Vihreät ja markkinatalous (4)

Kaupunkielämä on yhtä ulkois­vaiku­tusten kaaos­ta, mut­ta siel­läkin markki­na­t­alous toimii vähän autettuna.

Kaupungeis­sa kaavoit­ta­ja päät­tää, käytetäänkö jotain aluet­ta teol­lisu­u­teen ja varas­toin­ti­in, toimis­toina, omakoti­taloina vai ker­rostaloina tai ken­ties puis­toina. Markki­noiden kaut­ta ajatellen alueesta on eniten hyö­tyä siinä käytössä, jos­sa se tuot­taa parhait­en eli jos­sa siitä mak­se­taan eniten.

Kaavoitus­ta ei voi vapaut­taa niin, että jokainen tekee omis­ta­mal­laan ton­til­la mitä halu­aa, kos­ka se, mitä minä teen ton­til­lani vaikut­taa muiden ase­maan.  Jos jokaisen ton­tin omis­ta­ja mak­si­moisi omat tulon­sa, alue raken­net­taisi­in umpeen ja siitä tulisi slum­mi, kos­ka yhtäkään tont­tia ei varat­taisi puis­tok­si tai torik­si. Tont­tien yhteen­las­ket­tu arvo lask­isi. Jos taas yksi omis­ta­ja omis­taisi koko alueen, kuten etelän lomako­hteis­sa usein on, tämä varaisi kyl­lä tilat sekä tor­eille että puis­toille  tehdäk­seen alueesta houkut­tel­e­van ja mak­si­moidak­seen alueen yhteen las­ke­tun arvon.

Täl­lä rajoituk­sel­la alue pitäisi kaavoit­taa siihen käyt­töön, jos­sa siitä mak­se­taan eniten, pääsään­töis­es­ti, mah­dol­liset ulkois­vaiku­tuk­set huomioiden.

40 vuot­ta sit­ten Helsin­gin keskus­tas­sa jah­dat­ti­in piilokont­tor­e­i­ta, kos­ka toimis­toista mak­set­ti­in enem­män kuin asun­noista. Mon­es­takin syytä tilanne on kään­tynyt ympäri. Nyt asumis­es­ta mak­set­taisi­in enem­män ja kaupun­ki yrit­tää estää toimis­to­jen muut­tamisen asun­noik­si syistä, joi­ta en oikein ymmär­rä. Ainakin nyt markki­nat ovat oike­as­sa. Pääkaupunkiseudul­la on yli miljoona neliötä toim­i­tilo­ja tyhjil­lään ja keskus­tan tun­tu­mas­sa asun­not ovat hyvin haluttuja.

Entä ker­rostalo­ja vai omakoti­talo­ja? Tässäkin pitäisi rahan ratkaista. Se tarkoi­tus on parem­pi, jos­sa ton­tista mak­se­taan enem­män siis suh­teessa pin­ta-alaan ei rakennusoikeuteen.

Mut­ta sil­loin­han tulisi vain ker­rostalo­ja? Ei tulisi. Alle promille Suomen pin­ta-alas­ta on sel­l­aista, että ton­tin­o­mis­ta­ja rak­en­taisi ker­rostalo­ja mielu­um­min kuin omakoti­talo­ja, jos saisi itse vali­ta. Keskeisille sijain­neille joukkoli­iken­teen var­teen tulisi ker­rostalo­ja, kos­ka molem­pi­en asukkaat hyö­tyvät keskeis­es­tä sijain­nista ja ker­rostalois­sa hyö­tyjiä on enem­män. Kyl­lä omakoti­lalo­jakin tulisi, mut­ta vähän syrjemmälle,

Keskeisille sijain­neille metron var­relle ei tietenkään kan­na­ta tehdä tilankäytöltään teho­ton­ta teol­lisu­ut­ta tai varastointia.

Mut­ta mitä tekee markki­na­t­alous­myön­teisek­si itseään kut­su­va kokoomus? Se halu­aa markki­na­t­alouden vas­tais­es­ti puo­lus­taa ker­rostalo­ja pien­telo­jen teho­ton­ta tilan käyt­töä vas­taan ja puo­lus­taa kaiken maail­man teho­ton­ta toim­intaa esimerkik­si Hert­toniemen ja Siil­i­tien metroasemien välil­lä Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la, joka siis pitäisi muut­taa asuinalueek­si. Autokau­pat nyt ainakin ovat metroase­man läheisyy­den väärin käyt­töä, kos­ka autokaup­paan tul­laan van­hal­la auti­ol­la ja lähde­tään pois uudella.

Omako­ti­a­sun­nois­sa on kysymys varakkaista ihmi­sistä. Mon­elle kokoomus­laisille ”markki­na­t­alous” tarkoit­taakin vain rikkaiden puo­lus­tamista köy­hiä vas­taan. Se ei ole markkinataloutta.

Niin­pä myös kaukoläm­mössä ja veden jakelus­sa ker­rostaloa­sukkaat sub­ven­toi­vat yli­hin­noil­la omako­ti­a­sukkai­ta, mitä ei oikein voi perustel­la millään.

Kokoomus­laiset ovat nyt vähän myrt­se­jä siitä, ettei Stans­vikin kallioille raken­netakaan mitään ja pitävät tätä petok­se­na, kos­ka Kru­unuratikan talous­laskelmis­sa oli­vat nämä ton­tit mukana. Osaltaan ymmär­rän tätä kri­ti­ikkiä, mut­ta Vihd­in­tien ratikan var­rel­la kokoomus­laiset yrit­tivät estää huo­mat­tavasti suurem­man asukas­määrän toteu­tu­mista puolta­mal­la väk­isin Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueel­la tyhjil­lään ole­vien teol­lisu­us­tont­tien säi­lymistä teol­lisu­us­tont­teina. Nyt siitä on päästy eteen­päin, kun ton­tin omis­ta­jat puhui­v­at kokoomuk­selle järkeä. Huo­maa, että vas­ta omis­ta­jat sai­vat kokoomuk­sen pään kääntymään.

Kyse oli huo­mat­tavasti suurem­mas­ta asi­as­ta kuin Stans­vikin kallioil­la. Pelkästään Valion teol­lisu­us­ton­teille tulee Vihd­in­tien ratikan var­relle 3700 asukas­ta, kun Stans­vikista pois­tet­ti­in suuren melun tiis­taina 260 asukas­ta. Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueel­la on edelleen suuri poten­ti­aali asuntotuotannolle.

Kaiken kaikki­aan Stans­vikista on kyl­lä pois­tet­tu 2000 asukas­ta, mut­ta sekin on siis vähem­män kuin se asukas­määrä, jon­ka toteu­tu­mista Pitäjän­mäessä kokoomus yrit­ti estää.

Konversiomaksu

Palaan vielä tuo­hon työ­paikko­ja vai asukkai­ta keskus­taan. Voidaan perustel­la, että työ­paikoil­la on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, sil­lä keskus­tas­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin tul­laan joukkoli­iken­teel­lä, Espoos­sa ja Van­taal­la olevin autol­la. Jos näin on, samal­la alueel­la tuo ulkois­vaiku­tus on yhtä suuri. Sil­loin sen voisi hin­noitel­la kiin­teäl­lä kon­ver­siomak­sul­la, joka olisi sama kaikille, vaikka­pa 1000 €/m2. Sil­loin toimis­toik­si muutet­taisi­in suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan toimis­tot, jot­ka sijaintin­sa ja muiden omi­naisuuk­sien­sa suh­teen sopi­si­vat mui­ta parem­min asun­noik­si ja toimis­toik­si parhait­en sovel­tu­vat pysy­i­sivät toimis­toina. Min­ua vähän arve­lut­taa käytän­tö, jos­sa jotkut saa­vat muut­taa toimis­ton­sa asun­noik­si ja toiset eivät saa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.