EU:n koottava liitto Yhdysvaltain hajota ja hallitse ‑politiikkaa vastaan

30 vastausta artikkeliin “EU:n koottava liitto Yhdysvaltain hajota ja hallitse ‑politiikkaa vastaan”

1. “On sanomat­takin selvää, että voidak­seen toimia näin, EU:n on vahvis­tet­ta­va päätök­sen­tekoaan. Nythän Venäjäl­lä on Unkarin ja Slo­va­kia kaut­ta veto-oikeus EU:n päätöksiin.”
   Jonkun­laisia pakot­tei­ta Venäjälle on EU kyl­lä pystynyt sor­vaa­maan ihan noiden kah­den “toisi­na­jat­teli­jan” vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Eli ovat taipuneet ruo­tu­un tosi­paikan tul­tua. Ovat muutenkin melko pikku­ruisia EU mai­ta, joten ei luulisi EU päätök­sen­teon jäävän noista kiin­ni. Perus­sopimus­ta vaan tarvit­taes­sa rukat­ta­va esim. niin, että ulko-oven näyt­tämi­nen kävisi helpom­min, jos eivät halua nou­dat­taa talon käytössään­töjä. Mis­tään kor­vaa­mat­toman ihmeel­lis­es­tä emme jäisi paitsi!

   Vastaa

2. Von Leyenin rom­ah­t­a­mi­nen neu­vot­teluis­sa nos­taa esi­in kak­si ajatusta.

   1. Ehkä komis­sio las­kee sen varaan että oikeu­sis­tuimet kumoa­vat tul­lit, eikä EUn tarvitse koskaan toteut­taa lupauk­si­aan. Trumpin tul­lithan ovat härskisti sekä perus­tus­lain että IEEP­An vastaisia.

   2. On varsin mah­dol­lista että puo­lus­tuk­sel­la on kiris­tet­ty neu­vot­teluis­sa, mis­sä viimeisenä ja järeim­pänä uhkana on ydin­sateen­var­jon vetämi­nen pois Euroopan yltä. Edes 5% BKT­s­ta kon­ven­tion­aaliseen puo­lus­tuk­seen — siinäkään tapauk­ses­sa että se muut­tuu puheista teoik­si — ei Putinia hätkäytä sentin ver­taa. Hän tietää voit­ta­vansa ydi­na­seil­laan jokaisen vas­takkainaset­telun 10–0, ja on jo Ukrainas­sa osoit­tanut kiin­nos­tuk­sen­sa ydinkiristyk­seen. Ilman USAs­ta riip­puma­ton­ta ydin­pelotet­ta EU nielee kiltisti ihan jokaisen diilin mitä Trump ehdot­taa. Pelot­teen rak­en­t­a­mi­nen vain olisi erit­täin mon­imutkainen poli­it­ti­nen matopurkki.

   Panen muuten merkille että Japani teki samal­la taval­la kum­mallisen tullisopimuk­sen USAn kanssa, investoin­tilu­pauksi­neen ja ener­gian ostolu­pauksi­neen. Japani on myös EUn tapaan täysin riip­pu­vainen USAn puo­lus­tuskyvys­tä, vaikkakaan Kiina ei tai­da olla sille ihan yhtä suuri riesa kuin Venäjä meille.

   Vastaa

3. ”Yhdys­val­lois­sa vapaakaup­pa on johtanut maan erikois­tu­miseen Piilaak­son tuot­tami­in palvelui­hin ja per­in­teisen tehdas­te­ol­lisu­u­den alasajoon”

   Yhdys­val­lois­sa valmis­tuk­sen osu­us BKT:sta on noin 10%, eli samaa luokkaa esimerkik­si Ran­skan, Espan­jan ja Kanadan kanssa. Ei valmis­t­a­mi­nen ole siis USAs­ta suinkaan kadonnut. 

   Mut­ta on valmis­tuk­sen osu­us muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön pienem­pi kuin Euroopas­sa keskimäärin. Valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikko­jen määrää suh­teessa koko työvoimaan ja mui­hin mai­hin en kokeil­lut selvittää.

   https://ourworldindata.org/grapher/manufacturing-value-added-to-gdp

   En ihmettele, jos USA on vaat­in­ut EU:ta perään­tymään dig­i­lain­säädän­nössä. Euroopan seka­va dig­i­lain­säädän­tö vaikut­taa suurelta osin lähin­nä inno­vaa­tiot estävältä kos­tol­ta amerikkalaisille yrityksille.

   Somes­sa levitet­tävään dis­in­for­maa­tioon puut­tumis­es­ta EUn ei kyl­lä kan­na­ta perään­tyä, etenkin kun gen­er­ati­ivi­nen AI tekee uskot­ta­van roskan tuot­tamis­es­ta todel­la help­poa ja koko ajan halvempaa.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Sump­pulle kom­ment­ti­na että syy mik­si Euroopan union­in mais­sa on seka­va dig­i­lain­säädän­tö johtuu siitä että dig­i­taal­isaa­tio on jätet­ty kokon­aan pois sisä­markki­noista Ran­skan vaa­timuk­ses­ta. Ran­s­ka on hyvin pro­tek­tion­isti­nen val­tio audio­vi­suaal­i­sis­sa tuotan­nos­sa. Mys puo­lus­tus­te­ol­lisu­udessa. Pienem­mät EU maat kuten Pohjo­is­maat ja Alanko­maat ovat aja­neet yhteistä EU tason digilainsäädäntöä.

      Vastaa

4. Kos­ka Euroopas­sa ei pide­tä Trump­ista, tääl­lä valite­taan nykyään kroonis­es­ti kaikesta Usan poli­ti­ikas­ta, vaik­ka valin­nat oli­si­vat järke­viä tai ymmär­ret­täviä. Usan hin­tata­so on nous­sut niin, että ymmär­rän oikein hyvin ulko­mais­ten tuot­tei­den tul­lit. 15 pros­entinkin jäl­keen euroop­palaiset tuot­teet voivat olla kil­pailukyky­isiä, ainakin jos ovat hyviä. Mitä tulee puo­lus­tusasioi­hin, on todel­lakin aika herätä tääl­lä, ja hoitaa omaa tont­tia parem­min. Amerikkalaiset ovat rehte­jä kavere­i­ta, mut­ta on ihan nau­ret­tavaa toivoa, että he tek­i­sivät kaiken kalli­in ja likaisen puolestamme. Reilun kol­men vuo­den kulut­tua amerikkalaiset äänestävät taas meille uuden johta­jan, koite­taan kestää.

   Vastaa

5. ” Yhdys­val­lois­sa vapaakaup­pa on johtanut maan erikois­tu­miseen Piilaak­son tuot­tami­in palvelui­hin ja per­in­teisen tehdas­te­ol­lisu­u­den alasajoon. Amerikkalais­es­ta autote­htaan duu­nar­ista ei tule huip­pu­osaa­jaan Piilaak­soon, joten kaik­ki eivät tästä tehokku­ud­es­ta hyödy.”

   Eri mieltä tästä. Suurem­pi ongel­ma on mielestäni se, että muiden maid­en teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka (Kiina ja Sak­sa etunenässä) pakot­ta­vat ne investoimaan Jenkkiar­vopa­perei­hin. Wall Streetin pankkiri­it tietenkin naut­ti­vat tästä ain­ut­laa­tuis­es­ta ase­mes­ta (myös Piilak­son riski­ra­hoi­tus), mut­ta ns. Main Streetin duu­nari kärsii.

   ” Jos vain Yhdys­val­lat aset­ta­vat tul­lit, jar­ru­tusen­er­gia – siis ne tul­li­t­u­lot – pää­tyvät Yhdys­val­loille. Sik­si tul­lit ovat yleen­sä vastavuoroisia.”

   Täl­läistä ana­lyysi en ole kyl­lä näh­nyt. Kerä­tyt tul­li­mak­sut ovat nousseet, mut­ta tuon­ti­hin­nat eivät ole laske­neet. Tul­lit mak­saa jenkkiku­lut­ta­ja ja ‑yri­tyk­set. Eli käytän­nössä Trump nos­taa vero­ja. Mik­si Euroopan pitäis rankaista omaa yksi­ty­istä sek­to­ri­aan vastavuoroisesti?

   ” Euroopan auto­te­ol­lisu­udelle diili on yllät­tävän hyvä.”

   Oman ymmär­ryk­seni mukaan Japani­laisil­la tuon­ti­au­toil­la on nyt suurem­pi hin­tae­tu ver­rat­tuna Amerikkalaisi­in (korkeam­mat teräs‑, alu­mi­ini­t­ul­lit ym.), ja tästä Detroit ei ole riemuis­saan. Sama etu on kai nyt Saksalaisilla.

   Samaa mieltä kyl­lä olen, että EU:n tulisi ryhdis­täy­tyä, Ukraina ja Palesti­inan kansan­murha akuuteimmat.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Juss1lle että japani­laisil­la ja sak­salaisil­la tuon­ti­au­toil­la on olluy suurem­pi hinta/laatuetu amerikkalaisi­in autoi­hin jo 50 vuott­ta. Detroit ajau­tui taloudel­lisi­in vaikauk­si­in jo 1970-luvun lopus­sa ensim­mäisen öljykri­isin yhtey­dessä tuol­loin Yhdys­val­tain liit­to­val­tio jou­tui myön­tämään erit­täin suuren hätälainan Chrys­ler­ille. Vuon­na 2008–2009 hätälaina joudu­ti­in anta­maan myös Gen­er­al Motor­sille ja Chrysler sulautet­ti­in osak­si Fia­tia. Yksikään pres­i­dent­ti ei ole onnis­tunut palaut­ta­maan Yhdys­val­tain teol­lisu­ut­ta takaisin 1970-luvun alun huip­pu­vu­osi­in kos­ka tuoteke­hi­tys ja investoin­ti on hyvin vähäistä .

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­ni kos­ki siis vain tilan­net­ta ennen ja jäl­keen uusien Trump-tar­iffien, jot­ka on asetet­tu tänä vuon­na. Yhdys­val­lois­sa valmis­te­tut autot käyt­tävät kom­po­nent­te­ja, joista val­taosa tulee tai ainakin jatko­jaloste­taan rajan takana Mek­sikos­sa ja Kanadas­sa. Näille kom­po­nen­teille on nyt 25-pros­entin tuon­ti­tar­if­fi (joku alen­nus­mekanis­mi yhdys­val­lois­sa valmis­te­tulle osu­udelle arvos­ta). Tämän lisäk­si teräk­selle ja alu­mi­inille on 50-pros­entin tuon­ti­t­ul­li. Tilanne siis ei ainakaan parane Yhdys­val­lois­sa valmis­te­tu­ille autoille, kun Japani­laiset ja Euroop­palaiset mak­sa­vat “vain” 15-pros­entin tullin.

   2. Nim­imerk­ki Jussi1:lle kom­ment­ti­na että Trumpin tavoite on myös tuo­da kaik­ki ali­hank­in­ta ketjut takasin Yhdys­val­toi­hin täl­lä tul­lipelot­teel­la. Se on kuitenkin hyvin epäre­al­is­tista että näin tapah­tu­isi kos­ka Trump on myös lakkaut­tanut liit­to­val­tion teol­lisu­us­poli­ti­ikkatukia eli IRA:n joka säädet­ti­in Bidenin kaudella.

      Vastaa

6. “On todel­la syytä kehit­tää Yhdys­val­loista riip­pumat­to­mia Euroopan soti­laal­lisia valmiuk­sia. Tätä on van­han pasi­fistin vaikea sanoa, mut­ta niin se nyt vain on.”

   Naton ja EU-alueen soti­las­bud­jet­ti, ja teknis­laadulli­nen osaami­nen on moninker­tainen jo nyt ilman USA:takin, jos sitä ver­rataan Venäjän heikosti suorit­tavaan ja Ukrainaakin vas­taan, onnek­si, epäon­nis­tuneeseen armeijaan.
   Tiedot löy­tyvät hel­posti netistä ja tähän­hän viit­tasi jo ever­sti Toveri.
   Puhu­mat­takaan sit­ten kun nyt pääte­tyt lisäresurssit ovat käytössä. Ydi­na­sei­den kanssa tilanne olisi sit­ten toinen. Sitä ske­naar­i­o­ta sit­ten ei saa päästä tapahtumaankaan. 

   Olenkin ihme­tel­lyt mis­tä tämä sota­pani­ik­ki yleen­sä kumpuaa. Varus­tau­tu­mi­nen on järkevää ja vält­tämätön­tä mut­tei pani­iki­no­mainen ryntääminen.
   Ok, Venäjän rikolli­nen Putinin sota­hallinto on arvaam­a­ton, nurkkaan ahdis­tet­tuna var­maan hen­gen­vaar­alli­nen meille kaikille, mut­ta vaikea kuvitel­la että kon­ven­tion­aalises­sa sodas­sa uhkaisi Nato-liit­toumaa noin vain “koetel­lak­seen” mihin meistä län­nessä on.
   Silti näitä kuvitelmia siitä saa lukea päivit­täin medi­as­sa niin kuin ennen kohu­uutisia misseistä.
   Kyynikko voisi kuvitel­la että täl­lä on ase­te­ol­lisu­u­den kanssa jotain tekemistä. Itse en kuvit­tele niin. Olemme vain pelkoasetuksissa. 

   EU:ta ja Natoa on tietenkin edelleen vahvis­tet­ta­va, Ukrainaa tuet­ta­va hyväksyt­tävään rauhaan ja annet­ta­va Venäjälle voimakas sig­naali että voimaa on, te pysytte rajo­jenne takana. Pelkästään Iso-Bri­tann­ian ja Ran­skan asevoimis­sa on voimaa. Mut­ta sel­l­aiseen USA:n edessä ryömintä­pani­ikki­in, mis­tä nyt on merkke­jä ei ole syytä. 

   On tul­lut mieleen että jos ihan­ne­m­i­niä Har­ris olisi voit­tanut pres­san­vaalit, niin olisiko mei­dän älypäiltä lainkaan edes täl­läistä USA-kri­ti­ikkiä kuin nyt Trumpin ollessa vallassa.
   Vielä Bidenin aikana­han saimme useista suista kuul­la että nyt USA on mei­dän uusi paras ystävämme kaikessa.
   Itse ajat­te­len että vapaa Euroop­pa on mei­dän paras ystävämme.

   Vastaa

   1. rohkeut­ta lisää kirjoitti 

      Naton ja EU-alueen soti­las­bud­jet­ti, ja teknis­laadulli­nen osaami­nen on moninker­tainen jo nyt ilman USA:takin, jos sitä ver­rataan Venäjän heikosti suorit­tavaan ja Ukrainaakin vas­taan, onnek­si, epäon­nis­tuneeseen armeijaan. 

      Sinän­sä tot­ta, mut­ta itselle nousee pin­taan ontologi­nen kysymys: onko EU:ta tai Natoa tuos­sa kon­tek­stis­sa ole­mas­sa? Jos Venäjä hyökkää EU-maa­han, san­o­taan nyt vaik­ka hypo­teet­tis­es­ti Roma­ni­aan, onko Roma­ni­as­sa Venäjää vas­tas­sa kaik­ki EU- ja Natomaid­en resurssit, vai onko se saman­laista pelleilyä kuin nyt on Ukrainankin kanssa on ollut mis­sä vähän tue­taan mut­ta ei kuitenkaan täysin. Voi olla että EU:ta ei soti­laal­lises­sa kon­tek­stis­sa yksinker­tais­es­ti ole ole­mas­sa, vaan sil­loin ole­mas­sa on vain jokainen jäsen­maa enem­män tai vähem­män omil­laan. Naton ole­mas­sao­lo on myös kysymys­merk­ki, eri­tyis­es­ti tietenkin sen Nato-ver­sion johon kuu­luu Yhdys­val­lat. Luulen että tämä kysymys/uhka Yhdys­val­ta-Naton ole­mas­saolosta oli myös taustal­la EU:n ja Trumpin tulli“neuvotteluissa”.

      Toinen kysymys on toki tuotan­toka­p­a­siteetista. Bud­jet­ti voi olla EU:lla rahal­lis­es­ti isom­pi, mut­ta pär­jääkö se silti pitkässä kulu­tus­so­das­sa Venäjän kap­a­siteetille joka on virit­tänyt tuotan­to­pros­esse­ja kulu­tus­so­taa varten jo pitkään. Ja lisäk­si laadulli­nen, jos sodankäyn­nin par­a­dig­ma on siir­tynyt droonei­hin, onko EU:lla taitoa, kykyä ja valmista kap­a­siteet­tia lähteä sen tyyliseen sotaan mitä Ukrainas­sa nyt on jo vuosia käyty.

      Vastaa

   2. Naton ja EU-alueen soti­las­bud­jet­ti, ja teknis­laadulli­nen osaami­nen on moninker­tainen jo nyt ilman USA:takin, jos sitä ver­rataan Venäjän heikosti suorit­tavaan ja Ukrainaakin vas­taan, onnek­si, epäon­nis­tuneeseen armeijaan.

      Oleelli­nen kysymys, johon koko blogikir­joi­tuskin viit­taa: mikä on Naton ‘teknis­laadulli­nen’ osaami­nen ilman USA­ta, pelkän Euroopan varas­sa. Oma vas­tauk­seni: täyn­nä reik­iä. Eri­tyis­es­ti puut­tuu uskot­ta­va ja riip­puma­ton ydin­pelote, mut­ta eipä ole koulutet­tu­ja soti­laitakaan. Euroopan maat eivät saa kokoon edes niitä rauhan­tur­vaa­jia jot­ka tarvit­taisi­in Ukrainas­sa siinä epä­to­den­näköisessä tapauk­ses­sa että ase­le­po Venäjän ja Ukrainan välil­lä syntyy. 

      Pelkäl­lä rahal­la maa­ta ei puo­lus­te­ta, ellei sit­ten ole tarkoi­tus taitel­la seteleistä paper­ilen­nokke­ja joil­la yrit­tää osua hyökkääjää silmään. Oike­as­sa sodas­sa on pakko pystyä vas­taa­maan jokaiseen hyökkäystyyli­in. Droon­iso­taan pitää pystyä vas­taa­maan joko droonipuo­lus­tuk­sel­la tai vas­tadrooneil­la. Ydinkiristyk­seen pitää pystyä vas­taa­maan vas­ta-ydinkiristyk­sel­lä. Reik­iä ei saa olla tai huonos­ti käy. Mikään määrä kyvykkyyt­tä aihep­i­iris­sä A, vaikka­pa kyberisku­jen ehkäisyssä, ei kor­vaa kyvykkyy­den puutet­ta aihep­i­iris­sä B, vaikka­pa ylivoimais­ten panssar­i­joukko­jen pysäyttämisessä.

      Ydi­na­sei­den kanssa tilanne olisi sit­ten toinen. Sitä ske­naar­i­o­ta sit­ten ei saa päästä tapahtumaankaan. 

      Mil­lä estät “ske­naar­ioa tapah­tu­mas­ta”? Toivo­ma­l­la kovasti? 

      Itse asi­as­sa juuri tuli uuti­nen että Venäjä lakkaa nou­dat­ta­mas­ta keski­matkan ohjuk­sia rajoit­tavaa INF-sopimusta.

      Euroopal­la ei ole mitään mil­lä vas­ta­ta tähän siir­toon, ei ainakaan nopeasti. Eli tulemme nielemään kaik­ki tul­lien lisäko­ro­tuk­set sun muut ehdot mitä Trump saa päähän­sä, hin­tana ydinsateenvarjosta.

      Toveri muuten on ken­raal­i­ma­juri, ei eversti.

      Putinin vuosien takainen märkä uni lyödä kiila EUn ja USAn väli­in on toteu­tunut tai toteu­tu­mas­sa. Näyt­täisi toteu­tuneen luon­nos­taan, mut­ta kyl­lähän nämä itses­tään toteu­tu­vat toiveet kum­malliselta näyt­tävät. Seu­raa­va märkä uni on kiila ydi­nase-Ran­skan ja muun EU:n välis­sä. Bri­tan­ni­a­han EUn ulkop­uolel­la jo onkin. Kaik­ki tämä on silkkaa Sun Tzu:ta.

      Vastaa

7. mis­sä se “favorite” nap­pu­la on. tek­isi mieli painaa.

   joo usa:n ulkop­uoliset maat pitäisi ryhdis­täy­tyä usa:ta vas­taan. esim brasil­ia, japani, kana­da ja euroopa voisi perus­taa jonkin yhteistyö liiton. usa on luis­tu­mas­sa kovaa vauh­tia jonkin sortin kor­rup­toituneek­si epädemokra­ti­ak­si, mah­dolli­nen kor­jaus voi kestää 20 vuot­ta, sil­loinkin jos jotkin jär­jel­liset poli­itikot pääsee takaisin valtaan.

   jotenkin tun­tuu että seu­raa­vat menee kuuroile korville, mut­ta sanon silti.

   tuo­hon usa:laiseen big tech:iin. teki eu parem­man sopimuk­sen tai ei, yksit­täis­ten kulut­ta­jien on tehtävä myös osuuten­sa. käytän­nössä boiko­toi­da tai väl­tet­tävä usa:laisia it-yri­tyk­siä, esim alpha­bet inc, apple, meta inc, microsoft ja amazon.

   onko sin­ul­la google tili taskus­sasi 24/7 !? tai microsoft tili !? tai apple id !? min­ul­la ei ole.

   vai­h­toe­hto­ja:

   fair­phone or vol­la phone:
   https://www.fairphone.com/
   https://volla.online/en/

   kan­net­tavia ja tietokonei­ta ilman win­dows käyttistä:
   https://frame.work/
   https://www.tuxedocomputers.com/

   fair­phone tekee enem­män järkeä jos asen­taa google vapaa käytiksen.

   itse tuli tilat­tua kan­net­ta­va tuxe­do­com­put­ers sivul­ta, en mak­sanut mak­suko­r­tilla, eli visal­la tai mas­ter­cardil­la, vaan tilisi­ir­rol­la. eikös eu:lla ole jokin tutk­in­ta menos­sa noista luottokorttiyhtiöistä.

   lyhyesti: tee jotain !

   Vastaa

   1. Min­ul­la on Fair­phone varustet­tuna ‘euroop­palaisel­la’ /e/OS-käyt­töjär­jestelmäl­lä ja koti-PC:ssä ajan Linuxia.

      Täl­lä ei tosin isoa lovea tekno­jät­tien vaiku­tus­val­taan tee; olo on kuin viimeisel­lä ihmisek­si jääneel­lä zom­bie-kauhueloku­vas­sa kun kat­se­lee kol­le­goi­ta ja ystäviä jot­ka ihmettelevät mik­si heille alkaa tul­la main­ok­sia Myan­marin-loma­matkoista sen jäl­keen kun ovat keskustelleet kahvi­las­sa Myan­marin tilanteesta.

      Vastaa

8. EU-taitaa olla täysin eri­lainen ver­rat­tuna tähän Soin­in­vaaran toiveeseen. EU:ta pitää kasas­sa rahan jako. Siis jäsen­maat voivat saa­da rahaa eri­laisi­in asioi­hin. Nythän Euroopas­sa on teol­lisu­udessa herän­nyt keskustelu venäläisen kaa­sun tuomis­es­ta kun Ukrainaan tulee rauha. Tämäkin ker­too oikeasti mis­tä on kyse. Myös Sak­sas­sa jotkut poli­itikot ovat nos­ta­neet saman asian esiin. 

   Esimerkik­si EU:n päätök­set Ukrainan sodan apu­paketeista ja EU:n puo­lus­tus­paketista, sekä Natossa vään­nöt polus­tus­meno­jen pros­en­teista näyt­tää meille kuvan toisen­lais­es­ta Euroopas­ta kuin minkälaista mieliku­vaa on luo­tu. Toiv­ot­tavasti nämä ovat viimeistään avan­neet silmät siihen minkälainen EU ja Euroop­pa oikeasti on.

   Olemme eläneet koko Suomen EU:jäsenyyden ajan erään­laisen pro­pa­gan­dan vaiku­tus­pi­iris­sä jos­sa on luo­tu väärää mieliku­vaa yht­enäis­es­tä ja vah­vas­ta EU:sta. Siinäkin kohtaa on ne kuu­luisat naamiot riisut­tu. EU onkin todel­lisu­udessa vain rahal­la yhdessä pidet­tävä liit­to jos­sa on nyt paho­ja säröjä.

   Vaikeuk­sia tulee lisää kos­ka rahat ovat lop­pu ja jäsen­mais­sa on paljon velkaa. Jäsen­maat talous­vaikeuk­sis­saan etsivät omia diilejään.

   Vastaa

9. Tuo­ta minä ihmette­len että EU lupau­tui osta­maan sadoil­la mil­jardeil­la ener­giaa ja investoimaan Yhdys­val­toi­hin. Mitä jos Trump vuo­den päästä toteaa että ette ole täyt­täneet velvol­lisu­ut­tanne ja taas ollaan lähtöpisteessä?

   Trump jak­saa aina muis­tut­taa kuin­ka tavarakaup­patase on USA:lle epäedulli­nen mut­ta uno­htaa dig­i­taaliset palve­lut. Ne EU:n olisi pitänyt nos­taa voimakkaam­min pöydälle.

   Vastaa

10. Ei Yhdys­val­to­ja ja Trump­pia voi näis­sä asiois­sa hui­ja­ta. Ovat olleet varsin hyvin tietoisia siitä mitä EU-voi sopia ja mitä ei. Sik­si on has­sua miten täl­laiset kum­malliset hui­jausuutiset lev­iävät kulo­valkean tavoin. Trumpil­la on käytössä asiantun­ti­jat ja on jo ker­ran aikaisem­min ollut pres­i­dent­tinä. Sen lisäk­si on kokenut liikemies. Tot­ta kai hänel­lä on jo selkäy­timessä sen selvit­te­ly mis­tä voidaan neu­votel­la ja mis­tä ei voi­da. Trump pelaa tässä ove­laa peliä. Siinä neu­vot­telupöy­dässä istui Trumpin toisel­la puolel­la neu­vot­teli­ja ja molem­mat pluffa­si­vat medi­aa sanat­tomas­sa yhteisymmärryksessä.

    Sit­ten toi Euroopan auto­te­ol­lisu­u­den tilanne. Sitä ei pelas­ta asetel­ma Yhdys­val­to­jen tul­lien kanssa. Kiinalais­ten osien käyt­tö lisään­tyy kovaa vauh­tia euroop­palaises­sa auto­te­ol­lisu­udessa johtuen valmis­tusvolyymien anta­mas­ta kus­tan­nuse­dus­ta. Se tarkoit­taa, että euroop­palai­sista autoista on tulos­sa kiinalaisia. Seu­raa­va askel on, että euroop­palaisen auto­valmis­tuk­sen on siir­ryt­tävä Kiinaan tai tulee konkurssit. Kus­tan­nuk­set ovat aivan liian suuret suh­teessa Euroopan alueen ihmis­ten ostovoimaan joka heikke­nee kokoa­jan. Euroopas­sa on liikaa velkaa ja inflaa­tio on syönyt ostovoimaa ja koh­ta se syö sitä lisää ja enem­män. Euroopan auto­te­ol­lisu­us ei pysty mitenkään kil­paile­maan kiinalaisen auto­te­ol­lisu­u­den kanssa. Kiina on maail­man suurin auto­jen viejä. Skaalau­tu­mise­dut ovat Kiinan vahvu­us ja Euroopan heikkous.

    Vastaa

    1. Sen lisäk­si on kokenut liikemies.

       Sitähän Trump nimeno­maan ei ole. Häneltä on kuusi ker­taa men­nyt yri­tys konkurssiin.

       Trump

       palkat­ti­in esit­tämään TV:ssä

       kokenut­ta liikemiestä The Appren­tice- eli Diili-ohjel­mas­sa, kos­ka oikei­ta kokenei­ta liikemiehiä ei ollut tähän tehtävään saatavil­la, heil­lä kun oli kaikil­la kiire­itä sen liike­toim­intansa hoita­misen kanssa. Tämä lavasteis­sa kuvat­tu fik­ti­ivi­nen viihde­sar­ja on se, joka loi Trumpin ympärille bis­nes­neron maineen.

       Viime syksynä uuti­soiti­in Suomes­sakin: “Yhdys­val­ta­laisen NBC-tele­vi­siokana­van enti­nen markki­noin­ti­jo­hta­ja John D. Miller on kir­joit­tanut U.S. News ‑verkko­sivulle kolumnin, jos­sa hän ilmoit­taa katu­vansa työtään The Appren­tice ‑sar­jan paris­sa. — - Miller ker­too, kuin­ka hänen johta­mansa markki­noin­ti­ti­i­mi loi nar­rati­ivin, jon­ka mukaan Trump olisi men­estyvä liikemies. Tämä oli vähin­täänkin liioit­telua, Miller huo­maut­taa, sil­lä tosi­asi­as­sa Trump oli tehnyt neljä konkurssia jo ennen sar­jaa ja ainakin kak­si lisää sinä aikana, jol­loin hän oli mukana Diilis­sä. Taval­laan Trump oli täy­delli­nen val­in­ta Diilin päähahmok­si, sil­lä parem­min men­estyvil­lä bis­nesmiehillä ei ollut aikaa tositele­vi­sion tekemiseen, saati sit­ten halua sattuman­varaisten kilpailu­ohjelma­voittajien nimit­tämiselle yri­tys­ten­sä johta­jate­htävi­in, Miller jatkaa. Trumpil­la sen sijaan oli vil­jalti aikaa televisiolle.”

       https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010773359.html

       Vastaa

       1. Ahaa, eli lib­er­al­isoitu media tuot­taa Trumpin kaltaisia öykkäre­itä. Mut­ta hei, vapaat markki­nat ovat tärkeäm­pää kuin totu­us ja fak­tat, tämähän on nähty usein Yhdys­val­to­jenkin medi­as­sa. Tämä on sitä parem­paa, vapaa­ta, propagandaa.

          Tämänkin sivun lib­er­aalit var­masti rakas­ta­vat oman ide­olo­giansa hedelmiä. Ai niin, mut­ta sehän ei ole ikinä lib­er­aalien tai lib­er­aalin ide­olo­gian vika, joku on vaan taas tulkin­nut ja soveltanut lib­er­al­is­mia väärin. 

          No, onnek­si kulut­ta­jat nyt var­masti rankai­se­vat NBC:tä ja Trump­pia vale­htelus­ta. Näin siis lib­er­aalin ide­olo­gian mukaan tulee tapah­tu­maan. Huu­tonau­rut tähän lopuksi.

       2. @ Ihmettelijä
          @ Tom­mi Uschanov

          sen ver­ran ihmettelijä voi olla oike­as­sa että trump osaa jotain. tekeekö trump sitä itsen­sä puoles­ta vai usa:n puoles­ta. kaik­ki vähäänkään per­il­lä asioista tietää vastauksen.

    2. “Ei Yhdys­val­to­ja ja Trump­pia voi näis­sä asiois­sa huijata.”
       Trumpin ensimäisel­lä kaudel­la hänen hallinnos­saan oli päte­viä ihmisiä, jot­ka pystyivät pyörit­tämään maa­ta pres­i­den­tistä huolimatta.
       Pap­pa sai pela­ta golfia, kat­soa tele­vi­sio­ta ja twi­it­tail­la, eikä sille tarvin­nut ker­toa kaikkea, eikä toteut­taa sen tyh­mimpiä päätök­siä, jot­ka se kuitenkin oli uno­htanut jo seu­raa­vana päivänä.
       Nykyisen hallinnon jäsenet on valit­tu pelkästään uskol­lisu­u­den perus­teel­la, ja taso on sen mukainen.

       Vastaa

11. Osmo: “mitä jyrkem­pi on maid­en ja aluei­den väli­nen työn­jako, sitä haavoit­tuvampi talous on”

    Kan­natatko täl­lä perus­teel­la myös maan sisäisiä tulleja?

    Vastaa

12. Kiinal­la on tosi­aan hihas­sa jotain mil­lä rohkaista Yhdys­val­to­ja uusi­in tullineuvotteluihin.

    “Kiina on kiristänyt kaup­pa­so­dan seu­rauk­se­na otet­taan kri­it­tis­ten min­er­aalien vien­nistä län­si­maisille puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­den yri­tyk­sille, ker­too yhdys­val­ta­laisle­hti Wall Street Jour­nal (WSJ).

    WSJ:n mukaan Yhdys­val­tain puo­lus­tus­min­is­ter­iön ase­jär­jestelmis­sä käytetään yli 80 000:ta osaa, jot­ka on valmis­tet­tu Kiinan vien­ti­ra­joi­tusten alai­sista kri­it­ti­sistä mineraaleista.

    Harv­inais­ten maamet­al­lien viimeaikaisten vien­ti­ra­joi­tusten lisäk­si Kiina on kieltänyt jouluku­us­ta läh­tien ger­ma­ni­u­min, gal­li­u­min ja anti­monin myyn­nin Yhdys­val­toi­hin. Esimerkik­si ger­ma­ni­u­mia käytetään ohjusten infra­puna-ajureis­sa, WSJ kertoo.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000011404958.html

    Sekä:

    https://tekniikanmaailma.fi/autoteollisuus-kriisissa-maametallipula-uhkaa-pysayttaa-tehtaita-heinakuussa-kukaan-ei-ole-oppinut-menneesta/

    Vastaa

13. Kun kat­se­lee tämän päivän Euroopan johta­jia ja ver­taa heitä Charles de Gaulleen, Fran­cois Mit­ter­randi­in, Willy Brandti­in, Olif Palmeen, Urho Kekkoseen tai Mar­garet Thatch­eri­in, ei voi kuin ihme­tel­lä, minne ovat oikeat johta­jat kadonneet.

    Jacques Chirac uskalsi sanoa EI!, kun Bush junior halusi Ran­skan mukaan Irakin lait­tomaan sotaan 2003. 

    Hen­ry Kissinger kyseli aikoinaan, kenelle hän soit­taa, kun halu­aa tietää Euroopan kan­nan johonkin kysymykseen. 

    Voiko Ursu­la von der Layen tai Kaja Kallas oikeasti puhua Euroopan puoles­ta. Vai kysyykö esimerkik­si Kiina suo­raan Sak­salta, miten asi­at oikeasti ovat?

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että Ursu­la von der Layen ja Kaja Kallas ovat olleet erit­täin akti­ivisia toim­i­joi­ta Euroopan union­in etu­jen puolestaes­sa mut­ta hei­dän toimi­val­ta on sidot­tu jäsen­val­tioiden poli­it­tiseen ohjailu­un. Mainit­sit johta­jat kuten Charles de Gaulle, Fran­cois Mitterrand,Willy Brandt, Olof Pal­men, Urho Kekkosen ja Mar­garet Thatch­erin. Kaikil­la viisi ajoi­vat oman maansa etu­ja eivät koko maanosan etu­ja. Kaik­ki Ran­skan pres­i­den­tit ovat aja­neet Charles de Gaulles­ta alka­en ovat aja­neet lin­jaa aina Macronin toiselle kaudel­la eli Ran­s­ka ensin poli­ti­ikkaa. Palme ajoi Ruotsin etu­ja eikä välit­tänyt oikeas­t­aan edes Suomen ase­mas­ta Neu­vos­toli­iton ja Pohjolan välis­sä. Kekko­nen luovi idän ja län­nen välis­sä. Ja Mar­garet Thatch­er ajoi ain­ois­taan vain Bri­tann­ian etu­ja ja kuvit­teli että maal­la on eri­tyis­suhde Kan­sainy­hteisöön ja Yhdys­val­toi­hin. Willy Brandt ajoi ehkä jol­lain taval­la koko Euroopan etua kos­ka Sak­sat oli­vat vielä jaet­tu kah­teen ja Län­si-Sak­sa kan­toi vielä 1970-luvul­la Hit­lerin aikakau­den his­to­ri­al­lista taakkaa. Kuitenkin Län­si-Sak­san liikku­mati­la oli erit­täin pien­tä his­to­ri­al­lisen taakan takia. Tähän mainit­sisin vielä yhden Euroopan johta­jista ajoi koko maan osan etu­ja mut­ta hänet on uno­hdet­tu . Hän oli Alcide De Gasperi Ital­ian tasaval­lan ensim­mäi­nen päämin­is­teri vuosi­na 1945–1953.Hän pyyh­ki pois Ital­ias­ta kokon­aan Mus­solin­in taakan ja loi uuden Ital­ian joka myöhem­min Berlus­conin kaudel­la tuhotiin.

       Vastaa

14. Kun kat­se­lee tämän päivän Euroopan johta­jia ja ver­taa heitä Charles de Gaulleen, Fran­cois Mit­ter­randi­in, Willy Brandti­in, Olof Palmeen, Urho Kekkoseen tai Mar­garet Thatch­eri­in, ei voi kuin ihme­tel­lä, minne ovat oikeat johta­jat kadonneet.

    Jacques Chirac uskalsi sanoa EI!, kun Bush junior halusi Ran­skan mukaan Irakin lait­tomaan sotaan 2003. 

    Hen­ry Kissinger kyseli aikoinaan, kenelle hän soit­taa, kun halu­aa tietää Euroopan kan­nan johonkin kysymykseen. 

    Voiko Ursu­la von der Layen tai Kaja Kallas oikeasti puhua Euroopan puoles­ta. Vai kysyykö esimerkik­si Kiina suo­raan Sak­salta, miten asi­at oikeasti ovat?

    Vastaa

15. Voi tuos­ta opti­mistisem­mankin tulkin­nan tehdä. Tehokas strate­gia Trumpin kanssa vaikut­taa ole­van tehdä suuria julk­i­lausum­ia jos­sa Amerikalle luvataan kuu taivaal­ta ja sit­ten vain odot­taa että asia uno­htuu kun het­ken päästä Trump vaatii jo uusia tulleja. 

    Kuten Paasikivi sanoi, kaiken viisauden alku on tosi­asi­ain tun­nus­t­a­mi­nen. Osmon ehdot­ta­ma liit­touma edel­lyt­tää ikävä kyl­lä sitä että tuol­la liit­toumal­la pitää olla kyky irtau­ta yhdys­val­to­jen tar­joa­mas­ta soti­laal­lis­es­ta tur­vas­ta. Ja yhtä selvä on että kaikesta muus­takin riip­pu­vu­ud­es­ta yhdys­val­loista pitää päästä eroon. Eli seu­raavas­sa tarvit­tavia, jok­seenkin vält­tämät­tömiä toimen­piteitä. (en väitä pitäväni kaik­ista toimenpiteistä)

    Puo­lus­tus­toimen­piteet:

    - Aloite­taan ele­fan­til­la olo­huoneessa. Ydi­naseo­hjel­ma. Tämä on täl­lä listal­la ylivoimais­es­ti epämiel­lyt­tävin asia, mut­ta en näe vai­h­toe­htoa. Tarvi­taan ydi­naseo­hjel­ma ja vah­va kyvykkyys toimit­taa ne pietariin/moskovaan. Siis Suomelle/pohjoismaille.

    - Kyber­hyökkäyskyky. Tarvi­taan jatku­va valmius venäjän yhteikun­nan tietoverkko­jen ja infran saamisek­si polvilleen. Muutenkin tieto­tur­va-asiois­sa Suomen pitäis pyrk­iä aggres­si­ivis­es­ti itämeren israe­lik­si julkisen ja yksi­tyisen sek­torin yhteistyöllä.

    - Drone­so­dankäyn­nis­sä pitää päästä maail­man johtavak­si teknolo­gian kehit­täjäk­si ja tuot­ta­jak­si. Maal­la, ilmas­sa, veden pin­nal­la ja veden alla.

    - Pitää tun­nistaa puut­teet euroop­palaises­sa ase­tuotan­nos­sa (esim ilma­puo­lus­tus?) ja kehit­tää euroop­palaiset jär­jestelmät maail­man huipulle

    Muut toimen­piteet:

    - riip­pu­vu­us yhdys­val­ta­lais­es­ta teknolo­gias­ta pitää katkaista. Jokainen organ­isaa­tio (julki­nen ja yksi­tyi­nen), jol­la ei ole jonkun­laista ohjel­maa mil­lä mietitään miten kri­it­tisim­mät toimin­not saadaan pois amerikkalais­es­ta pil­vestä, käyt­töjär­jestelmistä, tietokan­noista, toimis­to-ohjelmista yms. on tunkenut pään­sä pen­saaseen ja se pitää kaivaa sieltä pois.

    - Amerikkalais­ten ja kiinalais­ten kon­trol­loimille sosi­aalisen medi­an alus­toille pitää saa­da euroop­palainen vai­h­toe­hto. Euroop­palaisen julkisen sek­torin pitää ensisi­jais­es­ti tuot­taa sosi­aalisen medi­an sisältö ei-amerikkalais-kiinalaisille alustoille.

    Yhteen­ve­t­ona, euroopan pitää alkaa otta­maan Pop­perin suvait­se­vaisu­us­paradok­si tosissaan.

    Vastaa

    1. Tcrown
       Näin­hän se on. Itä- ja Pohjois-Euroop­paan tarvi­taan oma ydinase. 

       USA:han ei voi luot­taa ja sekä Bri­tan­ni­as­sa, että Ran­skas­sa venäjämieli­nen viides kolon­na on vain yhden vaalivoiton päässä vallasta. 

       Baltic 8 eli Pohjo­is­maat, Balt­ian maat ja Puo­la ovat yhdessä riit­tävän suuria ja vahvo­ja kan­ta­maan ydi­no­hjel­man rahal­liset ja poli­it­tiset kus­tan­nuk­set. Yksin siihen ei voi lähteä.

       Vastaa

       1. Itä- ja Pohjois-Euroop­paan tarvi­taan oma ydinase. 

          omas­sa kom­men­tis­sani:

          Ilman USAs­ta riip­puma­ton­ta ydin­pelotet­ta EU nielee kiltisti ihan jokaisen diilin mitä Trump ehdot­taa. Pelot­teen rak­en­t­a­mi­nen vain olisi erit­täin mon­imutkainen poli­it­ti­nen matopurkki.

          Pom­min rak­en­tamiskus­tan­nuk­sen päälle tulee tarve pitää mainit­tu ase suo­jas­sa, kos­ka siitä tulee välit­tömästi vastapuolen ykkösko­hde. Brit­tien ohjel­ma vai­h­taa neljä strate­gista ydin­sukel­lusvenet­tä ajan­mukaisi­in oli hin­ta­la­pul­taan 31md pun­taa vuon­na 2016, tänä päivänä enemmän.

          Lisäk­si strate­gisen ydi­na­sei­den lisäk­si tarvit­taisi­in tak­tisia, ja niitä ei tätä nykyä ole itsenäis­es­ti edes Ran­skalla tai briteil­lä. Ilman USAn tak­tisia ydi­na­sei­ta her­ra Putinille avau­tuu kaiken­laisia peli­paikko­ja ydi­na­seil­la kiristämiseen. Niiden ytimessä on kysymys: olet­teko todel­la halukkaat vai­h­ta­maan Pari­isin ja Lon­toon täy­del­lisen tuhon (ja myön­netään, Mosko­van tuhon) Dniproon tai tähän pikkukylään Suwalkin käytävässä? 

          Venäjä jo demon­stroi peliä Ore­sh­nik-iskul­laan. Euroopal­la ilman USA:ta ei ole mitään mil­lä vas­ta­ta tähän, ei mitään mikä kan­taisi kauem­mas kuin Scalp- tai Tau­rus-ohjusten 300 — 500 kilo­metriä, pait­si täysi strate­gisil­la ydi­na­seil­la sukel­lusveneil­lä tehtävä MAD. Ja her­ra Putinin selkeä pyrkimus on jatkaa hyväk­si havait­ul­la polul­la. Ehkä hän ajat­telee että vuo­den 1979 Euro-ohjuskri­isi saadaan päät­tymään eri taval­la täl­lä kertaa.

          Teknis­es­ti ottaen, pelkän ydinkär­jen raken­nus­pro­jek­ti olisi var­maankin Baltic 8:n resurssien ulot­tuvil­la. Oli­han Ruot­sil­la oma ohjel­mansa 60-luvul­la. Mut­ta lisäk­si tarvi­taan ne ohjuk­set jot­ka ydinkärk­iä kan­taisi­vat, ja niitä piilos­sa pitävät jär­jestelmät lähtöpäässä. Ja koko han­ke pitäisi tehdä joko salas­sa, tai sit­ten ole­mas­sa ole­van ydin­sateen­var­jon suo­jas­sa, mikä nyky­maail­mas­sa tarkoit­taa enää Ran­skaa. Täm­möisen han­kkeen estämi­nen olisi Venäjälle ykköspri­or­i­teet­ti, eikä enää voi sanoa sal­lisiko Trumpin USA sekään han­ket­ta. Tai siis tietenkään USA ei hyväksy­isi, mut­ta USAn aikaisem­pi järkevä moti­ivi — ydi­na­sei­den lev­iämisen estämi­nen — on vai­h­tunut haluk­si säi­lyt­tää käyt­tökelpoinen kiristyskeino. Esimerkik­si Grön­lan­nin nap­paami­nen han­kaloi­tu­isi ja tulliso­das­sa niskaan saat­taisi tul­la EUn ikävät vastatullit.

          Tilanne on sinän­sä pir­ulli­nen, kos­ka mitä use­ampi­in käsi­in riip­puma­ton ydi­na­sei­den laukaisunap­pu­la pää­tyy, sitä toden­näköisem­min jos­sain tapah­tuu traagi­nen ere­hdys. Tai kak­si rin­to­jaan paukut­tavaa “vah­vaa johta­jaa” antau­tuu tun­tei­den­sa tai muinais­ten leg­en­do­jen vietäviksi, MAD-laskelmis­sa käyte­tyn olete­tun ratio­naal­isu­u­den sijaan. Sik­si van­ha ydin­sulku­sopimus ja USAn ydin­sateen­var­jo Euroopan yllä oli­vat fik­su ratkaisu. Mut­ta Putin yrit­ti liikaa eikä Trumpin pitkäjän­teisyys riitä ymmärtämään shakkia yhtä siir­toa pidem­mälle. Joten tässä mennään.

          Mielestäni EUn kansalaispi­ireis­sä ei laa­jalti ymmär­retä kuin­ka pahaan rakoon tässä on ajaudut­tu. Ja pelkään­pä että peli on liian isoa pelkän Baltic‑8:n rahkeille.

       2. … ydin­sateen­var­jon suo­jas­sa, mikä nyky­maail­mas­sa tarkoit­taa enää Ranskaa. 

          Tarken­nan vielä tähän että UK:lla on vain yksi ydi­nase­jär­jestelmä, Van­guard-luokan neljä strate­gista sukel­lusvenet­tä, ja niis­säkin on amerikkalaiset Tri­dent-ohjuk­set. Näi­den ydinkär­jet lienevät brit­tisu­un­nit­telua, mut­ta niitä ydinkärk­iä jot­ka eivät ole merel­lä partioiv(i)ssa sukellusvene(i)ssä, säi­lytetään UKn ja USAn yhteis­varas­tossa Kings Bay:ssa Geor­gian osavaltiossa.

          Briteille on saat­tanut käy­dä samal­la taval­la ohrais­es­ti kuin ihmisille jot­ka han­kki­vat maail­man­lop­un tai muun yhteiskun­tarom­ah­duk­sen var­alle kul­taa, mut­ta fyy­sis­ten harkko­jen tai kolikko­jen sijas­ta han­kki­vat ser­ti­fikaat­te­ja jot­ka oikeut­ta­vat harkkoi­hin jos­sain holvissa.