Tekoälyn vallankumouksessa ongelma on nopeus

Tekoä­ly muut­taa paljon, mut­ta muu­tok­sen suu­ru­us ei ole kovinkaan kum­malli­nen ver­rat­tuna siihen, mitä muu­tok­sia on koet­tu aiemmin.

Markki­nat ovat toim­i­neet. Työn­sä menet­täneet ovat siir­tyneet tekemään jotain muu­ta ja työaikaa on lyhen­net­ty – ei töi­den jakamista silmäl­lä pitäen vaan vapaa-ajan arvos­tuk­sen takia.

Koneen särk­i­jät vas­tus­ti­vat Kehruu-Jen­nyjä ja vähän muitakin konei­ta. Pitkässä juok­sus­sa he oli­vat väärässä. Lop­ul­ta teol­lis­tu­mi­nen merk­it­si työläisillekin sel­l­aista elin­ta­son nousua, jota ei oltu osat­tu edes kuvitel­la. Toisaal­ta se vei aikaa. Kesti pari sukupolvea, ennen kuin työväestö pääsi mukaan kohon­neeseen elin­ta­soon. Omas­sa asi­as­saan konei­den särk­i­jät oli­vat siis oikeassa.

1960-luvun Suomes­sa maa- ja met­sä­talouden alasajon nopeus lähti pahasti lapas­es­ta. Trak­torit ja moot­torisa­hat tuli­vat samanaikaises­ti kor­vaa­maan ihmistyötä. Kaupun­git, teol­lisu­us ja palve­lut eivät pystyneet otta­maan vas­taan vapau­tu­vaa työvoimaa. Niin­pä 300 000 suo­ma­laista muut­ti maas­ta, lähin­nä Ruot­si­in. Ensin Suo­mi työn­sä väkeä Ruot­si­in, sit­ten parem­mat palkat vetivät Ruot­si­in väkeä, jota olisi jo tarvit­tu Suomes­sakin. Kovin usein kävi niin, että kesälo­ma­l­la käyti­in kat­so­mas­sa tut­tu­ja Ruot­sis­sa ja jääti­in sille tielle, kos­ka saati­in niin hyvä työ­tar­jous. Ilmiötä tor­ju­maan Kek­sit­ti­in loma­l­ta­palu­u­ra­ha. joka on yhä voimas­sa vähän muo­toaan muut­ta­neena, vaik­ka sen alku­peräi­nen syy on kadonnut.

Tekoä­ly tulee vauhdil­la. Markki­nat kehit­täi­sivät kyl­lä uut­ta työtä, mut­ta eivät vält­tämät­tä siinä tahdis­sa kuin pitäisi.

Nyt olisi käyt­töä inno­vati­iviselle sosi­aalipoli­ti­ikalle. Valitet­tavasti yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen on meil­lä heikkoa. Kokoomus ei ole osan­nut sitä koskaan eivätkä demar­it osaa enää.

3 vastausta artikkeliin “Tekoälyn vallankumouksessa ongelma on nopeus”

  1. Miten vero­tuk­seen perus­tu­va yhteiskun­ta­malli voi jatkos­sa toimia, kun tekoä­ly nimeno­maan kor­vaa asiantun­ti­jatyön ensin ja vas­ta myöhem­min suorit­ta­van työn, kun roboti­ik­ka kehit­tyy. Vero­ja mak­sa­va luok­ka katoaa ja tilalle ei todel­lakaan syn­ny mitään hyvä­palkkaista työtä tälle joukolle. Hyvä, että VM herät­teli keskustelua, vaik­ka se kui­tat­ti­in mätäku­un jut­tuna. AI on samal­la paras­ta ja pahin­ta mitä meille voi tapah­tua. Uskon, että hyödyt ylit­tävät hai­tat, mut­ta miten Suomen kaltaiset hyv­in­voin­ti­val­tiot selviävät, en tiedä?

    Vastaa

  2. Tekoä­lyn tulolle ei voi­da enää tehdä mitään. Se tulee var­masti yleistymään melkein joka alal­la. Vielä tois­taisek­si riit­tää hom­mia nor­maaleille ammat­tik­oulus­ta saaduille ammateille kuten putki­asen­ta­jille, raken­nus­miehille, ehkä hit­saa­jille, par­tureille jne. Moot­torisa­hat mullis­ti­vat met­sä­työn täysin 1960-luvun alus­ta läh­tien. Sahat oli­vat jo sil­loin yhtä tehokkai­ta kuin nyt, mut­ta vähän painavampia ja täri­sivät käsis­sä. Met­säkoneet, har­vester­it tuli­vat enem­män käyt­töön 1970-luvul­la, kuten esim. Pon­sse. Samalainen mullis­tus tulee tekoälystä ja kun­han saadaan kvant­ti­ti­etokoneet yleisik­si tekoä­lyn kanssa, maail­ma mullis­tuu totaalisesti.

    Vastaa

  3. Julki­nen sek­tori perus­tuu ihmis­ten välisi­in sopimuk­si­in ja tarpeisi­in. Niin kauan kuin Suomes­sa tai maa­pal­lol­la on ihmisiä, näi­den välil­lä on sopimuk­sia ja tarpeita.

    Yksi­tyi­nen sek­tori nojaa enem­män eri­laisen kysyn­nän luo­maan markki­na­t­alouteen. Lyhyel­lä aikavälil­lä tekoä­ly ja edis­tynyt automaa­tio ”hävit­tävät ammat­te­ja” kun jotain aiem­min työlästä asi­aa voidaan tuot­taa läh­es ilmaisek­si. Mon­et pääo­mavir­rat jae­taan uusik­si. Suomes­sa tulisi pitää huol­ta siitä että ne pääo­mavir­rat suun­tau­tu­vat tänne eivätkä pois täältä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.