Perustulo ei ole huuhaata

Vii­me­ai­kai­nen kes­kus­te­lu perus­tu­los­ta on vie­nyt asi­aa mie­les­tä­ni vähän hako­teil­le – tai aina­kin kovin kau­as sii­tä, mitä minä perus­tu­lol­la tarkoitan.
Nykyi­seen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na perus­tu­lon pää­tar­koi­tus on teh­dä sosi­aa­li­tur­vas­ta kan­nus­ta­vam­paa: jos perus­tu­lon pääl­le ansait­see omia tulo­ja, ne eivät leik­kaa perus­tu­loa lain­kaan. Jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta, ensim­mäi­ses­tä alkaen tosin menee veroa noin 40 %. Se voi tun­tua pal­jol­ta, mut­ta se on pal­jon vähem­män kuin nykyi­nen efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro, joka liik­kuu 60 pro­sen­tin ja 90 pro­sen­tin välil­lä tapauk­ses­ta riippuen.

Jos perus­tu­lo on kan­nus­ta­va, se ei voi olla kovin ante­lias. Puheet tyy­liin ton­ni käteen ja asu­mis­tu­ki pääl­le ovat aivan mah­dot­to­mia ja vie­vät koko aja­tuk­sen outoon valoon.

Minul­la ei ole päi­vi­tet­ty­jä las­kel­mia perus­tu­los­ta. Vuon­na 2007 teh­dyn vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lin mukaan perus­tu­lo voi­si olla 440 euroa kuus­sa, jol­loin se voi­tai­siin rahoit­taa noin 40 pro­sen­tin tasa­ve­rol­la. Tämä oli­si val­tion ja kun­tien osal­ta kus­tan­nus­neut­raa­li. Vih­rei­den mal­lis­sa oli kym­me­nen pro­sen­tin progres­sio ylä­pääs­sä, mut­ta sil­lä ei ole suur­ta vai­ku­tus­ta rahoi­tuk­seen. Jos tuo mal­li päi­vi­te­tään ansio­ta­soin­dek­sil­lä nyky­ai­kaan, pää­dyt­täi­siin run­saa­seen 500 euroon kuussa.

Tämä on niin vähän, ettei sil­lä pys­ty yksin elä­mään eikä ole tar­koi­tus­kaan – opis­ke­li­jat tosin pys­ty­vät.  Aja­tuk­se­na on, että töi­hin kyke­ne­vät hank­ki­vat jotain ansio­tu­lo­ja itse ja ne jot­ka eivät tähän kyke­ne, saa­vat syy­pe­rus­tei­sia tulon­siir­to­ja tämän pääl­le. Perus­tu­lon tar­koi­tuk­se­na ei ole kan­nus­taa jou­ti­lai­suu­teen vaan päinvastoin.

Asu­mis­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­mal­lei­hin väki­sin, sil­lä perus­tu­loa ei ole jär­ke­vää korot­taa niin kor­keak­si, että sil­lä mak­sai­si vuo­kran Hel­sin­gis­sä. Velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­van tues­ta tuli­si sil­loin lamaut­ta­van suu­ri. Asu­mis­tu­ki hei­ken­tää  perus­tu­lon sel­keyt­tä ja kan­nus­ta­vuut­ta, mut­ta sil­le ei voi mitään.

Voit­ta­jia perus­tu­los­sa eivät oli­si vail­la ansio­tu­lo­ja ole­vat vaan pie­ni­tu­loi­set. Minus­ta oli­si sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta, että ras­kas­ta mut­ta pie­ni­palk­kais­ta työ­tä teke­vät hyö­ty­vät jotain itse­kin uurastuksestaan.

139 vastausta artikkeliin “Perustulo ei ole huuhaata”

  1. Toi­sen­lai­nen mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu­na­vaus perus­tu­los­ta jul­kais­tiin aka­tee­mi­sel­la talous­blo­gil­la eilen. Vai oli­ko kir­joi­tuk­se­si vas­taus juu­ri Uusi­ta­lon kir­joi­tuk­seen, johon link­ki täs­sä: http://blog.hse-econ.fi/?p=4499

  2. Ehdo­tan että joku keräi­si human-inte­rest-jour­na­lis­min hen­ges­sä kat­ta­van case-kokoel­man oikeis­ta ihmi­sis­tä jot­ka ovat taval­li­sis­sa ja oudom­mis­sa­kin elä­män­ti­lan­teis­sa. Ja sit­ten ker­rot­tai­siin havain­nol­li­ses­ti miten perus­tu­lo käy­tän­nös­sä vai­kut­tai­si hei­dän elä­mään­sä jos se toteu­te­taan tie­tyl­lä taval­la. Ja nämä käy­tän­nön ske­naa­riot vuo­det­tai­siin median kaut­ta suu­rel­le yleisölle.

    Kes­kus­te­lu aihees­ta kul­kee nyt ylä­ta­sol­la pro­sent­tien ja las­ku­toi­mi­tus­ten kaut­ta. Nii­tä ei nor­maa­lil­la suo­ma­lai­sel­la perus­kou­lu­tuk­sel­la varus­tet­tu ihmi­nen osaa tul­ki­ta — pisa-arvioin­neis­ta huo­li­mat­ta. Ja sil­loin mer­kit­se­väk­si arvio­pe­rus­teek­si nouse­vat mie­li­ku­vat, ennak­ko­luu­lot ja pelot (“kuka sil­loin enää töi­tä teki­si jos sai­si palk­kaa tyh­jäs­tä”, “vih­reät luu­le­vat että rahaa saa sei­näs­tä” jne.) ja mikään ei etene.

    Lisäk­si voi­si tar­jo­ta aja­tus­ta hal­li­tus­kump­pa­nien käyt­töön niin että se on brän­dät­ty uudel­leen. “Perus­tu­lo” on vih­rei­den jut­tu jota kukaan ideol­gi­ses­ti oikeaop­pi­nen dema­ri tai por­va­ri ei saa kan­nat­taa vaik­ka mie­li teki­si. Jos mal­li sen sijaan kul­ki­si koh­de­ryh­mäs­tä riip­puen “talous­kas­vua vah­vis­ta­van yrit­tä­jyys­mo­ti­vaa­tio-ohjel­man” tai “soli­daa­ri­sen tuloe­ro­ja pie­nen­tä­vän tuki­toi­men­pi­teen” nimel­lä, muut­kin puo­lu­eet voi­si­vat pais­ta­tel­la jul­ki­suu­des­sa ääni­vyö­ryä odotellen.

  3. Asu­mis­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­mal­lei­hin väki­sin, sil­lä perus­tu­loa ei ole jär­ke­vää korot­taa niin kor­keak­si, että sil­lä mak­sai­si vuo­kran Hel­sin­gis­sä. Velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­van tues­ta tuli­si sil­loin lamaut­ta­van suu­ri. Asu­mis­tu­ki hei­ken­tää perus­ut­lon sel­keyt­tä ja kan­nus­ta­vuut­ta, mut­ta sil­le ei voi mitään.

    Tämä on sinän­sä juu­ri näin, mut­ta kyl­lä sil­le asu­mi­sen hin­nal­la voi teh­dä jotain. Sitä­kään ei vaan oikein ymmär­re­tä että asun­to­pu­la sot­kee vie­lä kai­ken lisäk­si sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män, ei asun­to­jen kal­leus Hel­sin­gin tasol­la ole mikään kau­pun­gin omi­nai­a­uus. Rat­kai­su on teh­dä lisää asun­to­ja, ja kun maa­ta on rajal­li­ses­ti niin tii­viis­ti, eli enem­män kaupunkia.

    Han­nu Oska­la taan­noin rapor­toi saa­vut­ta­neen­sa Vih­reän ajat­te­lun havuk­ka-aho pis­teen, oikeas­taan kaik­ki ongel­mat redusoi­tuu perus­tu­lon puut­tee­seen ja riit­tä­mät­tö­mään asukastiheyteen. 🙂

  4. Perus­tu­lo lisää osto­voi­maa, ja sitä kaut­ta kaik­ki hyö­ty­vät. Lisäk­si byro­kra­ti­aa pois­te­taan kätevästi.

    Koko vero­tuk­sen voi­si por­ras­taa kaik­kien vero­tet­ta­vien koh­dal­ta. Eli esi­mer­kik­si jos alle 10,000€ = 0% ja 10K-20K =10% ja 20K-30K=20%.

    Täl­löin veron­mak­sa­ja joka tie­naa 22K niin hän mak­saa 10Kx0% +10Kx10% +2Kx20% eli 1,400€ veroja.

    Mikä­li ihmi­sen koko tulo­ra­ken­net­ta ei por­ras­te­ta, niin on kan­nat­ta­vaa pyy­tää palk­kaa 9,900 eikä 10,500. Joka on hölmöä.

  5. Mikö on tavoi­te­ti­la­na tuon asu­mis­tuen suh­teen? Onko perus­tu­lon varas­sa elä­väl­lä oikeus asua Hel­sin­gis­sä? Entä Kai­vo­puis­tos­sa? Entä nykyi­ses­sä 100 m² asun­nos­sa? Saa­ko haus­jär­ve­läi­nen perus­tu­lo­lai­nen muut­taa Hel­sin­kiin? Kus­tan­taa­ko Hel­sin­gin asu­mis­tuet val­tio vai kaupunki?

    Aja­tus sii­tä, että perus­tu­lo on niin pie­ni, että se ei yksi­nään tar­joa yleis­tä mah­dol­li­suut­ta lais­kot­te­luun on kannatettava.

  6. Hei!

    Voi­sit­ko vih­ja­ta joi­tain empii­ri­siä tut­ki­mus­tu­lok­sia, jot­ka osoit­ta­vat nykyis­ten käy­tös­sä ole­vien kan­nus­tin­mit­ta­rien (kyn­nys­palk­ka, työl­lis­ty­mis­ve­roas­te ja efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te) relia­bi­li­tee­tin? Täl­lä het­kel­lä tun­tuu sil­tä, että mit­ta­rien oikeu­tuk­sen taka­na on ainoas­taan val­ta­vir­ta­ta­lous­tie­teen luo­ma ihmis­ku­va, jon­ka uskot­ta­vuut­ta on mel­ko help­po kri­ti­soi­da (vrt. talous­tie­teis­sä esim. stewards­hip ‑teo­ria).

    Lisäk­si minua on hie­man häm­men­tä­nyt vih­rei­den palk­ka­työ­tä ihan­noi­va puhe perus­tu­lon yhtey­des­sä. Ette­kö näe palk­ka­työn lisää­mis­tä ja tätä kaut­ta talous­kas­vun kiih­dyt­tä­mis­tä ongel­mal­li­se­na fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin kyt­key­ty­neen tuo­tan­non kans­sa? En ole vie­lä tör­män­nyt uskot­ta­vaan esi­tyk­seen aineet­to­mas­ta kas­vus­ta, jos­sa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den ja talous­kas­vun irti­kyt­ken­tä oli­si abso­luut­tis­ta riit­tä­vän nopeal­la aika­tau­lul­la ilmas­ton­muu­tok­sen kal­tais­ten ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si. Kuu­li­sin­kin mie­lel­lä­ni näkö­kul­mia tähän problematiikkaan.

  7. Perus­tu­lo näyt­tää hel­pot­ta­van lep­pois­ta­mis­ta. Joten­kin kuvit­te­li­sin että aika moni mata­la­palk­ka-aloil­la vaih­tai­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan koko­päi­vä­työn osa-aikai­sek­si jos tilil­le alkai­si kuu­kausit­tain ilmaan­tua 500 € ilmais­ta rahaa. 

    Tämä *saat­tai­si* jois­sain tapauk­sis­sa paran­taa työl­li­syy­sas­tet­ta, jos lep­pois­ta­mi­ses­sa mene­te­tyl­le työl­le pitäi­si saa­da lisää tekijöitä. 

    Muu­ten laa­jem­pi lep­pois­ta­mi­nen vai­keut­tai­si talous­kas­vua, jol­la koko jär­jes­tel­mää ylläpidetään.

  8. Osmo, voi­sit­ko vähän ava­ta tuo­ta syy­pe­rus­teis­ten tulon­siir­to­jen mak­sa­mis­ta perus­tu­lon pääl­le? Siis mit­kä tulon­siir­rot itse asias­sa ovat syy­pe­rus­tei­sia ja mit­kä eivät.

    Perus­tu­lo­han on yksin­ker­tai­sen kau­nis teo­reet­ti­nen raken­nel­ma, mut­ta onko täs­sä käy­mäs­sä niin, että kaik­ki tulon­siir­rot ovat syy­pe­rus­tei­sia kun oikein sil­min kat­so­taan, eli koh­ta ollaan taas lähtöpisteessä?

  9. Oli­si­ko todel­li­nen kan­sa­lais­palk­ka (basic inco­me, citizen’s inco­me) sil­ti se parem­pi vaihtoehto?

    Annet­tai­sii­ni jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le esim. 700 euroa/kk käteen. Työs­sä­käy­vien pal­kan­mak­su jaet­tai­siin val­tion ja yri­tys­ten kes­ken siten, että val­tio mak­saa pal­kois­ta ensim­mäi­set 700 eur/kk ja yri­tyk­set pal­kan joka menee tämän osan yli. 

    Rahoi­tus pitäi­si tie­tys­ti jär­jes­tää vero­tuk­sen avul­la, mut­ta suu­rion osa kan­sa­lais­pal­kas­ta oli­si vain pal­kan­mak­sun jär­jes­tä­mis­tä toi­sel­la taval­la. Sen voi­si aja­tel­la veron­pa­lau­tuk­se­nä työsl­lis­tä­vil­le yri­tyk­sil­le. Vero­tus­ta siir­re­täi­siin työn vero­tuk­ses­ta muualle. 

    Edut perus­tu­loon verrattuna:

    1. Suo­ma­lai­sen työ­voi­man kil­pai­lu­ky­ky muut­tui­si yhdes­sä yös­sä rat­kai­se­vas­ti. Aluk­si palk­ka­kus­tan­nus­ten tip­pu­mi­nen 700 e/kk oli­si jät­tias­kel. Var­maan pal­kat myös nousi­si­vat hieman.
    2. Pie­ny­rit­tä­jän ja aloit­te­le­van star­tu­pin näkö­kul­mas­ta kan­sa­lais­palk­ka oli­si kuin Tekes-apu­ra­ha joka ei iki­nä lopu.
    3. Peli­teo­reet­ti­ses­ti kan­sa­lais­palk­ka oli­si kes­tä­vä rat­kai­su. Tukia jot­ka hyö­dyt­tä­vät vain köy­hiä ollaan aina leik­kaa­mas­sa. Tukia jot­ka tule­vat kai­kil­le ei niinkään. 

    Onko jotain syy­tä mik­si perus­tu­lo on parempi?

  10. Jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta, ensim­mäi­ses­tä alkaen tosin menee veroa noin 40 %.”

    Mik­si “ensim­mäi­ses­tä alkaen” Eikö vero­vä­hen­nyk­siä pienituloisille?

    Onko tämä 40% vain jokin mal­lin las­ken­nal­li­nen arvo, vai kan­na­tat­te­ko oikeas­ti tasa­ve­roa? Onhan tuo pie­nem­pi kuin toi­meen­tu­lo­tuen lisä­an­soi­den ‘vero’ 80%, mut­ta silti..

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että perus­tu­lon pitää­kin olla pie­nem­pi kuin työt­tö­män päi­vä­ra­ha. Otat pie­nen ris­kin ja läh­det teke­mään esim. keik­ka­töi­tä. Jos työ ei nap­paa­kaan, talou­del­li­nen tilan­ne pakot­taa kir­jau­tu­maan takai­sin työt­tö­mäk­si ja yhteis­kun­nan hol­houk­sen alaiseksi.

    Poliit­ti­ses­ti vai­vat­to­min rat­kai­su lie­nee sel­lai­nen, että luo­daan eril­li­nen sys­tee­mi kai­ken nykyi­sen pääl­le, kos­ka kun­non remont­ti oli­si ehkä lii­an työ­läs. Perus­tu­lo ajan kans­sa pal­jas­tai­si sosi­aa­li­by­ro­kra­tian tur­hat puo­let ja siel­tä kar­siu­tui­si tar­peet­to­mia vir­ka­mie­hiä pois yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le teke­mään jotain jär­ke­vää työtä.

  11. Perus­tu­lo joh­taa sii­hen, että hei­kos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­ta lei­ka­taan pal­kas­ta tuo 500 euroa eli köy­hän ase­ma ei juu­ri­kaan parane.

    Ja jos pääl­le ansai­taan jotain niin eipä sil­lä­kään ole mer­kit­tä­vää­vai­ku­tus­ta bkt:een tai huoltosuhteeseen.

    Esim jos 140000 vai­keas­ti työl­lis­ty­vää innos­tui­si teke­mään töi­tä 500 eurol­la kuus­sa niin se lisäi­si bkt alle 0,5 % eli posi­tii­vi­nen vai­ku­tus huk­kuu laskentavirheisiin

    Ja kun vero oli­si 40 % niin syr­jäy­ty­nyt sai­si 300 euroa lisää kuus­sa eli kulu­jen jäl­keen ei mitään.

    Enpä usko, että mitään suur­ta ryn­täys­tä tuli­si työ­elä­mään. Pimeäl­lä työl­lä , varas­ta­mal­la tai pul­lon­ke­ruul­la pää­see parem­piin ansioi­hin eikä ole byro­kra­ti­aa ellei jää kiinni

    Tun­tuu kum­mal­ta, että yhteis­kun­ta pyr­kii kek­si­mään aina vain hul­lum­pia temp­pu­ja kun ihmi­nen tar­vit­si­si vain aivan nor­maa­lin työpaikan.
    Vie­lä hul­lum­paa, että temp­pu­työ­tä pyri­tään kehit­te­le­mään mah­dol­li­sim­man kau­kaa ihmi­sen osaamisesta .

    Olen ollut koh­tee­na taas jon­kun aikaa joten oma­koh­tais­ta koke­mus­ta­kin on

  12. Kysy­mys sii­tä tar­vi­taan­ko perus­tu­lon rin­nal­le asu­mis­tu­kea voi­daan muo­toil­la uudes­taan: kuin­ka tark­kaan pie­ni­tu­loi­sen (tai työt­tö­män) on voi­ta­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Kyl­lä Suo­mes­ta löy­tyy myös perus­tu­lol­la vuo­krat­ta­vis­sa ole­via asun­to­ja — ei tosin Hel­sin­gis­tä. Toi­saal­ta jos halu­taan, että pie­ni­tu­loi­sen on segre­gaa­tion estä­mi­sek­si pys­tyt­tä­vä asu­maan mis­sä halu­aa, voi­daan seu­raa­vak­si kysyä pitää­kö pie­ni­tu­loi­sel­la olla myös oikeus asua Eiras­sa tai Puna­vuo­res­sa? Entä 120 neliön omakotitalossa?

  13. Jos perus­tu­lon varas­sa ole­va menet­tää asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen men­nes­sään töi­hin, on efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro ihan tuol­la samois­sa pro­sen­teis­sa kuin nykyi­ses­sä systeemissä.

  14. Nykyi­nen perus­tu­lo kes­kus­te­lu epä­luo­vaa huuhaata.

    Perus­tu­lon mää­räk­si 440 euroa oli­si jär­je­tön veto. Se perus­tui­si val­tion vel­kaan­tu­mi­seen, köy­hien älyk­kyy­den yliar­vioi­mi­seen ja ulko­maa­lai­siin hal­pa tuot­tei­siin jot­ka joh­taa tuhoon.

    Ainoa tapa jol­la Köy­hät ja maam­me nos­te­taan nykyi­ses­tä suos­ta on koti­mai­nen työ. Perus­tu­lo ei pitäi­si olla rahaa, vaan Suo­men pas­sis­sa pitäi­si olla säh­köi­siä omi­nai­suuk­sia jol­la voi lunas­taa ennal­ta mää­rät­ty­jä koti­mai­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta 400 euron arvos­ta, joi­den valin­taan itsel­lä oli­si vain pie­ni oma­har­kin­ta. Samal­la kun käy­tän­tö ote­taan voi­maan alen­net­tai­siin palk­ko­ja val­tion toi­mes­ta 400 euroa, jot­ta kil­pai­lu kyky mui­hin näh­den para­ni­si ilman että kukaan hävi­ää mitään.

    Miet­ti­kää mitä tapah­tui­si jos kaik­ki käyt­täi­si koti­mai­siin tuot­tei­siin vähin­tään sen 400 euroa kuus­sa. (Muis­ta­kaa että koti­mai­set tuot­teet nos­taa hyvin­voin­tia älyt­tö­mäs­ti pel­käl­lä laadullaan.)

  15. Entäs päi­vä­hoi­to­mak­sut ja muut tulos­i­don­nai­set? Päi­vä­hoi­to­mak­su on täl­lä het­kel­lä äly­tön sot­ku progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen pääl­lä — tulo­ja yri­te­tään kat­soa reaa­liai­kai­ses­ti takau­tu­van progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen sijaan. Nimi­mer­kil­lä haus­ko­ja koke­muk­sia päi­vä­hoi­to­mak­sun tulos­el­vi­tyk­sen teke­mi­ses­tä kun on vuo­den aika­na välil­lä isyys­va­pail­la, välil­lä pal­kat­to­mal­la väitöskirjavapaalla.

  16. Kun ei saa­da sitä “ton­nia käteen” ja vapau­te­ta hip­pe­jä palk­ka­työn ikees­tä, ei saa­da kar­sit­tua syy­pe­rus­tei­suu­teen liit­ty­vää byro­kra­ti­aa eikä pääs­tä eroon toi­meen­tu­lo­tu­keen ja asu­mis­tu­keen liit­ty­vis­tä kan­nus­tin­lou­kuis­ta, niin en oikein ymmär­rä mitä suur­ta sil­lä perus­tu­lol­la sit­ten saavutetaan.

  17. Se osa palk­ka­työs­tä, joka jää nyky­sys­tee­mis­sä teke­mät­tä, ei juu­ri tuo­ta pääs­tö­jä, kos­ka ne ovat pää­sään­töi­ses­ti pal­ve­lui­ta. Pal­ve­lut eivät tuo­ta päästöjä. 

    Tämä eko­fa­sis­ti­nen ajat­te­lu, jon­ka mukaan eurot tuot­ta­vat pääs­tö­jä, ja kas­ki­vil­je­ly ei, on jotain käsittämätöntä.

  18. Sepa: Muis­ta­kaa että koti­mai­set tuot­teet nos­taa hyvin­voin­tia älyt­tö­mäs­ti pel­käl­lä laadullaan.

    Pätee­kö tämä luon­non­la­ki vain Suo­mes­sa vai­ko kai­kis­sa muis­sa­kin maissa?

    Ovat­ko siis suo­ma­lai­set tuot­teet laa­dul­taan maa­il­man par­hai­ta? Vai ovat­ko kaik­kien mai­den tuot­teet laa­dul­taan maa­il­man parhaita?

    Onko lopul­ta niin, että kaik­kien mai­den tuot­teet ovat ihan yhtä hyviä laa­dul­taan ja sik­si on paras­ta, että kukin maa käyt­tää vain itse teke­mi­ään tuotteitaan?

  19. E.K.:
    Kysy­mys sii­tä tar­vi­taan­ko perus­tu­lon rin­nal­le asu­mis­tu­kea voi­daan muo­toil­la uudes­taan: kuin­ka tark­kaan pie­ni­tu­loi­sen (tai työt­tö­män) on voi­ta­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Asu­mis­tues­ta oli­si pääs­tä­vä koko­naan eroon. Perus­tu­lo oli­si mitoi­tet­ta­va siten, että se kat­taa myös asu­mis­kus­tan­nuk­set, mut­ta ei mis­sä tahan­sa. Perus­tu­lon tuli­si olla yhtä suu­ri koko maas­sa. Työt­tö­män on itse oival­let­ta­va, min­ne hänen kan­nat­taa siir­tyä asu­maan. Se paik­ka ei vält­tä­mät­tä ole Helsinki.

  20. Minus­ta sana “perus­tu­lo” on koko hank­keen este.

    Taval­li­ses­ti sana “tulo” miel­le­tään pal­kak­si teh­dys­tä työstä.

    Täs­sä kui­ten­kin ollaan anta­mas­sa rahaa, vaik­ka hen­ki­lö ei teek­kään yhtään mitään työtä.

    Täs­tä ne jot­ka teke­vät hiki hatus­sa hyö­tä, ja mak­sa­vat vie­lä hir­mu­ve­ro­ja, saa­vat näppylöitä.

    Oli­si­ko vii­saam­paa kut­sua sitä vaik­ka­pa “perus-avus­tuk­sek­si”?

    Sep­po Korppoo
    Joka on nihan hikenä

  21. Perus­tu­los­sa on erit­täin kan­na­tet­ta­vaa jokai­sen mah­dol­li­suus vai­kut­taa omaan tulo­ta­soon­sa. En ole sil­ti kuul­lut vakuut­ta­vaa tapaa muo­dos­taa perus­tu­los­ta yhtä­ai­kaa kan­nus­ta­va ja ihmi­sar­voi­sen elä­män mahdollistava.

    Tar­ve­har­kin­nas­sa on se hyvä puo­li, että se ottaa huo­mioon eri ihmis­ryh­mien eris­tyis­tar­peet. 18‑v koto­na asu­va ei tar­vit­se samaa mää­rää tulon­siir­to­ja kuin 55‑v vai­keas­ti työl­lis­ty­vä pitkäaikaistyötön.

    Entä miten perus­tu­lo huo­mioi mah­dol­li­set las­kusuh­dan­teet, jol­loin töi­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä kai­kil­le haluk­kail­le? Tar­koi­tus ei var­maan ole tuo­mi­ta osaa poru­kas­ta köyhyyteen?

  22. Hie­no kir­joi­tus, tosin koh­taan “Asu­mis­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­mal­lei­hin väki­sin, sil­lä perus­tu­loa ei ole jär­ke­vää korot­taa niin kor­keak­si, että sil­lä mak­sai­si vuo­kran Hel­sin­gis­sä.” minun vas­tauk­se­ni on, että jos hel­sin­gis­sä on vuo­kra­mark­ki­nat täy­sin rik­ki ja kaa­voi­tus täy­sin päin per­set­tä, niin ei sitä tar­vit­se tuki­jär­jes­tel­mil­lä jee­sus­tei­pa­ta. Muut­ta­koot ihmi­set muu­al­le, kun­nes mark­ki­nat saa­daan taas toi­mi­maan edes etäi­sen jär­ke­väh­kös­ti. Koko muul­le suo­mel­le mal­li jos­sa ei ole eril­lis­tä asu­mis­li­sää oli­si ihan toi­mi­va, ja hel­sin­kiin teh­tä­vis­sä toi­mi­vak­si vaik­ka itkun ja ham­mas­ten­ki­ris­te­lyn kautta.

  23. Täl­lä het­kel­lä työt­tö­mä­nä saan kelal­ta ja sos­sus­ta 612€ + säh­kö yms kulut + asu­mis­tu­ki 175€ kuu­kau­des­sa net­to­na (tekee vajaan tonnin).
    500 euron perus­tu­lo on nau­ret­ta­van pie­ni ja niin­kuin jo yllä mai­nit­tiiin perus­tu­lo las­kee palkkoja.
    Ja jos miet­tii perus­tu­loa kan­nus­ti­me­na oman yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen ei 500€ rii­tä. 800- 900€ + asu­mis­tu­ki alkai­si olla jo jär­ke­vää ja sii­nä työ­nan­ta­jil­la on jo varaa las­kea palk­ko­ja niin että työ sil­ti kan­nat­taa (mei­naan pie­ni­palk­kai­sia hom­mia ja pät­kä­töi­tä). Ja se että uskal­le­taan perus­taa uusia pie­ny­ri­tyk­siä tuo uusia työ­paik­ko­ja joi­hin uusil­la yrit­tä­jil­lä on pie­nem­pi kyn­nys pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä kos­ka ei tar­vit­se mak­saa yhtä suur­ta palk­kaa kuin täl­lä hetkellä.

  24. Vai­kut­taa­ko perus­tu­lo mini­mi­pal­kan tar­peel­li­suu­teen? Onko mini­mi­pal­kal­la sit­ten muu­ta vai­ku­tus­ta kuin se, että osa työs­tä jäte­tään osta­mat­ta yli­suu­ren hin­nan takia?

  25. Lii­an vähän:
    Täl­lä het­kel­lä työt­tö­mä­nä saan kelal­ta ja sos­sus­ta 612€ + säh­kö yms kulut + asu­mis­tu­ki 175€ kuu­kau­des­sa net­to­na (tekee vajaan tonnin).

    Aika käsit­tä­mä­tön­tä että yhteis­kun­nal­la on varaa mak­saa moi­sia sum­mia vas­tik­keet­ta. Monil­le osa-aikais­ta tai pie­ni­palk­kais­ta työ­tä teke­vil­le ei jää tuon enem­pää käteen. Jos­sain on jotain vialla.

  26. Voi­sin kan­nat­taa, jos oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä niin että asu­mi­sen tuet suu­rim­mil­ta osin ja vero­hel­po­tuk­set pois­tet­tai­siin. Ja sit­ten vas­taa­vas­ti nos­tet­tai­siin aina­kin alim­pia mui­ta etuuk­sia ja las­ket­tai­siin vero­ja. Ja pääs­täi­siin ilman vuo­sien väli­vai­het­ta tilan­tee­seen jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat mukau­tu­neet, eli las­ke­neet. Tuo vii­mei­nen koh­ta minua hir­vit­tää tuos­sa ajatuksessa.

    Eli tavoi­te hyvä, mut­ta miten käytännössä?

  27. Ei täs­sä mitää perus­tu­lo­ja tar­vi­ta jos vaan työt­tö­myys­kor­vaus alkai­si juok­se­maan heti kun jää työt­tö­mäk­si ja siten, että saa 1. työt­tö­myys­kor­vauk­sen kuu­kau­den kulut­tua työt­tö­mäk­si jäätyään. 

    Kun nuo pank­ki­tun­nuk­set­kin on jo kek­sit­ty, että eikö työ­nan­ta­jat voi­si tila­ta työt­tö­mik­si jää­vil­le tun­nuk­sia “val­tiol­ta” ja näin työ­nan­ta­ja voi­si ilmoit­taa työt­tö­myys­kas­saan tun­nuk­sen ja muut tie­dot, että nyt tääl­lä on työt­tö­mäk­si jää­vä täl­lä tun­nis­teel­la. Pape­rit tule­vat sit­ten myö­hem­min perässä. 

    Kysy­mys­hän on vaan sii­tä, että miten pät­kä­työ­tä teke­väl­le tur­vat­tai­siin tuo perus­tu­lon suu­rui­nen tasai­ses­ti tilil­le tulel­va tulo työt­tö­myys­jak­so­jen ajal­le — ja var­sin­kin alka­val­le jaksolle.

    1. Jos meil­lä Kela hoi­tai­si työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen eikä sitä oli­si hajau­tet­tu eri­lai­sil­le val­miuk­sil­taan kir­ja­vil­le kas­soil­le, työt­tö­myys­kor­vaus saat­tai­si toi­mia ilman katkoksia.

  28. Hyväk­syt­tä­vyyt­tä lisäi­si, jos se jol­lain taval­la rokot­tai­si sel­lai­sia, jot­ka ovat pitem­män aikaa net­to­saa­jia. Jon­kin­lai­nen sosi­aa­li­tur­va­ti­lia­ja­tus sii­nä pitää olla muka­na, muu­ten tuo­ta ei kukaan oikeis­to­lai­nen voi hyväksyä.

  29. Mitä­pä jos asu­mis­tu­ki jär­jes­tet­täi­siin niin, että vuo­kra­nan­ta­ja haki­si ja sai­si sen auto­maat­ti­ses­ti tilil­leen alkaen päi­väs­tä jol­loin viral­li­nen muut­toil­moi­tus on jätet­ty. Asu­mis­tu­ki mää­räy­tyi­si huo­neis­tos­sa kir­joil­lao­le­vien asuk­kai­den mää­rän mukaan. Byro­kra­tian mini­moi­mi­sek­si ja jär­jes­tel­män sel­kiyt­tä­mi­sek­si mitään tulo­tar­kis­tuk­sia ei oli­si, ei pin­ta-alaan liit­ty­viä ehto­ja tms. Omaan asun­toon, jos­sa asuu, ei tukea mak­set­tai­si. Lais­sa mää­rät­täi­siin, että vuo­kra­lai­nen voi vähen­tää tuon tuki­sum­man sovi­tus­ta vuokrasta.

    Lie­kö täl­lais­ta kukaan esit­tä­nyt aiem­min tai jos­sain päin jo kokeil­tu? Siis lähin­nä perus­tu­lon oheen tuon ajattelin.

  30. Minul­la ei ole päi­vi­tet­ty­jä las­kel­mia perus­tu­los­ta. Vuon­na 2007 teh­dyn vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lin mukaan perus­tu­lo voi­si olla 440 euroa kuus­sa, jol­loin se voi­tai­siin rahoit­taa noin 40 pro­sen­tin tasa­ve­rol­la. Tämä oli­si val­tion ja kun­tien osal­ta kustannusneutraali.”

    40 % tasa­ve­ro tun­tuu kovin kor­keal­ta, jos sil­lä tar­koi­te­taan ansio­tu­lo­ve­roa. Verot­ta­jan vuo­den 2012 tas­ku­ti­las­ton mukaan pal­kan­saa­jis­ta 86,5 pro­sen­til­la vero­pro­sent­ti oli välil­lä 0–25 %. Luku kai­ke­ti sisäl­tää kun­nal­lis­ve­ron. Ja kuten moni kir­joit­ta­ja on toden­nut, 440 euroa kuus­sa on hyvin mata­la taso. Yllä­ole­vas­sa lai­nauk­ses­sa toteat Osmo itse, että tuol­la struk­tuu­ril­la (40 % tasa­ve­ro, 440 perus­tu­lo) mal­li on kus­tan­nus­neut­raa­li. Eli toi­sin­sa­noen tuon 440 euroa ylit­tä­vä tuki, jota monet vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si­vat, nos­tai­si val­tion ja kun­tien meno­ja nykyisestä.

    Nyky­jär­jes­tel­män suu­rin ongel­ma on nime­no­maan sen aiheut­ta­mat kan­nus­tin­lou­kut, ja sen kor­jaa­mi­seen perus­tu­lon idea on erin­omai­nen. Mut­ta perus­tu­lon suu­ri ongel­ma on, että tuen jakaan­tues­sa koko kan­sal­le (se kai se idea on?) tues­ta tulee vält­tä­mät­tä hyvin mata­la. Sil­loin koko perus­tu­lon idea vesit­tyy väis­tä­mät­tä, kos­ka isom­man avun tar­vit­si­joi­ta on niin pal­jon, ettei eril­li­sil­tä tar­vi­har­kin­nai­sil­ta etui­suuk­sil­ta var­mas­ti­kaan väl­tyt­täi­si. Vai miten esi­mer­kik­si työ­tön yksin­huol­ta­ja eläisi?

    Vii­me vuon­na yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nee­na sosi­aa­li­tur­van ongel­mat ovat kir­kas­tu­neet hyvin kon­kreet­ti­ses­ti. Neli­hen­ki­ses­sä per­hees­säm­me käteen jää­vät tulot eivät ole nous­seet kuin noin 300–400 euroa kuus­sa, vaik­ka brut­to­kuu­kausi­tu­lot ovat­kin nous­seet noin 2000 euroa. Se tun­tuu rai­vos­tut­ta­val­ta, mut­ta aina­kin näin jäl­keen­päin osaa enem­män arvos­taa opis­ke­li­jan etui­suuk­sia. Yhdis­tel­mä Hoas + puo­li­hin­tai­nen bus­si- ja juna­lip­pu + edul­li­nen opis­ke­li­ja­ruo­ka + opin­to­tu­ki + asu­mis­tu­ki (per­heet­tö­mäl­lä asu­mis­li­sä) + epä­sään­nöl­li­sen sään­nöl­li­set tulo­ra­jo­jen mak­si­meil­la keik­ku­vat tulot = työs­sä­käy­vän elintaso.

  31. Ystä­vä­ni käy tar­joi­li­ja­na ja keit­tiö­apu­lai­se­na pät­kä­töis­sä. Hänel­lä sijai­suuk­sien pituu­det vaih­te­le­vat yhdes­tä päi­väs­tä kuu­kausiin. Arve­li työl­li­syy­sas­teen­sa ole­van vuo­den mit­taan noin 50 %. 

    Voi­si­ko Osmo kon­kre­ti­soi­da vaik­ka kar­kein las­kue­si­mer­kein kuin­ka täl­läi­nen pie­ni­palk­kais­ta työ­tä teke­vä nai­nen hyö­tyi­si perustulosta? 

    Ole­te­taan vaik­ka työs­tä saa­duik­si ansioik­si lisi­neen 9600 euroa vuo­des­sa + työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja mui­ta byro­kra­tian taka­na ole­via etuuksia. 

    Kan­na­tan etuus­vii­da­kon yksin­ker­tais­ta­mis­ta ja työn­te­koon kan­nus­ta­vaa sosi­aa­li­tur­vaa. On oikein sub­ven­toi­da pie­ni­palk­kais­ta työ­tä sihen näh­den, että syr­jäy­te­tään koko­naan työ­elä­mäs­tä sosi­aa­li­toi­mis­ton riip­pu­ma­tol­le. Jokai­sel­la kan­sa­lai­sel­la tuli­si olla oikeus koh­tuul­li­ses­ti kor­vat­tuun työ­hön sivis­tys­val­tios­sa, työn las­ken­nal­li­ses­ta tuot­ta­vuu­des­ta riippumatta.

  32. Perus­tu­lo ei toi­mi seu­raa­vast syys­tä. Jo pit­kään kou­lu­tuk­sen ja uuras­tuk­sen tuo­ma sta­tusar­vo on las­ke­nut. Jos meil­le nyt tuli­si perus­tu­lo, ihailluksi/halutuksi elä­män­muo­dok­si ei tuli­si teh­dä 40h vii­kos­sa töi­tä. Kum­pi sai­si parem­man elä­män: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja teke­vä sosi­aa­li­siin suh­tei­siin panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­ty­töt teke­vä insinööri?

    Perus­tu­lon ilaamn­tu­mi­nen loi­si sosi­aa­lis­ta pai­net­ta kai­kil­le vähen­tää työ­tä, kos­ka jos uuras­tai­si mui­den ottaes­sa ren­nos­ti, syr­jäy­ty­mis­vaa­ra kas­vai­si. Perus­tu­lo tuli­si pal­jon kal­lii­mak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työs­sä ole­vat vähen­täi­si­vät töitä.

  33. Lie­nee syy­tä sel­ven­tää käsi­tett­lä mar­gi­naa­li­ve­ro. Alla tulo­ve­roas­teik­ko johon on lisät­ty kes­ki­mää­räi­nen 19,2% kun­nal­lis­ve­ro, unoh­de­taan nyt vähen­nyk­set, vuo­si­tu­lot ja vero­pro­sent­ti ala­ra­jan kohdalla:

    16 100€—23 900€ 25,7%
    23 900€—39 100€ 36,7%
    39 100€—70 300€ 40,7%
    70 300€— 9 883€ 48,95%

    Kuten huo­maam­me, niin suu­rim­mal­la osal­la mar­gi­naa­li­ve­roas­te on 40% huja­koil­la jo nyt. Esi­mer­kik­si jos noin 1 800€/kk tie­naa­va ottaa vaik­ka jon­kun kei­kan oma toi­men oheen, niin sii­tä hän mak­saa 36,7% veros. Pie­nem­pi­tu­loi­sil­la taas tukien leik­kaan­tu­mi­nen nos­taa mar­gi­naa­li­ve­roas­tet­ta hyvin­ki kor­keak­si, jopa 80%.

    Joku ongel­ma­koh­ta voi olla noin 1500€/kk tuloissa.

  34. Hmm:
    Perus­tu­lo näyt­tää hel­pot­ta­van lep­pois­ta­mis­ta. Joten­kin kuvit­te­li­sin että aika moni mata­la­palk­ka-aloil­la vaih­tai­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan koko­päi­vä­työn osa-aikai­sek­si jos tilil­le alkai­si kuu­kausit­tain ilmaan­tua 500 € ilmais­ta rahaa. 

    Mata­la­palk­ka-aloil­la (kau­pan kas­sa, ravin­to­la-apu­lai­nen, tar­joi­li­ja) aikoi­naan pit­kään työs­ken­nel­lee­nä en ymmär­rä tätä ajatustasi. 

    Kun palk­ka on niin pie­ni että sil­lä ei mei­naa tul­la toi­meen niin ihmi­nen ei pahem­min mie­tis­ke­le lep­pois­ta­mi­sia. Veik­kaan että mata­la­palk­kai­sil­la perus­tu­lo meni­si suo­raan kulutukseen.

  35. Tai­taa kui­ten­kin olla niin, että mikään mal­li, jos­sa osal­le ihmi­siä jae­taan elä­mi­seen riit­tä­vä mää­rä vas­tik­kee­ton­ta rahaa, ei voi toi­mia kuin sil­loin, jos saa­jia on vain pie­ni joukko.
    Jo nyt meil­lä on val­ta­va mää­rä kan­sa­lai­sia (ja mui­ta­kin), jot­ka eivät pis­tä rik­kaa ris­tiin, mut­ta elä­vät suun­nil­leen samal­la kulu­tus­ta­sol­la kuin hei­dän ela­tuk­sen­sa mak­sa­vis­ta­kin monet.

    Kulu­ja on saa­ta­va alem­mak­si. Se on pak­ko. Kos­ka ihmi­siä ei mei­dän arvo­jem­me mukaan voi­da näl­kään­kään tap­paa eikä han­keen palel­lut­taa, niin heil­le on siis edel­leen annet­ta­va rahaa.
    Ts. emme saa siel­tä sääs­tö­jä. Niin­pä oli­si­kin teh­tä­vä tuki­ra­hois­ta vas­tik­keel­li­sia kaik­kien nii­den koh­dal­la, jot­ka jota­kin pys­ty­vät tekemään.
    Se lie­nee ainoa kei­no saa­da koko­nais­kus­tan­nus­ta pienemmäksi.
    Tie­dän, että sii­tä se vas­ta savot­ta syn­tyy, jos tosi­aan ruve­taan kek­si­mään töi­tä kai­kil­le niil­le, jot­ka ovat täy­sin tai osit­tain työ­ky­kyi­si­nä jou­to­päi­vi­ään viettämässä.
    Kaik­ki­ne hie­nouk­si­neen­kin tämä mei­dän mal­lim­me tai­taa olla vain yksi evo­luu­tion kokei­lu. Saat­taa­pa olla tule­vai­suu­des­sa paluu “syö tai tule syö­dyk­si” yhteis­kun­taan. Minus­ta kehi­tys sii­hen suun­taan on jo alka­nut. Unoh­ta­kaa perus­tu­lo. Varau­tu­kaa tulevaisuuteen.

  36. Minun likai­ses­sa mie­li­ku­vi­tuk­ses­sa hävi­tet­täi­si kaik­ki rön­syt; asu­mis­tuet, maataloustuet,sosiaalituet, eläk­keet ym. Sta­din kämp­pien hin­nat ja vuo­krat saat­tai­si­vat las­kea, sil­lä lan­del­la­kin voi­si uskal­tau­tua asumaan(eläkeyhtiöiden varat lunas­tet­tai­si, onhan lunastuslaki).

    Jos tämä kela/e­lä­ke-byro­kra­tian hävit­tä­mi­nen maus­tet­tai­si yrit­tä­mi­seen liit­ty­vän byro­kra­tian kar­si­mi­sel­la ja veron­mak­sun yksin­ker­tais­ta­mi­sel­la ja koh­tuul­lis­ta­mi­sel­la, joh­tai­si koko soos­si yrit­te­liäi­syy­den val­ta­vaan kas­vuun. “Har­maan talou­den” tar­peel­li­suus toi­meen­tu­lo­tur­van luo­ja­na menet­täi­si merkityksensä.

  37. Kan­na­te­taan!

    Siis aja­tus­ta, jos­sa työt­tö­män on sal­lit­tua käy­dä töis­sä, ja jokai­nen pie­ni­palk­kai­nen yksin­huol­ta­ja ei auto­maat­ti­ses­ti ajau­du tukiloukkuun. 

    Niil­le, jot­ka toi­tot­ta­vat, että pak­ko­ko pie­ni­tu­loi­sen on Hel­sin­gis­sä asua huo­maut­tai­sin, että kaik­ki pal­ve­luam­ma­tit kuu­lu­vat pie­ni­tu­lois­ten ryh­mään. Kuin­ka kau­kaa kan­nat­taa / on mah­dol­lis­ta mat­kus­taa pie­ni­palk­kai­seen työ­hön eten­kin, kun osa pie­ni­palk­kai­sis­ta töis­tä sijoit­tuu kel­lo­nai­koi­hin, jol­loin jul­ki­nen lii­ken­ne ei toi­mi par­haim­mil­laan? Ja siel­lä maa­seu­dul­la­han ei ole mark­ki­noi­ta pal­ve­lui­den osaa­jil­le, jol­loin asuin­seu­dul­laan on mah­do­ton­ta työllistyä. 

    Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä vain nos­taa hin­to­ja ja on osal­taan luo­mas­sa kur­juut­ta nil­le, joil­la on tai­pu­mus­ta kurjuuteen.

  38. zack: Perus­tu­lo tuli­si pal­jon kal­lii­mak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työs­sä ole­vat vähen­täi­si­vät töitä. 

    Kyl­lä perus­tu­lo­mal­lis­sa työ­tun­tien vähen­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si sopi­mis­ta työ­nan­ta­jan kans­sa kuten täl­lä­kin hetkellä.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos meil­lä Kela hoi­tai­si työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen eikä sitä oli­si hajau­tet­tu eri­lai­sil­le val­miuk­sil­taan kir­ja­vil­le kas­soil­le, työt­tö­myys­kor­vaus saat­tai­si toi­mia ilman katkoksia. 

    Ihan haus­ka teo­ria, mut­ta ei tai­da päteä todel­li­suu­teen. Kelan mai­ne ei nopea­na ja asia­kas­ys­tä­väl­li­se­nä etuuk­sien mak­sa­ja­na ole kovin kum­moi­nen. Uskon hajau­te­tun mal­lin pakot­ta­van työt­tö­myys­kas­sat kil­pai­le­maan myös asiakaspalvelussa.

    Käsit­te­ly­ai­ko­jen ver­tai­lu sään­nöil­tään pal­jon yksin­ker­tai­sem­piin perus­tur­vae­tuuk­siin tai van­hem­pai­ne­tuuk­siin ei ole perus­tel­tua. Työt­tö­myy­se­tuuk­sien mak­sa­mi­nen on hidas­ta, kos­ka etuus­sään­nöt ovat suun­ni­tel­tu pät­kä­työn­te­ki­jöil­le edul­li­sik­si. Jos esi­mer­kik­si van­hem­pain­päi­vä­ra­ho­jen mal­lin mukai­ses­ti työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha perus­tui­si vero­tuk­ses­sa vah­vis­tet­tui­hin tuloi­hin toi­meen­pa­no nopeu­tui­si huo­mat­ta­vas­ti (teki­si sen sit­ten Kela vai kas­sat), mut­ta samal­la pät­kä­työn­te­ki­jöi­den päi­vä­ra­hat tip­pui­si­vat mer­kit­tä­väs­ti. Samoin sovi­tel­lus­ta päi­vä­ra­has­ta luo­pu­mi­nen yksin­ker­tais­tai­si toi­meen­pa­noa ja nopeut­tai­si käsit­te­lyä, mut­ta sekin koi­tui­si osa-aika­työ­tä teke­vien talou­del­li­sek­si tappioksi.

    Ei täs­sä mitään pare­to­pa­ran­nuk­sia ole oikeas­taan saatavissa.

  40. zack: Kum­pi sai­si parem­man elä­män: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja teke­vä sosi­aa­li­siin suh­tei­siin panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­ty­töt teke­vä insinööri?

    Kum­pi saa nyt? Omas­ta koke­muk­ses­ta­ni voin sanoa, että ren­nos­ti ottava. 

    Olen näet diplo­mi-insi­nöö­ri ja olen jos­kus teh­nyt hyvin pal­jon yli­töi­tä. Yli­töis­tä lihoi sekä raha­pus­si että ruu­mis. Veren­pai­ne­kin nousi, kun­to las­ki. Meta­bo­li­nen oireyh­ty­mä pahe­ni. Kave­rit muut­tui­vat vie­raik­si, puo­li­son kans­sa tuli vie­tet­tyä vähän aikaa ja sekin aika ei ollut ns. laatuaikaa. 

    Sit­tem­min olen otta­nut pal­jon ren­nom­min, tavan­nut ystä­vik­si taas muut­tu­nei­ta kave­rei­ta­ni ja kun­toil­lut enem­män. Kävel­lyt meren ran­taa, luke­nut yli 100 kir­jaa vuo­des­sa, mat­kus­tel­lut. Puo­li­son­kin kans­sa on ollut kivem­paa. Veren­pai­ne on las­ke­nut jne ja uskoi­sin jäl­jel­lä ole­van enem­män elin­vuo­sia kuin yli­työin­si­nöö­ri­nä oli­si ollut.

    AI niin, ja nyt on pal­jon enem­män rahaa­kin, kos­ka teen pal­jon fik­sum­pia hom­mia pal­jon tehok­kaam­min. Yli­töi­tä en tee kos­kaan — siis yli 40 tun­nin työviikkoja.

    Joten­kin minus­ta tun­tuu, että hyvän elä­män resep­tiin ei kuu­lu yli­töi­den tekeminen.

  41. E.K.:
    Kysy­mys sii­tä tar­vi­taan­ko perus­tu­lon rin­nal­le asu­mis­tu­kea voi­daan muo­toil­la uudes­taan: kuin­ka tark­kaan pie­ni­tu­loi­sen (tai työt­tö­män) on voi­ta­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Tämän kysy­myk­sen voi kään­tää niin päin, että saa­ko pie­ni­tu­loi­sen hää­tää jon­ne­kin peri­fe­ri­aan. Ei kai sil­lä muu­ten niin väliä ole?

    Kyl­lä Suo­mes­ta löy­tyy myös perus­tu­lol­la vuo­krat­ta­vis­sa ole­via asun­to­ja – ei tosin Hel­sin­gis­tä. Toi­saal­ta jos halu­taan, että pie­ni­tu­loi­sen on segre­gaa­tion estä­mi­sek­si pys­tyt­tä­vä asu­maan mis­sä halu­aa, voi­daan seu­raa­vak­si kysyä pitää­kö pie­ni­tu­loi­sel­la olla myös oikeus asua Eiras­sa tai Puna­vuo­res­sa? Entä 120 neliön omakotitalossa?

    Väliai­kai­ses­ti ei kai ole jär­ke­vää tai rei­lua pakot­taa ihmi­siä muut­ta­maan omas­ta kodis­ta tai vuo­kra-asun­nos­ta ylem­mäl­tä kes­ki­luok­kai­sel­ta asui­na­lu­eel­ta­kaan, mut­ta jos tulot eivät palau­du niin ei kai sitä ole jär­ke­vää yhteis­kun­nan rahoit­taa? Ei että yleen­sä­kään kan­nat­tai­sin luok­ka­koh­tai­sia asuinalueita.
    Ehkä­pä noi­hin paik­koi­hin pitäi­si jär­jes­tää nime­no­maan pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koi­tet­tu­ja vuo­kra-asun­to­ja vaik­ka sit­ten kau­pun­gin omis­ta­ma­na ja tap­pio­ta tuot­ta­va­na ihan vain luok­ka­ke­hi­tyk­sen poistamiseksi?

    Asu­mi­nen mis­sä halu­aa” kuu­los­taa puh­taal­ta olkiu­kol­ta, sil­lä kyl­lä­hän Suo­men­lin­naan­kin asu­jia löy­tyi­si puo­li kau­pun­kia, mut­ta se nyt vain ei onnis­tu — edes rahal­la, ellei läh­de­tä tie­toi­ses­ti tuho­maan syi­tä sii­hen, mik­si siel­lä halu­taan asua. Eli eivät­hän muut­kaan saa auto­maat­ti­ses­ti asua juu­ri siel­lä mis­sä halu­aa. Mah­dol­li­suus sii­hen oli­si kyl­lä hyvä olla olemassa.

  42. Sepa:
    Ainoa tapa jol­la Köy­hät ja maam­me nos­te­taan nykyi­ses­tä suos­ta on koti­mai­nen työ.

    Vali­tet­ta­vas­ti Katai­nen ei käs­ke EK:ta palk­kaa­maan suo­ma­lai­sia. Toi­seen suun­taan käs­ky­tys tun­tuu onnistuvan.

    Mat­ti:
    Vii­me vuon­na yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nee­na sosi­aa­li­tur­van ongel­mat ovat kir­kas­tu­neet hyvin kon­kreet­ti­ses­ti. Neli­hen­ki­ses­sä perheessämme

    Minus­ta tuo tilan­ne on täy­sin hyväk­syt­tä­vä per­heel­li­sel­le aikuis­opis­ke­li­jal­le eli sel­lai­sel­le, joka on ollut työ­elä­mäs­sä ja palan­nut väliai­kai­ses­ti opis­ke­le­maan. Täl­löin tulo­ta­so säi­lyy vakaa­na, mikä on hyvä asia.

    Tilan­ne kuu­los­taa täy­sin jär­jet­tö­mäl­tä, jos opis­ke­lu­put­kes­ta vas­ta pois­tu­va nuo­ri on men­nyt samal­la hank­ki­maan neli­hen­ki­sen per­heen, jol­le yhteis­kun­ta tar­jo­aa opis­ke­luai­ka­na työs­sä­käy­vää täy­sin vas­taa­van elintason.

  43. zack:
    Perus­tu­lo ei toi­mi seu­raa­vast syys­tä. Jo pit­kään kou­lu­tuk­sen ja uuras­tuk­sen tuo­ma sta­tusar­vo on las­ke­nut. Jos meil­le nyt tuli­si perus­tu­lo, ihailluksi/halutuksi elä­män­muo­dok­si ei tuli­si teh­dä 40h vii­kos­sa töi­tä. Kum­pi sai­si parem­man elä­män: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja teke­vä sosi­aa­li­siin suh­tei­siin panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­ty­töt teke­vä insinööri?

    Perus­tu­lon ilaamn­tu­mi­nen loi­si sosi­aa­lis­ta pai­net­ta kai­kil­le vähen­tää työ­tä, kos­ka jos uuras­tai­si mui­den ottaes­sa ren­nos­ti, syr­jäy­ty­mis­vaa­ra kas­vai­si. Perus­tu­lo tuli­si pal­jon kal­lii­mak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työs­sä ole­vat vähen­täi­si­vät töitä. 

    Täs­tä voi­si myös esit­tää vas­ta­hy­po­tee­sin, että lep­pois­ta­mi­nen toi­saal­ta paran­tai­si työn laa­tua aja­tus­työ­tä teke­vil­lä. Kii­rees­sä ja pai­nees­sa ihmi­nen tekee vir­hei­tä ja luo­va ajat­te­lu kato­aa. Väit­täi­sin, että sen pal­jon puhu­tun “inno­vaa­tio­re­nes­sans­sin” aikaan­saa­mi­sek­si vaa­di­taan täs­mäl­leen se, että anne­taan insi­nöö­reil­le ja muil­le ajat­te­li­joil­le enem­män aikaa aja­tel­la. Perus­tu­lo on oikea askel tähän suuntaan.

  44. ilk­ka: Ihan haus­ka teo­ria, mut­ta ei tai­da päteä todel­li­suu­teen. Kelan mai­ne ei nopea­na ja asia­kas­ys­tä­väl­li­se­nä etuuk­sien mak­sa­ja­na ole kovin kum­moi­nen. Uskon hajau­te­tun mal­lin pakot­ta­van työt­tö­myys­kas­sat kil­pai­le­maan myös asiakaspalvelussa. 

    Asi­aa koke­nee­na voin sinul­le vakuut­taa, että Kelan työt­tö­myys­kor­vaus ja asu­mis­tu­ki tulee kuin naku­tet­tu­na pank­ki­ti­lil­le­ni mää­rä­päi­vä­nä. Mut­ta 1. ano­muk­sen käsit­te­ly kes­tää siet­tä­mät­tö­män pit­kään aja­tel­len esim. pät­kä­työn­te­ki­jää. Teh­dään 1 päi­vä työ­tä ja taas odo­te­taan kuu­kausi pää­tös­tä. Mut­ta kun 1. pää­tös on taas Kelas­sa teh­ty, kor­vauk­set tule­vat tilil­le täs­mäl­li­ses­ti ja tar­kas­ti. Tämä on se ongel­ma, että 1. Kelan kor­vauk­sen hake­mi­nen kes­tää lii­an kau­an, että ano­jan työs­tä saa­dut rahat lop­pu­vat. Ja kun ei pika­vip­piä­kään enään halut­tai­si suo­da vähä­va­rai­sel­le, niin perus­tu­lo oli­si rat­kai­su lii­an pit­kän rahat­to­man kau­den rahoittamiseksi.

  45. Lii­an vähän:
    Ja jos miet­tii perus­tu­loa kan­nus­ti­me­na oman yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen ei 500€ riitä. 

    No ei sen ilmai­sek­si tar­vi riit­tää­kään. Mut­ta jos vaik­ka sääs­tät yri­tyk­sen perus­ta­mis­ta var­ten ja las­ket, että sääs­töil­lä X tulet toi­meen vuo­den tai pari, jos fir­ma ei tuo­ta tulos­ta, niin kyl­lä­hän tuo 500 euroa kuus­sa on aika ante­lias lisä. Jos tulet toi­meen ton­nil­la kuus­sa, niin riit­tää, että sääs­tät 6000 euroa vuo­den elä­mis­tä ja yrit­tä­mis­tä var­ten. Huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa kuin 12000 euron sääs­tä­mi­nen. Fir­man aloi­tus­pää­omat tie­tys­ti, mut­ta niin­hän aina.

  46. Tsai­mai:
    Tai­taa kui­ten­kin olla niin, että mikään mal­li, jos­sa osal­le ihmi­siä jae­taan elä­mi­seen riit­tä­vä mää­rä vas­tik­kee­ton­ta rahaa, ei voi toi­mia kuin sil­loin, jos saa­jia on vain pie­ni joukko. 

    Kyl­lä­hän työs­sä käy­vät mak­sa­vat oman perus­tu­lon­sa var­sin äkkiä, he kun mak­sa­vat pal­kas­taan vero­ja. Eli ilmai­sek­si tai osit­tain ilmai­sek­si sen perus­tu­lon saa vain, jos kuu­kausi­palk­ka on niin pie­ni, että sii­tä mak­se­taan vero­ja alle sen 500 euroa.

  47. zack: Kum­pi sai­si parem­man elä­män: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja teke­vä sosi­aa­li­siin suh­tei­siin panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­ty­töt teke­vä insinööri?

    Tuo­han riip­puu oikeas­taan aika lail­la sii­tä mis­sä halu­aa asua. Jos van­ha ja onne­ton koi­ran­kop­pi kel­paa ja tyy­tyy pol­ku­pyö­rään tai iki­van­haa romu autoon niin todell­kain voi ottaa ren­nos­ti (btw tuo onnis­tuu jo nyt). Sen­si­jaan jos per­heel­li­nen halu­aa asua muka­vas­ti, koko per­heen täy­tyy pys­tyä kai­va­maan jos­tain noin tuhat euroa kuu­kau­des­sa pelk­kään asu­mi­seen ja pk-seu­dul­la vie­lä­kin enem­män. Sii­hen pääl­le kaik­ki muut kulut.

    On päi­vän­sel­vää että panos­ta­mal­la sosi­aa­li­siin suh­tei­siin ei rahoi­te­ta nor­maa­lin suo­ma­lai­sen ydin­per­heen mate­ri­aa­lis­ta elintasoa.

  48. Muu­ta­ma huomautus:

    1) Onko Yhdys­val­tain EITC jär­jes­tel­mä parem­pi kuin perus­tu­lo? Voi olla, mut­ta se ei sovi lain­kaan yhdis­tet­tä­väk­si euroop­pa­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan. EITC mak­saa 40 sent­tiä, kun ansait­see dol­la­rin ja 40 dol­la­ria, kun ansait­see sata dol­la­ria aina noin tuhan­teen dol­la­riin asti. Ei toi­mi, jos saa 600 euroa, kun ei ansait­se mitään. 

    2) Saa­ko perus­tu­lo pie­ni­palk­kai­set leppoistamaan?
    Teo­rias­sa kyl­lä, käy­tän­nös­sä ei. Perus­tu­lon olois­sa pie­ni­palk­kai­sen mar­gi­naa­li­ve­ro on saman­suu­rui­nen kuin nyt on kes­ki­papk­kai­sen mar­gi­naa­li­ve­ro. Mik­si progres­sii­vi­nen vero­tus ei saa mei­tä kaik­kia lep­pois­ta­maan? Pie­ni­tu­loi­nen tar­vit­see nii­tä vii­mei­siä euro­jaan kiih­keäm­min kuin keskituloinen.
    Edel­leen, nyt pie­ni­palk­kai­sen mar­gi­naa­li­ve­ro on nyt lähel­lä 90 pro­sent­tia. Lep­pois­ta­mi­nen tosin vaa­ti­si hyvää sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män osaamista.

    3) “Mar­gi­naa­li­ve­ron sijas­ta pitää kat­soa, kan­nat­taa­ko men­nä kokoai­kai­seen työ­hön työt­tö­myy­des­tä.” Sitä­kin perus­tu­lo paran­taa. Jos ansait­see nyt 1400 euroa brut­to­na, saa noin 1150 euroa net­to­na. Jos asuu vuo­kra-asun­nos­sa Hel­sin­gis­sä, saa fat­tas­ta 1000 euroa puh­taa­na käteen. Perus­tu­lo ei vai­ku­ta fat­tan asiak­kaan tuloi­hin, mut­ta nos­taa tuo­ta 1400 euroa tie­naa­van net­toan­sio­ta sel­väs­ti. Ole­te­taan, että perus­tu­lo on 500 euroa ja mar­gi­naa­li­ve­ro 40 %, 1400 euron pal­kas­ta jää käteen 1340 euroa. Työn tuot­ta­ma net­toan­sio nousee 150 euros­ta 340 euroon eli kaksinkertaistuu.

    Ylei­nen asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kra­ta­soa, mut­ta toi­meen­tu­lo­tu­ki nos­taa. Asu­mis­tu­ki kor­vaa niin pie­niä vuo­kria, että pää­osa vuo­kras­ta ja siis vas­tuu asun­non kal­leu­des­ta jää omal­le vas­tuul­le. Kat­to­vuo­kra Hel­sin­gis­sä on jotain alle 400 euroa, kun alim­mat vuo­kra­myypn­pöt vapail­la mark­ki­noil­la ovat 600 euroa. Tie­tys­ti pal­kan­ko­ro­tuk­set­kin nos­ta­vat vuo­kria, mut­ta asu­mis­tu­ki nos­taa vuo­kria samal­la taval­la kuin nos­tai­si koro­tus työ­mark­ki­na­tu­keen. Toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa vuo­kran sata­pro­sent­ti­ses­ti, joten kaik­ki vuo­kra­pyyn­nöt nouse­vat vähin­tään ylim­män hyväk­syt­tä­vän vuo­kran tasolle.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    3) “Mar­gi­naa­li­ve­ron sijas­ta pitää kat­soa, kan­nat­taa­ko men­nä kokoai­kai­seen työ­hön työt­tö­myy­des­tä.” Sitä­kin perus­tu­lo paran­taa. Jos ansait­see nyt 1400 euroa brut­to­na, saa noin 1150 euroa net­to­na. Jos asuu vuo­kra-asun­nos­sa Hel­sin­gis­sä, saa fat­tas­ta 1000 euroa puh­taa­na käteen. Perus­tu­lo ei vai­ku­ta fat­tan asiak­kaan tuloi­hin, mut­ta nos­taa tuo­ta 1400 euroa tie­naa­van­net­toan­sio­ta sel­väs­ti. Ole­te­taan, että perus­tu­lo on 500 euroa ja mar­gi­naa­li­ve­ro 40 %, 1400 euron pal­kas­ta jää käteen 1340 euroa. Työn tuot­ta­ma net­toan­sio nousee 150 euros­ta 340 euroon eli kaksinkertaistuu. 

    Ei ihan auen­nut. Eikös tuos­sa perus­tu­lo­ta­pauk­ses­sa mak­se­ta 40% vero tuos­ta 500€ ylit­tä­väs­tä osuu­des­ta, joka on siis 900€? 500€+900€*60%=1040€ eli käteen jää­vä osuus pie­ne­nee selvästi?

    Jot­ta tuos­ta jäi­si käteen tuo 1340€, tuli­si 500€ ylit­tä­vän osuu­den veron olla 6,7%.

    1. Sen 500 euroa saa itsel­leen sel­lai­se­naan ja tämän lisäk­si 60 pro­sent­tia ansio­tu­lois­taan, eli 500 + 1400 x 0,6 = 1340

  50. Usein puhu­taan vähä­va­rais­ten yhdis­tyk­sien puo­les­ta, että sin­ne kun menee, niin elä­mä aukeaa.

    No minä kävin tänään Van­taan työt­tö­mien yhdis­tyk­ses­sä kah­vil­la, niin sain­pa näpeil­le­ni, kun kuu­lem­ma soke­ria kah­vi­kup­pii­ni tuli­si ottaa “soke­ri­sak­sil­la” eikä sor­mil­la­ni suo­raan sokeriastiasta. 

    Että jos työt­tö­mien yhdis­tys­ten ja työt­tö­mien rahoi­tus joh­taa “soke­ril­la sor­min” käy­tän­töi­hin, niin eihän tuos­sa ole mitään jär­keä. Näin­kö­hön työt­tö­mis­tä on ryhd­tyt­ty lei­po­maaan höl­mö­jä ja vähä-älyi­siä, että lakien­kin mukaan näi­tä “vähäi­siä” voi­tai­siin man­ke­loi­da työt­tö­mien yhdis­tyk­sis­saä yhdis­tyk­sien etu­ja ajaen.

  51. Ensin­nä­kin sanoi­sin, että on epä­re­hel­lis­tä puhua perus­tu­lon 40%:n mar­gi­naa­li­ve­ros­ta ja ver­ra­ta sitä nyky­sys­tee­min 90%:n efek­tii­vi­seen mar­gi­naa­li­ve­roon, jos perus­tu­los­ys­tee­mis­sä on tar­koi­tus sit­ten kui­ten­kin säi­lyt­tää asu­mis­tu­ki, joka luon­nol­li­ses­ti tuot­taa sin­ne­kin tuo­ta 40%:a kor­keam­man efek­tii­vi­sen marginaaliveron. 

    Toi­sek­si, vaik­ka vuo­kra­ta­so vapail­la mark­ki­noil­la on kor­keam­pi kuin se, mil­le tasol­le asu­mis­tu­kea mak­si­mis­saan saa, nos­taa se asu­mis­tu­ki juu­ri ylei­siä asu­mis­kus­tan­nus­ta­soa, kos­ka toi­sin kuin mai­nit­se­ma­si pal­kan­ko­ro­tuk­set se on pak­ko käyt­tää vain ja ainoas­taan asu­mi­seen. Esi­mer­kik­si asu­mis­tu­ki kan­nus­taa täy­si­kas­vuis­ta las­ta muut­ta­maan pois van­hem­pien­sa luo­ta, kos­ka ei jou­du itse mak­sa­maan koko­naan sen pois­sa kotoa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia. Ja luon­nol­li­ses­ti pois­sa kotoa asues­saan hän on osal­taan luo­mas­sa pai­net­ta vuo­krien nostoon. 

    Samoin asu­mis­tu­ki kan­nus­taa asu­maan yksin kimp­pa-asu­mi­sen sijaan, kos­ka kimp­pa-asut­taes­sa ole­te­taan sen toi­sen asu­jan osal­lis­tu­van asu­mis­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen. Tämä lisää pai­net­ta eten­kin pie­niin asuntoihin. 

    Minus­ta sel­kein­tä oli­si pois­taa kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen, niin omis­tusa­sun­non kor­ko­vä­hen­nyk­set kuin asu­mis­tu­ki­kin. Asu­mi­nen on yksi kulu­tuk­sen muo­to. Jot­kut halua­vat asua isos­sa asun­nos­sa Hel­sin­gis­sä, toi­sil­le kel­paa pie­ni louk­ku Van­taal­la. Toi­set halua­vat lei­ka­ta nyky­ku­lu­tus­taan saa­dak­seen asun­ton­sa omis­tuk­seen­sa ja siten alen­net­tua asu­mis­me­no­jaan tule­vai­suu­des­sa. Toi­set taas eivät tätä halua. Minus­ta tätä tou­hua on tur­ha men­nä yhteis­kun­nan tuil­la sotkemaan. 

    Joku mai­nit­si sen, että 55-vuo­ti­aan pitäi­si saa­da enem­män tulon­siir­to­ja kuin 18-vuo­ti­aan. Mik­si­kö­hän näin? 55-vuo­ti­aal­la on toden­nä­köi­sem­min kerät­ty­nä jotain omai­suut­ta, kun taas 18-vuo­tias aloit­taa toden­nä­köi­ses­ti puh­taal­ta pöydältä. 

    Sit­ten vie­lä kom­ment­ti liit­tyen lep­pois­ta­mi­seen. Jos perus­tu­los­ys­tee­mi las­ki­si efek­tii­vis­tä mar­gi­naa­li­ve­roa, niin tämän pitäi­si ennem­min­kin teh­dä lep­pois­ta­mi­ses­ta vähem­män hou­kut­te­le­vaa kuin mitä se nyt on. Mitä mata­lam­pi efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro on, sitä enem­män se brut­to­tu­lon las­ku leik­kaa nettotuloa.

  52. Samu­li Saa­rel­ma: Minus­ta sel­kein­tä oli­si pois­taa kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen, niin omis­tusa­sun­non korkovähennykset
    kuin asu­mis­tu­ki­kin. Asu­mi­nen on yksi kulu­tuk­sen muo­to. Jot­kut halua­vat asua isos­sa asun­nos­sa Hel­sin­gis­sä, toi­sil­le kel­paa pie­ni louk­ku Van­taal­la. Toi­set halua­vat lei­ka­ta nyky­ku­lu­tus­taan saa­dak­seen asun­ton­sa omis­tuk­seen­sa ja siten alen­net­tua asu­mis­me­no­jaan tule­vai­suu­des­sa. Toi­set taas eivät tätä halua. Minus­ta tätä tou­hua on tur­ha men­nä yhteis­kun­nan tuil­la sotkemaan. 

    Ehdo­tuk­seen sisäl­tyy pal­jon ongel­mia. Yksi niis­tä on työ­hön kan­nus­ta­mi­nen. Syr­jä­seu­dul­la asu­van työt­tö­män ei kan­nat­ta hakea kau­pun­gis­ta mata­la­palk­ka­työ­tä, kos­ka lisä­an­siot mene­vät kaik­ki asu­mis­kus­tan­nus­ten eroon.

  53. Off­to­pic: Soi­nin­vaa­ral­le suur­kii­tos kilo­met­ri­kor­vaus­ten nos­ta­mi­ses­ta esil­le. Toi­sel­la foo­ru­mil­la poruk­ka kehuu, kuin­ka on mak­sat­ta­nut auton­sa ja auto­ku­lun­sa veron­mak­sa­jil­la. Toi­vot­ta­vas­ti tuos­ta idioot­ti­mai­suu­des­ta pääs­täi­siin nyt eroon.

  54. On tie­ten­kin ihan sel­vää, että työt­tö­myys tulee yhteis­kun­nal­le hyvin kal­liik­si. Hyvin kal­liik­si se tulee myös sil­le yksi­löl­le, jota asia kos­ket­taa, mukaan­lu­kien hänen perheensä.

    Jot­kut kat­so­vat että pork­ka­nan täy­den­nyk­sek­si tai perä­ti sen sijaan tar­vi­taan kep­piä työt­tö­myy­den yhteis­kun­nal­lis­ten kus­tan­nus­ten suit­se­mi­sek­si tai perä­ti nii­den ehkäi­se­mi­sek­si. Kep­pi onkin yhteis­kun­nal­lis­ten kus­tan­nus­ten kurit­ta­mi­sek­si tar­peen. Yksi­löt tar­vit­se­vat kui­ten­kin porkkanaa.

    Yksi par­hais­ta esi­te­tyis­tä pork­ka­nois­ta on juu­ri perus­tu­lo. Se roh­kai­see yrit­tä­mään ja kokei­le­maan mitä hyvän­sä akti­voin­ti­toi­men­pi­det­tä: osa-aika­työ­tä, työ­har­joit­te­lua, osa-aikao­pis­ke­lua, työ­pa­ja­toi­min­taa, vapaa­ta kan­san­si­vis­tys­tä, kokoai­kao­pis­ke­lua, pie­ni­muo­tois­ta yrit­tä­mis­tä, mitä hyvän­sä, kos­ka nykyi­ses­sä hyvin­voin­ti­val­tios­sa tuki­muo­to muut­tuu aina elä­män­ti­lan­teen muut­tues­sa. Ja nyky­ään elä­män­ti­lan­teet muut­tu­vat siten, että monil­la ainoa pysy­vä olo­ti­la on jat­ku­va muutos.

    Mik­si perus­tu­lo sit­ten toi­mi­si pork­ka­na­na? Sik­si, että nyky­mal­li­ses­sa hyvin­voin­ti­val­tios­sa kaik­kien tukien hake­mi­seen liit­tyy sekä laki­sää­tei­siä karens­se­ja että ihan puh­taan byro­kraat­ti­sia käsit­te­ly­ai­ko­ja. Kos­ka oma vat­sa­lauk­ku ja vel­ko­jat eivät kui­ten­kaan tun­ne käsit­te­ly­ai­ko­ja, tukia odo­tel­les­sa pudo­taan kuop­paan jos ei satu ole­maan sääs­tö­jä tai avu­liai­ta lähei­siä. Sääs­tö­jä taas pät­kä­työ­läi­sel­lä ei vält­tä­mät­tä ole, kos­ka hän on sijoit­ta­nut kai­ken sen, mikä jää ylit­se välit­tö­mis­tä elin­kus­tan­nuk­sis­ta sel­lai­siin inves­toin­ti­ta­va­roi­hin kuten kodin­ko­nei­siin tai sil­mä­la­sei­hin. Jopa ham­mas­lää­kä­ris­sä käy­mi­nen tai vaat­tei­den uusi­mi­nen saat­taa olla sijoitus.

    Kaik­kia köy­hiä ei kan­na­ta syyt­tää sii­tä että muu­ta­ma ei jak­sa hakea töi­tä tai edes tukia, sil­lä se aikaan­saa epä­luot­ta­mus­ta yhteis­kun­tam­me oikeu­tuk­seen ja oikeu­den­mu­kai­suu­teen. Jos köy­hiä pide­tään jär­jes­tel­män hyväk­si­käyt­tä­ji­nä, köy­hät kyl­lä ymmär­tä­vät vih­jeen. Paa­ria kyl­lä taju­aa ole­van­sa paa­ria, ja paa­rian on tur­ha yrit­tää mitään. Paa­rian lei­maa ei saa pes­tyä edes kloo­ril­la. Köy­hien syyt­te­le­mi­nen jär­jes­tel­män hyväk­si­käyt­tä­jik­si pys­tyt­tää uudel­leen yhteis­kun­ta­luo­kat ja nii­den väliin muu­rit, ja syyt­te­le­mi­nen enti­ses­tään hei­ken­tää itse­tun­toa. Kun tar­peek­si usein sano­taan että työ­tön on syy­pää omaan tilan­tee­seen­sa niin on vaa­ra­na ihan oikeas­ti uskoa se. Seu­rauk­set täs­tä ovat sekä köy­hän itse­tun­toon että kan­san­ta­lou­del­lem­me kurjat.

    Ei työt­tö­myy­des­tä tar­vit­se kii­tel­lä työ­tön­tä, mut­ta ei hän­tä myös­kään pidä syyt­tää sii­tä että yhteis­kun­tam­me on muut­tu­nut sel­lai­sek­si että epä­tyy­pil­li­sis­tä työ­suh­teis­ta on tul­lut­kin tyy­pil­li­siä eikä hyvin­voin­ti­val­tiom­me ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keem­me ole pysy­nyt tämän peräs­sä. Sitä tär­keäm­pää onkin päi­vit­tää hyvin­voin­ti­val­tiom­me ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keem­me. Perus­tu­lo ei ainoas­taan päi­vi­tä vaan uudis­taa koko hyvin­voin­ti­val­tiom­me perustan.

  55. Kat­to­vuo­kra Hel­sin­gis­sä on jotain alle 400 euroa, kun alim­mat vuo­kra­myypn­pöt vapail­la mark­ki­noil­la ovat 600 euroa. ”

    Kun tuo­hon asu­mis­tuen tasos­ta lii­te­tään tuo arvio tuos­ta perus­tu­lon 500 euron tasos­ta niin tähän perus­tu­loon­kin näyt­tää liit­ty­vän sama “vir­he ” kuin lex Soi­nin­vaa­raan eli tar­koi­tus onkin lei­ka­ta sosiaaliturvaa.

    Kes­kus­te­lus­sa unoh­de­taan myös, että töis­sä­käyn­ti aiheut­taa kulu­ja ja ne nos­ta­vat myös työl­lis­ty­mi­sen kynnystä.

    Mitä vähem­män tun­te­ja per paivä/ keik­ka sitä suu­rem­man osan tulos­ta leik­kaa­vat kulut.

    Eri­tyi­ses­ti pik­ku­keik­ko­ja teke­vil­tä työ­nan­ta­jat ede­lyt­tä­vät omia suo­ja­va­rus­tei­ta, työ­ka­lu­ja etc
    Eli tuol­lai­nen 100–300 euron lisä­tu­los­ta kulut syö­vät valtaosan

  56. Ihan jo ihmis­ten pyö­rit­te­lyn byro­kra­tias­sa ja hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­sen epä­var­muu­ten­sa vähen­tä­mi­nen on aivan riit­tä­vä perus­te­lu mak­saa perus­tu­loa tai jotain vas­taa­vaa tukien varas­sa oleville.

    Esi­mer­kik­si sai­ras­päi­vä­ra­han tai kun­tou­tus­tuen käsit­te­ly kes­tää. KELAl­la menee tähän kuu­kau­des­ta kol­meen, pidem­pään­kiin. Jos haki­ja kysyy KELAs­ta että mil­lä hänen on tar­koi­tus elää sitä odo­tel­les­sa, niin siel­lä ker­ro­taan että mene sos­suun. Johon sit­ten jono­te­taan taas aikansa. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na että suu­rin­piir­tein saman rahan, sano­taan nyt vaik­ka 500–600 euroa kuus­sa, saa kui­ten­kin. Vaik­ka KELAn pää­tös oli­si kielteinen.

    Veron­mak­sa­jat eivät sääs­tä täs­sä sent­tiä­kään, pikem­min­kin päin­vas­toin kos­ka byro­kra­tia mak­saa, ja viras­to­jen voi­ma­va­rat menee hake­mus­ten käsit­te­lyyn ihmis­ten aut­ta­mi­sen sijaan. Lisäk­si sai­raat ihmi­set joil­la on muu­ten­kin voi­mat lop­pu, ja siten elä­man­hal­lin­ta mitä sat­tuu, tar­vit­se­vat tämän hel­ve­tin byro­kra­tian aiheut­ta­mien ongel­mien vuok­si luul­ta­vas­ti enem­män apua. Eli rahaa. Se mitä täl­lä syy­näyk­sel­lä edes teo­rias­sa sääs­te­tään jote­kin aiheet­to­mien tukien mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­sel­lä on aivan mität­tö­miä sum­mia hait­toi­hin verrattuna.

    Näin sik­si että kol­mi­kan­ta­na­lain­sää­tä­jä on suu­res­sa vii­sau­des­saan kat­so­nut tar­peel­li­sek­si jakaa rahaa samoil­le ihmi­sel­le, usei­den eri ins­tans­sien kaut­ta, parin­kym­me­nen perus­tuen ja parin­sa­dan hark­kin­nan­va­ra­sien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­lai­sel­la val­von­ta­by­ro­kra­tial­la joka on epäin­hi­mil­li­nen, kal­lis, teho­ton, tar­koi­tuk­sen vas­tai­nen, lyhyes­ti VMP mil­lä tahan­sa lii­ke­ta­lou­den tai ris­kien hal­lin­nan opil­la, las­ken­ta­val­la, arki­jär­jel­lä, tai yli­pään­sä kenen­kään mie­les­tä jon­ka pää­tä ei täy­tä pumminpelkovaahto.

  57. Yle:n Hul­lu jut­tu käsit­te­li aihet­ta 12.4. koh­das­ta 16:30 eteenpäin. 

    http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1479139

    STM:n kuvaa­jat tulo­lou­kuis­ta ovat kyl­lä karua katseltavaa:
    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE-10828.pdf

    Nois­ta käy ilmi, että nykyi­nen sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä on täy­sin rik­ki alle 2000e/kk tie­naa­vien osal­ta ja se pitäi­si räjäyt­tää täy­sin alus­ta lop­puun. Useam­pi­lap­sis­ten per­hei­den osal­ta tilan­ne on kes­tä­mä­tön jopa yli 3000e/kk lik­soil­le saakka.

  58. tpyy­luo­ma: Näin sik­si että kol­mi­kan­ta­na­lain­sää­tä­jä on suu­res­sa vii­sau­des­saan kat­so­nut tar­peel­li­sek­si jakaa rahaa samoil­le ihmi­sel­le, usei­den eri ins­tans­sien kaut­ta, parin­kym­me­nen perus­tuen ja parin­sa­dan hark­kin­nan­va­ra­sien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­lai­sel­la val­von­ta­by­ro­kra­tial­la joka on epäin­hi­mil­li­nen, kal­lis, teho­ton, tar­koi­tuk­sen vas­tai­nen, lyhyes­ti VMP mil­lä tahan­sa lii­ke­ta­lou­den tai ris­kien hal­lin­nan opil­la, las­ken­ta­val­la, arki­jär­jel­lä, tai yli­pään­sä kenen­kään mie­les­tä jon­ka pää­tä ei täy­tä pumminpelkovaahto.

    Kyl-lä.

    Jos ker­ran ihmi­siä halu­taan aut­taa, niin mitä miel­tä on samaan aikaan toi­sel­la taval­la vai­keut­taa nii­den “autet­ta­vien” elä­mää niin pal­jon, että koko­nai­suut­ta arvioi­den hyö­ty jää luok­kaan +-0 (aina­kin sen huo­noi­ten pär­jää­vän jou­kon osal­ta)? Onko tämä jokin kie­ro kom­pro­mis­si, jos­sa huo­mioi­daan sekä kepi­ty­sus­kois­ten että pork­ka­nan­tar­joa­jien mie­li­pi­teet tas­a­puo­li­ses­ti? Mitä jos kes­ki­tyt­täi­siin täs­sä­kin asias­sa enem­män fak­toi­hin, siis eri­lais­ten toi­mien todel­li­siin vai­ku­tuk­siin, eikä ihmis­ten eläi­mel­li­siin, viet­ti­poh­jai­siin mie­li­te­koi­hin pol­kea huo­nos­ti pär­jää­viä laji­to­ve­rei­taan maan rakoon?

    Näil­le kepit­tä­jil­le voi­si jär­jes­tää vaik­ka­pa mak­sul­lis­ta har­ras­tus­toi­min­taa, jon­ka puit­teis­sa sai­si­vat hei­tel­lä pal­loil­la tai hui­toa vit­sal­la köy­hiä ja kipei­tä. Muu­ta­ma osal­lis­tu­mis­ha­lui­nen syr­jäy­ty­nyt sai­si työ­pai­kan ja kepit­tä­jät mie­len­rau­han. Nyt ei tun­nu kukaan saa­van oikein mitään.

  59. Mic­hael Peru­kan­gas ja tpyy­luo­ma kir­joit­ta­vat järkeviä.

    Var­sin­kin jäin poh­ti­maan koh­taa: “.…kol­mi­kan­ta­na­lain­sää­tä­jä on suu­res­sa vii­sau­des­saan kat­so­nut tar­peel­li­sek­si jakaa rahaa samoil­le ihmi­sel­le, usei­den eri ins­tans­sien kaut­ta, parin­kym­me­nen perus­tuen ja parin­sa­dan hark­kin­nan­va­ra­sien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­lai­sel­la val­von­ta­by­ro­kra­tial­la joka on epäin­hi­mil­li­nen, kal­lis, teho­ton, tar­koi­tuk­sen vastainen…”

    Tilan­ne tai­taa olla nyt niin tiu­kas­ti jumis­sa, että pitää ottaa rajut kei­not käyttöön.

    Itse olen koet­ta­nut osoi­tel­la sor­mel­la Suo­men intel­li­gent­si­aa, jon­ka mie­les­tä­ni pitäi­si olla täl­lai­ses­sa umpi­ku­jas­sa tiennäyttäjänä.

    Kun ei muu­ta­kaan kei­noa tai­da sit­ten olla, niin kat­ke­rin mie­lin “pakon edes­sä” pyör­rän pyhät sana­ni, ja kään­nyn täten perus­tu­lon kannalle.

    Tämä ei kui­ten­kaan muu­ta perus­a­sen­net­ta­ni sen suh­teen, että lep­pois­ta­mi­nen on pahas­ta ja kai­ken­lai­nen yrit­tä­mi­nen hyvästä.

    Sep­po Korppoo
    Homeh­tu­neen kol­mi­kan­nan vastustaja

  60. Tois­tan nyt itseä­ni, mut­ta sanot­ta­koon vie­lä ker­ran. 40 % veroas­te on aivan lii­an kor­kea, jot­ta sen voi­si hyväk­syä edes vasem­mis­ton äänes­tä­jät. 440 euron perus­tu­lo on aivan lii­an mata­la, että se riit­täi­si mihin­kään. Joh­to­pää­tös: perus­tu­lo on huuhaata.

  61. Miten perus­tu­lo lan­see­ra­taan, jot­tei­vät kus­tan­nus­pai­nei­den kou­ris­sa kär­vis­te­le­vät kaup­pi­aat syö heti osaa perus­tu­los­ta pois? Saa­tan näh­dä kuin­ka kel­tai­nen leh­dis­tö kir­joit­taa asiayh­teyk­sis­tä irroi­tet­tu­na suu­rin otsi­koin, että perus­tu­lo kolah­taa tilil­le­si ensi per­jan­tai­na ja kuin­ka osal­la vähä­va­rai­sis­ta on nyt enem­män rahaa käy­tös­sään. Jos minä oli­sin kaup­pias, niin saat­tai­sin hyvin näh­dä tilan­teen siten, että nyt on se het­ki korot­taa hie­man hin­to­ja. Aina­kin alv:n alen­ta­mi­set ovat ajoit­tain osoit­tau­tu­neet koh­ta­lai­sen tur­hik­si kulut­ta­jan kan­nal­ta juu­ri tämän ilmiön takia.

  62. Yksi par­hais­ta esi­te­tyis­tä pork­ka­nois­ta on juu­ri perus­tu­lo. Se roh­kai­see yrit­tä­mään ja kokei­le­maan mitä hyvän­sä akti­voin­ti­toi­men­pi­det­tä: osa-aika­työ­tä, työ­har­joit­te­lua, osa-aikao­pis­ke­lua, työ­pa­ja­toi­min­taa, vapaa­ta kan­san­si­vis­tys­tä, kokoai­kao­pis­ke­lua, pie­ni­muo­tois­ta yrit­tä­mis­tä, mitä hyvänsä,”

    Suu­rin osa työk­kä­rin tar­joa­mis­ta toi­men­pi­teis­tä on teho­ton­ta tem­pu­tus­ta ‚har­voin nuo joh­tavt mihinkään 

    Ja har­voin toi­men­pi­de on läh­töi­sin työt­tö­män omis­ta läh­tö­koh­dis­ta eikä toi­men­pi­tei­tä ole edes suun­ni­tel­tu työt­tö­män työl­lis­tä­mi­sek­si vaan vir­kai­li­joi­den työllsitämiseksi.
    Työ­voi­ma­hal­lin­non tar­koi­tus on muut­tu­nut lähin­nä kont­rol­li­lai­tok­sek­si ja tämä näkyy työk­kä­rin mark­ki­nao­suu­den hiipumisena

    Ja pää­osin nuo toi­men­pi­teet ovat työt­tö­män hyväk­si­käyt­töä eli työ­tön pako­te­taan 9 euron kor­vauk­sel­la n kuu­den kuu­kau­den toi­men­pi­tee­seen ja kun se on lop­puu työ­tön kor­va­taan uudella

    Ainoa hyö­ty­jä on yrit­tä­jä, kun hän saa ilmais­ta työvoimaa
    Niin­pä työ­voi­ma­po­liit­tis­ten toi­men­pi­tei­den hyö­ty­suh­de on huono,lähinnä vir­ka­mies­ten elatusta.

    Jo yksin työk­kä­rin asen­ne työ­tön­tä koh­taan estää työllistymistä:Yksikin vää­rä lause ja jou­dut kuu­kausien karenssiin.
    Kun epä­luot­ta­mus on täy­del­lis­tä molem­min puo­lin pöy­tää niin mitään aitoa kes­kus­te­lua ja työll­si­ty­mis­suun­ni­tel­maa ei synny.

    Eikä vii­des­sä minuu­tis­sa muu­ten­kaan mitään kun­nol­lis­ta saa aikaan

    Esim minun koh­dal­la 40 vuo­den työ­ko­ke­mus hei­tet­tiin ros­kik­seen ja sen sijas­ta miten minul­le oli­si raken­net­tu uusi ura ole­van ammt­tia­to­don varaan niin alet­tiin kysel­lä tuli­työ­lu­paa , VTT:n märkäsertifikaattia,bussikorttia etc 

    Ja lopul­ta ehdo­tet­tiin toi­men­pi­teek­si levy­sep­pä­hit­saa­jan kurs­sia, nii­tä kun oli ostet­tu kum­min kai­mal­ta niin paljon,että kurs­sit oli­vat tyhjiä.

    Eli työn­vä­li­tyk­sen toi­min­nan motii­vi­na oli­vat aivan muut syyt kuin hen­ki­lön työl­lis­tä­mi­nen, ei työ­tön eikä työl­lis­tä­mi­nen ole tänä päi­vä­nä työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa kovin­kaan tärkeää .

  63. Mat­ti:
    Tois­tan nyt itseä­ni, mut­ta sanot­ta­koon vie­lä ker­ran. 40 % veroas­te on aivan lii­an kor­kea, jot­ta sen voi­si hyväk­syä edes vasem­mis­ton äänes­tä­jät. 440 euron perus­tu­lo on aivan lii­an mata­la, että se riit­täi­si mihin­kään. Joh­to­pää­tös: perus­tu­lo on huuhaata.

    Itseä­si tois­ta­mal­la tois­te­let vain vir­heel­lis­tä tietoa.

    Kai­kil­la kes­ki­tu­loi­sil­la on nyt­kin suun­nil­leen 40% mar­gi­naa­li­ve­roas­te, usein korkeampikin.

    2500e/kk tie­naa­van “veroas­te” 440e perus­tu­lo + 40% vero­mal­lis­sa oli­si 22.4%, mikä kuu­los­taa ihan jär­ke­väl­tä ja käteen jäi­si 1940e/kk.

    500e indek­si­ko­ro­te­tul­la perus­tu­lol­la 2000e/kk ja 20% veroaste.

    500e + asu­mis­tu­ki on myös aivan riit­tä­vä elä­män perus­tar­pei­den kat­ta­mi­seen ja tuos­ta elin­ta­son paran­ta­mi­nen satun­nais-/osa-aika­töil­lä on erit­täin kan­nat­ta­vaa, kuten pitää­kin olla.

    Onhan meil­lä nyt­kin käy­tän­nös­sä sosi­aa­li­tu­kien kat­to­na yksin­ker­tai­ses­ti vuo­kra + säh­köt + 441e/kk.

    Minä läh­ti­sin kyl­lä mie­lum­min jos­tain 700e/kk ja ei asu­mis­tu­kea luke­mas­ta liik­keel­le, mut­ta en tie­dä kuin­ka rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to se on. Se kan­nus­tai­si etsi­mään hal­po­ja asun­to­ja ja pois­tai­si vuo­kra­mark­ki­noi­den vinoumia.

  64. Tär­kein­tä täs­sä perustulo/kansalaispalkka/kansalaisosinko asias­sa oli­si pääs­tä otta­maan ensim­mäi­nen askel. Kan­na­tus­ta asial­le on poliit­ti­sen kir­jon jokai­ses­sa pääs­sä, mut­ta kes­kus­te­lu on juut­tu­nut kinas­te­luun sopi­vas­ta tasosta.

    Ensim­mäi­nen askel on otet­ta­va niin pie­ne­nä, että kaik­ki sen hyväk­sy­vät ja hyväk­syt­tä­vä se, ettei niin pie­nel­lä kan­sa­lai­so­sin­gol­la elä. Mut­ta se on jo sil­ti huo­mat­ta­va paran­nus. Sata­sen suu­rui­nen kan­sa­no­sin­ko takaa kai­ken hei­koim­mal­la ole­vil­le byro­kra­tioi­den väli­seen tyve­neen mus­taan auk­koon juut­tu­neil­le rahan, jon­ka he saa­vat auto­maat­ti­ses­ti, jota ei voi ottaa pois. Ruo­ka­ra­ha äärim­mäi­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen kata­stro­fin varal­le. Sil­lä saa jo mon­ta kiloo peru­noi­ta päi­vää kohden.

    Pork­ka­noi­ta yrit­tä­jil­le ja oikeis­tol­le: Saman sata­sen voi­si lei­ka­ta kaik­kien koko­päi­vä­töis­sä ole­vien NET­TO­pal­kas­ta pois. Samoin elä­ke­läis­ten net­toe­läk­kees­tä sata­nen pois.
    Kep­piä ja pork­ka­naa kou­lu­lai­sil­le: Perus­kou­lun lopet­ta­nut sai­si sata­sen jos jat­kaa kou­lun­käyn­tiä toi­seen astee­seen, samal­la jo osan opin­to­tu­ki­by­ro­kra­tias­ta voi­si pur­kaa. Perus­tu­lo voi­si olla myös pie­nem­pi, jos ei han­ki mitään ammattia.
    Työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta myös sata­nen pois.

    Rahoi­tuk­seen ylei­nen ja yhtä­läi­nen rahain­siir­to­ve­ro auto­maat­ti­ses­ti pan­keis­ta val­tion kas­saan jokai­ses­ta pank­ki­ta­pah­tu­mas­ta. Otak­sun että pro­mil­le riit­tää alkuun. Sii­tä ei pitäi­si kenel­lä­kään olla vin­ku­mis­ta, että pää­omat pake­nee Suomesta.

    Idea on sii­nä että saa­daan hom­ma alul­le. Pie­nin kaik­kien hyväk­syt­tä­vis­sä ole­va askel ja sit­ten saa­daan jo koke­mus­ta hom­man toi­mi­vuu­des­ta. Jos kaik­ki toi­mii, niin seu­raa­vak­si aske­leek­si voi­si ottaa opin­to­tuen perus­osan ja myö­hem­min perus työttömyysturvan.
    Jos hom­ma näyt­täi­si rys­si­vän, niin pie­nis­tä aske­leis­ta on hel­pom­pi peruut­taa ja teh­dä kor­jauk­sia. Pahin­ta mitä täl­le asial­le voi teh­dä, on vaa­tia ker­ta­ry­säyk­sel­lä uto­pis­tis­ta, puh­da­sop­pis­ta maa­il­man­pe­las­tuso­pe­raa­tio­ta, jos­sa koko sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pan­naan uusiksi.

    Hiu­kan rea­lis­mia ja prag­ma­tis­mia peliin, niin pääs­tään eteenpäin.

  65. Ja näis­tä kassa/Kela ja muu byro­kra­tia käsittelyajoista:
    Ansio­si­don­nai­sel­la asiat on hyvin, aina­kin jos on YTKn kas­sas­sa. Sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha nap­sah­taa tilil­le alle vii­kos­sa jos toi­mit­taa asian­sa säh­köi­ses­ti, eta­na­pos­til­la­kaan har­vem­min menee pal­joo viik­koa pitempään.

    Tähän pitäis pyr­kiä, tie­to­ko­neet ja auto­maat­ti­nen tie­to­jen­kä­sit­te­ly on jo keksitty.…

  66. Tuos­sa Hul­lun Jutun jak­sos­sa näkyi sel­väs­ti että pien­ten net­to­tu­lo­jen tapauk­ses­sa yhteis­kun­ta oli­si val­mis tar­joa­maan lähes saman elin­ta­son vastikkeetta.

    Siis kau­pan kas­sal­le, kah­vi­lan tar­joi­li­jal­le, baa­ri­työn­te­ki­jäl­le tai vas­taa­val­le ei voi­da mak­saa sel­lais­ta mark­ki­na­palk­kaa, joka vero­jen jäl­keen rei­lus­ti ylit­täi­si eri­lais­ten vas­tik­keet­to­mien etuuk­sien arvon.

    Kun ker­ran noil­la­kin toi­mia­loil­la on työs­sä ihmi­siä niin se tar­koit­taa että nämä työl­li­set ovat joko opis­ke­li­joi­ta tai sit­ten kaik­ki eivät hae nii­tä etuuk­siä mihin voi­si­vat olla oikeu­tet­tu­ja. Opis­ke­li­joil­la­han on taval­laan perus­tu­lo tiet­tyyn raha­sum­maan asti, sen jäl­keen efek­tii­vi­nen raja­ve­roas­te on todel­la kor­kea takai­sin­pe­rin­nän yms. vuoksi. 

    Rik­kais­sa mais­sa myös useis­sa pal­ve­luam­ma­teis­sa pal­kat ovat köy­hiä mai­ta suu­rem­mat vaik­ka suo­rit­tei­den mää­rä pal­ve­lua tuo­tet­taes­sa on sama. Kui­ten­kin rik­kai­den mai­den etuu­det­kin ovat suu­rem­mat eli tie­tyis­sä amma­teis­sa ero net­to­pal­kan ja mah­dol­li­ses­ti saa­tu­jen vas­tik­keet­to­mien etuuk­sien välil­lä ei ole suuri…

    Mik­si kaik­ki eivät voi­si saa­da vähin­tään 4000 euron kuu­kausi­palk­kaa? Sil­loin­han kan­nus­tin­louk­ku­ja ei oli­si.. Jos asian­tun­ti­jak­si päte­vä ihmi­nen ei haluai­si teh­dä kau­pan kas­san töi­tä niin kaup­pa mak­sai­si ikä­vän työn lisää sen ver­ran että kuu­kausian­sio oli­si riittävä.

    Luo­tan suo­ma­lai­sen perus­kou­lun kykyyn tuot­taa kai­kis­ta kan­sa­lai­sis­ta saman­lai­sia. Ja onhan suo­ma­lai­nen kas­va­tus­tie­teel­li­nen ja yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sen alan eliit­ti­kin jär­ke­väs­ti tor­ju­nut geneet­tis­ten syi­den vai­ku­tuk­sen ihmis­ten kyvyk­kyy­teen. Eli G‑faktorilla ei saa selit­tää mitään.… 🙂

  67. Lii­an van­ha”, usein akti­voin­ti­toi­men­pi­teis­sä pii­lo­lu­ku­jär­jes­tys, eli akti­voi­mi­nen sinän­sä tai­taa olla pää­mää­rää tär­keäm­pää. Näin aina­kin nuo­ri­so­työt­tö­mien yläi­kä­ra­jan ylit­tä­neil­lä. Kai­kil­le, aina­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le, lie­nee tär­ke­ää teh­dä mel­kein mitä tahan­sa jot­tei mökkihöperöidy. 

    Jut­te­lin ker­ran itse työt­tö­mä­nä olles­sa­ni koke­neen, pit­kän lin­jan työ­voi­ma­vir­kai­li­jan kans­sa, joka tote­si että meil­lä on Suo­mes­sa iso ryh­mä sel­lai­sia työt­tö­miä, joi­den akti­voi­mi­nen on resurs­sien tuh­laus­ta. Parem­pi oli­si hei­dät lait­taa eläk­keel­le. En nyt puhu sinun tilan­tees­ta­si, “Lii­an van­ha” kun en sitä tie­dä tar­kem­min. Tämä ryh­mä on kui­ten­kin tabu eikä sii­tä voi puhua.

    Olen hake­nut TE-vir­kai­li­jak­si jos­kus. Epäi­len, että ura­ni ei urjen­nut, kos­ka vaik­ka minul­la on oma­koh­tais­ta koke­mus­ta työt­tö­mien akti­voin­ti­toi­men­pi­teis­tä sekä asiak­kaa­na että nii­den jär­jes­tä­jä­nä, niin ken­ties VTM:n kou­lu­tuk­sel­le kysei­nen työ tul­ki­taan ali­pal­ka­tuk­si. Ja niin se onkin. Läh­tö­palk­ka on noin 1800 euroa kuu­kau­des­sa. On sel­vää, että tuo ei ole omi­aan moti­voi­maan vir­kai­li­joi­ta sen kum­mem­paan asiak­kai­den hen­ki­lö­koh­tai­sen pal­ve­lun rää­tä­löin­tiin. Hehän ovat vain työs­sä siellä.

  68. Sep­po Korp­poo:
    Kun ei muu­ta­kaan kei­noa tai­da sit­ten olla, niin kat­ke­rin mie­lin “pakon edes­sä” pyör­rän pyhät sana­ni, ja kään­nyn täten perus­tu­lon kannalle.

    Hyvä, Sep­po! 😀

    Juu­ri täl­lai­sia yrit­tä­jiä me tar­vit­sem­me; ihmi­siä jot­ka osaa­vat tie­toa saa­des­saan tar­kis­taa ja jär­keis­tää kan­tan­sa vas­taa­maan todel­li­suut­ta. Jos kaik­ki muut­kin tämän osai­si­vat, esim. Nokian kurs­si­kin voi­si tänään olla ihan tois­ta luokkaa.

    Lep­pois­ta­mi­ses­ta sen ver­ran, että jos vaih­toeh­dot ovat kor­kea työt­tö­myy­sas­te + työl­lis­ten uupu­mi­nen yli­töi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­ta­mi­nen ja työt­tö­myy­sas­teen madal­tu­mi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­na­tan läm­pi­mäs­ti. Muu­ten­kaan en usko, että ihmi­set perus­tu­lon myö­tä jäi­si­vät toi­met­to­mik­si (ei se soh­val­la makaa­mi­nen oikeas­ti pidem­män pääl­le niin kivaa ole), vaik­ka osa aktii­vi­suu­des­ta saat­tai­si­kin allo­koi­tua koh­tei­siin, jois­ta ei seu­raa suo­raa ja väli­tön­tä talou­del­lis­ta etua. 

    Uskoak­se­ni juu­ri täl­lais­ta “haa­hui­lua” meil­lä tar­vi­taan; lyhyel­lä täh­täi­mel­lä pal­kit­se­va suo­rit­ta­mi­nen kun on aina pois pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­kit­se­vas­ta uusien aja­tus­ten ja ideoi­den kehit­te­lys­tä. Täl­lai­nen kehit­te­ly puo­les­taan tut­ki­tus­ti onnis­tuu par­hai­ten sil­loin, kun sitä voi har­joit­taa vail­la väli­tön­tä tulos­vas­tuu­ta ja ‑pai­net­ta. Jopa mie­les­sä siin­tä­vä rahal­li­nen palk­kio — niin usko­mat­to­mal­ta kuin tämä kuu­los­taa­kin — vähen­tää ihmi­sen kykyä luo­vaan ajat­te­luun. Kun kukin voi rau­has­sa ilman palk­kioi­ta ja vas­tui­ta vapaa-ajal­laan kes­kit­tyä juu­ri sii­hen aihee­seen, joka itseä sat­tuu eni­ten kieh­to­maan ja kiin­nos­ta­maan, syn­tyy vih­doin lopul­ta nii­tä tule­vai­suu­den Nokioi­ta ja Rovioita.

  69. Saa­ra:Onko tämä jokin kie­ro kom­pro­mis­si, jos­sa huo­mioi­daan sekä kepi­ty­sus­kois­ten että pork­ka­nan­tar­joa­jien mie­li­pi­teet tasapuolisesti?

    On.

    Minus­ta näyt­tää, että dema­ri­pii­reis­sä on sinän­sä kau­nis ja kan­na­tet­ta­va aja­tus, että sosi­aa­li­tur­van pitää aktii­vis­ti puut­tua syi­hin, kor­ja­taan köy­hyy­den aiheut­ta­ja jot­ta ihmi­nen pär­jää itse. Oikeis­to­pii­reis­sä taas pelä­tään pummeja.

    Kun nämä yhdis­te­tään teo­rias­sa, niin saa­daan syy­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­tur­va, jos­sa lähes yksi­löl­li­nen tuki kan­nus­taa ja hoi­taa, lisäk­si samal­la tulee val­vot­tua ettei joku saa tukia ilman hyvää syy­tä. Käy­tän­nös­sä kun on rajal­li­set viran­omais­re­surs­sit, ihmi­set jot­ka sit­keäs­ti kiel­täy­ty­vät ole­mas­sa juu­ri tie­tyn eri­tyis­tuen taval­la ongel­mai­sia, kan­nus­tin hank­kia itsel­leen aina­kin pape­ril­la syy jol­la saa tukea kuten työt­tö­myys tai työ­ky­vyt­tö­myys, ja mui­ta arkie­lä­män ilmiöi­tä, niin todel­li­suus on se mitä se nyt on.

  70. Perus­tu­loon siir­ty­mi­nen on jär­ke­vää yksin­ker­tai­ses­ti sen sel­key­den takia. Nykyi­sen tuki­jär­jes­tel­män ymmär­tä­mi­nen vaa­tii pit­kä­ai­kais­ta tut­ki­mis­ta ja byro­kraat­tis­ta luon­teen­laa­tua, eli se ei ole suun­ni­tel­tu ihmis­tä var­ten. Intias­sa vas­taa­va itse­tar­koi­tuk­sel­li­nen byro­kra­tia toi­mii jo pos­ti­mer­kin osta­mi­ses­ta lähtien.

    Moni­mut­kai­nen sank­tioi­va ja epä­luu­loi­nen tuki­jär­jes­tel­mä yksin­ker­tai­ses­ti vähen­tää ihmis­ten luot­ta­mus­ta val­tioon. Vapaan tasa-arvoi­sen yhteis­kun­nan jäse­net tun­te­vat ole­van­sa sub­jek­te­ja eivät­kä objek­te­ja. Sel­keä ja ymmär­ret­tä­vä perus­tu­lo, vaik­ka kuin­ka pie­ni­kin, oli­si sik­si hie­no askel koh­ti kansalaisyhteiskuntaa.

  71. Saa­ra:

    Lep­pois­ta­mi­ses­ta sen ver­ran, että jos vaih­toeh­dot ovat kor­kea työt­tö­myy­sas­te + työl­lis­ten uupu­mi­nen yli­töi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­ta­mi­nen ja työt­tö­myy­sas­teen madal­tu­mi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­na­tan lämpimästi.

    Vali­tet­ta­vas­ti nää ei tai­da olla ne vaih­toeh­dot. Pikem­min­kin tun­tuis ole­van niin, että lep­pois­ta­jia on pää­asias­sa ne, joi­den panos­ta yhteis­kun­ta tart­tis ja joi­den panos­ta on han­ka­la kor­va­ta työt­tö­mien panok­sel­la. Mil­lä en siis yri­tä sanoa, ettei­kö hyvä­tu­los­et sais lep­pois­taa vaan lähin­nä sitä, että lep­pois­ta­mi­nen saat­taa siir­tää hyö­tyä huo­no-osa­sil­ta hyvä­osa­sil­le sen sijaan että vaan neut­raa­lis­ti kas­vat­tais koko­nais­hyö­tyä. Voi olla, et jon­kin­lai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä saa­tais parem­min vaih­det­tua pal­jon töi­tä teke­vien lep­pois­ta­mis­ta työt­tö­mien työ­pa­nok­seen, mut tois­ta­seks sel­las­ta ei oo kai hir­vees­ti tapah­tu­nu koko­nai­suu­den tasolla.

    Uskoak­se­ni juu­ri täl­lais­ta “haa­hui­lua” meil­lä tarvitaan;lyhyellä täh­täi­mel­lä pal­kit­se­va suo­rit­ta­mi­nen kun on aina pois pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­kit­se­vas­ta uusien aja­tus­ten ja ideoi­den kehit­te­lys­tä. Täl­lai­nen kehit­te­ly puo­les­taan tut­ki­tus­ti onnis­tuu par­hai­ten sil­loin, kun sitä voi har­joit­taa vail­la väli­tön­tä tulos­vas­tuu­ta ja ‑pai­net­ta

    Haa­hui­lua var­maan tar­vi­taan, mut ihan mah­do­ton sanoa tar­vi­taan­ko sitä lisää mar­gi­naa­lil­la. Suo­ma­lai­sil­la on jo nyt val­ta­vas­ti vapaa-aikaa ver­rat­tu­na moniin mui­hin mai­hin ja opis­ke­li­joil­la on vuo­si­kausia aikaa haa­huil­la löy­säl­lä opis­ke­lu­tah­dil­la ja sii­nä ohes­sa ideoi­da ja inno­voi­da. Luul­ta­vas­ti hom­ma menee joten­kin niin, että teho­kas­ta olis jos tie­tyl­lä poru­kal­la olis nykyis­tä enem­män aikaa haa­huil­la ja tie­tyl­lä poru­kal­la olis nykyis­tä vähem­män aikaa haa­huil­la. Haa­hui­lun lisää­mi­seen täh­tää­vää poli­tiik­kaa taas voi olla vai­kee koh­dis­taa tehokkaasti.

    Jopa mie­les­sä siin­tä­vä rahal­li­nen palk­kio – niin usko­mat­to­mal­ta kuin tämä kuu­los­taa­kin – vähen­tää ihmi­sen kykyä luo­vaan ajatteluun

    Jois­sain yksit­täis­ta­pauk­sis­sa var­maan pätee, jois­sain toi­sis­sa ei ollen­kaan. Riip­puu myös vähän luo­vuu­den määritelmästä.

    Kun kukin voi rau­has­sa ilman palk­kioi­ta ja vas­tui­ta vapaa-ajal­laan kes­kit­tyä juu­ri sii­hen aihee­seen, joka itseä sat­tuu eni­ten kieh­to­maan ja kiin­nos­ta­maan, syn­tyy vih­doin lopul­ta nii­tä tule­vai­suu­den Nokioi­ta ja Rovioita

    Syn­tyy joo ja samal­la syn­tyy myös hir­vee mää­rä kus­tan­nuk­sia ja kaik­kea tur­haa ja hyö­dy­tön­tä. Edel­leen, tehok­kain­ta olis, et just tie­tyt tyy­pit vois kes­kit­tyä sii­hen mikä kiin­nos­taa ja inno­voi­da ja tiet­ty­jen tyyp­pien osal­ta tur­ha haa­hui­lu olis mini­mis­sä. Pitäs vaan kek­sii et mil­la­sel­la poli­tii­kal­la pääs­tään lähim­mäks tota pää­mää­rää. Siir­ty­mi­nen jon­kin­lai­seen perus­tu­los­ys­tee­miin saat­tais toki olla paran­nus ver­rat­tu­na nykyi­seen tos­sa­kin suhteessa.

  72. Sepi: Itseä­si tois­ta­mal­la tois­te­let vain vir­heel­lis­tä tietoa.Kaikilla kes­ki­tu­loi­sil­la on nyt­kin suun­nil­leen 40% mar­gi­naa­li­ve­roas­te, usein korkeampikin.2500e/kk tie­naa­van “veroas­te” 440e perus­tu­lo + 40% vero­mal­lis­sa oli­si 22.4%, mikä kuu­los­taa ihan jär­ke­väl­tä ja käteen jäi­si 1940e/kk.

    Kii­tos Sepil­le tär­keäs­tä kor­jauk­ses­ta. En tosi­aan ollut hah­mot­ta­nut mitä tuo perus­tu­lo tar­koit­tai­si kes­ki­tu­loi­sen kan­nal­ta — hyväl­tä! Pitää perua väit­tee­ni perus­tu­los­ta huu­haa­na, jos saan allao­le­viin kysy­myk­siin jär­ke­viä vastauksia 🙂 

    Jos perus­tu­lo otet­tai­siin käyt­töön, miten pal­jon valtion/kuntien rahaa tar­vit­tai­siin eri­lai­siin syy­pe­rus­tei­siin etui­suuk­siin (esim. vam­mai­sil­le)? Onko kel­lään heit­tää mitään raha­mää­räis­tä las­kel­maa (esim. asu­mis­tuen hinnasta)?

    Edel­lä on mui­den kir­joit­ta­jien toi­mes­ta osoi­tet­tu erit­täin vakuut­ta­vas­ti perus­tu­lon hyö­dyt kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­ka­mi­ses­sa, vie­lä kun saa perus­tu­lon todel­li­sen hin­nan esiin niin se on sii­nä sitten.

  73. Rogue: Vali­tet­ta­vas­ti nää ei tai­da olla ne vaih­toeh­dot. Pikem­min­kin tun­tuis ole­van niin, että lep­pois­ta­jia on pää­asias­sa ne, joi­den panos­ta yhteis­kun­ta tart­tis ja joi­den panos­ta on han­ka­la kor­va­ta työt­tö­mien panoksella.

    No joo, tar­koi­tus oli lähin­nä tuo­da esiin, ettei lep­pois­ta­mi­nen aina ja kai­kis­sa tapauk­sis­sa ole yksi­no­maan haitaksi.

    Kun ker­ran perus­tu­lon vai­ku­tuk­sis­ta kes­kus­tel­laan, kan­nat­taa tar­kas­tel­la eri­to­ten sitä jouk­koa, joka ei täl­lä het­kel­lä lep­pois­ta­mis­ta har­ras­ta, mut­ta aloit­tai­si sen perus­tu­lon myö­tä (onko sel­lai­nen, mikä?). Ei siis sel­lais­ta suu­ri­tu­lois­ten jouk­koa, joi­den rat­kai­sui­hin sosi­aa­li­tuil­la ei ole min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta ja joka siis lep­pois­taa täs­mäl­leen halua­man­sa ver­ran jo nyt (vai kei­hin tuos­sa nyt oikeas­taan tar­kem­min sanoen viit­ta­sit?). Mut­ta vaik­ka poh­dit­tai­siin­kin juu­ri suu­ri­tu­lois­ten lep­pois­ta­mis­ta, niin ei kai kukaan ajat­te­le että työk­kä­ris­tä poi­mit­tai­siin joku pit­kä­ai­kais­asia­kas paik­kaa­maan lep­pois­ta­ja­joh­ta­jan kalen­te­ria. Vaan että se paik­kaa­ja on joku, joka paik­kaa­mi­seen kyke­nee, jol­ta puo­les­taan vapau­tuu teh­tä­viä jol­le­kul­le toi­sel­le, ja ket­jun toi­ses­sa pääs­sä se työ­tön sit­ten työl­lis­tyy johon­kin itsel­leen sopi­vaan hommaan.

    Sit­ten on toki vie­lä erik­seen ne työt, jois­sa tehok­kuus kas­vaa lep­pois­ta­mi­ses­ta joh­tu­van ren­tou­tu­mi­sen seu­rauk­se­na (näi­tä ovat aina­kin suu­ria mää­riä inten­sii­vis­tä luo­vaa ongel­man­rat­kai­sua sisäl­tä­vät teh­tä­vät). Tosin näi­den teki­jät lie­ne­vät huo­man­neet pelin hen­gen jo muu­ten­kin, ja osaa­vat sää­del­lä teke­mi­si­ään oikein. Pois­luet­tu­na ne, jot­ka työs­ken­te­le­vät suu­ris­sa, perin­tei­siä arvo­ja toteut­ta­vis­sa yri­tyk­sis­sä, eivät­kä voi juu­ri työ­oloi­hin­sa vai­kut­taa. Sii­nä siis (Sepol­le) toi­nen esi­merk­ki sii­tä, mil­lai­sis­sa tapauk­sis­sa lep­pois­ta­mi­nen ei ole mikään tie tuhoon vaan päin vas­toin. No en ole kyl­lä var­ma, mitä kuka­kin tuol­la sanal­la yli­pään­sä tar­koit­taa — ehkei se ole­kaan lep­pois­ta­mis­ta, jos työn tulok­se­na on kui­ten­kin sama mää­rä euroja?

    Mil­lä en siis yri­tä sanoa, ettei­kö hyvä­tu­los­et sais lep­pois­taa vaan lähin­nä sitä, että lep­pois­ta­mi­nen saat­taa siir­tää hyö­tyä huo­no-osa­sil­ta hyvä­osa­sil­le sen sijaan että vaan neut­raa­lis­ti kas­vat­tais koko­nais­hyö­tyä. Voi olla, et jon­kin­lai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä saa­tais parem­min vaih­det­tua pal­jon töi­tä teke­vien lep­pois­ta­mis­ta työt­tö­mien työ­pa­nok­seen, mut tois­ta­seks sel­las­ta ei oo kai hir­vees­ti tapah­tu­nu koko­nai­suu­den tasolla.

    Yhteis­kun­nas­sam­me on pal­jon työt­tö­miä, joi­den ei ole kan­nat­ta­vaa ottaa työ­tä vas­taan. Pitäi­sit­kö lain­kaan mah­dol­li­se­na, että täl­lai­nen jär­jes­te­ly saat­taa han­ka­loit­taa työn uudel­leen­ja­kau­tu­mis­ta? Mm. juu­ri tämän takia se perus­tu­lo oli­si niin tärkeä.

    Edel­leen, tehok­kain­ta olis, et just tie­tyt tyy­pit vois kes­kit­tyä sii­hen mikä kiin­nos­taa ja inno­voi­da ja tiet­ty­jen tyyp­pien osal­ta tur­ha haa­hui­lu olis minimissä.

    Avai­sit­ko vähän, mik­si ajat­te­let näin? Aina­kin intui­tii­vi­ses­ti arvioi­den tuo kuu­los­taa minus­ta aika vie­raal­ta ja vai­kut­taa joh­ta­van vie­lä nykyis­tä pidem­mäl­le yhteis­kun­ta­mal­liin, jos­sa ihmi­set ovat kuin muu­ra­hai­sia: jokai­nen omas­sa kate­go­rias­saan suo­rit­ta­mas­sa vain ja ainoas­taan sii­hen kate­go­ri­aan kuu­lu­via tehtäviä.

    Minus­ta mei­dän pitäi­si ainai­sen eri­kois­tu­mi­sen ja sul­keu­tu­mi­sen sijaan vähän sekoit­taa pak­kaa ja alkaa elää yhteisöllisemmin.

  74. Sosi­aa­li­tur­va­sys­tee­min todel­li­nen ongel­ma on toi­meen­tu­lo­tu­ki. Se pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti lak­kaut­taa, ja vaik­ka sys­tee­miin ei teh­täi­si ker­ras­saan mitään muu­ta muu­tos­ta, tämä vähen­täi­si köy­hyyt­tä jo ehkä puo­len vuo­den-vuo­den vii­peel­lä mer­kit­tä­väs­ti. Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vihe­liäi­sin kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta tuki­muo­dois­ta, kos­ka se on kuin rau­ta­saa­pas, joka pai­ne­taan tuen­saa­jan rin­ta­ke­hän pääl­le, jot­ta tämä ei kuu­naan pää­si­si ahdin­gos­taan nousemaan.

    Suku­lai­se­ni oli pari vuot­ta sit­ten talou­del­li­ses­sa ahdin­gos­sa ja sai toi­meen­tu­lo­tu­kea, ja ajat­te­lin jou­lun alla “aut­taa” hän­tä hank­ki­maan jou­lu­lah­jo­ja. Lai­toin tilil­le 100 euroa rahaa, jot­ta hän voi­si esim. ostaa tyt­töys­tä­väl­leen lah­jan. Sosi­aa­li­toi­mis­to vähen­si tämän 100% toi­meen­tu­lo­tues­ta ja lisäk­si pie­nen­si seu­raa­van kuun tukea, eli otti pois enem­män kuin mitä minä annoin. Ei pal­jon jou­lu­miel­tä siis tuot­ta­nut tuo ‘apu’.

  75. Saa­ra
    Lep­pois­ta­mi­ses­ta sen ver­ran, että jos vaih­toeh­dot ovat kor­kea työt­tö­myy­sas­te + työl­lis­ten uupu­mi­nen yli­töi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­ta­mi­nen ja työt­tö­myy­sas­teen madal­tu­mi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­na­tan lämpimästi.

    Työl­lis­ten lep­pois­tuk­ses­sa on vaan yksi pik­kui­nen ongel­ma: työs­sä­oli­jat ovat kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti tuot­ta­vam­pia kuin työt­tö­mät. Jos esi­mer­kik­si lää­kä­rit alka­vat lep­pois­ta­maan niin eipä siel­tä kor­tis­tos­ta tai­da löy­tyä­kään paik­kaa­jia. Täl­löin työl­li­syy­sas­te las­kee enti­ses­tään vaik­ka työt­tö­myys ei nouse.

    Esi­mer­kik­si asian­tu­ja-aloil­la suu­rin osa oikeas­ti päte­vis­tä hen­ki­löis­tä on jo töis­sä ja kor­tis­tos­sa on suh­teet­to­man pal­jon koke­mat­to­mia tai muu­ten alal­le epä­so­pi­via hen­ki­löi­tä. Koke­mat­to­mas­ta voi tul­la hyvä asian­tun­ti­ja, mut­ta jos koke­nut lep­pois­taa ja nii­tä auk­ko­jen paik­kaa­jak­si ote­taan tilal­le koke­ma­ton paik­kaa­maan, niin kyl­lä sii­nä suo­rit­tei­den mää­rä ja laa­tu tipah­taa pakkostakin.

    Jaa, Rogue näkö­jään sanoi jo ajat sit­ten tämän saman asian. No men­kööt kun ehdin jo kirjoittaa.

    Lisäk­si on ihan tur­haa hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että vapaa-ajan haa­hui­lul­la syn­tyi­si talou­del­lis­ta arvoa enem­män uusien ideoi­den muo­dos­sa mitä mene­te­tään kun ei olla töis­sä. Ei var­mas­ti synny.

  76. Olen mel­ko var­ma että ne inno­vaa­tiot syn­ty­vät lep­pois­ta­vil­ta insi­nöö­reil­tä ihan yhtä hyvin kuin täyt­tä häkää pai­na­vil­ta, jos hen­ki­löl­lä on inno­voin­tiin kykyä. Ja sit­ten kun nii­tä inno­vaa­tioi­ta jalos­te­taan, ei sen insi­nöö­rin tar­vit­se enää olla niin pätevä.

    Mat­ti: sitä rahaa tar­vit­tai­siin peri­aat­tees­sa suun­nil­leen sen ver­ran kuin nyt­kin. Tai sit­ten ihan min­kä ver­ran vain halu­taan, se on poliit­ti­ses­ti pää­tet­tä­vis­sä. Kyse on sosi­aa­li­tur­van muo­dos­ta, ei tasosta.

    Mut­ta tilan­ne voi­si muut­tua parem­paan, kun suu­ri osa nyky­ään sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vis­tä voi­si kor­va­ta syy­pe­rus­tai­set lisä­tuet osaa­ikai­sel­la työnteolla/yrittämisellä.

    Nyky­ään esim. yri­tys­toi­min­taa on han­ka­la aloit­taa, kos­ka yri­tys­toi­min­nal­la pitäi­si tul­la heti toi­meen. Kui­ten­kin har­va yri­tys (siis pie­nel­lä pää­omal­la perus­tet­tu) tuot­taa heti niin pal­jon ellei lii­kei­dea ole erit­täin hyvä. 

    Itse­kin voi­sin alkaa sivu­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si, mut­ta kun se on epä­var­maa — jos jäi­sin työt­tö­mäk­si pää­työs­tä­ni (joka osa-aikai­nen) en sai­si­kaan työt­tö­muus­tur­vaa, kun olen yrit­tä­jä. (tai aina­kin se vaa­ti­si hir­veän mää­rän paperisotaa).

  77. Saa­ra:
    Kun ker­ran perus­tu­lon vai­ku­tuk­sis­ta kes­kus­tel­laan, kan­nat­taa tar­kas­tel­la eri­to­ten sitä jouk­koa, joka ei täl­lä het­kel­lä lep­pois­ta­mis­ta har­ras­ta, mut­ta aloit­tai­si sen perus­tu­lon myö­tä (onko sel­lai­nen, mikä?). 

    Mun on vähän vai­kee kuvi­tel­la et sel­la­nen jouk­ko olis aina­kaan mer­kit­tä­vän kokoi­nen. Nää rea­lis­ti­sem­man pään perus­tu­lo­mal­lit­han ei oleel­li­ses­ti muut­tais kes­ki­tu­los­ten kan­nus­ti­mia ja toi­saal­ta en usko et pie­ni­tu­los­il­la oikeen mis­sään mal­lis­sa olis san­koin jou­koin halua vaih­taa tulo­ja vapaa aikaan. Ja jot­ta työ­nan­ta­jal­le olis yhden­te­ke­vää teet­tää­kö ne tie­tyn suu­rusen työ­pa­nok­sen yhel­lä vai kol­mel­la hen­ki­löl­lä, pitäis käsit­tääk­se­ni tehä mui­ta­kin muu­tok­sia ku perustulo.

    No en ole kyl­lä var­ma, mitä kuka­kin tuol­la sanal­la yli­pään­sä tar­koit­taa – ehkei se ole­kaan lep­pois­ta­mis­ta, jos työn tulok­se­na on kui­ten­kin sama mää­rä euroja?

    Ehkä olis sel­kein­tä puhua lep­pois­ta­mi­ses­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen tuo­tok­sen vähentämisenä(tässä yhtey­des­sä), kos­ka sii­tä tus­kin val­lit­see hir­vees­ti eri­mie­li­syyt­tä, että kan­nat­taa­ko työ­ai­kaa vähen­tää, jos vähen­tä­mi­nen ei vai­ku­ta tuotokseen.

    Pitäi­sit­kö lain­kaan mah­dol­li­se­na, että täl­lai­nen jär­jes­te­ly saat­taa han­ka­loit­taa työn uudel­leen­ja­kau­tu­mis­ta? Mm. juu­ri tämän takia se perus­tu­lo oli­si niin tärkeä.

    On ihan sel­vä, että jos työn vas­taa­not­ta­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta, niin resurs­sit allo­koi­tuu tehot­to­mas­ti. Mä epäi­len, et jär­ke­väl­lä perus­tu­lol­la saa­tais aika­seks paran­nus nykyi­seen tuki­hel­vet­tiin näh­den. Suu­rim­pa­na estee­nä perus­tu­lon tiel­lä vai­kut­tais ole­van vasu­ri­hör­höt, jot­ka on täy­sin irtaan­tu­nu todel­li­suu­des­ta ja tah­raa ehdo­tuk­sil­laan koko perus­tu­lon mai­neen. Siten tehok­kaas­ti tor­pe­doi­den poten­ti­aa­li­sen yhteis­työn oikeis­ton kans­sa asian tiimoilta.

    Avai­sit­ko vähän, mik­si ajat­te­let näin? Aina­kin intui­tii­vi­ses­ti arvioi­den tuo kuu­los­taa minus­ta aika vie­raal­ta ja vai­kut­taa joh­ta­van vie­lä nykyis­tä pidem­mäl­le yhteis­kun­ta­mal­liin, jos­sa ihmi­set ovat kuin muu­ra­hai­sia: jokai­nen omas­sa kate­go­rias­saan suo­rit­ta­mas­sa vain ja ainoas­taan sii­hen kate­go­ri­aan kuu­lu­via tehtäviä

    Val­tao­sa ihmi­sis­tä ei oo luo­via inno­vaat­to­rei­ta vaan tavis­tal­laa­jia, jot­ka sovel­tuu lähin­nä rutii­ni­duu­nei­hin eikä luul­ta­vas­ti sen ihmeel­li­sem­pää työ­elä­mäl­tä kai­paa­kaan. Se että tää ihmis­ten enem­mis­tö lai­tet­tais haa­hui­le­maan vie­lä nykyis­tä­kin enem­män, ei oo vält­tä­mät­tä monien kohal­la edes niit­ten itten­sä kan­nal­ta hyö­tyä lisää­vää, saa­ti että sii­tä olis muul­le yhteis­kun­nal­le muu­ta ku haittaa. 

    Jos me joten­kin tie­det­täis ket­kä on nii­tä luo­via inno­vaat­to­rei­ta, jot­ka ei tart­te kep­piä luo­vuu­ten­sa vauh­dit­ta­jaks, niil­le voi­tais suo­da aikaa haa­hui­luun niin pal­jon ku huvit­taa. Toi­saal­ta rutii­ni­puur­ta­jien ei tart­tis haa­huil­la yhtään yli­mää­räs­tä. Kun tota tie­toa ei oo, jou­du­taan tyy­ty­mään kom­pro­mis­si­sys­tee­miin, jos­sa jot­kut saa haa­huil­la lii­kaa ja jot­kut lii­an vähän.

  78. Kai­kil­le, aina­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le, lie­nee tär­ke­ää teh­dä mel­kein mitä tahan­sa jot­tei mökkihöperöidy.”

    Minä­kin kuu­lun koh­ta pit­kä­ai­kais­työt­tö­miin ja tut­ta­va­pii­ris­sä on sato­ja pitkäaikaistyöttömiä.

    Emme me ole mök­ki­hö­pe­röi­tä vaan meil­lä on pal­jon sosi­aa­lis­ta toimintaa.
    Vapaa­eh­tois­työs­tä olem­me päät­tä­neet , että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä.

    Ei ihmi­nen ‚joka on teh­nyt töi­tä 40 vuot­ta ‚syr­jäy­dy vaan hänet syrjäytetään

    Kuten esi­merk­ki­ni työk­kä­ris­tä ker­toi, ei työk­kä­rin toi­min­nas­sa ole yhtä­kään ele­ment­tiä, jol­la täh­dä­tään ihmi­sen uudel­leen sijoit­ta­mi­seen työ­elä­mään vaan hänet pyri­tään eris­tä­mään ja osaa­mi­sen­sa ja itse­tun­ton­sa pai­ne­taan maan rakoon.

    Työk­kä­ri on vain kyy­ky­tys­lai­tos, Potem­ki­nin kulissii

  79. Lep­pois­ta­mi­seen tar­vi­taan riit­tä­väs­ti tuloja .

    Ei pie­ni­tu­loin­ne voi lep­pois­taa vana hänen täy­tyy teh­dä 16-tun­tis­ta työ­viik­koa eläkkeseen

    Köy­hät ovat nii­tä, jot­ka todel­li­suu­des­sa raa­ta­vat pit­kää työpäivää.
    Hyvä­tu­loi­nen las­kee työk­si jopa leh­tien luvun ja tv:n katselun 

    http://www.stat.fi/til/tyti/2010/15/tyti_2010_15_2011-06–07_kat_003_fi.html

    Yllä­ole­van tilas­ton mukaan yrit­tä­jät teke­vät useim­mi­ten lyhyt­tä työ­ai­kaa mui­hin verrattuna.

    Mie­tin hie­man min­kä­lai­sia nämä lep­pois­ta­neet yrit­tä­jät ovat ? Esim tapa­sin muu­ta­ma aika siten konsultin,joka teki töi­tä ELY-kes­kuk­sel­le. Hän ker­toi teke­vän­sä vuo­des­sa 120 työpäivää.Laskutus per päi­vä oli 1000 euroa+kulut eli hän pää­si 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin.

    Eikä­hän ole poik­keus, yhteis­kun­ta on ulkois­ta­nut toi­min­to­jaan ja kun töi­tä jae­taan poliit­ti­sin perus­tein niin täl­lai­nen käh­min­tä on mahdollista..

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Osa-aikal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reiden+suuri+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+uhkaa+jo+potilaiden+palveluita/1135265971159

    Lää­kä­rit ovat hyvä­tu­loi­ne ryh­mä ja niin­pä­jo 20 % lää­kä­reis­tä­on osa-aikai­sia ja mää­rä kas­vaa nopeasti

    Sum­ma sum­ma­rum, meil­lä syn­ny­te­tään yhteis­kun­taa, jos­sa köy­hät teke­vät 80 tun­tis­ta työ­viik­koa ja hyvin­voi­va ja hyvä­pak­kai­nen eliit­ti, joka tekee alle 34 tun­tis­ta työviikkoa

  80. Lii­an van­ha: Sum­ma sum­ma­rum, meil­lä syn­ny­te­tään yhteis­kun­taa, jos­sa köy­hät teke­vät 80 tun­tis­ta työ­viik­koa ja hyvin­voi­va ja hyvä­pak­kai­nen eliit­ti, joka tekee alle 34 tun­tis­ta työviikkoa

    Miten voi pysyä köy­hä­nä jos tekee töi­tä 80 tun­tia vii­kos­sa. Jos vaik­ka sai­si 8 euroa tun­nil­ta, niin 320 tun­nis­sa tie­nai­si 2560 euroa eikä oli­si enää köyhä.

    Hyvä­palk­kai­sis­ta sanoi­sin hei­tä pal­jon tun­te­va­na, että ahneu­del­la ja mök­kien sisus­ta­mi­sel­la ja auto­jen osta­mi­sel­la ei ole äär­tä eikä rajaa. Aika monet teke­vät mate­rian vuok­si pal­jon yli 40h töi­tä — eivät­kä sit­ten ehdi mate­rias­ta nauttimaankaan.

  81. Sii­hen kysy­myk­see­ni ei ole vas­tat­tu että mik­si joil­lain ihmi­sil­lä on niin pie­net net­to­tu­lot mark­ki­na­pal­kan ja vero­jen jäl­keen että yhteis­kun­nan mah­dol­li­ses­ti tar­joa­mien etuuk­sien arvo on lähel­lä sitä.…

    Ovat­ko kaik­ki pie­nel­lä pal­kal­la työs­ken­te­le­vät opiskelijoita?

    Kysy­mys: mik­si eri­tyi­ses­ti juu­ri sosi­aa­li­de­mo­kra­ti­aa kokeil­leis­sa mais­sa innos­tut­tiin myös euge­nii­kas­ta? Mikä yhteys on eri­lais­ten etu­jen tar­peel­la ja väes­tön kan­san­ter­vey­del­lä geneet­ti­ses­sä mielessä?

  82. Rogue: Val­tao­sa ihmi­sis­tä ei oo luo­via innovaattoreita.

    Tar­tun vies­tis­sä­si vain tähän koh­taan, jos­ta olen jyr­käs­ti eri miel­tä (mui­hin koh­tiin ei vastaansanomista).

    Olen Picas­son lin­joil­la täs­sä: “All children are born artists. The problem is to remain an artist as we grow up.”

    Luo­va ongel­man­rat­kai­su­ky­ky ei ole sel­lai­nen syn­nyn­näi­nen lah­ja, jol­la vain har­vo­ja meis­tä oli­si siu­nat­tu. Se on tai­to, jota voi ope­tel­la samoin kuin vaik­ka­pa pyö­räl­lä aja­mis­ta. Hyväk­syn aja­tuk­sen, että joil­la­kuil­la voi olla mui­ta enem­män syn­nyn­näis­tä tai­pu­mus­ta, ja toi­sil­la taas kes­ki­mää­räis­tä vähem­män. Mut­ta samal­la uskon, että vain pie­ni osa todel­li­ses­ta poten­ti­aa­lis­tam­me on nykyi­sin käytössä.

    Perus­kou­lu pitää huo­len sii­tä, että opet­te­lem­me mah­dol­li­sim­man nuo­ri­na ole­maan ajat­te­le­mat­ta luo­vas­ti. Tätä tuli­si muut­taa. Meil­lä ei enää tule­vai­suu­des­sa (eikä nyky­maa­il­mas­sa) ole käyt­töä suu­ril­le orjal­lis­ten suo­rit­ta­ja­men­ta­li­teet­tien mas­soil­le. Luo­vas­ta osaa­mi­ses­ta puo­les­taan on huu­ta­va pula, enkä tar­koi­ta ainoas­taan nykyi­sin luo­vi­na pidet­ty­jen alo­jen osaa­jia, vaan kaik­kien alo­jen — eten­kin sel­lais­ten, joi­ta ei ole vie­lä olemassakaan.

  83. Sylt­ty:
    Lisäk­si on ihan tur­haa hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että vapaa-ajan haa­hui­lul­la syn­tyi­si talou­del­lis­ta arvoa enem­män uusien ideoi­den muo­dos­sa mitä mene­te­tään kun ei olla töis­sä. Ei var­mas­ti synny.

    Näen­näi­ses­tä toi­met­to­muu­des­ta ei tar­vit­se syn­tyä kuin yksi kak­si hen­ki­löä työl­lis­tä­vä yri­tys, joka toi­mii vähin­tään sen ajan, mikä haa­hui­luun meni, niin ollaan jo voi­ton puo­lel­la. Pait­si jos hen­ki­lö haa­hui­luun käyt­tä­mäl­lään ajal­la loi­si palk­ka­työs­sä huo­mat­ta­van pal­jon arvoa suh­tees­sa nor­mi­kuu­kausi­palk­kaan, jol­loin panok­set toki kove­ne­vat, mut­ta väit­täi­sin että sil­loin kove­ne­vat tuot­to­mah­dol­li­suu­det­kin. Ja perus­tu­lo­kes­kus­te­lus­sa täl­lai­siin kes­kit­ty­mi­nen ei ole rele­vant­tia, kos­ka ei hei­dän teke­mi­si­ään sosi­aa­li­tuil­la ohjail­la, oli mal­li mikä tahansa.

    Sanan “hai­hat­te­lu” käyt­tö pitäi­si kiel­tää lail­la. Sil­lä on maa­il­man hel­poin­ta ja hal­pa­mai­sin­ta disau­tel­la ketä tahan­sa, joka uskal­taa kat­sel­la vähän kulu­van kvar­taa­lin lop­pua pidem­mäl­le horisonttiin.

  84. Työttömyys/köyhyys ei ole yksi­lön omas­ta toi­min­nas­ta joh­tu­vaa vaan yhtei­sön tuottamaa.

    Kuka loi­sii ja kenen mak­sa­mil­la verovaroilla? 

    Lii­an van­ha”: lipu­tan kommentillesi!

    Perus­tu­lo­mal­li on hyvä, mut­ta sitä ei voi toteut­taa asen­teel­la “ei täs­sä nyt tue­ta ketään loi­si­maan”. Ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan tähän lep­poi­saan elämään!

    Jos perus­tu­lo­mal­li oli­si ole­mas­sa, minä oli­sin mah­dol­li­ses­ti puo­li­päi­vä­työs­sä, voi­sin tul­la sil­lä toi­meen. Koko­päi­vä­työ­tä on +50-vuo­ti­aan aika vai­kea­ta saa­da. Kenel­tä se on pois, jos eläi­sin niu­kem­mil­la tuloilla? 

    TE-kes­kuk­set ovat täy­sin tur­hia ins­ti­tuu­tioi­ta. Kun ne hal­lin­to­pa­lat­sit puret­tai­siin ja kaik­ki tur­hat vir­kai­li­jat lai­tet­tai­siin teke­mään jotain oikeas­ti hyö­dyl­lis­tä, niil­lä rahoi­tet­tai­siin oikein mai­nios­ti perus­tu­lo­mal­lia. Sen voi­si por­ras­taa iän ja teh­dyn työ­uran mukaan. Jos ikää ja työ­uraa oli­si jo taka­na riit­tä­väs­ti, sai­si mak­si­min. Nuo­ret töi­hin ja nuo­ril­le työ­paik­ko­ja, heil­le voi­si mak­saa perus­tu­loa vähem­män ja sen­si­jaan aut­taa työ­urien alkuun. Nuo­ris­sa on tämän yhteis­kun­nan tulevaisuus.

    Olen kus­tan­ta­nut niin monen pul­la­sor­men lap­sien päi­vä­hoi­don ja perus­kou­lut ja har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det ja lap­si­li­sät, että olen ansain­nut hyvän koh­te­lun. Muis­ta­kaa se, kun puhut­te yli viis­kymp­pi­sel­le työt­tö­mäl­le, olet­te sen vähän niin­kuin vel­kaa minul­le ja monel­le muulle.

    Hyviä kesä­mök­ki-ilmo­ja! Minä menen 9 euron päi­vä­pal­kal­la 3 kk:n työ­hön, enkä ole edes eri­tyi­sen kat­ke­ra vaan iloi­nen sii­tä, että saan käyt­tää kou­lu­tus­ta­ni (2 kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa) ja koke­mus­ta­ni. Kukaan ei pakot­ta­nut, hain ihan oma­toi­mi­ses­ti hom­mia. Mut­ta oli­si todel­la muka­vaa, jos lai­tu­ril­la maa­tes­san­ne ajat­te­li­sit­te het­ken etten ole rikol­li­nen enkä ansait­se huo­noa koh­te­lua vaan ihmi­sar­voi­sen elä­män. Kiitos!

  85. Lii­an van­ha”, olet oikeas­sa, ora­van­pyö­räs­tä ei voi hypä­tä jos ei ole edes jou­tu­nut sin­ne. On hyvä, jos sinä saat aika­si kulu­maan mie­lek­kääs­ti, mut­ta monil­la pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­lä on havait­ta­vis­sa sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa ujou­tu­mis­ta, päi­vä­ryt­min ja ‑rutii­nien katoamista.

  86. Lii­an van­ha:

    Yllä­ole­van tilas­ton mukaan yrit­tä­jät teke­vät useim­mi­ten lyhyt­tä työ­ai­kaa mui­hin verrattuna. 

    sii­nä lukee yrit­tä­jät ja yrit­tä­jä­per­heen­jä­se­net. En ihmet­te­li­si yhtään jos lyhyet vii­kot kasau­tui­si­vat vai­moil­le sil­lä samaan aikaan aivan yli­voi­mai­ses­ti suu­ri osuus yrit­tä­jis­tä tekee kui­ten­kin yli 40-tun­tis­ta työviikkoa.

    Mut­ta sen ei kan­na­ta mois­ten asioi­den antaa häi­ri­tä kun­non agitaatiota.

  87. Lii­an van­ha:
    Vapaa­eh­tois­työs­tä olem­me päät­tä­neet, että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä. 

    Tämä ei kai nyt sen­tään pidä paik­kan­sa ihan kai­ken vapaa­eh­tois­työn osalta… 

    Tai toi­saal­ta, jos kiel­täy­myk­seen liit­tyy tiu­kan ideo­lo­gi­nen asen­ne, niin voi­si­ko aja­tel­la että teh­ty vapaa­eh­tois­työ syö­kin itse asias­sa yrittäjyyttä. 

    Sil­loin voi­si teke­mi­seen tul­la uut­ta puh­tia kun omal­la panok­sel­la saa syr­jäy­tet­tyä ahnei­ta kapi­ta­lis­te­ja pois markkinoilta…

  88. Työt­tö­mäl­le keik­ka­työn vas­taa­not­ta­mi­nen on aina­kin lähes mah­do­ton­ta. Perus­tu­lo yksin­ker­tai­si tätä(kin) vii­dak­koa, mah­dol­lis­tai­si ehkä jopa par­haim­mil­laan oman ammat­ti­tai­don yllä­pi­tä­mi­sen plus että se kan­nus­tai­si sii­nä­kin että käteen jäi­si edes jota­kin. Nyt keik­ka­lai­nen puto­aa tyh­jän pääl­le odot­taes­saan keik­ka­työ­pai­kas­taan työ­mää­räys­tä ja palk­ka­to­dis­tus­ta, ja jos kyse on esi­mer­kik­si opet­ta­jan­si­jai­suu­des­ta, tämä ottaa aikan­sa. Nykyi­sel­lään keik­ka­työ ei työt­tö­mäl­le kannata.

  89. Lii­an van­ha:
    Lep­pois­ta­mi­seen tar­vi­taan riit­tä­väs­ti tuloja .

    Ei pie­ni­tu­loin­ne voi lep­pois­taa vana hänen täy­tyy teh­dä 16-tun­tis­ta työviikkoa.

    Eikö 2 päi­vää vii­kos­sa tötä ole aika lep­poi­saa? Ei se tuos­ta kyl­lä enää pal­joa leppoistu?

  90. lii­an vanha
    “Vapaa­eh­tois­työs­tä olem­me päät­tä­neet, että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä.

    Ei ihmi­nen, joka on teh­nyt töi­tä 40 vuot­ta, syr­jäy­dy vaan hänet syrjäytetään”

    Vapaa­eh­tois­työ yllä­pi­tää ja kehit­tää työ­ky­kyä. Maa­il­ma muut­tuu ja tar­peet. Parem­pi oli­si pys­tyä enna­koi­maan kysyn­tää, mut­ta jos se ei onnis­tu kan­nat­tai­si ehkä edes rea­goi­da. Voi­han pro bonon mää­rän raja­ta ja koh­den­taa johon­kin sopi­mak­si kat­so­maan­sa hyvään koh­tee­seen ja käyt­tää sitä referenssinä.

  91. Lii­an van­ha:
    Mie­tin hie­man min­kä­lai­sia nämä lep­pois­ta­neet yrit­tä­jät ovat ? Esim tapa­sin muu­ta­ma aika sitenkonsultin,joka teki töi­tä ELY-kes­kuk­sel­le. Hän ker­toi teke­vän­sä vuo­des­sa 120 työpäivää.Laskutus per päi­vä oli1000 euroa+kulut eli hän pää­si 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin. 

    Ettei vain nyt oli­si men­nyt koko­nais­las­ku­tus ja brut­to­tu­lo sekai­sin. Luon­nol­li­ses­ti yrit­tä­jän las­ku­tus­hin­ta pitää sisäl­lään pal­kan lisäk­si muun muas­sa pal­kan sivu­ku­lut, yri­tyk­sen kulut ja alv:n. Yleen­sä yrit­tä­jä­kon­sul­til­le­kin ker­tyy pal­jon sel­lai­sia työ­tun­te­ja, joi­ta ei pää­se las­kut­ta­maan mis­tään. Sinän­sä hie­noa, että on sel­lai­sia yrit­tä­jiä, jot­ka pär­jää­vät hyvin. Jokais­ta hyvin pär­jää­vän koh­den on vali­tet­ta­vas­ti aika mon­ta, jot­ka eivät pär­jää kovin kaksisesti.

  92. Minä läh­ti­sin täl­lä het­kel­lä raken­ta­maan mal­lia mis­sä osa ihmi­sis­tä on perus­tu­lon pii­ris­sä ja osa ei. Perus­tu­lon pii­ris­sä oli­si­vat esi­mer­kik­si edes osa-aikai­ses­ti vii­mei­sen vuo­den aika­na työs­sä käy­neet, opis­ke­li­jat, yli 65-vuo­ti­aat ja pien­ten las­ten van­hem­mat. Näi­den perus­tu­lo voi­tai­siin aset­taa tasol­le, joka kat­taa mm. opin­to­tuen, kan­sa­ne­läk­keen, koti­hoi­don­tuen, työt­tö­myys­kor­vauk­sen perus­osan ja asumistuet.

    Perus­tu­lon ulko­puo­lel­le jäi­si­vät täl­löin esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­sai­raat, syr­jäy­ty­neet, päih­deon­gel­mai­set, elä­män­hal­lin­taon­gel­mai­set ja minkkiturkkikotiäidit/isät. Yhteis­tä näil­le kai­kil­le on, että kor­va­mer­kit­se­mät­tö­män rahan syy­tä­mi­nen näil­le on yhteis­kun­nan ja veron­mak­sa­jien kan­nal­ta käy­tän­nös­sä par­haim­mil­laan hyö­dy­tön­tä. Tuki­vii­da­kon sijaan näil­le pitäi­si nime­tä tuki­hen­ki­lö (hol­hoo­ja, mut­ta tuo lie­nee poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­ti ter­mi) joka yrit­tää aut­taa ongel­mis­sa ja tekee meno­jen suh­teen hen­ki­lö­koh­tais­ta tarveharkintaa.

  93. Tai toi­saal­ta, jos kiel­täy­myk­seen liit­tyy tiu­kan ideo­lo­gi­nen asen­ne, niin voi­si­ko aja­tel­la että teh­ty vapaa­eh­tois­työ syö­kin itse asias­sa yrittäjyyttä.
    Sil­loin voi­si teke­mi­seen tul­la uut­ta puh­tia kun omal­la panok­sel­la saa syr­jäy­tet­tyä ahnei­ta kapi­ta­lis­te­ja pois markkinoilta…”

    Työ­paik­ka se on tuo yrit­tä­jän­kin työmaa…

  94. En ihmet­te­li­si yhtään jos lyhyet vii­kot kasau­tui­si­vat vai­moil­le sil­lä samaan aikaan aivan yli­voi­mai­ses­ti suu­ri osuus yrit­tä­jis­tä tekee kui­ten­kin yli 40-tun­tis­ta työviikkoa.”

    Eikö Suo­mes­sa sal­li­ta nais­ten alkaa yrittäjiksi ??

  95. tcrown: Miten­käs jos nuo “hyl­kiöt” onnis­tui­si­vat kui­ten­kin teke­mään työ­tä esi­mer­kik­si yhden päi­vän vuo­des­sa? Täl­löin pääs­täi­siin taas muka­van perus­tu­lon pii­riin, ja kaik­ki oli­si hyvin kun­nes taas ensi vuon­na pitäi­si etsiä joku tut­tu joka palk­kai­si päi­väk­si töi­hin. (vas­ta­vuo­roi­ses­ti itse voi­si työl­lis­tää sit­ten sen kave­rin päi­väk­si. Alk­kik­sil­le hom­man tiet­ty hoi­tai­si joku job­ba­ri, hyväl­lä korvauksella)

    Seu­rai­si siis että perus­tu­los­ta tuli­si yhtä han­ka­la kuin nykyi­sis­tä tuis­ta (tai sit­ten sii­hen jäi­si esim em. por­saan­rei­kiä), ja kos­ka se kos­ket­tai­si peri­aat­tees­sa lähes kaik­kia, byro­kra­tia lisään­tyi­si merkittävästi.

    Pal­jon parem­pi on niuk­ka perus­tu­lo, jon­ka lisäk­si sit­ten jotain mui­ta har­kin­nan­va­rai­sia tukia. Täl­löin saa­daan iso mää­rä ihmi­siä pois har­kin­nan­va­rais­ten tukien pii­ris­tä, jol­loin byro­kra­tia vähe­nee, ja toi­vot­ta­vas­ti sosi­aa­li­puo­lel­la jonot lyhenevät.

    Ja kun perus­tu­lo on auto­maat­ti­nen, ei Kelan/sossun jonos­ta ole aivan niin mer­kit­tä­vää hait­taa kuin nyt — ruo­kaan riit­tää rahaa vaik­ka pää­tös­tä jou­tuu­kin odot­ta­maan kuukauden.

    Lii­an Van­ha: Yrit­tä­jyys voi olla mah­dol­li­suus lep­pois­tuk­seen, jos vaan on tar­peek­si kysyn­tää omal­le osaa­mi­sel­le. Val­tion­hal­lin­nos­sa on tosi­aan nyt type­rä vil­li­tys pot­kia päte­viä vir­ka­mie­hiä ulos ja pal­ka­ta sit­ten kon­sult­ti teke­mään samaa työ­tä, kal­liim­mal­la, kun ei omal­la poru­kal­la ehditä/osata. Sii­nä yrit­tä­jyy­des­sä on se ris­ki että työt voi lop­pua yhtäk­kiä, toi­sin kuin jos sopi­si vähem­mis­tä tun­neis­ta työ­nan­ta­jan kans­sa. Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa ei voi pääs­tä samaan ansioon kuin täysipäiväisenä.

  96. Eräs perus­tu­loon liit­ty­vä ongel­ma voi­si olla, että jos se joil­le­kuil­le riit­täi­si elä­mi­seen (hyvin niuk­kaan, mut­ta sil­ti), voi­si syn­tyä jouk­ko ihmi­siä jot­ka eivät ole elä­män­sä aika­na teh­neet päi­vää­kään töi­tä. Tämä oli­si vali­tet­ta­vaa, kos­ka työ­tä teke­mät­tö­mäl­lä ei ole koke­mus­tie­toa sen hyö­dyis­tä ihmi­sel­le (joi­ta on pal­jon mui­ta­kin kuin pal­kan kilah­ta­mi­nen tilil­le), jol­loin myös haluk­kuus työn teke­mi­seen voi olla nykyis­tä vähäisempää.

    Oli­si­ko lii­an moni­mut­kais­ta, jos oikeus perus­tu­loon oli­si tie­nat­ta­va teke­mäl­lä ensin tiet­ty tun­ti­mää­rä mitä tahan­sa pal­kal­lis­ta työ­tä? Jokai­nen tun­ti, jos­ta on palk­kaa mak­set­tu, las­ket­tai­siin, ja las­ke­mi­nen voi­tai­siin aloit­taa kuin­ka nuo­res­ta tahan­sa. Eli jo ensim­mäi­nen kesä­työ­paik­ka ker­ryt­täi­si näi­tä tun­te­ja, samoin opin­to­jen ohel­la teh­dyt hant­ti­hom­mat. Tie­to­jen kerää­mi­sen ei luu­li­si ole­van hir­mui­sen kal­lis­ta, kun työ­nan­ta­jan tulee ne tun­nit kir­ja­ta joka tapauksessa.

    Voi­si löy­tyä hel­pom­min teki­jöi­tä nii­hin­kin paik­koi­hin, joi­ta nyt on vai­kea saa­da täytetyksi.

  97. Jou­ko Olli­la: Yleen­sä yrit­tä­jä­kon­sul­til­le­kin ker­tyy pal­jon sel­lai­sia työ­tun­te­ja, joi­ta ei pää­se las­kut­ta­maan mis­tään. Sinän­sä hie­noa, että on sel­lai­sia yrit­tä­jiä, jot­ka pär­jää­vät hyvin. Jokais­ta hyvin pär­jää­vän koh­den on vali­tet­ta­vas­ti aika mon­ta, jot­ka eivät pär­jää kovin kaksisesti.

    Mei­kä­läi­sen yrit­tä­jä­toi­min­nas­sa noi­ta las­ku­tus­kel­vot­to­mia työ­tun­te­ja on luul­ta­vas­ti enem­män kuin nii­tä, jois­ta voi jotain asia­kas­ta las­kut­taa: työ­vä­li­nei­den yllä­pi­toa ja päi­vi­tys­tä ja nii­den uusien omi­nai­suuk­sien opis­ke­lua, pala­ve­rei­ta poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den kans­sa pro­jek­teis­ta, jot­ka mene­vät sivu suun jne. Vuo­krat, sii­vous- mat­ka- ja kir­jan­pi­to­ku­lut sekä tie­to­ko­nei­den ja ohjel­mien päi­vi­tyk­set mak­se­taan tie­tys­ti pääl­tä ja sit­ten kat­so­taan pal­jon­ko jää omaan palkkaan. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta yrit­tä­jä­nä toi­mi­mi­nen voi olla ihan muka­vaa ja lep­pois­ta­kin, jos työ­tä riit­tää sopi­vas­ti. Usein kii­reet kyl­lä­kin tup­paa­vat kasaan­tu­maan ja välil­lä työ­tun­te­ja on lii­kaa; sit­ten taas menee pari kuu­kaut­ta ihme­tel­les­sä mik­sei puhe­lin soi ja kau­an­ko tätä jat­kuu, stres­saa­vaa sekin. Perus­tu­lo lie­vit­täi­si kyl­lä tätä vai­het­ta yrit­tä­jäl­lä ihan muka­vas­ti kun tie­täi­si että ruo­kaan riit­tää rahaa vaik­ka palk­kaa ei oli­si­kaan itsel­le varaa mak­saa muu­ta­maan kuu­kau­teen. (Jos nyt jol­le­kin tulee mie­leen valit­taa yhteis­kun­nan rahoil­la lep­pois­ta­mi­ses­ta, totean että nuo perus­tu­lo­ra­hat kyl­lä sit­ten vero­te­taan taas takai­sin sii­nä vai­hees­sa kun töi­tä on taas “l
    iikaa”.)

    1. Kun elä­tin nel­jä vuot­ta itseä­ni yrit­tä­jä­nä, las­ku­tet­ta­vien tun­tien osuus oli alle kol­man­nes. Sik­si ne oli­vat­kin aika kalliita.

  98. Vapaa­eh­tois­työ yllä­pi­tää ja kehit­tää työ­ky­kyä. Maa­il­ma muut­tuu ja tar­peet. Parem­pi oli­si pys­tyä enna­koi­maan kysyn­tää, mut­ta jos se ei onnis­tu kan­nat­tai­si ehkä edes reagoida”

    Opis­ke­lin opet­ta­jak­si ja val­mis­tuin 2010, mut­ta kuu­lem­ma näin van­haa ei enää kan­na­ta palkata.Vanha ei sovi nuo­ri­son opettajaksi.Eikä alan kou­lu­tus­ta enää oikein ole­kaan, joten ei tar­vi­ta opettajiakaan.

    Tie­to­lii­ken­nea­la kun on tuhot­tu Suomesta.

    Yri­tin vie­lä hank­kia uuden ammatin,mutta kou­lu ei otta­nut opis­ke­li­jak­si .Sisään­pää­sy perus­tui tar­ve­har­kin­taan .Posi­tii­vi­nen syr­jin­tä pis­ti edel­le maa­han­muut­ta­jat ja nuoret.
    Seti­kin aset­tui vas­ta­han­kaan: Vaik­ka minul­la on tar­vit­ta­va säh­kö­alan koke­mus niin se tul­kit­tiin lii­an vanhaksi.

    Tuo vuo­den kurs­si olsi ollut juu­ri kan­nat­ta­vuu­den rajal­la, jos tuo työ­ko­ke­mus oli­si hyväksytty .

    Sen jäl­keen on vie­lä mah­dol­li­suus läh­teä nuo­ri­so­kou­lu­tuk­sen kaut­ta , mut­ta opis­ke­luai­ka on sil­loin 3–4 vuot­ta, joten enpä nyt yli 61-vuo­ti­aa­na enää viit­si aloittaa. 

    Ulko­mail­ta on ollut eräi­tä kyse­ly­jä, mut­ta koh­de­maat ovat ollet Nige­ria, Irak, Afga­nis­tan, Ruan­da, Ugan­da etc joten ris­kit­kin ovat melkoiset.

    Eli ikä­syr­jin­tä on aika kat­ta­va hallinnossakin

  99. Kun elä­tin nel­jä vuot­ta itseä­ni yrit­tä­jä­nä, las­ku­tet­ta­vien tun­tien osuus oli alle kol­man­nes. Sik­si ne oli­vat­kin aika kalliita.

    No ei las­ku­tus ole mil­lään alal­la eikä mis­sään funk­tios­sa ole 100 %.Mut­ta las­ku­tus­tun­nis­sa ne ovat mukaan

    Mut­ta työn­te­ki­jäl­lä ei ole tähän oikeut­ta eivät­kä työ­nan­ta­jat edes hyväk­sy tätä yrit­tä­jäl­le sal­lit­tus periaatetta.
    Esim­mi­nun kou­lu­tuk­se­ni van­he­ni 1979 kun auto­ma­ti­soin­ti val­mis­tui ja siir­ryt­tiin digitaalitekniikkaan.Silloin piti opis­kel­la pika­vauh­tia uusiteknologia:Valokaapelit, digi­taa­li­set siir­to­jär­jes­tel­mät, digi­kes­kuk­set ja miten niis­tä raken­ne­taan verk­ko etc.

    Omal­la ajal­la se oli teh­tä­vä., ei se ole yrit­tä­jän yksinoikeus.Mutta yrit­tä­jä voi sii­tä las­kut­taa aina­kin osan

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos meil­lä Kela hoi­tai­si työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen eikä sitä oli­si hajau­tet­tu eri­lai­sil­le val­miuk­sil­taan kir­ja­vil­le kas­soil­le, työt­tö­myys­kor­vaus saat­tai­si toi­mia ilman katkoksia.

    Suo­men sosi­aa­li­tur­va on äärim­mäi­sen hajau­tet­tua. Siel­lä on lisäk­si muka­na iso­jen työ­nan­ta­jien ihmis­ten työs­tä mak­sa­mil­la varoil­la elä­viä sijoi­tus­yh­tiöi­tä (työ­elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­tä), jot­ka hoi­ta­vat laki­sää­tei­set teh­tä­vät lähin­nä oikeus­lai­tos­ten ja jul­kis­ten toi­mi­joi­den kus­tan­nuk­sel­la. On aika eri­kois­ta vaa­tia näi­hin moni­mut­kai­siin jär­jes­tel­miin putoa­jil­ta otta­maan suu­ria ris­ke­jä tukien ulko­puo­lel­le putoa­mi­ses­ta. Ei sitä kukaan jär­ke­vä yrit­tä­jä yri­tys­kään teki­si. Niis­sä asiois­sa oikeu­den­mu­kai­suus ja koh­tuus eivät toteu­du sil­lä taval­la kuin pro­pa­gan­dan­omai­ses­ti nii­den kans­sa pai­ni­mat­to­mil­le anne­taan ymmär­tää. Syy­nä lie­nee Suo­men tun­nus­ta­ma­ton nat­si­men­nei­syys ja käy­tön­nös­sä ele­tään edel­leen sosi­aa­li­darwi­nis­min hype­tyk­ses­sä, jos­sa kave­ri jäte­tään jos se vain suin­kin on mah­dol­lis­ta. Ei tar­vit­se men­nä kuin rajan yli län­teen, niin yhteis­kun­nan asen­ne on ihan toinen.

  101. Saa­ra: Eräs perus­tu­loon liit­ty­vä ongel­ma voi­si olla, että jos se joil­le­kuil­le riit­täi­si elä­mi­seen (hyvin niuk­kaan, mut­ta sil­ti), voi­si syn­tyä jouk­ko ihmi­siä jot­ka eivät ole elä­män­sä aika­na teh­neet päi­vää­kään töitä. 

    Se on täy­sin mah­dol­lis­ta jo nyt, ja sel­lai­sia hen­ki­löi­tä on nyt­kin. Ero­na että sosi­aa­li­pum­min ei täl­lä het­kel­lä mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta ottaa vas­taan työtä.

    Tai siis toki kan­nat­taa talou­del­li­ses­ti, jos saa­ta­vis­sa oli­si hyvä­palk­kais­ta koko­päi­vä­työ­tä, mut­ta sel­lai­sen saan­nin toden­nä­köi­syys on sosi­aa­li­pum­mil­le lot­to­voi­ton luok­kaa — ja epäi­len että hen­ki­lön, joka ei ole eläes­sään teh­nyt oike­aa työ­tä oli­si hyvin han­ka­la tot­tua päi­vit­täi­seen 8 tun­nin työ­päi­vään. Pal­jon hel­pom­min pää­si­si työ­elä­mään kiin­ni jos voi aloit­taa pienestä.

    Jos hän eläi­si toi­meen­tu­lo­tuen sijaan perus­tu­lol­la, hänen kan­nat­tai­si ottaa vas­taan työ­tä (ja siis siir­tyä veron­mak­sa­jak­si), jos sitä oli­si tar­jol­la vaik­ka vain parik­si tunniksi.

    (toi­meen­tu­lo­tuen mini­mi on täl­lä het­kel­lä sama tai suu­rem­pi kuin aja­tel­tu perus­tu­lon taso.)

  102. Lii­an van­ha:
    Omal­la ajal­la se oli teh­tä­vä., ei se ole yrit­tä­jän yksinoikeus.Mutta yrit­tä­jä voi sii­tä las­kut­taa aina­kin osan

    Ai, ker­ro minul­le­kin mihin voin lähet­tää las­kun. Ja työn­te­ki­jöi­den kou­lu­tusa­jas­ta jou­dun mak­sa­maan pal­kan. Luon­nol­li­ses­ti kus­si­mak­su­jen lisäksi.

  103. Lii­an van­ha:
    No ei las­ku­tus ole mil­lään alal­la eikä mis­sään funk­tios­sa ole 100 %.Mut­ta las­ku­tus­tun­nis­sa ne ovat mukaan 

    Näin­pä tie­tys­ti, mut­ta aiem­min ket­jus­sa esi­tit esi­mer­kin, jos­sa ole­tit KAIKKI yrit­tä­jän vuo­den aika­na teke­mät työ­tun­nit las­ku­tet­ta­vik­si ja pää­dyit 50% lep­pois­ta­mi­sas­teel­la 120 000 euron tuloi­hin. Täl­lä yrit­tä­jäl­lä on pul­lat todel­la hyvin uunis­sa, kos­ka ilmei­ses­ti hänen yri­tyk­sel­lään ei ole mitään sel­lai­sia kiin­tei­tä kulu­ja­kaan joi­ta ei voi lisä­tä asiak­kaan mak­sa­maan laskuun.

  104. Eräs pie­ni aja­tus­vir­he tuos­ta alku­pe­räi­ses­tä teks­tis­tä löy­tyy: Vero­tuk­sel­la ei rahoi­te­ta mitään. Vero­tus on raha­me­ka­nis­min näkö­kul­mas­ta vain rahan pois­ta­mis­ta kier­ros­ta. Val­tion rahoi­tus tapah­tuu aina kes­kus­pan­kis­ta — keskuspankkirahalla.

    Perus­tu­lo on erin­omai­nen osto­voi­man lisää­jä — se lisää sitä nime­no­maan mata­la­tu­loi­sil­la joi­den on käy­tän­nös­sä vält­tä­mä­tön­tä aina käyt­tää kaik­ki saa­man­sa tulot.

    Uudis­tai­sin samas­sa yhtey­des­sä myös koko vero­tus­jär­jes­tel­män. Verol­li­sen työn teet­tä­mi­nen ja teke­mi­nen pitäi­si olla pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa esim. vero­ti­li­sys­tee­mil­lä jos­sa työn teet­tä­jän ei tar­vit­se tie­tää työn­te­ki­jäs­tä muu­ta kuin vero­ti­lin nume­ro ja ehkä nimi. Kaik­ki muu hoi­tuu auto­maat­ti­ses­ti. On aika kum­mal­lis­ta että Suo­mes­sa­kin on mil­joo­nia tie­to­ko­nei­ta, jois­ta yksi­kään ei osaa muka­mas las­kea vero­ja oikein reaaliajassa.

  105. 😉 Huu­haa­ta perus­tu­lo on aina­kin sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että sen poliit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä läpi­me­ne­mi­nen on erit­täin pit­käs­sä kuuses­sa. Ansio­si­don­nai­set etuu­det (eten­kin työt­tö­myys­tur­va) ovat niin kes­kei­nen osa val­lit­se­van val­ta­jär­jes­tel­män miel­tä­mää val­lan säi­ly­vyyt­tä — luu­len ma — ettei sen mur­ta­val­la perus­tu­lol­la oikein ole mah­dol­li­suuk­sia ede­tä käytäntöön.

  106. Näin­pä tie­tys­ti, mut­ta aiem­min ket­jus­sa esi­tit esi­mer­kin, jos­sa ole­tit KAIKKI yrit­tä­jän vuo­den aika­na teke­mät työ­tun­nit las­ku­tet­ta­vik­si ja pää­dyit 50% lep­pois­ta­mi­sas­teel­la 120 000 euron tuloihin.”

    Hänen koh­dal­laan se var­maan piti­kin paik­kan­sa, sil­lä eivät ne rutii­ni­työt mitä hän teki, kovin suur­ta lisä­opis­ke­lua tarvinnut

  107. Ai, ker­ro minul­le­kin mihin voin lähet­tää las­kun. Ja työn­te­ki­jöi­den kou­lu­tusa­jas­ta jou­dun mak­sa­maan pal­kan. Luon­nol­li­ses­ti kus­si­mak­su­jen lisäksi.”

    Ne yli­mää­räi­set tun­nit ja kulut lisä­tään tie­tys­ti tehol­lis­ten las­ku­tet­ta­vi­nen tun­tien veloitushintaan

  108. Lii­an van­ha:
    Köy­hät ovat nii­tä, jot­ka todel­li­suu­des­sa raa­ta­vat pit­kää työpäivää.
    Hyvä­tu­loi­nen las­kee työk­si jopa leh­tien luvun ja tv:n katselun 

    Yllä­ole­van tilas­ton mukaan yrit­tä­jät teke­vät useim­mi­ten lyhyt­tä työ­ai­kaa mui­hin verrattuna.

    Mie­tin hie­man min­kä­lai­sia nämä lep­pois­ta­neet yrit­tä­jät ovat ? Esim tapa­sin muu­ta­ma aika sitenkonsultin,joka teki töi­tä ELY-kes­kuk­sel­le. Hän ker­toi teke­vän­sä vuo­des­sa 120 työpäivää.Laskutus per päi­vä oli1000 euroa+kulut eli hän pää­si 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin.

    Sum­ma sum­ma­rum, meil­lä syn­ny­te­tään yhteis­kun­taa, jos­sa köy­hät teke­vät 80 tun­tis­ta työ­viik­koa ja hyvin­voi­va ja hyvä­pak­kai­nen eliit­ti, joka tekee alle 34 tun­tis­ta työviikkoa

    Tul­kit­sit link­ki­si tau­lu­koi­ta tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ja har­haan­joh­ta­vas­ti. On tot­ta, että tilas­ton mukaan yrit­tä­jät teke­vät 1 — 34-tun­tis­ta työ­viik­koa mui­ta useam­min, mut­ta vain hie­man useam­min. Puo­les­taan nor­maa­lia 35 — 40-tun­tis­ta työ­viik­koa yrit­tä­jät teke­vät sel­väs­ti vähem­män kuin muut. Sen sijaan pit­kää yli 40-tun­tis­ta viik­koa yrit­tä­jät paker­ta­vat monin ver­roin mui­ta ver­tai­lu­ryh­miä enem­män. Sel­väs­ti tuos­ta tilas­tos­ta on luet­ta­vis­sa se, että yrit­tä­jät teke­vät mui­ta pal­kan­saa­jia enem­män töi­tä. Eikä yrit­tä­jä pää­se täy­sin vapaal­le kos­kaan. Juri­di­nen vas­tuu on ja pysyy 24/7. Tilas­to ei myös­kään tue väit­tä­mää­si, että köy­hät teki­si­vät eni­ten töi­tä. Tilas­ton mukaan pal­kan­saa­jis­ta eni­ten töi­tä teke­vät joh­ta­jat ja ylim­mät virkamiehet.

    Lisäk­si tilas­to ei ota miten­kään huo­mioon sitä, että uskoak­se­ni useim­mat yrit­tä­jät teke­vän työn­sä tehok­kaam­min kuin pal­kan­saa­jat kes­ki­mää­rin. Perus­tan väit­tee­ni sil­le, että yrit­tä­jik­si ryh­ty­vät lie­ne­vät kun­nian­hi­moi­sem­pia ja tulos­ta­voit­teel­li­sem­pia kuin kes­ki­mää­räi­set pal­kan­saa­jat. Pork­ka­na on yrit­tä­jäl­lä sel­keäm­pi ja se ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta työ­te­hoon ja moti­vaa­tioon. Esi­mer­kik­si pal­kan­saa­ja­kam­paa­ja ei hyö­dy mitään sii­tä, tekee­kö hän kah­dek­san vai kym­me­nen pää­tä kah­dek­sas­sa tun­nis­sa, yrit­tä­jä­kam­paa­ja sen sijaan pal­ki­taan tehok­kuu­des­taan. Sitä pait­si mitä kuu­luu kenel­lä­kään, pal­jon­ko yrit­tä­jä tekee töi­tä jos pär­jää omil­laan ja hoi­taa yhteis­kun­nal­li­set vel­voit­teen­sa moitteetta.

  109. lii­an vanha
    “Opis­ke­lin opet­ta­jak­si ja val­mis­tuin 2010, mut­ta kuu­lem­ma näin van­haa ei enää kan­na­ta palkata.Vanha ei sovi nuo­ri­son opettajaksi.Eikä alan kou­lu­tus­ta enää oikein ole­kaan, joten ei tar­vi­ta opettajiakaan.

    Tie­to­lii­ken­nea­la kun on tuhot­tu Suomesta.”

    Surul­lis­ta tuo kiel­tä­mät­tä on. Pitäi­si löy­tää jokin lähei­nen ala, jol­la on kysyn­tää. Joku vink­ka­si jos­sain yhtey­des­sä, että “if eve­ryt­hing else fails, lower your standards”. 

    Toi­saal­ta moni saat­taa esim. haa­veil­la sii­tä, että joko ei tar­vit­si­si teh­dä töi­tä tai että voi­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä eikä saa­ta edes kuvi­tel­la, että nämä kak­si voi­si­vat olla mah­dol­li­sia yhtä aikaa:-)

  110. Kyt­ty­rä:
    Eräs pie­ni aja­tus­vir­he tuos­ta alku­pe­räi­ses­tä teks­tis­tä löy­tyy: Vero­tuk­sel­la ei rahoi­te­ta mitään. Vero­tus on raha­me­ka­nis­min näkö­kul­mas­ta vain rahan pois­ta­mis­ta kierrosta.
    ´snip´

    Niin­kö? Kuvit­te­let­ko, että val­tio (tai kun­nat) kerää rahat ja pitää ne, jol­loin ne eivät tule uudel­leen kiertoon?
    Tämä on vähän sama kuin aja­tus rahois­ta, jot­ka “makaa­vat” pankkitileillä. 😉

  111. On Kyt­ty­rä sinän­sä oikeas­sa sii­nä että inflaa­tio­ra­hoi­tus on hal­vem­paa kuin vero­jen kerää­mi­nen kan­sa­lai­sil­ta. Jos kes­kus­pank­ki antai­si val­tiol­le fyr­kat ja val­tio käyt­täi­si ne välit­tö­mäs­ti, olet­taen että rahan­tar­jon­nan lisäys ei lii­kaa nos­ta hin­to­ja, niin val­tiol­ta sääs­tyy vero­hal­lin­non pal­kat ja muut kulut. Eikä vero­tus­ta­kaan oikein voi pitää kus­tan­nus­te­hok­kaa­na tapa­na tasa­ta tuloe­ro­ja. Hel­pom­pi oli­si len­tää mus­til­la heli­kop­te­reil­la köy­hien asuin­seu­tu­jen, eikun kult­tuu­ri­ses­ti moni­ri­kas­tu­nei­den aluei­den yli ja pudot­taa rahaa… 🙂

    Mut­ta itse asi­aan eli tulon­siir­toi­hin. Syy­pe­rus­tei­sil­la tulon­siir­roil­la on ilmi­sel­väs­ti oma paik­kan­sa, mut­ta kysy­mys on sii­tä miten syys­tä saa teh­tyä niin objek­tii­vi­sen että rahat eivät valu nii­tä tosia­sial­li­ses­ti tar­vit­se­mat­to­mien taskuun? 

    Jos syy­pe­rus­teis­ten tulon­siir­to­jen tar­ve on oikea niin mar­gi­naa­li­ve­roas­te voi hyvin­kin olla 100% kos­ka jouk­ko on niin pie­ni ja he todel­la tar­vit­se­vat tulon­sa.… Tie­tys­ti mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lu täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on osin har­haan­joh­ta­vaa kos­ka jos tar­ve on oikea niin kapa­si­teet­ti hank­kia mark­ki­na­tu­lo­ja on alen­tu­nut mel­kein nollaan…

    Oli­si jär­ke­vää sitoa tulon­siir­rot ja vero­tus hen­ki­lö­koh­tai­seen kapa­si­teet­tiin. Mars mars kaik­ki tai­ta­van psykologin/psykometrikon pakeil­le älyk­kyys­tes­te­jä täyttämään.…

    Fik­suil­ta vaa­dit­tai­siin täl­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä enem­män ja lisäk­si he eivät voi­si saa­da tulon­siir­to­ja kuin eri­tyis­ta­pauk­ses­sa (tapa­tur­ma, vai­kea sai­raus yms).

  112. Lau­ri R.: Miten­käs jos nuo “hyl­kiöt” onnis­tui­si­vat kui­ten­kin teke­mään työ­tä esi­mer­kik­si yhden päi­vän vuo­des­sa? Täl­löin pääs­täi­siin taas muka­van perus­tu­lon pii­riin, ja kaik­ki oli­si hyvin kun­nes taas ensi vuon­na pitäi­si etsiä joku tut­tu joka palk­kai­si päi­väk­si töi­hin. (vas­ta­vuo­roi­ses­ti itse voi­si työl­lis­tää sit­ten sen kave­rin päi­väk­si. Alk­kik­sil­le hom­man tiet­ty hoi­tai­si joku job­ba­ri, hyväl­lä korvauksella)

    Seu­rai­si siis että perus­tu­los­ta tuli­si yhtä han­ka­la kuin nykyi­sis­tä tuis­ta (tai sit­ten sii­hen jäi­si esim em. por­saan­rei­kiä), ja kos­ka se kos­ket­tai­si peri­aat­tees­sa lähes kaik­kia, byro­kra­tia lisään­tyi­si merkittävästi.

    Pal­jon parem­pi on niuk­ka perus­tu­lo, jon­ka lisäk­si sit­ten jotain mui­ta har­kin­nan­va­rai­sia tukia. Täl­löin saa­daan iso mää­rä ihmi­siä pois har­kin­nan­va­rais­ten tukien pii­ris­tä, jol­loin byro­kra­tia vähe­nee, ja toi­vot­ta­vas­ti sosi­aa­li­puo­lel­la jonot lyhenevät.

    Minä en ole kovin huo­lis­sa­ni niis­tä, jot­ka ovat elä­män­hal­lin­nas­sa sen ver­ran kiin­ni, että kyke­ne­vät ja osaa­vat kik­kail­la tuol­lai­sen työl­lis­ty­mis­ra­joit­teen ympä­ri. Var­sin­kin kun nämä pum­mit nykyi­ses­sä mal­lis­sa nyh­tä­vät veron­mak­sa­jil­ta var­mas­ti enem­män kuin mitä tuo perus­tu­lo olisi.

    Eli var­mas­ti jäi­si por­saan­rei­kiä, mut­ta ei ain­kaan enem­pää kuin nykyi­seen jär­jes­tel­mään. Minul­le riit­täi­si nykyis­tä parem­pi jär­jes­tel­mä, täy­del­lis­tä jär­jes­tel­mää saa odot­taa tur­han pitkään.

    Har­kin­nan­va­rais­ten tukien pitäi­si olla nimen­sä mukai­sia. Nykyi­sen­kal­tai­set “har­kin­nan­va­rai­set” tuet, joi­ta saa auto­maat­ti­ses­ti kun osaa hakea ja tulot ovat oikean kokoi­set, kas­vat­ta­vat vero­progres­sio­ta ja esi­mer­kik­si asu­mis­tuet valu­vat pal­jol­ti asu­mi­sen hintaan.

  113. Lii­an van­ha:
    “Näin­pä tie­tys­ti, mut­ta aiem­min ket­jus­sa esi­tit esi­mer­kin, jos­sa ole­tit KAIKKI yrit­tä­jän vuo­den aika­na teke­mät työ­tun­nit las­ku­tet­ta­vik­si ja pää­dyit 50% lep­pois­ta­mi­sas­teel­la 120 000 euron tuloihin.”

    Hänen koh­dal­laan se var­maan piti­kin paik­kan­sa, sil­lä eivät ne rutii­ni­työt mitä hän teki, kovin suur­ta lisä­opis­ke­lua tarvinnut

    Jos hän ei tar­vin­nut myös­kään pal­kat­tua työ­voi­maa, työ­vä­li­nei­tä, toi­mis­toa, mark­ki­noin­tia, web­bi­si­vu­ja tai kir­jan­pi­toa, tuo yrit­tä­jä on onnis­tu­nut hom­maa­maan itsen­sä todel­la edul­li­seen tilan­tee­seen ja ilmei­ses­ti myös alal­la jol­la kil­pai­lua ei juu­ri ole. Ei siis kovin edus­ta­va esi­merk­ki yrit­tä­jän tulo­jen ja työ­ajan suhteesta.

  114. Austrian:
    On Kyt­ty­rä sinän­sä oikeas­sa sii­nä että inflaa­tio­ra­hoi­tus on hal­vem­paa kuin vero­jen kerää­mi­nen kan­sa­lai­sil­ta. Jos kes­kus­pank­ki antai­si val­tiol­le fyr­kat ja val­tio käyt­täi­si ne välit­tö­mäs­ti, olet­taen että rahan­tar­jon­nan lisäys ei lii­kaa nos­ta hin­to­ja, niin val­tiol­ta sääs­tyy vero­hal­lin­non pal­kat ja muut kulut. Eikä vero­tus­ta­kaan oikein voi pitää kus­tan­nus­te­hok­kaa­na tapa­na tasa­ta tuloe­ro­ja. Hel­pom­pi oli­si len­tää mus­til­la heli­kop­te­reil­la köy­hien asuin­seu­tu­jen, eikun kult­tuu­ri­ses­ti moni­ri­kas­tu­nei­den aluei­den yli ja pudot­taa rahaa… 

    Vero­tus pitää näh­dä rahoi­tus­ka­na­van sijas­ta kei­no­na vähen­tää rahan mää­rää kier­ros­sa. Val­tio on ins­ti­tuu­tio, joka rahan on mää­ri­tel­lyt ja sitä kaut­ta luo sen kier­toon. Tätä rahaa tar­vit­se­vat kaik­ki vero­jen mak­suun, joten sitä arvos­ta­vat kaik­ki. Jos vain teh­täi­siin rahaa lisää kier­toon ilman vero­tus­ta, sen mää­rä nousi­si ja joh­tai­si ennen pit­kään inflaa­tioon. Kysy­mys on sii­tä, mitä kaut­ta tuo raha pois­te­taan kier­ros­ta. Eri­lai­set hait­ta­ve­rot ovat hyvä kana­va. Perus­tu­lo taas on hyvä kana­va tuo­da sitä rahaa kier­toon lisää.

  115. Saa­ra:

    Tar­tun vies­tis­sä­si vain tähän koh­taan, jos­ta olen jyr­käs­ti eri mieltä 

    Oot siis sitä miel­tä, että val­tao­sa ihmi­sis­tä on luo­via inno­vaat­to­rei­ta? Pitäis­kö toi nyt täs­sä meiän kes­kus­te­lun kon­teks­tis­sa tul­ki­ta niin, että sun mie­les­tä val­tao­sa ihmi­sis­tä olis tuot­ta­vam­pia ku nyt, jos ne sais “haa­huil­la” vie­lä enem­män ku nyky­ään? En nyt oikeen kek­si mitään muu­ta jär­ke­vää tul­kin­taa, kos­ka jos tar­ko­tat vaan jotain sen tyy­lis­tä että val­tao­sas­sa ihmi­siä on jokin mää­rä kek­se­liäi­syyt­tä, ni sii­nä ei oo juu­ri­kaan point­tia tän kes­kus­te­lun kan­nal­ta. Jos mun tul­kin­ta oli oikee, ni mun mie­les­tä oot tos­sa totaa­li­sen väärässä.

    Luo­va ongel­man­rat­kai­su­ky­ky ei ole sel­lai­nen syn­nyn­näi­nen lah­ja, jol­la vain har­vo­ja meis­tä oli­si siunattu

    Sil­lä nyt ei oo pal­joo­kaan väliä, että onko joku ihmi­nen epä­luo­va ja epäin­no­vaat­to­ri siks, että se on kas­va­tet­tu sel­la­seks vai bio­lo­gi­ses­ti sel­la­nen. Kun se epä­luo­va tyyp­pi ali­te­taan haa­hui­le­maan, niin se tuo­tos on ihan yhtä huo­no riip­pu­mat­ta sii­tä, onko tyy­pin epä­luo­vuus ollu syn­nyn­näis­tä vai ympä­ris­tön tuot­ta­maa. Eri asia on sit­ten, että voi­daan­ko ihmis­ten luo­viks inno­vaat­to­reiks kas­va­mis­ta tukea jol­lain tehok­kaal­la taval­la nykyis­tä paremmin.

    Mut huo­mioi nyt, että se et useim­mis­sa ihmi­sis­sä on jokin mää­rä luo­vuut­ta ei mil­lään taval­la tuo­ta sel­las­ta joh­to­pää­tös­tä, että haa­hui­lun mää­rää tulis ylei­ses­ti lisä­tä. Kuten sanoin jo alus­sa, voi olla että haa­hui­lua on jo nyt lii­kaa suh­tees­sa opti­miin. Ja vähin­tään on niin, että haa­hui­lua on lii­kaa joi­den­kin yksi­löi­den kohal­la ja lii­an vähän tois­ten yksi­löi­den kohal­la. Tehok­kain­ta koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta ei oo se, että kaik­ki ihmi­set haa­hui­lee ja yrit­tää inno­voi­da. Opti­mi on jotain sel­las­ta, et tiet­ty mää­rä par­hai­ta yksi­löi­tä hoi­taa inno­voin­nin ja loput työs­ken­te­lee nii­den inno­vaa­tioi­den toteu­tus­puo­lel­la ja muis­sa rutiinitehtävissä.

  116. Austrian:

    Oli­si jär­ke­vää sitoa tulon­siir­rot ja vero­tus hen­ki­lö­koh­tai­seen kapa­si­teet­tiin. Mars mars kaik­ki tai­ta­van psykologin/psykometrikon pakeil­le älyk­kyys­tes­te­jä täyttämään….
    Fik­suil­ta vaa­dit­tai­siin täl­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä enem­män ja lisäk­si he eivät voi­si saa­da tulon­siir­to­ja kuin eri­tyis­ta­pauk­ses­sa (tapa­tur­ma, vai­kea sai­raus yms).

    Miks nime­no­maan fik­su­jen pitäis mak­saa enem­män? Miks ei vaik­ka ahke­rien tai yli­pää­tään nii­den, joil­le työn­te­ko on pie­nin hai­ta­ke? Tai esim. ilkeil­tä ja ikä­vil­tä ihmi­sil­tä voi­tais vaa­tia isom­paa panos­tus­ta kom­pen­soi­maan se hyö­dyn las­ku, min­kä ne ilkey­del­lään ja ikä­vyy­del­lään aiheut­taa muille.

  117. Rogue: Eri asia on sit­ten, että voi­daan­ko ihmis­ten luo­viks inno­vaat­to­reiks kas­va­mis­ta tukea jol­lain tehok­kaal­la taval­la nykyis­tä paremmin.

    Voi­daan. Ja sik­si ei kan­na­ta aja­tel­la, että val­tao­sa ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole luo­via — se kun ei pidä paik­kaan­sa. Jos juu­ri täl­lä het­kel­lä onkin niin, että val­tao­sa on tyl­sä­mie­li­siä suo­rit­ta­jia, niin en tosi­aan kehot­tai­si laa­ti­maan sosi­aa­li­tu­ki­sys­tee­mim­me refor­mia sil­tä poh­jal­ta että näin tulee ole­maan aina tule­vai­suu­des­sa­kin. Niin ei saa olla enää kovin kau­an. Asial­le on teh­tä­vä jota­kin, ja pian!

    Mut huo­mioi nyt, että se et useim­mis­sa ihmi­sis­sä on jokin mää­rä luo­vuut­ta ei mil­lään taval­la tuo­ta sel­las­ta joh­to­pää­tös­tä, että haa­hui­lun mää­rää tulis ylei­ses­ti lisä­tä. Kuten sanoin jo alus­sa, voi olla että haa­hui­lua on jo nyt lii­kaa suh­tees­sa opti­miin. Ja vähin­tään on niin, että haa­hui­lua on lii­kaa joi­den­kin yksi­löi­den kohal­la ja lii­an vähän tois­ten yksi­löi­den kohal­la. Tehok­kain­ta koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta ei oo se, että kaik­ki ihmi­set haa­hui­lee ja yrit­tää innovoida.

    Tar­koit­ta­ma­ni kal­tais­ta haa­hui­lua ei täl­lä het­kel­lä ole juu­ri yhtään, kos­ka har­va kokee sel­lais­ta vapaut­ta, jon­ka koke­mi­sen perus­tu­lo luul­lak­se­ni mah­dol­lis­tai­si. Mis­sään tapauk­ses­sa en pidä mah­dol­li­se­na, että sitä oli­si liikaa.

    Haa­hui­lee ja yrit­tää inno­voi­da” ei ole lain­kaan se, mis­tä itse puhuin. Heti kun ihmi­nen alkaa yrit­tää, par­haat ideat jää­ty­vät jon­ne­kin aivo­kuo­rel­le (luo­vien alo­jen ammat­ti­lai­set osaa­vat jos­sain mää­rin estää tämän, muut ihmi­set yleen­sä eivät). Tar­koi­tan sel­lais­ta mah­dol­li­sim­man vapaa­ta mie­len­ti­laa, jos­sa ei yri­te­tä mitään vaan voi­daan teh­dä ihan just sitä mikä itseä saat­tuu sil­lä het­kel­lä miel­lyt­tä­mään (sen sijaan että rava­taan viras­tois­sa täyt­tä­mäs­sä lomak­kei­ta tai poh­dis­kel­laan, pitäi­si­kö läh­teä loma­mat­kal­le vaik­ka työt­tö­mä­nä ei sai­si pois­tua maas­ta kovin monek­si päi­väk­si). Tämän myön­tei­set seu­rauk­set eivät rajoi­tu pel­käs­tään yri­tys­toi­min­nan sek­to­ril­le, vaan näin syn­ty­vät “inno­vaa­tiot” voi­vat esim. paran­taa hen­ki­lön per­he-elä­mää tai jak­sa­mis­ta, tai joh­taa yleis­hyö­dyl­li­seen vapaaehtoistyöhön.

    Opti­mi on jotain sel­las­ta, et tiet­ty mää­rä par­hai­ta yksi­löi­tä hoi­taa inno­voin­nin ja loput työs­ken­te­lee nii­den inno­vaa­tioi­den toteu­tus­puo­lel­la ja muis­sa rutiinitehtävissä.

    Nyt puhut sel­väs­ti sel­lai­ses­ta toi­min­nas­ta, jos­ta on sel­keäs­ti ero­tet­ta­vis­sa inno­voin­nin osuus ja toteu­tuk­sen osuus. Se on toki tär­ke­ää. Mut­ta nykyi­sin hyvin monen­lai­sis­sa muis­sa­kin teh­tä­vis­sä on hyvin tär­ke­ää osa­ta aja­tel­la luo­vas­ti ja hallita/hyödyntää omia luo­via pro­ses­se­ja. En siis viit­taa täs­sä mihin­kään kan­sa­kun­nan vetu­rei­na toi­mi­vien luo­vien inno­vaat­to­rei­den inno­voin­ti­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mi­seen, vaan tar­koi­tan ihan tosis­sa­ni sitä, että jokai­sel­la ihmi­sel­lä oli­si hyvä olla mah­dol­li­suus vapau­tua alkeel­li­sen perus­ta­son sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä välit­tö­mis­tä pai­neis­ta. Se oli­si koko yhteis­kun­nan etu.

  118. Rogue,

    Idea on sii­nä että mah­dol­li­sen tulo­ta­son ja kapa­si­tee­tin välil­lä on, cete­ris pari­bus voi­ma­kas riip­pu­vuus. Jos ja kun kapa­si­teet­ti on objek­tii­vi­nen tosia­sia niin kapa­si­tee­tin verot­ta­mi­nen ei vää­ris­tä ihmis­ten pää­tök­siä rajal­la. Ne saa­vat tulon­siir­to­ja jot­ka tar­vit­se­vat ja kyvyk­käil­lä taas on mah­dol­li­suus hank­kia tulo­ja omi­nai­suuk­sien­sa mukaan.

  119. Saa­ra:

    Voi­daan. Ja sik­si ei kan­na­ta aja­tel­la, että val­tao­sa ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole luo­via – se kun ei pidä paik­kaan­sa. Jos juu­ri täl­lä het­kel­lä onkin niin, että val­tao­sa on tyl­sä­mie­li­siä suo­rit­ta­jia, niin en tosi­aan kehot­tai­si laa­ti­maan sosi­aa­li­tu­ki­sys­tee­mim­me refor­mia sil­tä poh­jal­ta että näin tulee ole­maan aina tule­vai­suu­des­sa­kin. Niin ei saa olla enää kovin kau­an. Asial­le on teh­tä­vä jota­kin, ja pian!

    Sä et nyt oikeen haluu taju­ta mun point­tia. Vaik­ka useim­mis­sa ihmi­sis­sä olis joku ripaus luo­vuut­ta, se ei tar­ko­ta että useim­pien ihmis­ten olis koko­nai­suu­den kan­nal­ta teho­kas­ta haa­huil­la ja luo­da. Saa­ti että mar­gi­naa­lil­la kan­nat­tais lisä­tä useim­pien ihmis­ten haa­hui­lun määrää.

    Tar­koit­ta­ma­ni kal­tais­ta haa­hui­lua ei täl­lä het­kel­lä ole juu­ri yhtään, kos­ka har­va kokee sel­lais­ta vapaut­ta, jon­ka koke­mi­sen perus­tu­lo luul­lak­se­ni mah­dol­lis­tai­si. Mis­sään tapauk­ses­sa en pidä mah­dol­li­se­na, että sitä oli­si liikaa

    Mitä ihmet­tä toi sun tar­kot­ta­ma haa­hui­lu on? Jotain sel­las­ta et sei­soo tum­put suo­ri­na 24/7? Mä koin haa­huil­lee­ni enem­män tai vähem­män koko opis­ke­lua­jan lukion alus­ta yli­opis­ton lop­puun ja nyky­ään­kin ku oon työ­elä­mäs­sä käy­tän koh­tuul­li­sen osan ajas­ta­ni haa­hui­luun. Oon tus­kin ainut suo­ma­lai­nen opis­ke­li­ja, joka koki opis­ke­lua­jan suht ren­to­na hen­gai­lu­na. Tar­ko­tat­ko sanoa, että useim­pien ihmis­ten kohal­ta pätis, et ne olis tuot­ta­vam­pia jos käyt­täis isom­man osan ajas­taan haa­hui­luun ja pie­nem­män työn­te­koon? Jos tar­ko­tat ni meet tosi pahas­ti met­sään. Toi voi pätee jon­kun pie­nen vähem­mis­tön kohal­la mut ei todel­la­kaan useim­pien ihmisten.

    jokai­sel­la ihmi­sel­lä oli­si hyvä olla mah­dol­li­suus vapau­tua alkeel­li­sen perus­ta­son sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä välit­tö­mis­tä paineista

    Siis mei­naat, että olis joten­kin moraa­li­ses­ti hyvä, et ihmi­sil­lä ei olis pai­net­ta huo­leh­tia omas­ta ela­tuk­ses­taan vai että olis tehok­kuus­mie­les­sä hyvä, et ihmi­sil­lä olis vie­lä vähem­män pai­nei­ta huo­leh­tia ela­tuk­ses­taan ku nykyään? 

    Moraa­lias­pek­tis­ta voi olla mon­taa miel­tä, mut Suo­mes­sa nyt käy­tän­nös­sä on jo taat­tu kai­kil­le mel­ko kor­kee perus­tar­pei­den tyy­dy­tys. Kuin­ka kor­kee elin­ta­so sun mie­les­tä ihmi­sil­le tulee taa­ta yhteis­kun­nan puo­les­ta, jot­ta oltais moraa­li­ses­ti oikeel­la tasol­la? Tehok­kuu­den osal­ta oon tain­nu tuo­da jo näke­myk­se­ni suht sel­kees­ti esiin.

  120. Austrian:

    Rogue,

    Idea on sii­nä että mah­dol­li­sen tulo­ta­son ja kapa­si­tee­tin välil­lä on, cete­ris pari­bus voi­ma­kas riip­pu­vuus. Jos ja kun kapa­si­teet­ti on objek­tii­vi­nen tosia­sia niin kapa­si­tee­tin verot­ta­mi­nen ei vää­ris­tä ihmis­ten pää­tök­siä rajal­la. Ne saa­vat tulon­siir­to­ja jot­ka tar­vit­se­vat ja kyvyk­käil­lä taas on mah­dol­li­suus hank­kia tulo­ja omi­nai­suuk­sien­sa mukaan.

    Ja sun­ko mie­les­tä älyk­kyys on ainut osa sitä kapa­si­teet­tia, jon­ka ole­tan täs­sä edus­ta­van jon­kin­lais­ta teo­reet­tis­ta tuo­tan­to­po­ten­ti­aa­lia? Mä yri­tin tos­sa vih­ja­ta, että esim. ahke­ruus on ihan samal­la taval­la osa yksi­lön tuo­tan­to­po­ten­ti­aa­lia ku vaik­ka älyk­kyys. Vas­taa­via omi­nai­suuk­sia on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Esim. sosi­aa­li­suu­den ja tulo­ta­son tai pituu­den ja tulo­ta­son tai ter­vey­den ja tulo­ta­son välil­lä on luul­ta­vas­ti myös voi­ma­kas riip­pu­vuus. Samal­la taval­la jos noi omi­nai­suu­det tie­de­tään, niin nii­den­kään verot­ta­mi­nen ei vää­ris­tä pää­tök­siä rajalla.

    Jos meil olis kaik­ki ihmis­ten omi­nai­suuk­sia kos­ke­va tie­to, teho­kas vero­tus olis sel­la­nen joka aset­tais jokai­sel­le yksi­löl­le könt­tä­ve­ron, joka mää­räy­tyis kaik­kien omi­nai­suuk­sien eikä pel­kän älyk­kyy­den perus­teel­la. Könt­tien suu­ruu­teen vai­kut­tais myös vero­tuk­sen suun­nit­te­li­jan moraa­li­nen käsi­tys oikeu­den­mu­ka­ses­ta hyvin­voin­nin jakau­mas­ta. Ts. pel­käs­tään tie­to ihmis­ten tuo­tan­to­po­ten­ti­aa­liin vai­kut­ta­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta ei rat­ka­se ongel­maa, kos­ka ihmi­set on eri­mie­li­siä sii­tä, miten hyvin­voin­nin pitäis jakau­tua. Jos ihmis­ten oikeu­den­mu­kai­suus­kä­si­tyk­set­kin olis tie­dos­sa, ni sit­ten saa­tais aika­seks opti­maa­li­nen verotus.

  121. Saa­ra:jokai­sel­la ihmi­sel­lä oli­si hyvä olla mah­dol­li­suus vapau­tua alkeel­li­sen perus­ta­son sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä välit­tö­mis­tä paineista.

    Saan­ko teh­dä muu­ta­man arvauksen:

    -Käy­mä­si perus­kou­lu oli kau­pun­gin ns. parem­pia kouluja

    -Kävit lukion, et ammattikoulua

    -Et ole käy­nyt armeijaa

    -Ystä­vä­pii­ri­si koos­tuu pää­asias­sa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä, ja ne ei-kor­kea­kou­lu­te­tut ovat jon­kin aktii­vi­sen har­ras­tuk­sen parista

  122. tcrown: Saan­ko teh­dä muu­ta­man arvauksen:

    -Käy­mä­si perus­kou­lu oli kau­pun­gin ns. parem­pia kouluja

    Vää­rin.

    -Kävit lukion, et ammattikoulua

    Oikein.

    -Et ole käy­nyt armeijaa

    Oikein.

    -Ystä­vä­pii­ri­si koos­tuu pää­asias­sa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä, ja ne ei-kor­kea­kou­lu­te­tut ovat jon­kin aktii­vi­sen har­ras­tuk­sen parista

    Vää­rin.

    Mon­ta­ko pis­tet­tä sain?

    Mie­ti­tään­pä, miten Ruot­si ero­aa meis­tä. Siel­lä vii­mei­sin sota on jo niin kau­ka­na, että ihmis­ten ener­gia ei mene epä­luu­loi­suu­teen ja hen­ki­sen soti­mis­ky­vyn (kovuu­den) yllä­pi­tä­mi­seen. Niin­pä he ovat vapai­ta kiin­nit­tä­mään huo­mion­sa kai­ken maa­il­man hömp­pään — kuten nyt esi­mer­kik­si muo­toi­luun ja tai­tee­seen. Täs­tä on seu­ran­nut sel­lais­ta, että Ruot­sis­sa on suu­ria yri­tyk­siä, jot­ka myy­vät tuot­tei­taan koval­la kat­teel­la mui­den län­si­mai­den hai­hat­te­li­joil­le. Meil­lä puo­les­taan val­mis­te­taan edel­leen bulk­ki­ta­va­raa ihmi­sil­le, joi­den arvois­sa sääs­tä­mi­nen ja hal­pa hin­ta ovat kovin korkealla.

    Tapa­sin juu­ri erään edus­ta­jan, joka esit­te­li minul­le laa­duk­kai­ta pape­ri­tuot­tei­ta. Hän esit­ti pahoit­te­lun­sa, ettei vali­koi­mas­sa ollut mitään koti­mai­sia vaih­toeh­to­ja. Syy tähän on ihan se, että me emme osaa jalos­taa sitä pape­riam­me. Tar­jon­taa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole, joten hän jou­tuu kokoa­maan vali­koi­man­sa muis­ta maista.

    Jos haluam­me saa­da parem­pia kat­tei­ta vien­ti­tuot­teis­ta, mei­dän on kyet­tä­vä ensin luo­pu­maan sii­tä aja­tuk­ses­ta, että mei­tä uhkaa jat­ku­vas­ti jon­kin­lai­nen hen­gen­vaa­ra, johon varau­tu­mi­sen tai­vaan­ran­nan­maa­la­ri­hai­hat­te­li­jat pilaa­vat. Sel­lai­sen men­ta­li­tee­tin kulut­ta­ma ihmi­nen ei voi tavoit­taa kovin syväl­lis­tä ymmär­rys­tä sii­tä, mil­lä perus­tein kor­keam­pi­kat­teis­ten tuot­tei­den arvo muo­dos­tuu. Ja kun yhteis­kun­ta on täl­lai­sen asen­teen läpi­tun­ke­ma, vähät­kin hai­hat­te­li­jam­me muut­ta­vat her­käs­ti mui­hin mai­hin, jois­sa hei­dän osaa­mi­sen­sa tun­nis­te­taan ja sitä ymmär­re­tään arvos­taa. (Applel­la aloit­ti hil­jat­tain uusi suo­ma­lai­nen muo­toi­li­ja­ky­ky. Mik­si hän­tä ei ollut jo kau­an sit­ten pal­kat­tu Nokialle?)

    Sinun­kin mie­les­tä­si tuo armei­jan käy­mät­tö­myys tai­taa olla aihe mii­nus­pis­tee­seen, vai mitä?

  123. Mat­ti Kin­nu­nen: 320 tun­nis­sa tie­nai­si 2560 euroa eikä oli­si enää köyhä.

    Rahaa jää tuos­ta sääs­tet­tä­väk­si vain jos asuu yksin halvalla…

    Jos on vaik­ka yksin­huol­ta­ja ja lap­sia: tuos­ta verot ja vuo­kra (Hel­sin­gin uusien vuo­kra­so­pi­mus­ten hin­ta­ta­so) niin jää 6–700 euroa ruo­kaan ja mui­hin pakol­li­siin menoi­hin — jo päi­vä­hoi­to­mak­su on noil­la tie­doil­la 131 euroa yksi­lap­si­sel­le. Äkkiä lop­puu rahat kes­ken kuun, ja tupla­vuo­ro­ja teke­vä mak­sa­nee “päivä“hoidosta vie­lä enem­män, jos se on edes lail­li­ses­ti mahdollista.

  124. Rogue,

    Puhum­me tois­tem­me ohi. Vaik­ka tuos­sa yo. vies­tis­sä tcrow­nil­le puhun­kin nime­no­maan luo­vas­ta työs­tä, vies­teis­sä­ni sinul­le puhun ylei­sel­lä tasol­la sii­tä, miten kuka tahan­sa ihmi­nen (ja sitä kaut­ta myös yhteis­kun­ta) hyö­tyy sel­lai­ses­ta psyyk­ki­ses­tä vapau­den tun­tees­ta, joka mah­dol­lis­taa ajat­te­lun läh­te­mi­sen uusil­le urille.

    Kyse ei ole niin kapea-alai­ses­ta asias­ta kuin tuot­ta­vuus sii­nä työ­pai­kas­sa, jos­sa hen­ki­lö sat­tuu sil­lä het­kel­lä olemaan.

    Sinä lie­net jo koke­nut tar­koit­ta­ma­ni vapau­den — moni työ­tön ja pie­ni­tu­loi­nen ei. Minus­ta se on asia, joka tulee las­kea yhdek­si ihmi­sar­voi­sen elä­män para­met­reis­ta. En tar­koi­ta jat­ku­vaa toi­met­to­muut­ta (enkä usko että perus­tu­los­ta sel­lais­ta kovin monen koh­dal­la seu­rai­si­kaan), vaan sel­lais­ta tun­net­ta, että asiat ovat jo val­miik­si hyvin, ja mitä tahan­sa hen­ki­lö omak­si hyväk­seen tekee­kään, se vain paran­taa jo val­miik­si kun­nos­sa ole­vaa elä­mää. Sitä, että hen­ki­lön lähes koko val­veil­lao­loai­kaa ei hal­lit­se jat­ku­vas­ti jon­kin­lai­nen pakko.

    Fii­lik­siä on vai­kea pukea sanoik­si, ja var­maan tämä­kin voi­daan käsit­tää monel­la tapaa väärin.

  125. Saa­ra: Sinun­kin mie­les­tä­si tuo armei­jan käy­mät­tö­myys tai­taa olla aihe mii­nus­pis­tee­seen, vai mitä?

    Ei tuos­sa sen enem­pää mii­nus- kuin plus­pis­tei­tä jaet­tu, vaan lis­tat­tiin paik­ko­ja mis­sä voi tutus­tua kan­san syviin rivei­hin. Minä vain olen mel­koi­sen pal­jon kyy­ni­sem­pi sen suh­teen mitä tapah­tuu kun taval­li­nen perus­suo­ma­lai­nen “vapau­te­taan alkeel­li­sen perus­ta­son sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä välit­tö­mis­tä paineista”

    Tee­pä ensi kesä­nä sel­lai­nen har­joi­tus, että käy tal­lin­nan­ris­tei­lyl­lä ja sitä menoa kat­sel­les­sa­si mie­ti mitä tapah­tui­si jos joku kopaut­tai­si lai­vaa tai­ka­sau­val­la ja mat­kus­ta­jat vapau­tet­tai­siin näis­tä pai­neis­ta. Minä en pys­ty näke­määm kuin alko­ho­lis­mia, per­he­vä­ki­val­taa, syr­jäy­ty­mis­tä ja mui­ta ongel­mia. En todel­la­kaan lai­val­lis­ta poten­ti­aa­li­sia tule­vai­suu­den ipho­nen tekijöitä.

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, val­tao­sal­le ihmi­sis­tä (niin suo­ma­lai­sil­le kuin ruot­sa­lai­sil­le) “alkeel­li­sen perus­ta­son sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä välit­tö­mis­tä pai­neis­ta vapaut­ta­mi­nen” on lähes pahin­ta mitä voi tapah­tua. Jos sil­lä siis tar­koi­te­taan, että itsel­lä ei ole min­kään­lais­ta tar­vet­ta, pak­koa eikä edes moraa­lis­ta vel­voi­tet­ta nois­ta huolehtia. 

    Todet­ta­koon vie­lä, että halu­tes­saan nois­ta pai­neis­ta vapau­tu­mi­nen ei nyky­suo­mes­sa kovin han­ka­laa ole kenel­le­kään. Jos ei viit­si pien­tä het­keä rajoit­taa kulu­tus­juh­laan­sa ja lait­taa rahaa sääs­töön (vuo­si pari thai­maan saa­ris­tos­sa ei oikeas­ti kovin kum­mois­ta autoa kus­tan­na), niin aina voi ilmoit­tau­tua perus­tur­van varaan. Jos­tain syys­tä on kui­ten­kin pal­jon suo­si­tum­paa lait­taa itsen­sä jär­jet­tö­män kokoi­seen asuntolainakiikkuun.

  126. Saa­ra:
    Mie­ti­tään­pä, miten Ruot­si ero­aa meis­tä. Siel­lä vii­mei­sin sota on jo niin kau­ka­na, että ihmis­ten ener­gia ei mene epä­luu­loi­suu­teen ja hen­ki­sen soti­mis­ky­vyn (kovuu­den) yllä­pi­tä­mi­seen. Niin­pä he ovat vapai­ta kiin­nit­tä­mään huo­mion­sa kai­ken maa­il­man hömp­pään – kuten nyt esi­mer­kik­si muo­toi­luun ja tai­tee­seen. Täs­tä on seu­ran­nut sel­lais­ta, että Ruot­sis­sa on suu­ria yri­tyk­siä, jot­ka myy­vät tuot­tei­taan koval­la kat­teel­la mui­den län­si­mai­den hai­hat­te­li­joil­le. Meil­lä puo­les­taan val­mis­te­taan edel­leen bulk­ki­ta­va­raa ihmi­sil­le, joi­den arvois­sa sääs­tä­mi­nen ja hal­pa hin­ta ovat kovin korkealla.

    Tähän voi­si kyl­lä ottaa vähän toi­sen­kin näkö­kul­man, vaik­ka abso­luut­ti­nen totuus jää­kin vie­lä löy­ty­mät­tä. Suo­mi otti nenil­leen toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa, sen jäl­keen talous aloit­ti lähel­tä nol­laa. Ruot­si rikas­tui sii­nä samai­ses­sa kahakassa.

    Suo­mi oli jo sata vuot­ta sit­ten maa­il­mal­la tun­net­tu muo­toi­lus­taan, vain lasi­muo­toi­lu on tuon­ti­ta­va­raa Ruot­sis­ta. Suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ja muo­toi­li­jat ovat edel­leen arvos­tet­tu­ja ja tun­net­tu­ja maailmalla.

    Ruot­si sen sijaan on hyvä myy­mään bulk­ki­ta­va­raa kulut­ta­jil­le. Rahaa tulee ovis­ta ja ikku­nois­ta sel­lais­ten putiik­kien kuin H&M ja Ikea kautta.

    Suo­mes­sa Nokia pää­si pin­nal­le suo­ma­lai­sen insi­nöö­ri­työn ja inno­va­tii­vi­suu­den avul­la. Mei­dän tek­no­lo­giam­me oli yli­voi­mais­ta, samoin vaik­ka­pa logis­tiik­kao­saa­mi­nen. Komea kaa­ri kat­ke­si kui­ten­kin sii­hen, että kulut­ta­jia ei osat­tu enna­koi­da ja kuun­nel­la. Ja täs­sä koh­das­sa on vie­lä pak­ko tode­ta, että ruot­sa­lai­set teki­vät saman (SonyE­rics­son) mut­ta ilman sitä lois­to­kas­ta nousua.

    Ja mitä sii­hen bulk­kiin tulee, niin Suo­mi ja Ruot­si tuot­ta­vat ja vie­vät suun­nil­leen saman ver­ran pape­ria. Mut­ta kun men­nään sel­luun, joka on vie­lä vähem­män jalos­tet­tua, niin Ruot­sin vien­ti on lähes tuplat Suo­meen verrattuna.

    Täs­sä vähem­män leik­ki­mie­li­ses­sä Suo­mi-Ruot­si-maa­ot­te­lus­sa näyt­tää sil­tä, että mei­dän ongel­mam­me ei ole luo­vuu­den ja inno­va­tii­vi­suu­den puu­te. Mei­dän ongel­miam­me on pää­omien puu­te, halut­to­muus yrit­tä­jäk­si ja huo­not tai­dot kuluttajamarkkinoinnissa.

    Näi­hin asioi­hin on vai­kea puut­tua sosi­aa­li­tur­van muu­tok­sil­la. Yrit­tä­jä­ha­luk­kuu­teen voi, mut­ta sii­nä­kin usein on niin, että kor­kean perus­tur­van mais­sa on vähän haluk­kuut­ta yrit­tä­jyy­teen. Pak­ko on usein aika toi­mi­va moti­vaat­to­ri kan­sa­kun­nan koko­nais­työ­pa­nok­sen lisää­mi­seen. Ongel­mat tule­vat pakon ja oikeu­den­mu­kai­suu­den yhdistämisestä.

    Mik­si tuo koko­nais­työ­pa­nos on tär­keä? Se vaih­te­lee län­ti­sis­sä teol­li­suus­mais­sa aika vähän. Jos BKT/­tun­ti-tilas­tos­ta sii­vo­taan sel­väs­ti eri­koi­set pis­teet (Nor­ja, Luxem­burg, jne.) pois, niin aika tiu­kas­sa nipus­sa län­ti­set teol­li­suus­maat ovat.

  127. Toki luo­va ideoin­ti on mah­dol­lis­ta perus­tu­lol­la nk. vapaa­na tai­tei­li­ja­na. On se mah­dol­lis­ta myös suorittavissa/avustavissa töis­sä. Tai, jos tark­ko­ja ollaan, niin ei töis­sä, vaan nii­den ulko­puo­lel­la. On her­jaus­ta opet­taa sii­voo­jil­le oman työn aurin­kois­ta hal­lin­taa tai opet­taa lähi­hoi­ta­jal­le kehit­tä­vää, itse­reflek­toi­vaa työ­otet­ta. Sii­vouk­ses­sa työn laa­tu on lopul­ta­kin hyvin kon­kreet­tis­ta ja lähi­hoi­ta­jat taas usein tör­mää­vät omis­sa työym­pä­ris­töis­sään totun­nais­ten teke­mi­sen tapo­jen ja van­han­ai­kais­ten hie­rar­kioi­den asennemuureihin.

  128. Vihe­rins­si: Mei­dän ongel­miam­me on pää­omien puute, 

    Eräs eni­ten kes­kus­te­lua herät­tä­neis­tä puheen­vuo­rois­ta Suo­men talout­ta kos­ke­vaan debat­tiin oli 1990-luvul­la talous­tie­teen pro­fes­so­rin Mat­ti Poh­jo­lan kir­ja Teho­ton pää­oma (1996), joka pää­tyi täs­mäl­leen päin­vas­tai­seen diag­noo­siin: Suo­mes­sa niin suh­teet­to­man suu­ri osuus kan­san­ta­lou­des­sa liik­ku­vas­ta rahas­ta allo­koi­daan pää­omak­si (eikä esim. kulu­tuk­seen), että se tuot­taa Suo­mel­le kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa sel­kei­tä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Pää­omien puu­te ‑puhe on his­to­rial­li­nen jään­ne jos­ta­kin Kek­ko­sen aikai­sen val­tio­joh­toi­sen teol­lis­ta­mis­po­li­tii­kan ajoil­ta, joka on vain jää­nyt pääl­le niin pit­käk­si aikaa, ettei ole huo­mat­tu, että ajat ovat muut­tu­neet jo kau­an sitten.

    Poh­jo­lan argu­men­tin yksi­tyis­koh­dis­ta voi­daan aina kiis­tel­lä, mut­ta en ole tois­tai­sek­si tör­män­nyt mihin­kään, mikä hänen perus­a­ja­tus­kul­kun­sa kumoaisi.

    halut­to­muus yrit­tä­jäk­si ja huo­not tai­dot kuluttajamarkkinoinnissa. 

    Sel­lai­nen has­su jut­tu vaan, että yrit­tä­jyy­den poik­keuk­sel­li­sen suu­ri mää­rä käy kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa sel­väs­ti yhdes­sä talou­del­li­sen ali­ke­hit­ty­nei­syy­den kans­sa. Jos meil­lä on kak­si muu­ten saman­kal­tais­ta maa­ta, mut­ta toi­ses­sa on yrit­tä­jiä enem­män kuin toi­ses­sa, niin vähem­piy­rit­tä­jäi­nen maa on talou­del­taan yleen­sä vah­vem­pi. Kor­kea yrit­tä­jyy­sas­te yhdis­tyy esi­mer­kik­si sel­lai­siin tilas­tol­li­siin muut­tu­jiin kuin mata­laan tulo­ta­soon, mata­laan työl­li­syy­sas­tee­seen, vähäi­seen työ­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­seen ja työn heik­koon tuottavuuteen.

    Niin­pä esi­mer­kik­si Euroo­pas­sa yrit­tä­jien osuus työl­li­sis­tä on kor­kein Krei­kas­sa, Ita­lias­sa, Por­tu­ga­lis­sa ja Espan­jas­sa. Täs­mäl­leen samois­sa mais­sa, joi­ta Suo­mes­sa hau­ku­taan talou­den kovis­ta laeis­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mäk­si lais­kot­te­le­vak­si rupusa­kik­si — hauk­ku­ji­na täs­mäl­leen samat tahot, jot­ka seu­raa­vas­sa hen­gen­ve­dos­sa siir­ty­vät ylis­tä­mään autu­aak­si­te­ke­väk­si sekä yrit­tä­jyyt­tä sinän­sä että yrit­tä­jyy­den lisää­mis­tä entisestään.

    Suo­mes­sa muu­ten on suh­tees­sa väes­töön noin kol­man­nes enem­män yrit­tä­jiä kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa — maas­sa, jota yrit­tä­jyy­den ihan­noi­jat usein tar­joa­vat jon­kin­lai­sek­si vapaan yrit­te­liäi­syy­den para­tii­sik­si, jos­sa koko yhteis­kun­ta lepää yrit­tä­jyy­den varassa.

  129. Pää­oman käsi­te on vähän hata­ra, jos ei ker­ro­ta mitä sil­lä tar­koi­te­taan. Reaa­li­sen pää­oman ja rahoi­tuk­sen sekoit­ta­mi­nen on vähän ongel­mal­lis­ta. Kek­kos­lo­va­kian aika­kau­del­la pää­oman ker­ryt­tä­mi­sel­lä vii­tat­tiin kait lähin­nä sii­hen että raken­ne­taan lisää pape­rin­ja­los­tus­ka­pa­si­teet­tia, jos­sain mää­rin jotain telak­ka­teol­li­suut­ta tms. Savu­piip­pu­teol­li­suu­den reaa­lis­ta pää­omaa joka tapauksessa.

    Tämä näh­tiin joten­kin ainoa­na “oikea­na” reaa­li­se­na pää­oma­na ja se tar­koit­ti sit­ten jotain sen­kal­tais­ta, että rahoi­tuk­sen ehdot kai­ken­lai­sel­le muul­le oli­vat sel­väs­ti tiu­kem­mat. Para­dok­saa­li­ses­ti tämä kyl­lä osin var­maan sai aikaan sen, että se vähä mitä sii­tä muus­ta teol­li­suu­des­ta oli kehit­ty­mäs­sä, jou­tui pus­ke­maan kovem­pia reu­naeh­to­ja vas­ten 70- ja vie­lä 80-luvul­la­kin, ja oli siten 90-luvul­la kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää. Pape­ri­teol­li­suu­den kävi miten kävi. Jos jotain, niin reto­riik­ka on varoi­tus sii­tä, että val­tion teh­tä­vä­nä ei ole vali­ta voittajia. 

    Yksi proxy pää­oman muo­dos­tu­mi­ses­ta noin mak­ro­ta­sol­la on yleen­sä sääs­tä­mi­sas­te, ja se on Suo­mes­sa joko lie­väs­ti nega­tii­vi­nen tai kes­ki­ver­ros­ti posi­tii­vi­nen, riip­puen sii­tä, kenel­tä kysy­tään ja mitä on lupa las­kea mukaan. 

    Tom­mi Uscha­nov: Suo­mes­sa muu­ten on suh­tees­sa väes­töön noin kol­man­nes enem­män yrit­tä­jiä kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa – maas­sa, jota yrit­tä­jyy­den ihan­noi­jat usein tar­joa­vat jon­kin­lai­sek­si vapaan yrit­te­liäi­syy­den para­tii­sik­si, jos­sa koko yhteis­kun­ta lepää yrit­tä­jyy­den varassa.

    En meni­si yrit­tä­jien mää­räs­tä pal­jon joh­to­pää­tök­siä teke­mään. Urbaa­neis­ta köy­hyys­ra­jan tun­tu­mas­sa elä­vis­tä ihmi­sis­tä glo­baa­lis­ti luok­kaa puo­let, monis­sa mais­sa lähes kaik­ki, ovat jon­kin­lai­sia yrit­tä­jiä. Yrit­tä­jyys on ainoa vaih­toeh­to sil­loin kun palk­ka­työn teet­tä­mi­nen on lii­an riskaabelia.

  130. Olen aja­tel­lut “kan­sa­lais­pal­kan” sel­lai­se­na, että sil­lä ON vas­ti­ke. On absur­dia, että 20 — 25 v. nuo­ria elä­te­tään koti­soh­vil­le samaan aikaan, kun on pulaa esim. van­hus­ten koti­hoi­don tuke­mi­seen vaik­ka­pa “kylä­talk­ka­rien” toi­mes­ta. On sur­ke­aa, että van­huk­set jou­tu­vat jät­tä­mään kotin­sa vaik­ka­pa sen vuok­si, ettei enää jak­sa kan­taa polt­to­pui­ta pirt­tiin. Pie­niä pal­ve­luk­sia vain pitäi­si voi­da orga­ni­soi­da kun­tien tahol­ta. Kyl­lä nuo­ret halu­aa töi­tä teh­dä, mut­ta se täy­tyy jon­kun jär­jes­tää. Ei ne nuo­ret halua olla jou­ten. Koko työl­lis­tä­mis­a­ja­tus tuli­si aja­tel­la uusik­si: ei kai­kis­ta nuo­ris­ta työt­tö­mis­tä tule yrit­tä­jiä, vaik­ka kun­ta kuin­ka tuki­si. Eivät­kä pik­ku­pa­jat ota nuo­ria “töi­hin”, vaik­ka kuin­ka tuki­si. Mut­ta tyh­jäs­tä mak­sa­mi­nen ei jalos­ta nuo­res­ta täys­ky­kyis­tä teki­jää. Mie­luum­min se, että nuo­ri kan­taa vas­tuu­ta yhteis­kun­nas­ta — vaik­ka työt­tö­myys­päi­vä­ra­han tur­vin ja tekee jota­kin, kuin se, että olla pöl­löt­te­lee. Sii­nä kun kym­me­nen vuot­ta menee, niin on meil­lä kado­tet­tu koko­nai­nen työ­su­ku­pol­vi. Ja se on eri asia kuin saa­da ne pik­ku­yrit­tä­jät jalkeilleen.

    1. Kan­sa­lais­palk­ka” ei voi­si olla suu­rem­pi kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki on nyt. Sen saa nytk­min, jos halu­aa jää­dä koti­soh­vil­le. Perus­tu­lo poik­ke­aa toi­meen­tul­tues­ta sii­nä, että sen saa, vaik­ka ei jäi­si kotisohville.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyt­ty­rän edus­ta­ma teo­ria on kyl­lä aika pie­nen pii­rin hyväk­sy­mä. Jul­kai­sin sen nyt kuitenkin.

    Pie­net ovat raha­pii­rit jot­ka tut­ki­muk­sia maa­il­mal­la teet­tää. His­to­ria on aina ollut voit­ta­jien his­to­ri­aa (rahan).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.