Hallituksen mukaan vaikea irtisanominen vähentää yritysten haluja palkata työntekijöitä ja siten heikentää työllisyyttä. Voi olla tai sitten ei. Väitän, että Isompi merkitys on sillä, että vaikea irtisanominen pakottaa yritykset valikoivimmiksi rekrytoinneissa. Jos rekrytoinnissa tehtyä virhettä ei voi korjata, virhettä kannattaa välttää hintaan mihin hyvänsä. Ei uskalleta palkata ketään, jonka kohdalla mikään seikka viittaa vähänkin riskiin.
Jos ajatellaan vain työssä olevien oikeuksia, vahva irtisanomissuoja on heidän kannaltaan hyvä asia, mutta se ei ole sitä yhtä varmasti hyvä asia niille, jotka eivät ole työpaikkaa saaneet. Erityisen huono se on niiden kannalta, joilla on jokin työantajaa huolestuttava ominaisuus. Työnantaja ei voi edes kokeilla.
On tietysti koeaika. Usein ihan kelpo työntekijä irtisanotaan koeajan lähestyessä loppuaan varmuuden vuoksi, kun vielä voi.
Jos työntekijä on joutunut irtisanotuksi edellisestä työpaikastaan, irtisanomisen syy voi olla yrityksen huonossa menestyksessä, joka on pakottanut vähentämän henkilökuntaa tai sitten syy on työntekijässä. Kun ei voi tietää, varoo palkkaamasta irtisanottua. Katkokset työhistoriassa ovat aina epäilyttäviä, vaikka niillä voi olla aivan ymmärrettävä syy.
Palkkaamiseen liittyvät riskit kannustavat pienyrityksiä ostamaan palveluja sen sijaan, että palkkaavat ketään suoraan.
Terveystietoja ei kuulemma saa kysyä, mutta haastattelutilanteessa ylipainoa ei voi olla näkemättä. Ylipaino voi olla työnantajan kannalta harmiton tai sitten se voi ennustaa sairauspoissaoloja tai kieliä luonteen heikkouksista. Kun ei voi tietää, on varminta olla palkkaamatta. Sama koskee huonoa ihoa ja vaikka mitä muuta hyvänsä. Raittiillakin ulkonäkö voi viitata virheellisesti alkoholin runsaaseen käyttöön.
Minulle on vakuutettu, etteivät terveystiedot saa vaikuttaa palkkaamiseen. Kuitenkin aina, kun kaupunginvaltuusto valitsee jonkun virkaan, päätös tehdään ehdolla, ettei terveystarkastuksessa tule ilmi mitään ikävää. Eri asia?
Liian suuri valikoivuus työhönotossa on kansantaloudellinen ongelma, koska se nostaa tasapainotyöttömyyttä, pidentää työttömyysjaksoja, ajaa irtisanottuja pitkäaikaistyöttömyyteen ja madaltaa ikääntyneiden ja maahanmuuttajien työllisyyttä.
Edellisessä juttukokonaisuudessa käsittelin syntyvyyttä. Irtisanomissuojalla on vaikutusta siihenkin. Taloudellinen epävarmuus on rationaalinen syy välttää raskautta.
Normaaleissa kilpailuolosuhteissa tällaiset työsuhdeturvaan liittyvät ongelmat kuuluvat ammattiliittojen ratkaistavaksi. Eivät valtion. Onko se sitten lobbaamisen ansiota vai miksi, mutta ammattiliitot elävät sillä, että ne maksattavat niille itselleen kuuluvat tehtävät valtiolla vaikka silti perivät kustannuksen jäseniltään jäsenmaksussa.
Ammattiliittojen pitäisi kilpailla keskenään osaavasta työvoimasta ja tarjota työnantajille monenlaisia etuja, jos palkkaavat töihin juuri heidän liittonsa jäsenen. Tällaiset edut, joista työnantajat olisivat valmiit maksamaan (korkeimman hinnan) löytyisivät parhaiten työsopimusneuvotteluissa työnantajien kanssa. Liiton jäsenmaksuun luonnollisesti osallistuisivat niin työntekijät kuin työnantajatkin.
Pikaisesti ajatellen ammattiliitto voisi tarjota vaikka tällaisia etuuksia:
– Työnantajalle: jos et ole tyytyväinen meidän liittomme työntekijään, voi irtisanoa hänet milloin tahansa ja me maksamme irtisanomisesta määrätyt kulut.
– Työntekijälle: jos sinut irtisanotaan ilman irtisanomisaikaa, maksamme sinulle «lakisääteiset» irtisanomisajan palkat.
– Yhteisesti: Etuus sisältyy jäsenmaksuun.
Työntekijät hakeutuisivat oman ammattitaitonsa ja elämäntilanteensa mukaisesti itselleen parhaiten sopivan ammattiliiton jäseneksi. Jokaisella ammattiliitolla olisi erityinen «kilta-kunnia», joka profiloisi sen sekä työntekijöiden että työnantajien keskuudessa tunnetuksi Jotkut olisivat tunnettuja erittäin ammattitaitoisista mutta kallispalkkaisista työntekijöistä, jotkut [mikä mistäkin] sen mukaan kuin työmarkkinoiden kulloinenkin toimivuus vaatii. Tilanne olisi dynaaminen eikä ketään pakotettaisi hyväksymään ehtoja, jotka olivat kyllä 40 vuotta sitten priimaa tavaraa, mutta nyt jumittavat koko systeemin.