Hallituksen suunnitelmat aikuiskoulutuksen osalta voisivat olla osa toimivaa kokonaisuutta. Muu osa tästä kokonaisuudesta kuitenkin puuttuu.
Hallitus on poistanut aikuiskoulutustuen. Ei kai kukaan ajattele, että nopeasti muuttuvassa maailmassa pärjäisi 45 vuotta nuorena saadulla koulutuksella sitä lainkaan päivittämättä. Tuskin sentään, mutta tähän se selvästi johtaa, varsinkin pienipalkkaisilla.
Ilmeisesti ajatuksena on, että tarpeellinen ja kansantaloudellisesti hyödyllinen koulutus tapahtuisi henkilön itsensä tai tämän työnantajan maksamana. Näin koulutus painottuisi vain ”hyödylliseen” koulutukseen, joka nostaa henkilön tuottavuutta niin paljon, että koulutuksesta maksaminen kannattaa.
Kumman tässä ajatellaan maksavan koulutuksen: työnantajan vai työntekijän? Molempiin vaihtoehtoihin liittyy merkittäviä markkinavirheitä. joiden vuoksi ajatus ei pelitä.
Kannattaako työnantajan maksaa?
Jos työnantaja maksaa, työntekijä voi mennä töihin kilpailijalle ja yritys huomaakin hyödyttäneensä tämän toimintaa. Ei pelitä.
Voiko työnantaja vaatia koulutuksen perusteella, että työpaikkaa ei saa vaihtaa? Helsinki menettelee näin maksaessaan ylemmille toimihenkilöille kalliin MBA-koulutuksen. Summan tai osan siitä joutuu maksamaan takaisin, jos irtisanoutuu alle kahden vuoden kuluessa – tai siis uusi työnantaja joutuu sen maksamaan. Ilmavoimien hävittäjälentäjille velvoite pysyä ilmavoimien palveluksessa jatkuu paljon pidempään.
Tällainen kahden vuoden työpaikanvaihtosääntö korjaa osan ongelmasta mutta vain osan. Kaipa sen koulutuksen hyödyn pitäisi kestää yli kaksi vuotta. Tätä pidempi sitominen yhteen työnantajaan taas toisi mukanaan muita ongelmia.
Se, että työnantajan kannattaisi maksaa koulutus perustuu ajatukseen, ettei osaamisen paraneminen nosta työntekijän palkkaa. Eihän se muuten työnantajalle kannattaisi.
Kannattaako työntekijän itsensä maksaa?
Se, että työntekijän itsensä kannattaisi maksaa, perustuu oletukseen, että palkat perustuisivat pätevyyteen. Näin ei kyllä työmarkkinoillamme ole asian laita ehkä joitain asiantuntija-ammatteja lukuun ottamatta. Vasta päättyneessä lentokenttähenkilökunnan lakossa ei edes mainittu henkilökunnan pätevyyttä palkankorotuksen perusteena.
Tuosta Helsingin käytännöstä voi laskea, että MBA-koulutus nostaa työpanoksen arvoa vähän yli tonnilla kuussa. Palkoissa tätä ei kuitenkaan näe, ei sen kahden vuoden karenssin jälkeenkään.
Kun kohonnut osaaminen ei näy ainakaan täysimääräisesti palkassa, ei työntekijän oikein kannata maksaa koulutuksestaan. Ja vaikka näkyisi, ei kannattaisi sittenkään, koska palkankoroksesta verottaja vie puolet. Jo tämän takia yhteiskunnan pitäisi osallistua koulutukseen vähintään nyt niin, että koulutus olisi verotuksessa vähennyskelpoinen ja vielä niin, että vähennyt tulisi sen kohonneen palkan marginaaliveron mukaan, ei opiskeluvuoden olemattoman veron mukaan.
Ihmiset eivät myöskään suhtautu koulutuksesta maksamiseen rationaalisesti. Jos suhtautuisivat, meidän kannattaisi siirtyä siihen, että kaikki koulutus on maksullista (lukukausimaksut), mutta niitä vastaan saisi valtiolta pehmeän opintolainan. Se maksettaisiin takaisin opiskelun kohottamilla palkoilla, mutta vain jos koulutus on johtanut keskimääräistä korkeampiin ansioihin. Tämä olisi siis eräänlainen lottoarpa, josta saisi rahat takaisin, jos ei voita. Sellainen kannattaisi aina, mutta tähän ei haluta mennä, koska köyhistä perheistä tulevat eivät uskaltaisi tällaista lainaa ottaa.
Tällainen pehmeä opintolaina olisi hyvä osa aikuiskoulutuksen rahoitusta.
Aikuiskoulutuksessa suoritettakoon ”ajokortteja”
Vaikka olen sitä mieltä, että yhteiskunnalle on hyötyä siitä, että ihmiset ymmärtävät maailmaa laaja-alaisesti enkä siksi paheksu kahta maisterintutkintoa, minun ihannemaailmassani olisi pienempiä osatutkintoja, eräänlaisia ajokortteja. Sellaisia on jo lentoliikenteessä ja sairaaloissa. Vaikka olisi saanut vuonna 1979 liikennelentäjän pätevyyden, uuden konetyypin tullessa käyttöön joutuu suorittamaan lisätutkinnon, eräänlaisen ajokortin tähän konetyyppiin. Sama koskee esimerkiksi sairaaloiden uusia röntgenlaitteita.
Lisäopintojen pitäisi johtaa ajokortin kaltaisiin minitutkintoihin jo senkin takia, että ne olisivat käyttökelpoisia työnhaussa.
Olen ennenkin ehdottanut, että työnvälityksessä pitäisi siirtyä tekoälyn käyttöön. Tekoäly tarvitsee toimiakseen dataa ja nämä ”ajokortit” sopisivat siihen hyvin. Tarvittaisiin myös todistuksia työn ohessa oppimisesta, siis eräänlaisia tenttejä.
(Joskus yritin laskea, kuinka monella tavalla Suomessa vuosittain täytettävät puoli miljoonaa työpaikkaa voidaan täyttä. Syötin kaavan Exceliin. Excel antoi oudon vastauksen: näin isoa lukua se ei pysty esittämään. Toden totta. Tapoja on enemmän kuin maailmankaikkeudessa on atomeja. Siksi käsityötä kannattaisi korvata tietokoneilla.)
Markkinaehtoisesti kannattaa kouluttaa vain parhaita
Helsinki tarjoaa MBA-koulutusta vain joillekin keskeisille johtoportaan jäsenille. Markkinaehtoisesti kannattaa kouluttaa vain huippuja. Taviksia ei kannata kouluttaa, koska jos jonkun osaaminen on vanhentunut, tämän voi korvata uudella ja jättää entinen yhteiskunnan murheeksi. Ei voida kuvitella myöskään, että pienipalkkaiset pitäisivät yllä osaamistaan omalla kustannuksellaan, koska heillä ei ole siihen varaa ja koska heidän osaltaan marginaalivero muodostaa paljon suuremman ongelman kuin suurituloisten kohdalla. Onhan pienituloien efektiivinen marginaalivero usein lähellä sataa prosenttia. Tätä on tietoisesti kasvatettu poistamalla sovitellusta päivärahasta ja asumistuesta suojaosuudet, jolloin käteen jäävä raha ei paljon parane siitä, että työtön saa työtä. En edelleenkään ymmärrä, mikä idea on tehdä toimeentulotuesta pääasiallinen tulonsiirtojen muoto.
Yrityksen kannalta on rationaalista antaa työvoimansa osaamisen rapistua, koska sen voi vaihtaa uuteen, jonka koulutus on tuoreempaa. Kansantalouden kannalta tämä on kallis markkinavirhe.
Hallituksen suunnitelmat vastaavat omia ajatuksiani, mutta…
Lukija varmaankin huomaa, että hallituksen suunnitelmissa on paljon sellaisia piirteitä, joita olen itsekin esittänyt. Ne olisivat oikein hyviä, jos muukin olisi muutettu sellaiseksi.
Ne toimisivat paremmin, jos palkat määräytyisivät henkilön osaamisen mukaan marginaalituottavuuden mielessä. Näin ei kuitenkaan ole alkuunkaan. Ei voi luottaa markkinatalouden pelisääntöihin, jos niitä ei muutenkaan noudateta.
Meiltä puuttuvat myös ne lisäkoulutuksena suoritettavat ”ajokortit”, joilla työntekijä voisi todistaa hankkimansa lisäosaamisen. Jos sitä ei voi osoittaa, ei sitä kannata hankkia.
Puuttuvat myös sellaiset pehmeät opintolainat, joilla voisi rahoittaa lisäkulutuksensa. Sitä ei siis tarvitsisi maksaa pois, jos koulutusinvestointi ei osoittaudu kannattavaksi. Tästä syystä sitä ei siis myöskään saisi mihin opiskeluun hyvänsä.
Suunnitelmat johtavat siihen, ettei pienipalkkaisia kannata kouluttaa kenenkään. Pienituloisilla ei ole rahaa rahoittaa omaa koulutustaan ja vaikka tällainen raha jostain löytyisi, kouluttautuminen ei kannata, koska efektiiviset marginaaliverot ovat lähellä sataa prosenttia.
Hallituksen suunnitelmat voisivat siis olla osa toimivaa kokonaisuutta, vain se muu osa tästä kokonaisuudesta puuttuu.
Ihan vaan taksikuskin hommissa in kolmeen vuoteen käyty 5 erilaista koulutusta, joilla ylläpidetään ja varmistetaan ammattitaito.
Näitä on pilvin pimein tarjolla.
Aivan samoin on rautakaupan työkalumyyjällä, lähihoitajalla…
Usein toimittajan tai yhteistyökumppanin järjestäminä.
Oliko niin, että liitoillakin on erilaista koulutusta…
Paljon on myös niitä, joita vapaaehtoinen ei kiinnosta?
Koulutuksia on tosiaan nykyisen ammatin sisälläkin monenlaisia.
Aikuiskoulutustuen ongelma oli se, että sitä pystyi saamaan vain riittävän pitkään samalla työnantajalla töissä ollut töissä käyvä, joka otti työstä vapaan. Usein vuoden opintovapaa ei hyödyttänyt nykyistä työnantajaa, vaan johti koulutuksen jälkeen irtisanoutumiseen jopa ilman palaamista saman työnantajan töihin. Työtön ei sitä tukea voinut saada työllistymisensä parantamiseksi. Ei myöskään työelämän ja työttömyydenkin ulkopuolella oleva, kuten eläkeläinen, mutta työhaluinen, tai myöskään opiskelija (mikä oli estetty siksi, koska aikuiskoulutustuki oli niin paljon korkeampi kuin opintotuki).
Itsekin aikoinaan harkitsin aikuiskoulutustuella olemista, mutta en ajatusta koskaan toteuttanut. Pohdin tuen käyttöä mahdollisuutena palkalliseen lomaan, mutta en koskaan toteuttanut sitä. Opintopistevaatimukset olisi saanut suoritettua muutamassa tunnissa per kuukausi suorittamalla verkkokursseja. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa verkkokurssin suorittaminen vie usein aikaa noin 1–3 tuntia per opintopiste, jos keskittyy tekemään vain kurssin suorittamisen kannalta pakolliset asiat (selaa slidet läpi, kuuntelee keskeisiä videoita läpi 2‑kertaiselle nopeudelle videon laittaen, ja tekee tehtävät + mahdollisen verkkotentin).
Aikuiskoulutusta tuettaessa ja kehitettäessä pitäisi osata kohdentaa tukea erityisesti sellaisille, jotka ovat tuen tarpeessa, ovat sitten työttöminä, työelämän ulkopuolella tai jo työelämässä. Aikuiskoulutustuen käyttöä keskittyi osin sellaisille, jotka muutenkin olivat tehneet jo monta tutkintoa, ja jotka olisivat kiinnostuneita opiskelemaan koko uransa läpi, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.
en ihan ymmärrä, miksi koulutus vanhenisi noin nopeasti, itte olen YO merkonomi vuodelta ‑88 eivätkä kaupankäynnin lait ja perusteet ole muutttuneet mitenkään 40 vuodessa, kun eivät ole muuttunet tuhansissakaan vuosissa!!!!
Päinvastoin, koulutus ja koulut ovat mennneet koko ajan vain enemmän prsiilleen!!! monikulduurisuus , wokeismi jne. 80 luvun cum laude ylioppilas taitaa vastata nykyistä laudaturia. ammattikoulut on viellä enemmän prsiillään
Eikö oppisopimuskoulutus yhdistettynä rahoitusmalliin voisi toimia: Yritys kouluttaa työntekijän, joka maksakoon (valtion takaamana) koulutuksen takaisin firmalle (ainakin jossain määrin), jos vaihtaa työpaikkaa [5 vuoden] kuluessa.
jotenkin tästä paistaa läpi vasemmistolainen ideologia (ei ihmetytä) että kaikki ihmiset olisivat samasta puusta ja vain ympäristöolosuhteet, kuten koulutus, tekisivät ihmiset erilaiseiksi.
kun jotkut älykkäämmästä päästä, myös oppivat työssään ilman ihme virallisia koulutuksiakin. näin yo merkonomina voin todeta, että 10 sormijärjestelmä eli nopea kirjoitus ei ole muuttunut mihinkään 40 vuodessa, eivätkä myöskään matikan tai fysiikan lait. eikä paljon oikeusjärjestyskään, tai juuri mikään. jos on alhainen äo, ei sihen koulutus auta ei mitään ja päinvastoin
Tuo ”kun maksamme koulutuksen ne lähtee ja rahat menee hukkaan” on tyypillinen ajatusvirhe. Todellisuudessa monet lähtee sinne missä koulutuksen saa.
Kaksi tyypillistä perustetta yrityksille maksaa koulutuksesta — kuten Helsingin kaupungin EMBA — ovat työntekijöiden sitoutuminen ja työnantajamielikuvat. Jos yritys nostaa tällaisilla panostuksilla keskijohdon sitoutumista sekä hakijamääriä näihin tehtäviin merkittävästi, niin taloustietelijänkin pitäisi ymmärtää että päätös on rationaalinen.
Mitä tulee palkannousuun, niin tässä käsittääkseni vaikutus on Suomessa selvästi matalampi kuin maissa, joissa on käytössä lukukausimaksut. Luulen, että tässä vaikuttaa se miten koulutuksen aiheuttamat kulut nähdään. Mikäli kulut kouluttamisesta siirtyvät entistä enemmän yksilöille ja yrityksille, niin voisi olettaa että suoritetun koulutuksenkin arvo työnantajan silmissä nousee silloin kun se on työnantajille relevanttia, jolloin vaihtoehdot on kouluttaa omia tai palkata ulkopuolelta.
Korkeakoulutasolla kaikenlaisia lyhyempiä kokonaisuuksia löytyy kyllä esimerkiksi kaupallisilta tarjoajilta (esim HY+, Aalto EE, jne). Myös ammattikorkeakouluilla on ollut 30op erikoistumisopintoja, mutta ilmeisesti niiden vetovoima on ollut vähäinen, sillä niitä taitaa olla nykyään vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Näissä merkittävin ero on, että ne eivät ole tutkintoja.
Mikähän mahtaa olla näiden aikuiskoulutusten tosiasiallinen hyöty? Tutkittua tietoa olisi kiva saada ennenkuin voi sanoa mitään siitä onko aikuiskoulutuksen tukemisesta leikkaaminen huono vai neutraali asia.
Suomalaisen työvoiman tuottavuus ei ole erityisen korkea eikä varsinkaan kasvanut kummoisesti, joten onkohan tästä nykyjärjestelmästä ollut mitään hyötyä vai mahdollisesti jopa haittaa kun koulutusvaatimukset lukitsevat työvoimaa tiettyihin aloihin ja tehtäviin myös aloilla joiden työtehtävistä kuka tahansa normaaliaivoilla varustettu selviää pienen harjoittelun jälkeen.
Oma mutuni kertoo että merkittävä osa koulutuksesta on jatkuvasti kasvavan regulaation aikaansaamaa, melkein työssä kuin työssä tarvitsee nykyään erilaisia lakiteitse vaadittuja koulutuksia, joista ei 100% varmasti ole ollut mitään taloudellista hyötyä muille kuin ko koulutuksen järjestäjille.
- Elinkeinoelämä ja kansantalous hyötyy jos ihmisiä kouluttautuu uudelleen työskentelemään niiden teknologioiden parissa joita tarvitaan.
— Yhteiskunta hyötyy jos henkilö pystyy aikuiskoulutuksen ansiosta saamaan parempaa palkkaa ja pystyy esim muuttamaan tuetusta vuokra-asumisesta omistusasuntoon.
Eikös se koulutus jo pääasiallisesti ole maksutonta?
Nollan euron lukukausimaksuista voi toki tehdä verotuksessa vähennyskelpoisia, mutta eipä se paljoa mitään muuta.
MBA-koulutukset ja avoin yliopisto ovat niitä harvoja maksullisia: aikuiskoulutustuella tehtiin lähinnä aivan tavallisia maksuttomia tutkintoja.
Jo yksinomaan kokonaisen maksuttoman tutkintokoulutuksen tarjoaminen on varsin huomattava panostus yhteiskunnalta.
Lottoarvat eivät myöskään ole aivan ongelmattomia. Jos tuottavasta investoinnista joutuu itse maksamaan, mutta tuottamatonta investointia tuetaan, niin varmaan sitten saadaan niitä tuottamattomia investointeja lisää.
Fiksua? Ehkä jonkun mielestä.
Nyt on tullut merkittävä tumma varjo uudelleen kouluttautumisen päälle joka liittyy vähittäiskauppaan. Välttämättä kaikki ei ole huomannut sitä kehitystä jossa Kiina on ottamassa tuotteiden vähittäiskaupan hallintaansa. Alustatalousmallilla, dataohjautuvasti TikTok-tyyppisellä algoritmilla vallataan maailman vähittäiskauppa, tai siis on jo vallattu. Temu taitaa olla tällä hetkellä suurempi kuin yksittäisten valtioiden kaikki ostoskeskukset yhteensä. Tätä kehitystä kannattaa seurata työllisyyden näkökulmasta. Eräs mielenkiintoinen piirre on millä tällaiset alustat pystyvät tarjoamaan laatua asiakkaille? Siinä on sama logiikka kuin TikTokeissa ja muissa vastaavissa. Pitää tehdä pitkäjänteistä työtä tuotteidensa myynnin lisäämiseen, muuten oma tuote hukkuu sinne valtavaan tuotteiden valtamereen, eikä pääse koskaan pinnalle näkyviin. Ennustan, että ei mene kauaa kun tästä vähittäiskauppailmiöstä alkaa mediassa hyörinä. Etenkin kun inflaatio on syönyt ostovoiman ja tulot ovat ihmisillä epävarmoja, niin saat samanlaisia tuotteita naurettavan halvalla ja ne tulee siihen viereiseen lähikauppaan. Tietenkin laadussa on vaihtelua, mutta ne joissa on enemmän myyntiä, tähtiä ja hyviä arvosteluja ovat yleensä hyviä. Tämä houkuttelee ihmisiä tällaisilla vähittäiskaupan alustoille joissa on valtava markkina. On mielenkiintoista nähdä mitä tulee käymään ostoskeskuksille. Tätä ilmiötä kannattaa seurata. Ostin Temusta ja sain hyviä tuotteita.
Kauppoihin ovat tulossa automaattikassa. Eivät siis itsepalvelukassat vaan kassat, joista ostoskärryt ajetaan läpi ja laite skannaa kärryisä olevat tuotteet. Näitä teknologioita on kaksi. Niissä on vielä vikoja, mutta joskus ne ovat valmiit. Kaupan kassoja on Suomessa enemmän kuin maanviljelijöitä.
Toi toimii elintarvikkeiden osalta. Muissa tuotteissa, siis lähes kaikki muut jotka tulevat Kiinasta on tapahtunut just toi vähittäiskaupan siirtymien jättimäisille alustoille. Ei pysty kilpailemaan mitenkään Suomessa vähittäiskauppa siinä. Siinä toimii se skaalautumisen ekonomia. Suuren alustan logistiikka ja muu infra on monin kertaisesti suurempi kuin Suomen tukkukaupan ja vähittäiskaupan vastaava. Onko jopa kymmeniä kertoja suurempi, niin vaikea sanoa. Kuitenkin skaalautuminen pudottaa kustannuksia. Sen lisäksi valikoimien laajuus houkuttelee asiakkaita.
Jonkun verran on tullut kritiikkiä siitä, että tällaisessa alustassa myydään huonoja ja heikkolaatuisia tuotteita. Siinä suorastaan nerokas on toi algoritmi- ja dataohjautuvuus. Huonot tuotteet saavat huonosti arvosteluja ja myyntimäärä on pieni. Sen näkyvyys putoaa nopeasti ja esimerkiksi Temu poistaa sellaiset tuotteet jos ne eivät myy riittävästi.
Hoksasin tämän kun kokeilin ja tein joitakin tekoälyvideoita TikTokiin kun halusin tietää miten se toimii. Eräs videoista sai 1000 näyttökertaa ja muut joitakin satoja. Syntyi mielenkiintoinen ilmiö ja kysyin siitä tekoälyltä Siis ensin muutamien päivien aikana näyttökertojen määrät nousevat. Siten alkaa hiipumaan ja lopulta kasvu pysähtyy kuin seinään. Ihmettelin tätä ja tässä on eräs noiden alustatalousalgoritmien oleellinen juju. Tekoäly kertoi, että se algoritmi testaa sitä videoita erilaisilla katselijaryhmillä ja en mukaan yrittää löytää sille mahdollisimman paljon katselijoita. Agoritmi seuraa ihmisten käyttäytymistä sen videon kanssa. Jos se havaitsee, että video ei oikein “myy”, niin se lakkaa kokeilemasta sitä ja video uppoaa unohduksiin. Tämä tapahtuu yllättävän nopeasti.
Koska tällainen on jo vienyt alustoja menestykseen, niin tätä mallia tietenkin kopioidaan ja muokataan muunlaisiin alustoihin sopivaksi.
Ode:
” Kauppoihin ovat tulossa automaattikassa. Eivät siis itsepalvelukassat vaan kassat, joista ostoskärryt ajetaan läpi ja laite skannaa kärryisä olevat tuotteet.”
Edelleenkin melko vaivalloista.
Kyllä digitalisaation päivittäiskaupassa pitää mennä siihen, että tilaus tehdään kotona ja tuotteet tuodaan ovelle.
Britanniassa tämä yritettiin välttää sokeroimalla lainan ehdot niin salliviksi, että lopulta niin suuri osa niistä alettiin antaa anteeksi, että koko uudistus oli julkistalouden kannalta yhtä tyhjän kanssa.
Andrew Adonis, joka Tony Blairin koulutuspoliittisena neuvonantajana ajoi läpi korkeakoulutuksen maksulliseksi muuttamisen, sanoi myöhemmin, että se oli virhe, ja jos hän olisi tiennyt miten sen kanssa käy, hän olisi kannattanut maksuttomuudessa pysymistä. Ilmaiselta tuntuneen asian maksulliseksi muuttuminen vain pilasi markkinatalouden mainetta taas hieman lisää, koska se näytti kansalaisten silmissä taas yhdeltä hyväosaisten osaoptimoivalta suhmuroinnilta tavallisten ihmisten kustannuksella.
Tiivistetysti siis nykyhallitus toimii näin: Vanhempia ihmisiä ei tarvitse kouluttaa tai tukea mitenkään, työvoimaa saadaan kyllä kouluttautuvista nuorista tai maahanmuuttajista. Tästä taas voidaan päätellä, taas kerran, ettei minkäänlaista työvoima- tai osaamispulaa ole, kerran ei ole tarvetta erityisesti kouluttaakaan ihmisiä.
Logiikka on jokseenkin samaa kuin viimeisten muutamien kymmenien vuosien aina uuden ostaminen, vanhoja ei korjata tai uusiokäytetä, roskiin vaan ja uutta tilalle. Sileää ja kiiltävää, eikä mitään ryppyistä ja harmaantunutta.
Vielä syvemmin kun miettii, niin oikeistohan taitaa vaan haluta julkisen puolen ja kollektivismin alasajoa ja yksilönvastuun ja ‑itsenäisyyden korostamista kaikin mahdollisin keinoin. Sipilä ja oikeistohan onnistuivat jo opiskelija-asumisenkin räjäyttämään, opiskelijoiden asumismenot kokonaisuudessaan ovat nousseet varmaan useita kymmeniä prosentteja vuoden 2017 uudistuksen jälkeen, eivätkä tule laskemaan edeltävälle tasolle, sillä monissa kaupungeissa taidettiin jopa purkaa tai remontoida soluja toisenlaiseen käyttöön. Näin tehtiin ainakin Helsingissä. Nyt huono taloustilanne + opiskelijoiden asumismenojen nousu johtaa todennäköisesti tragedioihin ja pahoinvointiin, varsinkin jos talous ei pian lähde nousuun.
Kuulin eräältä menestyneen yrityksen johtoon kuuluvalta kannanoton, joka jäi mieleen. Se meni jotenkin näin: sanotaan, että on yritykselle ongelma, kun kouluttaa työntekijöitä ja nämä sitten lähtevät muualle. Mitä sitten, jos ei kouluta ja nämä eivät lähde?
Tuo “vain yksi tutkinto” ja “aikuiskoulutus” on näyttänyt pikkaisen irvokkaalta täältä Kaakon-Kulmalta katsottuna.
Siinä vaiheessa kun rajat meni kiinni, niin joku esitti laskelman, että kuinka monta paperitehdasta pitäisi sulkea, että Etelä-Karjalaan tulisi vastaava työllisyysvaikutus. En muista lukua, mutta se oli joitakin kymmeniä.
Nyt yle julkisti juuri uusia työllisyyslukuja. Samaan aikaan tuli valtakunnalliselle sivulle, että työttömyys on vuodessa lisääntynyt 9000 ihmisellä ja yle Lappeenranata sivulle, että maakunnan työttömyys on vuodessa lisääntynyt 2100 ihmisellä. Suunnilleen siis neljännes työttömistä alueelle, joka on 2% suomesta.
Ja heti perään tuli uutinen, että nyt menee yksi hemmetin paperikone kiinni ja tästä tulee maksimissaan 220 työtöntä ja Kaukaalle jäisi tämän jälkeen noin 730 työntekijää.
Miten hallituksessa suhtauduttiin tähän? No… Kun näitä parempia työttömiä on tulossa, niin työministei keskeytti kesälomansa ja lupasi, että yhtään paperimiestä ei jätetä yksin ja jokainen tulee saamaan valtiolta tukea. Valtion tuki on nyt taattu ja työntekijät uudelleenkoulutetaan valtion rahoilla. Lisäksi Lappeenrannan alueelle luvattiin tukea alueen teollisiin investointeihin. Varsinainen sanamuoto on, että “valtio auttaa kaikin keinoin Lappeenrantaa”.
Onko meillä nyt hävinnyt universalismi jopa sosiaalituista ja valtio antaa tuet niille, jotka se katsoo olevan niitä ykkösluokan työttömiä? Maakunnassa kun on jäljellä lähinnä tuulen huuhtoma perse, niin yhden paperikoneen sulkeminen ei tätä maakuntaa hetkauta enää yhtään mihinkään suuntaan. Miten voi silti olla, että paperityöttömälle luvataan kaikkea hyvää?
Luulin, että tämä on ihan Afrikka tai Trumppi meininkiä, että heimopäällikkö voi tulla kylvämään rahaa hyväksi katsomalleen kohteelle ja että suomessa olisi joitakin sääntöjä joiden mukaan mennään