HSL:llä on iso ongelma

HSL:n ilta­kou­lu käsit­te­li kes­ki­viik­ko­na kun­tien anta­mia lausun­to­ja niin sano­tus­ta kaa­ri­mal­lis­ta. Tarif­fi­jär­jes­tel­mä muut­tuu kun­ta­koh­tai­ses­ta kaa­rik­si. Kaa­ret muo­dos­tu­vat peri­aat­tees­sa etäi­syyk­si­nä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Rajal­la asu­mi­sen kirot väl­te­tään sil­lä, että pie­nin mak­su mah­dol­lis­taa mat­kan kah­del­la vyö­hyk­keel­lä, siis esi­mer­kik­si AB tai BC. Huo­mat­kaa: edul­li­sin­ta on asua B‑vyöhykkeellä, pal­jon edul­li­sem­paa kuin asua A‑vyöhykkeellä.

AB-vyö­hy­ke vas­taa käy­tän­nös­sä Hel­sin­gin sisäis­tä lip­pua, mut­ta sen kel­poi­suusa­luet­ta esi­te­tään laa­jen­net­ta­vak­si muun muas­sa Tapio­laan ja Lep­pä­vaa­raan. ABC-lip­pu vas­taa käy­tän­nös­sä nykyis­tä seu­tu­lip­pua. Jokai­nen kun­ta vas­taa omien asuk­kai­den­sa lip­pu­jen subventoinnista.

Esi­tet­ty AB-alu­een laa­jen­nus Espoon puo­lel­la mer­kit­si­si nyky­hin­noin Espool­le kym­me­nen mil­joo­nan euron lisä­las­kua, kos­ka moni espoo­lai­nen siir­tyi­si hal­vem­man tarif­fin käyt­tä­jäk­si. Hel­sin­gil­le lisä­las­ku oli­si vaa­ti­mat­to­mam­pi olet­taen, ettei­vät hel­sin­ki­läi­set innos­tu mat­kus­ta­maan suu­rin jou­koin Sel­loon hal­van kah­vi­pa­ke­tin perässä.

Espoo esit­tää tarif­fi­lausun­nos­saan aivan kum­mia. Se halu­aa lajen­taa AB-vyö­hyk­keen kos­ke­maan mel­kein koko Espoo­ta aina Espoon kes­kus­ta myö­ten. Voi­si kuvi­tel­la, että jouk­ko­lii­ken­ne­myön­tei­syys oli­si lopul­ta­kin val­lan­nut Espoon, mut­ta katin kon­tit. Kau­pun­ki ilmoit­taa myös, että tarif­fit on ase­tet­ta­va niin, ettei­vät Espoon kulut juu­ri lisäänny.

Nyt kun­nan sisäi­nen 30-päi­vän lip­pu mak­saa 44 euroa ja seu­tu­lip­pu 92,10 euroa. Kos­ka Espoos­sa käy­te­tään nyt lähin­nä seu­tu­lip­pu­ja, aja­tus Espoon sub­ven­tion pitä­mi­ses­tä ennal­laan ja Hel­sin­gin sisäi­sen lipun ulot­ta­mi­ses­ta mel­kein koko Espoo­seen tar­koit­taa sel­väl­lä suo­mel­la, että nykyi­nen edul­li­nen Hel­sin­gin sisäi­nen lip­pu tulee kor­va­ta seu­tu­li­pul­la. Tuo espoo­lai­nen kus­tan­nus­neut­raa­li­suus nos­tai­si 30 päi­vän lipun jon­ne­kin 80 euron tie­tä­miin. Hel­sin­gin lii­ken­ne­po­li­tii­kal­le tämä mer­kit­si­si anka­raa taka­tal­vea ja pudot­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen mark­ki­nao­suut­ta mel­koi­ses­ti. Hel­sin­gin kau­pun­ki tie­tys­ti ”tie­nai­si” sub­ven­tio­as­teen romah­ta­mi­ses­ta kym­me­niä mil­joo­nia euroja.

Nyt koe­tel­laan HSL:n pää­tök­sen­te­ko­me­ka­nis­me­ja. Peri­aat­tees­sa molem­mis­ta asiois­ta päät­tää HSL:n hal­li­tus, sekä vyö­hy­ke­mal­lin rajois­ta että tariffeista.

Me voim­me päät­tää vyö­hy­ke­ra­jois­ta Espoon toi­vei­den mukaan ja tarif­feis­ta Espoon toi­vei­den vas­tai­ses­ti, mikä toi­si Espoon bud­jet­tiin ison loven. On toi­saal­ta vähän outoa, jos kun­tayh­ty­mä ryh­tyy ter­ro­ri­soi­maan jäsen­kun­nan budjettia.

Minus­ta tämä umpi­sol­mu pitäi­si ava­ta niin, että HSL:n hal­li­tus päät­tää alus­ta­vas­ti tarif­fi­ra­ken­tees­ta, ei eurol­leen, mut­ta sin­ne päin. Esi­mer­kik­si niin, että AB-lipun hin­ta on kor­kein­taan 50 euroa. Sit­ten pyy­de­tään Espool­ta uusi lausun­to vyöhykerajoista.

Kom­pro­mis­si voi­si olla se, että näyt­tö­li­puis­sa suo­si­taan hal­paa lin­jaa ja arvo- ja ker­ta­li­puis­sa Espoon riis­to­lin­jaa. Arvo- ja ker­ta­li­put ovat Hel­sin­gis­sä aivan mar­gi­naa­li­ses­sa roo­lis­sa, mut­ta Espoos­sa nii­tä kyl­lä käy­te­tään. Mut­ta sor­tai­si­ko tämä Vantaata.

Ei voi aja­tel­la, että Espoo mää­rää ”ter­veen kau­pun­ki­ra­ken­teen nimis­sä” Hel­sin­kiä tuho­maan jouk­ko­lii­ken­tee­seen perus­tu­van liikennepolitiikkansa.

Ker­ta­mak­suis­sa mui­ta hal­vem­pi ratik­ka­lip­pu säi­lyi­si, mut­ta ei sitä voi säi­lyt­tää, jos näyt­tö­li­pun hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu. Jos on hal­vem­paa mak­saa ker­ta­li­puil­la, rati­koi­den mat­kan­te­ko hidas­tuu aivan olen­nai­ses­ti. Jos ratik­ka­lip­pu on 2,50, hal­vin bus­si­lip­pu vii­si euroa ja 30 päi­vän kort­ti mak­saa 80 euroa, ratik­ka­mat­kus­ta­jat siir­ty­vät ker­ta­mak­sun maksajiksi.

……

Auto­maat­ti­met­ro

Saim­me myös sel­vi­tyk­sen met­ron auto­ma­ti­soin­nin tilan­tees­ta. Tie­dot neu­vot­te­luis­ta Sie­men­sin kans­sa ovat luon­nol­li­ses­ti ei-jul­ki­sia (Sie­men­sil­le ei pidä ker­toa neu­vot­te­lu­ta­voit­teis­ta) mut­ta ase­mien piden­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set käy­tiin myös läpi. Kos­ka met­ro vii­väs­tyi­si mel­koi­ses­ti, kus­tan­nuk­set nousi­si­vat pit­käl­ti yli sadan mil­joo­nan euron. Kus­tan­nuk­set tule­vat pait­si vii­väs­tyk­ses­tä myös hätä­pois­tu­mis­jär­jes­tel­mien mitoi­tuk­ses­ta. On ilmeis­tä, ettei sii­hen kan­na­ta ryh­tyä, kos­ka tuol­la rahal­la voi jouk­ko­lii­ken­net­tä aut­taa muu­al­la – esi­mer­kik­si teke­mäl­lä sen auto­ma­ti­soin­nin lop­puun vaik­ka toi­sen toi­mit­ta­jan voi­min —  jos Sie­mens todel­la ei osaa ja keh­taa sanoa sen julkisesti.

Vähän pitää ottaa takai­sin kri­tiik­kiä­ni tuos­ta lyhyi­den lai­tu­rien rat­kai­sus­ta. Teki­sin edel­leen sen toi­sin, mut­ta pää­tös oli perus­tel­ta­vis­sa, jos uskoi auto­ma­ti­soin­nin onnis­tu­mi­seen. Kri­tiik­ki­ni koh­dis­tui sii­hen, ettei auto­ma­ti­soin­nil­la­kaan pääs­täi­si kuin 120 sekun­nin vuo­ro­vä­liin. Kun kapa­si­teet­ti on nyt jo rajoil­la, tuo rajoi­te teki­si mah­dol­li­sek­si nos­taa sitä vain 33 %, mikä on itä­suun­nal­la ehkä aika vähän. Auto­ma­ti­soin­nin luvat­tiin kui­ten­kin las­ke­van vuo­ro­vä­lin sataan sekun­tiin, jol­loin kapa­si­teet­tia voi­tai­siin nos­taa 60 % nykyi­ses­tä. Se kyl­lä taas riittäisi.

 

94 vastausta artikkeliin “HSL:llä on iso ongelma”

  1. Espoon aja­tuk­ses­sa on jär­keä. Jouk­ko­lii­ken­teen­kin pitää lopul­ta mak­saa itse itsen­sä. Se ei ole täl­lä het­kel­lä kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Jouk­ko­lii­ken­ne on kan­nat­ta­vaa vain kau­pun­ki­mai­ses­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa. Joten hel­sin­ki­läis­ten ei pitäi­si olla huo­lis­saan asias­ta. Mitä taas tulee laut­ta­saa­re­lai­siin, vuo­saa­re­lai­siin tms, jot­ka eivät asu kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, niin se ei kai­ke­ti kuu­lu helsinkiläisille. 😉

    Jos unoh­de­taan se, että vie­lä­kin voi­tai­siin Län­si­met­ro jät­tää raken­ta­mat­ta, mikä oli­si talou­del­li­sin vaih­toeh­to, niin raken­ta­mis­ta teh­dään kovin lyhyt­nä­köi­ses­ti. Lyhyet ase­mat muo­dos­tu­vat joka tapuk­ses­sa ennem­min tai myö­hem­min pul­lon­kau­loik­si, oli tek­niik­ka­na mikä tahansa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei tul­la raken­ta­maan yhtä met­ro­lin­jaa enem­pää. Tän­ne ei muo­dos­tu ras­kaan rai­de­lii­ken­teen lii­ken­ne­verk­koa, vaan kaik­ki lin­jat koh­taa­vat rau­ta­tie­a­se­mal­la. Raken­nel­ma on hyvin häiriöaltis.

    Län­si­puo­lel­la tär­kein­tä on saa­da pika­rai­tio­tie­hank­keet eteen­päin tasaa­maan kuor­maa. Rahoi­tus vain on nyt kiven alla, kun se käy­tet­tiin tar­peet­to­miin met­ro­tun­ne­lei­hin. 😀 Kaa­vail­lun Joke­rin lisk­si tar­vi­taan toi­nen kevyen rai­de­lii­ken­teen poi­ki­tais­lin­ja Matin­ky­läs­tä poh­joi­seen. Matin­ky­lä ollee tule­va seu­tu­lii­ken­teen län­nes­tä tule­vien bus­sien päät­tä­ri tulevaisuudessa.

  2. Siis espoo­lais­ten teo­rian mukaan pie­ni­tu­lois­ten hel­sin­ki­läis­ten pitää tin­kiä elin­ta­sos­taan Espoon vero­äy­rin pitä­mi­sesk­si riit­tä­vän alhaalla?

  3. Voi­daan­ko kui­ten­kin jo olet­taa, että Espoon oudot tavoit­teet uuden tarif­fi­jär­jes­tel­män suh­teen eivät joh­du uuden jär­jes­tel­män vää­ri­nym­mär­tä­mi­ses­tä (esim. aja­tuk­ses­ta, että AB-vyö­hy­ke vas­tai­si nykyis­tä seutulippua)?

    Kun mitään muu­ta syy­tä tuol­lai­siin tavoit­tei­siin on vai­kea kek­siä kuin vyö­hy­ke­jär­jes­tel­män vää­ri­nym­mär­rys, mut­ta kai rau­ta­lan­kaa on jo vään­nel­ty niin ahke­ras­ti, että kyse ei ole siitä?

  4. Tämä naa­pu­ri­kun­tien ja jat­kos­sa myös kehys­kun­tien tarif­fi­ve­dä­tys on ollut odo­tet­ta­vis­sa. Niin kau­an kuin muis­tan — ikä syö kyl­lä sitä pala palal­ta — joka vuo­si käy­dään sama kuvio, jos­sa kukin kun­ta yrit­tää vyö­ryt­tää kus­tan­nuk­sia naapureille.

    Hel­sin­gin mah­dol­li­suu­det päät­tää tarif­fin taso­muu­tok­sis­ta ovat nyt HSL-kuvios­sa hei­kom­mat kuin aiem­min. Siis­pä sen neu­vot­te­lu­tai­to on nyt kovem­mal­la koe­tuk­sel­la. Täs­sä sau­mas­sa vale­taan lip­pu- ja tarif­fi­jär­jes­tel­mäl­le raken­ne, jota ei sit­ten muu­te­ta vuosikymmeneen.

    Vyö­hy­ke­ra­jo­jen sijain­ti on onnek­si pää­osin jo aset­tu­mas­sa. Odo­tin sii­tä sel­väs­ti suu­rem­paa kala­ba­liik­kia. Espoon kuprus­ta saat­te kyl­lä sovin­non, jos köy­hä Van­taa ei kek­si lyöt­täy­tyä espoo­lais­ten kelkkaan. 

    Tuli­ko jol­le­kin taas kai­puu kuntaremonttiin ?

    1. Kun­nal­lis­ta itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta voi­si kun­nioit­taa se, että näyt­tö­li­puis­sa säi­ly­tet­täi­siin kun­ta­koh­tai­set hin­nat. Siis jokai­nen kun­ta voi­si päät­tää, mitä näyt­tö­li­put hei­dän asuk­kail­leen mak­sa­vat. Arv­fo- ja ker­ta­li­puis­sa tämä tie­ten­kään ei käy päinsä.

  5. Kai­kil­le ihmi­sil­le pitäi­si lait­taa siru nahan alle jota voi­tai­siin seu­ra­ta. Sit­ten jokais­ta voi­tai­siin las­kut­taa todel­li­sen kul­ke­mi­sen mukaan.

    Vähän niin kuin nyt Vih­reät kaa­vai­le­vat autoil­le, sama idea ja ihan yhtä hyvä.

  6. Täs­sä minä ulko­paik­ka­kun­ta­lai­se­na vähän ihmet­te­len, mik­si Espoon kau­pun­gin toi­vet­ta pitäi­si kun­nioit­taa mil­lään tavoin. Ei Espool­la ole kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa jouk­ko­lii­ken­ne­asiois­sa vaan se on dele­goi­nut tämän val­tan­sa HSL:lle. Espoon kau­pun­gin mie­li­pi­teel­le ei tar­vit­se antaa sen enem­pää arvoa kuin Hert­to­nie­mi-seu­ral­le, kun kyse on HSL:n pää­tös­val­taan kuu­lu­vas­ta asiasta.

    Jos Espoo halu­aa käyt­tää pää­tös­val­taa jouk­ko­lii­ken­ne­asiois­sa, on sen erot­ta­va HSL:stä, min­kä tosin jouk­ko­lii­ken­ne­la­ki tai­taa kieltää.

  7. Noin 500. ker­ran, vuo­ro­vä­lil­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa ajaa­ko met­roa ihmi­nen vai kone. Se on yksin­ker­tai­ses­ti niin kuin tur­va­vä­li autol­la, eli se mar­gi­naa­li min­kä tur­val­li­suus ja sään­nöl­li­syys kes­tää. Teo­rias­sa auto­ja voi ajaa reak­tio­ajan välil­lä, ja teo­rias­sa met­ro­ju­nia voi ajaa kulu­noh­jaus­jär­jes­tel­män reak­tio­ajan etäisyydellä.

    Käy­tän­tö on sit­ten jotain muu­ta. Tämän takia se mihin­kä vuo­ro­vä­liin on jotain mikä sel­vi­ää lop­pu­jen lopuk­si kokei­le­mal­la käy­tän­nös­sä, min­kä takia mitään takui­ta sii­tä että pääs­tään johon­kin tiet­tyyn vuo­ro­vä­liin ei ole.

    Yksi asia mitä voi miet­tiä, kum­pi on toden­nä­köi­sem­pää? Sie­mens, joka on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta juna­jär­jes­tel­mien val­mis­ta­jas­ta ei vaan joten­kin osaa teh­dä Hel­sin­gin met­ros­ta auto­maat­tis­ta. Tai että se ei yli­pään­sä ole mah­dol­lis­ta, eli on tilat­tu jotain mitä ei voi toi­mit­taa, ja Sie­men­sin myyn­ti­mie­het ovat men­neet sen lupaamaan.

  8. Yli­pään­sä arvo ja kausi­li­puil­le voi olla jopa ihan eri vyö­hyk­keet. Eli esim. niin että kausi­li­put on kun­ta­koh­tai­sia, näyt­tö­li­put mene­vät vyö­kyd­deien mukaan.

    Vep­sä­läi­sen kans­sa ihan samaa miel­tä, se nyt vaan takaa rii­te­lyn ja huo­not kom­pro­mis­sit kun nel­jä eri mak­sa­jaa yrit­tää pyö­rit­tää yhteis­tä lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää. Sem­min­kin kun joka kau­pun­gin läh­tö­koh­dat ovat niin erilaiset.

  9. Fik­sut pik­ku­vel­jem­me Tal­lin­nas­sa ovat nyt sit­ten kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä päät­tä­neet siir­tyä ilmai­seen jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Meil­lä sen sijaan leh­dis­sä ja täl­lä­kin pals­tal­la jak­se­taan väi­tel­lä vyö­hy­ke­ta­rif­fien nyans­seis­ta. Masen­ta­vaa. Tavoi­te pitäi­si olla kor­keam­mal­la, oikea tarif­fi joka vyö­hyk­keel­lä on 0 euroa.

    HSL:n kus­tan­nuk­sis­ta noin puo­let? kate­taan lip­pu­tu­loil­la (500 milj.), puo­let vero­tu­lol­la. Jos lii­ken­ne oli­si ilmais­ta, pal­jon­ko vero­äy­ri nousi­si kes­ki­mää­rin eri kun­nis­sa ( puo­li % ?). Toi­saal­ta läh­tö­olet­ta­muk­se­na voi­si olla, että jon­kin vuo­den pääs­tä olem­me kaik­ki samaa Helsinkiä. 

    Ilmai­nen lii­ken­ne sääs­täi­si lip­pu­jen myyn­nis­tä ja tar­kas­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kulut (10 milj?) Lii­ken­ne, var­sin­kin bus­si- ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne nopeu­tui­si, kun kul­jet­ta­jien ei tar­vit­si­si rahas­taa ja mat­kus­ta­jat voi­si­vat tul­la ja men­nä mis­tä oves­ta tahan­sa. Sii­tä tuli­si äkkiä mil­joo­nien sääs­töt sekä lii­ken­ne­lai­tok­sel­le, että eri­tyi­ses­ti mat­kus­ta­jil­le (? miljoonaa)
    Yksi­tyi­sau­toi­lu vähe­ni­si kym­me­niä pro­sent­te­ja, ilma puh­dis­tui­si diok­sii­deis­ta ja katupölystä.

    Pari viik­koa sit­ten met­ros­sa vie­res­sä­ni istui van­hem­pi her­ras­mies, joka jou­tui mak­sa­maan tar­kas­tus­mak­sun 80 euroa, kos­ka hänen kuu­kausi­lip­pun­sa oli men­nyt van­hak­si edel­li­se­nä päi­vä­nä. Lip­pu­tar­kas­ta­jil­ta ei armoa heru­nut. Nöy­ryyt­tä­vää ja kal­lis­ta elä­ke­läi­sel­le, jon­ka tar­koi­tus ei taa­tus­ti ollut mat­kus­taa pummilla.

    Moni, itse aina­kin, oli­si val­mis mak­sa­maan hie­man enem­män veroa pel­käs­tään sii­tä autuu­des­ta, ettei päi­vit­täin met­roon tai lähi­bus­siin astues­sa tar­vit­si­si pelä­tä, onko lip­pu voi­mas­sa tai unoh­tu­nut kotiin. Jul­ki­nen lii­ken­ne on mei­dän kau­pun­ki­lais­ten arki­päi­vää, sen käyt­tö tuli­si rin­nas­taa jalkakäytäviin.
    Lipun­tar­kas­ta­jil­le löy­tyy kyl­lä muu­ta­kin mie­le­käs­tä työ­tä, vaik­ka­pa pysäköinninvalvojina.

    Nyt esi­te­tyt vyö­hy­ke­ra­jat sopi­vat erin­omai­ses­ti autoi­li­joil­le, mitä syvem­mäl­le kes­kus­taan ajat, sitä enem­män mak­sat. Ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne, nai­via rea­lis­mia tai ei, oli­si hyvä tee­ma syk­syn vaa­leis­sa. Vai jäte­tään­kö se Päi­vi Lipposelle?

    1. Tal­lin­nas­sa se vyö­hy­ke­ra­ja vas­ta opn­kin. Lii­ken­ne on ilmais­ta Tal­lin­nan asuk­kail­le, mut­ta ei ympä­rys­kun­tien asukkaille.

  10. Seu­ra­taan nyt kui­ten­kin vie­lä, kuin­ka Tal­lin­na sen mak­sut­to­man jouk­ko­lii­ken­teen toteut­taa. Onko joku jo kuul­lut miten? Ei kyl­lä käy kateek­si Edgar Savi­saa­ren asema.

  11. tpyy­luo­ma: Yksi asia mitä voi miet­tiä, kum­pi on toden­nä­köi­sem­pää? Sie­mens, joka on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta juna­jär­jes­tel­mien val­mis­ta­jas­ta ei vaan joten­kin osaa teh­dä Hel­sin­gin met­ros­ta auto­maat­tis­ta. Tai että se ei yli­pään­sä ole mah­dol­lis­ta, eli on tilat­tu jotain mitä ei voi toi­mit­taa, ja Sie­men­sin myyn­ti­mie­het ovat men­neet sen lupaamaan.

    En usko het­keä­kään, ettei­kö tuol­lais­ta oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa. Voi­pi vaan olla että joku Sie­men­sil­lä kat­soi las­ku­ti­kus­ta pil­kun pai­kan vää­rin ja nyt yri­te­tään estää mil­jar­di­tap­pioi­ta. Ei että sen niin pal­jon pitäi­si mak­saa. Kyl­lä sen var­maan sovi­tul­la hin­nal­la pitäi­si irrota.

    Kyl­lä siel­lä on jotain sem­mois­ta taka­na, että Sie­men­sin omat bulk­ki­ka­mat eivät sovi mei­kä­läi­siin vau­nui­hin nii­den vaa­ti­maan koloon. Var­maan joku vih­doin tajusi, ettei Hel­sin­gin kokois­ten kus­to­moi­tu­jen jär­jes­tel­mien pään­sär­kyä kan­na­ta jär­jes­tää noin isol­le yhtiöl­le, vaik­ka niil­lä teki­si­kin voittoa.
    Tai voi­han siel­lä olla sen ver­ran NSN-efek­ti pääl­lä, ettei­vät vaan osaa.

    tpyy­luo­ma:
    Yli­pään­sä arvo ja kausi­li­puil­le voi olla jopa ihan eri vyö­hyk­keet. Eli esim. niin että kausi­li­put on kun­ta­koh­tai­sia, näyt­tö­li­put mene­vät vyö­kyd­deien mukaan.

    Kuu­los­taa tar­peet­to­man moni­mut­kai­sel­ta käyt­tä­jän kan­nal­ta. Menee­kö tämä nyt sit­ten saman­lai­sek­si sekoi­luk­si kuin len­to­lip­pu­jen kans­sa. Jokos juna­li­put on samaa sot­kua? Lef­fa­li­put aina­kin ovat ja se kyl­lä vähen­tää halua käy­dä nii­tä teat­te­ris­sa katsomassa.

  12. Sep­po Hon­ka­nen: Jos lii­ken­ne oli­si ilmais­ta, pal­jon­ko vero­äy­ri nousi­si kes­ki­mää­rin eri kun­nis­sa ( puoli % ?).

    Asi­aa on arvioi­tu v2008 teh­dys­sä sel­vi­tyk­ses­sä Hel­sin­gin osalta.

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Sivut/2008.asp

    Vero­ra­si­tuk­sen kas­vu oli­si sen mukaan run­saan yhden pro­sen­tin luok­kaa ( 140 M€/v ). Yhteis­kun­ta­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta arvioi­dut koko­nais­hyö­dyt kii­peäi­si­vät kii­kun kaa­kun plus­san puo­lel­le niil­lä ole­tuk­sil­la, jot­ka sel­vi­tys teki.

    Seu­dun val­tuus­tois­ta ei juu­ri nyt tai­da löy­tyä enem­mis­töä 0‑tariffipäätökselle. Jos vero­ja oltai­siin­kin haluk­kai­ta nos­ta­maan vaik­ka­pa tuon noin 140 M€:n lisä­tuo­ton aikaan­saa­mi­sek­si, sil­le oli­si otta­jia niin monen pal­ve­lun kohentamiseksi.
    Jouk­ko­lii­ken­ne on kau­pun­gin pal­ve­luis­ta paras ja monien mie­les­tä ne huo­nom­min hoi­de­tut kai­paa­vat ensin lisärahoitusta.

  13. Tää kyl­lä hais­kah­taa sil­le, että Espoos­sa ei olla tajut­tu höl­kä­sen pöläys­tä mis­tä HSL:n kaa­ri­mal­lis­sa on kyse. Sama kyl­lä kos­kee Hel­sin­kiä ja vaa­ti­mus­ta siir­tää Kulos­aa­ri A‑kaaren sisälle.

    HSL voi­si men­nä itseen­sä tie­do­tuk­sen suhteen.

  14. Sep­po Hon­ka­nen: Fik­sut pik­ku­vel­jem­me Tal­lin­nas­sa ovat nyt sit­ten kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä päät­tä­neet siir­tyä ilmai­seen joukkoliikenteeseen. 

    Fik­sut pik­ku­vel­jem­me pää­osin boi­ko­toi­vat höl­möä äänes­tys­tä. Äänes­tys­pro­sent­ti oli 20 ja kai­kis­ta äänioi­keu­te­tuis­ta ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä puol­si 15 %.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tal­lin­nas­sa se vyö­hy­ke­ra­ja vas­ta opn­kin. Lii­ken­ne on ilmais­ta Tal­lin­nan asuk­kail­le, mut­ta ei ympä­rys­kun­tien asukkaille. 

    Ei ole ilmai­sia lounaita. 😀

  16. Sep­po Hon­ka­nen:
    Moni, itse aina­kin, oli­si val­mis mak­sa­maan hie­man enem­män veroa pel­käs­tään sii­tä autuu­des­ta, ettei päi­vit­täin met­roon tai lähi­bus­siin astues­sa­tar­vit­si­si pelä­tä, onko­lip­pu voi­mas­sa tai unoh­tu­nut kotiin. 

    Jos tämä on jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäl­le suu­ri­kin pel­ko, niin suo­sit­te­len suo­ra­ve­loi­tus­lip­pua. HSL:n pal­ve­lu­pis­tees­sä nimi pape­riin ja hops, lip­pu on aina voi­mas­sa. Mak­su menee suo­raan tilil­tä kuukausittain.

    Jos voi­mas­sao­le­va kausi­lip­pu on unoh­tu­nut kotiin, sakot saa peruttua.

    Noin muu­ten, jouk­ko­lii­ken­teen arvos­tus­ta­kin pitä­nee yllä se, että se on pal­ve­lu jos­ta myös mak­se­taan. Se lisän­nee myös moti­vaa­tio­ta inves­toi­da parem­paan lii­ken­tee­seen — ilmais­lii­ken­tees­sä jokai­nen uusi vuo­ro ja lin­ja on vain lisä­kus­tan­nus. Saat­tai­si pääs­tä koko hom­ma rapistumaan.

    Näki­sin, että kes­tä­väm­pää on haa­lia uusia mat­kus­ta­jia parem­mal­la pal­ve­lul­la kuin ilmaisliikenteellä.

  17. Hei, jos pitää olla joku sosia­lis­ti­nen lii­kun­ta­vä­li­ne niin mik­sei se sit­ten voi olla koko­naan ilmainen??

    Pel­käs­tään näi­den kom­ma­rei­den lipun­ke­räys­jär­jes­tel­mät mak­saa puo­let lipun hin­nas­ta. Siis Helsingissä.

    Ja puo­let on yhteis­kun­nan tukea.

    KUKAAN EI HÄVIÄ JOS KULKEMINEN ON ILMAISTA

  18. Voi­si­ko joku ava­ta, mik­si alun­pe­rin valit­tiin kaa­ri­mal­li ruu­duk­ko­mal­lin sijaan? Onko tosi­aan tar­koi­tus, että jat­kos­sa Joke­rin tapai­set kehä­lin­jat pysy­vät yhden tai kah­den vyö­hyk­keen alueil­la ja siten edul­li­sem­pi­na kuin kes­kus­tan kaut­ta kul­ke­vat suo­rat yhteydet?

  19. Vaa­ti­han hel­sin­ki­kin sel­vi­tys­tä öster­sun­do­min liit­tä­mi­ses­tä B‑kaareen.(s.23) Ihan yhtä kor­nil­ta se näyt­tää kuin Espoon vaa­ti­mus. Muu­ten­kin ensi­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa b‑kaari on itään päin leveämpi.

    Uusi mal­li on Täy­si katastrofi.
    Tak­sa- ja lip­pu­jär­jes­tel­mä 2014 alus­ta­va kuvaus on 49 sivua pit­kä ja sitä ei tajua kuin Soi­ni­vaa­ra. Nyky­jär­jäs­tel­män voi selit­tää yhdel­lä lauseel­la ja kuval­la. Sen kuvan ymmär­tää sokea Reettakin.
    Jos muu­tos tulee voi­maan lipun osto­ta­pah­tu­ma pit­kit­tyy noin 500‑1000%.
    Onko kaik­ki kom­men­toi­neet luke­neet alus­ta­van kuvauk­sen lippujärjästelmästä?
    http://www.hsl.fi/FI/suunnittelu/taksajalippujarjestelma2014/Sivut/default.aspx
    Ainoa joh­to­pää­tös: Kaik­ki suun­nit­te­lun osal­li­set ero­te­ta­va viras­taan ja hei­dän kou­lu­tus ja työ­his­to­ria pitää mitätöidä.

  20. Ihan oikea vaa­ti­mus tuo Kulos­aa­ren siir­tä­mi­nen A‑alueelle on. Jos teh­dään kaa­ri­mal­li, jon­ka logiik­ka on etäi­syys kes­kus­tas­ta, niin ei sii­tä sil­loin voi poi­ke­ta tuol­lai­sel­la käsit­tä­mät­tö­mäl­lä lillukanvarsiperustelulla.

    Jos Laut­ta­saa­ri pide­tään A‑alueella ja Kulos­aa­ri jätet­täi­siin B:lle, niin se antai­si ihmeel­li­sen sig­naa­lin itä­puo­len kan­nal­ta, kun molem­mat ovat tasan samal­la etäi­syy­del­lä keskustasta.

  21. Tuol­la esi­te­tyn perus­teel­la Kulos­aa­res­sa sijait­see östis­läis­ten kan­nal­ta lähin ruot­sin­kie­li­nen lukio, ja Öster­sun­dom on C‑kaarella, joten Kulos­aa­ren sijoit­ta­mi­nen A‑kaarelle oli­si silk­kaa kiusan­te­koa östisläisille.

    Ihmet­te­len kyl­lä, min­kä vuok­si tuo­ta kaa­ri­mal­lia pide­tään joten­kin han­ka­la­na. Lon­toon met­ros­sa (ja sii­hen liit­ty­väs­sä pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­tees­sä) on hyvin saman­kal­tai­nen vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa mini­mi­tak­sa (ker­ta­lip­pu tai kausi­kort­ti) kat­taa kak­si vie­rek­käis­tä vyö­hy­ket­tä, ja sen taju­aa jopa turisti.

  22. Lon­toon met­ros­sa (ja sii­hen liit­ty­väs­sä pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­tees­sä) on hyvin saman­kal­tai­nen vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa mini­mi­tak­sa (ker­ta­lip­pu tai kausi­kort­ti) kat­taa kak­si vie­rek­käis­tä vyö­hy­ket­tä, ja sen taju­aa jopa turisti.

    Lon­toos­sa on Oys­ter tra­velcard, jota vilau­te­taan por­til­la väli­nee­seen men­nes­sä ja läh­ties­sä. Kone osaa veloit­taa oikein ja mat­kus­ta­ja­le hal­vim­man mukaan. Noin muu­ten Lon­toon tarif­fi­jär­jes­tel­mä on yksi­tyis­koh­dil­taan var­sin moni­mut­kai­nen — riip­puu jopa mat­kus­tusa­jan­koh­das­ta — ja pape­ri­li­pul­la mat­kus­ta­mi­nen on suh­teel­li­sen hin­na­kas­ta. Mut­ta turis­ti­kin osaa ostaa ja lada­ta Oys­te­rin, ja sen jäl­keen voi lopet­taa murehtimisen.

    Lii­an suu­ret vyö­hyk­keet joh­ta­vat kal­lii­siin pai­kal­lis­mat­koi­hin. Jos­tain syys­tä tämä ei oikein tun­nu mene­vän peril­le. Lisäk­si kehä­mal­li tuot­taa aika dor­kia lop­pu­tu­lok­sia; Espoon kes­kuk­ses­ta Vuo­saa­reen kan­nat­taa men­nä bus­sil­la tasae­täi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta eikä junal­la ja met­rol­la (nopeam­pi, ympäristöystävällisempi). 

    Edel­leen kan­na­tan mat­ka­pe­rus­tais­ta mal­lia, mut­ta jos kilo­met­rit pelot­ta­vat, niin läm­pä­re­mal­li joh­taa samaan lopputulokseen.

    Mut­ta­joo. Kun sot­ke­taan lii­ken­ne­po­li­tiik­ka, sosi­aa­li­po­li­tiik­ka ja kie­li­po­li­tiik­ka, niin sitä saa mitä tilaa. Sotkun.

  23. Tapio Pel­to­nen:
    Tuol­la esi­te­tyn perus­teel­la Kulos­aa­res­sa sijait­see östis­läis­ten kan­nal­ta lähin ruot­sin­kie­li­nen lukio, ja Öster­sun­dom on C‑kaarella, joten Kulos­aa­ren sijoit­ta­mi­nen A‑kaarelle oli­si silk­kaa kiusan­te­koa östisläisille.

    Ihmet­te­len kyl­lä, min­kä vuok­si tuo­ta kaa­ri­mal­lia pide­tään joten­kin han­ka­la­na. Lon­toon met­ros­sa (ja sii­hen liit­ty­väs­sä pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­tees­sä) on hyvin saman­kal­tai­nen vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä, jos­sa mini­mi­tak­sa (ker­ta­lip­pu tai kausi­kort­ti) kat­taa kak­si vie­rek­käis­tä vyö­hy­ket­tä, ja sen taju­aa jopa turisti.

    Miten ihmees­sä täl­lai­ses­sa pää­tök­ses­sä voi­si mil­lään taval­la olla vai­kut­ta­mas­sa se, jos Öster­sun­do­mis­ta käy 13 ihmis­tä kou­lua pai­kas­sa x ? Sekö vai­kut­tai­si koko­nai­sen tuhan­sien ihmis­ten kau­pun­gin­osan sijoit­ta­mi­seen? Ei näi­tä rajo­ja voi piir­tää tuol­lais­ten lil­lu­kan­var­sien perus­teel­la. Nyt asiat oike­aan perspektiiviin.

    Ylei­ses­ti aihee­seen kom­men­toi­den: Espoon lausun­to jäl­leen ker­ran osoit­taa nykyi­sen kun­ta­mal­lin toi­mi­mat­to­muu­den. Tämä kuvas­taa pie­nois­koos­sa sitä mitä yhte­nä rat­kai­su­na esi­tet­ty met­ro­po­li­hal­lin­to käy­tän­nös­sä oli­si joka iki­nen päi­vä. Ei kii­tos näi­tä jär­jet­tö­miä väli­mal­lin rat­kai­su­ja. Espoo, Van­taa, Hel­sin­ki vaan äkkiä yhteen.

  24. Tomi: Jos Laut­ta­saa­ri pide­tään A‑alueella ja Kulos­aa­ri jätet­täi­siin B:lle, niin se antai­si ihmeel­li­sen sig­naa­lin itä­puo­len kan­nal­ta, kun molem­mat ovat tasan samal­la etäi­syy­del­lä keskustasta.

    Ihmeel­lis­tä tämä sig­naa­li­po­li­tiik­ka. Kulos­aa­re­lai­set halua­vat niin kovas­ti kuu­lua hen­ki­ses­ti osak­si kes­kus­taa, että ovat val­mii­ta otta­maan huo­nom­mat liput­kin sii­tä hyväs­tä? Vai mit­kä mie­les­tä­si ovat ihan oikei­ta, kon­kreet­ti­sia hyö­ty­jä A‑alueeseen liittymisestä?

    Vai haluai­sit­ko myös laut­ta­saa­re­lai­set vas­ta­pai­nok­si B‑vyöhykkeeseen? Sen vaa­ti­muk­sen ymmär­täi­sin. Sil­loin laut­ta­saa­re­lais­ten työ­mat­kat län­ti­seen Espoo­seen tuli­si­vat pal­jon hal­vem­mak­si (siis jol­lei päi­vit­täis­tä tar­vet­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan ole).

  25. Vihe­rins­si: Mut­ta turis­ti­kin osaa ostaa ja lada­ta Oys­te­rin, ja sen jäl­keen voi lopet­taa murehtimisen.

    Jos ei mureh­du­ta se, että Iso­vel­jel­le ker­tyy tie­to­kan­ta omis­ta kulkemisista.

  26. Ehdo­tan että vyö­hyk­keis­tä luo­vu­taan ja siir­ry­tään nykyaikaan.

    Aikaan, jos­sa jokai­nen voi­si vaik­ka vali­tal­ta selai­mes­sa kar­tal­ta ympy­rän kes­ki­pis­teen ja sil­le hal­kai­si­jan. Kuu­kausi­lip­pu mak­saa enem­män mitä isom­pi ympy­rän hal­kai­si­jan on ja on sit­ten voi­mas­sa ympy­rän alueella. 

    Näin jokai­nen voi mak­saa kuu­kausi­lip­pua suun­nil­leen niin laa­jal­le alu­eel­le kuin mil­lä liikkuu.

  27. TAKTIIKKA

    On var­mas­ti ole­mas­sa monen­lai­sia näkö­koh­tia, nii­den jou­kos­sa nämä kolme:

    (1) Nime­no­maan kaa­ri­mal­li — toi­sin kuin vaik­ka­pa läm­pä­re­mal­li — ihan tun­teen­omai­ses­ti ja vail­la mitään jär­ke­vyyt­tä saa­ti las­ku­ti­kun käyt­töä saa espoo­lai­set ja ken­ties van­taa­lai­set­kin ajat­te­le­maan, että jär­jes­tel­mä on lui­hu, kos­ka se on geo­met­ri­ses­ti Hel­sin­ki-kes­kei­nen, mitä se tie­tys­ti sil­min­näh­den onkin.

    (2) Tasa­ta­rif­fi taas ihan sil­min­näh­den on rei­luu­den huip­pu, kos­ka se koh­te­lee samal­la tavoin kaik­kia alu­een osia ja vie­lä­pä kai­ken­pi­tui­sia vält­tä­mät­tö­miä mat­ko­ja joi­ta ihmis­ten on pak­ko teh­dä. Kaik­ki eivät näet todel­la­kaan voi vali­ta mat­ko­jaan ihan makun­sa mukaan. 

    Alue” tar­koit­taa täs­sä yhteis­ta­rif­fia­luet­ta, jol­la ei sovel­le­ta Mat­ka­huol­lon kilo­met­ri­tak­saa. Tar­koit­ta­nee jat­kos­sa samaa kuin HSL-alue. Miten rajat piir­re­tään­kin, kysy­mys on suu­res­sa mää­rin yhte­näi­ses­tä asun­to- ja työ­mar­ki­na-alu­ees­ta. ja juu­ri sitä­hän pide­tään suu­ren kau­pun­gin etuna. 

    Mikä­li valin­nan­va­raa sän­nöl­lis­ten mat­ko­jen suh­teen on, aika har­va halu­aa puu­dut­taa taka­mus­taan saa­ti seis­tä-keik­kua ruuh­ka­bus­seis­sa joka päi­vä tun­ti­tol­kul­la. Se kaupunkirakenteesta. 

    (3) No nyt, jos Hel­sin­ki tukee omien asuk­kait­ten­sa kausi­lip­pu­ja mer­kit­tä­väs­ti voi­mak­kaam­min kuin Espoo, sil­loin ja juu­ri sil­loin espoo­lais­ten kes­kuu­des­sa voi syn­tyä ärty­mys­tä omia päät­tä­ji­ään koh­taan sekä vaa­ti­muk­sia, että hei­tä on tuet­ta­va samal­la tavoin kuin Hel­sin­gis­sä. Kun ker­ran kysy­mys on ihan samas­ta tuotteesta.

    Oikeas­taan tämä on häkel­lyt­tä­vän ilmeis­tä. Tämä ei ole tek­niik­kaa eikä talout­ta eikä edes teo­lo­gis­ta oikeus­fi­lo­so­fi­aa vaan raa­kaa tak­tiik­kaa. Tär­kein kysy­mys tämän yhtey­des­sä onkin, onko Hel­sin­gil­lä kant­tia täl­lai­seen läpimurto-tykistökeskitykseen.

    TUKITOIMIA JA YKSITYISKOHTIA

    Tak­tii­kan osa­te­ki­jöi­tä voi­si­vat olla (kausi­li­pun tapaan) muka­na pidet­tä­vä hel­sin­ki­läi­syys-kort­ti, jota vilaut­ta­mal­la voi­si ostaa är-kis­kal­ta hal­van ratik­ka­ker­ta­li­pun (kul­jet­ta­ja­ra­has­tus lopetetaan). 

    Saman­lai­sel­la kor­til­la ennal­ta ostet­tu­jen lip­pu­jen käyt­töä voi­tai­siin voi­mak­kaas­ti suo­sia bus­seis­sa­kin, vaik­ka niis­sä har­vas­ti asut­tu­jen lat­va­haa­ro­jen takia myös rahal­la mak­sa­mi­nen vie­lä sallittaisiin. 

    Yli­mal­kaan kui­ten­kin suo­sit­tai­siin koko seu­dun kat­ta­via kausi­lip­pu­ja, jot­ka kan­ta-asia­kas­kor­tin tavoin sitout­ta­vat jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja jois­ta aiheu­tuu kaik­kein vähin­ten häs­läys­tä. Niko Setä­län ehdo­tus suo­ra­ve­loi­tus-kausi­li­puis­ta on mie­les­tä­ni erinomainen.

    Erit­täin hyvä tak­tii­kan osa­te­ki­jä oli­si­vat myös ruuh­ka/­väy­lä-mak­sut. Niil­le autoi­li­joil­le, jot­ka kit­ke­ri­nä uhkai­le­vat että eipä enää tul­la tei­dän Stoc­kaan ostok­sil­le, voi­tai­siin sanoa hyvin lem­peäs­ti että sen­kus menet­te Tapio­lan Stoc­kaan niin kuin Tam­pe­reel­la men­nään Tam­pe­reen Stockaan.

    REILUUS KULKUTAPOJEN VÄLILLÄ

    Kuten edel­lä sano­tus­ta voi­daan havai­ta, olen val­mis ran­kai­se­maan autoi­li­joi­ta sii­tä että tuo­vat pel­ti­si­kan­sa vää­rään aikaan ja vää­rään paik­kaan. Niin kuin ket­tu ran­kai­see kanaa joka tun­kee sen koloon. Ei mah­du ei, se sanoo, röyh­täi­see ja kään­tää kyl­keä. Niin minä­kin tekisin.

    Jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jia sitä vas­toin en halua ran­gais­ta sii­tä, että asun­to löy­tyi Kauklah­des­ta ja duu­ni Kor­sos­ta — tai sii­tä, että per­hees­tä, joka asuu Päh­ki­nä­rin­tees­sä, yhdel­lä on duu­ni Sou­kas­sa ja toi­sel­la Kontulassa. 

    Rei­luu­teen var­maan­kin kuu­luu, että niil­le, jot­ka asu­vat Kyl­mä­läs­sä tai Sotun­gis­sa, jär­jes­te­tään lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­mes­to­ja. Ehkä­pä rei­luu­teen kuu­luu myös jokin tapa vapaut­taa väy­lä­mak­suis­ta ne, joil­le jouk­ko­lii­ken­ne nyt ker­ta­kaik­ki­aan ei (vie­lä) tar­joa jär­jel­lis­tä pal­ve­lua väis­tä­mät­tö­mil­lä päi­vit­täis­mat­koil­la. Olen arme­lias, jot­tei tar­vit­si­si kuun­nel­la parkumista.

  28. Met­ron vuo­ro­vä­li­kes­kus­te­lus­sa pitää muis­taa erot­taa teo­reet­ti­nen mini­mi­vuo­ro­vä­li ja aika­tau­lun­mu­kai­sen lii­ken­teen mini­mi­vuo­ro­vä­li. Hel­sin­gin met­ron teo­reet­ti­nen mini­mi­vuo­ro­vä­li on nyt vähän yli 2 minuut­tia, mut­ta sään­nöl­li­nen lii­ken­ne 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ei toi­mi­nut. Nyrk­ki­sään­tö­nä pide­tään, että 2 minuu­tin teo­reet­ti­sel­la mini­mi­vuo­ro­vä­lil­lä voi­daan ajaa 24 junaa tun­nis­sa (kes­ki­mää­rin 2,5 min vuo­ro­vä­li) ja 100 sekun­nin teo­reet­ti­sel­la mini­mi­vuo­ro­vä­lil­lä 30 junaa tun­nis­sa (kes­ki­mää­rin 2 min vuo­ro­vä­li). 100 sekun­nin vuo­ro­vä­liin aika­tau­luis­sa ei pääs­tä käy­tän­nös­sä 80 km/h huip­pu­no­peu­del­la millään.

  29. Mak­sut­to­man jul­ki­sen lii­ken­teen huo­no­ja puo­lia on jo lis­tat­tu ylem­pä­nä muu­ta­ma mut­ta lisät­tä­köön vie­lä ken­ties se pahin: miet­ti­kää mitä tapah­tui­si aika­tau­luis­sa pysy­mi­sel­le aina kun tulee vähän­kään hazar­di­ke­li (kova vesi­sa­de tai lumi­py­ry). Kaik­ki pyr­ki­si­vät vetä­mään jopa yhden­kin pysäk­ki­vä­lin kun ker­ran ilmai­sek­si pääsee.

  30. Nämä kaa­ri­mal­lit ovat type­riä. Sel­kein­tä on teh­dä ja yllä­pi­tää sel­lai­sia jär­jes­tel­miä, jot­ka lap­si­kin ymmär­tää ensilukemalla. 

    Kau­pun­kien rajo­jen mukaan mene­vät hin­nat ovat jär­ke­viä. Kaa­ri­mal­li on sel­lais­ten vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen suun­ni­tel­ma, jot­ka tyk­kää­vät käyt­tää iltan­sa las­ku­ko­neen ja teo­ria­kir­jo­jen äärel­lä. Kau­ka­na ovat nämä her­rat taval­li­sen ihmi­sen elämästä. 

    Kuin­ka moni suun­nit­te­li­jois­ta muu­ten itse käyt­tää bussia?

  31. …ase­mien piden­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set käy­tiin myös läpi. Kos­ka met­ro vii­väs­tyi­si mel­koi­ses­ti, kus­tan­nuk­set nousi­si­vat pit­käl­ti yli sadan mil­joo­nan euron. 

    Olen vähän skep­ti­nen myö­häs­ty­mi­sen aiheut­ta­mien kus­tan­nus­ten suh­teen. Län­si­met­roa on varaa koea­jaa noin vuo­si, eikä kukaan ole vaa­ti­nut, että koea­jot pitäi­si teh­dä tehok­kaam­min ja nopeam­min, kos­ka aika on rahaa. Jos teh­dään vuo­si­kym­me­nik­si tar­koi­tet­tua kal­lis­ta infra­struk­tuu­ri­han­ket­ta, se voi myö­häs­tyä vaik­ka muu­ta­man vuo­den, jos pal­ve­lee käyt­tä­ji­ään sen jäl­keen parem­min ja tehokkaammin.

  32. Elmo Allén: Ihmeel­lis­tä tämä sig­naa­li­po­li­tiik­ka. Kulos­aa­re­lai­set halua­vat niin kovas­ti kuu­lua hen­ki­ses­ti osak­si kes­kus­taa, että ovat val­mii­ta otta­maan huo­nom­mat liput­kin sii­tä hyväs­tä? Vai mit­kä mie­les­tä­si ovat ihan oikei­ta, kon­kreet­ti­sia hyö­ty­jä A‑alueeseen liittymisestä?Vai haluai­sit­ko myös laut­ta­saa­re­lai­set vas­ta­pai­nok­si B‑vyöhykkeeseen? Sen vaa­ti­muk­sen ymmär­täi­sin. Sil­loin laut­ta­saa­re­lais­ten työ­mat­kat län­ti­seen Espoo­seen tuli­si­vat pal­jon hal­vem­mak­si (siis jol­lei päi­vit­täis­tä tar­vet­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan ole).

    Sä kysyt asi­aa ihan vää­rin­päin. Ikään kuin perus­tei­ta sil­le mik­si jotain kar­tas­sa B‑alueella ole­vaa oltai­siin poik­keus­pe­rus­teel­la tuo­mas­sa A‑alueelle, vaik­ka asia on juu­ri toi­sin päin. Nyt kar­tan mukaan A:lle kuu­lu­vaa ollaan poik­keus­pe­rus­teel­la siir­tä­mäs­sä B:lle. Kui­ten­kin esi­tet­ty perus­te on todel­la todel­la kevyt, joten poik­keuk­sel­le ei ole edellytyksiä.

    Jos teh­dään kaa­ri­mal­li, jos­sa logiik­ka­na on etäi­syys kes­kus­tas­ta (mun mie­les­tä ihan hyvä logiik­ka), niin sil­loin sitä samaa logiik­kaa käy­te­tään län­teen, itään ja poh­joi­seen. Jos logii­kas­ta poi­ke­taan, niin sii­hen pitää olla jär­ke­vä perus­te. 13 oppi­laan kou­lu­mat­ka ei ole jär­ke­vä perus­te. Simple as that.

    Tota huo­nom­paa lip­pu-jut­tua en ymmär­rä ollen­kaan. Laut­ta­saa­re­lai­sis­ta ja Kulos­aa­re­lai­sis­ta 95%:lla tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan AB-lip­pu riip­pu­mat­ta sii­tä kuu­lu­vat­ko alu­eet A:han vai B:hen. 95% pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­pai­kois­ta sijait­see AB:n sisällä.

  33. Tomi: Sä kysyt asi­aa ihan vää­rin­päin. Ikään kuin perus­tei­ta sil­le mik­si jotain kar­tas­sa B‑alueella ole­vaa oltai­siin poik­keus­pe­rus­teel­la tuo­mas­sa A‑alueelle, vaik­ka asia on juu­ri toi­sin päin. Nyt kar­tan mukaan A:lle kuu­lu­vaa ollaan poik­keus­pe­rus­teel­la siir­tä­mäs­sä B:lle. Kui­ten­kin esi­tet­ty perus­te on todel­la todel­la kevyt, joten poik­keuk­sel­le ei ole edellytyksiä.

    Jos teh­dään kaa­ri­mal­li, jos­sa logiik­ka­na on etäi­syys kes­kus­tas­ta (mun mie­les­tä ihan hyvä logiik­ka), niin sil­loin sitä samaa logiik­kaa käy­te­tään län­teen, itään ja poh­joi­seen. Jos logii­kas­ta poi­ke­taan, niin sii­hen pitää olla jär­ke­vä perus­te. 13 oppi­laan kou­lu­mat­ka ei ole jär­ke­vä perus­te. Simple as that.

    Tota huo­nom­paa lip­pu-jut­tua en ymmär­rä ollen­kaan. Laut­ta­saa­re­lai­sis­ta ja Kulos­aa­re­lai­sis­ta 95%:lla tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan AB-lip­pu riip­pu­mat­ta sii­tä kuu­lu­vat­ko alu­eet A:han vai B:hen. 95% pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­pai­kois­ta sijait­see AB:n sisällä.

    Niin, mitä etua on kulos­aa­re­lai­sil­le kuu­lua A‑vyöhykkeeseen, kun pie­nin mak­su on kui­ten­kin se kak­si vyö­hy­ket­tä? Minus­ta pelk­kää hait­taa heil­le, kuten myös niil­lä Öster­sun­do­mis­ta tule­vil­le koululaisillekin.

  34. hap­po­sai:…jokai­nen voi­si vaik­ka vali­tal­ta selai­mes­sa kar­tal­ta ympy­rän kes­ki­pis­teen ja sil­le hal­kai­si­jan. Kuu­kausi­lip­pu mak­saa enem­män mitä isom­pi ympy­rän hal­kai­si­jan on ja on sit­ten voi­mas­sa ympy­rän alueella.

    Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii Ruh­rin alu­eel­la Sak­sas­sa, jos­sa pai­kal­li­nen ”HSL” hoi­taa 6 mil­joo­nan ihmi­sen jouk­ko­lii­ken­teen. Asian sovel­ta­mi­nen Hel­sin­gin seu­dul­le voi­si näyt­tää täl­tä: http://www.kaupunkiliikenne.net/lippujar.html

    Espoon lyhen­ne­tyis­tä ase­mis­ta ja vir­heen kor­jaa­mi­sen kustannuksista:

    Ode, pidät­kö luo­tet­ta­va­na syy­te­tyn todis­tus­ta omas­sa asias­saan? Minä en.

    Län­si­met­ro Oy ei halua myön­tää vir­hei­tään ja on teh­nyt pape­rin, jol­la se halu­aa todis­taa, että pit­kien ase­mien teko on aivan hir­veän kal­lis­ta ja kes­tää yhtä kau­an kuin koko 14 kilo­met­rin louhintaurakka.

    Tie­ten­kin Län­si­met­ro Oy selit­tää näin, kos­ka sil­le ja sen joh­dol­le sopii, että hei­dän aika­naan hei­dän osa­keyh­tiön­sä sääs­tää muu­ta­man pro­sen­tin kuluis­saan ja hel­sin­ki­läi­set ja tule­vai­suu­des­sa myös espoo­lai­set mak­sa­vat täs­tä mon­ta ker­taa enem­män. Ihan samaa ajat­te­lua kuin teol­li­suu­den ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fit: Mik­si mak­saa kes­tä­väs­tä teol­li­suu­des­ta, kun ei itse tar­vit­se olla sii­voa­mas­sa sot­ku­ja tulevaisuudessa.

    Pit­kien ase­mien teko Espoo­seen tulee päi­vä päi­väl­tä kal­liim­mak­si, kun ainoa­ta oikea­ta pää­tös­tä lykä­tään. Mut­ta todel­li­set kus­tan­nuk­set ovat kym­me­niä, eivät sato­ja mil­joo­nia. Ei ole esi­mer­kik­si ole­mas­sa mitään 5 %:n kor­ko­ku­lu­ja. EIB:n ja NIB:n lai­no­jen kor­ko­sum­ma ja lai­na-aika eivät nos­to­het­kes­tä muu­tu, eikä lai­no­jen kor­ko ole 5 % vaan EIB:n toi­min­ta-aja­tuk­sen mukaan jotain 1,5 %.

    Ota lisäk­si huo­mioon se, että luo­pu­mi­nen kul­jet­ta­jat­to­muu­des­ta sääs­tää enem­män kuin lyhyi­den ja pit­kien ase­mien hin­na­ne­ro. Myös toi­mi­tusa­jas­sa. Tätä ei tie­ten­kään mai­ni­ta Län­si­met­ro Oy:n paperissa.

    Asia on suu­rin piir­tein niin, että kun Sie­men­sin kul­jet­ta­ja­ton auto­maat­ti­so­pi­mus mak­saa noin 170 M€, kul­jet­ta­jal­li­nen kulun­val­von­ta mak­saa noin 80 M€ ja sen toi­mi­tusai­ka­kin on niin lyhyt, ettei Län­si­met­ro Oy kyke­ne otta­maan toi­mi­tus­ta vas­taan sii­nä ajas­sa kuin se tulisi.

    Mis­tä tie­dot? Todel­li­sis­ta kau­pois­ta ja toimituksista.

    Ante­ro

  35. Tomi: Tota huo­nom­paa lip­pu-jut­tua en ymmär­rä ollen­kaan. Laut­ta­saa­re­lai­sis­ta ja Kulos­aa­re­lai­sis­ta 95%:lla tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan AB-lip­pu riip­pu­mat­ta sii­tä kuu­lu­vat­ko alu­eet A:han vai B:hen. 95% pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­pai­kois­ta sijait­see AB:n sisällä.

    Ja se lop­pu 5 % jou­tuu siis A‑vyöhykkeellä osta­maan ABC-lipun. B‑vyöhykkeellä se voi ostaa BC-lipun. Kyl­lä ero on ihan huo­mioon otet­ta­va, vaik­kei sil­lä enem­mis­töl­le oli­si­kaan mer­ki­tys­tä. Ja kos­ka toi­sin päin eroa ei ole.

    Siis: A‑vyöhykkeeseen kuu­lu­mi­nen on huo­nom­pi asia. Onko ongel­ma siis mie­les­tä­si kulos­aa­re­lais­ten epä­oi­keu­tet­tu etu täs­sä asias­sa? Vai vain se “sig­na­loin­ti”, joka niin mones­ti muul­loin­kin hait­taa jär­ke­vien asioi­den teke­mis­tä (vrt. huu­mei­den lail­lis­ta­mi­nen, perustulo)?

    A‑vyöhykkeen funk­tio on lisä­tä mak­su­ja. Se lisää nii­tä kes­kus­taan C+-vyöhykkeiltä tule­vil­le ja kes­kus­tas­ta niil­le läh­te­vil­le. A‑vyöhykkeeseen kuu­lu­mi­ses­ta ei ole mitään etua. Eli onko nyt mie­les­tä­si mak­su­kuor­mi­tus lii­an pie­ni, jos vie­lä Kulos­aa­reen tulos­ta ei pidä­kään mak­saa kes­kus­tan mak­sua? Vai onko Kulos­aa­ren etäi­syys C‑vyöhykkeestä lii­an suu­ri, jos sin­ne pää­see­kin hal­vem­mal­la BC-lipulla?

    Ei noi­ta rajo­ja muu­ten­kaan har­pil­la voi piir­tää. Tulee myös kat­soa hel­pos­ti hah­mo­tet­ta­vat rajat. Sig­na­loin­ti on tär­keäm­pää seu­dun hen­ki­sen yhteen­kuu­lu­vuu­den näkö­kul­mas­ta kuin ympy­rän säteen mitasta.

    Kulos­aa­ri on sel­keäs­ti jo kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­nen alue. Laut­ta­saa­ri taas jou­du­taan joko liit­tä­mään samaan vyö­hyk­kee­seen Itä-Espoo­seen pit­kän Hana­saa­ren tyh­jän alu­een yli, tai sit­ten osak­si kes­kus­taa. Täs­sä tilan­tees­sa loo­gi­sem­pi vaih­toeh­to on kes­kus­ta, ja samal­la Laut­ta­saa­ren työ­pai­kat saa­daan osak­si kor­keam­paa maksuvyöhykettä.

    Molem­mat ovat siis “sel­kei­tä raja­ta­pauk­sia”. Sig­na­loin­ti on joka tapauk­ses­sa mini­maa­lis­ta. Kukaan kulos­aa­re­lai­sis­ta ei aina­kaan koe vää­ryyt­tä, jos kuu­luu B‑vyöhykkeeseen. Vai­kea näh­dä, että se oli­si muun seu­dun näkö­kul­mas­ta posi­tii­vi­ses­ti eriar­vois­ta­kaan. Vää­rä sig­naa­li päin­vas­toin oli­si, jos Kulos­aa­reen tulos­ta pitäi­si mak­saa kes­kus­tan hin­ta, kun har­va koki­si tul­leen­sa kes­kus­taan vie­lä Kulos­aa­reen saapuessaan.

    Jos jotain pitää muut­taa, Laut­ta­saa­ri pitäi­si siir­tää B‑vyöhykkeelle. Mut­ta sen hyö­dyt valui­si­vat lähin­nä C‑vyöhykkeeltä Laut­ta­saa­reen töi­hin tule­vil­le län­si- ja keskiespoolaisille.

    Ja jos etäi­syyk­siä kes­kus­tas­ta kat­sel­laan, pal­jon enem­män poh­din­taa pitäi­si mie­les­tä­ni herä­tä B‑vyöhykkeen rajois­ta. Se kun pai­not­tuu itään pal­jon enem­män kuin län­teen, ja sil­lä on pal­jon isom­pi mer­ki­tys lipunhintoihin.

  36. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Nämä kaa­ri­mal­lit ovat type­riä. Sel­kein­tä on teh­dä ja yllä­pi­tää sel­lai­sia jär­jes­tel­miä, jot­ka lap­si­kin ymmär­tää ensi­lu­ke­mal­la. Kau­pun­kien rajo­jen mukaan mene­vät hin­nat ovat jär­ke­viä. Kaa­ri­mal­li on sel­lais­ten vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen suun­ni­tel­ma, jot­ka tyk­kää­vät käyt­tää iltan­sa las­ku­ko­neen ja teo­ria­kir­jo­jen äärel­lä. Kau­ka­na ovat nämä her­rat taval­li­sen ihmi­sen elämästä.

    Taval­li­sen ihmi­sen elä­mäs­tä kau­ka­na ovat juu­ri nämä kun­ta­ra­jat, jot­ka merk­kaa­vat vain vero­lää­ni­tyk­siä ja jot­ka mer­kit­se­vät lähin­nä polii­ti­koil­le jotain. Taval­li­sen ihmi­sen näkö­kul­mas­ta kau­pun­gil­la on kak­si rajaa: Sisem­pi raja on kort­te­li­kau­pun­gin raja, jota­kuin­kin moot­to­ri­tei­den päis­sä. Ulom­pi raja menee sit­ten jos­sain Kehä III:n tie­noil­la, ja jota kut­su­taan “pää­kau­pun­ki­seu­dun” rajak­si. Ulko­mail­la sanoit­tai­siin Hel­sin­gin rajaksi.

    Lap­si ei opi kun­ta­ra­jo­ja ensi­lu­ke­mal­la. Tai jos oppii, yhtä hyvin se voi ensi­lu­ke­mal­la oppia min­kä tahan­sa muun­kin rajan. Kun­ta­ra­jat lap­si oppii vas­ta, kun van­hem­mat sil­le riit­tä­väs­ti pau­kut­ta­vat pää­hän espoo­lais­ta sepa­ra­tis­mi-iden­ti­teet­tiä. Lap­si ei sisä­syn­tyi­ses­ti tee eroa Lep­pä­vaa­ran ja Itä­kes­kuk­sen välillä.

  37. Ker­ra­taan­pa vie­lä lyhyi­den ase­mien tilan­ne: Auto­maat­ti­met­roa on nykyi­seen kalus­toon mah­do­ton­ta yhdistää. 

    Sik­si kukaan ei tie­dä mil­loin met­ron kapa­si­teet­tia pys­ty­tään auto­ma­ti­soin­nil­la kas­vat­ta­maan, mitä se mak­saa ja pal­jon­ko kapa­si­teet­ti tämän jäl­keen oli­si. Arvai­lu­ja on monenlaisia.

    Sen sijaan on 100%:n var­maa, että sinä päi­vä­nä kun lyhyi­den ase­mien län­si­met­ro ava­taan, met­ron huip­pu­ka­pa­si­teet­ti puto­aa kolmanneksella.

    Onnek­si asia on vie­lä suh­teel­li­sen help­po kor­ja­ta. Tei­dän päät­tä­jien pitää­kin pys­tyä teke­mään tar­vit­ta­vat muu­tok­set, vaik­ka joku ereh­ty­mä­tön virkamies/poliitikko jou­tui­si myön­tä­mään olleen­sa väärässä.

    ———
    Ellei Espoo­ta voi jakaa useam­paan vyö­hyk­kee­seen koko lip­pu-uudis­tus on turha.

  38. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Nämä kaa­ri­mal­lit ovat type­riä. Sel­kein­tä on teh­dä ja yllä­pi­tää sel­lai­sia jär­jes­tel­miä, jot­ka lap­si­kin ymmär­tää ensilukemalla.

    Kau­pun­kien rajo­jen mukaan mene­vät hin­nat ovat jär­ke­viä. Kaa­ri­mal­li on sel­lais­ten vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen suun­ni­tel­ma, jot­ka tyk­kää­vät käyt­tää iltan­sa las­ku­ko­neen ja teo­ria­kir­jo­jen äärel­lä. Kau­ka­na ovat nämä her­rat taval­li­sen ihmi­sen elämästä.

    Anteek­si, mut­ta tuo on usko­ma­ton­ta pa — roskaa.

    Siis kun­tien rajat, hal­lin­nol­li­set, mie­li­val­tai­set rajat, ovat yhte­näi­sel­lä kau­pun­ki­seu­dul­la, jos­sa ihmi­sel­le on useim­mi­ten suu­rin piir­tein yhden­te­ke­vää, min­kä ns. kun­nan alu­eel­la sat­tuu asu­maan, jol­lain taval­la “jär­ke­viä” ja “sel­keäm­piä lap­sen­kin ymmär­tää”, kuin luon­non­tie­teel­li­set, maan­tie­teel­li­set etäi­syy­det, joi­ta vie­lä kar­tal­la voi­daan vähän yksin­ker­tai­sem­mil­le aikui­sil­le­kin havainnollistaa?

    Ellen oli­si monen­lai­seen tosis­saan lausut­tuun ehti­nyt tör­mä­tä, voi­sin epäil­lä kom­ment­tia­si tahal­li­sek­si pro­vo­kaa­tiok­si dema­riut­ta vas­taan, sil­lä niin vie­raan­nut­ta­vaa tavan ihmi­sel­le tuol­lai­nen hal­lin­non ihan­noin­ti tosie­lä­män kus­tan­nuk­sel­la on.

    No, toi­saal­ta, oli­han dema­reil­le moneen ottee­seen mah­dot­to­man “vai­ke­aa” “ymmär­tää” myös vaa­li­lain­sää­dän­nön uudis­ta­mis­ta demo­kraat­ti­sek­si, joten sen perus­teel­la kom­ment­ti voi­nee edus­taa myös ihan aitoa “sosia­li­de­mo­kra­ti­aa”. Niin rakas on sta­tus quo. Pahoit­te­len provosoitumista.

    Tavan ihmi­nen asuu siel­lä kun­ta­ra­jal­la, ja käy usein naa­pu­ri­kun­nas­sa töis­sä. Tavan ihmi­sel­le alue- ja etäi­syys­poh­jai­nen vyö­hy­ke­mal­li on pal­jon sel­keäm­pi ja oikeu­den­mu­kai­sem­pa­na myös kirk­kaas­ti ymmär­ret­tä­väm­pi kuin jokin mie­li­val­tai­nen tul­li kes­kiai­kai­sel­la kuntarajalla.

  39. Lyhen­nel­mä: HKL:n joh­don esit­te­le­mä met­ron mat­kus­ta­ja­mää­rä­tut­ki­mus alen­taa mat­kus­ta­jaen­nus­tei­ta kei­no­te­koi­ses­ti: olet­ta­mal­la jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suu­den pie­ne­ne­mi­sen (14%), Öster­sun­do­miin vain 27000 uut­ta asu­kas­ta, ei lain­kaan uut­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta itä-Hel­sin­gis­sä (vaik­ka mota­rit bule­var­deik­si pro­jek­ti on työn alla). 

    Rapor­tis­sa on siis jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pyrit­ty aliar­vioi­maan met­ron kysyn­tää. Kun nämä ole­tuk­set eivät päde, niin Mel­lun­mäen haa­ran kuor­mi­tus vuon­na 2035 tuli­si ole­maan noin 9000–10000 mat­kus­ta­jaa ruuh­ka­tun­nis­sa. Tämä on niin pal­jon, ettei sitä kye­tä pal­ve­le­maan edes 2 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä toi­mi­val­la lyhyi­den junien met­rol­la (eli 4 minuu­tin vuo­ro­vä­li per metrohaara). 

    Joh­to­pää­tös: Ainoa tilan­ne, jos­sa met­ron kapa­si­teet­ti tulee riit­tä­mään on se, että sitou­dum­me sii­hen, että Hel­sin­ki kas­vaa auto­kau­pun­ki­na ja autoi­lun kul­ku­ta­pao­suus kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä. Onkin mah­dol­lis­ta, että tule­vai­suu­des­sa auto­lii­ken­teen hank­kei­ta tul­laan perus­te­le­maan sil­lä, että met­ron kapa­si­teet­ti ei rii­tä. Onko tämä Vih­rei­den tavoit­tei­den mukaista? 

    Pidem­pi versio: 

    Olen nyt luke­nut Stra­fican teke­män met­ron kuor­mit­tu­mi­sen­nus­teen, johon poh­jau­tuen HKL esit­tää, että met­ron kapa­si­teet­ti riit­tää kak­si­vau­nui­sel­la jär­jes­tel­mäl­lä aina­kin vuo­teen 2035 asti. Tämä ennus­te sisäl­tää tiet­ty­jä ole­tuk­sia, jot­ka kaik­kien Vih­rei­den on syy­tä ymmär­tää, sil­lä met­ron kapa­si­teet­ti­pu­la voi muut­tua mah­dol­li­sek­si lyö­mä­aseek­si ja auto­kau­pun­gin jatkamisprojektiksi. 

    1. Ensim­mäi­nen ja tär­kein ole­tus on se, että autois­tu­mi­nen jat­kuu ja jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus puto­aa 14% nykyi­seen näh­den. Näin met­ron kuor­mi­tus Kulos­aa­ren sil­lal­la Mel­lun­mäen met­ro­haa­ral­la saa­daan pysy­mään noin 6500 mat­kus­ta­jas­sa per ruuh­ka­tun­ti. Ilman tätä ole­tus­ta mat­kus­ta­ja­mää­rä täl­lä haa­ral­la nousee noin 7500 mat­kus­ta­jaan per ruuhkatunti. 

    2. Ennus­te olet­taa, että Öster­sun­do­min asu­kas­mää­rä kas­vaa vain 27000 asuk­kaal­la, kun juu­ri työs­tet­ty yleis­kaa­va nos­taa väki­lu­kua noin 70000 asuk­kaal­la. Tämän muu­tok­sen vai­ku­tus aamun ruuh­ka­tun­nin mat­kus­ta­ja­mää­riin lie­nee run­saan 1000 mat­kus­ta­jan luok­kaa. Lisäk­si Kala­sa­ta­man asu­kas­mää­rän kas­vu on mer­kit­tä­väs­ti suun­ni­tel­tua pie­nem­pi. Mah­dol­li­ses­ti myös työ­paik­ka­mää­rän, mut­ta tätä ei rapor­tis­sa kerrota. 

    3. Ennus­te olet­taa, ettei met­ron var­res­sa itä-Hel­sin­gis­sä teh­dä lain­kaan täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Samaan aikaan uudes­sa yleis­kaa­vas­sa tut­ki­taan Itä­väy­län var­teen tii­vis­tä uut­ta asui­na­luet­ta, jos­sa asuu mah­dol­li­ses­ti kym­me­niä tuhan­sia uusia asuk­kai­ta. (Itä­väy­lä, Hert­to­nie­men ja Roih­puel­lon teol­li­suusa­lueil­le mah­tui­si tii­viis­ti raken­net­tu­na ehkä 40000 asu­kas­ta ja 40000 työ­paik­kaa). Tämän vai­ku­tus met­ron kuor­mi­tuk­seen on myös vai­ke­aa arvioi­da, mut­ta luul­ta­vas­ti enem­män 1000 mat­kus­ta­jan ver­ran. Met­ron kul­ku­ta­pao­suus on var­mas­ti suu­rem­pi tääl­lä kuin Östersundomissa. 

    4. Vih­reät halua­vat, että autoi­lun kul­ku­ta­pao­suus kään­tyy las­kuun ja jouk­ko­lii­ken­teen nousuun. Jos ole­te­taan, että jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus nousee 10%, niin Stra­fican rapor­tis­ta voi­daan arvioi­da, että mat­kus­ta­ja­mää­rä lisään­tyi­si Kulos­aa­ren sil­lal­la run­saal­la 1000 mat­kus­ta­jal­la, jos­ta noin 60% Mel­lun­mäen lin­jal­la ja 40% Vuo­saa­ren linjalla. 

    Arvioi­daan Mel­lun­mäen haa­ran kuor­mi­tus­ta näil­lä ole­tuk­sil­la: 7500+1000+500+600 = 9600 mat­kus­ta­jaa ruuh­ka­tun­nis­sa Mel­lun­mäen haa­ral­la. Vuo­saa­ren haa­ral­la vas­taa­va kuor­mi­tus oli­si noin 7000 mat­kus­ta­jaa ruuhkatunnissa. 

    Raken­ta­mal­la rai­de­jo­ke­ri, Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka ja pisa­ra saa­daan noin 1300 mat­kus­ta­jaa pois met­ros­ta, eli Mel­lun­mäen haa­ran kuor­mi­tus putoa­maan noin 9000 mat­kus­ta­jaan. Mikä­li uuden kulun­val­von­nan avul­la ei pääs­tä 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­liin, met­ron kapa­si­teet­ti lop­puu jo ennen vuot­ta 2020. 

    Joh­to­pää­tös: Ainoa tilan­ne, jos­sa met­ron kapa­si­teet­ti tulee riit­tä­mään on se, että sitou­dum­me sii­hen, että Hel­sin­ki kas­vaa auto­kau­pun­ki­na ja autoi­lun kul­ku­ta­pao­suus kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä. Onkin mah­dol­lis­ta, että tule­vai­suu­des­sa auto­lii­ken­teen hank­kei­ta tul­laan perus­te­le­maan sil­lä, että met­ron kapa­si­teet­ti ei riitä. 

    Se raport­ti löy­tyy tääl­tä: http://dl.dropbox.com/u/53934731/Metron%20kuormittumisennusteet%2030.3.2012.pdf

  40. Mik­ko Säre­lä: Joh­to­pää­tös: Ainoa tilan­ne, jos­sa met­ron kapa­si­teet­ti tulee riit­tä­mään on se, että sitou­dum­me sii­hen, että Hel­sin­ki kas­vaa auto­kau­pun­ki­na ja autoi­lun kul­ku­ta­pao­suus kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä. Onkin mah­dol­lis­ta, että tule­vai­suu­des­sa auto­lii­ken­teen hank­kei­ta tul­laan perus­te­le­maan sil­lä, että met­ron kapa­si­teet­ti ei rii­tä. Onko tämä Vih­rei­den tavoit­tei­den mukaista? 

    Pitäi­si­kö­hän koko Län­si­met­ro-pro­jek­ti kes­keyt­tää vir­heel­li­se­nä? Sen­hän tär­keim­piä tavoit­tei­ta oli kas­vat­taa jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuut­ta. Nyt onkin sel­vää, ettei se kas­va­ta­kaan (kun ei ker­ran ennus­tei­siin­kaan vai­ku­ta). Tai jos kas­vat­taa­kin, sit­ten vas­ta pulas­sa ollaankin.

    (Kyl­lä, kom­ment­ti­ni oli tahal­laan kär­jis­tä­vä ja sarkastinen.)

  41. Mik­ko Säre­lä: Lyhen­nel­mä: HKL:n joh­don esit­te­le­mä met­ron mat­kus­ta­ja­mää­rä­tut­ki­mus alen­taa mat­kus­ta­jaen­nus­tei­ta kei­no­te­koi­ses­ti: olet­ta­mal­la jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suu­den pie­ne­ne­mi­sen (14%).

    Tähän yksi lisäys. Mitoit­ta­va kapa­si­teet­ti on ruuh­ka­tun­ti. Jouk­ko­lii­ken­ne on hävin­nyt osuut­ta nime­no­maan muus­sa kuin ruuh­ka­lii­ken­tees­sä, esi­mer­kik­si kaup­pa­mat­kat, kun taas ruuh­ka­lii­ken­tees­sä autoi­lun osuus nyt vaan ei voi kovin pal­joa kas­va kos­ka tie­verk­ko on jo nyt tapissa.

    Täs­sä on nyt HKL ja sen lau­ta­kun­ta teke­mäs­sä sel­lais­ta stra­te­gis­ta pää­tös­tä, mihin viras­tol­la ei ole mitään rah­kei­ta. HKL ei kaa­voi­ta, HKL ei edes suun­nit­te­le jouk­ko­lii­ken­net­tä nyky­ään, se lii­ken­nöi rati­koi­ta ja met­ro­ja, sekä raken­taa ja huol­taa nii­den infraa. Sen mukaan mitä kau­pun­git, KSV ja HSL haluaa.

    Ja täs­tä koko­nai­suu­des­ta ei vas­taa mikään vir­ka­mies, kos­ka sem­mois­ta super­vir­ka­mies­tä ei ole ole­mas­sa­kaan joka päät­tää, vas­taa ja ymmär­tää kai­ken met­ro­tek­nii­kas­ta kaa­voi­tuk­seen ja asun­to­po­li­tiik­kaan. Dik­taa­tu­ris­sa asia oli­si hel­pom­paa, mut­ta demo­kra­tias­sa tämä pal­lo nyt vaan on poliit­ti­ses­ti vali­tuil­la päättäjillä.

    Se että ei pää­te­tä mitään, eli men­nään lyhyil­lä lai­tu­reil­la ja toi­vo­taan että auto­maat­ti toi­mii, ei vara­ta junal­la kaa­vas­sa rai­tei­ta Öster­sun­do­miin, ei pää­te­tä teh­dä pika­ra­tik­ka­verk­ko, on myös pää­tös. Käy­tän­nös­sä sii­tä seu­raa että lähiai­koi­na tuo­daan sel­lai­nen mil­jar­din parin lisä­met­ro itään pää­tet­tä­väk­si, perus­tee­na pak­ko teh­dä jot­ta mat­kus­ta­jat mah­tu­vat, vaih­toeh­toi­na ettei raken­ne­ta asun­to­ja. Kau­pun­ki­po­lii­tiik­kaa automaatilla.

    Se mitä minä haluan että asias­ta päätetään:
    HKL lau­ta­kun­ta päät­tää piden­tää met­ron lai­tu­rit. Tämä tuo 50% lisää kapa­si­teet­tia met­roon, eikä pois­sul­je vaih­toeh­to­ja kehi­tää kau­pun­kia. Se että Län­si­met­ro ehkä vähän venyy nyt vaan on pik­ku­jut­tu tähän verrattuna.
    KH lisää HePI radal­la varauk­sen Öster­sun­do­min kaa­vaan. Eli vaih­toeh­to E. Se on kai­kin puo­lin paras vaih­teh­to, myös rak­kai­den vir­ka­mies­ten sel­vi­tys­ten mukaan. Vähen­tää 4 000 mat­kus­ta­jaa Mellunmäen/Östersundomin haa­ral­ta met­ros­ta, kos­ka se on niin pal­jon nopeam­pi että mat­kus­ta­jat käyt­tää sitä. Jos näin ei teh­dä, niin kui­ten­kin jou­du­taan teke­mään rata ilman kun­non varaus­ta jat­kos­sa, ja se vas­ta maksaakin.
    — Teh­dään poliit­ti­nen pää­tös sii­tä että Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka rahoi­te­taan. Kai­kin puo­lin hyvä han­ke, ja aut­taa met­ron kuor­mi­tuk­seen. Muu­ten­kin ne tuke­vat toisiaan.
    — Aloi­te­taan nol­la­jo­ke­rin suun­nit­te­lu raiteilla.

  42. Osmo kir­joit­taa:

    Ei voi aja­tel­la, että Espoo mää­rää ”ter­veen kau­pun­ki­ra­ken­teen nimis­sä” Hel­sin­kiä tuho­maan jouk­ko­lii­ken­tee­seen perus­tu­van liikennepolitiikkansa.

    Mitä­hän tämä lause tar­koit­taa ? Jos oikein ymmär­sin, niin Espoon tulee uhra­ta opti­maa­li­nen ja ter­ve kau­pun­ki­ra­ken­teen­sa Hel­sin­gin Vih­rei­den jouk­ko­lii­ken­nei­deo­lo­gian vuok­si. Täy­tyy olla vää­rin ymmär­rys. Mikä tämän lauseen poh­jal­ta löytyy.

  43. Mik­ko Säre­lä: Raken­ta­mal­la rai­de­jo­ke­ri, Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka ja pisa­ra saa­daan noin 1300 mat­kus­ta­jaa pois met­ros­ta, eli Mel­lun­mäen haa­ran kuor­mi­tus putoa­maan noin 9000 matkustajaan.

    Mik­si Pisa­ra vähen­täi­si met­ron mat­kus­ta­jia? Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka epäi­le­mät­tä vähen­tää vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na. Rai­de-Joke­ris­ta on var­maan teh­ty jos­sain joku EMME­tys? Rai­de-Joke­rin luu­li­si sekä tuo­van uusia met­ro­mat­kus­ta­jia että vie­vän enti­siä pois, net­to voi­si olla tosi­aan vähen­nys­tä metrolle.

  44. Vaik­ka mie­les­tä­ni tarif­fi­pää­tök­ses­tä on teh­ty här­kä­nen, en voi innos­tua sii­tä aja­tuk­sel­li­sel­la tasol­la puhu­mat­ta­kaan sii­tä miten asi­aa on edistetty.

    Näyt­täi­si kovas­ti sil­tä, että kai­ken kes­kim­mäi­se­nä aja­tuk­se­na on kehit­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­net­tä Hel­sin­gin näkö­kul­mas­ta. Toi­sin sanoen tasa­pai­noi­nen HSL:n lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen on vähem­män tär­ke­ää kuin Hel­sin­gin ja hel­sin­ki­läis­ten etu­jen tur­vaa­mi­nen — tosin tämä voi osin olla myös vies­tin­näl­li­nen ongelma.

    Espoon jul­ki­sen lii­ken­teen rat­kai­suis­sa ne isot ongel­mat ovat kui­ten­kin jos­sain muu­al­la kuin lii­ken­tees­sä Hel­sin­gin suun­taan. Eten­kin Espoon sisäi­sin lin­joi­hin tulee kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta. Ja juu­ri tämän sei­kan suh­teen kaa­ri­mal­li on ongel­mal­li­nen, sil­lä se on jos­sain mää­rin ris­ti­rii­das­sa Espoon kau­pun­ki­ra­ken­teen sekä Espoon kehit­ty­vien pain­opis­tei­den kans­sa — Espoon kes­kuk­sen olles­sa yksi näis­tä. Poh­jim­mil­taan kaa­ri­mal­li mää­rit­te­lee kes­kus­taa ja peri­fe­ri­aa täy­sin hel­sin­ki­kes­kei­ses­tä näkökulmasta. 

    Jos me haluam­me toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, emme voi raken­taa sitä pel­käs­tään Hel­sin­gin toi­vo­mus­ten ja näkö­kul­mien varaan. 

    Oli­si­kin tär­ke­ää, että hel­sin­ki­läi­set päät­tä­jät oppi­si­vat vähän parem­min kuun­te­le­maan ja aidos­ti poh­ti­maan sitä mitä hei­dän yhteis­työ­kump­pa­nin­sa tavoittelevat.

    1. Oikein mie­lel­läm­me toi­voim­me, että Espoos­sa kehi­te­tään sisäis­tä lii­ken­net­tä. HSL:n sisäi­nen las­ku­tus menee niin, että jokai­sen lin­jan kus­tan­nuk­set jae­taan sen mukaan, min­kä kun­nan asuk­kaat sitä käyt­tä­vät. Espool­ta pitäi­si siis löy­tyä rahaa.

      Espoon sisäis­ten lin­jo­jen kehi­tys­tä ei ede­sau­ta miten­kään se, jos Espoo vaa­tii yhte­näi­syy­den nimis­sä hel­sin­ki­lä nos­ta­maan omia lipunhintojaan.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Espoon sisäis­ten lin­jo­jen kehi­tys­tä ei ede­sau­ta miten­kään se, jos Espoo vaa­tii yhte­näi­syy­den nimis­sä hel­sin­ki­lä nos­ta­maan omia lipunhintojaan.

    Eikä auta kyl­lä Espoo­ta sekään, jos nykyis­ten Espoon sisäis­ten lin­jo­jen tak­sat nouse­vat nekin seu­tu­li­pun hintoihin.

  46. Mik­ko Säre­lä: Rapor­tis­sa on siis jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pyrit­ty aliar­vioi­maan met­ron kysyn­tää. Kun nämä ole­tuk­set eivät päde, niin Mel­lun­mäen haa­ran kuor­mi­tus vuon­na 2035 tuli­si ole­maan noin 9000–10000 mat­kus­ta­jaa ruuh­ka­tun­nis­sa. Tämä on niin pal­jon, ettei sitä kye­tä pal­ve­le­maan edes 2 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä toi­mi­val­la lyhyi­den junien met­rol­la (eli 4 minuu­tin vuo­ro­vä­li per metrohaara).

    Mik­ko, kuvit­te­let nyt kauhuskenaariota. 

    Stra­fican muis­tios­sa raken­nel­tu arvio on taas puh­das­ta lii­ken­nein­si­nöö­ri­työ­tä. Mie­les­tä­ni ne herk­kyys­tar­kas­te­lut, joi­ta Stra­fican muis­tios­sa on, kuvaa­vat jo riit­tä­vän hyvin ns huo­noim­man toden­nä­köi­sen tilan­teen vai­ku­tuk­sia met­ron mitoit­ta­viin kuormituksiin. 

    Lii­ken­teen ja jouk­ko­lii­ken­teen tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­ses­sa on koke­mus­ten perus­teel­la ollut mer­kit­tä­vää se, että vaik­ka monet läh­tö­ole­tuk­set eivät sinän­sä toteu­du ennus­te­tus­ti, osa­te­ki­jöi­den ennus­tei­den vir­hear­viot kumoa­vat pal­jon toisiaan.

    Ote­taan esi­mer­kik­si maan­käyt­tö­ar­viot. Kau­pun­kien ennus­teet maan­käy­tön kehit­ty­mi­ses­tä osa-alueit­tain var­sin­kin uusil­la alueil­la ovat jat­ku­vas­ti olleet yliam­pu­via. Kau­pun­kien omat voi­ma­va­rat ja val­ta­kun­nan raken­ta­mis­re­surs­sit eivät ole pys­ty­neet käy­tän­nös­sä nii­hin tavoit­tei­siin, joi­ta kau­pun­git ovat hyvä­us­koi­ses­ti asettaneet.

    Yleis­kaa­vo­jen ja ase­ma­kaa­vo­jen toteu­tu­mi­sas­te on poik­keuk­set­ta vaa­ti­mat­to­mam­paa , eikä nii­tä pys­ty raken­nusoi­keu­den mitoi­tuk­ses­ta päät­te­le­mään. Roh­ke­nen vei­ka­ta, että Öster­sun­do­min ensim­mäi­set ase­ma­kaa­vat ovat raken­ta­jien mie­len­kiin­non koh­tee­na noin vii­den vuo­den kulut­tua ja kym­me­nen vuo­den sisäl­lä ase­ma­kaa­voi­tet­tu­na on jo lähes 25% yleis­kaa­vas­sa kuvi­tel­lus­ta rakennusoikeudesta.

    Kuin­ka pal­jon val­miik­si ase­ma­kaa­voi­te­tus­ta raken­nusoi­keu­des­ta on oikeas­ti toteu­tet­tu, riip­puu sit­ten val­lan mark­ki­noi­den tilas­ta. Stra­fican ole­tus 27000 asuk­kaan Öster­sun­do­mis­ta on ns opti­mis­ti­nen arvio vuo­del­le 2035.

    Tot­ta kai met­ron var­rel­la teh­dään koko ajan täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, mut­ta tus­kin niin pal­jon, että se kor­vaa asu­mis­väl­jyy­den kas­vun. Kala­sa­ta­man sijain­ti on met­ron kuor­mi­tus­pro­fiin kan­nal­ta edullinen.

    Poi­kit­tais­lii­ken­teen run­ko­yh­teyk­sien toteut­ta­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­keä­tä koko lii­ken­teen toi­mi­vuu­den ja jouk­ko­lii­ken­neo­suu­den paran­ta­mi­sen kan­nal­ta. Joke­rit 0,1,2 ja 3 on saa­ta­va kaik­ki hank­kei­na niin pit­käl­le, että tämä run­ko­lin­jas­to pys­tyy välit­tä­mään vuo­teen 2030 men­nes­sä monin­ker­tai­sen mää­rän nykyi­seen verrattuna.

    Tämä on vält­tä­mä­tön­tä ei niin­kään met­ron kuor­mi­tus­ti­lan­teen hal­lin­nan kuin jouk­ko­lii­ken­teen hyvän tule­vai­suu­den vuoksi.

    Jos jos­ta­kin pitää olla huo­lis­saan rai­de­ver­kon väli­tys­ky­vyn suh­teen, niin lähi­ju­na­lii­ken­tees­tä. Se on jo nyt tukos­sa aika ajoin. Jos Van­taa saa kehä­ra­dan var­teen hou­ku­tel­tua mit­ta­vas­ti asuk­kai­ta, vai­keu­det saat­ta­vat lisään­tyä. Mis­sä ovat kulun­val­von­nan inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat ja rahat ? Pisa­ra ei yksin lisää kapasiteettia.

  47. Mar­ko Kive­lä:

    Espoon jul­ki­sen lii­ken­teen rat­kai­suis­sa ne isot ongel­mat ovat kui­ten­kin jos­sain muu­al­la kuin lii­ken­tees­sä Hel­sin­gin suun­taan. Eten­kin Espoon sisäi­sin lin­joi­hin tulee kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta. Ja juu­ri tämän sei­kan suh­teen kaa­ri­mal­li on ongel­mal­li­nen, sil­lä se on jos­sain mää­rin ris­ti­rii­das­sa Espoon kau­pun­ki­ra­ken­teen sekä Espoon kehit­ty­vien pain­opis­tei­den kans­sa – Espoon kes­kuk­sen olles­sa yksi näis­tä. Poh­jim­mil­taan kaa­ri­mal­li mää­rit­te­lee kes­kus­taa ja peri­fe­ri­aa täy­sin hel­sin­ki­kes­kei­ses­tä näkökulmasta. 

    Kaa­ri­mal­li pois­taa tuo­ta hel­sin­ki­kes­kei­syyt­tä. Pää­see Lep­pä­vaa­ras­ta ja Ota­nie­mes­tä kul­ke­maan kiven­hei­ton pää­hän ilman tul­li­ra­jo­ja naa­pu­ri­kun­nan alu­eel­le. Sitä Kes­kus­ta­vyö­hy­ket­tä­hän levi­te­tään espoon puolelle.

    Voi ostaa BC lipun. Nyt­kin voi ostaa edul­li­sem­man sisäi­sen seu­tu­li­pun , jol­la ei pää­se hel­sin­kiin. Seu­tu­li­pun eli myö­hem­min C alu­een hin­nat päät­tä­vät kun­nat. “Peri­fe­rian” lip­pu­jen hin­nois­ta ovat omat päät­tä­jät siis vas­tuus­sa. Tuos­ta­han täs­sä kiis­tel­lään. Tosin ilmei­ses­ti pel­käs­tään espoon ja van­taan sisäi­set liput ovat aika pro­sent­ti­ka­maa ver­ra­tu­na sii­hen “seu­tu­lip­puun” jol­la aje­lee hel­sin­gin alu­eel­la. Mis­sä mää­rin seu­tu sanan käy­tös­tä luo­vu­taan on eri asia. Mie­les­tä­ni kri­tiik­ki­si on enem­män sym­bo­lis­min ja mie­li­ku­vien kri­ti­soin­tia kuin käy­tän­nön liik­ku­mi­seen kohdistuvaa.

    Kaa­ri­uu­dis­tus on hel­sin­gin­nie­mi kes­kei­nen ei hel­sin­ki­kes­kei­nen. Idäs­sä ja poh­joi­ses­sa on täy­sin saman­kal­tai­nen tilan­ne hel­sin­gin ja van­taan rajamailla.

  48. Mar­ko Kive­lä:
    … juu­ri tämän sei­kan suh­teen kaa­ri­mal­li on ongel­mal­li­nen, sil­lä se on jos­sain mää­rin ris­ti­rii­das­sa Espoon kau­pun­ki­ra­ken­teen sekä Espoon kehit­ty­vien pain­opis­tei­den kans­sa – Espoon kes­kuk­sen olles­sa yksi näis­tä. Poh­jim­mil­taan kaa­ri­mal­li mää­rit­te­lee kes­kus­taa ja peri­fe­ri­aa täy­sin hel­sin­ki­kes­kei­ses­tä näkökulmasta. 

    Jos me haluam­me toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, emme voi raken­taa sitä pel­käs­tään Hel­sin­gin toi­vo­mus­ten ja näkö­kul­mien varaan. 

    Kaa­ri­mal­lin läh­tö­koh­ta ei ole Hel­sin­ki-kes­kei­nen vaan seu­dul­li­nen. Mal­li voi­daan toki suun­ni­tel­la muu­ten­kin kuin aset­ta­mal­la nol­la­pis­teek­si Hel­sin­gin keskusta.

    Voi­daan esim läh­teä liik­keel­le siel­tä mis­sä kul­kee eni­ten lähi­ju­nia, bus­si­lin­jo­ja, muu­ta rai­de­lii­ken­net­tä ja mis­sä yli­pää­tään ihmi­siä lii­kuu ja asuu.

    Tai­de­taan kui­ten­kin osua mel­ko lähel­le Hel­sin­gin päärautatieasemaa.

    Mil­lään seu­dul­li­sel­la mit­ta­ril­la Espoon kes­kus ei nouse mer­kit­tä­vien kes­kus­ten jouk­koon. Se on kau­ka­na kai­kes­ta eikä siel­lä ole juu­ri mitään. Pitäi­si­kö Kor­soon­kin pääs­tä paikallislipulla…?

  49. Kos­ka met­ro vii­väs­tyi­si mel­koi­ses­ti, kus­tan­nuk­set nousi­si­vat pit­käl­ti yli sadan mil­joo­nan euron.

    Tie­dät­kö mitä? En usko.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oikein mie­lel­läm­me toi­voim­me, että Espoos­sa kehi­te­tään sisäis­tä lii­ken­net­tä. HSL:n sisäi­nen las­ku­tus menee niin, että jokai­sen lin­jan kus­tan­nuk­set jae­taan sen mukaan, min­kä kun­nan asuk­kaat sitä käyttävät… 

    Jos noi­ta raho­ja ei löy­dy käyt­tä­jäl­tä, tulee pää vetä­vän käteen jos­sain vai­hees­sa. Ei kan­nat­ta­ma­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä kat­sel­la loput­to­mas­ti, vaik­ka se juu­ri nyt onkin hyväksyttävää.

    Kos­ka jouk­ko­lii­ken­teen kanan­ta­vuus on kiin­ni ennen kaik­kea kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, on rat­kai­su kaa­voi­tuk­sel­li­nen. Rat­kai­su ei ole lisä­ra­han syy­tä­mi­nen kan­nat­ta­mat­to­maan liikenteeseen.

  51. Mik­ko H: Mik­si Pisa­ra vähen­täi­si met­ron mat­kus­ta­jia? Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka epäi­le­mät­tä vähen­tää vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na. Rai­de-Joke­ris­ta on var­maan teh­ty jos­sain joku EMME­tys? Rai­de-Joke­rin luu­li­si sekä tuo­van uusia met­ro­mat­kus­ta­jia että vie­vän enti­siä pois, net­to voi­si olla tosi­aan vähen­nys­tä metrolle.

    Pisa­ra lisää kuor­mi­tus­ta Kulos­aa­ren sil­lal­la ja Rai­de-joke­ri ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka vähen­tä­vät. Koko­nais­vai­ku­tus on kon­sul­tin mukaan tuo mainittu.

  52. Asuin aiem­min Pitä­jän­mäel­lä. Siel­tä oli parin kilo­met­rin mat­ka Sel­loon, mut­ta jos mat­kus­ti jul­ki­sil­la niin piti mak­saa seutumaksu.

    Nyky­ään asun Puis­to­las­sa. Jos haluan mat­kus­taa Tik­ku­ri­laan niin jou­dun mak­sa­maan seutumaksun.

    Mie­les­tä­ni Espoo ja Van­taa ei tajua mitä mah­dol­li­suuk­sia kun­ta­ra­jois­ta luo­pu­mi­nen tar­jo­aa esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­ral­le tai Tikkurilalle.

  53. Espoon huo­li on kau­pun­gin alue­kes­kus­ten tas­a­puo­li­nen koh­te­lu ja Espoon kes­kuk­sen tuhan­sien opis­ke­li­joi­den mat­ka­kus­tan­nuk­set. Alue­kes­kuk­siin hakeu­tu­neet ovat jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta ”hyviä kan­sa­lai­sia”, joi­ta ei pidä ran­gais­ta sen perus­teel­la, kuin­ka kau­ka­na he sat­tu­vat asu­maan Hel­sin­gin keskustasta.
    Etäi­syys Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ei ole mikään luon­non­la­ki, jota ehdot­to­mas­ti pitäi­si nou­dat­taa tarif­fi­jär­jes­tel­mää uudis­tet­taes­sa. Mones­sa tapauk­ses­sa etäi­syyt­tä tär­keäm­pi teki­jä kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on kul­ku­ta­pa ja asu­kas­ti­heys. Met­ron ja junien ase­mien seu­tu­jen tihe­ää asu­tus­ta ja työ­paik­ka-aluei­ta tulee suo­sia vyö­hy­ke­uu­dis­tuk­ses­sa. Tämä ohjai­si myös kau­pun­ki­ra­ken­net­ta oike­aan suuntaan.

    Rai­de­lii­ken­tees­tä tulee siis muo­dos­taa oma vyö­hyk­keen­sä, jon­ka voi yhdis­tää esi­mer­kik­si C- tai B‑vyöhykkeen lippuu.

    Tämä voi­si olla kom­pro­mis­si­rat­kai­su Espool­le, jol­loin Espoon kes­kuk­sen (ja myö­hem­min Espoon­lah­den) alue­kes­kuk­sia koh­del­laan lähes samoin kuin Lep­pä­vaa­raa, Tapio­laa ja Matinkylää.

    Tämä var­maan mak­sai­si jota­kin, mut­ta pal­jon vähem­män, kuin koko Espoon siir­tä­mi­nen B‑kaarelle. Sääs­tö­jä saa­tai­siin sii­tä, jos Matin­ky­lä siir­ret­täi­siin C‑kaarelle, jos­sa se alku­pe­räi­ses­sä kaa­ri­mal­lis­sa olikin.

    1. Hei­mo,
      Koko Espoo on joko vyö­hykk­keel­lä B tai C eli se onsi­säi­sen lii­ken­teen­sä osal­ta yhtä vyö­hy­ket­tä. Onhan aina ostet­ta­va kah­den vyö­hyk­keen liuppu.
      Mart­kus­tet­taes­sa Hel­sin­kiin kau­em­pa­na Hel­sin­gis­tä ole­vat C‑vyöhykkeen ihmio­set jou­tuv­bat mak­sa­maan enem­män kuin lähem­pä­nä ole­vat B‑vyöähykkeen ihmi­set. Tähän hin­taan sil­lä, kuin­ka kau­ka­na sat­tuu ole­maan Hels­din­gin kes­kus­tas­ta, on jokin rele­vant­ti vaikutus.

  54. Timo:
    Asuin aiem­min Pitä­jän­mäel­lä. Siel­tä oli parin kilo­met­rin mat­ka Sel­loon, mut­ta jos mat­kus­ti jul­ki­sil­la niin piti mak­saa seutumaksu.

    Nyky­ään asun Puis­to­las­sa. Jos haluan mat­kus­taa Tik­ku­ri­laan niin jou­dun mak­sa­maan seutumaksun.

    Sii­nä välis­sä on vie­lä yksi rata, jos­sa on täy­sin vas­taa­va tilanne.

  55. Espoon sisäis­ten mat­ko­jen osal­ta vii­si kau­pun­ki­kes­kus­ta ovat samal­la hin­ta­vyö­hyk­keel­lä. Suu­ri osa mat­kois­ta on kui­ten­kin Hel­sin­gin kes­kus­taan, jol­loin uusi vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä ei ole espoo­lais­ten kan­nal­ta tasa-arvoi­nen. Käy­tän­nös­sä mm. Espoon kes­kuk­sen asuk­kai­den vero­va­roil­la tue­taan B‑kaarella asu­vien espoo­lais­ten matkakustannuksia.

    Täl­lä tuel­la ei ole kus­tan­nuk­siin ja pääs­töi­hin perus­tu­via syi­tä, kos­ka Espoon kes­kuk­sen lii­ken­ne on hoi­det­ta­vis­sa hal­vem­mal­la ja pie­nem­mil­lä pääs­töil­lä, kuin B‑kaarella ole­vien pien­ta­loa­luei­den liikenne.

    Tätä epä­koh­taa voi­daan lie­ven­tää tar­joa­mal­la C‑vyöhykkeen asuk­kail­le mah­dol­li­suut­ta kor­va­ta B‑vyöhykkeen lip­pu raidevyöhykkeellä.

    Asial­le ei ole tek­nis­tä estet­tä, kos­ka HSL:n lipun ja VR:n vyö­hy­ke­li­pun yhdis­tel­mä on jo ole­mas­sa. Se on vain nykyi­sin epä­käy­tän­nöl­li­sen kallis. 

    Peri­aat­tees­sa asia voi­si olla Espoon ja VR:n väli­nen jär­jes­te­ly, johon ei tar­vi­ta hel­sin­ki­läis­ten suostumusta.

    1. Espoo liit­tää vaik­ka koko Espoon B‑vyöhykkeeseen, kun­han hyväk­syy sen, ettei AB-lipun hin­taa tämän takia nos­te­ta. Läh­tö­koh­ta on, että 30 päi­vän lipun hiny­aa alkaa nelosella.
      Aika Hel­sin­ki-kes­keis­tä on espoo­lais­ten ajat­te­lu. espoon kes­kuk­sen liit­tä­mi­nen B_vyöhykkeeseen nos­taa lovas­ti hin­taa Kirkkonummelta.

  56. Hei­mo: Espoon huo­li on kau­pun­gin alue­kes­kus­ten tas­a­puo­li­nen koh­te­lu ja Espoon kes­kuk­sen tuhan­sien opis­ke­li­joi­den mat­ka­kus­tan­nuk­set. Alue­kes­kuk­siin hakeu­tu­neet ovat jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta ”hyviä kan­sa­lai­sia”, joi­ta ei pidä ran­gais­ta sen perus­teel­la, kuin­ka kau­ka­na he sat­tu­vat asu­maan Hel­sin­gin keskustasta. 

    Eli etäi­syys Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ei sai­si olla mer­kit­tä­vin teki­jä tariffiuudistuksessa.

    Sil­ti huol­ta aiheut­taa mat­kan hin­ta Espoon alue­kes­kuk­sis­ta juu­ri Hel­sin­gin keskustaan?

    Etäi­syys Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ei ole mikään luon­non­la­ki, jota ehdot­to­mas­ti pitäi­si nou­dat­taa tarif­fi­jär­jes­tel­mää uudis­tet­taes­sa. Mones­sa tapauk­ses­sa etäi­syyt­tä tär­keäm­pi teki­jä kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on kul­ku­ta­pa ja asukastiheys.

    Halu­taan­ko Espoos­sa ihan oikeas­ti bus­si­li­puil­le rai­tei­ta kor­keam­mat hinnat?

  57. Oli­sin Kom­sin tavoin hiu­kan huo­lis­sa­ni, ran­kais­taan­ko täs­sä nyt köy­hiä sii­tä, että he jou­tu­vat asu­maan hal­vem­mil­la asui­na­lueil­la. Ei pidä huo­non­taa pie­ni­palk­kai­sen työn kan­nat­ta­vuut­ta entisestään.

    1. Kai­kis­ta köy­him­mät asu­vat Hel­sin­gin vuo­kra­ta­loa­lueil­la. Juu­ri nii­den hin­to­ja­han täs­sä yri­te­tään nostaa.

  58. AM:
    Oli­sin Kom­sin tavoin hiu­kan huo­lis­sa­ni, ran­kais­taan­ko täs­sä nyt köy­hiä sii­tä, että he jou­tu­vat asu­maan hal­vem­mil­la asui­na­lueil­la. Ei pidä huo­non­taa pie­ni­palk­kai­sen työn kan­nat­ta­vuut­ta entisestään.

    Jos lipun hin­ta nousee, se asui­na­lue hal­pe­nee enti­ses­tään. Kos­ka jos alu­eel­la on kal­liit liput, entis­tä har­vem­pi halu­aa sin­ne, entis­tä vähem­män mak­su­val­miut­ta, entis­tä alem­pi hin­ta. Näin menee mark­ki­na­hin­noit­te­lu. Kau­pun­ki voi omien talo­jen­sa osal­ta kom­pen­soi­da lipun hinn­an­nousun taas ihan poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä, jos on tar­vet­ta. Ei kan­na­ta kui­ten­kaan vesit­tää itse lipun kan­nus­tin­vai­ku­tus­ta muut­taa lähem­mäk­si pal­ve­lu­ja ja mini­moi­da matkustustaan.

  59. Osmo
    “Kai­kis­ta köy­him­mät asu­vat Hel­sin­gin vuo­kra­ta­loa­lueil­la. Juu­ri nii­den hin­to­ja­han täs­sä yri­te­tään nostaa.”

    Eikö tuo­ta voi­si käsi­tel­lä eril­li­se­nä asia­na? Jos joil­la­kin Hel­sin­gin vuo­kra­ta­loa­luei­den köy­hil­lä tekee vuo­kran mak­su tiuk­kaa, eikö Hel­sin­gin “yli­mää­räi­ses­tä” tarif­fi­tues­ta sääs­ty­neet rahat voi­si käyt­tää hei­dän vuo­krien­sa subventointiin?

    Tuo­ta­kin parem­pi oli­si, että Espoo ymmär­täi­si, että sen “mata­laa” vero­pro­sent­tia kadeh­di­taan naa­pu­ris­sa ja ymmär­täi­si nos­taa veron­sa Hel­sin­gin tasol­le ja käyt­täi­si rahat tuk­koon mene­vän lii­ken­teen­sä avaamiseen. 

    Näin Hel­sin­gin ei tar­vit­si­si kateu­des­saan vaa­tia Espoon liit­tä­mis­tä itseen­sä ja vero­tu­lo­jen käyt­tä­mis­tä suh­teel­li­ses­ti tehot­to­mam­man hal­lin­to­ko­neis­ton­sa ylläpitoon.

    Hel­sin­ki jou­tui­si otta­maan hal­lin­ton­sa uudis­ta­mi­ses­sa Espoos­ta mal­lia ja Espoo Hel­sin­gis­tä mal­lia lii­ken­teen­sä uudistamisessa.

  60. Sep­po, jos täs­sä kau­pun­gis­sa vie­lä seu­raa­vat­kin 25 vuot­ta kaa­voit­taa yhtä vähän kuin edel­li­si­nä, niin se on tuo­hon ver­rat­tu­na ihan yhden­te­ke­vää onko met­ro­ju­nat täynnä.

    Lähi­ju­nien kapa­si­teet­tia hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti se että junat on 2,5 ker­taa pidem­piä kuin tule­vat lyhy­met­rot, eli kapa­si­teet­ti on 5 min vuo­ro­vä­lil­lä junis­sa sama kuin 2 min met­rol­la. Ei sinän­sä ettei kulun­val­von­nan uusi­mi­nen ja muu­ten­kin kon­sep­tin kehit­tä­mi­nen oli­si tar­peen. Rata­pi­han kehit­tä­mi­seen tuli 100 mil­liä val­tiol­ta, mis­tä kiitoksia.

  61. Kum­mal­lis­ta, että Vep­sä­läi­nen itse on ollut suun­nit­te­le­mas­sa ja raken­ta­mas­sa itä­met­roa mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­gil­le, mut­ta nyt yhtäk­kiä hänel­le onkin sel­viö, että Hel­sin­ki ei iki­nä kas­va niin suureksi.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei ole ohi­me­ne­vä megat­ren­di, ja Suo­mes­sa sen on vie­lä rei­lus­ti varaa jat­kua. 1960-luvun ennus­teis­sa meni vain pie­leen aika­tau­lu, kun autois­tu­mis­huu­mas­sa raken­net­tiin miten sat­tuu. Vas­ta nyt kun on todet­tu, mihin ongel­miin se joh­ti, jat­ke­taan tii­viim­mil­lä suunnitelmilla.

    Mut­ta ei ole pie­nin­tä­kään epäi­lys­tä, ettei Hel­sin­gin met­ro­lin­jan var­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tii­vis­tyi­si juu­ri niin pal­jon kuin se suin­kin on mahdollista.

  62. Timo:
    Nyky­ään asun Puis­to­las­sa. Jos haluan mat­kus­taa Tik­ku­ri­laan niin jou­dun mak­sa­maan seutumaksun. 

    Sil­loin kun käyn Hel­sin­gis­sä, käyn yleen­sä myös Puis­to­las­sa. Suku­lai­suus­suh­teet velvoittavat.

    Poh­joi­ses­ta tul­les­sa­ni voin ostaa VR:n lipun ja vaih­taa Tik­ku­ri­las­sa len­nos­ta pai­kal­lis­ju­naan, hin­ta on mie­les­tä­ni sama riip­pu­mat­ta sii­tä jään­kö Tik­ku­ri­laan vai jat­kan­ko sen kilo­met­rin eteen­päin paikallisjunalla.

    Puis­to­lan ase­mal­la ei ole VR:n lip­puau­to­maat­tia, joten mat­kas­ta toi­seen suun­taan jou­tui­sin­kin sit­ten mak­sa­maan vähän enem­män. Ensin pitäi­si ostaa kun­ta­ra­jan ylit­tä­vä pai­kal­lis­ju­na­lip­pu Tik­ku­ri­laan, ja sit­ten Tik­ku­ri­las­ta VR:n lip­pu kotiin. Kun­ta­ra­jan yli­tys­mak­su oli­si noin kol­mas­osa lisää koko koti­mat­kan hin­taan. Hal­vem­mak­si tuli­si teh­dä ensin pal­jon pidem­pi mat­ka bus­sil­la Elielinaukiolle.

    Olen kek­si­nyt asi­aan luo­van ja yksin­ker­tai­sen rat­kai­sun, eli teen syn­kän rikok­sen mat­kus­ta­mal­la tämän yhden ase­ma­vä­lin ver­ran ja kun­ta­ra­jan yli rons­kis­ti pum­mil­la. (Käy­tet­tä­vis­sä­ni ei ole sen enem­pää tulos­tin­ta kuin “äly­pu­he­lin­ta­kaan”, joten sel­lai­sia rat­kai­su­ja ei tar­vit­se ehdottaa.)

  63. Eikö koko Espoo voi­si olla C‑aluetta? Näin sekä Espoon että Hel­sin­gin tavoit­teet voi­tai­siin täyt­tää saman­ai­kai­ses­ti. Käy­tän­näs­sä Espoo jat­kai­si siis nykyi­sel­lä kun­ta­ra­ja-mal­lil­la ja Hel­sin­ki sai­si käyt­töön sisäi­sen vyöhykemallinsa.

  64. Ton­ni käteen:
    … Jos joil­la­kin Hel­sin­gin vuo­kra­ta­loa­luei­den köy­hil­lä tekee vuo­kran mak­su tiuk­kaa, eikö Hel­sin­gin “yli­mää­räi­ses­tä” tarif­fi­tues­ta sääs­ty­neet rahat voi­si käyt­tää hei­dän vuo­krien­sa subventointiin? 

    Espoon hal­lin­to­mal­lia ei kan­na­ta kopioi­da. Se voi olla parem­pi kuin Hel­sin­gis­sä, mikä ei tar­koi­ta ett se oli­si kel­vol­li­nen. Espoo on pie­nem­piin kun­tiin ver­rat­tu teho­ton ja kal­lis ylläpidettävä.

    Asu­mis­ta ei kan­na­ta tukea, kos­ka kaik­ki tuet valu­vat tut­kius­ti suo­raan hin­toi­hin. Asu­mis­tu­ki ei auta köy­hää, vaan hänen vuo­kra­nan­ta­jaan­sa. Tämä on tyy­pil­li­nen seu­raus sii­tä, että Suo­mes­sa polii­ti­koil­la ja raken­nus­liik­keil­lä on lii­an lähei­set välit.

  65. Ans­si V: Eikö koko Espoo voi­si olla C‑aluetta?

    Jos vyö­hy­ke­ra­jan voi­si ylit­tää junal­la ja met­rol­la pois­tui­si Lep­pä­vaa­ran ja Tapio­lan ongel­ma lyhyi­den kun­ta­ra­jan ylit­tä­vien mat­ko­jen suhteen.

    1. Hei­mo,
      Tämä mene jo jkankutukseksi
      Mitään lyhyi­den mat­ko­jen ongel­maa ei oli­si. Lyhyn mak­set­ta­va mat­ka on kak­si vyö­hy­ket­tä, siis AB tai BC

  66. Elmo Allén: Kum­mal­lis­ta, että Vep­sä­läi­nen itse on ollut suun­nit­te­le­mas­sa ja raken­ta­mas­sa itä­met­roa mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­gil­le, mut­ta nyt yhtäk­kiä hänel­le onkin sel­viö, että Hel­sin­ki ei iki­nä kas­va niin suureksi

    Mis­tä päät­te­lit, että luu­len Hel­sin­gin kas­vun tyreh­ty­vän. En ole kui­ten­kaan tie­tä­nyt ollee­ni suun­nit­te­le­mas­sa mil­jo­nan asuk­kaan Helsinkiä.

    Sanoin vain, että kau­pun­kien laa­ti­mat kas­vuen­nus­teet ovat niin kau­an kuin muis­tan, olleet tur­han suu­ria seu­raa­van vii­si­vuo­tis­kau­den suh­teen. Kun niis­tä ynnää koko seu­dun kas­vuen­nus­teen, huo­maa hel­pos­ti asian laidan.

    Kyl­lä Öster­sun­do­min alue­kin aikaa myö­ten kas­vaa mit­toi­hin­sa. Hel­sin­gin tilan­ne oli pit­kään han­ka­la, kun Jät­kä­saar­ta ja Kala­sa­ta­man aluet­ta ei pääs­ty suun­nit­te­le­maan sata­ma­rat­kai­sun jar­ru­tuk­sen vuok­si. Nyt padot ovat auen­neet. Hel­sin­gin alu­eel­le suun­ni­tel­laan todel­la pal­jon yhtä aikaa.

    Voi olla, että tule­vi­na vuo­si­na asun­to­tuo­tan­non vuo­si­ta­voit­teet saa­vu­te­taan. Kui­ten­kin on ris­ki, että kun nyt ava­taan yhtä aika kan­ta­kau­pun­gis­sä nel­jä suur­ta ( Jät­kä, Kala­sa­ta­ma, Her­ne­saa­ri, Kes­ki-Pasi­la ) aluet­ta ja esi­kaupn­kia­lueil­la toi­nen moko­ma ( Öster­sun­dom, Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta, Koi­vusaa­ri ja Kunin­kaan­tam­mi ), mikään niis­tä ei ete­ne riit­tä­vän nopeas­ti tule­via asuk­kai­ta ajatellen. 

    Infran tulo laa­haa peräs­sä ja hei­koim­min vetä­vät alu­eet jää­vät pit­kik­si ajoik­si kes­ke­ne­räi­sik­si. Näi­tä esmerk­ke­jä on nyt­kin seu­dul­la vaik­ka kuin­ka paljon.

    Öster­sun­do­min suun­ni­tel­tu raken­ne on suden­kuop­pa, jos sen anne­taan toteu­tua haja­nai­ses­ti. Jos miet­tii näi­tä Hel­sin­gin alue­koh­tei­ta, Öster­sun­do­min veto­voi­ma ei ole kärkipäässä. 

    Van­taa yrit­tää saa­da kehä­ra­dal­le imua uusil­la asun­toa­lueil­la, jot­ta sel­viäi­si ras­kais­ta velois­taan. Mar­ti­laak­son poh­jois­puo­lel­la ole­vat asui­na­lu­eet ovat seu­dul­li­ses­ti kes­kei­sem­piä kuin Östersundom

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Heimo,Tämä mene jo jkankutukseksi

    OK, en aja­tel­lut Ans­si V:n ehdo­tus­ta lop­puun saakka.

    Eli B‑kaari oli­si Hel­sin­gin rajo­jen sisäpuolella?

    Esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­res­sa asu­va ja Ota­nie­mes­sä työs­ken­te­le­vä ostai­si BC-lipun. Espoo­lai­nen voi­si käy­dä Pitä­jän­mäel­lä töis­sä BC-lipulla.

    AB-lipun hin­ta oli­si nykyi­sen Hel­sin­gin sisäi­sen lipun hin­nan luok­kaa. BC-lipun hin­ta riip­pui­si lähin­nä Espoon ja Van­taan halus­ta tukea joukkoliikennettä.

    Täs­sä oli­si ideaa.

  68. Sep­po Vep­sä­läi­nen: En ole kui­ten­kaan tie­tä­nyt ollee­ni suun­nit­te­le­mas­sa mil­jo­nan asuk­kaan Helsinkiä.

    Sanoin “met­roa mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­gil­le”, en “mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­kiä”. Muut sen kas­vuen­nus­teen teki­vät ja kau­pun­gin piir­si­vät, mut­ta en kai nyt ole ihan vää­räs­sä, että kun peri­aa­te­pää­tös met­ros­ta 1960-luvl­la on teh­ty, kas­vuen­nus­teet näyt­ti­vät noin mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­kiä? Ja juu­ri nii­den kas­vuen­nus­tei­den takia yli­pää­tään pää­tet­tiin nykyi­sen­mal­li­ses­ta ras­kas­met­ros­ta. Kun met­ro mal­lia Castrén ei oli­si riittänyt.

  69. Elmo Allén: Ja juu­ri nii­den kas­vuen­nus­tei­den takia yli­pää­tään pää­tet­tiin nykyi­sen­mal­li­ses­ta ras­kas­met­ros­ta. Kun met­ro mal­lia Castrén ei oli­si riittänyt.

    Olin vie­lä met­ro­pää­tök­sen aikaan kon­sult­ti­na ja teim­me mm ilmai­sen näy­te­työn ( vaih­toeh­toi­nen kes­kus­ta­lin­jaus met­rol­le ) Val­ta­sel­le, niin kuin muut­kin sen ajan liikennekonsultit. 

    Mie­li­ku­va­ni mukaan pää­syy syvä­met­ron valin­taan oli sen edul­li­suus inves­toin­ti­na ver­rat­tu­na Castre­nin met­ro­kaa­vai­lui­hin. Hel­sin­gin hyvä kal­lio­pe­rä ja syvä­met­ron sääs­te­liäs katu­ta­son käyt­tö kivi­kau­pun­gis­sa teki­vät vaih­toeh­don sel­väs­ti hal­vem­mak­si. Castren ehdot­ti met­ro­lin­jo­ja pää­ka­tu­jen alle niin, että met­ro oli­si kai­vet­tu avo­kai­van­toi­na ja katettu.

    Vas­ta met­ro­pää­tök­sen jäl­keen Hel­sin­ki aset­ti tavoit­teek­si 700000 asuk­kaan kau­pun­gin. Aura mie­hit­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton lisä­voi­mil­la ja sii­nä aal­los­sa minä­kin siir­ryin viras­ton lei­piin yleis­kaa­vaa laa­ti­maan. Espoo ja Van­taa oli­vat vie­lä sil­loin kevyen hal­lin­non ja gryn­de­rien maanvaltausalueita.

  70. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Mie­li­ku­va­ni mukaan pää­syy syvä­met­ron valin­taan oli sen edul­li­suus inves­toin­ti­na ver­rat­tu­na Castre­nin met­ro­kaa­vai­lui­hin. Hel­sin­gin hyvä kal­lio­pe­rä ja syvä­met­ron sääs­te­liäs katu­ta­son käyt­tö kivi­kau­pun­gis­sa teki­vät vaih­toeh­don sel­väs­ti hal­vem­mak­si. Castren ehdot­ti met­ro­lin­jo­ja pää­ka­tu­jen alle niin, että met­ro oli­si kai­vet­tu avo­kai­van­toi­na ja katettu.

    Muis­ti­ku­va­si lie­nee oikea. Käsit­tääk­se­ni asi­aa perus­tel­tiin siten, että Castré­nin suun­ni­tel­mas­sa oli pal­jon enem­män pysäk­ke­jä kuin ras­kas­met­ros­sa ase­mia ja myös rata­pi­tuus oli ras­kas­met­ros­sa vähem­män. Joten ras­kas­met­ro oli­si täl­lä perus­teel­la halvempi.

    Ei ker­rot­tu sitä, kuin­ka mon­ta pysäk­kiä voi raken­taa yhden ras­kas­met­roa­se­man hin­nal­la ja kuin­ka mon­ta kilo­met­riä Castré­nin rataa voi teh­dä yhden ras­kas­met­ro­ki­lo­met­rin hin­nal­la. Eikä puhut­tu mitään sii­tä, että iso mää­rä pysäk­ke­jä on parem­pi pal­ve­lu ja kat­ta­vuus kuin vähän ase­mia. Ei sii­tä­kään, että syväl­tä perus­kal­lios­ta on pidem­pi mat­ka maan­pin­nal­le kuin kadun beto­ni­kan­nen alapuolelta.

    Tie­ten­kin nyt ollaan vii­saam­pia kuin 50 vuot­ta sit­ten. Sil­ti on minus­ta pal­jon viit­tei­tä sii­tä, että ras­kas­met­ron valin­nal­le oli muut kuin lii­ken­teel­li­set syyt, ja jul­ki­suu­teen sit­ten kek­sit­tiin päte­väl­tä kuu­los­ta­via perus­te­lui­ta. Met­ro mak­soi pal­jon ja vii­väs­tyi mon­ta vuot­ta. Eikä sii­tä tul­lut Val­me­til­le maa­il­man­laa­juis­ta kultakaivosta.

    Ante­ro

  71. Sep­po Vep­sä­läi­nen: …syvä­met­ron sääs­te­liäs katu­ta­son käyt­tö kivikaupungissa… 

    Tar­koit­ti siis kai sitä että autoil­le jäi tuol­la tavoin enem­män tilaa käyttöön.

  72. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tar­koit­ti siis kai sitä että autoil­le jäi tuol­la tavoin enem­män tilaa käyttöön.

    Kun kysy­mys on Hel­sin­gis­tä ennen vih­rei­den poliit­tis­ten vir­taus­ten läpi­lyön­tiä, täl­lä teki­jäl­le oli ehkä pai­noar­voa, lähin­nä ikä­vien raken­nus­vai­hei­den vält­te­ly­nä. Val­mis met­ro molem­mis­sa tapauk­sis­sa oli­si samal­la taval­la vapaut­ta­nut pin­ta­lii­ken­net­tä autoi­lun hurmalle.

  73. tpyy­luo­ma:
    Sep­po, jos täs­sä kau­pun­gis­sa vie­lä seu­raa­vat­kin 25 vuot­ta kaa­voit­taa yhtä vähän kuin edel­li­si­nä, niin se on tuo­hon ver­rat­tu­na ihan yhden­te­ke­vää onko met­ro­ju­nat täynnä.

    Lähi­ju­nien kapa­si­teet­tia hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti se että junat on 2,5 ker­taa pidem­piä kuin tule­vat lyhy­met­rot, eli kapa­si­teet­ti on 5 min vuo­ro­vä­lil­lä junis­sa sama kuin 2 min met­rol­la. Ei sinän­sä ettei kulun­val­von­nan uusi­mi­nen ja muu­ten­kin kon­sep­tin kehit­tä­mi­nen oli­si tar­peen. Rata­pi­han kehit­tä­mi­seen tuli 100 mil­liä val­tiol­ta, mis­tä kiitoksia.

    Lähi­ju­nien kapa­si­teet­ti jous­taa nyt­kin pie­nim­mil­lä­kin ase­mil­la 1–3 junayk­si­kön välil­lä. Myös ase­man piden­tä­mi­nen on junil­la mah­dol­lis­ta kal­lioon naker­ret­tua met­roa­se­maa hal­vem­mal­la. Lyhyil­lä met­roa­se­mil­la teh­dään euron sääs­töl­lä tuhan­nen euron vahinko.

  74. Tuo­ma­sO: Voi­daan­ko kui­ten­kin jo olet­taa, että Espoon oudot tavoit­teet uuden tarif­fi­jär­jes­tel­män suh­teen eivät joh­du uuden jär­jes­tel­män vää­ri­nym­mär­tä­mi­ses­tä (esim. aja­tuk­ses­ta, että AB-vyö­hy­ke vas­tai­si nykyis­tä seutulippua)?Kun mitään muu­ta syy­tä tuol­lai­siin tavoit­tei­siin on vai­kea kek­siä kuin vyö­hy­ke­jär­jes­tel­män vää­ri­nym­mär­rys, mut­ta kai rau­ta­lan­kaa on jo vään­nel­ty niin ahke­ras­ti, että kyse ei ole siitä?

    Mul­la on nime­no­maan sel­lai­nen käsi­tys että kyse on vää­ri­nym­mär­tä­mi­ses­tä. Yrit­täi­sit­kö Osmo S. vie­lä ker­ran vään­tää rau­ta­lan­gas­ta espoo­lai­sil­le puo­lue­to­ve­reil­le­si mis­tä on kyse. Kok­ka­rei­den koh­dal­la kyse on sii­tä että he kuvit­te­le­vat että Espoo on maa­il­man napa jon­ka ympä­ril­lä kaik­ki pyörii. 

    Näin mun pitää vali­tet­ta­vas­ti tode­ta vaik­ka olen espoo­lai­nen itse.

  75. PÄÄTTÄJÄN ESPOOLAISASENNE

    Espoo on kai­kis­ta pahin kan­to kas­kes­sa seu­dun jär­ke­vis­sä kehi­tys­ta­voit­teis­sa- muu­ta­kin ongel­maa toki on. Kui­ten­kin espoo­lais­ten vai­kut­ta­jien har­joit­ta­ma lyhyi­den tav­voit­tei­den ja kotiin­päin­ve­don lei­maa­ma seu­tu­po­li­tii­kal­la on pit­kät perin­teet espoo­lai­sen perus­hy­vä­osai­sen mie­len­mai­se­mas­sa. Ja tämä ajat­te­lu kun­nan­hal­lin­nos­sa jat­kuu ehkä ikui­ses­ti, ellei Espoo­ta ja Hel­sin­kiä saa­da lii­tet­tyä yhteen. 

    Oleel­lis­ta täs­sä huo­nos­sa yhteis­työs­sä on kaik­kien alu­een kun­tien kehi­tyk­sen ja asuk­kai­den kär­si­mä haitta. 

    Tois­ten kun­tien kan­nal­ta on lopul­ta epä­oleel­lis­ta saa­vut­ta­vat­ko espoo­lais­vai­kut­ta­jat edes jotain hyö­tyä mui­hin näh­den täs­sä pelai­lus­sa. Jär­ke­väm­min ajat­tel­len yleen­sä edes eivät. On olta­va kyse enem­män asenn­noi­tu­mi­ses­ta vas­tuuseen tule­vai­suu­des­ta. Hyvää kau­pun­kia ja tule­vai­suut­ta ei pit­kän pääl­le raken­ne­ta näin — siis toi­saal­ta itse­kes­kei­ses­ti ja toi­saal­ta lyhyen osaop­ti­moin­nin menetelmällä. 

    TOISENLAINEN KAARIMALLI

    Ellei muu auta, käyn­nis­te­tään kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys Hel­sin­gin, Van­taan, Kirk­ko­num­men ja Vih­din yhdistämisestä.
    Voi­daan­han kerä­tä yksi­tyi­sau­toi­li­joil­ta sopi­van suu­rui­sia tie­tul­le­ja tämän uuden suur­kun­nan ulko- ja sisäreunoilla 🙂

    Raken­ne­taan Espoon met­roa­se­mat pit­kik­si kos­ka sil­lä tur­va­taan met­ro­lii­ken­teen toi­mi­vuus ja mil­ja­di­luo­kan hyö­ty nykyi­sen Hel­sin­gin itä­osan lii­ken­tees­sä ja maankäytössä.

    Voim­me sit­ten aivan vap­pas­ti ja häi­riöt­tä alkaa miet­tiä edul­lis­ta vaik­ka miten toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä pääkaupunkiseudulle. 

    ESPOO, HKL ja METRON LYHYET JUNAT

    Espoos­ta­han on täs­sä kai­kes­sa ollut vain hait­taa kuten on näh­ty met­ron ase­ma­pi­tuu­den­kin osal­ta. Ovat jekut­ta­neet hel­sin­gin puol­ta ja mani­pu­laa­tiol­la on perus­tel­tua jär­jet­tö­min suun­ni­tel­ma mitä voi kuvi­tel­la. Tosin mikään yksi taho ei oli­si näin huo­noa tulos­ta voi­nut syn­nyt­tää. Pilaa­vat koko maan­mai­nioin­ta jouk­ko­lii­ken­teen instru­ment­tia — Hel­sin­ginn Met­roa, HKL:n avus­tuk­sel­la. Kol­man­nes met­ron mak­si­mi­ka­pa­si­tee­tis­ta on kol­man­nes met­ron käy­väs­tä arvos­ta tule­vai­suu­den lii­ken­ne­rat­kai­suis­sa. Kuvi­tel­kaa mitä mak­si­si Län­si­met­ron hin­noin uusi met­ro­lin­ja Idän suun­taan nykyi­sen met­ron rin­nal­le kun nykyi­sen lin­jan hin­ta oli­si 3 mil­jar­dia espoon met­ron hin­noin. Tap­pio­ta tulee tule­vai­suu­des­sa noin mil­jar­din edes­tä itä­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä. Kau­pan­pääl­le tapah­tu pian mer­kit­tä­vää met­ro­lii­ken­teen pal­ve­lun huo­non­tu­mist: hidas­tuavt junat ja tök­ki­vä lii­ken­ne. Siis jos län­nen ase­mia ei piden­ne­tä. Mut­ta asian voi vie­lä kor­ja­ta tähän näh­den pik­ku­ra­hal­la ja auto­maa­tion peru­mi­sen säästöin.

  76. R. Silf­ver­berg: Mul­la on nime­no­maan sel­lai­nen käsi­tys että kyse on väärinymmärtämisestä. 

    Ei ole vää­ri­nym­mär­rys­tä. Ehdo­tet­tu vyö­hy­ke­ja­ko kai­paa vain vähän fiilaamista.

    Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa on esi­tet­ty kei­no­ja, joil­la vyö­hy­ke­jaos­ta saa­daan kus­tan­nus­vas­taa­vam­pi, kau­pun­ki­ra­ken­net­ta eheyt­tä­väm­pi ja espoo­lai­sia veron­mak­sa­jia tas­a­puo­li­sem­min kohteleva.

    Kyl­lä täs­tä hyvä tulee, kun­han vähän parannellaan.

  77. Kaa­ri­mal­lis­sa tun­tuu ole­van kyse sii­tä, että kehys­kun­ta­lai­set kut­su­taan koh­ti pää­kau­pun­kia nime­no­maan yksityisautolla.

  78. Ber­lin-Bran­den­bur­gin jouk­ko­lii­ken­neyh­tei­sö (Ver­kehrs­ver­bund Ber­lin-Bran­den­burg) käyt­tää sel­lais­ta, sipu­lin­kal­tais­ta ABC-vyö­hy­ke­mal­lia Ber­lii­nis­sä (siel­lä myös osa­val­tioi­den rajo­jen yli) sekä pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa myös Bran­den­bur­gin osa­val­tion isom­mis­sa kau­pun­geis­sa. Minus­ta se on hyvin toi­mi­va jär­jes­tel­mä ja sel­keäm­pi kuin mones­sa muus­sa sak­sa­lai­ses­sa jouk­ko­lii­ken­neyh­tei­sös­sä. Lisäk­si on “lyhyen mat­kan” lip­pu­ja, joil­la voi mat­kus­taa kol­me ase­maa S- ja U‑Bahnilla (met­rol­la) tai kuusi pysäk­kiä taval­li­sel­la bus­sil­la tai rati­kal­la. Hel­sin­gin ratik­ka­lip­pu lie­nee vähän saman­kal­tai­nen lippuvaihtoehto.

  79. …unoh­din mai­ni­ta, että lisäk­si on ker­ta­lip­pu­na nk. jat­ko­lip­pu­ja, eli jos on BC-kuu­kausi­lip­pu, niin voi ostaa A‑vyöhykkeelle ver­rat­tain edul­li­sen jat­ko­li­pun kertalippuna.
    Rajaon­gel­mia on tie­tys­ti jokai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Lyhyen mat­kan liput aut­ta­vat sii­nä jon­kin ver­ran, kos­ka ne kel­paa­vat myös vyö­hy­ke­ra­jan yli.

  80. Jouk­ko­lii­ken­teen tak­so­jen kaa­ri­mal­li voi olla hyvä, jos alue on riit­tä­vän laa­ja ja vyö­hyk­kei­tä on juu­ri tuol­lai­nen mal­til­li­nen mää­rä kuten esi­mer­kik­si Ber­lii­nin alueella. 

    Säteit­täi­set pit­kät mat­kat jouk­ko­lii­ken­tees­sä eivät saa tul­la lii­an kal­liik­si. Tak­sa­jär­jes­tel­mä ei saa olla sem­moi­nen, että se vas­toin seu­tu­lii­ken­ten tavoit­tei­ta nime­no­maan kehot­taa joi­ta­kin eri­tyi­sen pal­jon ruuh­ka­lii­ken­net­tä aiheut­ta­via ryh­miä työ­mat­ko­jen tait­ta­mi­seen autol­la. Näi­tä ovat ne jot­ka joka suun­tau­tu­vat kehys­kun­nis­ta omal­la autol­la töi­hin koh­ti pää­kau­pun­gin lii­ken­net­tä. Heil­le jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lut ovat nyky­ään suh­tees­sa laa­tuun kalleimmat. 

    Täs­tä syys­tä jouk­ko­lii­ken­ne­tak­so­jen kaa­ri­mal­li pitäi­si yhdis­tää auto­lii­ken­teen rajoit­ta­mi­seen sopi­vil­la mak­suil­la, jot­ka vai­kut­ta­vat ihmis­ten mat­kus­tus­käyt­täy­ty­mi­seen. Esi­mer­kik­si autoi­lul­le sää­det­tyyn kilo­met­reis­tä ja liik­ku­mi­sa­lu­ees­ta riip­pu­vaan tien­käyt­tö­ve­roon ja lisäk­si kau­pun­ki­seu­dun säteit­täi­sil­lä väy­lil­lä ruuhkamaksuun. 

    Täl­lä veron­ke­ruul­la voi­daan kus­tan­taa jou­ki­ko­lii­ken­ne­tak­so­jen sub­ven­tio, voi­mak­kaim­min samoil­la rei­teil­lä, joi­den työ­mat­ka-autoi­lua suit­sit­tai­siin eni­ten. Tämä kor­jai­si nopeas­ti sitä ongel­maa, että nykyi­sin eri­tyi­ses­ti pit­kil­le mat­koil­le etääm­mäl­le kes­kuk­ses­ta on mata­la kysyn­tä ja sup­pea tar­jon­ta. Tämä jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin näin mai­nioon kehi­tyk­seen ja vähi­tel­len ene­ne­väs­ti kiskoillekin.

    Kau­pun­kia­lueil­la kilo­met­ris­tä ajoa tie­ten­kin pitäi­si seu­ra­ta monin ver­roin isom­pi mak­su kuin muu­al­la maas­sa. Vas­taa­vas­ti työ­mat­ka­lii­ken­teen yli­ko­ros­tu­nut autoi­lu pitäi­si suit­sia mat­kus­tusai­kaan perus­tu­vil­la ruuhkamaksuilla.

    Tien­käyt­tö­mak­sut eivät saa olla tasa­ve­ro. Ajoa­lu­een ja kilo­met­ri­mää­rän mukaan perit­tä­vään tien­käyt­tö­ve­ron vero­pro­sen­tin pitäi­si perus­tua progres­sii­vi­ses­ti mak­sa­jan hen­ki­lö­koh­tai­siin tuloi­hin, jot­ta se vai­kut­tai­si kaik­kiin tien käyt­tä­jiin ja verot­tai­si hei­dän tulo­jaan oikeudenmukaisesti.

    Lopul­ta kun autoi­lun verot­ta­mi­sen jär­jes­tel­mät oli­si­vat riit­tä­vän val­mii­na, kehi­tyk­sen tuli­si joh­taa sii­hen, että kau­pun­ki­seu­tu­jen jouk­ko­lii­ken­ne oli­si käyt­tä­jil­le ilmais­ta ja kus­tan­net­tai­siin suu­rin­pir­tein puo­lik­si autoi­lun verot­ta­mi­sel­la. Ilmai­ses­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä kan­nat­tai­si ottaa mal­lia Tal­lin­nas­ta, mut­ta niin että myös ulko­paik­ka­kun­ta­lai­nen saa samat pal­ve­lut samal­la alu­eel­la samaan hintaan.

  81. ano­nyy­mi: Tie­dät­kö mitä? En usko.

    En usko minä­kään. Lisäk­si lai­tu­rien piden­tä­mi­nen kumo­aa Met­ron fiaskot.

  82. Tähän kes­kus­te­luun vie­lä aja­tus, että tuli­si­ko Hel­sin­ki-Van­taan len­to­kent­tä — Hel­sin­gin kes­kus­ta juna­mat­kas­ta teh­dä hie­man kal­liim­paa Kehä­ra­dan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen? Taval­laan muu­al­la päin maa­il­maa len­to­kent­tien avul­la kerä­tään lisä­mak­su­ja turis­teil­ta näppärästi..

  83. Muu­al­la maa­il­mas­sa on pika­ju­nuia jot­ka aja­vat suo­raan len­to­ken­täl­le, kir­jai­mel­li­ses­ti kehäl­lä kier­tä­vä juna ei kui­ten­kaan ola ihan vas­taa­vaa palvelua. 🙂

    Mut­ta sinän­sä, ihan turis­tien­kin kan­nal­ta oli­si tie­ten­kin hyvä että ker­ta­li­pun siel­tä oli­si joku sel­keä tasa­ra­ha mal­liin vito­nen, tai jotain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.