Tekijä: Osmo Soininvaara

Maantiepyörälle sopivia reittejä Virossa ja Latviassa?

Olen lähdössä kiertämään fil­lar­il­la Viroa ja ehkä Latvi­aakin. Liikun maantiepyöräl­lä, mikä on Virossa tietyn­lainen rajoi­tus reit­in­valin­nalle. Paikallisia sorate­ityä ei voi ajaa maantiepyöräl­lä, ja jotkut päällyste­tytkin tiet ovat aiia han­kalia. Tietääk­lö kukaan, mis­tä saisi vinkke­jä maantiepyörälle sopivista reiteistä?

Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?

Mart­ti Het­emä­ki on kir­joit­tanut blo­gis­saan VM:n sivul­la, ettei kan­na­ta perus­tu­loa tai osal­lis­tu­mis­tu­loa, kos­ka vastik­kee­ton tulo, jota ei menetä, vaik­ka kieltäy­tyy tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta vähen­tää työn tar­jon­taa ja vbaaran­taa siten­julkisen talouden tasapainon.

Aluk­si pitää kor­ja­ta Het­emäen kir­joituk­ses­sa ole­va virhe, joka taas ker­ran osoit­taa, kuin­ka huonos­ti VM:ssä tun­netaan sitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää, jota he arvioivat.

Het­emäen mukaan tulo­ton työstä kieltäy­tyvä saisi vero­ton­ta tuloa 1000 – 1200 euroa kuus­sa, kos­ka Kela mak­saisi perus­tu­lon päälle hänen asum­is­menon­sa kokon­aan kun­tako­htaisi­in ylära­joi­hin saak­ka. Hänen esimerkki­henkilön­sä saa siis toimeen­tu­lo­tukea, eikä perus­tu­lo sil­loin vaiku­ta hänen henkilöko­htaiseen tilanteeseen­sa sitä eikä tätä, kos­ka se vähen­netään sel­l­aise­naan toimeen­tu­lotues­ta.  Jos kieltäy­tyy työstä, toimeen­tu­lo­tukea voidaan leika­ta ensin sadal­la eurol­la ja jos kieltäy­tymi­nen on tois­tu­vaa, 200 eurol­la kuus­sa. Tähän perus­tu­lo ei tuo mitään muu­tos­ta, ellei muu­tok­ses­ta erik­seen päätetä. En ymmär­rä, mik­si päätet­täisi­in. Jat­ka lukemista “Mik­si Het­emä­ki ei esitä perus­tu­loa, johon sisäl­tyy velvol­lisu­us ottaa työtä vastaan?”

Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

Otta­mat­ta sen enem­pää kan­taa kesämökin val­tauk­seen Villingis­sä halu­an kiin­nit­tää huomio­ta siihen, mik­si tuo tila on tyhjil­lään ja rapistumassa.

Talo oli vuokrat­tuna par­ti­o­laisille. Sit­ten kaupun­ki halusi korot­taa vuokraa 900 euroon kuus­sa. Par­ti­o­laisil­la ei ollut varaa sitä mak­saa ja he läh­tivät. Sen jäl­keen talo on ollut tyhjil­lään kahdek­san vuot­ta tuot­ta­mat­ta euroakaan ja on tuona aikana päässyt rapis­tu­maan läh­es käyt­tökelvot­tomak­si. Jat­ka lukemista “Miten huvi­la voi olla tyhjil­lään kahdek­san vuotta?”

Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

Kokoomus on ehdot­tanut, että jokaiselle huoltoase­malle tulisi velvoite tar­jo­ta sähköau­to­jen lataus­ta. Tämä tapah­tu­isi val­tion taloudel­lisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeis­es­ti ollut Keskus­tan kanssa liian kauan hal­li­tuk­ses­sa, kun senkin mielestä kaik­keen, mitä maas­sa tapah­tuu, tarvi­taan val­tion tukea.

Mut­ta jos halu­amme sähköau­to­jen yleistyvän, riit­tävän tiheää latausverkkoa tarvi­taan, eikä se aluk­si voi toimia itse itsen­sä kannattavana.

Tarkem­min pohdit­tuna kokoomuk­sen ehdo­tus ei kuitenkaan ole hyvä. Ben­sa-ase­mat ovat väärä paik­ka sähköau­to­jen lataamiseen.

Kun on kyse tien pääl­lä lataamis­es­ta, tarvi­taan pikalataus, vähin­tään teholtaan 50 kW. Käykää kat­so­mas­sa sähkömit­tar­i­anne. 220 voltin jän­nit­teel­lä 50 kW tarvit­see 250 ampeerin sulak­keen – jokaista lataus­pis­tet­tä varten. Jat­ka lukemista “Sähköau­ton lataus­piste jokaisel­la ben­sa-ase­mal­la ei ole lop­pu­un asti harkittu”

Teknologia mullistaa autoilun kaupungeissa

Porin Areenan keskuste­lut autoilun tule­vaisu­ud­es­ta osoit­ti­vat min­ulle neljä asiaa:

  • Sähköau­tot tule­vat luul­tua nopeammin
  • Itseo­h­jau­tu­vat autot tule­vat yllät­tävän nopeasti
  • Auto­jen yhteiskäyt­tö lisään­tyy paljon
  • Uber-tak­sit aut­ta­vat liiken­net­tä myös haja-asutusalueilla

Viime aikoina on tul­lut yhä tiuhem­min uutisia, jot­ka viit­taa­vat polt­to­moot­torin pikaiseen kuole­maan. Alkaa olla ilmeistä, että Suo­mi veikkaa väärää hevos­ta yrit­täessään tehdä puus­ta kallista polt­toainet­ta autoi­hin, joi­ta ei koh­ta enää valmis­te­ta. Jat­ka lukemista “Teknolo­gia mullis­taa autoilun kaupungeissa”

Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen. Jat­ka lukemista “Suomen met­säs­trate­gia ja ilmastonmuutos”

Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa

Viro­lais­ten mielestä Välimeren yli Ital­i­aan tule­vat ovat elin­ta­sopako­laisia, joille ei tule myön­tää tur­va­paikkaa vaan palaut­taa sinne mis­tä tuli­vat. Rajaa vain­oa ja nälkäkuole­maa pak­enevien välil­lä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pako­lais­ti­lanteen taustal­la on hal­lit­se­ma­ton väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa, ja se johtaa kon­flik­tei­hin ja vain­oi­hin. Sik­si Afrikas­sa on niin val­ta­va määrä sisäisiä pako­laisia, jot­ka ovat pako­laisi­na Afrikan sisällä.

Vuon­na 1950 nige­ri­alaisia on 38 miljoon­aa. Nyt heitä on 180 miljoon­aa, vuon­na 2030 jo 280 miljoon­aa ja vuon­na 2100 YK:n ennus­teen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on var­maa, ettei vuon­na 2100 nige­ri­alaisia ole 900 miljoon­aa, ei ainakaan Niger­ian nyky­is­ten rajo­jen sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va Afrikas­ta on vas­ta tulossa”

Mistä talouskasvu on tehty?

Vaik­ka Suomen talous on elpymässä, talouskasvu on hidas­tunut selvästi men­neistä vuosikym­menistä. Pro­fes­sori Mat­ti Pohjo­lal­ta saa­mani vaikut­ta­van kuvan mukaan työn tuot­tavu­u­den kasvu on läh­es pysähtynyt teol­lisu­us­mais­sa. Miten se on mah­dol­lista robot­tien ja tekoä­lyn aikana?

Sadan vuo­den aikana Suomen talouskasvun tärkeim­mät tek­i­jät ovat olleet siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta mui­hin elinkeinoi­hin, tek­nol­o­gisen kuilun kir­im­i­nen umpeen ja uusien inno­vaa­tioiden kehittäminen.

Sata vuot­ta sit­ten selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista sai elan­ton­sa maat­aloud­es­ta. Nyt vil­jeli­jöitä on kolmisen pros­ent­tia. Maat­alous­tuotan­to ei ole pienen­tynyt, vaik­ka maat­alousväestön määrä on rom­ah­tanut. Kokon­ais­tuotan­non kannal­ta maal­ta­pako on siis ollut pelkkää plussaa.

Tuot­tavu­u­den kasvu on tietysti huimaa, kun pien­ti­lal­lis­es­ta tulee paperite­htaan työn­tek­i­jä. Jat­ka lukemista “Mis­tä talouskasvu on tehty?”

Vielä yksi sudenkuoppa sotessa.

Tove Ruoko­ja kom­men­toi kir­joi­tus­tani face­book-sivus­tol­la näin: Sosi­aalipuolel­la yhtiön olisi kan­nat­tanut jät­tää esim per­hetyö per­heelle anta­mat­ta ja odot­taa tilanteen pahen­e­mista niin että liike­laitok­sen las­ten­suo­jelu joutuu otta­maan kopin.

Tämä osoit­taa vielä yhtä han­kalaa rajap­in­taa. Me kaik­ki tiedämme, että ennal­taehkäisy on ylipään­sä paljon kan­nat­tavam­paa kuin sairau­den hoito. Helpois­sa tapauk­sis­sa sote-yhtiön kan­nat­taisi panos­taa ennal­taehkäisyyn, kos­ka se säästää itsekin siinä, että poti­las pysyy ter­veenä. Kan­nat­taa siis käyt­tää esimerkik­si 200 euroa vuodessa, jot­ta ei syn­ny tuhan­nen euron kus­tan­nuk­sia myöhemmin.

Sote-yhtiön ei kan­na­ta kuitenkaan käytää 5 000 euroa vuodessa vält­tääk­seen 100 000 euron kus­tan­nuk­set myöhem­min, kos­ka se ei jou­tu­isi tuo­ta 100 000 euroa mak­samaan, mut­ta jou­tu­isi mak­samaan sen 5 000 €. Las­ten­suo­jelu­asi­akkaille on omat mak­sa­jansa ja erikois­sairaan­hoitoa­han sotey­htiö ei joudu mak­samaan. Erit­täin kan­nat­tavaa on saat­taa asi­akas kelpoisek­si henkilöko­htaiseen hoito­bud­jet­ti­in. Sil­loin siitä saa vielä enem­män rahaakin. Jat­ka lukemista “Vielä yksi sudenkuop­pa sotessa.”

Soten markkinaehtoistamisen ongelmat

Soten ”valin­nan­va­paus­mall­ia”, jota pitäisi kut­sua markki­nae­htois­tamis­mallik­si, vas­taan on esitet­ty kah­den­laista, toi­sis­taan täysin eroavaa kritiikkiä.

Näkyvin kri­ti­ik­ki on dog­maat­tisen vasem­mis­to­laista. Markki­nat ovat aina väärin jo peri­aat­teessa. Tyyp­illi­nen kri­ti­ik­ki kuu­luu, että yksi­tyiset yhtiöt myyvät liian hal­val­la ja siirtävät vielä voitot veroparati­i­sei­hin. Alem­mat hin­nat ja silti voittoa?

Vielä yleisem­min käytet­ty argu­ment­ti on, että julki­nen ter­vey­den­hoito on niin teho­ton­ta, ettei sitä voi nyt alis­taa kil­pailulle, kos­ka se ei siinä pär­jää. Aivan näin sitä ei muo­toil­la, mut­ta tämä on sen sisältö.

Joku voisi peräti ajatel­la, että molem­mat näistä argu­menteista kel­paisi­vat parem­minkin kil­pailun avaamisen kan­nat­ta­jille kuin sen vastustajille.

Tämä demar­i­uli­na on sikäli harmil­lista, että se peit­tää näkyvistä sen, että tähän malli­in liit­tyy vakavia ongelmia.

[LISÄYS 5.7.-17 Kos­ka jotkut demar­it ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä tästä, tarken­nan tarkoit­ta­vani, että nämä ovat keskustelus­sa näkyviä vasem­mis­to­laisia argu­ment­te­ja, en sitä, etteikö joku demari olisi esit­tänyt ihan kelvol­lisi­akin argumentteja.]

Aivan toista kri­ti­ikkiä on edus­tanut lausun­to, jon­ka antoi eduskun­nas­sa Aal­to Insti­tute of Eco­nom­ics. Eduskun­nas­ta saamieni tieto­jen mukaan tämä lausun­to oli painavin hal­li­tuk­sen esi­tys­tä vas­taan esite­ty­istä. Lähin­nä mikro­taloustiedet­tä edus­ta­vat prof­fat pani­vat esite­tyt pelisään­nöt aivan palasik­si. Jat­ka lukemista “Soten markki­nae­htois­tamisen ongelmat”