Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Katajanokan pysäköin­tilu­o­la

Pöy­dältä.

Halu­aisin palaut­taa tämän sen selvit­tämisek­si, mitä toimia pysäköin­nin osalta luolan valmis­tut­tua tehdään maan pääl­lä. Jos yksin saisin päät­tää, tek­isin Luot­sikadus­ta pihakadun ainakin sen lop­pupäästä, mut­ta kun en saa, niin vähän lievem­pänä vai­h­toe­htona voisi olla asukaspysäköin­tipaikko­jen vähen­tämi­nen liikkeitä palvel­e­van lyhy­taikaisen pysäköin­nin hyväk­si. Siis muu­ta­ma ruu­tu, jois­sa asukaspysäköin­ti­tun­nus ei olisi voimas­sa, jol­loin niitä voisi käyt­tää lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in tai kuor­man purkamiseen ja las­taamiseen. Täl­laista esitetään myöhem­min täl­lä listal­la City­l­o­gis­ti­ikan toimen­pideo­hjel­mas­sa. Edelleen talvikuukausik­si voisi siir­tyä vuoropy­säköin­ti­in tai ainakin määrätä jokaiselle kadun­pätkälle yksi siivous­päivä Tukhol­man tapaan, kos­ka lumi­työt ovat nyt aika han­kalia. Teknis­es­ti täl­laisen esi­tyk­sen ei kai tarvitse olla palau­tus, kos­ka nämä toimet eivät vaa­di ase­makaa­van muut­tamista, pait­si ehkä se pihakatu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2015”

Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas malli­maa! Tarkoite­taanko täl­lä, että Suomen käytän­nöistä ote­taan oppia vai että niistä ote­taan opiksi?

Lupakäytän­töjä helpote­taan ja norme­ja pure­taan (eri­tyis­es­ti yrit­täjyy­den ja investoin­tien lupaby­rokra­tia, kol­mas sek­tori, maat­alous, asum­i­nen ja maankäyttö)

Normien purkami­nen yleisel­lä tasol­la oikein hyvä tavoite, mut­ta sit­ten tule­vat vas­taan yksi­tyisko­h­dat. Jokaisel­la normil­la on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupaby­rokra­ti­aa kan­nat­taa yksinker­tais­taa niin, että vira­nomaisil­ta haetaan han­kkeeseen yksi lupa ja vira­nomais­toim­inta organ­isoidaan niin, että eri näköko­h­dat pun­ni­taan siel­lä vira­nomais­päässä, eikä niin, ettei ter­veel­lisyy­destä ja tur­val­lisu­ud­es­ta tarvitse enää välit­tää.  Asumisen ja maankäytön nor­mit? Tarkoite­taanko täl­lä väestön­suo­jia ja autopaikko­ja tai ken­ties esteet­tömyyt­tä? Toiv­ot­tavasti ei energiamääräyksiä.

Jos sil­lä tarkoite­taan raja­ton­ta hajaraken­nu­soikeut­ta, pitäisi säätää laki, etteivät taa­jamien asukkaat joudu tämän mak­sum­iehek­si, vaan haja-asu­jat mak­sa­vat aiheutu­vat kulut itse. Ei voi olla niin, että min­ul­la on oikeus rak­en­taa pysyvä asun­toni ulkolu­odolle ja kun­nan on jär­jestet­tävä koulukul­je­tuk­set helikopter­il­la, tuo­ta­va sähkö ja viemäri ja van­hu­u­den päiv­inäni kolme kotikäyn­tiä päivässä. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (3/5) Hallinto”

Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi

(Suo­mi kärki­maak­si siinä tai tässä on niin kulunut fraasi, että pitäisi antaa sakot sen käytöstä, ellei todel­la tarkoi­ta, että olisi mitään edel­ly­tyk­siä maail­man parhaaksi.)

Peru­sopetuk­sen koulupäivän ja oppimistapo­jen uud­is­tus: liiku­taan tun­ti päivässä, ote­taan käyt­töön mobi­ilit oppimisym­päristöt ja peli­no­mainen oppiminen 

Liikku­mi­nen tun­ti päivässä, mut­ta vain kohtu­ullis­es­ti hengästyen taitaa olla nykyti­etämyk­sen mukaan pait­si ter­veel­listä, myös edis­tävän oppimista, kun­han se sijoit­tuu koulupäivän sisäl­lä oikein eikä ole jump­pa­maikan luku­järjestyk­sen määräämä.

Mobi­ilit oppimisym­päristöt voivat tarkoit­taa mitä tahansa, mut­ta olisi hyvä, jos koh­ta jokaisel­la oppi­laal­la ole­via äly­puhe­lim­ia ja tablet­te­ja opit­taisi­in käyt­tämään hyödyl­lis­es­ti. Jonkin ohjel­moin­tikie­len perustei­den opet­telu olisi myös hyvä, jot­ta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyt­tää vaik­ka exceliä järkevästi olemat­ta sidot­tu sen valmi­isi­in komentoihin.

Peli­no­mainen oppimi­nen. Se voi olla kym­meniä ker­to­ja tehokkaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tietenkään kaik­keen opiskelu­un. Kielet ja matik­ka nyt esimerkik­si. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (2/5) Suo­mi luovu­u­den, osaamisen ja uusien oppimisym­päristö­jen kärkimaaksi”

Keskustan “hallitusohjelma” (1/5) Kodeissa voidaan hyvin

Tarkoituk­seni on analysoi­da puoluei­den vaalio­hjelmia ja yrit­tää ava­ta, mitä niis­sä san­o­taan ja jätetään sanomat­ta. Lyhen­nys ”triv” tarkoit­taa lauset­ta, jos­ta ei voi olla eri mieltä. Sel­l­ainen ohjel­mako­h­ta on ohjel­mas­sa täysin turha ja niitä puoluei­den ohjel­mat ovat täyn­nä. Aloi­tan keskus­tas­ta, joka julka­isi jokin aika sit­ten ehdo­tuk­sen­sa ”strate­gisek­si hallitusohjelmaksi”. 

Keskustal­la on strate­giseen hal­li­tu­so­hjel­maan viisi tavoitet­ta ja niihin järkevän­tun­tu­inen määrä keino­ja. Tek­sti on kovin main­os­toimistono­maista, minkä vuok­si on vähän vaikea tietää, mitä sil­lä tarkoite­taan. Ensim­mäi­nen tavoitekokon­aisu­us kuu­luu näin.

Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat

 Omaishoito­la­ki uud­is­te­taan ja tuen mak­sa­t­us siir­retään Kelalle

”Uud­is­te­taan” ei ker­ro lainkaan, miten uud­is­te­taan. Mak­sa­t­us Kelalle on moniselit­teinen. Kenen rahaa Kela jakaa, omaansa vai kun­nan. Onhan koti­hoidon tuenkin mak­sa­t­us Kelal­la, mut­ta raha on kun­nan rahaa. Aiem­min Keskus­ta on sanonut, että Kela myös vas­taa omaishoidon menoista. Se on pait­si erit­täin iso tulon­si­ir­to kaupungeista maalle (kaupungeis­sa työl­lisyysaste on korkeampi, jol­loin omaishoita­jia on suh­teessa vähem­män ja maatiloil­la tehdään työtä kotona.). Jos omaishoidon tuki on val­tion rahaa, mut­ta laitoshoidon mak­saa kun­ta, voivat omaiset (yleen­sä naisia) joutua rajun pain­os­tuk­sen kohteek­si: jos te ette ala omaishoita­jik­si, joudumme lakkaut­ta­maan kyläk­oulun. Monikanavara­hoituk­ses­ta halu­taan eroon, mut­ta tähän tulisi taas yksi täl­lainen kah­den rahoit­ta­jan väli­nen osaop­ti­moin­tion­gel­ma. Mut­ta keskus­ta ei sano ohjel­mas­sa suo­raan, mitä ehdo­tus tarkoit­taa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (1/5) Kodeis­sa voidaan hyvin”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015

Sepus­tus tulee vähän myöhässä, kos­ka almanakas­ta ovat min­uu­tit lop­puneet. Enää 77 aamua ja kiire katoaa. (?)

Pohjolan kaaval­u­on­nos

Hyväksyt­ti­in jatko­työn poh­jak­si. Esitin ohjeis­tus­ta, että tulisi kehit­tää enem­män yleiskaaval­u­on­nok­sen suun­taan (bule­vardit), mut­ta esi­tys kaa­tui 7–2 sen jäl­keen, kun yleiskaavapääl­likkö oli sanonut, että kaa­va on sopu­soin­nus­sa yleiskaaval­u­on­nok­sen kanssa. Ihan se kat­ulin­ja ei ole kun­nos­sa, mut­ta ei pahasti vinksallaankaan.

Myl­ly­puron Yläkiven­tien kaava

Meni läpi. Vähän ihmette­limme, mik­si metroase­man viereen tehdään ykkösen tont­tite­hokku­udel­la. Seli­tys oli taas ker­ran pysäköin­nis­sä. Alueen hin­tata­so ei kestä maanalaista pysäköin­tiä ja maan­pääl­lisen kanssa ei saa tätä tiivi­im­pää. Itseasi­as­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti rajoit­taa tehokku­u­den 0,8:aan. Nyt päästi­in yli tekemäl­lä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tämä pysäköinti­nor­mi on aivan liian jous­tam­a­ton, kun metroase­man viereenkään ei saa tehdä kun­nol­lista tehokku­ut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 27.2.2015”

Pirkka pienpanimo-olut?

Eduskun­nas­sa on käsit­telyssä pien­pan­i­moiden naut­ti­man vero­helpo­tuk­sen rajo­jen nos­t­a­mi­nen. Täl­lainen vero­helpo­tus tarkoit­taa aina kil­pailun vääristymää, joten sitä on voita­va jotenkin perustella.

Perustelu on min­un mielestäni vain ja ain­oas­taan se, että pien­pan­i­moiden tar­jon­ta monipuolis­taa olutkult­tuuria.  Jat­ka lukemista “Pirk­ka pienpanimo-olut?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pohjolan talon ase­makaa­van laatimisperiaatteet

Ongel­ma tässä on lähin­nä se, että yleiskaavamme perus­tuu vah­vasti kaupunkibule­vardei­hin, mut­ta tässä nou­date­taan vielä aivan muu­ta peri­aatet­ta. Kyse on oikeas­t­aan siitä, saako kaupungis­sa asua. Liikenne tuot­taa vielä nyky­isin epäter­veel­listä hen­gi­tysil­maa, mut­ta kaavo­ja tehdään vuosikymmeniksi.

Tämän voisi antaa ehkä men­nä, jos jatko­su­un­nit­telua ohjeis­te­taan yleiskaavae­hdo­tuk­sen hen­gen mukaisesti.

Myl­ly­puroon Yläkiven­tielle opiskelija-asuntoja 

Tiivistyskaa­va aivan metroase­man vier­essä kaupun­gin vuokrat­alo­jen alueel­la nos­taa tont­tite­hokku­u­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maan­haaskauskaavo­ja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuot­tanut viihty­isyyt­tä? Uut­ta ker­rosalaa noin 15 000k‑m2. Opiske­li­joi­ta siis noin 400, jos tästä tulee opiske­li­ja-asun­to­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.1.2015”

Liikenteen hinnoittelu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa sun­nun­taina 25.1.2015)

Liiken­teen hin­noit­telus­ta saa herkästi aikaan liha­van riidan, kos­ka eri­tyis­es­ti autoilu nos­taa aina tunteita.

Liiken­nepoli­ti­ikas­sa on kyse sekä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta että järkevyy­destä. Melkein kaikille ihmisille oikeu­den­mukaisu­us tarkoit­taa samaa asi­aa: hänen kus­tan­nuk­si­aan joko liiken­teen käyt­täjänä tai veron­mak­sa­jana tulee vähentää.

Oikeu­den­mukaisu­us on tärkeätä, mut­ta jos liiken­teen hin­noit­telus­sa pitää vali­ta oikeu­den­mukaisu­u­den ja järkevyy­den välil­lä, kan­nat­taa vali­ta järkevyys ja huole­htia oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta toista kaut­ta. On esimerkik­si paljon muitakin tapo­ja säätää tulon­jakoa kaupunki­lais­ten ja maal­la asu­vien välil­lä. Jat­ka lukemista “Liiken­teen hinnoittelu”

Ansioturvareformi

Olin tekemässä esi­tys­tä ansio­tur­van reformista viisi­henkisessä joukos­sa, jota voi hyvinkin kut­sua epäpy­häk­si allianssik­si. Meitä oli Eli­na Lep­omä­ki (kansane­dus­ta­ja, kok), Juhana Var­ti­ainen (VATT, yli­jo­hta­ja), Tuo­mas Pöysti (val­tion tarkas­tusvi­ras­ton pääjo­hta­ja), sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo ja minä. Jot­ta en ottaisi kun­ni­aa tois­t­en tekemästä työstä on heti san­ot­ta­va, että min­un osuuteni tek­sti­in jäi muiden kir­jankir­joi­tuski­irei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea tästä.

Pääko­h­dat esi­tyk­sessämme olivat:

Työt­tömyys­vaku­u­tus pakol­lisek­si ja Kelan hallinnoimak­si. Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vaku­u­tus­tur­vaa. Tätä yritet­ti­in kau­nis­tel­la niin, että työt­tömyyskas­sat tilit­tävät val­ti­olle vaku­ut­ta­mat­toman palka­nsaa­jan osan (pitävät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään parem­mak­si. Sehän tarkoit­taa, että vaku­ut­tam­a­ton joutuu mak­samaan palka­s­taan sel­l­aista veroa val­ti­olle, jota vaku­utet­tu ei joudu mak­samaan. Esimerkik­si Nor­jas­sa on pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus. Sairaus­vaku­u­tuk­sen liitet­ty työ­tulo­vaku­u­tus on myös pakollinen.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen siir­to Kelalle toisi huo­mat­tavia säästöjä hallintoku­luis­sa. Jat­ka lukemista “Ansio­tur­vare­for­mi”

EKP:n päätöksiä odoteltaessa

 

On pakko tun­nus­taa, että rahapoli­ti­ik­ka on min­ul­la eikä tun­tem­aton kansan­talousti­eteen alue. Sik­si olen ollut aika varovainen sanomaan asi­as­ta mitään. Aikaa myöten kuitenkin uskoni on hor­junut niihin, jot­ka han­skaa­vat omas­ta mielestään tämänkin alueen. Tämä havain­to on rohkaissut sanomaan tästäkin asi­as­ta jotain.

Olen jo ajat sit­ten sanonut, että EKP:n pitäisi lisätä val­tioiden finanssipoli­it­tista liikku­ma-alaa osta­mal­la jäsen­val­tioiden laina­pa­pere­i­ta pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne. Mitätöin­ti ei tietenkään ole tarpeel­lista, jos se jotain hiertää, kun­han niistä mak­se­taan kaik­ista sama korkoa. Korko kun palaa omis­ta­jille pääo­ma-avaimen suh­teessa. Ekon­o­misti ei näe tässä eroa, mut­ta juristi var­maankin näkee. Jat­ka lukemista “EKP:n päätök­siä odoteltaessa”