähän ei haaskaudu liiak­si aikaa. Mut­ta kun puhutaan rak­en­tamisen ympäristökus­tan­nuk­sista, pitää ymmärtää että oleel­lisia eivät ole mitkään könt­täluke­mat vaan ympäristökus­tan­nusten ero vai­h­toe­htoi­hin näh­den (vai­h­toe­htokus­tan­nus). Ja “ei raken­neta sit­ten min­nekään” ei ole vaihtoehto.

    Minus­ta “ei raken­neta” on aivan oleelli­nen vai­h­toe­hto. Jos rak­en­t­a­mi­nen (ja sen seu­rauk­se­na kas­va­va läm­mitet­ty­jen raken­nuskuu­tioiden määrä) aiheut­taa kasvi­huonepäästö­jen ja ener­gian kulu­tuk­sen kasvua niin paljon, että emme pysy päästö­tavoit­teis­sa, niin sil­loin kaavoitus­ta ei viedä kaupunginhallitukselle. 

    Val­tu­us­to voisi säätää vuosit­taiset kiin­tiöt päästöille. Esim. rak­en­t­a­mi­nen ei saisi aiheut­taa päästöjä enem­pää kuin 10 % liiken­teen päästöistä. Arvatkaa­pa, mon­tako asun­toa sil­loin raken­net­taisi­in Helsingis­sä vuodessa.

  41. Tämä on vähän off topic.

    Kat­selin tuo­ta Kalasa­ta­man havain­neku­vaa ja olen kat­sel­lut uus­in­ta suo­ma­laista arkkite­htu­uria, mm. Kirkkon­um­men uut­ta kun­nan­taloa. Niin ja Itäkeskuk­seen pari vuot­ta sit­ten nous­sut­ta uut­ta har­maa­ta Pris­maa. Paras­ta mitä siitä voi sanoa on, että raken­nus selvästi nos­ti Itäkeskuk­sen kaup­pakek­suk­sen arkkite­hton­ista arvoa. Ja tänään kemistiys­täväni kanssa päivit­telin Viikin uusia rakennuksia

    Olenko tul­lut kon­ser­vati­iviksi tai ker­ras­saan taan­tu­muk­sel­lisek­si*. Jotenkin vain tun­tuu siltä,että täl­lä het­kel­lä suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on hakusessa.

    * Edes Guggen­heim-suun­nitel­ma ei herätä minus­sa mitään syväl­lisem­piä posi­ti­ivisia tunteita.

  42. Juk­ka Heikki­nen: Minus­ta “ei raken­neta” on aivan oleelli­nen vai­h­toe­hto. Jos rak­en­t­a­mi­nen (ja sen seu­rauk­se­na kas­va­va läm­mitet­ty­jen raken­nuskuu­tioiden määrä) aiheut­taa kasvi­huonepäästö­jen ja ener­gian kulu­tuk­sen kasvua niin paljon, että emme pysy päästö­tavoit­teis­sa, niin sil­loin kaavoitus­ta ei viedä kaupunginhallitukselle. 

    Kuten jo sanoin, kat­so vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia. Otso Kivekäs kuvaa tilan­net­ta hyvin uudessa blo­gauk­ses­saan: http://vesirajassa.blogspot.com/2012/04/seuraavat-400–000-helsinkilaista.html

    Mis­sään tässä val­takun­nas­sa ei ole sel­l­aista auk­tori­teet­tia joka voisi estää asun­to­jen rak­en­tamisen hevon kuuseen henkilöau­toli­iken­teen varaan. Ne asun­not raken­netaan sinne Vihti­in ja Mäntsälään jos niitä ei raken­neta Helsinki­in. Ja jos Helsinki­in ei raken­neta, Helsin­gin asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan kohti stratos­fääriä ja ennen pitkää kaik­ki tiivi­in kaupunki­maisen asu­tuk­sen hyödyt val­u­vat asun­to­jen rahoi­tusku­lui­hin, eli viime kädessä pankkien poh­jat­tomi­in taskui­hin. Sen sijaan jos niitä asun­to­ja raken­netaan kaupunkialueelle lisää, ensin­näkin ne tiiviy­den hyödyt kas­va­vat (ainakin tiet­tyyn rajaan saak­ka, jota Suomes­sa ei tul­la ikinä saavut­ta­maan), ja toisek­seen asun­tomarkki­nat pysyvät terveempinä.

  43. Markku af Heurlin:
    Tämä on vähän off topic.

    Kat­selin tuo­ta Kalasa­ta­man havain­neku­vaa ja olen kat­sel­lut uus­in­ta suo­ma­laista arkkite­htu­uria, mm. Kirkkon­um­men uut­ta kun­nan­taloa. Niin ja Itäkeskuk­seen pari vuot­ta sit­ten nous­sut­ta uut­ta har­maa­ta Pris­maa. Paras­ta mitä siitä voi sanoa on, että raken­nus selvästi nos­ti Itäkeskuk­sen kaup­pakek­suk­sen arkkite­hton­ista arvoa. Ja tänään kemistiys­täväni kanssa päivit­telin Viikin uusia rakennuksia

    Olenko tul­lut kon­ser­vati­iviksi tai ker­ras­saan taan­tu­muk­sel­lisek­si*. Jotenkin vain tun­tuu siltä,että täl­lä het­kel­lä suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on hakusessa.

    * Edes Guggen­heim-suun­nitel­ma ei herätä minus­sa mitään syväl­lisem­piä posi­ti­ivisia tunteita.

    Täysin samaa mieltä! Nyk­yarkkite­htu­uri ei enää pitkään ole ollut kau­nista, parhaim­mil­laankin se vain vält­tää rumuuden.

    Miten­pä saa­da arkkite­hdit opiskele­maan taas estetiikkaa?

  44. Juhani Salo­vaara:
    Taitaa vain käy­dä, niin että ulkop­uolelle tuo näyt­tää sul­je­tul­ta bunkker­il­ta ja sisäl­lä kah­den suurehkon yri­tyk­sen kaup­pali­iket­tä kat­se­lee toisi­aan ja niiden kaup­pi­aat nokit­tel­e­vat toisi­aan ves­s­apa­perin hin­nas­sa. Muuten sit­ten koko Kalasa­ta­ma onkin sit­ten hil­jaista nukku­malähiötä eläkeläisille, jot­ka käyt­tävät aikaansa estämään uuden rak­en­tamisen koko etelä-Helsin­gin alueel­la ja estämään työ­paikko­jen syn­nyn, kun ne syn­nyt­tävät ihmisvir­to­ja ikku­nan alle ja Museovi­ras­tonkin muumiot on saatu varmis­ta­maan kaupun­gin lev­iämi­nen joka suun­taan. Ei mitään väliä, jos Kise­l­ef­fi­in laite­taan muovi­mat­to­ja ja las­ten­tarhan mel­lak­ka-aito­ja, kun­han ei vain tuleu­ut­ta ja korkeam­paa kilo­me­trien päähän siitä.

    Tämä pätkä on ihan pakko laina­ta. Eri­no­mainen kuvaus niistä ongel­ma-asen­teis­ta/-käytän­nöistä, joiden ohjaam­i­na Helsinkiä pilataan niin pienessä kuin suures­sakin mittakaavassa.

    Suren Kise­l­ef­fiä. En voi ker­ta kaikki­aan ymmärtää, että sen kaikenkat­ta­vat pilaami­nen on voitu men­nä sal­li­maan! Vas­taavia kohtei­ta on Helsingis­sä niin vähän, että niitä pitäisi suo­jel­la ham­paat irvessä. Kise­l­eff­is­sä olisi ollut puit­teet saneer­a­ta jotain saman­henkistä kuin vaikka­pa Lon­toon Lib­er­ty-tavarat­a­lo. Ja mitä päätetään tehdä? Kaik­ki ajan pati­noimat pin­nat ja yksi­tyisko­h­dat on huolel­lis­es­ti pin­noitet­tu mah­dol­lisim­man eleet­tömik­si ja mitään­sanomat­tomik­si, yleis­vaikutel­ma muis­tut­taa lääkärikeskuk­sen odotushuonet­ta ja lat­tia­ma­te­ri­aa­lik­si on tosi­aan valit­tu muovi­mat­to! Sitä kau­nista pati­naa ei saa takaisin edes suurel­la rahal­la. Miten on mah­dol­lista, että vielä 2000-luvun Helsingis­sä täl­lainen suun­nitel­ma voidaan hyväksyä?

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko sin­ul­la tieto, että työ­maa olisi merkit­ty puutteellisesti… 

    Minus­ta tuos­ta oli jo sil­loin jotain jut­tua lehdis­tössä. Eli perus helsinkiläiseen tyyli­in olisi toimit­tu. Se ei poista primääri syytä. Tuos­ta ei saa olla jalankulkua katu­ta­sos­sa, oli tilanne mikä tahansa. Molem­mil­la puo­lil­la on (kalli­it) sillat.

    1. Kol­man­nen kerran.
      Kos­ka sil­loil­la ei ole hissiä eikä luiskaa, niitä ei voi vaa­tia käyt­tämään. Tuos­ta kul­kee myös pyörätie, jol­ta on voita­va päästä Kallioon. Jotenkin se tie on voita­va fil­lar­il­lakin ylit­tää. Kallen aja­tus, että pyörä­tuo­lil­la olisi kier­ret­tävä kilo­metri, on aivan tolkuton.

  46. SaaraKaik­ki ajan pati­noimat pin­nat ja yksityiskohdat… 

    Vuo­den ‑84 pati­naa on sen­tään vielä jäl­jel­lä muual­lakin Helsingis­sä (sil­loin taloon tehti­in edelli­nen iso remont­ti). Ja onko lat­tia muuten ihan oikeasti muovi­mat­toa vaiko linoleu­mia, ne näyt­tävät mon­esti samalta.

  47. ‘Kallen aja­tus, että pyörä­tuo­lil­la olisi kier­ret­tävä kilo­metri, on aivan tolku­ton.’ (OS)
    No kun jalankulk­i­joiden ja muiden vam­mais­ten ajal­la ei ole mitään arvoa. Vain autoil­i­ja on menos­sa jon­nekin, vain hänel­lä on kiire.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.