Kyllä harmittaa, miten Yhdysvallat nöyryytti Eurooppaa tullineuvotteluissa. Suorastaan nolottaa olla eurooppalainen.
Kohtuulliset tullit voisivat olla hyväksi
Aloitetaan periaatteista. Yhdysvalloilla on oikeus eristäytyä taloudellisesti tullimuurien taakse, jos se pitää näin saavutettua vakautta sen arvoisena, että ulkomaankaupan tuomia hyötyjä kannattaa uhrata sen eteen.
Normitaloustieteen mukaan vapaakauppa johtaa tehokkaampaan tuotannon allokointiin ja siksi tullit alentavat hyvinvointia.
Minulla on tähän kaksi poikkeavaa näkemystä. Ensiksikin, mitä jyrkempi on maiden ja alueiden välinen työnjako, sitä haavoittuvampi talous on, ja se on ilmeinen haitta.
Olen itsekin kirjoittanut useasti, että kohtuulliset tullit, ehjäpä juuri 15 %, olisivat hyvät talousalueiden välillä, koska liian pitkälle menevä talouden työnjako lisää riskejä ja haitallisia riippuvuuksia. Kun korona-aikana Kiina sulki tehtaitaan, Euroopasta alkoivat lääkkeet loppua. Yksi Suezin kanavaan juuttunut alus sai talouden sekaisin.
Tähän liittyy se, että taloudessa syntyneitä riippuvaisuuksia voidaan käyttää myös aseena. Venäjä käytti Euroopan riippuvuutta sen toimittamasta maakaasusta jo paljon ennen laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Kiinan toimia pitäisi seurata vähän tarkemmin.
Toinen ongelma liittyy siihen, että jyrkkä maiden välinen työnjako eriyttää myös taloutta maiden sisällä. Yhdysvalloissa vapaakauppa on johtanut maan erikoistumiseen Piilaakson tuottamiin palveluihin ja perinteisen tehdasteollisuuden alasajoon. Amerikkalaisesta autotehtaan duunarista ei tule huippuosaajaan Piilaaksoon, joten kaikki eivät tästä tehokkuudesta hyödy.
Jotain ymmärrystä minulla siis on USA:n tulleille, mutta on päivänselvää, että tullien on oltava vastavuoroisia. Jos toinen asettaa 15 prosentin tullit, se jarruttaa maiden välistä kauppaa yhtä paljon kuin jos molemmat olisivat asettaneet 7,5 prosentin tullit – valuuttakurssit tasapainottavat kaupan.
(Pääsääntöisesti näin, mutta asetelma muuttuu monimutkaisemmaksi, kun otetaan huomioon, että yleensä osa maan viemistä tuotteista sisältää muualta hankittuja välipanoksia.)
Jos vain Yhdysvallat asettaa tullit, jarrutusenergia – siis ne tullitulot – päätyvät Yhdysvalloille. Siksi tullit ovat yleensä vastavuoroisia. EU:n tavaraviennin arvo USA:han on noin 530 mrd. euroa, joten 15 % siitä on noin 80 miljardia euroa, joka on nyt menossa kokonaan Yhdysvalloille. Todella epäreilua.
Jos siis tulleja, niiden ei pidä kohdistua vain tavaravientiin vaan myös palveluihin – siis esimerkiksi Google-mainoksille tulisi asettaa tullia vastaava vero. Tätähän Kanada suunnitteli, mutta joutui peräytymään, koska USA uhkasi massiivisella taloudellisella kostolla.
Von der Leyenin kädenpuristuksellaan vahvistamaan sopimukseen kuului kummallisia kohtia, kuten se, että eurooppalaiset yhtiöt investoisivat Yhdysvaltoihin 600 miljardia dollaria ja ostaisivat energiaa 250 miljardilla dollarilla vuodessa.
Onkohan Yhdysvaltain neuvottelijoita huijattu? Eihän komissio voi päättää, mitä yritykset tekevät, ei ainakaan, mihin ne investoivat. Tulleilla ja tuontikiintiöillä on tietysti mahdollista pakottaa energiaostot Yhdysvaltoihin, mutta noin suurta määrää Yhdysvallat ei pysty edes toimittamaan.
Ehkä ikävin kohta ”sopimusta” on, että EU sitoutuu siinä höllentämään digilainsäädäntöään amerikkalaisten digijättien hyväksi. Tätä ei voi hyväksyä! Jo pelkästään amerikkalaisten digialustojen pyrkimys vaikuttaa vaaleihin on peruste kahlita niiden toimintaa. Koskee myös kiinalaisia digialustoja.
Euroopan autoteollisuudelle diili on yllättävän hyvä. Yhdysvallat nosti vuonna 2018 eurooppalaisten autojen tullit 27,5 prosenttiin, eikä Bidenin hallinto kumonnut tätä. Nyt tullit siis laskisivat 15 prosenttiin.
Tästä huolimatta nimenomaan Saksasta on tullut vaatimuksia kaataa von der Leyenin hyväksymä sopu. Vaatimus on ymmärrettävä ja toivoisin, että se toteutuu. Sanomattakin on selvää, että jos näin tapahtuisi, von der Leyenin asema kävisi vaikeaksi.
Taidettiin puhua Ukrainasta ja EU:n puolustuksesta
Miten näin kelvottomaan sopimukseen on voitu päätyä? Emme tiedä, mitä neuvotteluissa on puhuttu, mutta luulenpa, että siellä on puhuttu Ukrainasta ja Euroopan sotilaallisesta puolustuksesta. On todella syytä kehittää Yhdysvalloista riippumattomia Euroopan sotilaallisia valmiuksia. Tätä on vanhan pasifistin vaikea sanoa, mutta niin se nyt vain on.
Yhdysvallat käyttää taloudellista valtaansa aivan tolkuttomalla tavalla, kuten uhkaamalla Kanadaa kauppapoliittisilla vaikeuksilla, jos maa tunnustaa Palestiinan valtion. Tällaiseen on vain saatava loppu.
EU:n on koottava rintama Yhdysvaltoja vastaan
Euroopan pitäisi ryhdistäytyä ja ryhtyä kokoamaan rintamaa Yhdysvaltain painostusta vastaan. Maahan harjoittaa raakaa hajota ja hallitse ‑politiikkaa. Hajottaminen ei onnistu, jos muut liittoutuvat.
EU:n on koottava ympärilleen Kanadan kaltaisia maita antamaan yhteinen vastaus Yhdysvaltain öykkäröinnille. Tällainen liittoutuma voisi samalla heikentää Venäjää, sillä Venäjän ja Kiinan ympärille on muuten kehittymässä vastaava liittoutuma ja Eurooppa jää yksin Yhdysvaltoja vastaan.
On sanomattakin selvää, että voidakseen toimia näin, EU:n on vahvistettava päätöksentekoaan. Nythän Venäjällä on Unkarin ja Slovakia kautta veto-oikeus EU:n päätöksiin.
Voisiko Kiina olla osa tätä rintamaa? Voisi, mutta Kiinan pitäisi silloin luvata muuttaa omaa politiikkaansa melkoisesti. Todennäköisintä on, että maailma tulisi jakautumaan Kiinan, Euroopan ja Yhdysvaltain ympärille muodostuviin blokkeihin.
Yhdysvaltain epäluotettavuus pakottaa irrottautumaan siitä
Yhdysvalloista on joka tapauksessa tullut niin arvaamaton, että Euroopan on vähennettävä taloudellista, sotilaallista ja digitaalista riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Samalla Euroopan pitäisi tarjota turvapaikka amerikkalaisille yliopistoilla ja ainakin niiden henkilökunnalle.
“On sanomattakin selvää, että voidakseen toimia näin, EU:n on vahvistettava päätöksentekoaan. Nythän Venäjällä on Unkarin ja Slovakia kautta veto-oikeus EU:n päätöksiin.”
Jonkunlaisia pakotteita Venäjälle on EU kyllä pystynyt sorvaamaan ihan noiden kahden “toisinajattelijan” vastustuksesta huolimatta. Eli ovat taipuneet ruotuun tosipaikan tultua. Ovat muutenkin melko pikkuruisia EU maita, joten ei luulisi EU päätöksenteon jäävän noista kiinni. Perussopimusta vaan tarvittaessa rukattava esim. niin, että ulko-oven näyttäminen kävisi helpommin, jos eivät halua noudattaa talon käytössääntöjä. Mistään korvaamattoman ihmeellisestä emme jäisi paitsi!
Von Leyenin romahtaminen neuvotteluissa nostaa esiin kaksi ajatusta.
1. Ehkä komissio laskee sen varaan että oikeusistuimet kumoavat tullit, eikä EUn tarvitse koskaan toteuttaa lupauksiaan. Trumpin tullithan ovat härskisti sekä perustuslain että IEEPAn vastaisia.
2. On varsin mahdollista että puolustuksella on kiristetty neuvotteluissa, missä viimeisenä ja järeimpänä uhkana on ydinsateenvarjon vetäminen pois Euroopan yltä. Edes 5% BKTsta konventionaaliseen puolustukseen — siinäkään tapauksessa että se muuttuu puheista teoiksi — ei Putinia hätkäytä sentin vertaa. Hän tietää voittavansa ydinaseillaan jokaisen vastakkainasettelun 10–0, ja on jo Ukrainassa osoittanut kiinnostuksensa ydinkiristykseen. Ilman USAsta riippumatonta ydinpelotetta EU nielee kiltisti ihan jokaisen diilin mitä Trump ehdottaa. Pelotteen rakentaminen vain olisi erittäin monimutkainen poliittinen matopurkki.
Panen muuten merkille että Japani teki samalla tavalla kummallisen tullisopimuksen USAn kanssa, investointilupauksineen ja energian ostolupauksineen. Japani on myös EUn tapaan täysin riippuvainen USAn puolustuskyvystä, vaikkakaan Kiina ei taida olla sille ihan yhtä suuri riesa kuin Venäjä meille.
”Yhdysvalloissa vapaakauppa on johtanut maan erikoistumiseen Piilaakson tuottamiin palveluihin ja perinteisen tehdasteollisuuden alasajoon”
Yhdysvalloissa valmistuksen osuus BKT:sta on noin 10%, eli samaa luokkaa esimerkiksi Ranskan, Espanjan ja Kanadan kanssa. Ei valmistaminen ole siis USAsta suinkaan kadonnut.
Mutta on valmistuksen osuus muutaman prosenttiyksikön pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. Valmistavan teollisuuden työpaikkojen määrää suhteessa koko työvoimaan ja muihin maihin en kokeillut selvittää.
https://ourworldindata.org/grapher/manufacturing-value-added-to-gdp
En ihmettele, jos USA on vaatinut EU:ta perääntymään digilainsäädännössä. Euroopan sekava digilainsäädäntö vaikuttaa suurelta osin lähinnä innovaatiot estävältä kostolta amerikkalaisille yrityksille.
Somessa levitettävään disinformaatioon puuttumisesta EUn ei kyllä kannata perääntyä, etenkin kun generatiivinen AI tekee uskottavan roskan tuottamisesta todella helppoa ja koko ajan halvempaa.
Nimimerkki Sumppulle kommenttina että syy miksi Euroopan unionin maissa on sekava digilainsäädäntö johtuu siitä että digitaalisaatio on jätetty kokonaan pois sisämarkkinoista Ranskan vaatimuksesta. Ranska on hyvin protektionistinen valtio audiovisuaalisissa tuotannossa. Mys puolustusteollisuudessa. Pienemmät EU maat kuten Pohjoismaat ja Alankomaat ovat ajaneet yhteistä EU tason digilainsäädäntöä.
Koska Euroopassa ei pidetä Trumpista, täällä valitetaan nykyään kroonisesti kaikesta Usan politiikasta, vaikka valinnat olisivat järkeviä tai ymmärrettäviä. Usan hintataso on noussut niin, että ymmärrän oikein hyvin ulkomaisten tuotteiden tullit. 15 prosentinkin jälkeen eurooppalaiset tuotteet voivat olla kilpailukykyisiä, ainakin jos ovat hyviä. Mitä tulee puolustusasioihin, on todellakin aika herätä täällä, ja hoitaa omaa tonttia paremmin. Amerikkalaiset ovat rehtejä kavereita, mutta on ihan naurettavaa toivoa, että he tekisivät kaiken kalliin ja likaisen puolestamme. Reilun kolmen vuoden kuluttua amerikkalaiset äänestävät taas meille uuden johtajan, koitetaan kestää.
” Yhdysvalloissa vapaakauppa on johtanut maan erikoistumiseen Piilaakson tuottamiin palveluihin ja perinteisen tehdasteollisuuden alasajoon. Amerikkalaisesta autotehtaan duunarista ei tule huippuosaajaan Piilaaksoon, joten kaikki eivät tästä tehokkuudesta hyödy.”
Eri mieltä tästä. Suurempi ongelma on mielestäni se, että muiden maiden teollisuuspolitiikka (Kiina ja Saksa etunenässä) pakottavat ne investoimaan Jenkkiarvopapereihin. Wall Streetin pankkiriit tietenkin nauttivat tästä ainutlaatuisesta asemesta (myös Piilakson riskirahoitus), mutta ns. Main Streetin duunari kärsii.
” Jos vain Yhdysvallat asettavat tullit, jarrutusenergia – siis ne tullitulot – päätyvät Yhdysvalloille. Siksi tullit ovat yleensä vastavuoroisia.”
Tälläistä analyysi en ole kyllä nähnyt. Kerätyt tullimaksut ovat nousseet, mutta tuontihinnat eivät ole laskeneet. Tullit maksaa jenkkikuluttaja ja ‑yritykset. Eli käytännössä Trump nostaa veroja. Miksi Euroopan pitäis rankaista omaa yksityistä sektoriaan vastavuoroisesti?
” Euroopan autoteollisuudelle diili on yllättävän hyvä.”
Oman ymmärrykseni mukaan Japanilaisilla tuontiautoilla on nyt suurempi hintaetu verrattuna Amerikkalaisiin (korkeammat teräs‑, alumiinitullit ym.), ja tästä Detroit ei ole riemuissaan. Sama etu on kai nyt Saksalaisilla.
Samaa mieltä kyllä olen, että EU:n tulisi ryhdistäytyä, Ukraina ja Palestiinan kansanmurha akuuteimmat.
Nimimerkki Juss1lle että japanilaisilla ja saksalaisilla tuontiautoilla on olluy suurempi hinta/laatuetu amerikkalaisiin autoihin jo 50 vuottta. Detroit ajautui taloudellisiin vaikauksiin jo 1970-luvun lopussa ensimmäisen öljykriisin yhteydessä tuolloin Yhdysvaltain liittovaltio joutui myöntämään erittäin suuren hätälainan Chryslerille. Vuonna 2008–2009 hätälaina joudutiin antamaan myös General Motorsille ja Chrysler sulautettiin osaksi Fiatia. Yksikään presidentti ei ole onnistunut palauttamaan Yhdysvaltain teollisuutta takaisin 1970-luvun alun huippuvuosiin koska tuotekehitys ja investointi on hyvin vähäistä .
Kommenttini koski siis vain tilannetta ennen ja jälkeen uusien Trump-tariffien, jotka on asetettu tänä vuonna. Yhdysvalloissa valmistetut autot käyttävät komponentteja, joista valtaosa tulee tai ainakin jatkojalostetaan rajan takana Meksikossa ja Kanadassa. Näille komponenteille on nyt 25-prosentin tuontitariffi (joku alennusmekanismi yhdysvalloissa valmistetulle osuudelle arvosta). Tämän lisäksi teräkselle ja alumiinille on 50-prosentin tuontitulli. Tilanne siis ei ainakaan parane Yhdysvalloissa valmistetuille autoille, kun Japanilaiset ja Eurooppalaiset maksavat “vain” 15-prosentin tullin.
Nimimerkki Jussi1:lle kommenttina että Trumpin tavoite on myös tuoda kaikki alihankinta ketjut takasin Yhdysvaltoihin tällä tullipelotteella. Se on kuitenkin hyvin epärealistista että näin tapahtuisi koska Trump on myös lakkauttanut liittovaltion teollisuuspolitiikkatukia eli IRA:n joka säädettiin Bidenin kaudella.
“On todella syytä kehittää Yhdysvalloista riippumattomia Euroopan sotilaallisia valmiuksia. Tätä on vanhan pasifistin vaikea sanoa, mutta niin se nyt vain on.”
Naton ja EU-alueen sotilasbudjetti, ja teknislaadullinen osaaminen on moninkertainen jo nyt ilman USA:takin, jos sitä verrataan Venäjän heikosti suorittavaan ja Ukrainaakin vastaan, onneksi, epäonnistuneeseen armeijaan.
Tiedot löytyvät helposti netistä ja tähänhän viittasi jo eversti Toveri.
Puhumattakaan sitten kun nyt päätetyt lisäresurssit ovat käytössä. Ydinaseiden kanssa tilanne olisi sitten toinen. Sitä skenaariota sitten ei saa päästä tapahtumaankaan.
Olenkin ihmetellyt mistä tämä sotapaniikki yleensä kumpuaa. Varustautuminen on järkevää ja välttämätöntä muttei paniikinomainen ryntääminen.
Ok, Venäjän rikollinen Putinin sotahallinto on arvaamaton, nurkkaan ahdistettuna varmaan hengenvaarallinen meille kaikille, mutta vaikea kuvitella että konventionaalisessa sodassa uhkaisi Nato-liittoumaa noin vain “koetellakseen” mihin meistä lännessä on.
Silti näitä kuvitelmia siitä saa lukea päivittäin mediassa niin kuin ennen kohuuutisia misseistä.
Kyynikko voisi kuvitella että tällä on aseteollisuuden kanssa jotain tekemistä. Itse en kuvittele niin. Olemme vain pelkoasetuksissa.
EU:ta ja Natoa on tietenkin edelleen vahvistettava, Ukrainaa tuettava hyväksyttävään rauhaan ja annettava Venäjälle voimakas signaali että voimaa on, te pysytte rajojenne takana. Pelkästään Iso-Britannian ja Ranskan asevoimissa on voimaa. Mutta sellaiseen USA:n edessä ryömintäpaniikkiin, mistä nyt on merkkejä ei ole syytä.
On tullut mieleen että jos ihanneminiä Harris olisi voittanut pressanvaalit, niin olisiko meidän älypäiltä lainkaan edes tälläistä USA-kritiikkiä kuin nyt Trumpin ollessa vallassa.
Vielä Bidenin aikanahan saimme useista suista kuulla että nyt USA on meidän uusi paras ystävämme kaikessa.
Itse ajattelen että vapaa Eurooppa on meidän paras ystävämme.
rohkeutta lisää kirjoitti
Sinänsä totta, mutta itselle nousee pintaan ontologinen kysymys: onko EU:ta tai Natoa tuossa kontekstissa olemassa? Jos Venäjä hyökkää EU-maahan, sanotaan nyt vaikka hypoteettisesti Romaniaan, onko Romaniassa Venäjää vastassa kaikki EU- ja Natomaiden resurssit, vai onko se samanlaista pelleilyä kuin nyt on Ukrainankin kanssa on ollut missä vähän tuetaan mutta ei kuitenkaan täysin. Voi olla että EU:ta ei sotilaallisessa kontekstissa yksinkertaisesti ole olemassa, vaan silloin olemassa on vain jokainen jäsenmaa enemmän tai vähemmän omillaan. Naton olemassaolo on myös kysymysmerkki, erityisesti tietenkin sen Nato-version johon kuuluu Yhdysvallat. Luulen että tämä kysymys/uhka Yhdysvalta-Naton olemassaolosta oli myös taustalla EU:n ja Trumpin tulli“neuvotteluissa”.
Toinen kysymys on toki tuotantokapasiteetista. Budjetti voi olla EU:lla rahallisesti isompi, mutta pärjääkö se silti pitkässä kulutussodassa Venäjän kapasiteetille joka on virittänyt tuotantoprosesseja kulutussotaa varten jo pitkään. Ja lisäksi laadullinen, jos sodankäynnin paradigma on siirtynyt drooneihin, onko EU:lla taitoa, kykyä ja valmista kapasiteettia lähteä sen tyyliseen sotaan mitä Ukrainassa nyt on jo vuosia käyty.
Oleellinen kysymys, johon koko blogikirjoituskin viittaa: mikä on Naton ‘teknislaadullinen’ osaaminen ilman USAta, pelkän Euroopan varassa. Oma vastaukseni: täynnä reikiä. Erityisesti puuttuu uskottava ja riippumaton ydinpelote, mutta eipä ole koulutettuja sotilaitakaan. Euroopan maat eivät saa kokoon edes niitä rauhanturvaajia jotka tarvittaisiin Ukrainassa siinä epätodennäköisessä tapauksessa että aselepo Venäjän ja Ukrainan välillä syntyy.
Pelkällä rahalla maata ei puolusteta, ellei sitten ole tarkoitus taitella seteleistä paperilennokkeja joilla yrittää osua hyökkääjää silmään. Oikeassa sodassa on pakko pystyä vastaamaan jokaiseen hyökkäystyyliin. Droonisotaan pitää pystyä vastaamaan joko droonipuolustuksella tai vastadrooneilla. Ydinkiristykseen pitää pystyä vastaamaan vasta-ydinkiristyksellä. Reikiä ei saa olla tai huonosti käy. Mikään määrä kyvykkyyttä aihepiirissä A, vaikkapa kyberiskujen ehkäisyssä, ei korvaa kyvykkyyden puutetta aihepiirissä B, vaikkapa ylivoimaisten panssarijoukkojen pysäyttämisessä.
Millä estät “skenaarioa tapahtumasta”? Toivomalla kovasti?
Itse asiassa juuri tuli uutinen että Venäjä lakkaa noudattamasta keskimatkan ohjuksia rajoittavaa INF-sopimusta.
Euroopalla ei ole mitään millä vastata tähän siirtoon, ei ainakaan nopeasti. Eli tulemme nielemään kaikki tullien lisäkorotukset sun muut ehdot mitä Trump saa päähänsä, hintana ydinsateenvarjosta.
Toveri muuten on kenraalimajuri, ei eversti.
Putinin vuosien takainen märkä uni lyödä kiila EUn ja USAn väliin on toteutunut tai toteutumassa. Näyttäisi toteutuneen luonnostaan, mutta kyllähän nämä itsestään toteutuvat toiveet kummalliselta näyttävät. Seuraava märkä uni on kiila ydinase-Ranskan ja muun EU:n välissä. Britanniahan EUn ulkopuolella jo onkin. Kaikki tämä on silkkaa Sun Tzu:ta.
missä se “favorite” nappula on. tekisi mieli painaa.
joo usa:n ulkopuoliset maat pitäisi ryhdistäytyä usa:ta vastaan. esim brasilia, japani, kanada ja euroopa voisi perustaa jonkin yhteistyö liiton. usa on luistumassa kovaa vauhtia jonkin sortin korruptoituneeksi epädemokratiaksi, mahdollinen korjaus voi kestää 20 vuotta, silloinkin jos jotkin järjelliset poliitikot pääsee takaisin valtaan.
jotenkin tuntuu että seuraavat menee kuuroile korville, mutta sanon silti.
tuohon usa:laiseen big tech:iin. teki eu paremman sopimuksen tai ei, yksittäisten kuluttajien on tehtävä myös osuutensa. käytännössä boikotoida tai vältettävä usa:laisia it-yrityksiä, esim alphabet inc, apple, meta inc, microsoft ja amazon.
onko sinulla google tili taskussasi 24/7 !? tai microsoft tili !? tai apple id !? minulla ei ole.
vaihtoehtoja:
fairphone or volla phone:
https://www.fairphone.com/
https://volla.online/en/
kannettavia ja tietokoneita ilman windows käyttistä:
https://frame.work/
https://www.tuxedocomputers.com/
fairphone tekee enemmän järkeä jos asentaa google vapaa käytiksen.
itse tuli tilattua kannettava tuxedocomputers sivulta, en maksanut maksukortilla, eli visalla tai mastercardilla, vaan tilisiirrolla. eikös eu:lla ole jokin tutkinta menossa noista luottokorttiyhtiöistä.
lyhyesti: tee jotain !
Minulla on Fairphone varustettuna ‘eurooppalaisella’ /e/OS-käyttöjärjestelmällä ja koti-PC:ssä ajan Linuxia.
Tällä ei tosin isoa lovea teknojättien vaikutusvaltaan tee; olo on kuin viimeisellä ihmiseksi jääneellä zombie-kauhuelokuvassa kun katselee kollegoita ja ystäviä jotka ihmettelevät miksi heille alkaa tulla mainoksia Myanmarin-lomamatkoista sen jälkeen kun ovat keskustelleet kahvilassa Myanmarin tilanteesta.
EU-taitaa olla täysin erilainen verrattuna tähän Soininvaaran toiveeseen. EU:ta pitää kasassa rahan jako. Siis jäsenmaat voivat saada rahaa erilaisiin asioihin. Nythän Euroopassa on teollisuudessa herännyt keskustelu venäläisen kaasun tuomisesta kun Ukrainaan tulee rauha. Tämäkin kertoo oikeasti mistä on kyse. Myös Saksassa jotkut poliitikot ovat nostaneet saman asian esiin.
Esimerkiksi EU:n päätökset Ukrainan sodan apupaketeista ja EU:n puolustuspaketista, sekä Natossa väännöt polustusmenojen prosenteista näyttää meille kuvan toisenlaisesta Euroopasta kuin minkälaista mielikuvaa on luotu. Toivottavasti nämä ovat viimeistään avanneet silmät siihen minkälainen EU ja Eurooppa oikeasti on.
Olemme eläneet koko Suomen EU:jäsenyyden ajan eräänlaisen propagandan vaikutuspiirissä jossa on luotu väärää mielikuvaa yhtenäisestä ja vahvasta EU:sta. Siinäkin kohtaa on ne kuuluisat naamiot riisuttu. EU onkin todellisuudessa vain rahalla yhdessä pidettävä liitto jossa on nyt pahoja säröjä.
Vaikeuksia tulee lisää koska rahat ovat loppu ja jäsenmaissa on paljon velkaa. Jäsenmaat talousvaikeuksissaan etsivät omia diilejään.
Tuota minä ihmettelen että EU lupautui ostamaan sadoilla miljardeilla energiaa ja investoimaan Yhdysvaltoihin. Mitä jos Trump vuoden päästä toteaa että ette ole täyttäneet velvollisuuttanne ja taas ollaan lähtöpisteessä?
Trump jaksaa aina muistuttaa kuinka tavarakauppatase on USA:lle epäedullinen mutta unohtaa digitaaliset palvelut. Ne EU:n olisi pitänyt nostaa voimakkaammin pöydälle.
Ei Yhdysvaltoja ja Trumppia voi näissä asioissa huijata. Ovat olleet varsin hyvin tietoisia siitä mitä EU-voi sopia ja mitä ei. Siksi on hassua miten tällaiset kummalliset huijausuutiset leviävät kulovalkean tavoin. Trumpilla on käytössä asiantuntijat ja on jo kerran aikaisemmin ollut presidenttinä. Sen lisäksi on kokenut liikemies. Totta kai hänellä on jo selkäytimessä sen selvittely mistä voidaan neuvotella ja mistä ei voida. Trump pelaa tässä ovelaa peliä. Siinä neuvottelupöydässä istui Trumpin toisella puolella neuvottelija ja molemmat pluffasivat mediaa sanattomassa yhteisymmärryksessä.
Sitten toi Euroopan autoteollisuuden tilanne. Sitä ei pelasta asetelma Yhdysvaltojen tullien kanssa. Kiinalaisten osien käyttö lisääntyy kovaa vauhtia eurooppalaisessa autoteollisuudessa johtuen valmistusvolyymien antamasta kustannusedusta. Se tarkoittaa, että eurooppalaisista autoista on tulossa kiinalaisia. Seuraava askel on, että eurooppalaisen autovalmistuksen on siirryttävä Kiinaan tai tulee konkurssit. Kustannukset ovat aivan liian suuret suhteessa Euroopan alueen ihmisten ostovoimaan joka heikkenee kokoajan. Euroopassa on liikaa velkaa ja inflaatio on syönyt ostovoimaa ja kohta se syö sitä lisää ja enemmän. Euroopan autoteollisuus ei pysty mitenkään kilpailemaan kiinalaisen autoteollisuuden kanssa. Kiina on maailman suurin autojen viejä. Skaalautumisedut ovat Kiinan vahvuus ja Euroopan heikkous.
Sitähän Trump nimenomaan ei ole. Häneltä on kuusi kertaa mennyt yritys konkurssiin.
Trump
kokenutta liikemiestä The Apprentice- eli Diili-ohjelmassa, koska oikeita kokeneita liikemiehiä ei ollut tähän tehtävään saatavilla, heillä kun oli kaikilla kiireitä sen liiketoimintansa hoitamisen kanssa. Tämä lavasteissa kuvattu fiktiivinen viihdesarja on se, joka loi Trumpin ympärille bisnesneron maineen.
Viime syksynä uutisoitiin Suomessakin: “Yhdysvaltalaisen NBC-televisiokanavan entinen markkinointijohtaja John D. Miller on kirjoittanut U.S. News ‑verkkosivulle kolumnin, jossa hän ilmoittaa katuvansa työtään The Apprentice ‑sarjan parissa. — - Miller kertoo, kuinka hänen johtamansa markkinointitiimi loi narratiivin, jonka mukaan Trump olisi menestyvä liikemies. Tämä oli vähintäänkin liioittelua, Miller huomauttaa, sillä tosiasiassa Trump oli tehnyt neljä konkurssia jo ennen sarjaa ja ainakin kaksi lisää sinä aikana, jolloin hän oli mukana Diilissä. Tavallaan Trump oli täydellinen valinta Diilin päähahmoksi, sillä paremmin menestyvillä bisnesmiehillä ei ollut aikaa tositelevision tekemiseen, saati sitten halua sattumanvaraisten kilpailuohjelmavoittajien nimittämiselle yritystensä johtajatehtäviin, Miller jatkaa. Trumpilla sen sijaan oli viljalti aikaa televisiolle.”
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010773359.html
Ahaa, eli liberalisoitu media tuottaa Trumpin kaltaisia öykkäreitä. Mutta hei, vapaat markkinat ovat tärkeämpää kuin totuus ja faktat, tämähän on nähty usein Yhdysvaltojenkin mediassa. Tämä on sitä parempaa, vapaata, propagandaa.
Tämänkin sivun liberaalit varmasti rakastavat oman ideologiansa hedelmiä. Ai niin, mutta sehän ei ole ikinä liberaalien tai liberaalin ideologian vika, joku on vaan taas tulkinnut ja soveltanut liberalismia väärin.
No, onneksi kuluttajat nyt varmasti rankaisevat NBC:tä ja Trumppia valehtelusta. Näin siis liberaalin ideologian mukaan tulee tapahtumaan. Huutonaurut tähän lopuksi.
@ Ihmettelijä
@ Tommi Uschanov
sen verran ihmettelijä voi olla oikeassa että trump osaa jotain. tekeekö trump sitä itsensä puolesta vai usa:n puolesta. kaikki vähäänkään perillä asioista tietää vastauksen.
“Ei Yhdysvaltoja ja Trumppia voi näissä asioissa huijata.”
Trumpin ensimäisellä kaudella hänen hallinnossaan oli päteviä ihmisiä, jotka pystyivät pyörittämään maata presidentistä huolimatta.
Pappa sai pelata golfia, katsoa televisiota ja twiittailla, eikä sille tarvinnut kertoa kaikkea, eikä toteuttaa sen tyhmimpiä päätöksiä, jotka se kuitenkin oli unohtanut jo seuraavana päivänä.
Nykyisen hallinnon jäsenet on valittu pelkästään uskollisuuden perusteella, ja taso on sen mukainen.
Osmo: “mitä jyrkempi on maiden ja alueiden välinen työnjako, sitä haavoittuvampi talous on”
Kannatatko tällä perusteella myös maan sisäisiä tulleja?
Kiinalla on tosiaan hihassa jotain millä rohkaista Yhdysvaltoja uusiin tullineuvotteluihin.
“Kiina on kiristänyt kauppasodan seurauksena otettaan kriittisten mineraalien viennistä länsimaisille puolustusteollisuuden yrityksille, kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ).
WSJ:n mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriön asejärjestelmissä käytetään yli 80 000:ta osaa, jotka on valmistettu Kiinan vientirajoitusten alaisista kriittisistä mineraaleista.
Harvinaisten maametallien viimeaikaisten vientirajoitusten lisäksi Kiina on kieltänyt joulukuusta lähtien germaniumin, galliumin ja antimonin myynnin Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi germaniumia käytetään ohjusten infrapuna-ajureissa, WSJ kertoo.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000011404958.html
Sekä:
https://tekniikanmaailma.fi/autoteollisuus-kriisissa-maametallipula-uhkaa-pysayttaa-tehtaita-heinakuussa-kukaan-ei-ole-oppinut-menneesta/
Kun katselee tämän päivän Euroopan johtajia ja vertaa heitä Charles de Gaulleen, Francois Mitterrandiin, Willy Brandtiin, Olif Palmeen, Urho Kekkoseen tai Margaret Thatcheriin, ei voi kuin ihmetellä, minne ovat oikeat johtajat kadonneet.
Jacques Chirac uskalsi sanoa EI!, kun Bush junior halusi Ranskan mukaan Irakin laittomaan sotaan 2003.
Henry Kissinger kyseli aikoinaan, kenelle hän soittaa, kun haluaa tietää Euroopan kannan johonkin kysymykseen.
Voiko Ursula von der Layen tai Kaja Kallas oikeasti puhua Euroopan puolesta. Vai kysyykö esimerkiksi Kiina suoraan Saksalta, miten asiat oikeasti ovat?
Nimimerkki Kaukolle kommenttina että Ursula von der Layen ja Kaja Kallas ovat olleet erittäin aktiivisia toimijoita Euroopan unionin etujen puolestaessa mutta heidän toimivalta on sidottu jäsenvaltioiden poliittiseen ohjailuun. Mainitsit johtajat kuten Charles de Gaulle, Francois Mitterrand,Willy Brandt, Olof Palmen, Urho Kekkosen ja Margaret Thatcherin. Kaikilla viisi ajoivat oman maansa etuja eivät koko maanosan etuja. Kaikki Ranskan presidentit ovat ajaneet Charles de Gaullesta alkaen ovat ajaneet linjaa aina Macronin toiselle kaudella eli Ranska ensin politiikkaa. Palme ajoi Ruotsin etuja eikä välittänyt oikeastaan edes Suomen asemasta Neuvostoliiton ja Pohjolan välissä. Kekkonen luovi idän ja lännen välissä. Ja Margaret Thatcher ajoi ainoistaan vain Britannian etuja ja kuvitteli että maalla on erityissuhde Kansainyhteisöön ja Yhdysvaltoihin. Willy Brandt ajoi ehkä jollain tavalla koko Euroopan etua koska Saksat olivat vielä jaettu kahteen ja Länsi-Saksa kantoi vielä 1970-luvulla Hitlerin aikakauden historiallista taakkaa. Kuitenkin Länsi-Saksan liikkumatila oli erittäin pientä historiallisen taakan takia. Tähän mainitsisin vielä yhden Euroopan johtajista ajoi koko maan osan etuja mutta hänet on unohdettu . Hän oli Alcide De Gasperi Italian tasavallan ensimmäinen pääministeri vuosina 1945–1953.Hän pyyhki pois Italiasta kokonaan Mussolinin taakan ja loi uuden Italian joka myöhemmin Berlusconin kaudella tuhotiin.
Kun katselee tämän päivän Euroopan johtajia ja vertaa heitä Charles de Gaulleen, Francois Mitterrandiin, Willy Brandtiin, Olof Palmeen, Urho Kekkoseen tai Margaret Thatcheriin, ei voi kuin ihmetellä, minne ovat oikeat johtajat kadonneet.
Jacques Chirac uskalsi sanoa EI!, kun Bush junior halusi Ranskan mukaan Irakin laittomaan sotaan 2003.
Henry Kissinger kyseli aikoinaan, kenelle hän soittaa, kun haluaa tietää Euroopan kannan johonkin kysymykseen.
Voiko Ursula von der Layen tai Kaja Kallas oikeasti puhua Euroopan puolesta. Vai kysyykö esimerkiksi Kiina suoraan Saksalta, miten asiat oikeasti ovat?
Voi tuosta optimistisemmankin tulkinnan tehdä. Tehokas strategia Trumpin kanssa vaikuttaa olevan tehdä suuria julkilausumia jossa Amerikalle luvataan kuu taivaalta ja sitten vain odottaa että asia unohtuu kun hetken päästä Trump vaatii jo uusia tulleja.
Kuten Paasikivi sanoi, kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Osmon ehdottama liittouma edellyttää ikävä kyllä sitä että tuolla liittoumalla pitää olla kyky irtauta yhdysvaltojen tarjoamasta sotilaallisesta turvasta. Ja yhtä selvä on että kaikesta muustakin riippuvuudesta yhdysvalloista pitää päästä eroon. Eli seuraavassa tarvittavia, jokseenkin välttämättömiä toimenpiteitä. (en väitä pitäväni kaikista toimenpiteistä)
Puolustustoimenpiteet:
- Aloitetaan elefantilla olohuoneessa. Ydinaseohjelma. Tämä on tällä listalla ylivoimaisesti epämiellyttävin asia, mutta en näe vaihtoehtoa. Tarvitaan ydinaseohjelma ja vahva kyvykkyys toimittaa ne pietariin/moskovaan. Siis Suomelle/pohjoismaille.
- Kyberhyökkäyskyky. Tarvitaan jatkuva valmius venäjän yhteikunnan tietoverkkojen ja infran saamiseksi polvilleen. Muutenkin tietoturva-asioissa Suomen pitäis pyrkiä aggressiivisesti itämeren israeliksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.
- Dronesodankäynnissä pitää päästä maailman johtavaksi teknologian kehittäjäksi ja tuottajaksi. Maalla, ilmassa, veden pinnalla ja veden alla.
- Pitää tunnistaa puutteet eurooppalaisessa asetuotannossa (esim ilmapuolustus?) ja kehittää eurooppalaiset järjestelmät maailman huipulle
Muut toimenpiteet:
- riippuvuus yhdysvaltalaisesta teknologiasta pitää katkaista. Jokainen organisaatio (julkinen ja yksityinen), jolla ei ole jonkunlaista ohjelmaa millä mietitään miten kriittisimmät toiminnot saadaan pois amerikkalaisesta pilvestä, käyttöjärjestelmistä, tietokannoista, toimisto-ohjelmista yms. on tunkenut päänsä pensaaseen ja se pitää kaivaa sieltä pois.
- Amerikkalaisten ja kiinalaisten kontrolloimille sosiaalisen median alustoille pitää saada eurooppalainen vaihtoehto. Eurooppalaisen julkisen sektorin pitää ensisijaisesti tuottaa sosiaalisen median sisältö ei-amerikkalais-kiinalaisille alustoille.
Yhteenvetona, euroopan pitää alkaa ottamaan Popperin suvaitsevaisuusparadoksi tosissaan.
Tcrown
Näinhän se on. Itä- ja Pohjois-Eurooppaan tarvitaan oma ydinase.
USA:han ei voi luottaa ja sekä Britanniassa, että Ranskassa venäjämielinen viides kolonna on vain yhden vaalivoiton päässä vallasta.
Baltic 8 eli Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola ovat yhdessä riittävän suuria ja vahvoja kantamaan ydinohjelman rahalliset ja poliittiset kustannukset. Yksin siihen ei voi lähteä.
omassa kommentissani:
Pommin rakentamiskustannuksen päälle tulee tarve pitää mainittu ase suojassa, koska siitä tulee välittömästi vastapuolen ykköskohde. Brittien ohjelma vaihtaa neljä strategista ydinsukellusvenettä ajanmukaisiin oli hintalapultaan 31md puntaa vuonna 2016, tänä päivänä enemmän.
Lisäksi strategisen ydinaseiden lisäksi tarvittaisiin taktisia, ja niitä ei tätä nykyä ole itsenäisesti edes Ranskalla tai briteillä. Ilman USAn taktisia ydinaseita herra Putinille avautuu kaikenlaisia pelipaikkoja ydinaseilla kiristämiseen. Niiden ytimessä on kysymys: oletteko todella halukkaat vaihtamaan Pariisin ja Lontoon täydellisen tuhon (ja myönnetään, Moskovan tuhon) Dniproon tai tähän pikkukylään Suwalkin käytävässä?
Venäjä jo demonstroi peliä Oreshnik-iskullaan. Euroopalla ilman USA:ta ei ole mitään millä vastata tähän, ei mitään mikä kantaisi kauemmas kuin Scalp- tai Taurus-ohjusten 300 — 500 kilometriä, paitsi täysi strategisilla ydinaseilla sukellusveneillä tehtävä MAD. Ja herra Putinin selkeä pyrkimus on jatkaa hyväksi havaitulla polulla. Ehkä hän ajattelee että vuoden 1979 Euro-ohjuskriisi saadaan päättymään eri tavalla tällä kertaa.
Teknisesti ottaen, pelkän ydinkärjen rakennusprojekti olisi varmaankin Baltic 8:n resurssien ulottuvilla. Olihan Ruotsilla oma ohjelmansa 60-luvulla. Mutta lisäksi tarvitaan ne ohjukset jotka ydinkärkiä kantaisivat, ja niitä piilossa pitävät järjestelmät lähtöpäässä. Ja koko hanke pitäisi tehdä joko salassa, tai sitten olemassa olevan ydinsateenvarjon suojassa, mikä nykymaailmassa tarkoittaa enää Ranskaa. Tämmöisen hankkeen estäminen olisi Venäjälle ykkösprioriteetti, eikä enää voi sanoa sallisiko Trumpin USA sekään hanketta. Tai siis tietenkään USA ei hyväksyisi, mutta USAn aikaisempi järkevä motiivi — ydinaseiden leviämisen estäminen — on vaihtunut haluksi säilyttää käyttökelpoinen kiristyskeino. Esimerkiksi Grönlannin nappaaminen hankaloituisi ja tullisodassa niskaan saattaisi tulla EUn ikävät vastatullit.
Tilanne on sinänsä pirullinen, koska mitä useampiin käsiin riippumaton ydinaseiden laukaisunappula päätyy, sitä todennäköisemmin jossain tapahtuu traaginen erehdys. Tai kaksi rintojaan paukuttavaa “vahvaa johtajaa” antautuu tunteidensa tai muinaisten legendojen vietäviksi, MAD-laskelmissa käytetyn oletetun rationaalisuuden sijaan. Siksi vanha ydinsulkusopimus ja USAn ydinsateenvarjo Euroopan yllä olivat fiksu ratkaisu. Mutta Putin yritti liikaa eikä Trumpin pitkäjänteisyys riitä ymmärtämään shakkia yhtä siirtoa pidemmälle. Joten tässä mennään.
Mielestäni EUn kansalaispiireissä ei laajalti ymmärretä kuinka pahaan rakoon tässä on ajauduttu. Ja pelkäänpä että peli on liian isoa pelkän Baltic‑8:n rahkeille.
Tarkennan vielä tähän että UK:lla on vain yksi ydinasejärjestelmä, Vanguard-luokan neljä strategista sukellusvenettä, ja niissäkin on amerikkalaiset Trident-ohjukset. Näiden ydinkärjet lienevät brittisuunnittelua, mutta niitä ydinkärkiä jotka eivät ole merellä partioiv(i)ssa sukellusvene(i)ssä, säilytetään UKn ja USAn yhteisvarastossa Kings Bay:ssa Georgian osavaltiossa.
Briteille on saattanut käydä samalla tavalla ohraisesti kuin ihmisille jotka hankkivat maailmanlopun tai muun yhteiskuntaromahduksen varalle kultaa, mutta fyysisten harkkojen tai kolikkojen sijasta hankkivat sertifikaatteja jotka oikeuttavat harkkoihin jossain holvissa.