Pitäisikö Syyrian tilanteeseen puuttua sotilaallisesti?

Vas­tauk­se­ni HS-Raa­din kysy­myk­seen, pitäi­si­kö Syy­ri­aan teh­dä soti­laal­li­nen väliin­tu­lo siviilienpelastamiseksi?

!) Kyl­lä

Huma­ni­taa­ri­nen inter­ven­tio Syy­ri­aan oli­si perus­tel­tu. Ei ole oikein kat­soa vie­res­tä, kun val­tio­val­ta, joka on menet­tä­nyt oikeu­tuk­sen­sa kan­san sil­mis­sä, tap­paa sää­li­mät­tä omia kan­sa­lai­si­aan. Täl­tä kan­nal­ta kat­soen vas­tauk­se­ni oli­si empi­mät­tä kyllä.

Eri asia koko­naan on, oli­si­ko se soti­laal­li­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa ilman mas­sii­vis­ta veren­vuo­da­tus­ta. Kaik­ki mikä on oikeu­tet­tua, ei ole jär­ke­vää. YK:n tapa teh­dä pää­tök­siä täl­lai­sis­sa asiois­sa on vali­tet­ta­van teho­ton. Täy­tyy toi­voa, että Venä­jä tar­kis­taa kan­taan­sa Syy­rian nykyhallintoon.

55 vastausta artikkeliin “Pitäisikö Syyrian tilanteeseen puuttua sotilaallisesti?”

  1. Täs­sä pitäi­si olla joku lin­jaus jon­ka mukaan toi­mi­taan. Jos inter­ven­tio Syy­ri­aan on perus­tel­tu, niin sen mie­li­pi­teen pitäi­si päteä myös Ira­kin, Afg­ha­nis­ta­nin, Liby­an ja Poh­jois-Korean suhteen. 

    Minus­ta val­lan­ku­mous pitää olla jokai­ses­sa maas­sa kan­sa­lais­ten­sa itsen­sä teke­mä. Mikä­li vain hal­li­tuk­sel­la on asei­ta, niin sit­ten ulko­val­lat voi­vat tämän suh­teen tasoit­taa tilan­net­ta, mut­ta pel­ku­rit eivät ansait­se val­taa ulko­mai­den teke­mäs­tä vallankumouksesta.

  2. Se, joka kan­nat­taa sotaa (inter­ven­tio on vas­ten­mie­li­nen kier­toil­mai­su), kan­nat­taa sitä sotaa, joka tapah­tuu, ei jotain hypo­teet­tis­ta sotaa, jos­sa ei oli­si mitään tämän todel­li­sen sodan ikä­viä puolia.

  3. Olen samaa miel­tä. Soti­laal­li­nen väliin­tu­lo Syy­rian tilan­tees­sa on monel­la tapaa var­sin vai­kea rat­kai­su. On kui­ten­kin sie­tä­mä­tön­tä kat­sel­la vie­res­tä, kun tap­pa­mi­nen jat­kuu vii­kos­ta toi­seen. Poliit­ti­set jul­ki­lausu­mat, pahek­su­vat kom­men­tit eivät läm­mi­tä, kun per­heen­jä­se­niä teurastetaan. 

    Nyky­ti­lan­tees­ta tulee vah­va deja vu Sara­je­von pii­ri­tyk­ses­tä 90-luvun alus­ta: vii­kos­ta toi­seen sama tyk­ki ampuu samaa sai­raa­laa, kun reaa­li­po­liit­ti­set edut inva­li­di­soi­vat YK:n.

  4. Olen täs­tä jos­kus aiem­min­kin kir­joit­ta­nut, mut­ta on help­poa vaa­tia jota­ku­ta puut­tu­maan asi­aan ja vie­lä hel­pom­paa jäl­ki­kä­teen hauk­kua asi­aan­puut­tu­jaa vää­ris­tä tar­koi­tus­pe­ris­tä, toi­min­ta­ta­vois­ta tai asenteista.

    Mil­loin on jäl­ki­kä­teen kii­tet­ty asi­aan puut­tu­jia? Joten­kin muis­tan pal­jon tapauk­sia jois­sa on hau­kut­tu (Bos­nia, Koso­vo, Soma­lia, Afga­nis­tan, Irak, Libya,…), mut­ta vähän kiit­te­lyi­tä. Kuwai­tin­kin koh­dal­la on yri­tet­ty kek­siä syi­tä hauk­kua USA vapautusoperaatiosta.

  5. YK:n tapa teh­dä pää­tök­siä täl­lai­sis­sa asiois­sa on vali­tet­ta­van tehoton.

    YK ei ole mikään auto­maat­ti. Jon­kun pitää ensin ajaa asi­aa ja perus­tel­la se muille.

    Puheet tehot­to­muu­des­ta tule­vat yleen­sä sel­lai­sil­ta, jot­ka eivät suos­tu alis­tu­maan epä­mie­lui­siin pää­tök­siin ja jot­ka haluai­si­vat joko hävit­tää YK:n koko­naan tai kor­va­ta sen jol­lain soti­la­sor­ga­ni­saa­tiol­la. Se, että YK ei (aina­kaan ihan koko ajan) toi­mi pelk­kä­nä kumi­lei­ma­si­me­na, ker­too nime­no­maan sen toi­mi­vuu­des­ta. Monet nime­no­maan halua­vat kumi­lei­ma­si­men ja se tar­koit­taa, ettei sil­le aina­kaan parem­paa kor­vaa­jaa oli­si tulossa.

  6. Heik­ki:
    Täs­sä pitäi­si olla joku lin­jaus jon­ka mukaan toi­mi­taan. Jos inter­ven­tio Syy­ri­aan on perus­tel­tu, niin sen mie­li­pi­teen pitäi­si päteä myös Ira­kin, Afg­ha­nis­ta­nin, Liby­an ja Poh­jois-Korean suhteen. 

    Olet­ko tosi­aan­kin sitä miel­tä että pää­tök­sen lop­pu­tu­lok­sel­la ei pitäi­si olla mitään mer­ki­tys­tä? Eli ihan idea­lis­ti­ses­ti pitäis men­nä idioot­ti­mai­ses­ti täy­sin kat­so­mat­ta kokonaisuutta? 

    Ei mitään väliä sil­lä, onko kysees­sä vaik­ka­pa afri­kas­sa hei­mo­jen väli­nen kahak­ka vai ydin­pom­mein varus­tau­tu­nut läpeen­sä mili­ta­ri­soi­tu­nut hal­li­to (P‑Korea)?

    Minus­ta val­lan­ku­mous pitää olla jokai­ses­sa maas­sa kan­sa­lais­ten­sa itsen­sä tekemä.

    Yleen­sä ulko­val­loil­la on näp­pin­sä pelis­sä val­lan­ku­mouk­sis­sa. Esi­mer­kik­si Lenin pää­tyi takai­sin Venä­jäl­le sak­sa­lais­ten avus­tuk­sel­la ja koko val­lan­ku­mous oli yli­pää­tän­sä mah­dol­li­nen maa­il­man­so­dan takia.

  7. Kun on kuu­kausien ajan luke­nut Syy­rian tilan­tees­ta kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta läh­teis­tä, on kuva tilan­tees­ta kovin eri­lai­nen mitä viral­li­nen län­si­mai­nen media antaa.

    Ovat­ko NATO, USA ja Israel nyt var­mas­ti aivan vil­pit­tö­mäs­ti täs­sä huma­ni­tää­ri­sel­lä asialla?

  8. Ovat­ko ainoat vaih­toeh­dot soti­laal­li­nen hyök­käys ja se, ettei teh­dä mitään? Aset­tai­sin näi­den edel­le Syy­rian pai­nos­ta­mi­sen muu­tok­siin. Kan­nat­taa aloit­taa ja ede­tä täs­tä pääs­tä, jos kaik­ki mah­ta­vim­mat pelu­rit ovat samaa miel­tä muu­tok­sen tarpeellisuudesta.

  9. Olet­ko var­ma että olet muo­dos­ta­nut tämän mie­li­pi­teen oikean tie­don varas­sa? Ennen kuin kan­nat­taa soti­la­so­pe­raa­tio­ta, pitäi­si olla aika var­ma ettei pahen­na asiaa. 

    En usko että tie­do­tus­vä­li­nis­sä annet­tu kuva Syy­rian tilan­tees­ta kuvaa täy­sin tar­kas­ti sitä mitä Syy­rias­sa todel­li­suu­des­sa tapahtuu.

    Syy­rias­sa val­taa pitää Alawiit­ti vähem­mis­tö < 10% väes­tös­tä. Assad kuu­luu tähän vähem­mis­töön. Sun­ni enem­mis­tö on kär­si­nyt vuo­si­kausia Assa­din dik­ta­tuu­ris­sa, kun taas Alawii­tit ovat pääs­set elä­mäs­sään eteen­päin. Syy­rias­sa on käyn­nis­sä veri­nen sisäl­lis­so­ta jos­sa kum­mat­kin puo­let kär­si­vät. NATO maat ja Sun­nie­nem­mis­töi­set ara­bi­maat kan­nat­ta­vat väliin­tu­loa. Mut­ta itse pel­kään että väliin­tu­lo joh­tai­si todel­li­seen etni­seen puh­dis­tuk­seen. Oli­si parem­pi käyt­tää kaik­ki muut pai­nos­tus­kei­not ennen soti­laal­lis­ta väliintulooa. 

    Soti­laal­li­nen väliin­tu­lo oli­si ehkä perus­tel­ta­vis­sa, jos se teh­täi­siin mui­den kuin NATO jouk­ko­jen avul­la. Ikä­vä kyl­lä USA:lla ja län­si­mail­la on omat geo­po­liit­ti­set int­res­sin­sä joi­ta ne aja­vat. Kyses­sä on kui­ten­kin ns. real­po­litk (eihän soti­laal­li­nen väliin­tu­lo esim Bah­rai­niin ole edes puheenaihe).

    Lue esim: Surpri­se Video Chan­ges Syria “Time­li­ne”

    http://mideastshuffle.com/2012/04/04/surprise-video-changes-syria-timeline/

    Myth – the Syrian regi­me has been shoo­ting only unar­med, peace­ful pro­tes­tors until very recent­ly when oppo­si­tion groups final­ly deci­ded to arm them­sel­ves in self-defense.

    On the cont­ra­ry, the­re is clear evi­dence that armed groups have tar­ge­ted and kil­led secu­ri­ty forces and civi­lians from wit­hin weeks of the first small pro­tests in March 2011. An ear­lier inves­ti­ga­ti­ve piece I wro­te on the Syrian casual­ty lists iden­ti­fies the shoo­ting deaths of nine Syrian sol­diers in Bany­as on April 10, 2011 as one impor­tant time­li­ne mar­ker for pre­me­di­ta­ted oppo­si­tion violence.

    Igno­ring this vital piece of infor­ma­tion about the secu­ri­ty landsca­pe has hel­ped sha­pe a fun­da­men­tal­ly flawed nar­ra­ti­ve of events in Syria. Furt­her­mo­re, this fal­se sto­ry­li­ne has direct­ly cont­ri­bu­ted to the esca­la­tion of the cri­sis by inci­ting rage against the “one-sided” vio­lence of the regi­me, and embol­de­ning oppo­nents with a misplaced “righ­teous­ness” that kills legi­ti­ma­te deba­te on Syria.

  10. Täl­lai­nen peri­aat­tees­sa pitäi­si, mut­ta käy­tän­nös­sä ei pitäi­si, on aika näp­pä­rä tapa hoi­taa han­ka­la kysy­mys. Tulee vas­tan­neek­si kyl­lä ja ei ja on vie­lä­pä oikeas­sa molem­mis­sa vastauksissa 😉

  11. Mikä on “viral­li­nen” län­si­mai­nen media? Viral­li­sia, val­tiol­li­sia uutis­toi­mis­to­ja oli Neu­vos­to­lii­tol­la (TASS) ja on nyky­ään­kin esim. Ira­nil­la ja Poh­jois-Koreal­la (IRNA ja KCNA). Mut­ta ei yleen­sä länsimaissa.

    BBC:tä ja YLEä­kö tuos­sa tar­koi­te­taan? Vai Viral­lis­ta Lehteä?

  12. Syy­rian tilan­tee­seen pitää puut­tua soti­laal­li­ses­ti (esi­mer­kik­si samal­la taval­la kuin Liby­as­sa), jos siten este­tään kan­san­mur­ha tai poik­keuk­sel­li­sen raa’at ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­set. Näin­hän se menee virallisesti.

    Jos sota­toi­mil­la syös­tään val­las­ta kan­sain­vä­li­sen yhtei­sön ylei­ses­ti tuo­mit­se­ma hir­mu­hal­lin­to, ollaan jo rajoil­la, mut­ta men­köön, jos hom­ma voi­daan hoi­taa ilman yle­tön­tä lisäkärsimystä. 

    Pää­mää­rä­hän on pis­tää kaik­ki poten­ti­aa­li­set hir­mu­hal­lit­si­jat poh­ti­maan hyväk­syt­tä­vän käyt­täy­ty­mi­sen rajo­ja. Eli idia­mi­nien oli­si hyvä tie­tää, että kan­sain­vä­li­sen yhtei­sön “kos­to” on vää­jää­mä­tön tai aina­kin todennäköinen. 

    Eli samaa serif­fi­mei­ni­kiä kuin oikeusvaltioissa.

    Täl­lai­sen “ihmi­soi­keus­po­li­tii­kan” rajat tosin näh­tiin hyvin Ira­kin mie­hi­tyk­sen yhtey­des­sä. Uus­kon­ser­va­tii­vien maa­il­man­ku­vas­ta löy­tyi iso­ja auk­ko­ja. Ei esi­mer­kik­si ymmär­ret­ty, kuin­ka pal­jon jenk­ke­jä isla­mi­lai­ses­sa maa­il­mas­sa viha­taan. USA käyt­ti likai­sia kei­no­ja hou­ku­tel­les­saan kan­sain­vä­li­siä yhtei­sö hyök­käyk­sen kannalle.

    Toi­vot­tiin, että dik­taat­to­rit kaa­tui­si­vat muis­sa­kin mus­li­mi­mais­sa … het­ki­nen, mitä täs­tä pitäi­si aja­tel­le nyt ara­bi­ke­vään jälkeen.

  13. i: Mil­loin on jäl­ki­kä­teen kii­tet­ty asi­aan puuttujia?

    No mis­tä pitäi­si kiit­tää? Liby­an “sivii­le­jä suo­je­le­vas­sa ope­raa­tios­sa” kuo­li wiki­pe­dian mukaan 25000–30000, 4000 on kateis­sa, 50000 haa­voit­tui, ja Libya on täl­lä­kin het­kel­lä sisäl­lis­so­taa muis­tut­ta­vas­sa kaaoksessa.

    Liby­an väki­lu­ku on n. 6.7 mil­joo­naa. Syy­rian väki­lu­ku on n. 22.5 mil­joo­naa. Eli “huma­ni­tää­ri­nen inter­ven­tio” Syy­ri­aan joh­tai­si toden­nä­köi­ses­ti aina­kin 100000 kuol­lee­seen, 200000 haa­voit­tu­nee­seen sivii­liin, sisäl­lis­so­taan ja Lähi-Idän kriisiytymiseen.

    Kova on hin­ta sivii­lien pelastamiselle.

  14. Mitä­hän läh­tei­tä TL on seu­ran­nut? Täy­tyy huo­ma­ta, että Syy­ria on hyvin ran­kas­ti estä­nyt toi­mit­ta­jien työ­tä maas­sa. Yksi­kään al Jazee­ran ei toi­mit­ta­ja ei tai­da vie­lä­kään saa­da rapor­toi­da maan sisäl­tä. Ihan hyvin asiois­ta saa kui­ten­kin sel­vää, kun lukee vaik­ka sivu­ja http://www.aljazeera.com/indepth/spotlight/syria/ ja http://english.alarabiya.net/index/contents/en_archive?lang=en&name=en_cov_syria&type=articles&source=category

    Ei ole näi­den taka­na Nato, USA tai Israel.

  15. Tapio: Soti­laal­li­nen väliin­tu­lo oli­si ehkä perus­tel­ta­vis­sa, jos se teh­täi­siin mui­den kuin NATO jouk­ko­jen avul­la. Ikä­vä kyl­lä USA:lla ja län­si­mail­la on omat geo­po­liit­ti­set int­res­sin­sä joi­ta ne aja­vat. Kyses­sä on kui­ten­kin ns. real­po­litk (eihän soti­laal­li­nen väliin­tu­lo esim Bah­rai­niin ole edes puheenaihe). 

    Ymmär­rän mie­li­pi­tee­si NATO tai USA:n jouk­ko­ja vas­taan Syy­rian väliin­tu­los­sa. Lie­net samal­la taval­la myös Israe­lin väliin­tu­loa vas­taan — mikä oli­si­kin epä­rea­lis­ti­nen rat­kai­su­mal­li. Kenet sit­ten kut­sui­sit väliin­tu­li­jak­si (kenen, jol­la resurs­sit tähän riit­täi­si­vät): Venä­jän, Kii­nan vai ken­ties Intian? Entä­pä jos kysei­set muut tahot vain eivät viit­si kor­vaan­sa lot­kaut­taa väliintulopyynnölle?

    TL: No mis­tä pitäi­si kiit­tää? Liby­an “sivii­le­jä suo­je­le­vas­sa ope­raa­tios­sa” kuo­li wiki­pe­dian mukaan 25000–30000, 4000 on kateis­sa, 50000 haa­voit­tui, ja Libya on täl­lä­kin het­kel­lä sisäl­lis­so­taa muis­tut­ta­vas­sa kaaoksessa. 

    Ovat­ko nuo “sivii­le­jä suo­je­le­vas­sa ope­raa­tios­sa kuol­leet” miten suu­rel­ta osal­ta NATO:n ja mui­den ilma­so­taan osal­lis­tu­nei­den teko­sia? Wiki­pe­dian tap­pio­lis­to­jen (toki var­maan epä­var­mo­ja) mukaan tuho­tut koh­teet pää­asias­sa soti­las­koh­tei­ta, sivii­le­jä joku­nen kym­men. Jopa Liby­an van­han hal­lin­non väit­teen mukaan sivii­le­jä oli­si kuol­lut “vain” 1100, joka oli­si tuos­ta luvus­ta­si vain 4% luok­kaa. Eli näil­lä (epä­var­moil­la) tie­doil­la NATO:n osuus aina­kin sivii­lien tap­pa­mi­ses­ta on ollut var­sin pieni.

  16. lurk­ki:
    ‘vie­lä hel­pom­paa jäl­ki­kä­teen hauk­kua asi­aan­puut­tu­jaa vää­ris­tä tar­koi­tus­pe­ris­tä, toi­min­ta­ta­vois­ta tai asen­teis­ta’ (i)
    Ei tämän­ta­soi­nen vit­tui­lu ole miten­kään helppoa: 

    Näki­sin­pä kui­ten­kin mie­luus­ti ver­tai­lu­koh­dak­si etu­kä­teen teh­ty­jä ehdo­tuk­sia, miten tul­la väliin val­tion sisäi­ses­sä väki­val­lan kier­tees­sä Bos­nian, Ser­bian, Liby­an tai Syy­rian tapai­ses­sa tilanteessa. 

    Irak 2003 on sitä­pait­si hie­man huo­no läh­tö­koh­ta, kos­ka ei ollut kan­sain­vä­lis­tä pai­net­ta men­nä aut­ta­maan ihmi­siä vaan USA:n joh­don pai­ne hyö­kä­tä Ira­kiin kos­ka (lisää tähän sopi­va syy).

  17. Soti­laal­li­sen väliin­tu­lon ongel­ma on että se pitää teh­dä kun­nol­la ja perus­teel­li­ses­ti, tasi sit­ten on parem­pi olla teke­mät­tä sitä ollenkaan.

    Pahin­ta miä voi teh­dä on puut­tua tipoi­tel­len ja rajoi­te­tus­ti, sel­lai­nen vain venyt­tää konfliktia.

    Teho­kas soti­la­so­pe­raa­tio tuot­taa kuo­le­maa ja hävi­tys­tä. Se täy­tyy hyväk­syä, muu­ten ei leik­kiin kan­na­ta läh­teä mukaan.

  18. TL: No mis­tä pitäi­si kiit­tää? Liby­an “sivii­le­jä suo­je­le­vas­sa ope­raa­tios­sa” kuo­li wiki­pe­dian mukaan 25000–30000

    Ai että kaik­ki kuol­leet ovat Naton vastuulla?

  19. J:
    TL, mis­tä läh­teis­tä puhut?

    Googlel­la tie­tys­ti löy­tää vaik­ka mitä, Tele­graph ja Rus­sia Today tai­ta­vat olla jos­sain mää­rin virallisia.

    http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/middleeast/syria/9122749/Thirteen-French-officers-captured-by-Syrian-Army.html

    http://rt.com/news/syria-us-arms-conflict-479/

    Kym­me­nis­tä eri läh­teis­tä olen saa­nut sen kuvan, että NATO (USA, Rans­ka, Bri­tan­nia, Turk­ki) ovat jo kuu­kausia kou­lut­ta­neet Tur­kin puo­lel­la “Vapaan Syy­rian Armei­jaa”, johon kuu­luu mm. Liby­as­sa tais­tel­lei­ta isla­mis­te­ja ja palk­ka­so­tu­rei­ta, ja ruok­ki­vat näin osal­taan konflik­tia, jopa ohja­ten sitä eri­kois­jouk­ko­jen avul­la Syy­rian sisäl­tä. Ja YK:lta halu­taan vain val­tuu­tus lait­taa Ira­nin liit­to­lai­nen kyykkyyn.

    http://rt.com/news/turkey-nato-syria-912/

    Tur­kin pää­mi­nis­te­ri yrit­tää vedo­ta NATOn 5. artiklaan, kun ei ole saa­nut YK:lta lupaa hyök­käyk­seen. Tuol­lai­seen soti­las­liit­toon­ko Suo­mi halu­aa? Ihan oikeasti?

  20. Otta­mat­ta juu­ri tähän asi­aan muu­ten kan­taa, niin onko joten­kin pahem­pi asia tap­paa oman maan­sa kan­sa­lai­sia, kuin toi­sen maan kan­sa­lai­sia? Jos on, niin kuu­li­sin mie­lel­lään jotain perus­te­lu­ja täl­le usein käy­te­tyl­le reto­ri­sel­le heitolle.

  21. Mut­ta sil­ti Suo­mi ei saa liit­tyä Natoon ettei mei­dän poi­kia kuo­le näis­sä hyök­käyk­sis­sä vie­rai­siin val­tioi­hin. Sil­ti mui­den pitäi­si se hoitaa.

  22. Soti­laal­li­sen väliin­tu­lon pitäi­si olla se vii­mei­nen vaih­toeh­to ja jos­kus se on tar­peel­li­nen. Näki­sin, että toi­men­pi­tei­tä pitäi­si koh­dis­taa Syy­rian tapauk­ses­sa Venä­jään, joka on Syy­rian pit­kä­ai­kai­nen kumppani. 

    Niin kau­an kuin Syy­rian joh­to tie­tää, että Venä­jä tukee sitä YK:ssa ja torp­paa pää­tös­lausel­mia, niin mitään muu­tos­ta ei tule tapah­tu­maan. Eikö tuli­tau­ko­kin ole lähin­nä sen seu­raus­ta, että Venä­jä saa­tiin jol­lain ilveel­lä sii­hen mukaan?

  23. Ei sin­ne ole mitään jär­keä men­nä. Tap­pa­koot toi­si­aan niin kau­an kun sisua riit­tää. Men­nään sit­ten kun osa­puo­lis­ta tun­tuu sil­tä, että nyt saat­tai­si alkaa riittää.

    Jos konflik­tin lop­pua halu­taan nopeut­taa niin myy­dään alu­eel­le lisää asei­ta. Niil­lä se Suo­mi­kin sai omat sotan­sa loppumaan.

  24. Niin­pä, mut­ta jos soti­laal­li­sen inter­ven­tion jäl­keen maa down­grai­dau­tuu kes­kiai­kaan kuten kävi Iranille. 

    Ei ole sekään hyvä, jos rais­kat­tu­ja nai­sia täs­sä uudes­sa val­tios­sa kivi­te­tään kuo­li­aak­si huorinteosta. 

    Tai jos maan imaa­mit alka­vat teke­mään ydintuhoaseita…

    Oli­si syy­tä teh­dä ideo­lo­gis­ta aika­mat­kai­lua Nat­si-Sak­san vuo­sis­ta 2000 luvun isla­mi­lai­siin val­lan­ku­mous­val­tioi­hin mukaan­lu­kien Egyp­ti ja Libya. Mit­kä ovat ihmi­soi­keu­det ja eri­tyi­ses­ti nais­ten oikeu­det siel­lä nyt mus­li­mi­vel­jes­kun­tien rynnistäessä. 

    Vuon­na 2020 olem­me kaik­ki vii­saam­pia, mut­ta paras on olla etu­kä­teen vii­sas näis­sä asioissa.

  25. i: Mil­loin on jäl­ki­kä­teen kii­tet­ty asi­aan puuttujia?

    Ensim­mäi­sek­si tulee mie­leen Sak­sa ja II maa­il­man­so­ta. Mut­ta onko sen jälkeen?

  26. Osmo,

    ket­kä ovat aseis­ta­neet ja rahoit­ta­neet Syy­rian kapinallisia?

    Ket­kä aseis­ti­vat ja rahoit­ti­vat Liby­an kansannousua?

    Ker­toi­ka val­ta­me­dia meil­le, että Liby­as­sa oli Suo­men tasoi­nen ter­vey­den­hoi­to ja Afri­kan kor­kein luku­tai­to? Ja astei­kol­la 1–10: kuin­ka paha dik­taat­to­ri Gad­da­fi itse asias­sa oli kan­saan­sa kohtaan? 

    Liby­aan­kin hyök­kä­si ensin län­si­mai­nen media ja lopul­ta Nato. Nyt tah­ti on sama Syyriassa.

    Todel­li­sia motii­ve­ja kehiin, kiitos.

  27. i: Mil­loin on jäl­ki­kä­teen kii­tet­ty asi­aan puut­tu­jia? Joten­kin muis­tan pal­jon tapauk­sia jois­sa on hau­kut­tu (Bos­nia, Koso­vo, Soma­lia, Afga­nis­tan, Irak, Libya,…), mut­ta vähän kiit­te­lyi­tä. Kuwai­tin­kin koh­dal­la on yri­tet­ty kek­siä syi­tä hauk­kua USA vapautusoperaatiosta. 

    Käsit­tääk­se­ni Koso­vos­sa väes­tön enem­mis­tö kiit­te­lee välintuloa.

    Län­si­maat ovat kyl­lä ylei­ses­ti sokei­ta aiheut­ta­mil­leen vahin­goil­le, ja tätä pitää varoa. Toi­vot­ta­vas­ti Suo­mi ei “kan­sain­vä­lis­ty” täs­sä asiassa.

  28. TL: Googlel­la tie­tys­ti löy­tää vaik­ka mitä, Tele­graph ja Rus­sia Today tai­ta­vat olla jos­sain mää­rin virallisia. 

    Haloo?! Syy­tät mui­ta sii­tä, että nämä kuun­te­le­vat “Naton, USAn ja Israe­lin” tie­do­tus­vä­li­nei­ta, mut­ta oma läh­tee­si on RT? Ilman muu­ta Venä­läi­nen media on Syy­rian asias­sa neut­raa­li, onhan Venä­jän leh­dis­tön­va­paus sijal­la 142, kun ver­tail­laan 179 maa­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Worldwide_Press_Freedom_Index

    http://en.wikipedia.org/wiki/Russia%E2%80%93Syria_relations

  29. Riit­ta: Ensim­mäi­sek­si tulee mie­leen Sak­sa ja II maa­il­man­so­ta. Mut­ta onko sen jälkeen? 

    Onko tuo muka joku esi­merk­ki huma­ni­tää­ri­sil­lä syil­lä sotaan läh­te­mi­ses­tä? Bri­tan­nia ja Rans­ka julis­ti­vat Sak­sal­le sodan sik­si, että se hyök­kä­si toi­seen suve­ree­niin val­tioon, Puo­laan. USA:lle Sak­sa julis­ti sodan. Samoin NL jou­tui sotaan Sak­saa vas­taan Sak­san aloit­tees­ta (alku­vai­hees­sa­han NL oli Sak­san liit­to­lai­nen!). Suo­mi oli suu­rim­man osan sodas­ta Sak­san liit­to­lai­nen (tai kans­sa­so­ti­ja tai mil­lä nimel­lä tätä nyt sit­ten halu­taan­kin kutsua). 

    Sak­san ihmi­soi­keis­louk­kauk­sil­la ennen vuot­ta 1939 ei ollut oikeas­taan mitään merk­ti­tys­tä soti­mi­seen ryh­ty­mi­sen suh­teen. Myö­hem­pien­kin mer­ki­tys sota­pon­nis­te­lui­hin oli aika mar­gi­naa­li­nen. Esim. Auschwitzin kaa­su­kam­mioi­ta ei juu­ta­lais­ten pyy­te­lyis­tä huo­li­mat­ta pommitettu.

  30. Kysy­myk­sen aset­te­lu on vää­rä. Pitäi­si kysyä halu­taan­ko seu­ra­ta agen­daa ja syr­jäyt­tää Assad val­las­ta hei­ken­täen näin Ira­nin liit­to­lai­sen ase­maa. Vähem­mäl­lä sivii­liuh­rien mää­räl­lä oltai­siin pääs­ty, jos kapi­nal­li­sia ei oltai­si tuet­tu aseel­li­ses­ti ja pei­teo­pe­raa­tioil­la. Jos puhu­taan sivii­lien pelas­ta­mi­ses­ta niin sota aiheut­taa var­mas­ti yli 100 000 ihmi­sen kuoleman.

    Tilan­net­ta ei tule ver­ra­ta Liby­aan mis­sä kysees­sä oli ter­ro­ris­tin syr­jäyt­tä­mi­nen, kaup­pa­po­li­tii­kan olles­sa vah­vas­ti seu­raa­va­na. Syy­rias­sa kysy­mys on pal­jon suu­rem­mas­ta asiasta.

    Ylei­ses­ti ottaen län­si­mai­nen media on hie­man pimen­nos­sa ja kir­joi­tuk­set ovat kiih­ty­neet pro mili­ta­ry suun­taan, jon­ka syöt­tiin Osmo­kin on lan­gen­nut. En kui­ten­kaan sano, ettei­kö väliin­tu­lo oli­si vää­rin, päin­vas­toin kan­na­tan nykyi­sen val­ta­po­li­tii­kan edistämistä.

  31. Kyl­lä Soi­ni oli sii­nä oikeas­sa, että suu­rim­mat sodan­liet­so­jat löy­ty­vät nyky­ään Vih­reis­tä eikä Kokoo­muk­ses­ta. Ei kan­na­ta Osmo kuvi­tel­la, että NATO:n pom­miin kuol­lut syy­ria­lai­nen oli­si yhtään onnel­li­sem­pi kuin Syy­rian hal­li­tuk­sen tai kapi­nal­lis­ten luo­tiin päi­vän­sä päättänyt.

    Syy­ria­lai­set rat­kai­se­vat ongel­man­sa itse. Jos joh­don vas­tus­tus on riit­tä­vää, joh­to kaa­tuu, jos ei val­ta pysyy. Kum­pi­kaan puo­li tus­kin on tois­taan parem­pi hal­lit­se­maan. Tilan­tee­seen puut­tu­jil­la tai­taa olla itsel­lään niin syn­kät sivii­li­mur­ha­ti­las­tot, ettei tuo sivii­lien suo­je­lu mene läpi edes loi­maa­lai­sel­le mummolle.

  32. Mil­loin on jäl­ki­kä­teen kii­tet­ty asi­aan puut­tu­jia?’ (i)
    ‘Ensim­mäi­sek­si tulee mie­leen Sak­sa ja II maa­il­man­so­ta.’ (Riit­ta)
    Toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa Sak­sa oli se asioi­hin puut­tu­ja, ja sen kiin­ni saa­dut joh­ta­jat hir­tet­tiin juu­ri­kin sii­tä, eli hyök­käys­so­dan aloittamisesta.

  33. Juho Laa­tu: Käsit­tääk­se­ni Koso­vos­sa väes­tön enem­mis­tö kiit­te­lee välintuloa. 

    Vuon­na 1993 Koso­von Srebre­nica oli YK:n suo­ja-alue, jota Ser­bit uhka­si­vat. Hol­lan­ti­lai­set YK-jou­kot pyy­si­vät soti­laal­lis­ta apua sivii­lien suo­je­le­mi­seen mut­tei­vät saa­neet. YK-soti­laat väis­tyi­vät ja Ser­bit aloit­ti­vat sivii­lien etni­sen puhdistuksen. 

    NATO aloit­ti ilma­hyök­käyk­set Ser­be­jä vas­taan vas­ta 1995. Koso­vo on minus­ta kyl­lä yksi räi­keim­mis­tä häpeä­tah­rois­ta YK:n ja kan­sain­vä­li­sen rau­han­tur­vaa­mi­sen his­to­rias­sa. Vaik­ka huma­ni­tää­ri­nen krii­si oli erit­täin todel­li­nen ja tun­nus­tet­tu, mitään ei teh­ty vuo­siin vaan annet­tiin tilan­teen jatkua.

  34. Ongel­ma täs­sä väliin­tu­los­sa on vain se, että taas ker­ran käy­tän­nös­sä ase­tu­taan toi­sen osa­puo­len puo­lel­le tois­ta vas­taan. Syy­rian oppo­si­tio saa tukea myös Ira­nil­ta, ollaan­ko val­miit tuke­maan sitä ? Pitäi­si tar­kem­min tie­tää ketä oppo­si­tio edus­taa, lie­nee mel­ko seka­va ja haja­nai­nen. Sitä pait­si Assa­din tuki on edel­leen­kin mel­ko suu­ri, ken­ties suu­rem­pi kuin oppo­si­tion. Media hel­pos­ti vää­ris­tää ja yksin­ker­tais­taa tilan­net­ta. Val­lan­kuo­mous­ro­man­tiik­ka voi edel­leen hyvin !

  35. TL: Srebre­nica

    Minus­ta­kin Srebre­nica on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten län­si­maat voi­vat pit­käl­ti hyvää tar­koit­taen myös sot­kea asiat ja saat­taa ihmi­set vaaraan.

    Mut­ta Srebre­nican ongel­mat liit­ty­vät Bos­ni­aan eikä Koso­voon. Koso­von sota oli myö­häi­sem­pi ja eril­li­nen, vaik­ka­kin myös enti­sen Jugos­la­vian alu­ee­seen liit­ty­vä konflikti.

  36. Count­ry boy:
    Ongel­ma täs­sä väliin­tu­los­sa on vain se, että taas ker­ran käy­tän­nös­sä ase­tu­taan toi­sen osa­puo­len puo­lel­le tois­ta vas­taan. Syy­rian oppo­si­tio saa tukea myös Ira­nil­ta, ollaan­ko val­miit tuke­maan sitä ? Pitäi­si tar­kem­min tie­tää ketä oppo­si­tio edus­taa, lie­nee mel­ko seka­va ja haja­nai­nen. Sitä pait­si Assa­din tuki on edel­leen­kin mel­ko suu­ri, ken­ties suu­rem­pi kuin oppo­si­tion. Media hel­pos­ti vää­ris­tää ja yksin­ker­tais­taa tilan­net­ta. Val­lan­kuo­mous­ro­man­tiik­ka voi edel­leen hyvin ! 

    Iran tukee nykyis­tä hal­lin­toa ja Alawiit­ti vähem­mis­töä (< 10%) joka on hall­ti­se­vas­sa ase­mas­sa. Alawii­tit las­ke­taan Shiia mus­li­mei­hin kutn Ira­ni­laist. Kapi­nal­li­set edus­ta­vat Sun­ni enem­mis­töä. Assa­din puo­lel­la tais­te­lee myös Sun­ne­ja jot­ka ovat pääs­seet ase­miin suh­teil­la ja joil­la on pal­jon hävittävää. 

    Mis­sään tapauk­ses­sa ei ole tot­ta että Assad oli­si yksi­näi­nen dik­taat­to­ri ja Syy­ria rau­hoit­tui­si jos hänes­tä pääs­täi­siin eroon.

  37. Reu­ter­sin mukaan USA:n senaat­to­rit John McCain ja Joseph Lie­ber­man vie­rai­li­vat juu­ri Tur­kis­sa tapaa­mas­sa Syy­rian kapi­nal­li­sia, ja vaa­ti­vat että Syy­rian vapau­tusar­mei­jal­le val­la­taan Syy­rias­ta USA:n tuel­la suo­ja-aluei­ta, jos­sa “Vapaan Syy­rian armei­ja” voi har­joi­tel­la sota­toi­mia. Mel­kois­ta sodan­liet­son­taa. Eikä mitään uut­ta, USAl­la on vuo­si­kym­me­nien koke­mus tuol­lai­sis­ta hal­li­tus­ten kaa­ta­mi­sis­ta ympä­ri maailmaa. 

    Perus­te­lu­na tuol­le invaa­siol­le on se, että Syy­rias­sa on vuo­den aika­na kuol­lut n. 10000 ihmis­tä väki­val­tai­suuk­sis­sa. Mut­ta Syy­rian väki­lu­vul­la ihan nor­maa­li­kin kuol­lei­suus on 200000 ihmis­tä vuodessa. 

    Päi­vän Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli jut­tu Kili­sin pako­lais­lei­ril­tä, jon­ne ei jos­tain syys­tä saa men­nä haas­tat­te­le­maan pako­lai­sia. Pai­kal­lis­ten turk­ki­lais­ten mukaan lei­ri hou­kut­te­lee “elin­ta­so­pa­ko­lai­sia” Syy­rias­ta, kun siel­lä saa kol­me läm­min­tä ate­ri­aa + 10 euroa päi­väs­sä, ja lisäk­si kou­lu­tuk­sen lapsille. 

    En nyt ole vakuut­tu­nut sii­tä, että Syy­rias­sa on käyn­nis­sä oikea kan­san­mur­ha. Sen­si­jaan alan olla vakuut­tu­nut, että Syy­rian levot­to­muu­det ovat pit­käl­ti ulkois­ten taho­jen tahal­li­ses­ti yllä­pi­tä­miä. Ja Syy­rian armei­ja sotii lähin­nä aseel­li­sia kapi­nal­lis­jouk­ko­ja vas­taan omas­sa maassaan.

    Syy­rian tilan­tee­seen tuli­si puut­tua tois­tai­sek­si ainoas­taan YK:n tark­kai­li­joi­ta lisää­mäl­lä, kuten nyt tehdään.

  38. Ira­kis­sa on kuol­lut n. 600000 sivii­liä 2003 jäl­keen USA:n mie­hi­tyk­sen aika­na. Ira­kin ja Syy­rian väes­tö on suun­nil­leen saman kokoinen. 

    Onko tämä n. 10000 epä­sel­vä uhri­mää­rä jol­lain ideo­lo­gi­sel­la perus­teel­la sel­lai­nen, että se perus­te­lee mas­sii­vi­set sota­toi­met, joi­den seu­rauk­se­na toden­nä­köi­ses­ti kym­men­ker­tai­nen mää­rä ihmi­siä kuo­lee, ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yli­tet­tä­neen puo­len mil­joo­nan kuol­leen raja?

    Eikö samoin perus­tein voi­si sit­ten hyö­kä­tä Syy­rian kokoi­seen Poh­jois-Kore­aan, jos­sa kuo­lee ihmi­siä näl­kään ja kes­ki­tys­lei­reil­lä var­mas­ti enem­män kuin Syy­rias­sa? Tai Darfuriin?

    Tai jos kysy­mys on ara­bi­ke­vään mie­le­no­soi­tus­ten sal­li­mi­ses­ta, mik­si Sau­di Ara­bian annet­tin vai­en­taa väki­val­tai­ses­ti Bah­rai­nin kapinalliset?

  39. TL:
    Eikö samoin perus­tein voi­si sit­ten hyö­kä­tä Syy­rian kokoi­seen Poh­jois-Kore­aan, jos­sa kuo­lee ihmi­siä näl­kään ja keskitysleireillä 

    Ei voi­si, vaan pitäisi.

  40. Nai­se­na ehdo­tan vie­nos­ti, että mie­his­tä teh­täi­siin rau­han­tur­vaa­jia, jot­ka huo­leh­ti­si­vat soti­lai­na voi­ma­pe­räi­ses­ti maa­il­man muo­ni­tus­puo­len. Jos se oli­si sit­tetn hoh­dok­kaam­paa. Nai­sil­la menee aivan lii­an pal­jon aikaa esim. las­ten­hoi­toon yms. että he ehti­si­vät ajaa trak­to­ria salao­ji­te­tuil­la pel­loil­la all over the world, in Africa and so on. Pal­jon puhu­taan, mut­ta mitään ei teh­dä. Mis­sä vika???

  41. Beta: Tilan­net­ta ei tule ver­ra­ta Liby­aan mis­sä kysees­sä oli ter­ro­ris­tin syr­jäyt­tä­mi­nen, kaup­pa­po­li­tii­kan olles­sa vah­vas­ti seuraavana.

    Liby­as­sa oli ennen NATO:n isku­ja n. 30000 Kii­na­lais­ta öljy­työn­te­ki­jää. Ja Gad­da­fi oli aikeis­sa myy­dä öljyä kul­taa vas­taan Kii­nal­le, Intial­le ja Venä­jäl­le. (mm. Financial Times)

    YK:n pää­tös Liby­an ilmais­kuis­ta ei ollut yksi­mie­li­nen, moni maa vas­tus­ti. Mm. Afri­kan Unio­ni, Ete­lä-afri­kan Pre­si­dent­ti Jacob Zuma sekä Intian ulko­mi­nis­te­ri kri­ti­soi­vat voi­mak­kaas­ti yhdys­val­to­ja YK:n val­tuuk­sien ylittämisestä.

  42. Juho Laa­tu: Käsit­tääk­se­ni Koso­vos­sa väes­tön enem­mis­tö kiit­te­lee välintuloa. 

    Suo­ma­lai­ses­ta intel­li­genzias­ta löy­tyi tuol­loin run­sain mitoin Koso­von väliin­puut­tu­mi­sen vas­tus­ta­jia. Hesa­ril­la oli koko­nai­nen sivu haas­tat­te­lu­ja aihees­ta. Samoin vas­taus väliin­tu­lon aiheel­li­suu­teen on eri­lai­nen, jos kysyy Venä­jän tie­do­tus­vä­li­neil­tä — var­maan myös Serbian.

    Disclai­mer: en itse vas­tus­ta­nut, enkä vas­tus­ta Koso­von väliintuloa.

  43. TL: Vuon­na 1993 Koso­von Srebre­nica oli YK:n suo­ja-alue, jota Ser­bit uhka­si­vat. Hol­lan­ti­lai­set YK-jou­kot pyy­si­vät soti­laal­lis­ta apua sivii­lien suo­je­le­mi­seen mut­tei­vät saa­neet. YK-soti­laat väis­tyi­vät ja Ser­bit aloit­ti­vat sivii­lien etni­sen puh­dis­tuk­sen. NATO aloit­ti ilma­hyök­käyk­set Ser­be­jä vas­taan vas­ta 1995. Koso­vo on minus­ta kyl­lä yksi räi­keim­mis­tä häpeä­tah­rois­ta YK:n ja kan­sain­vä­li­sen rau­han­tur­vaa­mi­sen his­to­rias­sa. Vaik­ka huma­ni­tää­ri­nen krii­si oli erit­täin todel­li­nen ja tun­nus­tet­tu, mitään ei teh­ty vuo­siin vaan annet­tiin tilan­teen jatkua.

    Nyt on kyl­lä sekai­sin pait­si puu­rot ja vel­lit myös muut­kin viljatuotteet.

    Srebre­nic­kan jouk­ko­mur­ha tapah­tui hei­nä­kuus­sa 1995, ja osoit­ti karul­la taval­la miten YK ei kyen­nyt suo­jaa­maan takaa­maan­sa suo­ja-aluet­ta. Sinän­sä on tot­ta, että NATO ei teh­nyt mer­kit­tä­viä ilmais­ku­ja (muu­ta­ma tosin teh­tiin) heti, osit­tain huo­nois­ta kelio­lo­suh­teis­ta joh­tuen (toi­sin kuin luul­laan, niin eten­kään tuol­loin ei ollut niin vain mah­dol­lis­ta tulit­taa ilman näky­vyyt­tä) mut­ta ennen kaik­kea kos­ka Ser­bi­jou­kot uhka­si­vat sur­ma­ta ne 400 YK soti­las­ta ja aloit­taa tykis­tö­tu­len lähel­lä ole­vaan Potoca­rin YK-tuki­koh­taan, johon oli paen­nut yli 20.000 sivii­liä. Tämä on nyt help­po tuo­mi­ta, mut­ta toi­saal­ta tuol­loin ei kyl­lä ollut mitään var­muut­ta että 8.000 sivii­liä mur­hat­tai­siin, eikä ”vain” pakkosiirettäisi.

    Nato aloit­ti pom­mi­tuk­set 30.8.1995, kun ser­biar­mei­ja oli vie­lä tulit­ta­nut tykis­töl­lä kes­kel­le Sara­je­voa, soit­taen että neu­vot­te­lu­tu­los ei ollut tulos­sa, sii­nä ei siis odo­tet­tu vuo­sia vaan rei­lus­sa kuu­kau­des­sa aloi­tet­tiin pom­mi­tus joka osal­taan joh­ti Day­to­nin rauhansopimukseen. 

    Koso­von ilma­kam­pan­ja alkoi 24.3.1999, kun rau­han­neu­vot­te­lut Ser­bian kans­sa oli­vat kariu­tu­neet ja 23.3. ja Jugos­la­vian val­tion­te­le­vi­sios­sa oli julis­tet­tu hätä­ti­la ja jouk­ko­mo­bi­li­soin­ti. Yhte­nä iso­na syy­nä tähän oli juu­ri­kin se, että halut­tiin vält­tää Bos­nian tilan­teen uusiu­tu­mi­nen, eli ettei taas odo­te­ta että väki­val­ta Koso­vos­sa (joka oli siis jo alka­nut aiem­min) saa­vut­tai­si Bos­nian kal­tai­sen mas­sa­mur­han tason. Ja aina­kin val­tae­nem­mis­tö koso­vo­lai­sis­ta kyl­lä kiit­tää tätä pommituspäätöstä.

    NATO:a on syy­tä arvos­tel­la­kin, esim. sen maa­lit­ta­mis­pro­ses­sis­sa oli sel­viä vir­hei­tä, ja sivii­li­tap­pioi­ta tuli mitä ilmei­sim­min enem­män kuin oli­si ollut vält­tä­mä­tön­tä. Mut­ta ei täs­sä kyl­lä aikai­lus­ta kan­na­ta alkaa syyt­tää, ja Koso­vos­ta ei tul­lut tois­ta Bosniaa. 

    Niin sivi­huo­mau­tuk­se­na vie­lä, Irak ei ole NATO:n ope­raa­tio (Afga­nis­tan on), kos­ka USA ei saa­nut NATO:lta hyväk­syn­tää hyök­käyk­sel­leen, usei­den jäsen­mai­den vas­tus­taes­sa sitä. Esim. Sak­sa oli erit­täin kriit­ti­nen. Niin­pä USA perus­ti oman liit­tou­man ”Coa­li­tion of the Wil­ling” jos­sa on toki muka­na myös NATO:on kuu­lu­via mai­ta, mut­ta puo­let NATO-mais­ta ei ole muka­na ja enem­mis­tö val­tiois­ta on ihan muu­al­ta. NATO:n kri­ti­soi­mi­nen kai­kes­ta USA:n höl­möi­lys­tä on ylei­nen perspektiiviharha.

  44. TL:
    Eikö samoin perus­tein voi­si sit­ten hyö­kä­tä Syy­rian kokoi­seen Poh­jois-Kore­aan, jos­sa kuo­lee ihmi­siä näl­kään ja kes­ki­tys­lei­reil­lä var­mas­ti enem­män kuin Syy­rias­sa? Tai Darfuriin?

    Eikö mei­dän nyt vaan kan­nat­tai­si lopet­taa kaik­ki kehi­tys- ja krii­sia­pu, kos­ka emme esi­mer­kik­si voi taa­ta avun peril­le­me­noa poh­jois-korean epä­luo­te­ta­vak­si lei­maa­mal­le väes­tön­osal­le? Eikö ole epä­oi­keu­den­mu­kais­ta että jotain näl­kään­kuo­le­vaa aute­taan ja tois­ta ei? 

    Eikö samoil­la perus­teil­la pitäi­si aut­taa kaikkia?

  45. Ira­kis­sa 74 % väes­tös­tä kiit­te­li USA:n hyök­käys­tä vie­lä 3 vuot­ta myö­hem­min. Lie­ne­vät lähin­nä shii­oja ja kur­de­ja. http://news.bbc.co.uk/2/shared/bsp/hi/pdfs/27_02_06world_poll.pdf

    USA:n arvos­te­li­jan mukaan tuo­hon men­nes­sä kuol­lei­ta oli 67 000. Tie­tys­ti kai­ken­lai­sia luku­ja esi­tel­lään. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hadithan+siviiliuhrit+j%C3%A4iv%C3%A4t+sovittamatta/a1305554790302

    Monis­sa muis­sa­kin tapauk­sis­sa vapaut­ta­jaa on kii­tel­ty, vaik­ka­pa Hol­lan­ti Englan­tiin 1688, Viet­nam Kam­bodz­haan 1979 tai Tan­sa­nia Ugan­daan 1979. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ugandan%E2%80%93Tansanian_sota

    Vaik­ka nai­nen tai lap­si tai mies pel­käi­si hak­kaa­jaan­sa, kyl­lä ulko­puo­li­set saa­vat aut­taa pel­ku­rei­ta. Val­tion olles­sa kysees­sä puut­tu­mi­nen on har­voin jär­ke­vää mut­ta jos­kus se on. Vaik­ka puut­tu­jan motii­vit oli­si­vat itsek­käät, puut­tu­mi­nen voi sil­ti olla kannatettavaa.

    Syy­rias­sa tul­laan toden­nä­köi­ses­ti näke­mään pal­jon veren­vuo­da­tus­ta, mikä ei lop­pu­ne, ennen kuin enem­mis­tö saa val­lan. Ulko­val­to­jen äly­käs puut­tu­mi­nen voi nopeut­taa tätä veris­tä vai­het­ta ja siten vähen­tää uhre­ja. Kovin vähäi­sek­si hei­dän luku­aan tus­kin saadaan.

  46. On muis­tet­ta­va, että Syy­rian kan­sas­ta osa tukee nykyis­tä hal­li­tus­ta. On mah­dol­lis­ta, että se on enem­mis­tö. Se on var­maa, että suu­rim­mal­le osal­le vain rau­ha on tär­kein­tä. Suu­ri osa ei ymmär­rä eikä seu­raa poli­tiik­kaa. Jokai­sen inter­ven­tio­ta hai­kai­le­van on mie­tit­tä­vä, miten pitäi­si toi­mia, jos Suo­mes­sa tuhat­ku­nat mili­tant­tia maa­kun­nis­ta hyök­käi­si Hel­sin­kiin, akti­voi­si mile­no­soi­tuk­sia, ampui­si polii­se­ja ja lopul­ta ryh­tyi­si val­taa­maan ker­ros­ta­lo­ja ampuen hal­li­tus­ta kan­nat­ta­via. Veik­kaan­pa, että Osmo­kin tuki­si samo­ja mene­tel­miä joi­ta Syy­rian joh­to nyt käyt­tää, eikä haluai­si ulko­val­to­jen tuke­van maa­kun­nan miehiä.

  47. Syy­rian tilan­ne on komplek­si ja on nau­ret­ta­vaa käy­dä kes­kus­te­lua Osmon alus­ta­mil­la taus­toil­la ja argumenteilla.

    1. Syy­rian krii­sis­sä ei ole kyse demo­kra­tias­ta eikä vas­ta­vuo­roi­ses­ti tyranniasta. 

    2. Syy­rias­sa on krii­si, jos­sa kak­si aseis­tet­tua osa­puol­ta tais­te­le­vat aivan muus­ta kuin oman maan olois­ta, ja väki­val­tai­suuk­sien lopet­ta­mis­ta vaa­ti­vien ulko­val­to­jen suo­ral­la tuella.

    3. Yhdys­val­ta­lai­sen yksi­tyi­sen tie­dus­te­luor­ga­ni­saa­tio Strat­fo­rin mukaan konflik­tin kes­kei­set vai­kut­ti­met löy­ty­vät Ira­nin kas­va­vas­ta vai­ku­tus­val­las­ta Lähi-idäs­sä sekä Tur­kin toi­vees­ta Syy­rian val­lan lui­su­mi­ses­ta Syy­rian Sunni-enemmistölle. 

    4. Syy­rian aseis­tet­tua oppo­si­tio­ta tuke­vat ja rahoit­ta­vat etu­pääs­sä Assa­din hal­lin­toa vas­tus­ta­vat Sau­di-Ara­bia, Qatar ja Yhdis­ty­neet Ara­bie­mi­raa­tit. Myös Yhdys­val­lat on ilmoit­ta­nut kapi­nal­lis­ten suo­ras­ta tues­ta tämän kuun alussa. 

    5. Assa­din hal­lin­non kes­kei­sim­mät poliit­ti­set liit­to­lai­set löy­ty­vät Venä­jäl­tä ja Kii­nas­ta, jot­ka molem­mat vas­tus­ta­vat mah­dol­lis­ta Yhdys­val­to­jen kas­va­vaa vai­ku­tus­val­taa alu­eel­la nyky­hal­lin­non kaa­tu­mi­sen myötä.

    Kysyn siis mitä ihmeen hyvää saa­vu­te­taan “län­si­liit­tou­tu­man” soti­laal­li­sel­la inter­ven­tiol­la? Kyl­lä sil­lä saa­vu­te­taan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ja kovaan hin­taan län­si­mie­li­nen hal­lin­to, mut­ta mitä sen jälkeen?

  48. TL: No mis­tä pitäi­si kiit­tää? Liby­an “sivii­le­jä suo­je­le­vas­sa ope­raa­tios­sa” kuo­li wiki­pe­dian mukaan 25000–30000, 4000 on kateis­sa, 50000 haa­voit­tui, ja Libya on täl­lä­kin het­kel­lä sisäl­lis­so­taa muis­tut­ta­vas­sa kaaoksessa.

    Liby­an väki­lu­ku on n. 6.7 mil­joo­naa. Syy­rian väki­lu­ku on n. 22.5 mil­joo­naa. Eli “huma­ni­tää­ri­nen inter­ven­tio” Syy­ri­aan joh­tai­si toden­nä­köi­ses­ti aina­kin 100000 kuol­lee­seen, 200000 haa­voit­tu­nee­seen sivii­liin, sisäl­lis­so­taan ja Lähi-Idän kriisiytymiseen.

    Kova on hin­ta sivii­lien pelastamiselle.

    Krii­sis­sä on kyse niin pal­jon isom­mis­ta geo­po­liit­ti­sis­ta int­res­seis­tä, että 10.000 tai 100.000 kuol­lut­ta syy­ria­lais­ta ei lii­ku­ta ketään osal­lis­ta (pait­si tie­tys­ti syy­ria­lai­sia uhre­ja ja nii­den omai­si­aan itseään).

  49. On tosi kak­ka­mai­nen jut­tu, että Syy­rian hal­li­tus tap­paa omia kan­sa­lai­si­aan. Olen samaa miel­tä, ettei sel­lais­ta pitäi­si saa­da tapah­tua. Olen sen sijaan täy­sin eri miel­tä sii­tä, saa­daan­ko tilan­tee­seen kes­tä­vää muu­tos­ta län­si­val­to­jen soti­laal­li­sin toimin. 

    Kat­so­kaa vaik­ka Liby­aa tai Egyp­tiä. Siel­lä on kali­fit vaih­det­tu ja uusia on tulos­sa tilal­le. Mikään ei näy­tä sil­tä, että uudet kali­fit oli­si­vat joten­kin humaa­nim­pe­ja demo­kraat­ti­sem­pia kuin van­hat. He ovat vain uusia. Anna men­nä muu­ta­ma vuo­si, niin he ampu­vat puo­les­taan omia mielenosoittajiaan.

    Ongel­ma on sys­tee­mi­nen. Nyt vain vaih­de­taan regii­me­jä. Yksi klaa­ni vaih­de­taan toi­seen, yksi hei­mo­pääl­lik­kö toiseen.

  50. Juk­ka Heik­ki­nen:
    Jokai­sen inter­ven­tio­ta hai­kai­le­van on mie­tit­tä­vä, miten pitäi­si toi­mia, jos Suo­mes­sa tuhat­ku­nat mili­tant­tia maa­kun­nis­ta hyök­käi­si Hel­sin­kiin, akti­voi­si mile­no­soi­tuk­sia, ampui­si polii­se­ja ja lopul­ta ryh­tyi­si val­taa­maan ker­ros­ta­lo­ja ampuen hal­li­tus­ta kannattavia. 

    Vaik­ka Katais­ta en kum­moi­sess­kaan arvos­sa pidä, hänen pois­ta­mi­sek­si viras­taan on sen­tään mui­ta­kin kei­no­ja kuin ampu­mi­nen. Mie­le­no­soit­ta­mi­nen­kin on ihan laillista.

  51. Juk­ka Heik­ki­nen:
    On muis­tet­ta­va, että Syy­rian kan­sas­ta osa tukee nykyis­tä hal­li­tus­ta. On mah­dol­lis­ta, että se on enem­mis­tö. Se on var­maa, että suu­rim­mal­le osal­le vain rau­ha on tär­kein­tä. Suu­ri osa ei ymmär­rä eikä seu­raa poli­tiik­kaa. Jokai­sen inter­ven­tio­ta hai­kai­le­van on mie­tit­tä­vä, miten pitäi­si toi­mia, jos Suo­mes­sa tuhat­ku­nat mili­tant­tia maa­kun­nis­ta hyök­käi­si Hel­sin­kiin, akti­voi­si mile­no­soi­tuk­sia, ampui­si polii­se­ja ja lopul­ta ryh­tyi­si val­taa­maan ker­ros­ta­lo­ja ampuen hal­li­tus­ta kan­nat­ta­via. Veik­kaan­pa, että Osmo­kin tuki­si samo­ja mene­tel­miä joi­ta Syy­rian joh­to nyt käyt­tää, eikä haluai­si ulko­val­to­jen tuke­van maa­kun­nan miehiä.

    Juu­ri näin ja tähän ske­naa­rioon voi­si lisä­tä, että maa­kun­tien mie­hiä aseis­tai­si ja rahoit­tai­si vaik­ka­pa Venä­jän tur­val­li­suus­pal­ve­lu, joka toi­sel­la suul­la tai­vas­te­li­si Suo­men val­tion ihmisoikeusrikkomuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.