Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012

Meri-Ras­ti­lan osayleiskaavaluonnos

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta palaut­ti asian vii­mek­si ja kehot­ti teke­mään met­sää sääs­te­li­ääm­min tuhoa­van vaih­toeh­don. Raken­nuk­sia on nyt koro­tet­tu ja raken­ta­mi­sa­laa supis­tet­tu. Alu­eel­le kaa­vail­laan 2 000 asu­kas­ta – siis pie­nen kun­nan ver­ran. Tähän kaa­vail­laan muu­ta kuin sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Täl­lä kor­ja­taan kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan 1990-luvun laman olois­sa teke­mää vir­het­tä, jon­ka seu­rauk­se­na alu­een asun­to­kan­ta on muo­dos­tu­nut sosi­aa­li­ses­ti yksi­puo­li­sek­si ja maahanmuuttajapainotteiseksi.

Asuk­kaat eivät täs­tä pidä. He ovat teh­neet vaih­toeh­to­kaa­van, jos­sa ran­ta­met­sä sääs­tyy ja raken­ta­mi­sel­le uhra­taan vie­rei­nen lei­rin­tä­alue. Minus­ta on koh­tuul­lis­ta, että viras­to arvioi tämän suun­ni­tel­man ennen kuin asia vie­dään päätökseen.

Käpy­län Olym­pia­ky­län suojelukaava

Talot ja por­ras­huo­neet suo­jel­laan. His­to­rial­li­ses­ti kiin­nos­ta­vaa on, että alu­een kaa­va on vuo­del­ta 1938 ja olym­pia­lais­ten piti olla vuon­na 1940. Sil­loin osat­tiin kaa­vo­ja toteut­taa nopeam­min kuin nyt.

Vat­tu­nie­men­tien kaa­van muistutukset

Naa­pu­rit mar­mat­ti­vat lii­an kor­keas­ta ja tum­mas­ta raken­nuk­ses­ta. Raken­nus­ta on vähän madal­let­tu, mut­ta raken­nusoi­keus säi­lyy ennal­laan (5600 k‑m2). Pin­ta-ala­mää­räys vähin­tään 75 neliö­tä on muu­tet­tu muo­toon puo­let per­hea­sun­to­ja, joi­den kes­ki­pin­ta-ala vähin­tään 80 neliötä.

Sanon taas ker­ran, että minua har­mit­taa Laut­ta­saa­ren teol­li­suusa­lu­een muut­ta­mi­nen asui­na­lu­eek­si eril­li­sil­lä kaa­voil­la. Alu­ees­ta oli­si pitä­nyt teh­dä kun­nian­hi­moi­nen koko­nais­suun­ni­tel­ma.  Mut­ta juna meni jo.

Rei­mar­lan oma­ko­tia­lu­een kaa­van nykyaikaistaminen

Raken­nusoi­keut­ta nos­te­taan noin kym­me­nen pro­sent­tia, mikä tekee mah­dol­li­sek­si joi­ta­kin täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sia. Pari uut­ta tont­tia­kin muo­dos­te­taan. Nämä pien­ta­loa­lu­eet vie­vät kyl­lä aivan tol­kut­to­mas­ti maa-alaa, 30 heh­taa­ria ja alle tuhat asukasta.

Lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­ton talous­ar­vio­eh­do­tus ja suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2014–17.

Rahaa on lii­an vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko jär­ke­vää uhra­ta yli 160 mil­joo­naa euroa Kehä I:n paran­ta­mi­seen. Se menee tuk­koon joka tapauk­ses­sa, mikä rat­ke­aa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­kaa voi­si jou­dut­taa. Jos han­ke on kan­nat­ta­va, se on sitä heti, eikä jos­kus. Voi kysyä, kan­nat­taa­ko ratik­kaa siir­tää Kata­rii­nan­ka­dul­ta suu­rin kus­tan­nuk­sin. Kata­rii­nan­ka­tu käve­ly- ja ehkä ravin­to­la­ka­tu­na on sym­paat­ti­nen aja­tus, mut­ta kak­si­suun­tai­nen ratik­ka­lii­ken­ne Unio­nin­ka­dul­la on ris­ki rati­koi­den suju­val­le liikenteelle.

 

 

42 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012”

  1. Nyt alkaa muu­ten ole­maan vii­mei­nen het­ki var­mis­taa, että samaa vir­het­tä ei tois­te­ta Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eel­la (ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lu­eel­la vähän myöhemmin).

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “onko jär­ke­vää uhra­ta yli 160 mil­joo­naa euroa Kehä I:n paran­ta­mi­seen. Se menee tuk­koon joka tapauk­ses­sa, mikä rat­ke­aa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.”
    Tyh­mem­pi voi­si kuvi­tel­la, että väy­lät oli­si hyvä mitoit­taa tar­vet­ta vas­taa­vik­si. Kehien paran­ta­mi­sen hyöty/kustannussuhteet tai­ta­vat olla val­ta­kun­nan paras­ta tasoa.

    Kehien ruuh­kat ohjaa­vat lii­ken­net­tä valit­se­maan reit­te­jä ruuh­ka-aikoi­na mah­dol­li­suuk­sien mukaan kehien sijas­ta katu­ver­kon kaut­ta — eivät sen sijas­ta valit­se­maan vih­reän uto­pian mukai­ses­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä. Tai aina­kin niin itse on tul­lut tehtyä.

  3. Rei­mar­la:

    Mik­sei noil­le vai­hoil­le rin­ta­ma­mies­ta­loa­lueil­le anne­ta tehok­kuus­lu­kua 1 ja raken­ne­ta yhdel­le RMT-ton­til­le nel­jä town­housea. Nyt nii­tä halu­taan kaa­voit­taa jon­ne­kin Östersundomiin.

  4. Rahaa on lii­an vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko jär­ke­vää uhra­ta yli 160 mil­joo­naa euroa Kehä I:n paran­ta­mi­seen. Se menee tuk­koon joka tapauk­ses­sa, mikä rat­ke­aa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

    Kehä 1 on jo huo­mat­ta­va hait­ta sen hal­ko­mien asui­na­luei­den ihmi­sil­le. Mie­tit­te­kö te lain­kaan siel­lä KSV:ssä, että kan­nat­tai­si säi­lyt­tää kau­pun­kia­lu­eet elin­kel­poi­si­na, jot­ta ihmis­ten ei tar­vit­se muut­taa kau­em­mas puh­taam­man ja viih­tyi­säm­män eli­nym­pä­ris­tön perässä?

  5. Voi kysyä, kan­nat­taa­ko ratik­kaa siir­tää Kata­rii­nan­ka­dul­ta suu­rin kustannuksin.”

    Ja voi myös var­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti vas­ta­ta: ei kannata.

  6. KSV:n Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­va­luon­nos on teh­ty van­hen­tu­neil­la läh­tö­ole­tuk­sil­la, sil­lä sii­nä ei ole otet­tu huo­mioon uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia, jot­ka liit­ty­vät esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan met­sän luon­toar­voi­hin, met­ron kapa­si­teet­tiin ja ilmas­ton­muu­tok­sen kau­pun­gil­le aiheut­ta­miin tul­va­ris­kei­hin. Arvok­kaal­le luon­toa­lu­eel­le raken­ta­mi­nen oli­si myös vas­toin Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 8.2.2010 hyväk­sy­miä tavoit­tei­ta luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaamiseksi. 

    Nyt esil­lä ole­vas­sa vaih­toeh­to­kaa­vas­sa ei ole kyse lei­rin­tä­alu­eel­le raken­ta­mi­ses­ta, vaan nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan asui­na­lu­een tii­vis­tä­mi­ses­tä. Suun­ni­tel­maa teke­mäs­sä on ollut sekä ark­ki­teh­te­jä että alan opis­ke­li­joi­ta. Asuk­kaat ovat osal­lis­tu­neet suun­nit­te­luun työ­pa­jois­sa. Lisäk­si olem­me kävel­leet ark­ki­teh­tien kans­sa alu­eel­la, jol­loin he ovat saa­neet käyt­töön­sä asuk­kail­ta löy­ty­vää “hil­jais­ta tie­toa”. OURCi­ty työs­ken­te­ly on hyvä esi­merk­ki osal­lis­tu­vas­ta kaupunkisuunnittelusta.

    Vaih­toeh­toi­ses­ta kaa­vas­ta antaa vää­rän kuvan se, että sitä on KSV:n tie­dot­tees­sa nimi­tet­ty kan­sa­lais­jär­jes­tö­työk­si. Kyse ei ole har­ras­tus­toi­min­nas­ta, vaan World Design Capi­tal ‑vuo­den hank­kees­ta, joka on toteu­tet­tu ammattilaisvoimin.

    Lau­ta­kun­nan kan­nat­tai­si tutus­tua vaih­toeh­toi­seen kaa­vaan ark­ki­teh­ti Tris­tan Hug­he­sin esit­te­le­mä­nä. Muu­ten lau­ta­kun­ta jou­tuu teke­mään rat­kai­sun­sa vaja­vai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta, kos­ka vaih­toeh­don esit­te­lee kokouk­ses­sa taho, joka on mah­dol­li­sim­man jäävi.

  7. Se Tori­kort­te­lien mukai­nen kis­ko­jär­jes­te­ly mak­saa 10 mil­liä ja tuot­ta­nee jotain 700k€/v lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sia. Toi on ihan sama kuin inves­toi­si 20M€ rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen hidas­ta­mi­seen, eikä se lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma muu­ten­kaan oikein vakuu­ta. KH käy­tän­nös­sä hyl­kä­si ton hank­keen kun se päät­ti Kata­rii­nan­ka­dun kis­ko­jen siir­ros­ta, eli jos nyt vaan unoh­det­tai­siin koko juttu.

    Sitä pait­si, Kaup­pa­to­rin seu­tu ja siten mah­dol­li­ses­ti myös lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt men­nee uusik­si Kir­ja­va Sata­ma suun­ni­tel­mien toteut­ta­mi­sen myö­tä, tai muus­sa yhtey­des­sä. Se nyky­ti­lan­ne ei ole oikein hyvä, ja Tori­kort­te­lien suun­ni­tel­mas­sa tar­kas­te­lua­lue oli hyvin kapea. Esi­mer­kik­si Ete­lä­ran­nas­ta voi tul­la torin laa­jen­nus ja autot siir­tyä Unio­nin- ja Fabia­nin­ka­dul­le. Eli kat­so­taan sit­ten myö­hem­min uudestaan.

  8. Samaa miel­tä Tope­liuk­sen­ka­dun rati­kan jou­dut­ta­mi­ses­ta. Se oli­si pitä­nyt teh­dä jo 1970-luvul­la ja suu­rin juju on sii­nä, että Mans­kun lin­jo­ja 4 ja 10 voi­daan nopeut­taa, kun ris­teyk­siin tulee vähem­män valo­vai­hei­ta kään­ty­vien rati­koi­den jää­des­sä pois.

    Samas­sa yhtey­des­sä soi­si varat­ta­van alus­ta­vas­ti rahaa myös Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa var­ten. Se on ikään kuin Tope­liuk­sen­ka­dun rati­kan kak­kos­vai­he, ja molem­piin on sik­si hyvä varau­tua yhtä aikaa, jot­ta jo ensi vai­he pys­ty­tään suun­nit­te­le­maan sitä sil­mäl­lä pitäen, että kis­ko­ja käy­te­tään myös Munk­ki­vuo­ren esi­kau­pun­ki­lii­ken­net­tä varten.

    Luu­lin, että tori­kort­te­lei­den epä­on­nis­tu­nees­ta lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­ta oli­si jo luo­vut­tu. Var­joi­sa ja ahdas Kata­rii­nan­ka­tu ei ole käve­ly­ka­tu­na “sym­paat­ti­nen” vaan outo ja epä­us­kot­ta­va aja­tus. Aurin­koi­nen Poh­joi­ses­pa sopi­si tar­koi­tuk­seen huo­mat­ta­vas­ti parem­min. Mikä mah­taa olla tori­kort­te­li-lii­ken­ne­suun­ni­tel­man H/K?

  9. OS kir­joit­ti

    Raken­nusoi­keut­ta nos­te­taan noin kym­me­nen pro­sent­tia, mikä tekee mah­dol­li­sek­si joi­ta­kin täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sia. Pari uut­ta tont­tia­kin muo­dos­te­taan. Nämä pien­ta­loa­lu­eet vie­vät kyl­lä aivan tol­kut­to­mas­ti maa-alaa, 30 heh­taa­ria ja alle tuhat asukasta.”

    Eikö Rei­mar­la Pitä­jän­mäen vie­res­sä ole os ns Inva­li­di­ky­lää, sotien jäl­keen raken­net­tua rin­ta­ma­mie­sa­luet­ta? Alu­een asu­kas­ti­heys on täl­lä haa­vaa sii­nä 3900 as /km2 tms.

    Vajaat tuhat asu­kas­ta 30 heha­taa­ril­le tekee sii­nä 3000 as/km2, kuten lyhyt pääs­sä­las­ku osit­taa. Tämä on Hel­sin­gin kes­ki­mää­räi­nen asukastiheys.

  10. Naa­pu­rit mar­mat­ti­vat lii­an kor­keas­ta ja tum­mas­ta raken­nuk­ses­ta. Raken­nus­ta on vähän madall­let­tu, mut­ta raken­nusoi­keus säi­lyy ennal­laan (5600 k‑m2). Pin­ta-ala­mää­räys vähin­tää 75 neliö­tä on muu­tet­tu muo­toon puo­let per­hea­sun­to­ja, joi­den kes­ki­pin­ta-ala vähin­tään 80 neliötä.”

    Palaan taas yhten kunin­gas­ja­tuk­see­ni. Isoon asun­toon kak­si sisään­käyn­tiä, niin sitä voi­daan tar­vit­taes­sa jakaa ja yhdis­tää käyt­tä­jien tar­pei­den mukaan. Tämä on nyt help­poa ja yksin­ker­tais­ta toteuttaa.

  11. Rahaa on lii­an vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko jär­ke­vää uhra­ta yli 160 mil­joo­naa euroa Kehä I:n paran­ta­mi­seen. Se menee tuk­koon joka tapauk­ses­sa, mikä rat­ke­aa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

    Tuo ei tai­da sisäl­tää mm. kus­tan­nus­te­hok­kas­ta 150 mil­joo­nan euron tun­ne­lia Kehä I — Itä­väy­lä, vii­mek­si kun kysyin sii­tä niin kukaan ei viit­si­nyt edes arva­ta hin­taa. Tuo­kaan tus­kin riit­tää. Täl­lä siis pää­si­si put­kes­sa Kivi­kon liit­ty­mäs­tä (jotain 25 mil­liä muu­ten) Vii­kin­tiel­le ja edel­leen kym­me­nen heh­taa­rin liit­ty­mään kaut­ta Itäväylällä.

    Sata mil­liä on taas se Itik­sen sil­ta, joka on sem­moi­nen pyl­väi­den pääl­lä sei­so­va kam­mot­ta­va koro­tet­tu mota­ri, en itsea­sia­sas kek­si Hel­sin­gis­tä mitään noin pime­ää edes 70-luvun tie­tuo­tan­nos­ta. Ole­tan tuon ole­van Vih­rei­den sala­juo­ni vaalivuonna.

    Tie­lii­ken­ne­suun­nit­te­lua ei voi paro­dioi­da, jne.

    Ja siis täs­sä bud­je­tis­sa ei ole mil­lään tilaa esim. muu­ta­man mil­lin ris­teyk­sien paran­nuk­sil­le (ihan auto­sel­lais­ten ja tur­val­li­suu­den vuok­si), kasin koko rei­tin paran­ta­mi­seen paria mil­liä, Munk­ki­vuo­ren ratik­kaan rahaa?

  12. Tuon lii­ken­nein­ves­toin­tien rahoi­tus­esi­tyk­sen pyö­rä­tei­tä kos­ke­va osuus kuvaa hyvin Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen­ten kapea­kat­sei­suut­ta. Vuo­den 2012 ja 2013 noin 6 mil­joo­nan rahoi­tuk­ses­ta pyö­rä­tei­hin 4,5 mil­joo­naa käy­te­tään Ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä. Niin, siel­lä­hän ne lau­ta­kun­nan jäse­net­kin pää­osin asu­vat, kap­pas vaan.

    Kun vie­lä lisä­tään Baa­naan käy­tet­tä­vät 4–5 mil­joo­naa, niin aika­moi­nen epä­suh­ta. Huo­mio­po­li­tiik­kaa pahim­mil­laan, leh­tiin saa­daan kivo­ja otsi­koi­ta kun teh­dään kal­liil­la pie­niä pät­kiä sin­ne tän­ne kes­kus­tan aluel­la, pyö­räi­ly­olo­suh­tei­siin niil­lä on vain mar­gi­naa­li­nen vaikutus.

  13. Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat eivät var­si­nai­ses­ti ole itse teh­neet vaih­toeh­to­kaa­vaa, vaik­ka sitä onkin teh­ty hyvin tii­viis­sä yhteis­työs­sä hei­dän kans­saan. Var­si­nai­sen suun­nit­te­lu­työn ovat teh­neet kak­si ulko­maa­lais­ta ark­ki­teh­tia sekä kuusi mais­te­ri­vai­heen opiskelijaa. 

    Täs­sä suo­rat lin­kit materiaaleihin:
    http://meidankaupunki.files.wordpress.com/2012/04/alt-mp-sheet2_flat.pdf

    http://meidankaupunki.files.wordpress.com/2012/01/alt-mp-a3-book_reduced.pdf

  14. Meri-Ras­ti­lan asuk­kai­den (aina­kin joi­den­kin) vaih­toeh­to­kaa­va ei ole lei­rin­tä­alu­eel­le raken­ta­mi­nen. Hei­dän vaih­toeh­ton­sa on täy­den­nys­ra­ken­taa Meri-Ras­ti­laa sijoit­ta­mal­la nykyi­sil­le ton­teil­le 2000 asuk­kaan asunnot. 

    On myös eräs poruk­ka, joka esit­tää vaih­toeh­dok­si lei­rin­tä­alu­eel­le raken­net­ta­vak­si 2000 asuk­kaan asun­not. Tätä laa­jal­ti Vuo­saa­res­sa vastustetaan.

    Sit­ten on vie­lä joi­ta­kin, jot­ka esit­tä­vät kan­nen raken­ta­mis­ta Vuo­tien ja met­ro­ra­dan pääl­le ja sil­le vas­taa­van mää­rän asuntoja.

    Mie­les­tä­ni olen­nai­sin asia täs­sä on se, että Meri-Ras­ti­lan ran­ta-alue on run­saan kilo­met­rin pitui­nen ja 300–500 met­riä leveä alue, jol­la ei ole lain­kaan raken­nuk­sia. Hel­sin­gin kau­pun­ki osti Ras­ti­lan kar­ta­non 1950 lii­kun­ta- ja vir­kis­tys­tar­koi­tuk­siin. Kan­nat­tai­si miet­tiä 10–50 vuo­den täh­täi­mel­lä, onko jär­ke­vää ottaa sii­tä mel­koi­nen vii­pa­le raken­ta­mi­seen. Kysei­nen ran­ta-alue on lii­kun­ta­vi­ras­ton hal­lin­nas­sa ole­va lii­kun­ta­puis­to. Kaup­sun pape­reis­ta en ole havain­nut, että lii­kun­ta­vi­ras­toa tai lau­ta­kun­taa oli­si asias­sa edes kuultu.

    KSV:n esit­te­lyis­tä käy vie­lä ilmi, että viras­to pitää mah­dol­li­se­na osay­leis­kaa­van ole­van maa­kun­ta­kaa­van vas­tai­nen. Kaa­vaeh­do­tus­ta puo­lus­tel­laan sil­lä, että se on sopusoin­nus­sa val­mis­teil­la ole­van uuden maa­kun­ta­kaa­van kans­sa. Eikö kui­ten­kin voi­mas­sa ole­va maa­kun­ta­kaa­va ole se, jon­ka mukaan hie­rar­kias­sa alem­pia kaa­vo­ja val­mis­tel­laan. Sitä pait­si, onhan kaa­vaeh­do­tus tus­kal­la pää­te­tyn vuo­den 2002 Hel­sin­gin yleis­kaa­van vas­tai­nen. Viras­to selit­tää, että osay­leis­kaa­val­la voi­daan yleis­kaa­vas­ta poiketa.

  15. Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sä on upea alue, joka tulee säi­lyt­tää luon­non­va­rai­se­na tule­vil­le­kin suku­pol­vil­le! Ourci­ty ‑hank­keen myö­tä Meri-Ras­ti­laan on teh­ty vaih­toeh­to­kaa­va, joka sääs­täi­si met­sän, mut­ta teki­si mah­dol­li­sek­si yhtä monen uuden asun­non raken­ta­mi­sen kuin met­sän tuhoa­va kaa­va­kin. Lisäk­si vaih­toeh­to­kaa­van mukai­nen raken­ta­mi­nen tor­jui­si parem­min segre­gaa­tio­ta kuin eril­li­nen uusi asui­na­lue sil­lan kupeessa.

  16. Katoin ton var­jo­kaa­van, ja mus­ta se vai­kut­taa aika hyväl­tä! Asui­na­luei­den tii­vis­tä­mi­nen tar­kot­taa nime­no­maan raken­ta­mis­ta aluei­den sisäl­le, eikä ulko­puo­lel­le, vaik­ka reu­naa myö­ten raken­net­tai­siin­kin. Eija Aution point­ti on myös hyvä; vaa­ra­na on, että uuden kovan rahan ja van­han vuo­kra­ta­loa­lu­een välil­le nousee jyrk­kä hen­ki­nen muuri.

  17. Voi­mas­sa ole­vas­sa vuon­na 2006 lain­voi­man saa­nees­sa Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­vas­sa koko nykyi­nen Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue on mer­kit­ty vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, kuten ilme­nee maa­kun­ta­kaa­van lii­te­kar­tas­ta: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/2457/liitekartat_17.pdf

    Kau­pun­gin ympä­ris­tö­kes­kus on myös teet­tä­nyt vii­me vuon­na MET­SO-inven­toin­nin ulkoi­lua­lu­een luon­toar­vois­ta: tut­ki­mus on val­mis, mut­ta ei jul­kis­tet­tu. Kui­ten­kin Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan kaa­va­luon­nok­sen selos­tuk­ses­sa sivul­la 25 inven­toin­nin tulok­siin jo vii­ta­taaan eli kaa­voit­ta­ja on nii­hin tutustunut.

    Kos­ka kysees­sä on nyt raken­nus­han­ke mah­dol­li­ses­ti hyvin­kin arvok­kaal­le luon­toa­lu­eel­le, vaa­ti­si kaa­va­luon­nok­sen asial­li­nen käsit­te­ly MET­SO-inven­toin­tien tark­ko­jen tulos­ten tuo­mis­ta avoi­mes­ti myös lau­ta­kun­nan ja jul­ki­sen kes­kus­te­lun pii­riin. Muu oli­si omituista.

    Ulkoi­lua­lu­een vir­kis­ty­sar­vot ovat jo nyt kiis­tat­to­mia ja OURCi­ty-han­keen vaih­toeh­to­kaa­va esit­tää hyvän poh­jan nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan kehit­tä­mi­sek­si ilman luon­toa­lu­een tuhoamista.

  18. Han­na-Lee­na Yli­nen: Nyt esil­lä ole­vas­sa vaih­toeh­to­kaa­vas­sa ei ole kyse lei­rin­tä­alu­eel­le raken­ta­mi­ses­ta, vaan nykyi­sen Meri-Ras­ti­lan asui­na­lu­een tiivistämisestä. 

    Nykyi­nen Meri-Ras­ti­la on sosio­de­mo­gra­fi­ses­ti hyvin hei­kos­ti hou­kut­te­le­vaa aluet­ta. Sen tii­vis­tä­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti rea­lis­tis­ta; kysyn­tää muil­le kuin vuo­kra-asun­noil­le ei ole. Nii­tä tuol­la alu­eel­la taas on riit­tä­väs­ti jo nyt.

  19. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Tyh­mem­pi voi­si kuvi­tel­la, että väy­lät oli­si hyvä mitoit­taa tar­vet­ta vastaaviksi. 

    Sii­tä vaan sit­ten Smith-Pol­vis­ta kai­va­maan esiin ja jyrää­mään loput­kin kau­pun­gis­ta moottoriteille.

    Auto­väy­lien mitoit­ta­mi­nen tar­vet­ta vas­taa­vak­si on fysi­kaa­li­nen mah­dot­to­muus Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Uto­pi­aa on nime­no­maan kuvi­tel­la, että se oikeas­ti onnistuisi.

  20. Elmo Allén: Uto­pi­aa on nime­no­maan kuvi­tel­la, että se oikeas­ti onnistuisi.

    Anteek­si, kor­jaan: dys­to­pi­aa. Kos­ka sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ei kukaan hel­sin­ki­läi­nen haluai­si kyl­lä asua. Se että sitä joku väit­tää halua­van­sa, joh­tuu vain sii­tä, että har­va pys­tyy näke­mään, min­kä­lai­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen se johtaa.

  21. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    KSV:n Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­va­luon­nos on teh­ty van­hen­tu­neil­la läh­tö­ole­tuk­sil­la, sil­lä sii­nä ei ole otet­tu huo­mioon uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia, jot­ka liit­ty­vät esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan met­sän luon­toar­voi­hin, met­ron kapa­si­teet­tiin ja ilmas­ton­muu­tok­sen kau­pun­gil­le aiheut­ta­miin tul­va­ris­kei­hin. Arvok­kaal­le luon­toa­lu­eel­le raken­ta­mi­nen oli­si myös vas­toin Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 8.2.2010 hyväk­sy­miä tavoit­tei­ta luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaamiseksi. 

    Syn­kän kuusi­met­sän luon­toar­vot on nyt ansiok­kaas­ti kar­toi­tet­tu. Entäs onko kivi­kos­ta jo löy­ty­nyt mui­nais­muis­to­ja? Museo­vi­ras­ton avus­tuk­sel­la nimit­täin pysäh­tyy isom­pi­kin rakennushanke.

    Vaka­vas­ti ottaen, jos Osmo ja Vih­reät ovat tosis­saan asun­to­pu­lan rat­kai­se­mi­sen ja kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen kans­sa, niin nyt on hyvä sau­ma toi­mia. Kaa­voi­te­taan Meri-Ras­ti­laan ehdo­tet­tu uusi alue, mut­ta tii­vis­te­tään myös van­haa vaih­toeh­toe­si­tyk­sen mukai­ses­ti. Ja asu­te­taan saman­tien se karavaaniparkki. 

    Riit­tä­kö pok­ka vai voit­taa­ko asu­ka­syh­dis­tyk­sen oikeus ian­kaik­ki­ses­ti muut­tu­mat­to­maan ympäristöön?

  22. Mil­lon­ko­han joku kek­sii toteut­taa var­jo­kaa­van ja tuon lis­ta­kaa­van samaan aikaan? Raken­ta­mis­pai­neet eivät kyl­lä häviä teh­tiin sit­ten mitä tahansa.

  23. eija autio: Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sä on upea alue, joka tulee säi­lyt­tää luon­non­va­rai­se­na tule­vil­le­kin suku­pol­vil­le! Ourci­ty ‑hank­keen myö­tä Meri-Ras­ti­laan on teh­ty vaih­toeh­to­kaa­va, joka sääs­täi­si met­sän, mut­ta teki­si mah­dol­li­sek­si yhtä monen uuden asun­non raken­ta­mi­sen kuin met­sän tuhoa­va kaa­va­kin. Lisäk­si vaih­toeh­to­kaa­van mukai­nen raken­ta­mi­nen tor­jui­si parem­min segre­gaa­tio­ta kuin eril­li­nen uusi asui­na­lue sil­lan kupeessa.

    Minus­ta se vaih­toeh­to­kaa­va näyt­tää oikein hyväl­tä. Minus­ta näyt­tää sil­tä että näke­my­se­ro viral­li­sen kaa­van kans­sa on sii­nä min­kä levyi­nen se met­sä­alue on, ihan ran­taan raken­ta­mis­ta ei kai ole ehdot­ta­nut kukaan. Oli­si­ko täs­tä mah­dol­lis­ta löy­tää jon­kin­lai­nen kompromissi?

  24. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Osmo Soininvaara:“onko jär­ke­vää uhra­ta yli 160 mil­joo­naa euroa Kehä I:n paran­ta­mi­seen. Se menee tuk­koon joka tapauk­ses­sa, mikä rat­ke­aa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.”Tyhmempi voi­si kuvi­tel­la, että väy­lät oli­si hyvä mitoit­taa tar­vet­ta vas­taa­vik­si. Kehien paran­ta­mi­sen hyöty/kustannussuhteet tai­ta­vat olla val­ta­kun­nan paras­ta tasoa.Kehien ruuh­kat ohjaa­vat lii­ken­net­tä valit­se­maan reit­te­jä ruuh­ka-aikoi­na mah­dol­li­suuk­sien mukaan kehien sijas­ta katu­ver­kon kaut­ta – eivät sen sijas­ta valit­se­maan vih­reän uto­pian mukai­ses­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä. Tai aina­kin niin itse on tul­lut tehtyä.

    Jos argu­ment­ti­ni oli­si, että on vaih­toeh­to­to­del­li­suus jos­sa Kehä I ei ruuh­kau­du, jol­loin lii­ken­ne ei hakeu­du muil­le väy­lil­lä, niin en ehkä kau­heas­ti soit­tai­si suu­ta­ni utopioista.

    Jos auto­ja tulee jon­ne­kin min­ne nii­tä ei halu­ta, kuten aja­maan asui­na­luei­den läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vai­keam­paa ole. Lii­ken­ne sit­ten mukau­tuu taval­la tai toi­sel­la, ihmi­set liik­ku­vat eri aikaan, eri kul­ku­neu­voil­la, asuin­ra­ken­ne muut­tuu, yri­tyk­set muut­ta­vat sijoit­tu­mis­taan, jne. Ihan niin kuin tähän­kin saak­ka. Par­hai­ten tun­tuu mene­vän alueil­la jois­sa autol­la aja­mi­nen on ver­rat­taen hankalaa.

  25. Jyr­ki Lohi: On myös eräs poruk­ka, joka esit­tää vaih­toeh­dok­si lei­rin­tä­alu­eel­le raken­net­ta­vak­si 2000 asuk­kaan asun­not. Tätä laa­jal­ti Vuo­saa­res­sa vastustetaan.

    ”eräs poruk­ka” ei ehdo­ta lei­rin­tä­alu­eel­le 2000 uut­ta asukasta. 

    Ehdo­tuk­ses­sam­me on sijoi­tet­tu raken­ta­mis­ta lähin­nä asun­to­vau­nua­lu­eel­le, joka on asfal­toi­tu eikä siel­lä ole luon­toar­vo­ja. Alu­eel­le mah­tuu sopusuh­tai­siin kes­ki­mää­rin 6‑kerroksisiin kort­te­lei­hin 800‑1000 asu­kas­ta. Ras­ti­lan­kal­lion met­sän reu­naan olem­me sijoit­ta­neet 3–4 ker­rok­si­sia kau­pun­ki­vil­lo­ja. Yhteen­sä lei­rin­tä­alu­een ton­til­le on sijoi­tet­tu 1000–1200 asukasta

    Metroradan/ Vuo­tien kupee­seen ehdo­tam­me 1–2 tor­nia (12–14-16 krs)Rastilan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren “kau­pun­gin” por­tik­si. Ostos­kes­kuk­sen ja torin ympä­ris­töä tii­vis­te­tään. Meri-Ras­ti­lan tien auk­koi­hin ja Harus­puis­ton tun­tu­maan olem­me sijoit­ta­neet mal­til­li­ses­ti täydennysrakentamista. 

    Yhteen­sä 500 met­rin jalan­kul­kue­täi­syy­del­le met­roa­se­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m) on sijoi­tet­tu 1800–2200 asu­kas­ta, ker­ros­kor­keuk­sis­ta riippuen.

    Tie­dos­sam­me on, että jot­kut halua­vat myös säi­lyt­tää lei­rin­tä­alu­een Ras­ti­las­sa met­roa­se­man vie­res­sä. Häm­men­tä­vän monen lei­rin­tä­alu­een puo­lus­ta­jan osoi­te on Ras­ti­lan omakotialueella.Aidatusta lei­rin­tä­alu­ees­ta ei kui­ten­kaan ole min­kään­lais­ta hyö­tyä Vuo­saa­ren asuk­kail­le tai yleen­sä hel­sin­ki­läi­sil­le, tus­kin kukaan on kos­kaan yöpy­nyt siel­lä. Ras­ti­lan kar­ta­non mil­jöö ja ympä­röi­vä ran­ta­met­sä voi­daan ja tulee toki säilyttää.Yleiseen käyt­töön tule­va ran­ta­met­sä jopa kak­sin­ker­tais­tui­si kun lei­rin­tä­alu­een aita pois­tuu, myös kar­ta­non saa­vu­tet­ta­vuus paranisi. 

    Lei­rin­tä­alue siir­tä­mi­nen mah­dol­lis­taa myös yhtey­den Meri-Ras­ti­lan­tien ja Ras­ti­lan­tien välil­le. Nyt­hän Ras­ti­lan puo­lel­ta ei ole mitään jär­ke­vää yhteyt­tä met­roa­se­mal­le tai Meri-Ras­ti­lan ostos­kes­kuk­seen. Se taas on joh­ta­nut sii­hen, että Ras­ti­lan asuk­kaat mene­vät päi­vit­täi­sos­tok­sil­le­kin Colum­buk­seen, se taas osal­taan näi­vet­tää Meri-Ras­ti­lan ostos­kes­kus­ta. Lei­rin­tä­alue myös estää lii­tyn­tä­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen met­roa­se­mal­le radan poh­jois­puo­lel­ta, Ras­ti­las­ta ja Kes­ki-Vuo­saa­res­ta. Itse asias­sa Ras­ti­lan alue on nykyi­sel­lään joukkoliikennemotissa.

    Ras­ti­lan suu­rin segre­kaa­tio­ta selit­tä­vä teki­jä on lei­rin­tä­alu­een pans­sa­riai­ta, joka erot­taa Meri-Ras­ti­lan vuo­kra­ta­loa­lu­een Ras­ti­lan oma­ko­tia­lu­ees­ta, köy­hät rikkaista.

    Kun ole­mas­sa ole­vaa kau­pun­kia täy­den­ne­tään, jon­kin ryh­män edut saat­ta­vat kär­siä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pitää kui­ten­kin aja­tel­la koko yhtei­sön etua, joka täs­sä tapauk­ses­sa on Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän säilyminen.

    Raken­ta­vin ter­vei­sin Kaup­Su-yhdis­tys/ Rastila-työryhmä
    Esa Enqvist, DI, liikennesuunnittelija
    Sep­po Hon­ka­nen, ark­ki­teh­ti, kaavoittaja
    Arto Peri­nen, FL, luonnontieteilijä
    Lii­sa Tuk­ki­mä­ki, FM, etnologi
    ym. jois­ta kaik­ki eivät amma­til­lis­ten sidon­nai­suuk­sien takia halua täs­sä vai­hees­sa nime­ään julkisuuteen.
    Suun­ni­tel­man saa mei­laa­mal­la osoit­teen­sa to ram.ses@hotmail. fi

  26. Lii­täm­me tähän viä­lä suun­ni­tel­mam­me esi­pu­heen, jos­sa on joi­ta­kin lisäargumentteja.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Ras­ti­lan osay­leis­kaa­vas­sa Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään on suun­ni­tel­tu asuin­kort­te­lei­ta 2000 asuk­kaal­le. Alue on kor­kea kal­lio­har­jan­ne, jos­sa sijait­see mm. Lito­ri­na­me­ren ran­ta­muo­dos­tel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­säs­sä on asuk­kai­den ahke­ras­ti käyt­tä­miä ulkoi­lu­reit­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­ni­tel­mat perus­tu­vat van­hen­tu­nee­seen 2002 yleis­kaa­vaan ja tuhoai­si­vat ran­ta­met­sän poh­jois­osan kal­lioi­neen ja ran­toi­neen. Vuo­saa­ren asuk­kaat vas­tus­ta­vat met­sän hävit­tä­mis­tä, se oli­si myös täy­sin vas­toin ilmas­to­po­li­tii­kan tavoitteita. 

    Met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen on sinän­sä perus­tel­tua ja kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen mukais­ta, se kos­kee kaik­kia van­ho­ja ase­mia Kulos­aa­res­ta Mel­lun­mä­keen. Ras­ti­las­sa sen voi kui­ten­kin teh­dä kaa­ta­mat­ta mon­taa­kaan puu­ta, suu­ri osa asuin­kort­te­leis­ta on mah­dol­lis­ta sijoit­taa nykyi­sen asun­to­vau­nua­lu­een pai­kal­le. Ras­ti­lan kar­ta­no ympä­ris­töi­neen ja ran­ta­met­sä voi­daan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vau­nua­lue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Lei­rin­tä on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Alu­eel­la on var­si­nais­ta toi­min­taa muu­ta­ma­na kesä­kuu­kau­te­na, suu­rim­man osan vuot­ta se pal­ve­lee asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä. Lei­rin­tä­alu­een nyky­si­jain­ti on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, alue on jää­nyt kor­kean Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ja ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­tien väliin. Vuo­saa­ren asuk­kaat tai muut hel­sin­ki­läi­set eivät itse hyö­dy aida­tus­ta lei­rin­tä­alu­ees­ta mil­lään tavalla. 

    Seson­kiai­kaan lei­ri­na­lu­een kapa­si­teet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­li­suut­ta ole. Sekä koti­mai­nen, että ulko­mai­nen asun­to­vau­nu­mat­kai­lu tulee lähi­vuo­si­na lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa joi­den­kin vuo­sien pääs­tä siir­tä­mään väl­jem­piin maisemiin.

    Lii­kun­ta­vi­ras­to saat­taa pitää nykyis­tä sijain­tia hyvä­nä kun kesä­tu­ris­tit pää­se­vät met­rol­la kes­kus­taan. Kui­ten­kin oleel­li­sem­paa on tuhan­nen uuden asuk­kaan päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat. Para­dok­saa­li­ses­ti juu­ri met­roa­se­man lähei­syys, joka on etu lei­rin­tä­alu­een asiak­kail­le, on juu­ri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siir­tää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tä­vis­sä esim. Öster­sun­do­min lii­to­sa­lu­eel­ta jon­ne ollaan suun­nit­te­le­mas­sa yleis­kaa­vaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sin­ne on suun­ni­tel­tu myös vene­sa­ta­mia, uima­ran­to­ja ja ran­ta­puis­to­ja, Talo­saa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­des­sä on ihan­teel­li­nen paik­ka lei­rin­tä­alu­eel­le. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne Itä­kes­kuk­seen on help­po jär­jes­tää. Sitä pait­si kara­vaa­na­rit ja per­heet liik­ku­vat yleen­sä – autolla!

    Lei­rin­tä­alu­een nykyi­nen tont­ti on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja toi­min­taa hoi­taa Lii­kun­ta­vi­ras­to. Siir­to on kau­pun­gin omas­sa pää­tös­val­las­sa. Maa­poh­jan tuo­tol­la on mah­dol­lis­ta kat­taa uuden lei­rin­tä­alu­een perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­ros­kor­keuk­sis­ta vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mas­sa on mah­dol­lis­ta sijoit­taa 1800–2200 asu­kas­ta alle 500 m:n jalan­kul­kue­täi­syy­den pää­hän met­roa­se­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan poh­jois­puo­lel­le, pää­asias­sa asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tuu n. 1000 asu­kas­ta. Met­ro­ra­dan kupee­seen ehdo­te­taan 1–2 tor­ni­ta­loa (n. 16 krs) Ras­ti­lan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren ”kau­pun­gin­por­tik­si”. Ostos­kes­kuk­sen ympä­ris­töä on tii­vis­tet­ty. Meri-Ras­ti­lan­tien var­rel­la ja Harus­puis­ton yhtey­des­sä on jon­kin ver­ran täydennysrakentamista

    Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen oli­si ns. WIN-WIN-WIN — rat­kai­su, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­si­vät; Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat sai­si­vat pitää lähi­met­sän­sä, ret­kei­li­jät sai­si­vat parem­man laa­jem­man merel­li­nen sijain­nin ja tar­vit­ta­va lisä­ker­ro­sa­la voi­daan sijoit­taa met­roa­se­man viereen .

    Kaik­ki kol­me, lei­rin­tä­alue, uusi asui­na­lue ja met­sä eivät saman met­roa­se­man vie­reen mah­du. Jos voi vali­ta uhra­taan­ko met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­seen asuk­kai­den lähi­met­sä Meri-Ras­ti­las­ta, vai asun­to­vau­nu­jen park­ki­paik­ka ja muu­ta­ma lau­ta­mök­ki lei­rin­tä­alu­eel­ta, vas­taus pitäi­si olla itses­tään sel­vä. Lei­rin­tä­alu­een voi aina siir­tää ja perus­taa muu­al­le, ker­ran kaa­det­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa kos­kaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työ­ryh­mä, VUOSAARI

    Kaup­Su on avoin yhdis­tys, jon­ka tar­koi­tus on edis­tää parem­paa ympä­ris­tö- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lua eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Yhdis­tys koos­tuu vart­tu­neem­mis­ta insi­nöö­reis­tä, ark­ki­teh­deis­ta ym. suun­nit­te­li­jois­ta ja asian­tun­ti­jois­ta. Yhdis­tys toi­mii ver­kos­to­na ja muo­dos­taa eril­li­siä työ­ryh­miä tar­peen mukaan. Ras­ti­la-työ­ryh­mään ovat osal­lis­tu­neet mm. Esa Enqvist (lii­ken­ne), Sep­po Hon­ka­nen (ark­ki­teh­tuu­ri, kaa­voi­tus), Arto Peso­nen (luon­no­nym­pä­ris­tö), Lii­sa Tuk­ki­mä­ki ( etno­lo­gia, yhdis­tyk­sen tiedottaja). 

    Yhtey­det
    Ark­ki­teh­tuu­ri­toi­mis­to Sep­po Honkanen
    Iiluo­don­tie 7A 00990, Hel­sin­ki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044–033-4088

    LIITTEENÄ VIITESUUNNITELMA

  27. Meri-Ras­ti­las­ta: Asun lähi­seu­dul­la (en kui­ten­kaan kaa­va-alu­eel­la) joten asia kiin­nos­taa jos­sain määrin.

    Suh­tau­dun posi­tii­vi­ses­ti viral­li­seen luon­nok­seen. Hie­man skep­ti­sel­lä etu­kä­teis­a­sen­teel­la varus­tet­tu­na luin myös tuon lin­ki­te­tyn vaih­toeh­to­kaa­van. Pel­kä­sin puh­das­ta Nim­byi­lyä mut­ta siel­tä löy­tyi kui­ten­kin ihan hyviä jut­tu­ja, kan­nat­taa tsekata.

    Mites oli­si täl­lai­nen: Yhdis­te­le­mäl­lä viral­li­sen ehdo­tuk­sen ja vaih­toeh­to­kaa­van par­haat ele­men­tit alu­eel­la saa­daan hel­pos­ti n. 3000 uut­ta asu­kas­ta. Peri­aat­tees­sa toteu­te­taan viral­li­nen (mii­nus joku talo met­säs­tä käde­no­jen­nuk­se­na) sekä vaih­toeh­to­kaa­van par­haat tii­vis­ty­se­le­men­tit. Saa­daan lois­ta­vaan paik­kaan pal­jon lisää asuk­kai­ta, met­ro­ra­dan kat­ta­mi­nen sääs­te­tään tule­vak­si reser­vik­si. Toimii!

  28. tpyy­luo­ma:
    Jos auto­ja tulee jon­ne­kin min­ne nii­tä ei halu­ta, kuten aja­maan asui­na­luei­den läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vai­keam­paa ole. Lii­ken­ne sit­ten mukau­tuu taval­la tai toi­sel­la, ihmi­set liik­ku­vat eri aikaan, eri kul­ku­neu­voil­la, asuin­ra­ken­ne muut­tuu, yri­tyk­set muut­ta­vat sijoit­tu­mis­taan, jne. 

    Kehä­tei­den yksi kes­kei­nen teh­tä­vä lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sen lisäk­si on ohja­ta mas­sii­vi­set lii­ken­ne­vir­rat asu­tuk­sen kan­nal­ta vähem­män häi­rit­se­vään kana­vaan. Sen luu­li­si ole­van kaik­kien etu.

    Kehä I:n sisä­puo­lel­la on sen ver­ran kau­pun­ki­mai­nen raken­ne, että poi­kit­tai­syh­teyk­sien totaa­li­nen kat­ko­mi­nen ajo­neu­vo­lii­ken­teel­tä ei tai­da onnek­si olla rea­lis­mia. Navi­gaat­to­rien ruuh­kan­tun­nis­tuk­sen kehit­ty­mi­nen tulee jat­kos­sa kas­vat­ta­maan tätä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen etua: kykyä mukau­tu­vaan rei­tin­va­lin­taan. Kään­ty­vät etu­pyö­rät kuu­lu­vat jopa katsastusvarusteisiin.

    Liik­ku­mi­sen ajal­li­nen ohjau­tu­mi­nen ruuh­kien mukaan var­maan pätee, mut­ta kai­kil­la ei ole sitä etuoi­keut­ta. Kiin­tei­den työ­ai­ko­jen mukaan liik­ku­vat ja ennen kaik­kea hyö­ty­lii­ken­ne liik­ku­vat sil­loin kun nii­den täy­tyy — eivät sil­loin kun on rauhallisempaa.

    Yri­tys­ten ohjau­tu­mi­nen Kehä I:ltä Kehä III:lle taas ei tue yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tiivistämistavoitetta.

    Elmo Allén: Sii­tä vaan sit­ten Smith-Pol­vis­ta kai­va­maan esiin ja jyrää­mään loput­kin kau­pun­gis­ta moottoriteille.

    Auto­väy­lien mitoit­ta­mi­nen tar­vet­ta vas­taa­vak­si on fysi­kaa­li­nen mah­dot­to­muus Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Uto­pi­aa on nime­no­maan kuvi­tel­la, että se oikeas­ti onnistuisi.

    Elmo Allén: Anteek­si, kor­jaan: dys­to­pi­aa. Kos­ka sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ei kukaan hel­sin­ki­läi­nen haluai­si kyl­lä asua. Se että sitä joku väit­tää halua­van­sa, joh­tuu vain sii­tä, että har­va pys­tyy näke­mään, min­kä­lai­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen se johtaa.

    Kuvit­te­lin nyt ole­van puhe Kehä I:stä. Kehä I:n raken­ta­mi­nen väli­tys­ky­vyl­tään tar­peen mukai­sek­si ei ole mah­do­ton­ta. Kau­pun­ki, jon­ka poi­kit­tais­lii­ken­ne on pys­tyt­ty hyvin kana­voi­maan pois asui­na­luei­den kes­kel­tä tai­taa olla monen­kin kau­pun­ki­lai­sen toive.

  29. Elmo Allén: Auto­väy­lien mitoit­ta­mi­nen tar­vet­ta vas­taa­vak­si on fysi­kaa­li­nen mah­dot­to­muus Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Uto­pi­aa on nime­no­maan kuvi­tel­la, että se oikeas­ti onnistuisi.

    Peri­aat­tees­sa toki näin, mut­ta kyl­lä pul­lon­kau­lo­ja pois­ta­mal­la voi­daan sil­ti saa­da aikaan huo­mat­ta­via paran­nuk­sia lii­ken­teen sujuvuuteen.

    Täl­lä het­kel­lä molem­mat kehät toi­mi­vat kuin unel­ma ver­rat­tu­na aikaan ennen Val­li­kal­lion tun­ne­lia ja kol­mos­ke­hän lii­ken­ne­va­lo­jen pois­toa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä myös vai­ku­tuk­set onnettomuustilastoihin.

    Itä­kes­kuk­sen eri­ta­so­häs­säk­kä on kau­niis­ti sanot­tu­na äly­tön idea. En sil­ti oikein hyväk­sy sitä­kään ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka mukaan jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä paran­ne­taan hidas­ta­mal­la auto­lii­ken­ne käve­ly­vauh­tiin. Vaik­ka saa­han se jopa rati­kan vai­kut­ta­maan nopealta.

  30. Tie­ten­kin Meri-Ras­ti­laa oli­si hyvä myös täy­den­tää “vaih­toeh­to­kaa­van” mukai­ses­ti, mut­ta vas­ta kun sosi­aa­li­nen vinou­tu­ma on saa­tu ran­ta­ra­ken­ta­mi­sel­la kor­jat­tua. Molem­pi parempi.

  31. Muka­va olla vaih­teek­si Hon­ka­sen kans­sa pit­käl­ti samaa miel­tä, hyvät perus­te­lut lei­rin­tä­alu­een siir­rol­le ja minus­ta­kaan niis­sä asvalt­ti­ken­tis­sä ole mitään luon­toar­vo­ja. (Odo­tan kau­hul­la uha­na­lais­ta uudis­la­jia joka mutan­toi­tuu asvalttieläväksi.)

    Pik­ku jut­tu, mut­ta HSL:n nor­mi tus­kin on 600 met­riä käve­lye­täi­syys met­roa­se­mal­ta, eikö­hän tuo ole lin­nun­tie­tä. Pitäi­si tosin olla kävelyetäisyys.

  32. a_l: Peri­aat­tees­sa toki näin, mut­ta kyl­lä pul­lon­kau­lo­ja pois­ta­mal­la voi­daan sil­ti saa­da aikaan huo­mat­ta­via paran­nuk­sia lii­ken­teen sujuvuuteen.Tällä het­kel­lä molem­mat kehät toi­mi­vat kuin unel­ma ver­rat­tu­na aikaan ennen Val­li­kal­lion tun­ne­lia ja kol­mos­ke­hän lii­ken­ne­va­lo­jen pois­toa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä myös vai­ku­tuk­set onnettomuustilastoihin.

    Niin oli­si, vai­ku­tus lie­nee kak­si­nai­nen, kun toi­saal­ta ris­teä­vä lii­ken­ne pois­tuu mut­ta toi­saal­ta nopeu­det kasvavat.

    Mut­ta mitä tulee tuo­hon suju­vuu­den paran­ta­mi­seen, kak­si asiaa:

    Ensin­nä­kin, voi sitä paran­taa, ja kyl­lä se var­maan para­nee­kin. Mut­ta sii­nä käy sit­ten niin että kun se väy­lä on suju­vam­pi, niin useam­pi ajaa sitä, jol­loin se on taas koh­ta vähin­tään yhtä tuk­koi­nen. Yhden kan­sain­vä­li­sen tut­ki­muk­sen näh­nyt jon­ka mukaan tuos­sa menee kau­pun­ki­seu­dul­la tyy­pil­li­ses­ti 3 — 5 vuot­ta. Tai syn­tyy uusia pul­lon­kau­lo­ja, kos­ka kor­ja­tus­ta pul­lon­kau­las­ta mah­tuu niil­le enem­män lii­ken­net­tä. Kts. Pasilanväylä.

    Toi­sek­si, lii­ken­ne­mää­rien kas­vaes­sa paran­nus­ten kus­tan­nus­ten hin­ta kas­vaa. Esi­mer­kik­si ihan nor­maa­lia katu­ris­teys­tä voi paran­taa teke­mäl­lä lii­ken­neym­py­rän, mak­saa noin 0,5 mil­joo­naa euroa (Vii­kin­tie). Mota­ria voi paran­taa teke­mäl­lä eri­ta­so­liit­ty­män, mak­saa esim. 25 mil­joo­naa euroa (Kivik­ko). Kau­pun­kia­lu­eel­la kul­ke­vaa tiheän liit­ty­mä­vä­lin mota­ria voi paran­taa kai­va­mal­la liit­ty­mä­häs­sä­kän maan alle, mak­saa esim. 200 mijoo­naa euroa (Itik­sen maa­na­lai­nen tur­bo­liit­ty­mä, jon­ka hal­pis­ver­sio (!) se sil­ta on). Eli kus­tan­nuk­set kas­vaa siir­ryt­täes­sä ras­kaam­paan tie­hen 50 — 400 ker­tai­sek­si, lii­ken­ne­mää­ris­sä ero 1 — 5 ker­tai­nen. Itsea­sias­sa Kehä I lii­ken­ne­mää­rä Itik­ses­sä ei eroa kan­ta­kau­pun­gin vilk­kaimm­mis­ta pääkaduista.

    Itä­kes­kuk­sen eri­ta­so­häs­säk­kä on kau­niis­ti sanot­tu­na äly­tön idea. En sil­ti oikein hyväk­sy sitä­kään ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka mukaan jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä paran­ne­taan hidas­ta­mal­la auto­lii­ken­ne käve­ly­vauh­tiin. Vaik­ka saa­han se jopa rati­kan vai­kut­ta­maan nopealta.

    Ei minul­le nyt äkki­sel­tään tule mie­leen ketään jon­ka mie­les­täa jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä pitäi­si paran­taa hidas­ta­mal­la autoi­lua. Kun se menee niin päin että jot­ta ne autot saa liik­ku­maan nopeas­ti, niin kaik­kea muu­ta lii­ken­net­tä (var­sin­kin jalan­kul­kua) pitää joko vai­keut­taa tai jopa estää, ja/tai polt­taa absur­de­ja sum­mia rahaa maa­na­lai­seen lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­seen. Nor­maa­lis­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä lii­ken­teen kes­ki­no­peus on 20 — 30 km/h. Sil­lä pää­see esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­ta kes­kus­taan noin 20 — 30 minuutissa.

  33. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Kehä I:n raken­ta­mi­nen väli­tys­ky­vyl­tään tar­peen mukai­sek­si ei ole mah­do­ton­ta. Kau­pun­ki, jon­ka poi­kit­tais­lii­ken­ne on pys­tyt­ty hyvin kana­voi­maan pois asui­na­luei­den kes­kel­tä tai­taa olla monen­kin kau­pun­ki­lai­sen toive.

    Miten Kehä I:n lisä­ka­pa­si­teet­ti on vai­kut­ta­nut seu­dun mit­ta­kaa­vas­sa? Ei auta, jos lii­ken­ne kehäl­lä sujuu, jos kapa­si­teet­ti­li­säys vain lisää tuk­koi­suut­ta kokonaisuudessa.

    Ei se kehän leven­tä­mi­nen mihin­kään sitä lii­ken­net­tä siir­rä, vaan luo tyh­jää tilaa uudel­le lii­ken­teel­le. Auto­ja siir­tyy kyl­lä aluk­si, mut­ta muu­al­la tyh­jen­ty­nyt kapa­si­teet­ti tulee taas myö­hem­min käyt­töön. Jos kehä nyt toi­mii, se on vain het­kel­lis­tä, kun kapa­si­teet­tia on raken­net­tu nopeam­min kuin sitä on otet­tu käyt­töön. Emme voi kui­ten­kaan jat­kaa loput­to­miin kil­pa­juok­sua kapa­si­tee­tin lisäyk­sen kanssa.

    Kehän kapa­si­tee­tin lisää­mi­ses­sä on se ongel­ma, että kun sil­tä pois­te­taan pul­lon­kau­lat, se hou­kut­te­lee autoi­le­maan enem­män ja luo­maan lisää pul­lon­kau­lo­ja muu­al­le. Tär­kein­tä oli­si siis huo­ma­ta, että lii­ken­ne-ennus­teet eivät ole jotain, mihin ajau­du­taan ja johon pitää vas­ta­ta, vaan johon aktii­vi­ses­ti men­nään raken­ta­mal­la kapa­si­teet­tia. Ihmis­ten auto­lii­ken­teen kysyn­tää on kei­no­te­koi­ses­ti kas­va­tet­tu auto­lii­ken­net­tä suo­si­val­la kaavoituksella.

    Lisäk­si auto­lii­ken­ne on teho­ton­ta, kos­ka kapa­si­tee­tin lisä­ra­ken­ta­mi­nen syö itse­ään siir­täes­sä toi­min­to­ja aina vain kau­em­mak­si toi­sis­taan. Tätä ei kui­ten­kaan ote­ta huo­mioon lii­ken­ne­suun­ni­tel­mis­sa, vaan aina ole­te­taan saa­ta­van kapa­si­teet­ti täy­si­mää­räi­se­nä hyötynä.

    Kehä I ei ole mikään eri­tyi­nen poik­keus väy­lä­nä, joka pitäi­si saa­da toi­mi­maan. Se on sitä yhtä ja samaa auto­lii­ken­teen kapasiteettia.

    Ainoa kei­no vas­ta­ta auto­lii­ken­teen kysyn­tään on luo­da sil­le kil­pai­le­va vaih­toeh­to, joka ei ruuh­kau­du omas­ta käytöstään.

  34. Vuon­na 1971 lei­riy­dyim­me Bou­log­nen met­säs­sä ole­val­le lei­rin­tö­alu­eel­la, aivan Parii­sin sisäl­lä. En tie­dä miö­sä lei­rin­rä­alue on ny. Suu­ri osa ret­kei­li­jöis­tä on liik­keel­lä asun­toau­tol­la- tai ‑vau­nul­la. Ja väj­lyys on muu­ta kuin silloin.

    Mat­kaa­jal­le on kui­te­nin oleel­lis­ta pää­sät hel­pos­ti jul­ki­sil­la kau­pun­gin kes­kus­taan. onko uima­mah­dol­li­susu vält­tä­mät­tö­myys; tai­taa olla.

  35. Suo­raan sanoen: en oel­jö­rin inn­so­tu­nut näsi­tä tor­ni­ta­lois­ta, ns por­teis­ta. Ne voi­vat uyk­sit­täi­si­nä olla vain has­sun näköisiä.

  36. Onko­han niin että enem­män kuin Meri-Ras­ti­lan raken­ta­mis­ta sinän­sä vas­tus­te­taan tapaa jol­la se nyky­ään teh­dään, eli yli­mas­sii­vi­sia lii­ken­ne­vih­reäl­lä kasaan lii­mat­tu­ja maas­toon sopeut­ta­mat­to­mia rat­kai­su­ja jot­ka hävit­tä­vät tehok­kaas­ti kaik­ki viit­teet alku­pe­räi­ses­tä ympäristöstä. 

    Hyviä refe­rens­se­jä ovat Munk­ki­vuo­ri ja Meri­kan­non­ran­ta, edel­li­nen onnis­tu­nut met­sä­kau­pun­ki ja jäl­kim­mäi­nen esi­merk­ki sii­tä kuin­ka ran­taa pit­kin kul­ke­va tie mitoi­te­taan ja mas­sii­vi­set ker­ros­ta­lot istu­te­taan mai­se­maan. Kun ole­tusar­voi­ses­ti met­sän tilal­le saa­daan tätä, ei nykyis­ten asuk­kai­den vas­tus­tus ole mikään ihme.

    Jos asia minus­ta riip­pui­si, lait­tai­sin Gul­lich­sen Vor­ma­lan asial­le suun­nit­te­le­maan Meri-Ras­ti­las­ta tör­keän eli­tis­tis­tä uut­ta Munkkivuorta.

  37. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Kuvit­te­lin nyt ole­van puhe Kehä I:stä. Kehä I:n raken­ta­mi­nen väli­tys­ky­vyl­tään tar­peen mukai­sek­si ei ole mahdotonta. 

    Kehä I väli­tys­ky­ky on jo nyt riit­tä­vä. Lii­ken­ne vaan sei­soo esim Tuusu­lan­väy­läl­lä ja Lah­den­väy­läl­lä, ja niil­le jonot­ta­vat autot sei­so­vat Kehä I:llä.

  38. Elmo Allén: Kehä I ei ole mikään eri­tyi­nen poik­keus väy­lä­nä, joka pitäi­si saa­da toi­mi­maan. Se on sitä yhtä ja samaa auto­lii­ken­teen kapasiteettia.

    Ainoa kei­no vas­ta­ta auto­lii­ken­teen kysyn­tään on luo­da sil­le kil­pai­le­va vaih­toeh­to, joka ei ruuh­kau­du omas­ta käytöstään.

    Kun tie­to­lii­ken­ne­ver­kot­kin ruuh­kau­tu­vat, ei voi olla ole­mas­sa vaih­toeh­to­ja jot­ka eivät iki­nä ruuh­kau­tui­si. Kyl­lä monel­le kel­pai­si maa­na­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen kul­je­tus­kap­se­li­ver­kos­to, jos­sa kul­ki­si myös kaup­po­jen tava­ra­la­vo­ja, mut­ta vie­lä tois­tai­sek­si tuli­si kal­liim­mak­si kuin tei­den leven­tä­mi­nen — ja sekin oli­si ruuh­kai­nen. Jopa Star Trek ‑tyyp­pi­nen mate­rian­siir­rin tar­vit­si­si taa­juuk­sia, joi­hin mah­tuu vain yksi sig­naa­li ker­ral­laan. On vain vaih­toeh­to­ja jot­ka oli­vat kan­nat­ta­via eilen, tai ovat nyt, tai tule­vai­suu­des­sa. Ei ole dog­maat­tis­ta totuut­ta, on vain monen muut­tu­jan suh­teen opti­moi­ta­via hyö­ty­käy­riä sil­lä het­kel­lä saa­ta­vil­la ole­val­la tek­no­lo­gial­la. Käy­riä voi­daan ruka­ta johon­kin suun­taan, tai olla ruk­kaa­mat­ta, poliit­ti­sen ilma­pii­rin mukaan, mut­ta se ei pois­ta käy­rien syitä.

    Jos kiel­le­tään kaik­ki taval­li­set moot­to­ria­jo­neu­vot, elin­tar­vik­kei­den hin­ta nousee kul­je­tus­kus­tan­nus­ten räjäh­täes­sä. Tai van­hus­pal­ve­lui­den hin­ta (sen elin­tar­vik­keen kul­je­tus kaupasta/välivarastointi/myyjien mat­ka­ku­lut/­työ­mat­ka-aika/­pal­kat), vaik­ka sal­lit­tai­siin vain ras­kaat ajoneuvot. 

    Niin kau­an kuin yhteis­kun­ta perus­tuu jat­ku­val­le kas­vul­le (tuo­hon täs­sä kes­kus­te­lus­sa kan­taa otta­mat­ta), liik­ku­mis­ta on _pakko_ hel­pot­taa (yhä kas­va­vil­la kus­tan­nuk­sil­la), tai muu­toin eri­tyi­ses­ti hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien kan­sa­lais­ten resurs­seis­ta yhä suu­rem­pi osa menee liik­ku­mi­seen. Sama pätee moneen muu­hun­kin vält­tä­mät­tö­myy­teen. Kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen, eikä mikään ole abso­luut­ti­ses­ti väärin.

  39. tpyy­luo­ma: Mut­ta mitä tulee tuo­hon suju­vuu­den paran­ta­mi­seen, kak­si asiaa:Ensinnäkin, voi sitä paran­taa, ja kyl­lä se var­maan para­nee­kin. Mut­ta sii­nä käy sit­ten niin että kun se väy­lä on suju­vam­pi, niin useam­pi ajaa sitä, jol­loin se on taas koh­ta vähin­tään yhtä tuk­koi­nen. Yhden kan­sain­vä­li­sen tut­ki­muk­sen näh­nyt jon­ka mukaan tuos­sa menee kau­pun­ki­seu­dul­la tyy­pil­li­ses­ti 3 – 5 vuot­ta. Tai syn­tyy uusia pul­lon­kau­lo­ja, kos­ka kor­ja­tus­ta pul­lon­kau­las­ta mah­tuu niil­le enem­män lii­ken­net­tä. Kts. Pasilanväylä.

    Hyväk­syn kyl­lä peri­aat­teen, mut­ta käy­tän­nös­sä yksit­täis­ten koh­tei­den paran­ta­mi­nen usein kan­nat­taa. Aivan var­mas­ti Kehä III välil­lä Van­taan­kos­ki — Pak­ka­la on vähem­män ruuh­kai­nen v. 2019 kuin v. 2009.

    Jos­tain­han ne autot sin­ne kehäl­le tule­vat, mut­ta jos hen­ki­lö X asuu esim Espoos­sa ja on töis­sä Avia­po­lik­ses­sa, niin onhan nuo muu­tok­set aivan fak­ti­ses­ti nopeut­ta­neet esi­merk­ki­hen­ki­lön työmatkaa.

    Ei minul­le nyt äkki­sel­tään tule mie­leen ketään jon­ka mie­les­täa jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä pitäi­si paran­taa hidas­ta­mal­la autoi­lua. Kun se menee niin päin että jot­ta ne autot saa liik­ku­maan nopeas­ti, niin kaik­kea muu­ta lii­ken­net­tä (var­sin­kin jalan­kul­kua) pitää joko vai­keut­taa tai jopa estää, ja/tai polt­taa absur­de­ja sum­mia rahaa maa­na­lai­seen lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­seen. Nor­maa­lis­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä lii­ken­teen kes­ki­no­peus on 20 – 30 km/h. Sil­lä pää­see esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­ta kes­kus­taan noin 20 – 30 minuutissa.

    Kehä kol­mo­sen remont­ti on kyl­lä nopeut­ta­nut kevyt­tä lii­ken­net­tä­kin. Jos päät­tä­jil­lä oli­si ollut hie­man enem­män kau­ko­kat­sei­suut­ta (ja rahaa) oli­si samal­la lisät­ty koko mat­kal­le bussikaistat…

    Lähin­nä kri­ti­soin vih­re­ää epä­joh­don­mu­kai­suut­ta. Joten­kin on aivan kar­me­aa kan­san­ta­lou­del­lis­ta haas­kaus­ta huka­ta työ­ai­kaa auto­jo­nos­sa mat­kal­la Nur­mi­jär­vel­tä kes­kus­taan. Jos saman työ­mat­ka-ajan käyt­tää Joke­ri-lin­jal­la körö­tel­len, ongel­ma joten­kin ihmeel­li­ses­ti poistuu.

  40. ris­tiin-ras­tiin: Kun tie­to­lii­ken­ne­ver­kot­kin ruuh­kau­tu­vat, ei voi olla ole­mas­sa vaih­toeh­to­ja jot­ka eivät iki­nä ruuhkautuisi.

    Minä viit­ta­sin kom­men­til­la­ni lähin­nä jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Toi­sin kuin auto­lii­ken­ne, jouk­ko­lii­ken­ne on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää niin, ettei se hidas­tu suu­ris­ta­kaan mää­ris­tä. Ruuh­kau­tuu sekin tie­tys­ti jos­sain vai­hees­sa, mut­ta Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa ongel­ma ei ole aina­kaan kapa­si­tee­tin vie­mä tila eikä yleen­sä hin­ta­kaan. Aina­kaan jos ver­ra­taan auto­lii­ken­teen vas­taa­van kapa­si­tee­tin hintaan.

    Ja täs­sä on juu­ri se olen­nai­nen ero: Jokai­nen hen­ki­lö, joka siir­tyy jouk­ko­lii­ken­tees­tä auto­lii­ken­tee­seen, hidas­taa auto­lii­ken­net­tä. Mut­ta toi­sin päin hidas­tus on käy­tän­nös­sä ole­ma­ton. Sitä tar­koi­tan sil­lä, että auto­lii­ken­teel­le luo­daan ruuh­kau­tu­ma­ton vaihtoehto.

    Auto­lii­ken­ne saa­daan suju­vak­si siis sil­lä, että jouk­ko­lii­ken­ne sujuu niin hyvin, että autoi­li­jat eivät ole enää val­mii­ta sie­tä­mään ruuh­kia. Mitä nopeam­pi jouk­ko­lii­ken­ne, sitä nopeam­pi auto­lii­ken­ne. Täs­tä oli muis­taak­se­ni brit­tien SACT­RA-tut­ki­muk­ses­sa ihan oike­aa todistusaineistoa.

  41. OS:
    “Asukkaat…ovat teh­neet vaih­toeh­to­kaa­van, jos­sa ran­ta­met­sä sääs­tyy ja raken­ta­mi­sel­le uhra­taan vie­rei­nen asun­to­vau­nua­lue. “MINUSTA ON KOHTUULLISTA, ETTÄ VIRASTO ARVIOI TÄMÄN SUUNNITELMAN ENNEN KUIN ASIA VIEDÄÄN PÄÄTÖKSEEN”. (liha­voin­ti SHo)

    tpyy­luo­ma: Muka­va olla vaih­teek­si Hon­ka­sen kans­sa pit­käl­ti samaa miel­tä, hyvät perus­te­lut lei­rin­tä­alu­een siir­rol­le ja minus­ta­kaan niis­sä asvalt­ti­ken­tis­sä ole mitään luon­toar­vo­ja. (Odo­tan kau­hul­la uha­na­lais­ta uudis­la­jia joka mutan­toi­tuu asvalttieläväksi.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.